POHJOIS-POHJANMAAN PÄÄSTÖTARKKAILU 2016

Transkriptio

1 POHJOIS-POHJANMAAN PÄÄSTÖTARKKAILU Kupsussuon pintavalutuskenttä. Petri Tähtinen POHJOIS-POHJANMAAN TURVETUOTANTOSOIDEN PÄÄSTÖTARKKAILU VUONNA 216

2

3 Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailu vuonna Sisältö 1 JOHDANTO TURVETUOTANTOALUEEN VESIENKÄSITTELYRAKENTEET Perustaso Pintavalutuskenttä Kasvillisuuskenttä Kosteikko Kemikalointi BAT TARKKAILUKAUDEN SÄÄTILA TURVETUOTANTOPINTA-ALAT TARKKAILUN TOTEUTUMINEN JA KUORMITUKSEN LASKENTA Tarkkailun toteutuminen Päästöjen laskenta Taustahuuhtouma TUOTANTOVAIHEEN TARKKAILUN TULOKSET Valumat Tulosten vertailu edellisvuosiin Valumaveden laatu Tulosten vertailu edellisvuosiin Ominaiskuormitukset Kuormituksen jakautuminen vuodenajoittain Tulosten vertailu edellisvuosiin Vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailu ja päästöraja-arvotarkastelu Näytteenoton ajoittuminen yli- ja alivirtaamatilanteisiin KUNTOONPANOVAIHEEN TARKKAILUN TULOKSET Kuntoonpanovaiheen tarkkailu ja kuormituksen laskenta Kuntoonpanotyöt tarkkailukohteilla Valumat Veden laatu Ominaiskuormitukset Vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailu ja päästöraja-arvotarkastelu TURVETUOTANNON VESIENKÄSITTELYMENETELMÄT TURVETUOTANNON PÄÄSTÖLASKENTA Vuosipäästöjen laskennassa käytettävä aineisto Turvetuotannon päästöt vuonna Copyright Pöyry Finland Oy

4 1 YHTEENVETO VIITTEET Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Liite 1 Liite 11 Turvetuotantoalueiden sijainnit Turvetuotantoalueiden pinta-alat ja vesienkäsittelymenetelmät Vuosikuormitustarkkailun ympärivuotisten ja kuntoonpanotarkkailukohteiden sijainnit Pohjois-Pohjanmaan vuosikuormitustarkkailussa olleiden ympärivuotisten tarkkailukohteiden tulokset Kaikkien kesän tarkkailusoiden tulokset Ympärivuotisten kohteiden vesienkäsittelyn tehon tarkkailun tulokset Kuntoonpanokohteiden tarkkailun tulokset Kuntoonpanokohteiden vesienkäsittelyn tehon tarkkailun tulokset Tuotannosta poistuneiden alueiden päästöt Valuman ja vdl-muuttujien riippuvuudet Pohjois-Pohjanmaan tuotantovaiheen ympärivuotisilla tarkkailukohteilla v Kuntoonpanokohteiden vesistötarkkailun tulokset Pohjakartta-aineistot Maanmittauslaitos, lupa nro 48/MML/12 Pöyry Finland Oy Ari Nikula, FM Yhteystiedot Elektroniikkatie 13 FI-959 Oulu, Finland puh sähköposti: etunimi.sukunimi@poyry.com Copyright Pöyry Finland Oy

5 1 1 JOHDANTO Pohjois-Pohjanmaalla tuotannossa olevien turvesoiden päästötarkkailu on vuodesta 1986 lähtien toteutettu keskitetysti. Kuntoonpanovaiheen soiden tarkkailu on toteutettu samaa periaatetta noudattaen vuodesta 199 lähtien. Tarkkailun periaate on, että osalla soista mitataan vesimäärät ja tarkkaillaan veden laatua ja muiden soiden päästöt lasketaan tarkkailusoiden ominaispäästölukujen perusteella. Kuntoonpanokohteiden osalta kaikilla kohteilla toteutetaan tarkkailua. Tarkkailujakso muutettiin vuonna 216 kalenterivuodeksi aiemmin käytössä olleen hydrologisen vuoden sijasta. Tämä raportti kattaa tarkkailukauden Vuonna 26 Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantoalueiden päästötarkkailu eriytettiin ympärivuotiseksi vuosipäästöjen tarkkailuksi ja vesistöalueittaiseksi tarkkailuksi. Pohjois- Pohjanmaan turvetuotannon ympärivuotisten vuosikuormitustarkkailukohteiden sekä kuntoonpanosoiden tarkkailu raportoidaan omassa raportissaan (tämä julkaisu). Pohjois- Pohjanmaan turvetuotannon vuosikuormitustarkkailun kohteet on valittu siten, että ne edustavat eri vesienkäsittelymenetelmiä ja jakaantuvat maantieteellisesti laajalle alueelle. Vesistöaluekohtaisissa tarkkailuissa on nykyisin mukana myös ympärivuotisia tarkkailukohteita. Kaikkien em. tarkkailujen tuloksista koostetaan ominaiskuormitusaineisto, jonka avulla voidaan laskea vuosipäästöt kaikille Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskuksen alueen turvetuotantoalueille. Vesistöaluekohtaisten päästötarkkailujen tuloksia ei käsitellä tässä raportissa, vaan ne esitetään vesistöaluekohtaisissa raporteissa, joissa tarkastellaan myös vaikutustarkkailun tuloksia. Vuosipäästöjen laskenta-alue ulottuu Kalajoelta Kuivajoelle lukuun ottamatta Oulujärven ja sen yläpuolisten jokien valuma-alueita, jotka kuuluvat Kainuun turvetuotantoalueiden tarkkailuun. Osa Pohjois-Pohjanmaan alueen turvetuotantosoista kuuluu Pohjois- Savon tarkkailuohjelmaan. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueen lisäksi tarkkailussa on mukana muutama Lapin ELY-keskuksen alueella sijaitseva turvetuotantoalue, jotka sijaitsevat Kuivajoen tai Siuruanjoen valuma-alueilla. Tarkkailukauden 216 aikana Pohjois-Pohjanmaan vuosikuormitustarkkailuun kuuluvia ympärivuotisia tarkkailukohteita oli 16 kpl (Taulukko 1-1). Lisäksi vesistöaluekohtaisissa ympärivuotisissa tarkkailuissa oli 44 kohdetta. Ympärivuotisten kohteiden sekä kesäaikaisten tarkkailukohteiden aineiston avulla laskettiin vuosipäästöt niille kohteille joilla ei ollut tarkkailua vuonna 216. Ko. aineistoa täydentämään otettiin lisäksi yksi Lapissa sijaitseva kohde. Kuntoonpanovaiheen tarkkailukohteita oli tarkkailukauden aikana viisi. Ahma Ympäristö Oy vastasi Oulujoen ja Iijoen-Siuruanjoen tarkkailuista kokonaisuudessaan, sekä Kanteleen Voima Oy:n Kärsämäennevan tarkkailusta. Ramboll Finland vastasi puolestaan Temmesjoen ja Siikajoen tarkkailusta. Muut tarkkailut toteutti Pöyry Finland Oy. Kesäaikana Pohjois-Pohjanmaalla oli tarkkailussa kaikkiaan 14 päästötarkkailukohdetta. Copyright Pöyry Finland Oy

6 Taulukko 1-1 Pohjois-Pohjanmaan turvetuotuotannon päästötarkkailukohteet vuonna VUOSIKUORMITUSTARKKAILU Ym pärivuotinen tarkkailu Iso-Kinttaissuo, pvk1 Korentosuo, pvk1 Mankisenneva, pvk1 Pullinneva, pvk1 Isosuo, pvk2-3 (Utajärvi) Kuljunneva, la/pvk1 Miehonsuo, la Vasamanneva, pvk1 Itäsuo, pvk1 Kynkäänsuo, pvk1 Olki-Peurasuo, pvk2 Verkaneva, pvk1 Kontio-Klaavunsuo, pvk2 Kärjenrimpi, pvk1 Pehkeensuo, pvk1 Vittasuo, la3/pvk-hi Kuntoonpanotarkkailu Koivu-Loukassuo, pvk1 Kuuhkamonneva, pvk2 Lamminsuo, pvk1 Varpasuon lisäalue, pvk3 Kontiomaansuo, pvk3 VESISTÖALUEKOHTAISET TARKKAILUT Kalajoki Isoneva, pvk Lonkerinneva, pvk1 Osmalamminneva, pvk1 Rautamullansuo, pvk1 Jouttenisenneva, pvk1 Nurmesneva, pvk1 Paskalanneva, pvk1 Vittouvenneva, pvk1 Pyhäjoki Ahmaneva, pvk1 Kärsämäenneva, pvk Ojaneva, pvk1 Siloneva, pvk1 Haaponeva, pvk2 Lehtoneva, la1 Palaneva, pvk Veneneva, pvk1 Ilkanneva, pvk1 ja pvk2 Luomaneva, pvk1 Piipsanneva, kem1, pvk2 ja pvk3 Vittouvenneva, kos1 Iso-Lamminneva, pvk1 Märsynneva, pvk1 Porkanneva, rhk1 Äijönneva, la/pvk1 Kuuhkamonneva, pvk1 Nurmesneva, la1-2 Puutionneva, pvk1 Siikajoki Hangasneva, kosteikko Iso Manninen, pvk1 Mankisenneva, pvk2 Puroräme, pvk2 Hevoskorpi, pvk1 Jousineva, pvk1 ja pvk2 Navettarimpi, kem1 Saarineva, pvk1 Honkaneva, la2 Jyletneva, kosteikko Parkkisenrimpi, pvk1 Sauvasuo, pvk1 Houruneva, pvk1 Kivineva, pvk1 ja pvk2 Paskoneva, pvk1 Hukanneva, la2 Korteneva, pvk1 Piipsanneva, pvk4 Liminkaoja Leivinneva, pvk1 Temmesjoki Jouttenoinen, hi1 Pelsonrimpi, pvk Pelsonsuo, pvk2 Tuulisuo, pvk1 Oulujoki Isosuo, Vaala, pvk1 Latvasuo, pvk1 ja pvk2 Ruostesuo, pvk1 Tunturisuo, kem Kanasuo, pvk1 Niskansuo, pvk1 ja pvk2 Kiiminkijoki Alalamminsuo, pvk1 Hakasuo, pvk1 Sapilassuo, pvk1 Vainionsuo, la3-4 (kosteikko) Erkansuo, pvk1 (Suojärvi) Hangassuo, la2 Iijoki Haukkasuo, pvk2 Kapulasuo, la3 Koutuansuo, pvk1 Palosuo, pvk1 Hulikkasuo, la Kapustasuo, la Kupsussuo, pvk1 Ruonasuo, pvk1 ja pvk2 Iso-Pihlajasuo, pvk1 Koppelosaarensuo, la1 Lehdonsuo, pvk1 Takasuo, la Joutsensuo, pvk1yp Kortesuo, pvk Leväsuo, pvk2 Siuruanjoki Iso-Pukasuo, pvk Kotisuo, kem Ronisuo, pvk1 Vaaraojanlatvasuo, pvk1 Kalliosuot Epäilyksensuo, kos Kynkäänsuo, pvk2 ja pvk3 Saarisuo, pvk1 Viitasuo, rhk1 ja rhk1yp Kalliosuot Kuikkasuo, pvk Kääpäsuo, la3-6/kos Sivakkasuo, pvk1 Kalliosuot Peltosuo, pvk Leuanojanlatvasuo, pvk1 ja pvk2 Sääskisuo, pvk1 ja pvk2 (LAP) Koivuojanlatvasuo, Kivioja ap ja yp Polvisuo, pvk1 Teerilammensuo, pvk1 Olhavanjoki Jakosuo, kem1 Vasikkasuo, pvk1 Kuivajoki Jääräsuo, pvk1 Kompsasuo, pvk1 ja pvk3 Näätäaapa, pvk2 ja pvk4 Susiojanlatvasuo, pvk1 Karsikkosuo, pvk1 Kontiosuo, pvk1 Puutiosuo, pvk1 Turkkisuo, pvk1 ja pvk2 Komppasuo, pvk1 ja pvk2 Kuurtosuo, pvk1 Ruonasuo, rh1 Copyright Pöyry Finland Oy

7 Selostuksessa esiintyviä käsitteitä BAT Bruttopäästö COD Mn Humus Jälkikäyttö Kiintoaine Kuntoonpanovaihe Kuormitus Kuormittava pinta-ala Käyttötarkkailu Mittapato Nettopäästö Ominaispäästö / Ominaiskuormitus Päästötarkkailu Reduktio Tuotantovaihe Vaikutustarkkailu Best Available Techniques, määritetty ympäristönsuojelulaissa. Mahdollisimman tehokas ja kehittynyt, kohteessa teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoinen tekniikka. Tuotantoalueelta lähtevä kokonaispäästö. Turvetuotannosta johtuvan ja alueelta luontaisesti huuhtoutuvan aineen yhteenlaskettu kokonaismäärä. Kemiallinen hapenkulutus. Kuvaa veden sisältämien kemiallisesti hapettuvien orgaanisten aineiden määrää, eli vedessä olevaa eloperäistä ainetta, joka voi olla humusta, jätevettä, karjatalouden päästöjä tai luonnonhuuhtoumaa. Vedessä esiintyviä eloperäisiä orgaanisia aineita, jotka antavat vedelle ruskeankeltaisen värin. Humus muodostaa osan veden sisältämistä orgaanisista aineista. Turvetuotannon päättymisen jälkeinen uusi maankäyttö, esim. metsitys, viljely tai kosteikko. Veteen liukenematon kiinteä orgaaninen tai epäorgaaninen aines. Ajanjakso ennen tuotannon aloittamista, jolloin rakennetaan vesiensuojelurakenteet ja tehdään peruskuivatus sekä muotoillaan suon pinta tuotantokoneille sopivaksi. Ei sisällä tuotantoalueella myöhemmin tehtäviä kunnostustöitä. Ympäristövaikutusta aiheuttavien tekijöiden kokonaismäärä jossakin kohteessa. Turvetuotannon kuntoonpanossa, tuotannossa ja tuotantokunnossa oleva pinta-ala sekä tuotannosta poistunut pinta-ala. Ei sisällä valmistelematonta ja jälkikäytössä olevaa pinta-alaa, joilta tuleva kuormitus ei ole turvetuotannosta johtuvaa. Toiminnan ja tapahtumien seuranta ja kirjaaminen. Sisältää esimerkiksi poikkeustilanteet, vesiensuojelurakenteiden tarkastukset, huollot ja korjaukset, säätilanteen seurannat, kaivutyöt ja pumppaamotiedot. Tuotantoalueen vesienkäsittelyjärjestelmien alapuolella oleva pato, jonka avulla voidaan seurata alueelta purkautuvan veden määrää eli virtaamaa (esim. l/s). Tuotantoalueelta lähtevä päästö, joka saadaan kun mitatusta / lasketusta bruttopäästöstä vähennetään arvioitu luonnonhuuhtouma. Turvetuotannon vesistössä aikaansaaman lisäkuormituksen määrä. Tuotantoalueelta alapuoliseen vesistöön johdettavien aineiden määrä aikayksikös- sä tiettyä pinta-alayksikköä kohden (esim. grammaa hehtaarilta päivässä: g/ha/d). Voidaan ilmoittaa bruttona tai nettona. Tuotantoalueelta lähtevien päästöjen seuranta mittaamalla. Vesienkäsittelyrakenteen avulla saavutettava aineen poistuma. Turvesuon elinkaaren ajanjakso, jolloin turvetta tuotetaan. Jaksoon kuuluu myös ojien ym. rakenteiden kunnossapitoa. Voi tarkoittaa myös sitä osaa vuodesta jolloin turvetta tuotetaan: tyypillisesti kesä-syyskuussa. Tarkkailu, jossa selvitetään toiminnan vaikutuksia ympäristöön (mm. vesistö-, kalatalous-, pöly-, melutarkkailu). Valuma Alueelta poistuvan veden virtaama pinta-alaa kohden (l/s/km 2 ). Valuma-alue Maaston korkeuserojen mukaan määräytyvä alue, jolta pinta- ja pohjavedet laskevat Velvoitetarkkailu Virtaama Ylivirtaama Pääasiallinen lähde: Ympäristöministeriö 215. mereen tai tiettyyn järveen tai tiettyyn uoman kohtaan. Ts. alue, josta vesistö (esim. järvi) tai tietty uoman kohta saa vetensä. Ympäristöluvassa viranomaisen määräämä tarkkailu. Virtauskanavan (putken, uoman tms.) poikkileikkauksen läpi kulkevan nestemäärän tilavuus aikayksikössä (m 3 /s). Tilanne, jossa tuotantoalueelta lähtevä valunta on kertainen keskivalumaan (1 l/s/km 2 ) verrattuna tai sateen rankkuus on suurempi kuin 2 mm/vuorokausi. 3 Copyright Pöyry Finland Oy

8 2 TURVETUOTANTOALUEEN VESIENKÄSITTELYRAKENTEET Perustaso Perustason vesienkäsittelyn tarkoituksena on tasata virtaamia ja poistaa vedestä kiintoainetta sekä siihen sitoutuneita ravinteita laskeuttamalla. Turvetuotantokentällä on sarkaojien päässä lietesyvennykset ja lietteenpidättimet, jotka pidättävät kiintoainetta ja edesauttavat sarkaojan ja kokoojaojan välisen päisteputken pysymistä avonaisena (Kuva 2-1). Kokoojaojaan voi olla sijoitettuna virtaamansäätöpato, joka viivyttää virtaamahuippujen aikana tulevia valumavesiä padottamalla. Virtaamansäätö pienentää sekä uoman pohjalta että kentän pinnalta huuhtoutuvaa kiintoainekuormaa ja vähentää samalla myös ravinnekuormitusta. Virtaamahuippuja tasaamalla virtaamansäätö myös tehostaa alapuolisten vesienkäsittelyrakenteiden toimivuutta. Kokoojaojasta vedet johdetaan yhteen tai useampaan laskeutusaltaaseen (Kuva 2-1), joiden toiminta perustuu kiintoaineen laskeutumiseen veden virtausnopeuden pienentyessä. Oikein mitoitettuna laskeutusaltaat poistavat roudattomalla kaudella parhaimmillaan noin 3 4 % kiintoaineesta (Selin & Koskinen 1985). Kiintoaineen mukana poistuu myös osa valumaveden ravinteista, orgaanisesta aineesta ja raudasta. Altaan poistopään patorakenne tehostaa kiintoaineen laskeutumista altaaseen. Pintapuomin pysäyttämä kelluva turveaines vettyy ja painuu altaan pohjalle. Laskeutusaltaalta vedet johdetaan joko painovoimaisesti tai pumppaamalla alapuoliselle vesienkäsittelyrakenteelle. Kuva 2-1 Yleiskuvaus turvetuotantoalueilla yleisesti käytettävistä vesienkäsittelymenetelmistä. Kuva Vapo Oy. Copyright Pöyry Finland Oy

9 2.2 Pintavalutuskenttä Ympäristöministeriön (215) mukaan tavoitteena on, että uusilla tuotantoalueilla perustason jälkeisillä vesienkäsittelyrakenteilla saadaan kiintoaineesta vielä poistetuksi vähintään 5 %, kokonaisfosforista 4 5 % ja kokonaistypestä 2 %. Selvästi yleisin laskeutusaltaan jälkeinen vesienkäsittelymenetelmä on pintavalutuskenttä. Pintavalutuskenttä voi sijaita joko ojittamattomalla tai ojitetulla suoalueella jossa on vähintään,5 metrin paksuinen turvekerros. Ojittamatonta aluetta käytetään ensisijaisesti mikäli se on mahdollista. Turvetuotantoa kuitenkin suunnataan ojitetuille suoalueille, minkä vuoksi ojittamatonta aluetta ei useinkaan ole mahdollista käyttää. Tällöin kentän ojat tukitaan oikovirtausten ehkäisemiseksi. Vedet johdetaan pintavalutuskentälle koko kentän yläosan leveydeltä: näin kentän koko pinta-ala saadaan käyttöön tehokkaimmalla tavalla (ks. Kuva 2-1). Puhdistettava vesi virtaa turpeen pintakerroksissa. Kentälle johdettava vesi viipyy kentällä vaihtelevasti kentän ominaisuuksista riippuen. Postilan ym. (211) tutkimuksessa neljällä ojitetulla kentillä veden viipymä oli kohteesta riippuen alle vuorokaudesta 11 vuorokauteen. Pintavalutuskentän pintakerroksen kasvillisuus sekä itse turvekerros suodattavat vedestä mekaanisesti kiintoainetta sekä siihen sitoutuneita ravinteita ympärivuotisesti. Liukoiset ravinteet pidättyvät kasvillisuuden alapuolisiin turvekerroksiin kemiallisten ja biologisten prosessien vaikutuksesta, jotka ovat tehokkaimmillaan sulan maan aikana. Kasvillisuus kuljettaa happea syvempiin turvekerroksiin ja tehostaa näin ravinteiden poistumiin johtavia prosesseja, parantaa veden leviämistä kentälle, hidastaa veden virtausta ja tehostaa näin kiintoaineen laskeutumista (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 211) Kasvillisuuskenttä 2.4 Kosteikko Kasvillisuuskenttä on puhdistusmenetelmä, jossa vesi johdetaan ympäristöstään pengerryksin eristetyn kasvillisuuden peittämän kentän läpi. Kenttä perustetaan tyypillisesti turvetuotannosta poistuneelle suopohjalle. Kentällä kasvaa ajoittain veden alle joutumisen hyvin sietäviä lajeja, kuten ruokohelpeä, pajua tai sarakasveja. Kasvillisuuskentän veden puhdistuskyky perustuu laskeutumiseen, imeytymiseen, mekaaniseen suodatukseen, biologiseen ja kemialliseen ravinteiden sidontaan sekä haihduntaan. Pintavalutuskentän tapaan vesi ohjataan kentälle joko painovoimaisesti tai pumppaamalla ja kenttä toimii parhaiten kasvukauden aikaan, mutta mekaaniset prosessit toimivat myös talvikausina. (Vapo Clean Waters Oy 216 ja Ympäristöministeriö 215). Kosteikolla tarkoitetaan vesienkäsittelyrakennetta, jossa on pysyvästi avovesipintaa. Se on rakenteeltaan allasmainen ja sille on tyypillistä syvän sekä matalan veden alueiden vuorottelu. Avovesipinnan osuus vaihtelee suuresti kosteikoiden välillä. Kosteikon kasvillisuus vaihtelee myös ja se voi olla joko luontaisesti kasvittunutta tai istutettua. Valumavettä puhdistavat pääasiassa samat prosessit kuin kasvillisuuskentällä. Kosteikon altaat pidättävät kiintoainetta ja valumavedet puhdistuvat fysikaalisten, biologisten tai geokemiallisten prosessien avulla. (Vapo Clean Waters Oy 216 ja Ympäristöministeriö 215). 2.5 Kemikalointi Turvetuotantoalueiden valumavesien kemiallinen puhdistaminen perustuu veteen lisättävien kemikaalien kykyyn saostaa veteen liuenneita aineita, jolloin ne voidaan poistaa Copyright Pöyry Finland Oy

10 laskeuttamalla. Kemiallinen käsittely poistaa yleensä hyvin fosforia ja humusaineita. Kemikaalin annostelu- ja laskeutustapa vaihtelevat. Kemikaloinnin haasteena on kemikaalin annostuksen säätö ja menetelmän hallinta edellyttääkin käyttäjältä ammattitaitoa BAT Ympäristöministeriön (215) mukaan turvetuotannon ympäristövaikutusten vähentämisessä tulee noudattaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT), joka määritellään tapauskohtaisesti ottaen huomioon kunkin tuotantoalueen olosuhteet ja jäljellä oleva toiminta-aika. Ympäristönsuojelulaissa parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla tarkoitetaan mahdollisimman tehokkaita ja kehittyneitä, teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia tuotanto- ja puhdistusmenetelmiä. Vallitsevan oikeuskäytännön perusteella uusilla tuotantoalueilla parasta käyttökelpoista tekniikkaa ovat ympärivuotinen pintavalutus ja ympärivuotinen kemikalointi. Parasta käyttökelpoista tekniikkaa voi olla myös jokin muu edellä mainittujen tehoinen vesienkäsittelymenetelmä, jonka teho on luotettavasti osoitettu. 3 TARKKAILUKAUDEN SÄÄTILA Tarkkailukauden 216 kuukausittaiset lämpötilat ja sademäärät on esitetty kuvissa 3-1 ja 3-2. Koko vuoden keskilämpötila oli Haapavedellä 1,1 o C ja Pudasjärvellä 1,3 o C tavanomaista korkeampi. Haapavedellä satoi 26 % normaalia enemmän ja Pudasjärvellä 1 % vähemmän. Tammikuu oli tavanomaista kylmempi, mutta lopputalvi sitä vastoin selvästi normaalia lauhempi. Sademääriltään talvi oli tavanomainen. Kevät oli normaalia lämpimämpi ja sateisempi. Kesä oli hieman lämpimämpi kuin vuosina keskimäärin ja etenkin Haapavedellä selvästi tavanomaista sateisempi: heinä-elokuun sademäärä oli yli kaksinkertainen keskimääräiseen nähden. Syys-marraskuu oli sitä vastoin vähäsateinen ja lämpötilaltaan varsin tavanomainen. Joulukuu oli normaalia lauhempi ja sademäärä oli lähellä normaalia. Kuva 3-1 Keskilämpötilat tarkkailujaksolla 216 ja vertailujaksolla. (Ilmatieteen laitos 216). Punainen = lämpötila korkeampi kuin vertailujaksolla. Copyright Pöyry Finland Oy

11 7 Kuva 3-2 Sademäärät tarkkailujaksolla 216 ja vertailujaksolla. (Ilmatieteen laitos 216). Tumman sininen = sademäärä suurempi kuin vertailujaksolla. Kuvassa 3-3 on esitetty Pyhäjoen (havaintopaikka Tolpankoski) ja Kiiminkijoen (Haukipudas) virtaamat tarkkailujaksolla sekä keskimääräiset virtaamat vuosina Talvella mitattiin tavanomaista suurempia virtaamia. Kevään tulvahuippu oli hieman tavanomaista aiemmin. Heinä- ja elokuussa sekä marras- ja joulukuussa mitattiin korkeita virtaamia. Sateiden aiheuttamat virtaamapiikit näkyivät luonnollisesti myös turvetuotantoalueiden valumakäyrissä (ks. liite 4). Kuva 3-3 Pyhäjoen virtaama Tolpankoskessa (Merijärvi) ja Kiiminkijoen virtaama Haukiputaalla (Oulu) vuonna 216. Kuvassa on esitetty myös vuosien keskimääräinen virtaama (Avoin tieto ympäristötietopalvelu 216). Copyright Pöyry Finland Oy

12 4 TURVETUOTANTOPINTA-ALAT Vuonna 216 Pohjois-Pohjanmaalla oli 216 tarkkailuvelvollista turvetuotantoaluetta, joiden yhteenlaskettu kuormittava pinta-ala oli ha (Taulukko 4-1 ja Kuva 4-1). Kaikkien tuotantoalueiden sijainnit on esitetty liitteessä 1 ja pinta-alatiedot liitteessä 2. Alueiden lukumäärissä ja pinta-aloissa tapahtuneet muutokset vuosien välillä johtuvat uusien tuotantoalueiden perustamisesta, vanhojen sulkemisesta, tuotantoalueilla tapahtuvista muutoksista, sekä tuottajien liittymisestä tai eroamisesta tähän tarkkailuun. Osa Pohjois-Pohjanmaan alueella sijaitsevista turvetuotantoalueista kuuluu muiden ELYkeskusten tarkkailuihin valumavesien johtamisreittien mukaisesti. Lapista on käsitelty tässä raportissa kohteet joiden valumavedet laskevat Pohjois-Pohjanmaan puolelle. Kainuun Oulujärven yläpuoliset kohteet tarkkaillaan Kainuun turvetuotantosoiden tarkkailussa. Turvetuotannon kuormittava pinta-ala (ei sisällä valmistelematonta tai jälkikäytössä olevaa alaa) Pohjois-Pohjanmaan alueella oli 8 % pienempi kuin edellisvuonna. Tuotannossa oleva pinta-alaa oli 14 % vähemmän kuin edellisvuonna ja 34 % vähemmän kuin vuonna 24 jolloin tuotantopinta-ala on ollut suurimmillaan (Kuva 4-1). Tuotantokunnossa, muttei tuotannossa oleva pinta-ala oli vuonna 216 selvästi suurempi kuin aiempina vuosina. Pohjois-Pohjanmaan turvetuotannon kuormittavasta kokonaisalasta lähes puolet sijaitsi Iijoen-Siuruanjoen ja Siikajoen vesistöalueilla (Kuva 4-2). Siuruanjoen, Siikajoen ja Kuivajoen vesistöalueilla oli verrattain paljon turvetuotantoa suhteessa vesistöalueen pinta-alaan, mutta sielläkin kuormittavan alan osuus valuma-alueen pinta-alasta oli vain,8 1,5 %. Päinvastainen tilanne oli selvimmin Iijoella kun sitä tarkastellaan ilman Siuruanjoen valuma-aluetta. Myös Kiiminki- ja Kalajoella oli suhteessa valuma-alueen pinta-alaan vähän turvetuotantopinta-alaa. 8 Taulukko 4-1 Turvetuotantoalueiden lukumäärät ja pinta-alat vesistöalueittain vuonna 216 sekä vuosien yhteismäärät. Vesistöalue Tuotanto- Valmiste- Kunnostus- Tuotan- Tuotanto- Poistunut Jälki- Pinta-ala Osuus va:n alueita lematon vaiheessa nossa kunnossa tuotannosta käyttö yht.* pinta-alasta kpl ha ha ha ha ha ha ha % Kalajoki ,3 Pyhäjoki ,6 Siikajoki ,8 Temmesjoki ,2 Oulujoki ,6 Kiiminkijoki ,3 Iijoki ,2 Siuruanjoki ,3 Olhavanjoki ,1 Kuivajoki ,5 Piehinginjoki , Kalimenoja ,7 Yppärinjoki ,5 Liminkaoja ,7 yhteensä , * ei sisällä valmistelematonta tai jälkikäytössä olevaa alaa Copyright Pöyry Finland Oy

13 9 Kuva 4-1 Turvetuotantopinta-alan kehitys Pohjois-Pohjanmaalla vuosina Kuva 4-2 Pohjois-Pohjanmaan turvetuotannon kuormittavan alan jakautuminen vesistöalueittain vuonna 216 ja vesistöalueiden pinta-alojen jakautuminen. Eniten tuotannossa olevaa pinta-alaa oli Iijoen-Siuruanjoen vesistöalueella, yhteensä ha. Vuodesta 25 lähtien tuotannossa oleva pinta-ala on pienentynyt selvimmin Pyhäjoella (79 %) ja Kiiminkijoella (47 %) (Kuva 4-3). Tuotantokunnossa, muttei tuotannossa olevaa pinta-alaa oli selvästi enemmän kuin edellisvuosina mikä johtui pääasiassa siitä, että usealla Vapo Oy:n tuotantoalueella ei joko tuotettu lainkaan tai huomattava osa alasta oli ns. levossa. Copyright Pöyry Finland Oy

14 1 Kuva 4-3 Turvetuotannossa olevan pinta-alan kehitys Pohjois-Pohjanmaan suurimmilla vesistöalueilla vuosina Copyright Pöyry Finland Oy

15 Kunnostusvaiheessa oleva pinta-ala (186 ha) oli vuonna % suurempi kuin edellisvuonna. Tuotannosta poistunutta pinta-alaa oli edellisvuosia vähemmän (2 65 ha), koska suuri osa siitä siirtyi jälkikäyttöön, joka on kasvittunutta tai pysyvästi muuhun maankäyttöön siirtynyttä alaa. Tuotannosta poistuneen ja jälkikäytössä olevan alan yhteismäärä oli vuonna 216 suurempi kuin tuotannossa olevan alan (Kuva 4-1). Lisäksi entisiä tuotantoalueita on siirtynyt kokonaan muun maankäytön piiriin. Noin puolet tuotannosta poistuneesta alasta sijaitsee Pyhäjoen ja Siikajoen vesistöalueilla. Yksittäisistä tuotantoalueista tuotantopinta-alaltaan suurin vuonna 216 oli Siikajoen vesistöalueella sijaitseva Kärjenrimpi-Puronräme (Kuva 4-4), jonka tuotantoala oli 5 % koko Pohjois-Pohjanmaan tuotantoalasta. Tuotantopinta-alaltaan 15 suurimman kohteen yhteisosuus koko Pohjois-Pohjanmaan tuotantoalasta oli 31 %. Vapo Oy:n osuus kuormittavasta kokonaispinta-alasta oli 47 % ja Turveruukki Oy:n 34 % (Kuva 4-5). 11 Kuva 4-4 Tuotantopinta-alaltaan suurimmat turvetuotantoalueet Pohjois-Pohjanmalla vuonna 216. Kuva 4-5 Tuottajien osuudet Pohjois-Pohjanmaan turvetuotannon kuormittavasta kokonaispintaalasta vesistöalueittain vuonna 216. Copyright Pöyry Finland Oy

16 5 TARKKAILUN TOTEUTUMINEN JA KUORMITUKSEN LASKENTA Tarkkailun toteutuminen Turvetuotantoalueiden päästötarkkailu toteutettiin edellisvuosien tarkkailun periaatteiden mukaisesti, mutta tarkkailujakso muutettiin kalenterivuodeksi ennen käytössä olleen hydrologisen vuoden sijaan, ts. tarkkailujakso oli Vesistöaluekohtaiset tarkkailut mukaan lukien Pohjois-Pohjanmaan kuormittavasta turvetuotantopinta-alasta 65 % oli tarkkailussa. Kuvassa 5-1 on esitetty tarkkailtu pinta-ala sekä kuormittava pinta-ala vesistöalueittain. Pohjois-Pohjanmaan tuotanto- tai jälkihoitovaiheen tarkkailukohteilta otettiin kesällä päästötarkkailunäytettä, joka oli suurin määrä viimeisen 1 vuoden aikana (Kuva 5-2 ja liite 5). Liitteeseen 5 on myös merkitty mikäli tarkkailupisteen valuma-alueella ei tuotettu turvetta vuonna 216, eli alue oli joko levossa tai jo poistunut tuotannosta. Vuosikuormitustarkkailun ympärivuotiset tarkkailukohteet sijaitsevat suhteellisen tasaisesti Pohjois-Pohjanmaan alueella (liite 3). Vuosikuormitustarkkailussa oli 16 kohdetta ja lisäksi vesistöaluekohtaisissa tarkkailuissa 44 ympärivuotista kohdetta (Taulukko 5-1). Vuosikuormituslaskenta-aineistoa on täydennetty Lapin ELY-keskuksen alueen tarkkailuun kuuluvan Lumiaapa la3:n tarkkailutuloksilla, koska perustason ympärivuotista tarkkailuaineistoa on Pohjois-Pohjanmaalla vähän käytössä. Kuntoonpanovaiheen tarkkailussa oli viisi kohdetta. Kuva 5-1 Tarkkailussa ollut pinta-ala ja kuormittava pinta-ala vesistöalueittain vuonna 216. Kuva 5-2 Pohjois-Pohjanmaan tuotanto- tai jälkihoitovaiheen tarkkailukohteilta kesällä otettujen päästötarkkailunäytteiden määrät vuosina Copyright Pöyry Finland Oy

17 13 Taulukko 5-1 Pohjois-Pohjanmaan vuosikuormitustarkkailun ympärivuotiset ja kuntoonpanotarkkailukohteet sekä tarkkailun toteutuminen tarkkailukaudella 216. Pvk-ojitus - sarakkeessa K = ojitettu ja E = ojittamaton. Suo Tarkkailu- Pvk- Vesistö- Tehon Luvan haltija/ Mp:n valu- Näytteitä Näytteenotto- Virtaamamittauspiste ojitus alue tarkkailu tuottaja ma-alue kpl* ajanjakso ajanjakso (ha) VUOSIKUORMITUSTARKKAILUN TARKKAILUKOHTEET Iso-Kinttaissuo pvk1 E Siuruanjoki x Vapo Oy / / Isosuo pvk2-3 E Kiiminkijoki Vapo Oy / 1 / Itäsuo pvk1 K Oulujoki x Vapo Oy / / Kontio-Klaavunsuo pvk2 E Kuivajoki Kuiva-turve Oy/Vapo Oy / / Korentosuo pvk1 E Oulujoki Vapo Oy / 1 / Kuljunneva la/pvk1 K Pyhäjoki x Vapo Oy 84/9 18 / / Kynkäänsuo pvk1 K Siuruanjoki x Vapo Oy / / Kärjenrimpi pvk1 E Siikajoki x Vapo Oy / 2 / Mankisenneva pvk1 K Siikajoki x Vapo Oy / 1 / Miehonsuo la - Oulujoki Turveruukki Oy 15 2 / 2 / Olki-Peurasuo pvk2 E Iijoki x Vapo Oy / / Pehkeensuo pvk1 K Oulujoki Vapo Oy / / Pullinneva pvk1 K Siikajoki x Turveruukki Oy / 1 / Vasamanneva pvk1 E Kalajoki x Vapo Oy / / Verkaneva pvk1 E Pyhäjoki x Vapo Oy 68 2 / / Vittasuo la3/pvk-hi K Kiiminkijoki x Vapo Oy 29/ / / Yhteensä / 8 / 3 KUNTOONPANOVAIHEEN KOHTEET Koivu-Loukassuo pvk1 E Iijoki x Turveruukki Oy 84 9 / / Kontiomaansuo pvk3 E Siuruanjoki x Kuiva-turve Oy/Vapo Oy / / Kuuhkamonneva pvk2 K Pyhäjoki x Vapo Oy / 1 / Lamminsuo pvk1 E Kiiminkijoki x Vapo Oy / / Varpasuon lisäalue pvk3 K Kiiminkijoki x Turveruukki Oy 2 16 / 1 / Yhteensä / 2 / * Ei sisällä yläpuolisia näytteitä. PPO-kohteet: velvoitetarkkailunäytteet / omavalvontanäytteet / poikkeustilannenäytteet. Lähes kaikilla ympärivuotisilla kohteilla lähtevää vesimäärää mitattiin jatkuvatoimisilla virtaamamittareilla ympäri vuoden. Usealla kohteella oli tarkkailukauden aikana padotusta mittapadolla tai muita häiriötilanteita. Virtaamat häiriöjaksoille tai jaksoille jolloin virtaamamittausta ei ollut, on arvioitu käyttäen SYKE:n hydrologista vesistömallia tai lähellä sijaitsevan suon virtaamatietoa jos se oli mahdollista. Valumaveden laadun tarkkailemiseksi tarkkailusoilta otettiin vesinäytteet yleensä kerran kuukaudessa marras-huhtikuussa, viikoittain kevättulva-aikana (3 viikkoa) ja kahden viikon välein touko-syyskuussa sekä kerran tai kahdesti lokakuussa. Kuntoonpanovaiheen kohteilla näytteenottoväli oli talvellakin kaksi viikkoa, jos kohteella tehtiin vesistökuormitusta aiheuttavia kuntoonpanotöitä. Valtaosalla tuotantovaiheen ympärivuotisista kohteista ja kaikilla kuntoonpanokohteilla tarkkailtiin vesienkäsittelyn tehoa ottamalla näytteitä myös vesienkäsittelyrakenteen yläpuolelta. Tuottajat ottivat omavalvontatilanäytteitä usealla kohteella voimakkaiden sateiden aikaan. Muutamalla kohteella otettiin myös poikkeustilanäytteitä pintavalutuskenttien ohitustilanteista. Em. näytteiden tulokset huomioitiin päästölaskennassa. Vuosikuormitustarkkailun ympärivuotisilla kohteilla omavalvontanäytteiden määrä (8 kpl) oli 3 % kaikista päästötarkkailunäytteistä. Vesinäytteet olivat kertanäytteitä. Näytteet toimitettiin laboratorioon pimeässä ja viileässä ja näytteiden analysointi aloitettiin näytteenottoa seuraavana päivänä. Määritykset Copyright Pöyry Finland Oy

18 tehtiin voimassaolevien standardien mukaisesti. Mikäli mittapadolla ei ollut vettä tai vesi ei virrannut, näytettä ei otettu. Näytteistä määritettiin aina ph, COD Mn, kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja kiintoaine. Lisäksi näytteistä määritettiin epäorgaaniset ravinteet (PO 4 -P, NO 3 -N, NO 2 -N ja NH 4 -N) ja rauta joko kerran kuukaudessa koko vuoden tai vain kesällä kerran kuukaudessa. Muutamilla kohteilla analysoitiin lisäksi muita vedenlaatuparametreja ympäristölupapäätösten mukaisesti. Kaikilla kuntoonpanokohteilla määritettiin jokaisella näytekerralla perusvalikko (ph, COD Mn, kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja kiintoaine). Valtaosalla kuntoonpanokohteista määritettiin lisäksi kerran kuukaudessa NH 4 -N ja rauta. Kuuhkamonnevalla määritettiin jokaisella kerralla perusvalikon lisäksi ammoniumtyppi. Kiintoaineen hehkutushäviö määritettiin, mikäli pitoisuus ylitti 2 mg/l. Käyttötarkkailusta sekä mittapatojen asennuksesta ja huollosta vastasivat tuottajat. Muilta osin tarkkailusta vastasi konsultti. Osa virtaamamittareista asennettiin ja huollettiin tarkkailua hoitavan konsultin toimesta Päästöjen laskenta Turvetuotantoalueiden päästöt laskettiin tarkkailukohteiden ominaispäästöjen (g/ha/d) ja tuotantoalueen kuormittavan pinta-alan perusteella. Tarkkailukohteiden (= vuosikuormitustarkkailukohteet ja vesistöaluekohtaiset tarkkailukohteet) ominaispäästöistä laskettiin vesienkäsittelymenetelmäkohtaiset keskiarvot, joita käytettiin tarkkailun ulkopuolisten kohteiden päästöjen arviointiin. Tarkkailussa olleiden kohteiden päästöt arvioitiin suon omien tarkkailutulosten perusteella niin pitkälle kuin mahdollista. Kuntoonpanoalueiden päästöt laskettiin kohteiden omilla tuloksilla. Ominaispäästöt laskettiin näytteenottohetken veden laadun ja jakson keskivirtaaman perusteella. Virtaamajaksot päättyivät pääosin näytteenottoa edeltäneeseen vuorokauteen. Jos näytteenotto ajoittui ylivirtaamatilanteeseen, päästöt laskettiin kyseisen näytteen vedenlaatutietojen perusteella vain ylivirtaamajaksolle. Nollavirtaamajaksot määritettiin virtaamamittauksen perusteella todellisen mittaisiksi ja ne otettiin huomioon päästölaskennassa. Erimittaiset laskentajaksot otettiin huomioon keskimääräisiä päästölukuja laskettaessa painottamalla kunkin jakson päästöä jakson pituudella. Keskimääräisten päästöjen laskennassa nollavirtaamatilanteiden päästöt otettiin huomioon nollana. Mikäli pitoisuus oli alle määritysrajan, käytettiin määritysrajaa, mikä käytännössä hieman yliarvioi päästöjä kyseisillä jaksoilla. 5.3 Taustahuuhtouma Tässä julkaisussa päästöistä tai kuormituksesta puhuttaessa tarkoitetaan pääsääntöisesti bruttoarvoja. Vuodesta 24 lähtien turvetuotantoalueille on kuitenkin laskettu myös nettopäästöt käyttämällä tarkkailusoilla mitattua valumaa ja sovittuja taustapitoisuuksia. Taustahuuhtouman (luonnonhuuhtouman) arvioinnissa käytettiin Ympäristöministeriön laatimassa Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeessa (215) määriteltyjä taustapitoisuuksia: kiintoaine 1 mg/l, kokonaisfosfori 2 µg/l ja kokonaistyppi 5 µg/l. Ennen vuotta 213 kiintoaineen taustapitoisuus oli 2 mg/l. Taustahuuhtouma laskettiin kunkin tarkkailusuon omien valumatietojen perusteella laskentajaksoittain. Lasketuista brutto-ominaispäästöistä vähennettiin taustahuuhtouman arvot, jolloin saatiin nettopäästöt. Happea kuluttavalle ainekselle, epäorgaanisille ravinteille ja raudalle ei ole esitetty taustapitoisuuksia, eikä nettopäästöjä näin ollen ole arvioitu. Copyright Pöyry Finland Oy

19 6 TUOTANTOVAIHEEN TARKKAILUN TULOKSET Alla olevissa taulukoissa on esitetty Pohjois-Pohjanmaan vuosikuormitustarkkailussa olleiden ympärivuotisten tarkkailukohteiden tulokset. Muissa tarkkailuissa olleiden kohteiden tulokset esitetään vesistöaluekohtaisissa raporteissa, mutta niidenkin tulokset ovat mukana keskimääräisissä tuloksissa, joista on koostettu taulukossa 9-1 esitetyt vuosikuormituksen laskennassa käytetyt ominaiskuormitusluvut vesienkäsittelymenetelmittäin Valumat Vuosikuormitustarkkailukohteiden valumat on esitetty vuodenajoittain taulukossa 6-1. Koko tarkkailujakson valumakäyrät on esitetty kohteittain muiden tarkkailutulosten yhteydessä liitteessä 4. Vuosikuormitustarkkailukohteiden talven (lähtien ) keskivaluma oli 5,4 l/s km 2, eikä kohteiden välillä ollut suuria eroja (Taulukko 6-1). Hydrologisesti määritetyn kevään keskimääräinen kesto oli 38 vrk ja valuma 6 l/s km 2. Suurimmillaan kevään valuma oli Miehonsuolla (122 l/s km 2 ), jossa oli todennäköisesti padotusta näytekertojen välillä, mutta käytettiin silti pääosin omaa mittausdataa koska vesistömalli aliarvioi virtaamaa selvästi. Kesän keskimääräinen valuma 14 l/s km 2 oli suurehko ja kohteiden välillä se vaihteli välillä 8,1 2 l/s km 2. Alkusyksyn keskivaluma 6,8 l/s km 2 oli poikkeuksellisen pieni mikä johtui selvästi tavanomaista pienemmästä sademäärästä (ks. Kuva 3-2). Loppusyksyn (marras-joulukuu) keskivaluma oli hieman korkeampi: 8,3 l/s km 2. Keskimääräinen vuosivaluma oli 15 l/s km 2. Taulukon 6-1 alaosassa on esitetty myös kaikkien Pohjois-Pohjanmaan ympärivuotisten tarkkailukohteiden keskimääräiset valumat, jotka olivat kaikkina vuodenaikoina hieman suurempia kuin pelkän vuosikuormitustarkkailun kohteilla. Vuosikuormitustarkkailun ulkopuolella tarkkailtujen kohteiden tulokset raportoidaan vesistöaluekohtaisissa raporteissa. Kaikilla kohteilla ei mitattu virtaamaa kaikkina vuodenaikoina. Suokohtaiset virtaamamittauksen häiriötilanteet eri vuodenaikojen osalta (esim. padotus, mittarin rikkoontuminen, datakatko) on koottu liitteen 4 tuloslakanoihin ja arvioidut virtaamajaksot on kirjattu lisäksi taulukkoon 6-1. Virtaamat arvioitiin pääasiassa SYKE:n vesistömallijärjestelmästä tai läheisen suon virtaamia hyväksi käyttäen mikäli vesienkäsittelymenetelmä oli sama. Tarpeen mukaan virtaaman arvioinnissa käytetty hydrologinen vesistömallijärjestelmä laskee valunnat 3. jakovaiheen mukaisille vesistöalueille, joiden pinta-ala on yleensä selvästi yksittäistä turvetuotantoaluetta suurempi, mistä johtuen ko. tavalla arvioituna valumahuippujen vesimäärät voivat olla hieman liian pieniä. Toisaalta vesistömalli voi pidentää valumapiikin kestoa tositilanteeseen nähden. Vesistömallin antamien virtaamien tarkkuuteen vaikuttaa mallin käyttämien reaalimaailmassa olevien mittauspisteiden sijainti: mitä lähempänä ne sijaitsevat ja mitä useampia niitä on, sen tarkempi arvio. Iso-Kinttaissuolla ja Isosuolla oli käytössä ns. tupla-anturointi, eli vedenkorkeutta mitattiin sekä mittapadon v-aukolla että sen alapuolella. Näin saatiin selville padotusjaksot vuorokauden tarkkuudella. Liitteessä 5 on esitetty kaikkien kesän 216 tarkkailukohteiden valumat ja taulukossa 6-2 niiden keskiarvot. Kesän 216 keskivaluma 17 l/s km 2 oli hieman suurempi kuin vuosina keskimäärin. Copyright Pöyry Finland Oy

20 16 Taulukko 6-1 Pohjois-Pohjanmaan vuosikuormitustarkkailun ympärivuotisten tarkkailukohteiden valumat eri vuodenaikoina Mq = keskivaluma, Nq = minimivaluma, Hq = maksimivaluma. Suo Jakso Jakso Vesien- Mq Nq Hq d käsittely l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 Huom! Iso-Kinttaissuo (pvk1) Talvi pvk1 3,6, käytetty Olki-Peurasuon pvk2:n valumaa Kevät 3) pvk1 56 9,5 136 Ohijuoksutus 8.4. Kesä pvk1 8,1 2,1 5 Alkusyksy pvk1 7,7 5,1 19 Loppusyksy pvk1 7,6, käytetty Olki-Peurasuon pvk2:n valumaa Vuosi Isosuo (pvk2-3) Talvi pvk2-3 4,3, , , , ves.malli Kevät pvk , käytetty vesistömallia Kesä pvk2-3 17, , , , , ves.malli Alkusyksy pvk2-3 5,3, käytetty vesistömallia Loppusyksy pvk2-3 3,6,1 48 Vuosi Itäsuo (pvk1) Talvi pvk1 2,4, 23 Kevät pvk Kesä pvk1 2,7 18 Alkusyksy pvk1 8,4 3,2 55 Loppusyksy pvk1 7,8,2 65 Vuosi Kontio-Klaavunsuo (pvk2) Talvi pvk2 1,2 39 Kevät pvk käytetty Puutiosuon dataa Kesä pvk2 18 2,8 69 Alkusyksy pvk Loppusyksy pvk2 13,2 77 Vuosi Korentosuo (pvk1) Talvi pvk1 7,2 2, 52 Kevät 2) pvk1 37 7,2 71 Ohijuoksutus Kesä pvk1 17 2, 61 Alkusyksy pvk1 8,7 5,9 22 Loppusyksy pvk1 8,4,2 52 Vuosi Kuljunneva (la/pvk1) Talvi 1) la 5,5, 42 Koko jaksolla käytetty vesistömallia Kevät 1) la 45 9,3 89 Koko jaksolla käytetty vesistömallia Kesä pvk1 11, käytetty vesistömallia Alkusyksy pvk1 2,4,4 19 Loppusyksy la,6, 3, käytetty vesistömallia Vuosi 1) ,8 Kynkäänsuo (pvk1) Talvi pvk1 4,, käytetty vesistömallia Kevät pvk1 42 1,1 65 Kesä pvk1 1,6 47 Alkusyksy pvk1 6,8, 41 Loppusyksy pvk1 7,7, 5 Vuosi Kärjenrimpi (pvk1) Talvi pvk1 3,7, ja käytetty vesistömallia Kevät pvk Kesä 2) pvk1 13 1, käytetty vesistömallia, ohivuoto Alkusyksy pvk1 3,8 2,6 1 Loppusyksy pvk1 5,,6 33 Vuosi Jatkuu seuraavalla sivulla Copyright Pöyry Finland Oy

21 Taulukko 6-1 jatkuu Suo Jakso Jakso Vesien- Mq Nq Hq d käsittely l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 Huom! Mankisenneva (pvk1) Talvi pvk1 6,8,1 46 Kevät pvk Kesä pvk1 17 4,2 93 Alkusyksy pvk1 7,9 5,1 21 Loppusyksy pvk1 9,1,2 53 Vuosi Miehonsuo (la) Talvi la 6,, käytetty vesistömallia Kevät la käytetty vesistömallia Kesä la 13,9 89 Alkusyksy la 7,1 2,6 41 Loppusyksy la 12,8 16 Vuosi Olki-Peurasuo (pvk2) Talvi pvk2 4,7, käytetty vesistömallia Kevät pvk Kesä pvk2 15 3,7 84 Alkusyksy pvk2 14 7,6 54 Loppusyksy pvk2 19, 131 Vuosi Pehkeensuo (pvk1) Talvi pvk1 3,6,1 26 Kevät pvk1 58 7, 116 Kesä pvk1 2 2, käytetty vesistömallia Alkusyksy pvk1 1 7, 47 Loppusyksy pvk1 1 1,5 59 Vuosi Pullinneva (pvk1) Talvi pvk1 6,8, 72 Kevät pvk1 36 8,9 87 Kesä pvk1 14,3 66 Alkusyksy pvk1 4,2 1,6 37 Loppusyksy pvk1 8,5, 87 Vuosi Vasamanneva (pvk1) Talvi pvk1 5,, 74 Kevät pvk1 45 1,5 98 Kesä pvk1 14, 8 Alkusyksy pvk1 3,9,1 18 Loppusyksy pvk1 5,9, käytetty vesistömallia Vuosi Verkaneva (pvk1) Talvi pvk1 5,8,1 31 Kevät pvk1 49 4,1 27 Kesä pvk1 8,4,6 76 Alkusyksy pvk1 2,2,9 8,2 Loppusyksy pvk1 5,,4 41 Vuosi Vittasuo (la3/pvk-hi) Talvi la3 7,3 1, 34 Kevät la3 78 8, käytetty vesistömallia Kesä pvk-hi 14,4 51 Alkusyksy pvk-hi 2,1,5 6, käytetty vesistömallia Loppusyksy pvk-hi/la3 6,2 1,5 3 Koko jaksolla käytetty vesistömallia Vuosi 1) ) Ei mukana keskiarvossa 2) Osa vesistä osan aikaa ohituksen kautta, ei mukana keskiarvossa Jatkuu seuraavalla sivulla Copyright Pöyry Finland Oy

22 Taulukko 6-1 jatkuu Suo Jakso Jakso Vesien- Mq Nq Hq d käsittely l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 Keskiarvot 216: vuosikuormitustarkkailun kohteet Kohdemäärä d ves.käs. Talvi kaikki 5,4,3 39 Kevät kaikki 6 8,9 25 Kesä kaikki 14 1,5 79 Alkusyksy kaikki 6,8 3,4 28 Loppusyksy kaikki 8,3,3 66 Vuosi Keskiarvot 216: kaikki P-Pohjanmaan ympärivuotiset kohteet Talvi kaikki 6,7 1, 48 Kevät 43 4 kaikki Kesä kaikki 18 2, 16 Alkusyksy 6 43 kaikki 11 4,6 42 Loppusyksy kaikki 11,7 88 Vuosi Huom! 18 Keskiarvot 215 Talvi kaikki 15 2, 158 Kevät kaikki Kesä kaikki 19 2,7 13 Syksy kaikki 28 6,1 12 Vuosi Keskiarvot 214 Talvi kaikki 22,7 179 Kevät kaikki 21 5,6 68 Kesä kaikki 8,7 1, 69 Syksy 35 4 kaikki 2 1,4 17 Vuosi 2 17 Keskiarvot 213 Talvi kaikki 8,8,4 12 Kevät kaikki 72 8,9 246 Kesä kaikki 8,9 1,1 72 Syksy 26 4 kaikki 16 2,7 98 Vuosi Taulukko 6-2 Pohjois-Pohjanmaan ympärivuotisten ja kesäaikaisten päästötarkkailukohteiden keskimääräiset valumat kesällä 216. n = tarkkailukohteiden lukumäärä. Aineisto sisältää yhden kohteen Lapista. Keskiarvot kohde Mq MNq MHq n l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 Kaikki ,6 1 Pintavalutuskentät ,7 97 Laskeutusaltaat ,1 128 Kemikalointi 3 32, 175 Kasv.kenttä / kosteikko 2 8,3, 84 Kaikki , 154 Kaikki ,8,9 67 Kaikki ,9 1,4 89 Kaikki , 226 Kaikki , Tulosten vertailu edellisvuosiin Valtaosalla vuosikuormitustarkkailukohteista kesän valumat olivat edellisvuosia suurempia ja vastaavasti alkusyksyn valumat selvästi pienempiä (Kuva 6-1). Keväällä ei ollut suuria eroja edellisvuosiin nähden. Talven keskiarvoja ei voi suoraan verrata edellis- Copyright Pöyry Finland Oy

23 19 Kuva 6-1 PPO:n vuosikuormitustarkkailukohteiden keskimääräiset valumat vuodenajoittain vuonna 216. Vertailuarvoina keskimääräiset pitoisuudet niiltä osin kuin kohteet ovat olleet tarkkailussa. Copyright Pöyry Finland Oy

24 vuosiin, koska tarkkailujakson muuttaminen kalenterivuodeksi muutti vuodenaikajakson alkamisajan tammikuun alkuun aiemman marraskuun alun sijaan. Samasta syystä loppusyksyn (marras-joulukuu) osalta ei ole vertailuaineistoa edellisiltä vuosilta. Kuvassa 6-2 on esitetty kaikkien Pohjois-Pohjanmaan ympärivuotisten tarkkailukohteiden keskimääräiset vuosivalumat Vuoden 216 keskivaluma oli hieman suurempi kuin edellisvuosina keskimäärin. 2 Kuva 6-2 Pohjois-Pohjanmaan ympärivuotisten päästötarkkailukohteiden keskimääräiset vuosivalumat Tarkkailusuot ovat vaihdelleet vuosien välillä ja aineisto sisältää muutamia kohteita myös Lapista ja Kainuusta. 6.2 Valumaveden laatu Suovedet ovat luontaisesti happamia ja sitä kuvaava ph-arvo oli vuosikuormitustarkkailukohteiden valumavedessä vuodenajasta riippuen keskimäärin 6, 6,1 (Taulukko 6-3). Pienimmät arvot mitattiin Verkanevalla (ka. 4,2 4,7). Tarkkailukohteiden valumavesien keskimääräinen COD Mn -arvo, joka kuvaa veden orgaanisten aineiden, pääosin humuksen kuluttaman hapen määrää, oli edellisvuosien tapaan suurimmillaan kesällä (ka. 45 mg/l) hajotustoiminnan ollessa aktiivisimmillaan ja pienimmillään keväällä (ka. 22 mg/l), jolloin mukana on yleensä paljolti lumien sulamisvesiä. Suurimpia arvoja mitattiin Verkanevalla, Mankisennevalla ja Pullinnevalla, ja pienimpiä Isosuolla ja Kontio- Klaavunsuolla. Rehevöitymisellä tarkoitetaan kasvillisuuden liiallisen fosforin ja/tai typen saannin aikaansaamaa perustuotannon lisääntymistä. Tämä voi näkyä kasviplanktonin ja vesikasvien lisääntymisenä sekä kalaston rakenteen muutoksina (Ympäristöministeriö 215). Vuosikuormitustarkkailukohteilla fosforipitoisuus oli suurimmillaan talvella ja kesällä (ka µg/l) ja pienimmillään alkusyksyllä (ka. 41 µg/l) (Taulukko 6-3). Korkeimmat fosforipitoisuudet mitattiin Kynkäänsuon ja Pullinnevan valumavesistä. Pienimmät pitoisuudet olivat Isosuolla, jonka koko vuoden keskimääräinen pitoisuus 17 µg/l (ks. liite 4) oli alle taustahuuhtouman arvioinnissa käytetyn pitoisuuden 2 µg/l. Typpipitoisuus oli suurimmillaan talvella (ka µg/l) ja pienimmillään alkusyksyllä (ka µg/l). Keskimääräistä korkeampia pitoisuuksia mitattiin esimerkiksi Pullinnevalla ja Mankisennevalla. Pienimpiä pitoisuuksia mitattiin puolestaan Isosuolla, Kontio- Klaavunsuolla ja Pehkeensuolla. Copyright Pöyry Finland Oy

25 21 Taulukko 6-3 Pohjois-Pohjanmaan vuosikuormitustarkkailun ympärivuotisten tarkkailukohteiden veden laatu eri vuodenaikoina n = näytemäärä. Suo Jakso Vesien- n ph COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine käsittely mg/l µg/l µg/l mg/l Iso-Kinttaissuo (pvk1) Talvi pvk1 2 5, ,1 Kevät pvk1 4 6, ,4 Kesä pvk1 9 5, ,9 Alkusyksy pvk1 3 6, ,6 Loppusyksy pvk1 2 5, ,8 Isosuo (pvk2-3) Talvi pvk , ,9 Kevät pvk , ,7 Kesä pvk , ,2 Alkusyksy pvk ,9 9,4 6, 295,6 Loppusyksy pvk , ,4 Itäsuo (pvk1) Talvi pvk1 2 6, ,5 Kevät pvk1 3 6, , Kesä pvk1 9 6, ,4 Alkusyksy pvk1 3 6, ,7 Loppusyksy pvk1 2 6, ,5 Kontio-Klaavunsuo (pvk2) Talvi pvk2 2 6, ,6 Kevät pvk2 3 6,5 9, ,6 Kesä pvk2 1 6, ,4 Alkusyksy pvk2 2 6, ,2 Loppusyksy pvk2 2 6, ,8 Korentosuo (pvk1) Talvi pvk1 3 6, ,9 Kevät pvk1 3 6, ,5 Kesä pvk1 1 6, ,3 Alkusyksy pvk1 3 6, ,2 Loppusyksy pvk1 2 6, ,9 Kuljunneva (la/pvk1) Talvi la 2 5,9 8, ,3 Kevät la 3 5, ,5 Kesä pvk1 9 5, ,4 Alkusyksy pvk1 2 5, ,3 Loppusyksy la 2 6, Kynkäänsuo (pvk1) Talvi pvk1 3 6, Kevät pvk1 3 6, ,9 Kesä pvk1 9 6, Alkusyksy pvk1 3 6, ,2 Loppusyksy pvk1 5 6, ,3 Kärjenrimpi (pvk1) Talvi pvk1 3 5, ,3 Kevät pvk1 3 4, ,4 Kesä pvk1 1 4, ,7 Alkusyksy pvk1 3 5, ,6 Loppusyksy pvk1 2 4, ,6 Mankisenneva (pvk1) Talvi pvk1 3 5, ,5 Kevät pvk1 4 6, ,8 Kesä pvk1 11 5, , Alkusyksy pvk1 3 5, ,7 Loppusyksy pvk1 2 5, ,3 Jatkuu seuraavalla sivulla Copyright Pöyry Finland Oy

26 Taulukko 6-3 jatkuu Jakso Vesien- n ph COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine käsittely mg/l µg/l µg/l mg/l Miehonsuo (la) Talvi la 1 6, Kevät la 4 5, Kesä la 1 6, Alkusyksy la 3 6, , Loppusyksy la 2 6, Olki-Peurasuo (pvk2) Talvi pvk2 1 5, ,6 Kevät pvk2 3 6, ,4 Kesä pvk2 1 6, Alkusyksy pvk2 3 6, ,6 Loppusyksy pvk2 1 5, ,9 Pehkeensuo (pvk1) Talvi pvk1 3 6, ,9 Kevät pvk1 3 6, ,3 Kesä pvk1 9 6, , Alkusyksy pvk1 3 6, ,1 Loppusyksy pvk1 2 6, ,9 Pullinneva (pvk1) Talvi pvk1 2 6, , Kevät pvk1 3 5, ,4 Kesä pvk1 1 5, Alkusyksy pvk1 3 5, ,4 Loppusyksy pvk1 1 5, , Vasamanneva (pvk1) Talvi pvk1 2 6, ,2 Kevät pvk1 3 6, ,3 Kesä pvk1 8 6, ,1 Alkusyksy pvk1 3 6, , Loppusyksy pvk1 1 6, ,1 Verkaneva (pvk1) Talvi pvk1 3 4, ,6 Kevät pvk1 3 4, ,1 Kesä pvk1 9 4, ,2 Alkusyksy pvk1 3 4, ,7 Loppusyksy pvk1 2 4, ,5 Vittasuo (la3/pvk-hi) Talvi la3 3 6, ,1 Kevät la3 3 6, Kesä pvk-hi 9 6, , Alkusyksy pvk-hi 2 6, ,7 Loppusyksy pvk-hi/la3 1 6, yht. 316 Jatkuu seuraavalla sivulla 22 Copyright Pöyry Finland Oy

27 23 Taulukko 6-3 jatkuu Jakso Vesien- n ph COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine käsittely mg/l µg/l µg/l mg/l Keskiarvot 216: vuosikuormitustarkkailun kohteet Kohdemäärä/näytemäärä Talvi 16/38 kaikki 2 6, ,5 Kevät 16/51 kaikki 3 6, , Kesä 16/152 kaikki 1 6, ,6 Alkusyksy 16/44 kaikki 3 6, ,3 Loppusyksy 16/31 kaikki 2 6, ,9 Keskiarvot 216: kaikki P-Pohjanmaan ympärivuotiset kohteet Talvi 46/127 pvk 3 6, ,6 Kevät 53/177 pvk 3 6, ,5 Kesä 7/684 pvk 1 6, ,7 Alkusyksy 67/167 pvk 2 6, ,5 Loppusyksy 59/118 pvk 2 6, ,9 Talvi 8/19 la 2 6, Kevät 1/36 la 4 6, Kesä 2/2 la 1 6, ,6 Alkusyksy 2/6 la 3 6, ,4 Loppusyksy 8/18 la 2 6, Talvi 58/159 kaikki 3 6, ,8 Kevät 64/217 kaikki 3 6, ,6 Kesä 77/744 kaikki 1 6, ,4 Alkusyksy 74/184 kaikki 2 6, ,5 Loppusyksy 72/149 kaikki 2 6, , Keskiarvot 215 Talvi 39/25 kaikki 5 6, ,3 Kevät 48/19 kaikki 4 6, ,6 Kesä 49/459 kaikki 9 6, ,6 Syksy 48/11 kaikki 2 6, ,4 Keskiarvot 214 Talvi 36/165 kaikki 5 6, ,3 Kevät 4/134 kaikki 3 6, ,1 Kesä 41/369 kaikki 9 6, ,3 Syksy 4/8 kaikki 2 6, ,6 Keskiarvot 213 Talvi 26/122 kaikki 5 6, ,8 Kevät 28/16 kaikki 4 6, ,5 Kesä 28/243 kaikki 9 6, , Syksy 27/47 kaikki 2 6, ,4 Kiintoainekuormitus voi aiheuttaa järvien rantojen ja puro- ja jokiuomien pohjien liettymistä, veden samentumista ja muita eliöstön elinympäristön muutoksia (Ympäristöministeriö 215). Kiintoainemääritys kuvaa suodattamalla vesinäytteestä poistettujen kiinteiden suodattimen huokoskoon (1,2 µm) ylittävien orgaanisten ja epäorgaanisten aineiden määrää. Kiintoainepitoisuus oli suurimmillaan kesällä (ka. 6,6 mg/l) ja pienimmillään alkusyksyllä (ka. 3,3 mg/l). Suurimmat kiintoainepitoisuudet olivat Miehonsuolla ja pienimmät Verkanevalla, missä koko vuoden keskimääräinen pitoisuus 1,1 mg/l oli samaa tasoa kuin taustahuuhtouman arvioinnissa käytetty pitoisuus (1 mg/l). Taulukon 6-3 alaosassa on esitetty myös kaikkien Pohjois-Pohjanmaan ympärivuotisten tarkkailukohteiden keskimääräiset pitoisuudet, jotka olivat kokonaisuutena varsin samalla tasolla kuin pelkän vuosikuormitustarkkailun kohteilla. Pitoisuuksissa ei myöskään ollut suuria eroja edellisvuosiin nähden. Vuosien välisissä vertailuissa on huomioitava kohteiden vaihtuvuus vuosien välillä. Copyright Pöyry Finland Oy

28 Liitteessä 5 on esitetty kaikkien kesän 216 tarkkailukohteiden vedenlaadut ja taulukossa 6-4 niiden keskiarvot. Kaikkien kesän tarkkailukohteiden keskimääräinen vedenlaatu oli kaikilta osin hieman parempi kuin edelliskesinä keskimäärin. Kemikalointikohteilla mitattiin keskimäärin pienimmät COD Mn -arvot, mutta verrattain suuria ravinne- ja kiintoainepitoisuuksia. Keskimääräiset fosforipitoisuudet olivat pienimmillään laskeutusallaskohteilla. Kokonaistyppi-, ammoniumtyppi-, rauta- sekä kiintoainepitoisuudet olivat pienimmillään pintavalutuskenttäkohteilla. Pohjois-Pohjanmaan vesistöt ovat varsin humuspitoisia ja rauta sitoutuu pääosin humukseen, minkä johdosta rauta ei yleensä ottaen aiheuta merkittäviä ongelmia vesistöissä (esimerkiksi myrkkyvaikutuksia vesieliöille). Epäorgaanisten ravinteiden ja raudan pitoisuudet analysoitiin ympärivuotisilla tarkkailukohteilla joko kerran kuukaudessa tai vain kesäaikana kerran kuukaudessa ja tulokset ovat liitteessä 4. Epäorgaaniset ravinteet ovat liukoisia ja siten kasveille käyttökelpoisessa muodossa. Kaikilla kesän tarkkailukohteilla keskimäärin noin puolet fosforista oli edellisvuosien tapaan epäorgaanisessa muodossa fosfaattina (Taulukko 6-4). Typestä noin kuudennes oli epäorgaanisessa muodossa, ja noin kolme neljännestä siitä oli ammoniumtyppenä. Tulosten vertailussa edellisvuosiin on huomioitava mm. pintavalutuskentällisten kohteiden osuuden kasvaminen tarkkailusoista (ks. Kuva 6-6). Vaikka kohde- ja näytemäärät ovat suuria, on huomioitava myös kohteiden ja ns. laajojen tarkkailuvuosien alueellinen vaihtuvuus mikä vaikuttaa suuresti kunkin vesistöalueen tarkkailukohteiden määrään ja sitä kautta keskimääräisiin tuloksiin. 24 Taulukko 6-4 Pohjois-Pohjanmaan ympärivuotisten ja kesäaikaisten päästötarkkailukohteiden keskimääräinen veden laatu kesällä 216. n = tarkkailukohteiden lukumäärä. Aineisto sisältää yhden kohteen Lapista. Keskiarvot Kohde Näytemäärä ph COD Mn kok.p PO 4 -P kok.n NO 2+3 -N NH 4 -N Fe kiintoaine n yht. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Kaikki , ,4 Pintavalutuskentät , ,6 Laskeutusaltaat 4 4 6, ,4 Kemikalointi 5 4 5, Kasv.kenttä / kosteikko 4 4 5, , Kaikki , ,1 Kaikki , ,8 Kaikki , ,7 Kaikki , Kaikki , ,2 Kuvassa 6-3 on esitetty Pohjois-Pohjanmaan tuotantovaiheen tarkkailukohteiden kesäaikainen veden laatu vuosina vesistöalueittain. Keskiarvot on laskettu tarkkaluissa olleiden kohteiden kesän keskiarvoista painottamalla kohteelta otettujen näytteiden määrää. Jos näytteitä otettiin vain yksi/kesä, se jätettiin pois ja samoin jos näytteet oli otettu tavanomaisesta paikasta poikkeavasti (esim. laskuojasta), mutta muutoin mukana ovat kaikki tuotantovaiheen näytteet. Siikajoelta oli käytössä suurin aineisto: näytettä. Suurista vesistöalueista paras vedenlaatu on ollut Kiiminki- ja Kuivajoella ja heikoin Siikajoella. Erot olivat varsin suuria: Siikajoella pitoisuudet olivat yleensä ottaen noin kaksinkertaisia edellä mainittuihin vesistöalueisiin nähden. Tuloksiin vaikuttavat monet tekijät: esimerkiksi valuma-alueiden luontaiset ominaisuudet, vesienkäsittelymenetelmien tason erot (ks. Kuva 8-2 ja Kuva 8-3), tarkkailun määrä ja ajoittumi- Copyright Pöyry Finland Oy

29 nen sekä tarkkailussa olleiden kohteiden ominaisuudet ja vaihtuvuus. Kuvassa 6-3 on vertailun vuoksi mukana myös Kainuun ja Lapin turvetuotantoalueiden tarkkailujen tulokset. 25 Kuva 6-3 Pohjois-Pohjanmaan tuotantovaiheen tarkkailukohteiden kesäaikainen veden laatu vuosina vesistöalueittain. Vertailuna mukana myös Kainuun (6-16) ja Lapin (Vapo 8-16, Turveruukki 9-16) keskiarvot. Copyright Pöyry Finland Oy

30 6.2.1 Tulosten vertailu edellisvuosiin Kuvassa 6-4 on verrattu vuosikuormitustarkkailussa olleiden ympärivuotisten tarkkailukohteiden kesän 216 veden laatua kesien keskiarvoon siltä osin kuin kohde on ollut tarkkailussa. Keskimääräiset erot edellisvuosiin olivat pieniä, mutta toisaalta sekä kohteiden että vedenlaatuparametrien välillä oli osin suuriakin eroja. Esimerkiksi Kuljunnevan vedenlaatu oli kaikilta osin parempi kuin edelliskesinä (mihin saattoi osaltaan vaikuttaa se että tuotantoalue oli pois tuotannosta, eli ns. levossa), mutta Mankisennevalla tilanne oli päinvastainen. Pohjois-Pohjanmaan tarkkailussa olleilta turvetuotantoalueilta lähtevän veden laatu on parantunut 198-luvun lopulta nykypäivään ravinteiden ja kiintoaineen osalta, mutta 2-luvulla veden laadussa ei ole havaittavissa selviä kehityssuuntia (Kuva 6-5) luvulta lähtien selvimmin on laskenut typpipitoisuus. COD Mn :n kohdalla arvoissa ei ole tapahtunut selviä muutoksia. Tämä selittyy osaltaan sillä, että pintavalutuskentällisten kohteiden osuus tarkkailukohteista on kasvanut koko 2-luvun (Kuva 6-6). Pintavalutuskentät eivät yleensä vaikuta suuresti COD Mn -arvoon (ks. Taulukko 6-7) ja lähtevän veden arvot ovat usein suurempia kuin laskeutusaltaallisilla tai kemikalointikohteilla (ks. Taulukko 6-4). Valuman suuruudella ja veden laadulla ei näytä olevan selvää yhteyttä samaan tapaan kuin valumalla ja kuormituksella (vrt. Kuva 6-7 ja Kuva 9-1). Vesienkäsittelyn lisäksi tuotantoalueelta lähtevän kuormituksen suuruus määräytyykin pääasiassa vesimäärän perusteella, joka riippuu pitkälti vallitsevista sääolosuhteista. Liitteeseen 1 on koottu Pöyry Finland Oy:n tarkkailemien Pohjois-Pohjanmaan tuotantovaiheen ympärivuotisten tarkkailukohteiden valuma- ja vedenlaatutulokset vuosilta Näytteenottohetken valuman ja vedenlaadun välillä ei havaittu merkitsevää riippuvuutta minkään vedenlaatuparametrin kohdalla. 26 Copyright Pöyry Finland Oy

31 27 Kuva 6-4 PPO:n vuosikuormitustarkkailukohteiden keskimääräiset COD Mn -arvot ja kiintoaine- sekä kokonaisravinnepitoisuudet kesällä 216. Vertailuarvoina keskimääräiset pitoisuudet niiltä osin kuin kohteet ovat olleet tarkkailussa. Copyright Pöyry Finland Oy

32 28 Kuva 6-5 Pohjois-Pohjanmaan tuotantovaiheen tarkkailukohteiden keskimääräinen kesän veden laatu ja keskivalumat (Mq) sekä veden laadun kehityssuunta (Linear) vuosina Tarkkailukohteet ovat vaihdelleet vuosittain ja aineisto sisältää muutamia kohteita Lapista ja Kainuusta. Copyright Pöyry Finland Oy

33 29 Kuva 6-6 Pintavalutuskentällisten ja laskeutualtaallisten tarkkailukohteiden osuudet Pohjois- Pohjanmaan kesäaikaisista tarkkailukohteista 2-luvulla. Kuva 6-7 Pintavalutuskentällisten turvetuotantoalueiden kesäaikainen veden laatu Pohjois- Pohjanmaalla vuosina Kuvassa on esitetty myös kesän keskivalumat pintavalutuskentällisillä kohteilla. Aineistossa on mukana myös muutamia Kainuun ja Lapin alueen turvetuotantoalueita. Kohteiden määrät ovat vaihdelleet vuosittain välillä Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantoalueiden valumavesien kiintoaine- ja ravinnepitoisuudet ovat nykyään (21-luvulla) noin kaksinkertaisia metsäojitetun alueen valumaveden pitoisuustasoon nähden (vrt. Pöyry Finland Oy 214 s. 26). COD Mn -arvot ovat samaa tasoa turvetuotantoalueilla ja metsäojitetuilla kohteilla. Metsäojituskohteiden lukumäärä oli 35 Pöyry Finland Oy:n selvityksessä. Copyright Pöyry Finland Oy

34 6.3 Ominaiskuormitukset Taulukossa 6-5 on esitetty vuosikuormitustarkkailukohteiden ominaiskuormitukset eri vuodenaikoina. Ominaiskuormitusten laskemista varten puuttuvat tai epäluotettavat virtaamat arvioitiin SYKE:n hydrologisesta mallijärjestelmästä kyseiselle 3. jakovaiheen mukaiselle valuma-alueelle simuloitujen valumien perusteella tai käyttämällä lähellä sijaitsevan suon virtaamatietoa mikäli vesienkäsittelymenetelmä oli sama. Ko. jaksot on esitetty taulukossa 6-1. Suurimmat ominaiskuormitukset mitattiin luonnollisesti keväällä, jolloin lähtevän veden määrä oli suurimmillaan. Pienimmillään kuormitukset olivat talvella ja alkusyksyllä. Ominaiskuormituksissa oli suurta suokohtaista vaihtelua. Pienimmät kuormitukset kokonaisuutena vuositasolla olivat Isosuolla ja suurimmat Pullinnevalla. Taulukon 6-5 alaosassa on esitetty myös kaikkien Pohjois-Pohjanmaan ympärivuotisten tarkkailukohteiden keskimääräiset ominaiskuormitukset, jotka olivat kokonaisuutena melko lailla samalla tasolla kuin pelkän vuosikuormitustarkkailun kohteilla. Kuormitukset olivat vuositasolla suurin piirtein edellisvuosien tasolla. Kesäaikana kaikkien tarkkailussa olleiden kohteiden ominaiskuormitukset olivat epäorgaanista typpeä ja rautaa lukuun ottamatta hieman suuremmat kuin vuosina keskimäärin, mikä selittyy osaltaan hieman suuremmalla lähtevän veden määrällä (Taulukko 6-6 ja Taulukko 6-2). 3 Copyright Pöyry Finland Oy

35 31 Taulukko 6-5 Pohjois-Pohjanmaan vuosikuormitustarkkailun ympärivuotisten tarkkailukohteiden ominaiskuormitukset eri vuodenaikoina Brutto Netto Suo Jakso Jakso Vesien- Mq COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine d käsittely l/s km 2 g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Iso-Kinttaissuo (pvk1) Talvi pvk1 3,6 54,1 4,4 13,1 2,8 1 Kevät 2) pvk , , Kesä pvk1 8,1 43, ,1 7,7 21 Alkusyksy pvk1 7,7 235,1 5,5 4,, 2,2, Loppusyksy pvk1 7,6 344,4 1 28,2 6,7 22 vuosi kg/ha/a 125,2 5,2 16,1 3,2 12 Isosuo (pvk2-3) Talvi pvk2-3 4,3 5,1 4,1 28, 2,2 24 Kevät pvk , , Kesä pvk ,2 8,4 18, 1,1 3,2 Alkusyksy pvk2-3 5,3 42, 1,3 2,6,,, Loppusyksy pvk2-3 3,6 35, 2,5 1,,9 6,7 vuosi kg/ha/a 65,1 3,1 12,,9 8, Itäsuo (pvk1) Talvi pvk1 2,4 28,1 1,7 19,,6 17 Kevät pvk , , Kesä pvk , , Alkusyksy pvk1 8,4 172,4 5,8 24,2 2,2 17 Loppusyksy pvk1 7, , ,7 8, 92 vuosi kg/ha/a 164,3 6, 37,2 2,9 31 Kontio-Klaavunsuo (pvk2) Talvi pvk2 1 78,3 8,4 33,1 4,3 25 Kevät pvk , , Kesä pvk ,3 7,7 31,, 16 Alkusyksy pvk ,2 5,2 24,, 11 Loppusyksy pvk ,3 1 63,1 4, 52 vuosi kg/ha/a 9,1 4,3 18, 1,2 12 Korentosuo (pvk1) Talvi pvk1 7,2 14,2 7,2 23,1 4, 16 Kevät 2) pvk , , Kesä pvk , , Alkusyksy pvk1 8,7 215,2 6, 24,1 2,2 16 Loppusyksy pvk1 8,4 132,3 6,7 24,1 3,1 16 vuosi kg/ha/a 147,2 5,4 16,1 3,2 12 Kuljunneva (la/pvk1) Talvi 1) la 5,5 59,1 8,3 15, 6, 1 Kevät 1) la , , Kesä pvk , , Alkusyksy pvk1 2,4 73,1 2,8 9,2,1 1,8 7,2 Loppusyksy la, , , vuosi kg/ha/a 135,2 1 35,1 7,7 31 Kynkäänsuo (pvk1) Talvi pvk1 4, 87 1, 7,6 78 1, 5,9 74 Kevät pvk , , Kesä pvk , ,4 8,8 98 Alkusyksy pvk1 6,8 168,6 7,6 26,5 4,6 2 Loppusyksy pvk1 7,7 14,9 8 29,7 4,6 22 vuosi kg/ha/a 86,6 4,5 27,5 2,8 23 Kärjenrimpi (pvk1) Talvi pvk1 3,7 124,2 5,4 19,1 3,8 16 Kevät pvk , , Kesä 2) pvk , , Alkusyksy pvk1 3,8 151,3 6,7 11,2 5, 7,3 Loppusyksy pvk1 5, 139,1 4, 2,7, 1,8, vuosi kg/ha/a 133,2 6,3 28,1 4,7 25 Jatkuu seuraavalla sivulla Copyright Pöyry Finland Oy

36 Taulukko 6-5 jatkuu Brutto Netto Suo Jakso Jakso Vesien- Mq COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine d käsittely l/s km 2 g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Mankisenneva (pvk1) Talvi pvk1 6,8 29,7 1 3,6 7,1 24 Kevät pvk , , Kesä pvk , , Alkusyksy pvk1 7,9 284,2 8,4 19,1 5, 13 Loppusyksy pvk1 9,1 432, , vuosi kg/ha/a 252,3 9,5 24,2 7,2 19 Miehonsuo (la) Talvi la 6, 147,4 9,3 76,3 6,7 71 Kevät la , , Kesä la , ,3 8,9 16 Alkusyksy la 7,1 219,2 6,8 41,1 3,7 34 Loppusyksy la , , vuosi kg/ha/a 245,3 8,9 85,1 5,1 77 Olki-Peurasuo (pvk2) Talvi pvk2 4,7 115,6 9,5 33,5 7,4 29 Kevät pvk , , Kesä pvk , ,3 6,4 171 Alkusyksy pvk , ,2 5, 29 Loppusyksy pvk , ,2 4,2, vuosi kg/ha/a 157,4 9,2 42,3 5,9 36 Pehkeensuo (pvk1) Talvi pvk1 3,6 54,1 3,7 14, 2,2 11 Kevät pvk , , Kesä pvk , , 4,7 48 Alkusyksy pvk ,1 3,7 19, 1,3 14 Loppusyksy pvk1 1 14,1 4,7 28,, 2,2 vuosi kg/ha/a 12,1 4,4 17, 1,7 1 Pullinneva (pvk1) Talvi pvk1 6, , , 3 65 Kevät pvk , , Kesä pvk , , Alkusyksy pvk1 4,2 183,3 9,1 29,2 7,3 26 Loppusyksy pvk1 8,5 317,6 2 52, vuosi kg/ha/a 28,8 14 6, Vasamanneva (pvk1) Talvi pvk1 5, 81,1 7,4 1, 5,2 5,6 Kevät pvk , , Kesä pvk , , Alkusyksy pvk1 3,9 57,1 2,9 6,7, 1,2 3,3 Loppusyksy pvk1 5,9 92,1 9, 5,8, 3,8, vuosi kg/ha/a 82,1 5,2 9,1, 3,6 6,1 Verkaneva (pvk1) Talvi pvk1 5,8 221,6 3,1 4,3,5,6, Kevät pvk , ,7 14, Kesä pvk1 8,4 561,4 1 11,3 6,5 3,4 Alkusyksy pvk1 2,2 123,1 2,1 1,3, 1,2, Loppusyksy pvk1 5, 271,2 6,3 2,1,1 4,2, vuosi kg/ha/a 178,2 3,3 3,,1 1,7,5 Vittasuo (la3/pvk-hi) Talvi pvk1 7,3 63,2 9,2 4,1 6, 34 Kevät pvk , , Kesä pvk , ,5 6,9 85 Alkusyksy pvk1 2,1 28, 1, 3,2,,1 1,4 Loppusyksy pvk1 6,2 69,3 9, 75,2 8,9 75 vuosi kg/ha/a 112,2 6,9 6,1 4,3 55 1) Koko jakson virtaama arvioitu, ei mukana keskiarvossa 2) Osa vesistä osan aikaa ohituksen kautta, ei mukana keskiarvossa Jatkuu seuraavalla sivulla 32 Copyright Pöyry Finland Oy

37 33 Taulukko 6-5 jatkuu Brutto Netto Suo Jakso Kohde- Jakso Vesien- Mq COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine määrä d käsittely l/s km 2 g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Keskiarvot 216: vuosikuormitustarkkailun kohteet Talvi kaikki 5,4 132,4 8,2 33,3 5,9 28 Kevät kaikki , , Kesä kaikki , , Alkusyksy kaikki 6,8 153,2 5,4 18,1 2,7 12 Loppusyksy kaikki 8,3 273, , vuosi kg/ha/a 151,3 6,6 31,2 4,1 26 Keskiarvot 216: kaikki P-Pohjanmaan ym pärivuotiset kohteet Talvi pvk 114,4 7,4 31,3 4,5 26 Kevät 4 4 pvk 15 2, , Kesä pvk 528, , Alkusyksy pvk 167,3 6,7 27,1 2,6 18 Loppusyksy pvk 194,5 1 28,3 4,8 18 vuosi kg/ha/a 14,3 6, 27,2 3,2 21 Talvi 2 88 la 98,3 8,2 61,2 5,5 55 Kevät 2 4 la 224 2, , Kesä la 494, , Alkusyksy 2 43 la 199,3 14 6, 1,9 35 Loppusyksy 3 61 la 37, , vuosi kg/ha/a 187,3 1 67,1 6, 59 Talvi 4 88 kaikki 6,7 114,4 7,8 43,3 4,7 37 Kevät 43 4 kaikki , , Kesä kaikki , , Alkusyksy kaikki ,4 8, 4,2 3,3 31 Loppusyksy 5 61 kaikki 11 25, ,4 6,8 36 vuosi kg/ha/a 141,3 6,5 34,2 3,5 28 Keskiarvot 215 Talvi pvk , , Kevät pvk , , Kesä pvk , , Syksy pvk , , vuosi kg/ha/a 182,2 8,3 26,1 4,7 19 Keskiarvot 214 Talvi kaikki , , Kevät kaikki , ,3 8,9 136 Kesä kaikki 8,7 292, ,3 6,9 41 Syksy 35 4 kaikki 2 412, , vuosi kg/ha/a 129,2 6,9 25,1 4,2 2 Keskiarvot 213 Talvi kaikki 8,8 224,7 13 6,5 9,3 52 Kevät kaikki , , Kesä kaikki 8,9 33,5 1 65,3 6,3 58 Syksy 32 4 kaikki , ,2 7,1 33 vuosi kg/ha/a 135,3 6,7 34,2 4,2 29 Copyright Pöyry Finland Oy

38 34 Taulukko 6-6 Pohjois-Pohjanmaan ympärivuotisten ja kesäaikaisten päästötarkkailukohteiden keskimääräiset ominaiskuormitukset kesällä 216. n = tarkkailukohteiden lukumäärä. Aineisto sisältää yhden kohteen Lapista. Keskiarvot Brutto Netto Kohde COD Mn kok.p PO 4 -P kok.n NO 2+3 -N NH 4 -N Fe kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine n g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Kaikki ,,5 17,6 2, , Pintavalutuskentät ,8,3 16,5 1, ,6 8,8 7 Laskeutusaltaat 3 491,7,4 22,7 4, , Kemikalointi ,7 3,5 41 3, , Kasv.kenttä / kosteikko ,4,3 12,, ,2 8,1 82 Kaikki ,8,3 2 1,1 2, , Kaikki ,4,2 1,5 1, ,3 5,6 47 Kaikki ,5,3 11,2 2, ,3 6,8 62 Kaikki ,,4 24 1, , Kaikki ,5,2 14,3 3, ,3 9, Kuormituksen jakautuminen vuodenajoittain Kuvassa 6-8 on esitetty vuosikuormitustarkkailussa olleiden kohteiden bruttoominaiskuormitukset ja niiden jakautuminen vuodenajoittain. Tuloksia tarkasteltaessa on huomioitava, että osalla kohteista virtaamia on arvioitu. Pienimmät ominaiskuormitukset olivat kokonaisuutena Isosuolla ja suurimmat Pullinnevalla. Kohteiden välillä oli suuria eroja kuormituksen jakautumisessa vuodenajoittain johtuen valumien suuruudesta ja pitoisuusvaihteluista. Esimerkiksi Vittasuolla kiintoainekuormituksesta 65 % tuli keväällä, mutta Kynkäänsuolla vain 8 %. Kuvassa 6-9 on esitetty Pohjois-Pohjanmaan vuosikuormitustarkkailukohteiden vuosiominaiskuormitusten (brutto kg/ha) jakautuminen vuodenajoittain vuosina Vuonna 216 tarkkailukausi vaihdettiin hydrologisesta vuodesta kalenterivuodeksi, minkä vuoksi vain kevät, kesä ja alkusyksy (vuosina nimellä syksy ) ovat vertailukelpoisia aiempiin vuosiin. Vuonna 216 kuormituksesta yhteensä kolme neljäsosaa tuli keväällä ja kesällä (34 % ja 41 %). Vähäsateisen alkusyksyn osuus oli selvästi tavanomaista pienempi (4 %). Copyright Pöyry Finland Oy

39 35 Kuva 6-8 Pohjois-Pohjanmaan vuosikuormitustarkkailussa olleiden tarkkailukohteiden vuosiominaiskuormitukset (brutto) ja niiden jakautuminen vuodenajoittain. Vuodenaikojen pituudet käyvät ilmi taulukosta 6-5. Copyright Pöyry Finland Oy

40 36 Kuva 6-9 Pohjois-Pohjanmaan vuosikuormitustarkkailussa olleiden tarkkailukohteiden vuosiominaiskuormitusten (brutto kg/ha) jakautuminen vuodenaikojen välillä vuosina Tulosten vertailu edellisvuosiin Sademäärä ja sitä kautta valuma vaikuttaa suuresti turvesoilta tulevaan kuormitukseen: valumat ja ominaispäästöt ovat vaihdelleet pääpiirteissään samassa suhteessa 198- luvulta lähtien (Kuva 6-1). Copyright Pöyry Finland Oy

41 37 Kuva 6-1 Pohjois-Pohjanmaan tuotantovaiheen tarkkailukohteiden kesän keskimääräiset bruttoominaiskuormitukset ja keskivalumat (Mq) sekä ominaiskuormituksen kehityssuunta (Linear) vuosina Tarkkailukohteet ovat vaihdelleet vuosittain ja aineisto sisältää muutamia kohteita Lapista ja Kainuusta. Copyright Pöyry Finland Oy

42 199-luvun puolivälistä lähtien turvesoiden vesienkäsittely on mennyt tehokkaampaan suuntaan erityisesti pintavalutuksen yleistymisen myötä. Parantuneen vesienkäsittelytason myötä ravinne- ja kiintoainepitoisuudet ja sitä kautta ominaiskuormitukset ovat pienentyneet. Pitoisuuksien tavoin (ks. Kuva 6-5) COD Mn :n kohdalla pienentyminen ei ole ollut niin selvää, eikä 2-luvulla ole havaittavissa pienenevää trendiä. Tätä selittää osaltaan pintavalutuskenttien osuuden kasvu tarkkailukohteista (ks. Kuva 6-6). Kuvassa 6-11 on verrattu vuosikuormitustarkkailussa olleiden ympärivuotisten tarkkailusoiden kesän 216 ominaiskuormituksia kesien keskiarvoihin siltä osin kuin kohde on ollut tarkkailussa. Isosuo on ollut tarkkailussa kaikkina vuosina ja keskimäärin kohteet ovat olleet tarkkailussa ko. jaksolla kuusi vuotta. Keskimäärin kuormitukset olivat kaikilta osin edellisvuosia suurempia, mutta tilanne vaihteli kohteittain ja vedenlaatuparametreittain. Vain Kuljunnevalla ja Vasamannevalla (jotka eivät olleet tuotannossa vuonna 216) kuormitukset olivat kaikilta osin edellisvuosia pienempiä ja vain muutamalla muulla kohteella yksittäistenkään vedenlaatuparametrien kuormitukset olivat edellisvuosia pienempiä. Ominaiskuormitusten suuruuteen vaikuttaa ennen muuta lähtevän veden määrä, mutta myös vedenlaatu. Kesän 216 valumat olivat valtaosalla kohteista suurempia kuin edellisvuosina keskimäärin (ks. Kuva 6-2) vedenlaadun tilanteen oltua vaihtelevampi. 38 Copyright Pöyry Finland Oy

43 39 Kuva 6-11 PPO:n vuosikuormitustarkkailukohteiden COD Mn -, kiintoaine- sekä kokonaisravinneominaiskuormitukset kesällä 216. Vertailuarvoina keskimääräiset ominaiskuormitukset niiltä osin kuin kohteet ovat olleet tarkkailussa. Copyright Pöyry Finland Oy

44 6.4 Vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailu ja päästöraja-arvotarkastelu Vesienkäsittelyn tehoa tarkkailtiin taulukossa 6-7 esitetyillä tuotantoalueilla ottamalla näytteet myös vesienkäsittelyrakenteen yläpuolelta. Iso-Kinttaissuolla, Itäsuolla, Kynkäänsuolla, Kärjenrimmellä, Mankisennevalla, Pullinnevalla, Vasamannevalla ja Verkanevalla tehon seuranta oli ympärivuotista. Vuodenaikaiset tehot on laskettu ylä- ja alapuolisten näytteiden keskimääräisistä pitoisuuksista, samoin kuin koko vuoden tehot. Iso-Kinttaissuolla ja Pullinnevalla teho on laskettu myös virtaamapainotteisena vuosikeskiarvona AVI:n ohjeen mukaisesti. Tulokset vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailusta ovat taulukossa 6-7 ja näytekierroskohtaiset tulokset liitteessä 6. Tehon tarkkailun tuloksia tarkasteltaessa on otettava huomioon vedenlaatu ja kunkin kohteen tilanne kokonaisuutena. Jos vedenlaatu on hyvä jo ennen vesienkäsittelyä, voi teho jäädä pieneksi tai jopa negatiiviseksi. Toisaalta teho voi olla korkea samalla kun lähtevän veden laatu on heikko. Iso-Kinttaissuon ympäristölupamääräyksen mukaan pintavalutuskentällä 1 on saavutettava vuosikeskiarvona ilmaistuna vähintään seuraavat puhdistustehot: kiintoaine ja kokonaisfosfori 5 % ja kokonaistyppi 2 %, tai enintään seuraavat lähtevän veden pitoisuudet: kiintoaine 4 mg/l, kokonaisfosfori 4 µg/l ja kokonaistyppi 1 µg/l. Puhdistusteho lasketaan virtaamapainotteisena vuosikeskiarvona. AVI:n ohjeen mukaan se lasketaan kalenterikuukauden keskivirtaamalla (pintavalutuskentältä lähtevä) painotettujen ala- ja yläpuolisten pitoisuuksien vuosikeskiarvoista. Tämä laskentatapa painottaa tuloksia tuotantoalueelta lähtevän vesimäärän mukaisesti korostaen suurten virtaamien aikaisten tulosten merkittävyyttä. Näin laskettuna Iso-Kinttaissuon pintavalutuskentän tehot olivat seuraavat: kiintoaine 41 %, kokonaisfosfori 35 % ja kokonaistyppi 2 %. Kiintoaineen vuosikeskiarvopitoisuus oli 3,4 mg/l, kokonaisfosforin 42 µg/l ja kokonaistypen µg/l. Lupamääräys täyttyi fosforia lukuun ottamatta. Kenttä pidätti epäorgaanisia ravinteita varsin tehokkaasti. Tehotulokset olivat heikompia kuin edellisvuosina. Itäsuon pvk1 paransi vedenlaatua kaikkien mitattujen parametrien osalta. Vuositasolla kokonaisfosforista poistui 52 %, kokonaistypestä 36 % ja kiintoaineesta 73 %. Epäorgaanisista ravinteista tehokkaimmin pidättyi ammoniumtyppeä (78 %) ja raudasta pidättyi 66 %. Reduktiot olivat samantyyppisiä kuin edellisvuosina. Kuljunnevan pvk1 poisti valumavedestä kesällä ja alkusyksyllä tehokkaasti kiintoainetta ja typpeä, erityisesti epäorgaanista. Myös kokonaisfosfori- ja rautapitoisuudet laskivat kentällä. Kenttä toimi kaikilta osin tehokkaammin kuin edellisvuosina. Kärjenrimmen pvk1 poisti vuositasolla tehokkaasti kaikkia analysoituja vedenlaatuparametreja. Vuositasolla kokonaisfosforista poistui 6 %, kokonaistypestä 44 % ja kiintoaineesta 88 %. Epäorgaanisten ravinteiden reduktioprosentit olivat korkeampia kuin kokonaisravinteiden. Kenttä oli tehokkaimmillaan loppusyksyllä (marras-joulukuussa), jolloin reduktioprosentit olivat kauttaaltaan hyvin korkeita. Tehotulokset olivat kokonaisuutena samantyyppisiä kuin edellisvuosina. Myös Mankisennevan pvk1 poisti vuositasolla varsin tehokkaasti kaikkia analysoituja vedenlaatuparametreja COD Mn :ta lukuun ottamatta. Erityisen tehokkaasti kenttä pidätti kaikkina vuodenaikoina fosfaattifosforia, ammoniumtyppeä, rautaa ja kiintoainetta. Kokonaisravinteita kenttä poisti tehokkaimmin loppusyksyllä. Tehotulokset olivat kokonaisuutena hieman heikompia kuin edellisvuosina. 4 Copyright Pöyry Finland Oy

45 41 Taulukko 6-7 Ympärivuotisten tarkkailusoiden vesienkäsittelymenetelmien puhdistustehot vuonna 216. n = näytteiden lukumäärä. Harmaalla korostetut = puhdistusteho positiivinen. COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2+3 -N NH 4 -N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l ISO-KINTTAISSUO (pvk1) Talvi (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli ,8 Pintavalutuskentän alapuoli ,1 Teho % Kevät (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli ,6 Pintavalutuskentän alapuoli ,9 Teho % Kesä (n=5) Pintavalutuskentän yläpuoli ,1 Pintavalutuskentän alapuoli , , ,2 Teho % Alkusyksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli Pintavalutuskentän alapuoli , 76 3, 2 42,7 Teho % Loppusyksy (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli Pintavalutuskentän alapuoli , 16 3, ,8 Teho % Koko vuosi virtaamapainotettu teho % (n=12) ITÄSUO (pvk1) Talvi (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli Pintavalutuskentän alapuoli ,5 Teho % Kevät (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli Pintavalutuskentän alapuoli ,7 Teho % Kesä (n=5) Pintavalutuskentän yläpuoli Pintavalutuskentän alapuoli ,1 Teho % Alkusyksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli Pintavalutuskentän alapuoli , Teho % Loppusyksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli Pintavalutuskentän alapuoli ,6 Teho % Koko vuosi teho % (n=1) jatkuu seuraavalla sivulla Copyright Pöyry Finland Oy

46 Taulukko 6-7 jatkuu COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2+3 -N NH 4 -N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l KULJUNNEVA (pvk1) Kesä (n=5) Pintavalutuskentän yläpuoli Pintavalutuskentän alapuoli , ,2 Kesä teho % Alkusyksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli ,2 Pintavalutuskentän alapuoli ,8 Teho % KYNKÄÄNSUO (pvk1) Talvi (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 8, Pintavalutuskentän alapuoli Teho % Kevät (n=3) Pintavalutuskentän yläpuoli , Pintavalutuskentän alapuoli ,9 Teho % Kesä (n=9) Pintavalutuskentän yläpuoli Pintavalutuskentän alapuoli Teho % Alkusyksy (n=3) Pintavalutuskentän yläpuoli Pintavalutuskentän alapuoli ,2 Teho % Loppusyksy (n=5) Pintavalutuskentän yläpuoli Pintavalutuskentän alapuoli ,3 Teho % Koko vuosi teho % (n=21) KÄRJENRIMPI (pvk1) Talvi (n=3) Pintavalutuskentän yläpuoli Pintavalutuskentän alapuoli ,3 Teho % Kevät (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli Pintavalutuskentän alapuoli , ,7 Teho % Kesä (n=5) Pintavalutuskentän yläpuoli Pintavalutuskentän alapuoli , ,8 Teho % Alkusyksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli Pintavalutuskentän alapuoli , ,3 Teho % Loppusyksy (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli Pintavalutuskentän alapuoli , ,6 Teho % Koko vuosi teho % (n=12) jatkuu seuraavalla sivulla Copyright Pöyry Finland Oy

47 Taulukko 6-7 jatkuu MANKISENNEVA (pvk1) COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2+3 -N NH 4 -N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Talvi (n=3) Pintavalutuskentän yläpuoli Pintavalutuskentän alapuoli ,5 Teho % Kevät (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli , Pintavalutuskentän alapuoli ,1 Teho % Kesä (n=8) Pintavalutuskentän yläpuoli Pintavalutuskentän alapuoli , ,9 Teho % Alkusyksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli Pintavalutuskentän alapuoli , , Teho % Koko vuosi teho % (n=13) OLKI-PEURASUO (pvk2) Alkusyksy (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli Pintavalutuskentän alapuoli ,9 Teho % Loppusyksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli Pintavalutuskentän alapuoli ,9 Teho % PULLINNEVA (pvk 1) Talvi (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli Pintavalutuskentän alapuoli , Teho % Kevät (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli Pintavalutuskentän alapuoli ,3 Teho % Kesä (n=5) Pintavalutuskentän yläpuoli Pintavalutuskentän alapuoli , Teho % Alkusyksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli Pintavalutuskentän alapuoli ,4 Teho % Loppusyksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli Pintavalutuskentän alapuoli , Teho % Koko vuosi virtaamapainotettu teho % (n=1) jatkuu seuraavalla sivulla Copyright Pöyry Finland Oy

48 Taulukko 6-7 jatkuu VASAMANNEVA (pvk1) Talvi (n=2) COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2+3 -N NH 4 -N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Pintavalutuskentän yläpuoli 9, 15 6, ,2 Pintavalutuskentän alapuoli ,2 Teho % Kevät (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli ,3 Pintavalutuskentän alapuoli , ,2 Teho % Kesä (n=5) Pintavalutuskentän yläpuoli Pintavalutuskentän alapuoli , ,8 Teho % Alkusyksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli ,2 Pintavalutuskentän alapuoli , ,8 Teho % Loppusyksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli ,3 Pintavalutuskentän alapuoli ,1 Teho % Talvi ja kevät teho % (n=3) Kesä ja alkusyksy teho % (n=6) Koko vuosi teho % (n=1) VERKANEVA (pvk1) Talvi (n=3) Pintavalutuskentän yläpuoli ,4 Pintavalutuskentän alapuoli , ,6 Teho % Kevät (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli Pintavalutuskentän alapuoli , ,3 Teho % Kesä (n=5) Pintavalutuskentän yläpuoli , Pintavalutuskentän alapuoli , ,1 Teho % Alkusyksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli , ,9 Pintavalutuskentän alapuoli , 11 3, 82 11,7 Teho % Loppusyksy (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli , Pintavalutuskentän alapuoli , 49 12,5 Teho % Koko vuosi teho % (n=12) VITTASUO (pvk-hi) Kesä (n=3) Pintavalutuskentän yläpuoli Pintavalutuskentän alapuoli ,7 8, ,6 Kesä teho % Copyright Pöyry Finland Oy

49 Olki-Peurasuon pvk2:n tehoa tarkkailtiin vain alku- ja loppusyksyllä, jolloin se poisti valumavedestä hyvin tehokkaasti ravinteita, rautaa ja kiintoainetta. Erityisesti kokonaisfosforin (72 81 %), fosfaattifosforin (83 86 %), kokonaistypen (53 65 %) ja ammoniumtypen (87 93 %) poistumat olivat poikkeuksellisen suuria. Pullinnevan ympäristölupamääräyksen mukaan pintavalutuskentällä on saavutettava vuosikeskiarvona ilmaistuna vähintään seuraavat puhdistustehot: kiintoaine ja kokonaisfosfori 5 % ja kokonaistyppi 2 %, tai enintään seuraavat lähtevän veden pitoisuudet: kiintoaine 1 mg/l, kokonaisfosfori 5 µg/l ja kokonaistyppi 1 µg/l. Puhdistusteho lasketaan virtaamapainotteisena vuosikeskiarvona samalla periaatteella kuin Iso- Kinttaissuolla. Näin laskettuna Pullinnevan pvk1:n tehot olivat: kiintoaine 37 %, kokonaisfosfori -12 % ja kokonaistyppi -9 %. Kiintoaineen vuosikeskiarvopitoisuus oli 14 mg/l, kokonaisfosforin 186 µg/l ja kokonaistypen µg/l. Lupamääräys ei siis täyttynyt ja vesienkäsittelyn tehostamista koskeva suunnitelma on vireillä PSAVI:ssa. Kiintoainetta, nitriitti-nitraattityppeä ja rautaa kenttä poisti kohtalaisesti kaikkina vuodenaikoina. COD Mn -arvo nousi kentällä kaikkina vuodenaikoina. Pintavalutuskentältä lähtevän veden laatu oli kokonaisuutena hieman heikompi kuin edellisvuonna ja myös kentän teho oli heikompi, joskin reduktioprosenteissa oli osin suurta vaihtelua. Kentälle tehtiin talvella 216 puuston poisto ja kesällä vesien jakautumista kentälle parannettiin jatkamalla jakokampaa. Kentän laajemman vesittämisen yhteydessä tapahtui tyypillistä huuhtoutumista. Myös kentällä tehdyt kaivut ovat voineet vaikuttaa veden laatuun. Vasamannevan pintavalutuskentän puhdistustehon on oltava Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen mukaan sulan maan aikana (kesä ja alkusyksy) kiintoaineella ja kokonaisfosforilla 5 % ja kokonaistypellä 2 %. Kiintoaineen ja kokonaisfosforin osalta tavoitearvo on muuna aikana (talvi ja kevät) 5 %. Sulan maan aikainen kiintoaineen teho oli 88 %, kokonaisfosforin 45 % ja kokonaistypen 39 %. Kiintoaineen ja typen kohdalla lupamääräys siis täyttyi. Fosforin kohdalla lupamääräys ei täyttynyt, mutta lähtevän veden laatu oli kuitenkin hyvä (vuosikeskiarvo 24 µg/l ja sulan maan aikana 22 µg/l, ks. liite 4.14), eikä ELY-keskus edellytä tehostamistoimenpiteitä. Talven ja kevään tavoitearvoihin päästiin kiintoaineessa, muttei fosforissa. Epäorgaanista fosforia kenttä pidätti tehokkaammin. Ammoniumtyppeä pidättyi kaikkina vuodenaikoina ja erityisen tehokkaasti kesällä sekä syksyllä, mutta nitriitti-nitraattityppipitoisuus nousi kentällä mikä viittaa nitrifikaatioprosessiin. Tulokset olivat Vasamannevankin kohdalla samansuuntaisia kuin edellisvuosina. Verkanevan pvk1 toimi vuositasolla tehokkaasti poistaen kaikkia mitattuja vedenlaatuparametreja. Kokonais- ja fosfaattifosforista poistui 46 %, kokonaistypestä 52 % ja kiintoaineesta 91 %. Epäorgaanista typpeä ja rautaa kenttä poisti tehokkaasti. Fosforia kenttä ei poistanut niin tehokkaasti kuin edellisvuosina, mutta muutoin tulokset olivat hyvin aiempien vuosien kaltaisia. Vittasuon pintavalutus/haihdustuskenttä puhdisti valumavettä tehokkaasti kesällä. Kokonaisfosforista poistui 55 %, kokonaistypestä 43 % ja kiintoaineesta 57 %. Epäorgaanista typpeä kenttä poisti hyvin tehokkaasti ja myös rautapitoisuus lähes puolittui. Kuvaan 6-12 on koottu ympärivuotisessa tehon tarkkailussa olleiden kohteiden koko vuoden tehot sekä pintavalutuskentältä lähtevän veden koko vuoden keskiarvopitoisuudet. Iso-Kinttaissuo ja Verkaneva erottuvat sekä korkeina reduktioprosentteina että matalina pitoisuuksina ja vastaavasti Pullinneva sekä matalina reduktioina että korkeina pitoisuuksina. Tilanne voi kuitenkin olla myös Vasamannevan kaltainen: fosforin reduktio (3 %) oli kolmanneksi heikoin, mutta lähtevän veden pitoisuus (24 µg/l) selvästi pie- 45 Copyright Pöyry Finland Oy

50 nin. Vastaavasti typen reduktio (23 %) oli toiseksi heikoin, mutta lähtevän veden pitoisuus (1 199 µg/l) toiseksi pienin. 46 Kuva 6-12 Ympärivuotisessa tehon tarkkailussa olleiden kohteiden koko vuoden reduktioprosentit ja lähtevän veden koko vuoden keskiarvopitoisuudet. Kuvassa 6-13 on esitetty ympärivuotisessa tehon tarkkailussa olleiden kohteiden keskimääräiset reduktioprosentit vuodenajoittain. Kiintoainetta kentät poistivat varsin tehokkaasti kaikkina vuodenaikoina keskimääräisen tehon oltua parhaimmillaan loppusyksyllä (marras-joulukuussa). Ravinteita ja rautaa kentille pidättyi keskimäärin tehokkaimmin kesällä ja syksyllä. COD Mn -arvo ei juuri muuttunut keskimääräisissä tuloksissa talvea lukuun ottamatta, jolloin se nousi kaikilla kentillä. Keskimääräisiä tuloksia tarkasteltaessa on huomioitava paikoin suuri kohdekohtainen ero tuloksissa. Copyright Pöyry Finland Oy

51 47 Kuva 6-13 Ympärivuotisessa tehon tarkkailussa olleiden kohteiden keskimääräiset reduktioprosentit vuodenajoittain. Copyright Pöyry Finland Oy

52 6.5 Näytteenoton ajoittuminen yli- ja alivirtaamatilanteisiin Vuosikuormitustarkkailussa olleiden kohteiden osalta tarkasteltiin näytteenoton ajoittumista yli- ja alivirtaamatilanteisiin. Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen (Ympäristöministeriö 215) mukaan ylivirtaamatilanteeksi voidaan katsoa tilanne, jossa valuma on 1 l/s km 2. Tarkastelussa käytettiinkin raja-arvoa 1 l/s km 2 vuodenajasta riippumatta. Alivirtaamatilanteeksi katsottiin tilanne, jossa valuma on alle 1 l/s km 2. Kevättulva-aikana näytteet otetaan kolmen viikon ajan kerran viikossa ja tuolloin saadaan paikallisesta vesitilanteesta riippuen yleensä ylivirtaamanäytteitä. Muutoin velvoitetarkkailujen näytteenoton suunnittelussa ei ole mahdollista ennakoida erilaisia virtaamatilanteita logistisista syistä. Kesällä näytteet kuitenkin otetaan yleensä kahden viikon välein ja tämän seurauksena näyteajankohdat sattuvat erilaisiin virtaamatilanteisiin. Suurimmat tuottajat ottavat lisäksi omavalvontanäytteitä rankkasateiden aikaan (yli 2 mm/vrk) ja kaikki näytteet huomioidaan kuormituslaskennassa. Kuvassa 6-14 on esitetty näytteenoton ajoittuminen PPO:n vuosikuormitustarkkailukohteilla vuosina Aineistona olivat kaikki näytteet, joista tiedetään näytteenottohetken virtaama; näytemäärä oli % (143 kpl) kaikista näytteistä on ajoittunut ylivirtaamatilanteisiin ja 8 % (173 kpl) alivirtaamatilanteisiin. Ylivirtaamatilannenäytteistä kaksi kolmesta on otettu keväällä ja viidesosa kesällä. Pääosa alivirtaamanäytteistä on saatu talvella ja kesällä. Vuodenaikatarkastelussa on huomioitava tarkkailujakson muutos kalenterivuodeksi vuodesta 216 lähtien, minkä seurauksena loppusyksyn tulokset ovat eriteltyinä vain vuoden 216 osalta. Tuottajien omavalvontanäytteistä (joita otetaan esim. rankkasadetilanteissa) ei ole aina saatavissa mittapadon korkeuslukemaa, minkä vuoksi osa niistä ei ole mukana aineistossa ja sen vuoksi ylivirtaamatilanteissa otettujen näytteiden määrä on todellisuudessa hieman esitettyä suurempi. Tarkkailukaudella % (11 kpl) näytteistä ajoittui ylivirtaamatilanteisiin ja 13 % (4 kpl) alivirtaamatilanteisiin. 73 % ylivirtaamanäytteistä otettiin keväällä, 18 % kesällä ja 9 % talvella. Alivirtaamanäytteitä otettiin eniten loppusyksyllä ja talvella. 48 Kuva 6-14 PPO:n vuosikuormitustarkkailussa olleiden kohteiden näytteenoton ajoittuminen virtaamatilanteittain (vasemmalla) ja yli- sekä alivirtaamanäytteiden ajoittuminen vuodenajoittain (keskellä ja oikealla) vuosina Loppusyksyn tulokset ovat eriteltyinä vain vuoden 216 osalta. Näytemäärä kpl. Copyright Pöyry Finland Oy

53 7 KUNTOONPANOVAIHEEN TARKKAILUN TULOKSET Kuntoonpanovaiheen tarkkailu ja kuormituksen laskenta Kuntoonpanovaiheen tarkkailukohteita oli vuonna 216 viisi. Lisäksi Paskalanneva oli kuntoonpanovaiheen tarkkailussa loppuvuoden 215, ja sen tulokset on esitetty liitteessä 7.5. Kuntoonpanovaiheen tarkkailu on jatkuvaa, mutta kunnostustöiden alkamisesta tai loppumisesta johtuen kaikki kohteet eivät olleet tarkkailussa koko vuotta (Taulukko 7-1). Näytteet otettiin kahden viikon välein ja kevään tulva-aikana kerran viikossa. Kuntoonpanovaiheen näytekohtaiset tarkkailutulokset ovat liitteessä 7 ja liitteessä 11 on esitetty Lamminsuon ja Kontiomaansuon vesistötarkkailutulokset. Taulukko 7-1 Kuntoonpanovaiheen tarkkailukohteet Suo Vesien- Vesistö- Loppu- Talvi Kevät Kesä Alku- Loppu- Tehonkäsittely alue syksy syksy syksy tarkkailu Koivu-Loukassuo pvk1 Iijoki x x x x Kontiomaansuo pvk3 Siuruanjoki x x x x x x x Kuuhkamonneva pvk2 Pyhäjoki x x x x x x x Lamminsuo pvk1 Kiiminkijoki x x x x x x Paskalanneva pvk Kalajoki x x Varpasuon lisäalue pvk3 Kiiminkijoki x x x x x x x 7.2 Kuntoonpanotyöt tarkkailukohteilla Alla on esitetty kuntoonpanokohteiden käyttöpäiväkirjoista saadut tiedot kuntoonpanotöistä niiltä osin kuin niitä oli käytössä. - Koivu-Loukassuon lisäalueen vedet käsitellään samalla pintavalutuskentällä kuin muunkin alueen. Lisäaluelohkon kunnostusojitus tehtiin kokonaisuudessaan Pinnanpoisto tehtiin syys-lokakuussa. - Kontiomaansuolla tehtiin tie pumppaamolle helmikuussa. Kokoojaojia kaivettiin huhtikuussa. Sarkaojia kaivettiin huhti-toukokuussa sekä elokuussa. Laskeutusaltaita syvennettiin kesä- ja elokuussa. - Kuuhkamonnevalla kaivettiin eristysojia ja perattiin kokoojaojia marraskuussa. Aumamuovien keräystä ja auma-alueiden tasoitusta tehtiin heinäkuussa. Syyskuussa puhdistettiin lietetaskuja. - Lamminsuolla tehtiin maalis-huhtikuussa maansiirtotöitä, kaivettiin sarkaojia, siirrettiin päisteputkia, raivattiin puustoa, ajettiin risuja, tehtiin penkkaa, ojitettiin aumaaluetta ja perattiin eristysojaa. Toukokuussa perattiin ja syvennettiin kokoojaojaa ja tehtiin pumppaamoon ja altaaseen liittyviä töitä. Loka-marraskuussa tehtiin tietä sekä poistettiin liete laskeutus/pumppausaltaasta. - Varpasuon lisäalueella tehtiin sarkaojitusta Pinnanpoistoa/kunnostustuotantoa tehtiin Lisäalueen sarkaojat puhdistettiin Pintaa on poistamatta vielä 2,5 ha. Copyright Pöyry Finland Oy

54 7.3 Valumat Koko tarkkailukauden ajan virtaamaa mitattiin Kontiomaansuolla ja Kuuhkamonnevalla (Taulukko 7-2). 5 Taulukko 7-2 Kuntoonpanovaiheen tarkkailukohteiden valumat eri vuodenaikoina Suo Jakso Jakso Vesien- Mq Nq Hq d käsittely l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 Koivu-Loukassuo (pvk1) Kesä* pvk1 19 6,7 82 Vain osa kesästä Alkusyksy pvk Loppusyksy pvk1 7,1 1, käytetty vesistömallia Kontiomaansuo (pvk3) Talvi pvk3 7,1 1,3 22 Kevät* pvk ohivuoto Kesä pvk3 25 8,1 68 Alkusyksy pvk3 16 5,7 38 Loppusyksy pvk3 13,2 99 Vuosi* 24 Kuuhkamonneva (pvk2) Talvi pvk2 5,1, käytetty vesistömallia Kevät pvk2 3 7,6 11 Kesä pvk2 14,3 19 Alkusyksy pvk2 3,8 1,4 16 Loppusyksy pvk2 8,,9 46 Vuosi Lamminsuo (pvk1) Talvi* pvk1 11, 41 pvk otettiin käyttöön vko1/16 Kevät* pvk padotustilanteita Kesä pvk1 25 6,3 19 Alkusyksy pvk Loppusyksy pvk1 11 1,1 46 Vuosi* Varpasuon lisäalue (pvk3) Talvi* pvk3,7, 12 Koko jaksolla käytetty vesistömallia Kevät* pvk Koko jaksolla käytetty vesistömallia Kesä pvk3 24 5, käytetty vesistömallia Alkusyksy pvk Loppusyksy pvk3 18 1, käytetty vesistömallia Vuosi* * Ei mukana keskiarvossa Keskiarvot 216 Kohdemäärä Talvi 2 9 kaikki 6,1,6 4 Kevät 1 36 kaikki 3 7,6 11 Kesä kaikki 22 4,9 96 Alkusyksy 5 46 kaikki 15 8,9 35 Loppusyksy 5 61 kaikki 12 1,1 75 Vuosi 1 11 Keskiarvot 215 Talvi kaikki 16 4, 125 Kevät 3 35 kaikki 6 7,2 151 Kesä kaikki 14 1,5 8 Syksy 4 44 kaikki 23 7,9 84 Vuosi 1 17 Keskiarvot 214 Talvi kaikki 37,2 38 Kevät 2 27 kaikki 1 3,5 26 Kesä kaikki 8,7 1,4 62 Syksy 4 41 kaikki 18 2,5 88 Vuosi 2 19 Huom! Copyright Pöyry Finland Oy

55 Varpasuon lisäalueella käytettiin vesistömallin virtaamaa talvella ja keväällä. Lamminsuon pintavalutuskenttä otettiin käyttöön maaliskuussa ja Koivu-Loukassuon kuntoonpano aloitettiin kesällä. Virtaamamittauksen häiriöjaksot on esitetty suokohtaisesti liitteen 7 tuloslakanoissa. Kontiomaansuon koko vuoden keskivaluma 24 l/s km 2 oli yli kaksinkertainen Kuuhkamonnevalla mitattuun nähden. Kesän keskivalumat vaihtelivat välillä l/s km 2. Keskiarvoissa ei ole huomioitu tuloksia niiltä osin kun koko jakson virtaama on arvioitu tai kohde ei ollut kuntoonpanovaiheen tarkkailussa koko jaksoa. Keskiarvojen vertailuissa on huomioitava kuntoonpanokohteiden pieni määrä. Vuosien välisiin eroihin vaikuttavat muun muassa sademäärät ja tarkkailukohteiden vaihtuvuus Veden laatu Taulukossa 7-3 on esitetty kuntoonpanovaiheen tarkkailusoiden valumavesien laatu eri vuodenaikoina. Pienimmät COD Mn -arvot mitattiin Kontiomaansuolla, mutta muutoin pitoisuudet olivat pienimpiä Lamminsuolla, jossa kaikkien näytteiden keskimääräiset kokonaisravinnepitoisuudet (fosfori 16 µg/l ja typpi 499 µg/l) olivat alle taustahuuhtouman arvioinnissa käytettyjen pitoisuuksien ja kiintoainepitoisuuskin lähellä sitä (1,4 mg/l) (ks. liite 7.4). Kuuhkamonnevalla mitattiin yleisesti korkeimpia pitoisuuksia. Kuntoonpanosoiden keskimääräinen vedenlaatu oli pääpiirteissään edellisvuosien kaltainen, mutta tuloksiin vaikuttaa huomattavasti se mitkä kohteet ovat kulloinkin tarkkailussa. Kuntoonpanosoilta lähtevän veden laadun vaihteluun vaikuttavat alueen luontaisten tekijöiden lisäksi esimerkiksi eri vaiheessa olevat kuntoonpanotyöt. Kuvassa 7-1 on verrattu Pohjois-Pohjanmaan kuntoonpanosoiden ja tuotantovaiheen soiden keskimääräisiä vedenlaatuja vuosina Vertailussa on huomioitava kuntoonpanovaiheen tarkkailusoiden selvästi pienemmät kohde- ja näytemäärät tuotantosoihin nähden (kuntoonpanovaiheen näytemäärä 947 kpl ja tuotantovaiheen kpl). Kuntoonpanokohteiden keskimääräinen vedenlaatu on ollut ravinteiden ja COD Mn :n osalta heikompi kaikkina vuodenaikoina ja kiintoaineen osalta alkusyksyä lukuun ottamatta. Copyright Pöyry Finland Oy

56 52 Taulukko 7-3 Kuntoonpanovaiheen tarkkailusoiden veden laatu eri vuodenaikoina n = näytteiden lukumäärä. Suo Jakso Vesien- n ph COD Mn Kok.P Kok.N NH 4 -N Fe Kiintoaine käsittely mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Koivu-Loukassuo (pvk1) Kesä pvk1 4 6, Alkusyksy pvk1 3 6, ,7 Loppusyksy pvk1 2 6, ,3 Kontiomaansuo (pvk3) Talvi pvk3 6 6, ,5 Kevät pvk3 4 6, ,5 Kesä pvk3 9 6, ,7 Alkusyksy pvk3 3 6, ,9 Loppusyksy pvk3 2 6, , Kuuhkamonneva (pvk2) Talvi pvk2 4 6, Kevät pvk2 4 6, Kesä pvk2 1 5, ,3 Alkusyksy pvk2 3 5, ,5 Loppusyksy pvk2 2 5, Lamminsuo (pvk1) Talvi pvk1 ei näytteitä Kevät pvk1 3 4, ,4 Kesä pvk1 9 4, , 49 1,2 Alkusyksy pvk1 4 4, ,5 52,6 Loppusyksy pvk1 2 4, ,9 Varpasuon lisäalue (pvk3) Talvi pvk3 ei näytteitä Kevät pvk3 1 6, Kesä pvk3 1 6, Alkusyksy pvk3 3 6, , Loppusyksy pvk3 2 6, ,7 yht. 9 Keskiarvot 216 Kohdemäärä Talvi 2 kaikki 5 6, Kevät 4 kaikki 3 5, ,3 Kesä 5 kaikki 8 5, ,1 Alkusyksy 5 kaikki 3 6, ,9 Loppuyksy 5 kaikki 2 5, ,1 Keskiarvot 215 Talvi 3 kaikki 1 5, ,5 Kevät 5 kaikki 3 5, ,5 Kesä 6 kaikki 12 6, ,9 Syksy 6 kaikki 2 6, ,6 Keskiarvot 214 Talvi 7 kaikki 9 5, ,7 Kevät 4 kaikki 4 4, Kesä 4 kaikki 9 4, ,7 Syksy 4 kaikki 2 5, ,6 Copyright Pöyry Finland Oy

57 53 Kuva 7-1 Pohjois-Pohjanmaan kuntoonpanovaiheen tarkkailusoiden ja ympärivuotisten päästötarkkailusoiden keskimääräiset vedenlaadut eri vuodenaikoina vuosina (sisältäen kaikki vesienkäsittelymenetelmät). Tuloksia on painotettu kunkin vuoden näytemäärillä vuodenajoittain. 7.5 Ominaiskuormitukset Ominaiskuormitukset on esitetty kaikille kuntoonpanovaiheen tarkkailusoille siltä osin kun ne olivat kuntoonpanovaiheen tarkkailussa (Taulukko 7-4). Keskiarvoissa ei ole huomioitu tuloksia niiltä osin kun koko jakson virtaama on arvioitu tai kohde ei ollut koko jaksoa kuntoonpanovaiheen tarkkailussa. Ominaiskuormituksissa oli varsin suurta vaihtelua kohteiden välillä johtuen veden laadun, valumien, paikallisten olosuhteiden ja kunnostustöiden eroista. Vuositasolla pienimmät ominaispäästöt olivat Lamminsuolla, mikä johtui ennen muuta lähtevän veden pienistä pitoisuuksista. Suurimmat ominaiskuormitukset vaihtelivat vedenlaatuparametreittain kohteiden välillä. Copyright Pöyry Finland Oy

58 54 Taulukko 7-4 Kuntoonpanovaiheen tarkkailukohteiden ominaiskuormitukset eri vuodenaikoina Brutto Netto Suo Jakso Vesien Mq COD Mn Kok.P Kok.N NH 4 -N Fe Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine käsittely l/s km 2 g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha d g/ha d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Koivu-Loukassuo (pvk1) Kesä pvk ,7 2 1, , Alkusyksy pvk ,2 14 1, ,9 6,1 111 Loppusyksy pvk1 7, , 7,3 1, ,9 4,3 27 Kontiomaansuo (pvk3) Talvi pvk3 7,1 127,6 8,3 2, ,5 5,3 35 Kevät* pvk ,8 67 8, , Kesä pvk , 2 3, ,6 9,1 73 Alkusyksy pvk ,6 1 1, ,3 3,2 22 Loppusyksy pvk ,5 1 3, 19 32,3 4,4 21 vuosi kg/ha/a 147,4 6,8 1, ,2 2,9 24 Kuuhkamonneva (pvk2) Talvi pvk2 5,1 4 2, 17 9,3 4 1, Kevät pvk , , Kesä pvk ,7 26 7,2 71, Alkusyksy pvk2 3,8 213,3 6,3 2,3 21,2 4,7 17 Loppusyksy pvk2 8, 455,6 17 7,7 62, vuosi kg/ha/a 213,4 7,6 2,9 29,3 5,8 26 Lamminsuo (pvk1) Talvi* pvk ,2 3,5 11,, 1,9 Kevät* pvk , ,5 1,9 131 Kesä pvk ,3 12,1 9,1 24, 1,4 1,7 Alkusyksy pvk ,1 5,,1 8,6 7,4,,, Loppusyksy pvk ,1 3,4,2 5,2 8,6,,, vuosi kg/ha/a 28,1 3,3, 2,7 11,,2 4,8 Varpasuon lisäalue (pvk3) Talvi* pvk3,7 14,,6,, 69,,3 68 Kevät* pvk , , Kesä pvk ,3 52 8, , Alkusyksy pvk , , Loppusyksy pvk , , vuosi kg/ha/a 155,3 1 2, ,2 7,5 22 * Ei mukana keskiarvossa Keskiarvot 216 Kohdemäärä Talvi 2 kaikki 6, ,3 12 5, , Kevät 1 kaikki , , Kesä 5 kaikki , 26 4, 99 95, Alkusyksy 5 kaikki ,6 11 4, 5 54,4 5,6 42 Loppuyksy 5 kaikki 1 38,6 12 4, ,4 7,4 23 vuosi kg/ha/a 186,4 7,2 2,1 2 32,3 4,6 27 Keskiarvot 215 Talvi 1 kaikki , , Kevät 3 kaikki , , Kesä 4 kaikki ,9 15 2, ,6 8,7 72 Syksy 4 kaikki , , Keskiarvot 214 Talvi 3 kaikki , , Kevät 2 kaikki 1 249,5 8,3 2,4 5,3 123,3 4,1 115 Kesä 3 kaikki 8,7 439,4 1 1,1 6,8 55,3 6,5 47 Syksy 3 kaikki ,5 18 4,6 4,4 47, Copyright Pöyry Finland Oy

59 7.6 Vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailu ja päästöraja-arvotarkastelu Kaikilla kuntoonpanovaiheen kohteilla tarkkailtiin pintavalutuskentän puhdistustehoa (Taulukko 7-5 ja liite 8). Yläpuoliset näytteet otettiin päästötarkkailun näytteenoton yhteydessä kerran kuukaudessa. Kuntoonpanovaiheen tehotuloksia tarkasteltaessa on otettava huomioon, että vesienkäsittelyrakenteet ovat uusia ja esimerkiksi pintavalutuskentiltä voi alkuvaiheessa huuhtoutua esim. ravinteita. Vuodenajoittaisessa tarkastelussa on huomioitava näytteiden pieni määrä, kuten myös lähtevän veden laatu. Koivu-Loukassuon ympäristölupamääräyksen mukaan pintavalutuskentällä on saavutettava vuosikeskiarvona ilmaistuna vähintään seuraavat puhdistustehot: kiintoaine ja kokonaisfosfori 5 % ja kokonaistyppi 2 %, tai enintään seuraavat lähtevän veden pitoisuudet: kiintoaine 7 mg/l, kokonaisfosfori 65 µg/l ja kokonaistyppi 1 1 µg/l. Tarkkailukauden 216 tehot olivat vuositasolla (kesä-loppusyksy): kiintoaine 51 %, kokonaisfosfori 42 % ja kokonaistyppi 42 %. Lähtevän veden pitoisuudet olivat: kiintoaine 1 mg/l, kokonaisfosfori 11 µg/l ja kokonaistyppi 1 11 µg/l. Lupamääräys siis täyttyi fosforia lukuun ottamatta. Kenttä poisti tehokkaasti ammoniumtyppeä. Kontiomaansuon pintavalutuskenttä 3 on yhteinen Puutiosuon kanssa. Reduktiolaskennassa yläpuolisena pitoisuutena käytetään Puutiosuon puoleisen (pvk3yp2) ja Kontiomaansuon puoleisen (pvk3yp) tarkkailupisteen kokonaisvaluma-alueen pinta-aloilla painotettua keskiarvoa. Ympäristölupamääräyksen mukaan pintavalutuskentällä on saavutettava vuosikeskiarvona ilmaistuna vähintään seuraavat puhdistustehot: kiintoaine ja kokonaisfosfori 5 % ja kokonaistyppi 2 %, tai enintään seuraavat lähtevän veden pitoisuudet: kiintoaine 5 mg/l, kokonaisfosfori 4 µg/l ja kokonaistyppi 1 µg/l. Tarkkailukauden 216 tehot olivat: kiintoaine 58 %, kokonaisfosfori 68 % ja kokonaistyppi 35 %. Lähtevän veden pitoisuudet olivat: kiintoaine 4,6 mg/l, kokonaisfosfori 54 µg/l ja kokonaistyppi 932 µg/l. Lupamääräys siis täyttyi. Kenttä poisti ammoniumtyppeä 62 % teholla ja rautaa 58 % teholla. COD Mn -arvo ei juuri muuttunut kentällä. Kuuhkamonnevan kentälle pidättyi kiintoainetta varsin tehokkaasti kaikkina vuodenaikoina. Ravinteita kenttä poisti talvea lukuun ottamatta, mutta reduktioprosentit eivät olleet kovin korkeita. Vuositasolla kokonaisfosforin ja COD Mn :n reduktiot olivat negatiivisen puolella, eli keskimääräinen lähtevän veden pitoisuus oli korkeampi kuin kentälle tulevan veden. Tulokset olivat pääpiirteissään samantyyppisiä kuin edellisvuosina. Lamminsuon ympäristölupamääräyksen mukaan pintavalutuskentällä on saavutettava vuosikeskiarvona ilmaistuna vähintään seuraavat puhdistustehot: kiintoaine ja kokonaisfosfori 5 % ja kokonaistyppi 2 %, tai enintään seuraavat lähtevän veden pitoisuudet: kiintoaine 6 mg/l, kokonaisfosfori 5 µg/l ja kokonaistyppi 1 µg/l. Puhdistusteho lasketaan virtaamapainotteisena vuosikeskiarvona. Näin laskettuna tehot olivat: kiintoaine 94 %, kokonaisfosfori 66 % ja kokonaistyppi 59 %. Kiintoaineen vuosikeskiarvopitoisuus oli 1,4 mg/l, kokonaisfosforin 16 µg/l ja kokonaistypen 499 µg/l. Lupamääräys täyttyi siis kaikilta osin. Kenttä poisti kaikkina vuodenaikoina tehokkaasti myös ammoniumtyppeä sekä rautaa ja myös COD Mn -arvo pieneni kentällä. Varpasuon lisäalueen pintavalutuskenttä poisti ravinteita ja rautaa ollen tehokkaimmillaan ammoniumtypen poistossa. Kiintoainetta kenttä poisti kesällä ja loppusyksyllä. COD Mn -arvoon kentällä ei juuri ollut vaikutusta. Varpasuon lupamääräyksessä on seuraava velvoite: Mikäli kahtena ensimmäisenä pintavalutuskentän 3 käytössäolovuotena tehty tehon tarkkailu osoittaa, että pintavalutuskenttä ei toimi hakemussuunnitelmassa esitetyllä ja turvetuotannon vesiensuojeluoppaassa esitetyllä tavalla, luvan haltijan on seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä jätettävä aluehallintovirastoon suunni- 55 Copyright Pöyry Finland Oy

60 telma ja hakemus luvan muuttamiseksi tai lupamääräysten tarkistamiseksi. Tarkkailu on aloitettu ja velvoitteen täyttyminen tarkastellaan erikseen vuonna Taulukko 7-5 Kuntoonpanovaiheen tarkkailusoiden vesienkäsittelymenetelmien puhdistustehot vuonna 216. n = näytteiden lukumäärä. Harmaalla korostetut = puhdistusteho positiivinen. COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2+3 -N NH 4 -N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l KOIVU-LOUKASSUO (pvk1) Kesä (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli Pintavalutuskentän alapuoli Teho % Alkusyksy (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli , Pintavalutuskentän alapuoli ,5 Teho % Loppusyksy (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli Pintavalutuskentän alapuoli ,3 Teho % Koko vuosi teho % (n=6) KONTIOMAANSUO (pvk3) Talvi (n=3) Pintavalutuskentän yläpuoli ,9 Pintavalutuskentän alapuoli ,3 Teho % Kevät (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli , Pintavalutuskentän alapuoli 9, ,1 Teho % Kesä (n=5) Pintavalutuskentän yläpuoli Pintavalutuskentän alapuoli ,4 Teho % Alkusyksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli ,6 Pintavalutuskentän alapuoli , Teho % Loppusyksy (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli Pintavalutuskentän alapuoli , Teho % Koko vuosi teho % (n=12) Pvk3yp-pitoisuutena käytetään Puutiosuon puoleisen (pvk3yp2) ja Kontiomaansuon puoleisen (pvk3yp) kokonaisvaluma-alueen pinta-aloilla painotettua pitoisuuskeskiarvoa jatkuu seuraavalla sivulla Copyright Pöyry Finland Oy

61 Taulukko 7-5 jatkuu COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2+3 -N NH 4 -N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l KUUHKAMONNEVA (pvk2) Talvi (n=3) Pintavalutuskentän yläpuoli Pintavalutuskentän alapuoli Teho % Kevät (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli Pintavalutuskentän alapuoli Teho % Kesä (n=5) Pintavalutuskentän yläpuoli Pintavalutuskentän alapuoli ,5 Teho % Alkusyksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli Pintavalutuskentän alapuoli ,1 Teho % Loppusyksy (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli Pintavalutuskentän alapuoli Teho % Koko vuosi teho % (n=12) LAMMINSUO (pvk1) Kevät (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli Pintavalutuskentän alapuoli ,7 Teho % Kesä (n=4) Pintavalutuskentän yläpuoli Pintavalutuskentän alapuoli ,8 52,9 Teho % Alkusyksy (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli ,2 Pintavalutuskentän alapuoli ,7 Teho % Loppusyksy (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli Pintavalutuskentän alapuoli ,9 Teho % Koko vuosi virtaamapainotettu teho % (n=9) VARPASUON LISÄALUE (pvk3) Kesä (n=5) Pintavalutuskentän yläpuoli Pintavalutuskentän alapuoli Teho % Alkusyksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli ,1 Pintavalutuskentän alapuoli Teho % Loppusyksy (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli Pintavalutuskentän alapuoli ,7 Teho % Copyright Pöyry Finland Oy

62 8 TURVETUOTANNON VESIENKÄSITTELYMENETELMÄT Pintavalutus on kesäaikana selvästi yleisin vesienkäsittelymenetelmä Pohjois- Pohjanmaan turvetuotantoalueilla: 82 % kuormittavasta alasta kuului pintavalutuksen piiriin vuonna 216 (Kuva 8-1 ja Taulukko 8-1). 1 %:lla kokonaispinta-alasta oli kesällä vesienkäsittelymenetelmänä laskeutusallas/altaat. Talvella pintavalutuksen osuus oli 6 % ja laskeutusaltaiden 38 %. Kesäaikaisen ja ympärivuotisen pintavalutuksen osuus on kasvanut tasaisesti viimeisen 1 vuoden aikana ja vastaavasti perustason vesienkäsittelyllä varustetun alan osuus on pienentynyt. 58 Kuva 8-1 Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantoalueiden vesienkäsittelymenetelmien osuudet kuormittavasta pinta-alasta kesällä ja talvella vuosina Vuosien aineistossa haihdutus/imeytys ja kasvillisuuskenttä/kosteikko on yhdistetty ja kuvassa merkitty ensin mainitulle. Copyright Pöyry Finland Oy

63 59 Taulukko 8-1 Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden vesienkäsittelymenetelmät vesistöalueittain vuonna 216 sekä vuosina yhteensä. Pinta-alat sisältävät myös kunnostusvaiheessa olevan sekä poistuneen alan. KESÄ Pinta- Laskeutus- Kem. Kasv.- Kosteikko/ Haihdutus/ Yhteensä Vesistöalue valutus allas käs. kenttä kost.allas imeytys ha ha ha ha ha ha ha Kalajoki Pyhäjoki Siikajoki Temmesjoki Oulujoki Kiiminkijoki Iijoki Siuruanjoki Olhavanjoki Kuivajoki Piehinginjoki 5 5 Kalimenoja Yppärinjoki Liminkaoja yhteensä * * TALVI Pinta- Laskeutus- Kem. Kasv.- Kosteikko/ Haihdutus/ Yhteensä Vesistöalue valutus allas käs. kenttä kost.allas imeytys ha ha ha ha ha ha ha Kalajoki Pyhäjoki Siikajoki Temmesjoki Oulujoki Kiiminkijoki Iijoki Siuruanjoki Olhavanjoki Kuivajoki Piehinginjoki 5 5 Kalimenoja Yppärinjoki Liminkaoja yhteensä *, *, * kasvillisuuskentät ja kosteikot yhteensä Copyright Pöyry Finland Oy

64 Suurimmista vesistöalueista pintavalutuskenttien osuus vesienkäsittelyrakenteena oli suurin Kuivajoella: kesällä 91 % kuormittavasta pinta-alasta ja talvella 85 % (Kuva 8-2). Ympärivuotisen pintavalutuksen osuus on kasvanut viimeisen 1 vuoden aikana suurista vesistöalueista selvimmin Siikajoella: osuus on kasvanut 4 %:sta 55 %:iin (Kuva 8-3). 6 Kuva 8-2 Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantoalueiden vesienkäsittelymenetelmien osuudet pintaaloista kesällä ja talvella tarkkailukaudella 216 vesistöalueittain. Copyright Pöyry Finland Oy

65 61 Kuva 8-3 Ympärivuotisella pintavalutuksella varustetun pinta-alan osuus kuormittavasta turvetuotantopinta-alasta Pohjois-Pohjanmaan suurimmilla vesistöalueilla vuosina Copyright Pöyry Finland Oy

66 75 % Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantoalueiden pintavalutuskentällisestä pinta-alasta oli vuonna 216 varustettu ojittamattomalla kentällä ja 25 % ojitetulla (Kuva 8-4). Suurista vesistöalueista Iijoella oli suhteessa eniten ojittamattomia kenttiä ja Kalajoella vähiten. 62 Kuva 8-4 Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden pintavalutuskenttien ojitustilanne vuonna 216 vesistöalueittain. Kaikilla vesistöalueilla ei ollut pintavalutuskenttiä. 9 TURVETUOTANNON PÄÄSTÖLASKENTA 9.1 Vuosipäästöjen laskennassa käytettävä aineisto Mikäli kohde oli tarkkailussa, käytettiin sen omia veden laadun tarkkailutuloksia päästölaskennassa niin pitkälle kuin mahdollista. Tarkkailussa olleen lohkon tuloksia hyödynnettiin saman suon muille lohkoille, mikäli vesienkäsittelymenetelmä oli sama. Kuntoonpanossa olevan alan päästöt laskettiin vastaavasti kuntoonpanovaiheen tarkkailusoiden keskimääräisillä ominaispäästöillä, mikäli kohde ei ollut varsinaisessa kuntoonpanotarkkailussa. Jos tarkkailukohteelta otetusta näytteestä määritetty pitoisuus oli alle määritysrajan, käytettiin laskennassa määritysrajaa, eli pitoisuutta käytännössä hieman yliarvioitiin näissä tapauksissa. Nettokuormitukset laskettiin Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen (Ympäristöministeriö 215) mukaisesti käyttämällä taustapitoisuuksia 2 µg/l fosfori, 5 µg/l typpi ja 1 mg/l kiintoaine. Tuotannossa olleiden soiden päästöt laskettiin Pohjois-Pohjanmaan tarkkailusoiden keskimääräisten ominaispäästölukujen perusteella vesienkäsittelymenetelmän mukaisesti siltä osin kun käytössä ei ollut kohteen omaa veden laadun tarkkailuaineistoa vuodelta 216 (Taulukko 9-1). Keskimääräisten ominaispäästölukujen laskennassa oli mukana Pohjois-Pohjanmaan kohteiden lisäksi aineistoa täydentämässä yksi Lapissa (Simossa) sijaitseva perustason kohde: Lumiaapa la3. Kesän aineistossa on mukana myös Pohjois- Pohjanmaan vesistöaluekohtaisissa tarkkailuissa mukana olleiden kohteiden ominaispäästöt (ks. liite 5.3). Copyright Pöyry Finland Oy

67 63 Taulukko 9-1 Vuosikuormituksen laskennassa käytetyt ominaiskuormitusluvut vesienkäsittelymenetelmittäin. Ympärivuotisessa aineistossa on mukana yksi Lapissa sijaitseva kohde. Brutto Netto Jakso kohteet COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine d kpl g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Pintavalutuskentälliset suot Talvi ,4 7,4 31,3 4,5 26 Kevät , , Kesä , ,5 8,7 71 Alkusyksy ,3 6,7 27,1 2,6 18 Loppusyksy ,5 9,5 28,3 4,8 18 vuosi kg/ha/a ,3 5,9 27,2 3,1 21 Laskeutusaltaalliset suot Talvi ,3 8,2 61,2 5,5 55 Kevät , , Kesä , , Alkusyksy ,3 14 6, 1,9 35 Loppusyksy , , vuosi kg/ha/a ,3 1 67,1 6,3 59 Laskeutusallas talvi/pintavalutus kesä Talvi ,3 8,2 61,2 5,5 55 Kevät , , Kesä , ,5 8,7 71 Alkusyksy ,3 6,7 27,1 2,6 18 Loppusyksy , , vuosi kg/ha/a ,3 9,3 6,1 5, Turvetuotannon päästöt vuonna 216 Päästöjen laskennassa kuormittavana pinta-alana on käytetty kuntoonpanossa olevan, tuotannossa olevan, tuotantokuntoisen sekä tuotannosta poistuneen alueen yhteispintaalaa. Valmistelemattomat ja jälkikäytössä olevat alueet eivät siis ole mukana. Turvetuotantoalueiden vuosipäästöt on esitetty vesistöalueittain taulukoissa Taulukoiden sarakkeessa tarkkailtu K tarkoittaa päästötarkkailussa ollutta kohdetta. E tarkoittaa kohdetta joka ei ollut tarkkailussa ja jonka päästöt on näin ollen arvioitu pinta-alan ja vesienkäsittelymenetelmän mukaisilla ominaiskuormitusarvoilla. S on suppea ja J jälkihoitovaiheen tarkkailu; tällöin tarkkailutuloksia on käytetty kohteen omien päästöjen laskennassa mutta se ei ole mukana keskiarvoissa. V kuvaa kohdetta, jolla on suoritettu ainoastaan virtaamamittaus ja ves. kohdetta jolla tarkkailu on toteutettu vesistötarkkailuna. Merkintää erill. käytetään jos suon tarkkailu poikkeaa edellä mainituista. Copyright Pöyry Finland Oy

68 Taulukko 9-2 Turvetuotantoalueiden vuosipäästöt (kg/a) Kalajoen vesistöalueella Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu CODMn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Nurmesneva (osa) Vapo Oy J Vittouvenneva (osa) Vapo Oy ,2 51 7,7 6 K , , Koivulanneva Vapo Oy E Jouttenisenneva Vapo Oy K Jouttenisenneva Vapo Oy K Vasamanneva Vapo Oy K , , Rautamullansuo Vapo Oy K , , Tuppuraneva Kanteleen Voima Oy E Osmalamminneva Kanteleen Voima Oy K , Päällysneva Kanteleen Voima Oy E , Lonkerinneva Kanteleen Voima Oy K , Lamminneva Kanteleen Voima Oy E Akanrahka Turvejetti Ky erill , Paskalanneva Jukuturve Oy K Löytynneva Turveruukki Oy E Isoneva Reisjärven kunta E Niittylammenneva Vähäsalo & Lahti Oy Tuppuraneva Maatalousyhtymä Valtonen Multakaarronneva Kanteleen Voima Oy E , Isoneva Maaselän turvetuotanto K , , Onkilamminneva Maaselän turvetuotanto E , Puronneva Kokkolan Energia Oy E Vesistöalue yhteensä Taulukko 9-3 Turvetuotantoalueiden vuosipäästöt (kg/a) Pyhäjoen vesistöalueella Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu CODMn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Ahmaneva Vapo Oy J , , Haaponeva Vapo Oy K Piipsanneva (osa) Vapo Oy , K Puutionneva Vapo Oy K , Kuljunneva Vapo Oy K Kivineva Vapo Oy E Äijönneva Vapo Oy K Lehtoneva Vapo Oy K Luomaneva Vapo Oy J , Onkineva Vapo Oy E , , Pihlajaneva Vapo Oy E Porkanneva Vapo Oy K Siloneva Vapo Oy , K Nurmesneva (osa) Vapo Oy J Vittouvenneva (osa) Vapo Oy K , Kuuhkamonneva Vapo Oy , K Ojaneva Vapo Oy 54.76,5,5 J 88,1 4,4 3, 2,3 26 Iso-Lamminneva Vapo Oy K , , Märsynneva Vapo Oy K Verkaneva Vapo Oy K , Veneneva Kanteleen Voima Oy K Puntarisuo Kanteleen Voima Oy E Ilkanneva Kanteleen Voima Oy K Lehtoneva Turveruukki Oy K Jahtavisneva Megaturve Oy E , , Marjaneva (osa) Megaturve Oy E , , Kärsämäenneva AP-Peat Oy/Kanteleen Voima Oy E Aittoneva Jukuturve Oy , 5, E 932 1, , Palaneva T:mi Hämäläinen K Vesistöalue yhteensä Copyright Pöyry Finland Oy

69 Taulukko 9-4 Turvetuotantoalueiden vuosipäästöt (kg/a) Siikajoen vesistöalueella Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu CODMn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Piipsanneva (osa) Vapo Oy ,3 55 K Parkkisenrimpi Vapo Oy ,6 52 K , Joutenneva Vapo Oy E Jousineva Vapo Oy K Navettarimpi Vapo Oy K , Varisneva Vapo Oy E Jyletneva Vapo Oy K Kivineva Vapo Oy K Kivineva Vapo Oy ,6 97 K Puronräme Vapo Oy ,2 313 K Kärjenrimpi Vapo Oy K Paskoneva Vapo Oy K , Saarineva Vapo Oy ,4 115 K Sauvasuo Vapo Oy K , , Mankisenneva Vapo Oy ,8 266 K Korteneva Vapo Oy K Hourunneva Turveruukki Oy ,2 36,1 E , Hourunneva Turveruukki Oy ,3 59 K Kupukkaneva Turveruukki Oy ,4 2 E , , Rahvaanneva Turveruukki Oy E Savaloneva Turveruukki Oy E Lahnasneva Turveruukki Oy ,1 126 E Peuraneva Turveruukki Oy E Tervasneva Turveruukki Oy E Hevoskorpi Turveruukki Oy K Hangasneva Turveruukki Oy , 4, K 381, , Hangasneva Turveruukki Oy E Hangasneva Turveruukki Oy 57.13,4,4 E 75,1 4,2 27,1 2,5 24 Hukanneva Turveruukki Oy K , Paloneva Turveruukki Oy E Järvineva Turveruukki Oy ,1 57 E , Tahkoneva Turveruukki Oy E Huhanneva Turveruukki Oy , 112 E Huhtineva Turveruukki Oy ,7 117 E Iso-Manninen Turveruukki Oy ,7 3,7 E 414 1, , Iso-Manninen Turveruukki Oy ,6 139 K Jylenneva Turveruukki Oy E Pikarineva Turveruukki Oy E Honkaneva Turveruukki Oy K Pullinneva Turveruukki Oy K Vesiläisenneva Turveruukki Oy E , , Vesiläisenneva Matti Suni /Turver. Oy ,4 31 E , , Isoneva Paavolan Turve Ky E Ahmaneva Paavolan Turve Ky E Vesistöalue yhteensä Taulukko 9-5 Turvetuotantoalueiden vuosipäästöt (kg/a) Temmesjoen vesistöalueella Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Jouttenoinen Vapo Oy ,5 43 K , , Pelsonrimpi Vapo Oy K Raja-aava Vapo Oy E , Tuulisuo Vapo Oy K , Pelsonsuo (osa) Vapo Oy K , , Vesistöalue yhteensä Copyright Pöyry Finland Oy

70 Taulukko 9-6 Turvetuotantoalueiden vuosipäästöt (kg/a) Oulujoen vesistöalueella Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Hanhineva Vapo Oy E Itäsuo Vapo Oy K Keisarinsuo Vapo Oy E Korentosuo Vapo Oy K Pehkeensuo Vapo Oy , K , Pelsonsuo (osa) Vapo Oy E Tunturisuo Vapo Oy K Niskansuo Vapo Oy ,8 41 E , , Niskansuo Vapo Oy ,2 29 K Isosuo, Vaala Vapo Oy K Petäikönsuo Turveruukki Oy E Miehonsuo I Turveruukki Oy K Turvesuo Turveruukki Oy ,9 92 E Kapustasuo Turveruukki Oy E Kanasuo Turveruukki Oy K Haarasuo Turveruukki Oy E Miehonsuo II Turveruukki Oy ,1 25 E , , Latvasuo Utajärvi Turveruukki Oy ,6 96 K , Hautasuo (osa) Turveruukki Oy ,6 24 E 4 4 6, , Syrjäsuo Utajärvi Turveruukki Oy E Karppilansuo S.Kinnunen E Ruostesuo A.Haataja K , , Vesistöalue yhteensä Taulukko 9-7 Turvetuotantoalueiden vuosipäästöt (kg/a) Kiiminkijoen vesistöalueella Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Isonivansuo Vapo Oy 6.62, E Vittasuo Vapo Oy K , Alalamminsuo Vapo Oy ,3 13 K , Erkansuo Vapo Oy E Hakasuo Vapo Oy K , Hangassuo Vapo Oy ,7 1 J , , Marttilansuo Vapo Oy E , , Isosuo Vapo Oy ,8 111 K , Sapilassuo Vapo Oy K Lamminsuo Vapo Oy K , , Vainionsuo Turveruukki Oy K , Vainionsuo Turveruukki Oy K , Isosuo Ylikiiminki Turveruukki Oy E Isosuo Ylikiiminki Turveruukki Oy ,7 28 E , , Varpasuo Turveruukki Oy ,8 48 4,1 61 K Varpasuo Turveruukki Oy ,5 17 E , , Kuusisuo T. ja E. Valkola E , Vesistöalue yhteensä Copyright Pöyry Finland Oy

71 Taulukko 9-8 Turvetuotantoalueiden vuosipäästöt (kg/a) Iijoen vesistöalueella Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu CODMn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Kortesuo Vapo Oy ,5 51 K Joutsensuo Vapo Oy , J Haukkasuo Vapo Oy , 112 K , Lehdonsuo Vapo Oy K , Palosuo Vapo Oy ,2 66 K Iso-Pihlajasuo Vapo Oy , J Olki-Peurasuo Vapo Oy ,4 92 K Kapulasuo Vapo Oy J Koppelosaarensuo Vapo Oy J Koppelosaarensuo Vapo Oy E Kupsussuo Vapo Oy K Leväsuo Vapo Oy K Leväsuo Vapo Oy E Koutuansuo Vapo Oy ,7 32 K , , Kärppäsuo Turveruukki Oy ,6 43 E , Lampisuo (osa) Turveruukki Oy E Murtosuo Turveruukki Oy E Mäntyharjun-Riepul.suo Turveruukki Oy E , Ällinsuo Turveruukki Oy E Isosuo Kollaja Turveruukki Oy E , Ahvensuo Turveruukki Oy ,6 27 E , , Ahvensuo Turveruukki Oy ,7 28 E , , Latvasuo Turveruukki Oy E , Latvasuo Turveruukki Oy E , , Luisansuo Turveruukki Oy E , Lavasuo Turveruukki Oy ,9 62 E Kuikkasuo Turveruukki Oy E , Matkasuo Yli-Ii Turveruukki Oy ,9 8 E Iso-Rytisuo Turveruukki Oy ,4 82 E Takasuo Turveruukki Oy K Koivu-Loukassuo Turveruukki Oy K Ruonasuo Turveruukki Oy ,5 19 K Iso-Jännesuo Turveruukki Oy E Syrjäsuo Turveruukki Oy ,3 38 E , Iso-Ahmasuo Pudasjärven Turvetyö E Iso-Ahmasuo Pudasjärven Turvetyö , E , Hulikkasuo Rasepi Oy K , , Kapustasuo Rasepi Oy K Vesistöalue yhteensä Copyright Pöyry Finland Oy

72 68 Taulukko 9-9 Turvetuotantoalueiden vuosipäästöt (kg/a) Siuruanjoen vesistöalueella Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu CODMn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Saarisuo Vapo Oy ,6 17 K Vaaraojanlatvasuo Vapo Oy ,1 12 K Viitasuo Vapo Oy J Kynkäänsuo Vapo Oy ,5 186 K Kynkäänsuo Vapo Oy ,1 35 E Kynkäänsuo Vapo Oy ,2 73 K , Teerilammensuo Vapo Oy K , Sivakkasuo Vapo Oy ,2 23 E , , Sivakkasuo Vapo Oy ,7 57 E , Iso-Pukasuo Vapo Oy ,2 61 ves Polvisuo Vapo Oy ,3 13 K Kalliosuot: Peltosuo Vapo Oy K , , Kalliosuot: Epäilyksensuo Vapo Oy J Kalliosuot:Kuikkasalmensuo Vapo Oy E Kalliosuot: Kuikkasuo Vapo Oy J Iso-Kinttaissuo Vapo Oy K Lampisuo (osa) Turveruukki Oy ,3 51 E , Kapeimmansuo Turveruukki Oy ,3 23 E , , Koivuojanlatvasuo Turveruukki Oy ves Kääpäsuo Turveruukki Oy S Pukasuo Turveruukki Oy E Viidansuo Turveruukki Oy E Ämmänsuo Turveruukki Oy ,9 41 E Kaartosuo Turveruukki Oy ,7 33 E , , Matkasuo Pudasjärvi Turveruukki Oy E Heini-Honkisuo (LAP) Turveruukki Oy ,3 53 E , Tuomisuo (LAP) Turveruukki Oy E Sääskisuo (LAP) Turveruukki Oy ,9 327 K Pikku-Saarisuo Turveruukki Oy E , , Pikku-Saarisuo Turveruukki Oy E , , Ronisuo Turveruukki Oy K Puutiosuo (osa) Kuiva-Turve Oy E Kontiomaansuo Kuiva-Turve Oy K , Pohjoinen Latvasuo Kuiva-Turve Oy ,3 92 E Kotisuo Turvetuote Peat Bog , 23 K , , Isoahontaussuo Turvetuote Peat Bog , 33 E , Leuvanojanlatvasuo Latvasuon Turve K , Vesistöalue yhteensä Taulukko 9-1 Turvetuotantoalueiden vuosipäästöt (kg/a) Olhavanjoen vesistöalueella Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Jakosuo Vapo Oy ,9 192 K Vasikkasuo Vapo Oy ,1 153 K Vesistöalue yhteensä Copyright Pöyry Finland Oy

73 Taulukko 9-11 Turvetuotantoalueiden vuosipäästöt (kg/a) Kuivajoen vesistöalueella Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Näätäaapa (LAP) Vapo Oy K Näätäaapa (LAP) Vapo Oy ,8 23 K , Näätäaapa (LAP) Vapo Oy E , , Kuurtosuo Turveruukki Oy K Karsikkosuo (LAP) Turveruukki Oy K Jääräsuo Kuiva-Turve Oy ,1 86 K , Komppasuo Kuiva-Turve Oy ,7 16 K , , Komppasuo Kuiva-Turve Oy K , Kompsasuo Kuiva-Turve Oy ,2 131 K Kompsasuo Kuiva-Turve Oy ,1 4 K , Klaavunsuo Kuiva-Turve Oy ,5 256 K , Kontiosuo Kuiva-Turve Oy K , Puutiosuo (osa) Kuiva-Turve Oy K , Susiojanlatvasuo Kuiva-Turve Oy K , , Turkkisuo Kuiva-Turve Oy K Turkkisuo Kuiva-Turve Oy , 92 K , , Iso-Saarisuo JV-Josku Oy E , , Ruonansuo (LAP) Simon Turvejaloste ,5 6, 12 K , Vesistöalue yhteensä Taulukko 9-12 Turvetuotantoalueiden vuosipäästöt (kg/a) Piehinginjoen, Kalimenojan, Yppärinjoen ja Liminkaojan vesistöalueilla Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Piehinginjoki Puuroneva Vapo Oy , 5, E 932 1, , Vesistöalue yhteensä Kalimenoja Hautasuo (osa) Turveruukki Oy E Vesistöalue yhteensä Yppärinjoki Marjaneva (osa) Megaturve Oy E , Vesistöalue yhteensä Liminkaoja Leivinneva Megaturve Oy K Vesistöalue yhteensä Copyright Pöyry Finland Oy

74 Päästöjen suokohtainen vaihtelu oli suurimmillaan niillä vesistöalueilla, joilla sijaitsi tarkkailusoita, koska tarkkailusoiden päästöt on laskettu kunkin suon omilla, vaihtelevan suuruisilla ominaispäästöluvuilla ja muille soille on käytetty koko Pohjois- Pohjanmaan aineiston keskiarvoja. Pohjois-Pohjanmaan turvetuotannon kokonaispäästöt (brutto) vuonna 216 olivat t/a COD Mn, 5,1 t/a kokonaisfosforia, 131 t/a kokonaistyppeä ja 741 t/a kiintoainetta (Taulukko 9-13). Nettopäästöt olivat 3 t/a kokonaisfosforia, 76 t/a kokonaistyppeä ja 629 t/a kiintoainetta. Bruttovuosipäästöt olivat vuosien keskiarvoihin nähden keskimäärin 24 % pienemmät. Päästöjen suuruuteen vaikuttavat tuotantoalueiden määrän, pinta-alojen ja vesienkäsittelymenetelmien muutoksien lisäksi erityisesti tarkkailukauden sademäärä (ja sitä kautta tuotantoalueilta lähtevän veden määrä), tarkkailukohteiden määrä, vaihtuvuus ja alueellinen sijoittuminen (etenkin ympärivuotisten tarkkailukohteiden kohdalla). Vuonna 216 kuormittava ala oli 17 % edellisvuosien keskiarvoa pienempi ja myös lähtevän veden määrät olivat ympärivuotisilla tarkkailukohteilla hieman (7 %) edellisvuosia pienempiä. Vuonna 216 ympärivuotisten tarkkailukohteiden määrä ja näytemäärät olivat aiempia vuosia suurempia, samoin kuin kaikkien kesällä tarkkailussa olleiden kohteiden näytemäärät (ks. Taulukko 5-1 ja Kuva 5-2). 7 Taulukko 9-13 Turvetuotannon vuosipäästöt (brutto ja netto) Pohjois-Pohjanmaalla vuonna 216. Päästölaskennassa on mukana myös muutamia Lapin alueen tuotantoalueita jotka laskevat Pohjois-Pohjanmaan puolelle. Vesistöalue Tuotanto- Kuntoon- Tuotan- Tuotanto Poistualueita BRUTTO NETTO panossa nossa kunnossa nut COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine kpl ha ha ha ha t/a t/a t/a t/a t/a t/a t/a Kalajoki ,31 8, 35,19 4,8 29 Pyhäjoki , , Siikajoki , , Temmesjoki ,8 2,3 15,4 1,4 14 Oulujoki , ,34 6,7 77 Kiiminkijoki ,23 7, 38,11 3,7 31 Iijoki , , Siuruanjoki , , Olhavanjoki ,11 1,9 13,8,9 11 Kuivajoki ,37 9,1 51,17 3,6 4 Piehinginjoki 1 5,9,,1,3,,,3 Kalimenoja ,4 1,6 11,2 1, 9,3 Yppärinjoki ,2,6 4,,1,4 3,5 Liminkaoja ,3,6 2,9,2,3 2,3 yhteensä , , , , , , , , , , , , ka , , Sademäärän ja sitä kautta valumien vaikutus päästöjen suuruuteen huomataan kuvasta 9-1, jossa on esitetty vuosipäästöjen ohella ympärivuotisten tarkkailukohteiden keskimääräiset vuosivalumat vuosina Copyright Pöyry Finland Oy

75 71 Kuva 9-1 Turvetuotannon bruttovuosipäästöt Pohjois-Pohjanmaalla vuosina Kuvassa on esitetty myös ympärivuotisten tarkkailukohteiden koko vuoden keskivalumat (v. 25 koko vuoden valumatietoa ei ole saatavissa). Päästölaskennassa on mukana myös muutamia Lapin alueen turvetuotantoalueita. Tuotannosta poistuneiden alueiden päästöt voivat olla alkuvaiheessa lähes tuotantoalueen tasoa, mutta vähitellen ne pienenevät alueen kasvittumisen seurauksena. Osa tuotannosta poistuneista alueista on ollut jo vuosia pois tuotannosta, joten näiden alueiden osalta päästöjä on laskennassa todennäköisesti yliarvioitu. Suurimmista vesistöalueista tuotannosta poistuneen alan kuormituksen osuus kokonaiskuormituksesta oli suurin Pyhäjoella: 28 % (Kuva 9-2). Usealla vesistöalueella poistuneen alan osuus päästöistä on kääntynyt laskuun, koska poistunut ala on siirtynyt lopulta muuhun maankäyttöön (ks. Taulukko 4-1), eikä jälkikäytössä olevalle alalle lasketa kuormituksia. Tuotannosta poistuneiden alueiden päästöt on esitetty tarkemmin liitteessä 9. Copyright Pöyry Finland Oy

76 72 Kuva 9-2 Tuotannosta poistuneen alan bruttokuormituksen osuus vesistöalueen kokonaisbruttokuormituksesta keskimäärin vuosina vesistöalueittain. Vesistöalueista suurimmat turvetuotannon päästöt tulivat Iijoelta: vajaa kolmannes Pohjois-Pohjanmaan päästöistä, kun huomioidaan sekä Iijoen pääuoman että Siuruanjoen vesistöalueiden päästöt (Kuva 9-3). Päästöjen vesistöalueittaiset osuudet vastasivat luonnollisesti pitkälti kuormittavan pinta-alan osuuksia. Suurin ero päästöjen ja pintaalojen osuuksien välillä oli Kuivajoella, jossa päästöjen osuus oli 5 prosenttiyksikköä pienempi kuin pinta-alan osuus. Tulokset johtuvat osaltaan vesienkäsittelymenetelmistä: Kuivajoella on käytössä keskimääräistä enemmän ympärivuotisia pintavalutuskenttiä (ks. Kuva 8-2). Kuva 9-3 Turvetuotannon pinta-alojen ja bruttovuosikuormituksen osuuksien jakaantuminen vesistöalueittain koko Pohjois-Pohjanmaan arvoista vuonna 216. Kuormituksen osuus on keskiarvo eri parametrien (COD Mn, fosfori, typpi ja kiintoaine) osuuksista. Kuvassa 9-4 on esitetty turvetuotannon ravinne- ja kiintoainekuormitukset 216 (tonnia vuodessa) Pohjois-Pohjanmaalla sekä vertailuna maatalouden, metsätalouden, hajaasutuksen, muun pistekuormituksen ja luonnonhuuhtouman kuormitukset vuosina keskimäärin niillä vesistöalueilla missä luvanvaraista turvetuotantoa harjoitettiin vuonna 216. Muu pistekuormitus on saatu siten, että vuosien keskimääräisestä pistekuormituksesta on vähennetty turvetuotannon vuoden 216 kuormitus, ja näin on saatu suuntaa antava arvio muiden pistekuormittajien (esim. jätevedenpuhdistamot ja teollisuus) kuormituksesta. Copyright Pöyry Finland Oy

77 Kiintoaineen kohdalla vertailuaineistona ovat pelloilta peräisin oleva, muu hajakuormitus ja luonnonhuuhtouma (johon sisältyy metsätalous) ja muu pistekuormitus (samalla periaatteella laskettuna kuin edellä). Vertailuaineisto on koostettu Oulujoen - Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelmaehdotuksen valmiin osan 1 sivuilla esitetyistä arvoista (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 214), jotka on saatu WSFS-VEMALA-vesistömallijärjestelmästä. Hulevesikuormitus ja laskeuma jätettiin pois niiden pienen osuuden vuoksi. Vertailussa on huomioitava vesistömallijärjestelmän epätarkkuudet liittyen havaintojen määrään ja laatuun, mutta mallin antamien kuormitusten suuruusluokka lienee oikean suuntainen koska tarkasteltava alue on laaja. Turvetuotannon osuus vertailun kokonaiskuormituksesta (kuormittajat ja luonnonhuuhtouma) oli kokonaisfosforista,8 %, kokonaistypestä 1,1 % ja kiintoaineesta,3 %. 73 Kuva 9-4 Turvetuotannon ja vertailuaineiston ravinne- ja kiintoainekuormitukset (brutto) Pohjois- Pohjanmaalla niillä vesistöalueilla missä harjoitettiin turvetuotantoa vuonna 216. Turvetuotannon kuormitukset ovat vuodelta 216 ja vertailuaineiston vuosilta keskimäärin. 1 YHTEENVETO Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantoalueiden päästötarkkailu toteutetaan yhteistarkkailuna. Vuonna 216 turvetuotannon päästötarkkailua toteutettiin edellisvuosien tapaan ympärivuotisesti tuotanto- ja kuntoonpanovaiheen kohteilla sekä kesäaikana tuotantovaiheen ja jälkihoitovaiheen kohteilla. Tarkkailun periaate on, että osalla soista mitataan virtaamaa ja tarkkaillaan veden laatua. Kunkin suon vuosipäästöt lasketaan niin pitkälle kuin mahdollista kohteen omien tarkkailutulosten pohjalta. Siltä osin kun suon omaa aineistoa ei ole, lasketaan päästöt muiden tarkkailusoiden ominaispäästöjen perusteella. Vuosikuormituslaskenta-aineistossa oli mukana 6 Pohjois-Pohjanmaan ympärivuotista tarkkailukohdetta ja lisäksi käytettiin yhden Lapissa sijaitsevan kohteen kuormitustietoja. Kesällä otettiin yhteensä päästötarkkailunäytettä ja kesän ominaiskuormituslaskenta-aineisto käsitti 86 kohteen tulokset. Kesäaikaisten tarkkailujen tulokset raportoidaan omissa vesistöaluekohtaisissa Copyright Pöyry Finland Oy

78 raporteissaan, mutta tulokset ovat mukana vuosipäästöjen laskennassa sikäli kun edellytykset täyttyvät (luotettava virtaamamittaus ja tarpeeksi näytteitä). Vuonna 216 turvetuotannon kuormittava pinta-ala Pohjois-Pohjanmaalla oli ha, josta tuotannossa oli ha (7 %). Tuotannossa oleva pinta-alaa oli 14 % vähemmän kuin edellisvuonna. Tuotantokunnossa, muttei tuotannossa olevaa pinta-alaa oli puolestaan selvästi edellisvuosia enemmän: ha (14 % kuormittavasta alasta). Kunnostusvaiheessa oli 186 ha (1 %) ja tuotannosta poistunutta alaa 2 65 ha (14 %). Jälkikäytössä oli ha. Tarkkailuvelvoitettuja tuotantoalueita oli 216. Kuormittavasta kokonaisalasta lähes puolet sijaitsi Iijoen-Siuruanjoen ja Siikajoen vesistöalueilla. Pintavalutuksella varustetun pinta-alan osuus on kasvanut vuodesta 2-luvulla tasaisesti. Vuonna 216 pintavalutus oli käytössä kesällä 82 %:lla ja talvella 6 %:lla kokonaisalasta. Tarkkailukausi oli kokonaisuutena hieman keskimääräistä lämpimämpi. Sademäärät vaihtelivat ollen suurimmillaan heinä-elokuussa, jolloin ne olivat esimerkiksi Haapavedellä yli kaksinkertaisia tavanomaiseen nähden. Siellä koko tarkkailujakson sademäärä oli 26 % keskimääräistä suurempi, mutta sitä vastoin Pudasjärvellä se oli 1 % normaalia pienempi. Kesän tarkkailukohteiden keskimääräinen valuma (17 l/s km 2 ) oli tavanomaista suurempi. Ympärivuotisten tarkkailukohteiden keskimääräinen vuosivaluma (15 l/s km 2 ) olivat varsin tavanomaisella tasolla. Kaikkien kesän 216 tarkkailukohteiden keskimääräinen vedenlaatu oli kaikilta osin hieman parempi kuin edelliskesinä keskimäärin. Kesän ominaiskuormitukset olivat kuitenkin lähes kaikilta osin suuremmat kuin edellisvuosina keskimäärin, mikä selittyy osaltaan hieman suuremmalla lähtevän veden määrällä. Kuntoonpanokohteiden veden laatu ja ominaiskuormitukset vaihtelivat johtuen paikallisista olosuhteista ja vesienkäsittelyrakenteiden toimivuudesta. Vuosikuormitustarkkailukohteiden pintavalutuskentät toimivat pääasiassa hyvin ja tulokset olivat pitkälti edellisvuosien kaltaisia. Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden bruttopäästöt vesistöön vuonna 216 olivat tonnia COD Mn, 5,1 tonnia kokonaisfosforia, 131 tonnia kokonaistyppeä ja 741 tonnia kiintoainetta. Turvetuotannosta aiheutuneet nettopäästöt (bruttopäästöistä on vähennetty arvioitu luonnonhuuhtouman osuus) olivat 3, t kokonaisfosforia, 76 t kokonaistyppeä ja 629 t kiintoainetta. Bruttovuosipäästöt olivat keskimäärin 24 % pienemmät kuin viitenä edellisvuotena keskimäärin. Vuosipäästöjen suuruuteen vaikuttavat tuotantoalueiden määrän, pinta-alojen ja vesienkäsittelymenetelmien muutosten lisäksi erityisesti tarkkailukauden sademäärä, tarkkailukohteiden määrä, vaihtuvuus ja alueellinen sijoittuminen. Vesistöalueista suurimmat päästöt tulivat Iijoelta: vajaa kolmannes Pohjois-Pohjanmaan turvetuotannon päästöistä, kun yhdistetään sekä Iijoen pääuoman että Siuruanjoen päästöt. Viidesosa päästöistä tuli Siikajoelta. 74 Copyright Pöyry Finland Oy

79 11 VIITTEET Avoin tieto ympäristötietopalvelu 216. Hertta-tietojärjestelmä Ilmatieteen laitos 216. Sääpalvelu. Kløve, B. 2. Turvetuotantoalueen vesistökuormituksen synty. Virtaaman säädön käyttö ja soveltaminen vesiensuojeluun. Jordforsk, Norwegian Centre for Soil and Environment Research. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 211. Pintavalutuskenttä puhdistustulokseen vaikuttavat tekijät. < Luettu Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 214. Yhteistyöllä vesien hyvään tilaan. Oulujoen - Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma vuosille Osa 1: toimenpiteiden suunnittelun taustatiedot. Ehdotuksen valmis osa. Postila H., Heikkinen K., Saukkoriipi J., Karjalainen S. M., Kuoppala M., Härkönen J., Visuri M., Ihme R. & Kløve B Turvetuotannon valumavesien ympärivuotinen kä-sittely. TuKos-hankkeen loppuraportti. Pöyry Finland Oy 214. Turvetuotantoalueiden ominaiskuormitusselvitys. Vedenlaatuja kuormitustarkastelu vuosien tarkkailuaineistojen perusteella. Bioenergia ry. Selin, P. & Koskinen, K Laskeutusaltaiden vaikutus turvetuotantoalueiden vesis-tökuormitukseen. Vesihallituksen tiedotuksia 262. Vesihallitus. Helsinki. Vapo Clean Waters Oy 216. Kasvillisuuskenttä. < Luettu Ympäristöministeriö 215. Turvetuotannon ympäristönsuojeluohje. Ympäristöhallinnon ohjeita 2/ Copyright Pöyry Finland Oy

80 Kuivajoen vesistöalue Ijoen vesistöalue Olhavanjoen vesistöalue Kiiminginjoen vesistöalue Temmesjoen vesistöalue Piehinginjoen vesistöalue Liminkaojan vesistöalue Oulujoen vesistöalue Pyhäjoen vesistöalue Siikajoen vesistöalue Kalajoen vesistöalue Tarkkailussa v.216 Sisältää Maanmittauslaitoksen taustakartta-aineistoa 1/ km Ei tarkkailussa v.216 Liite 1. Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantoalueet v. 216

81 Akanrahka Turvejetti Ky Paskalanneva Jukuturve Oy Löytynneva Turveruukki Oy Vasamanneva Vapo Oy Koivulanneva Vapo Oy Multakaarronneva Kanteleen Voima Oy Tuppuraneva Kanteleen Voima Oy Kalajoen vesistöalue Lamminneva Kanteleen Voima Oy Nurmesneva (osa) Vapo Oy Päällysneva Kanteleen Voima Oy Puronneva Kokkolan Energia Oy Jouttenisenneva Vapo Oy Vittouvenneva Vapo Oy Osmalamminneva Kanteleen Voima Oy Rautamullansuo Vapo Oy Onkilamminneva Maaselän Turvetuotanto 5 1 km Isoneva Maaselän Turvetuotanto Lonkerinneva Kanteleen Voima Oy Sisältää Maanmittauslaitoksen taustakartta-aineistoa 1/217 Tarkkailusuot merkitty punaisella Liite 1.1. Kalajoen vesistöalue

82 Ojaneva Vapo Oy Aittoneva Jukuturve Oy Marjaneva Megaturve Oy Jahtavisneva Megaturve Oy Ahmaneva Vapo Oy Puutionneva Vapo Oy Äijönneva Vapo Oy Pyhäjoen vesistöalue Kuljunneva Vapo Oy Veneneva Kanteleen Voima Oy Kivineva, Kärsämäki Vapo Oy Märsynneva Vapo Oy Palaneva T:mi Hämäläinen Verkaneva Vapo Oy Kuuhkamonneva Vapo Oy Haaponeva Vapo Oy Piipsanneva (osa) Vapo Oy Ilkanneva Kanteleen Voima Oy Onkineva Vapo Oy Luomaneva Vapo Oy Porkanneva Vapo Oy Lehtoneva Vapo Oy / Turveruukki Oy Pihlajaneva Vapo Oy Kärsämäenneva AP Peat Oy / Kanteleen Voima Oy Iso-Lamminneva Vapo Oy Nurmesneva (osa) Vapo Oy Siloneva Vapo Oy Puntarisuo Kanteleen Voima Oy Vittouvenneva (osa) Vapo Oy 5 1 km Sisältää Maanmittauslaitoksen taustakartta-aineistoa 1/217 Tarkkailusuot merkitty punaisella Liite 1.2. Pyhäjoen vesistöalue

83 Järvineva Turveruukki Oy Tervasneva Turveruukki Oy Isoneva Paavolan Turve Ky Hangasneva Turveruukki Oy Karjonneva Turveruukki Oy Huhtineva Turveruukki Oy Honkaneva Turveruukki Oy Pullinneva Turveruukki Oy Pikarineva Turveruukki Oy Kupukkaneva Turveruukki Oy Rahvaanneva Turveruukki Oy Ahmaneva Paavolan Turve Ky Varisneva Vapo Oy Hukanneva Turveruukki Oy Paloneva Turveruukki Oy Hourunneva Turveruukki Oy Mankisenneva Vapo Oy Jousineva Vapo Oy Kärjenrimpi-Puronräme Vapo Oy Peuraneva Turveruukki Oy Tahkoneva Turveruukki Oy Vesiläisenneva Matti Suni Savaloneva Turveruukki Oy Navettarimpi Vapo Oy Parkkisenrimpi Vapo Oy Iso-Manninen Turveruukki Oy Huhanneva Turveruukki Oy Lahnasneva Turveruukki Oy Kivineva Vapo Oy Siikajoen vesistöalue Korteneva Vapo Oy Saarineva Vapo Oy Sauvasuo Vapo Oy Paskoneva Vapo Oy Joutenneva Vapo Oy Jyletneva Vapo Oy 5 1 km Piipsanneva (osa) Vapo Oy Sisältää Maanmittauslaitoksen taustakartta-aineistoa 1/217 Hevoskorpi Turveruukki Oy Jylenneva Turveruukki Oy Kureluijanneva Vapo Oy Tarkkailusuot merkitty punaisella Liite 1.3. Siikajoen vesistöalue

84 Temmesjoen vesistöalue Jouttenoinen Vapo Oy Pelsonsuo (osa) Vapo Oy Pelsonrimpi (osa) Vapo Oy Tuulisuo Vapo Oy Raja-aava Vapo Oy 5 1 km Sisältää Maanmittauslaitoksen taustakartta-aineistoa 1/217 Tarkkailusuot merkitty punaisella Liite 1.4. Temmesjoen vesistöalue

85 Turvesuo Turveruukki Oy Hautasuo (osa) Turveruukki Oy Haarasuo Turveruukki Oy Kanasuo Turveruukki Oy Pehkeensuo Vapo Oy Itäsuo Vapo Oy Miehonsuo I Turveruukki Oy Korentosuo Vapo Oy Miehonsuo II Turveruukki Oy Latvasuo Turveruukki Oy / S. Kinnunen Timonsuo Timoni Oy Keisarinsuo Vapo Oy Ruostesuo A. Haataja Tunturisuo Vapo Oy Oulujoen vesistöalue Niskansuo Vapo Oy Hanhineva Vapo Oy Isosuo Vapo Oy Petäikönsuo Turveruukki Oy 5 1 km Pelsonsuo (osa) Vapo Oy Kapustasuo Turveruukki Oy Sisältää Maanmittauslaitoksen taustakartta-aineistoa 1/217 Tarkkailusuot merkitty punaisella Liite 1.5. Oulujoen vesistöalue

86 Kuusisuo T. ja E. Valkola Ay Varpasuo Turveruukki Oy Isosuo Turveruukki Oy Alalamminsuo Vapo Oy Isonivansuo Vapo Oy Vittasuo Vapo Oy Lamminsuo Vapo Oy Vainionsuo Turveruukki Oy Kiiminginjoen vesistöalue Erkansuo Vapo Oy Marttilansuo Vapo Oy Hangassuo Vapo Oy Hakasuo Vapo Oy Isosuo Vapo Oy 5 1 km Sapilassuo Vapo Oy Sisältää Maanmittauslaitoksen taustakartta-aineistoa 1/217 Tarkkailusuot merkitty punaisella Liite 1.6. Kiiminkijoen vesistöalue

87 Ahvensuo Turveruukki Oy Luisansuo Turveruukki Oy Iso Jännesuo Turveruukki Oy Joutsensuo Vapo Oy Ällinsuo Turveruukki Oy Murtosuo Turveruukki Oy Palosuo Vapo Oy Lavasuo Turveruukki Oy Iso Rytisuo Turveruukki Oy Lampisuo Turveruukki Oy Kärppäsuo Turveruukki Oy Iso Ahmasuo Pudasjärven Turvetyö Koppelosaarensuo Vapo Oy Kupsussuo Vapo Oy Latvasuo Turveruukki Oy Koutuansuo Vapo Oy Syrjäsuo Turveruukki Oy Isosuo, Kollaja Turveruukki Oy Mäntyharjun-Riepulehdonsuo Turveruukki Oy Takasuo Turveruukki Oy Iso-Pihlajasuo Vapo Oy Kuikkasuo Turveruukki Oy Kortesuo Vapo Oy Ruonansuo Turveruukki Oy Leväsuo Vapo Oy Kapulasuo Vapo Oy 5 1 km Olki-Peurasuo Vapo Oy Koivu-Loukassuo Turveruukki Oy Haukkasuo Vapo Oy Matkasuo Turveruukki Oy Sisältää Maanmittauslaitoksen taustakartta-aineistoa 1/217 Tarkkailusuot merkitty punaisella Liite 1.7. Iijoen vesistöalue, alaosa

88 Heini-Honkisuo (LAP) Turveruukki Oy Ronisuo Turveruukki Oy Sääskisuo (LAP) Turveruukki Oy Tuomisuo (LAP) Turveruukki Oy Teerilammensuo Vapo Oy Livojoen vesistöalue Kontiomaansuo Kuiva-Turve Oy Puutiosuo (osa) Kuiva-Turve Oy Kotisuo Turvetuote Peat Bog Oy Pohjoinen Latvasuo Kuiva-Turve Oy Isoahontaussuo Turvetuote Peat Bog Oy Pikku-Saarisuo Turveruukki Oy Polvisuo Vapo Oy Saarisuo Vapo Oy Matkasuo, Pudasjärvi Turveruukki Oy Vaaraojanlatvasuo Vapo Oy Leuvanojanlatvasuo Latvasuon Turve Ky Viitasuo Vapo Oy Kynkäänsuo Vapo Oy Iso-Kinttaissuo Vapo Oy Kalliosuot Vapo Oy Pukasuo Turveruukki Oy Siuruanjoen vesistöalue Ämmänsuo Turveruukki Oy Koivuojanlatvasuo Turveruukki Oy Kapeimmansuo Turveruukki Oy Viidansuo Turveruukki Oy Kääpäsuo Turveruukki Oy Iso-Pukasuo Vapo Oy 5 1 km Sivakkasuo Vapo Oy Lampisuo (osa) Turveruukki Oy Kaartosuo Turveruukki Oy Sisältää Maanmittauslaitoksen taustakartta-aineistoa 1/217 Sisältää Maanmittauslaitoksen yleiskartta-aineistoa 1/215 Tarkkailusuot merkitty punaisella Liite 1.8. Iijoen vesistöalue, Siuruanjoki ja Livojoki

89 Kapustasuo Rasepi Oy Hulikkasuo Rasepi Oy Lehdonsuo Vapo Oy 5 1 km Sisältää Maanmittauslaitoksen yleiskartta-aineistoa 1/215 Tarkkailusuot merkitty punaisella Liite 1.9. Iijoen vesistöalue, yläosa

90 Turkkisuo Kuiva-Turve Oy Komppasuo Kuiva-Turve Oy Näätäaapa (osa) Vapo Oy Kompsasuo Kuiva-Turve Oy Kuurtosuo Turveruukki Oy Ruonansuo Simon Turvejaloste Oy Karsikkosuo (LAP) Turveruukki Oy Kuivajoen vesistöalue Puutiosuo (osa) Kuiva-Turve Oy Iso-Saarisuo JV-Josku Oy Kontio-Klaavunsuo Kuiva-Turve Oy Susiojanlatvasuo Kuiva-Turve Oy Jääräsuo Kuiva-Turve Oy 5 1 km Sisältää Maanmittauslaitoksen taustakartta-aineistoa 1/217 Tarkkailusuot merkitty punaisella Liite 1.1. Kuivajoen vesistöalue

91 Piehinginjoen vesistöalue Liminkaojan vesistöalue Puuroneva Vapo Oy Leivinneva Megaturve Oy 2,5 5 km 2,5 5 km Vasikkasuo Vapo Oy Olhavanjoen vesistöalue Jakosuo Vapo Oy Kalimenojan vesistöalue 2,5 5 km 2,5 5 km Hautasuo (osa) Turveruukki Oy Tarkkailusuot merkitty punaisella Liite Muut vesistöalueet

92 Turvetuotantoalueiden pinta-alat ja vesienkäsittelymenetelmät v.216 Luettelo perustuu tuottajien ilmoituksiin. Sarakkeessa Tarkkailtu Sarakkeessa Pvk ojitus Tuottaja mainittu erikseen, mikäli eri kuin suon haltija. K = luvanmukaisessa päästötarkkailussa ollut suo K = ojitettu Pinta-ala yhteensä ei sisällä valmistelematonta E = päästöt arvioitu vesienkäsittelymenetelmän mukaisilla ominaiskuormitusarvoilla E = ojittamaton ja jälkikäytössä olevaa pinta-alaa. S = suppea tarkkailu - = ei tietoa J = jälkihoitovaiheen tarkkailu ves. = vesistötarkkailu erill. = suon tarkkailu poikkeaa edellä mainituista Kalajoen vesistöalue Haltija Suo Vesienkäsittely Pvk ojitus Tuotanto Poistunut tuotannosta Pinta-ala yhteensä Vapo Oy Nurmesneva (osa) PVK K jt J Vapo Oy Vittouvenneva (osa) PVK E jt/yt 1,2 51 7, K Ympärivuotinen tarkkailu, levossa 216 Vapo Oy Koivulanneva laskeutusallas jt 132 E Vapo Oy Jouttenisenneva PVK E jt E laskeutusallas 65 E PVK kesä, laskeutusallas talvi K jt K Ympärivuotinen tarkkailu, levossa 216 Jouttenisenneva yhteensä K Vapo Oy Vasamanneva PVK E K Ympärivuotinen tarkkailu, levossa 216 Vapo Oy Rautamullansuo PVK K K Kanteleen Voima Oy Tuppuraneva PVK E jt E Ympärivuotinen tarkkailu Kanteleen Voima Oy Osmalamminneva PVK K jt E Ympärivuotinen tarkkailu Kanteleen Voima Oy Päällysneva PVK K jt 4 4 E Ympärivuotinen tarkkailu Kanteleen Voima Oy Lonkerinneva PVK K jt S Kanteleen Voima Oy Lamminneva PVK K jt K Turvejetti Ky Akanrahka laskeutusallas + virtaamans. jt 65 erill. erillistarkkailu PVK kesä, laskeutusallas talvi E jt/kt erill. erillistarkkailu yhteensä Jukuturve Oy Paskalanneva PVK K K Turveruukki Oy Löytynneva laskeutusallas + virtaamans. jt/pt/kt E Reisjärven kunta Isoneva laskeutusallas + virtaamans. 44 E Vähäsalo & Lahti Oy Niittylammenneva E Maatalousyhtymä Valtonen Tuppuraneva E Kanteleen Voima Oy Multakaarronneva PVK kesä, laskeutusallas talvi K E Maaselän turvetuotanto Isoneva PVK K jt E Maaselän turvetuotanto Onkilamminneva PVK K jt K Kokkolan Energia Oy Puronneva PVK K K Vesistöalue yhteensä Purkuvesistö Valmistelematon Kunnostusvaiheessa Tuotannossa Tuotantokunnossa Jälkikäyttö Tarkkailtu Huom. Liite 2.1

93 Pyhäjoen vesistöalue Haltija Suo Vesienkäsittely Pvk ojitus Tuotanto Poistunut tuotannosta Vapo Oy Ahmaneva PVK kesä, la talvi E jt 3,2 3 J Vapo Oy Haaponeva laskeutusallas jt E Pinta-ala yhteensä laskeutusallas + vs. jt 59 E haihdunta/imeytyskenttä E jt E PVK kesä, la talvi E jt K Haaponeva yhteensä Levossa 216 Vapo Oy Piipsanneva (osa) KEM kesä, la talvi jt, K laskeutusallas jt 9, 1, E PVK K/E jt 1, K Piipsanneva (osa) yhteensä 1, Vapo Oy Puutionneva PVK kesä, la talvi E jt K Levossa 216 Vapo Oy Kuljunneva PVK kesä, la talvi K K Ympärivuotinen tarkkailu, levossa 216 Vapo Oy Kivineva PVK kesä, la talvi E E Levossa 216 Vapo Oy Äijönneva PVK kesä, la talvi K K Ympärivuotinen tarkkailu, levossa 216 Vapo Oy Lehtoneva laskeutusallas jt 115 K PVK kesä, la talvi E jt 99 E Lehtoneva yhteensä 214 Tuotanto päättynyt vuoteen 211 Vapo Oy Luomaneva PVK kesä, la talvi K jt J Tuotanto päättynyt vuoteen 214 Vapo Oy Onkineva laskeutusallas E Tuotanto päättynyt vuoteen 212 Vapo Oy Pihlajaneva laskeutusallas jt 4 E PVK kesä, la talvi E jt E Pihlajaneva yhteensä Tuotanto päättynyt vuoteen 214 Vapo Oy Porkanneva kasv.kenttä kesä, la talvi 4 4 K Levossa 216 Vapo Oy Siloneva PVK K jt/pt 97 1, K Vapo Oy Nurmesneva (osa) laskeutusallas jt 75 J laskeutusallas + vs. jt/pt 139 E Nurmesneva (osa) yhteensä 214 Tuotanto päättynyt vuoteen 214 Vapo Oy Vittouvenneva (osa) kosteikko 14 4, K laskeutusallas E Vittouvenneva (osa) yhteensä Levossa 216 Vapo Oy Kuuhkamonneva PVK kesä, la talvi E jt/pt/yt 11, K Levossa PVK K jt/pt/yt K Kuntoonpanovaiheen tarkkailu Kuuhkamonneva yhteensä 48, Vapo Oy Ojaneva PVK kesä, la talvi E jt,5 46,5 J Tuotanto päättynyt vuoteen 214 Vapo Oy Iso-Lamminneva PVK K K Ympärivuotinen tarkkailu, levossa 216 Vapo Oy Märsynneva PVK K K Ympärivuotinen tarkkailu Vapo Oy Verkaneva PVK E K Ympärivuotinen tarkkailu, levossa 216 Kanteleen Voima Oy Veneneva PVK K jt E Kanteleen Voima Oy Puntarisuo PVK K jt E Kanteleen Voima Oy Ilkanneva PVK K/E jt K Ympärivuotinen tarkkailu Turveruukki Oy Lehtoneva laskeutusallas jt 37 5,7 43 E laskeutusallas + vs. jt E Lehtoneva yhteensä Megaturve Oy Jahtavisneva laskeutusallas jt/kt E Megaturve Oy Marjaneva (osa) laskeutusallas jt/kt E AP-Peat Oy/Kanteleen Voima Oy Kärsämäenneva PVK E K Kanteleen Voima Oy omistaa 35 ha Jukuturve Oy Aittoneva laskeutusallas jt 5, 72 5, E Jälkikäyttö: peltoa / metsittynyt T:mi Hämäläinen Palaneva PVK kesä, la talvi E K Vesistöalue yhteensä Purkuvesistö Valmistelematon Kunnostusvaiheessa Tuotannossa Tuotantokunnossa Jälkikäyttö Tarkkailtu Huom. Liite 2.2

94 Siikajoen vesistöalue Haltija Suo Purkuvesistö Vesienkäsittely Poistunut tuotannosta Vapo Oy Piipsanneva (osa) PVK kesä, la talvi E 52 3, K Levossa 216 Pinta-ala yhteensä Vapo Oy Parkkisenrimpi PVK kesä, la talvi E jt 3 4,6 35 K haihdutus / imeytys, la talvi jt E Parkkisenrimpi yhteensä 47 4, Levossa 216 Vapo Oy Joutenneva laskeutusallas jt 141 E Tuotanto päättynyt 212 Vapo Oy Jousineva laskeutusallas 6, E laskeutusallas + virtaamans. jt 23 39,6 62 E PVK K jt 4, K PVK kesä, la talvi E jt/yt/pt K Jousineva yhteensä Vapo Oy Navettarimpi KEM kesä, la talvi jt 54,1 54 K Vapo Oy Varisneva laskeutusallas 315 E Tuotanto päättynyt 21 Vapo Oy Kureluijanneva PVK kesä, la talvi E jt 186, E Vesistötarkkailu Vapo Oy Jyletneva kosteikko kesä, la talvi jt K Vapo Oy Kivineva PVK kesä, la talvi E jt/yt 97 29,8 127 K laskeutusallas jt E laskeutusallas jt,3 13,3 E PVK kesä, la talvi E jt/pt 96,3 96 K Kivineva yhteensä Vapo Oy Puronräme PVK E 31 3,2 313 K Vapo Oy Kärjenrimpi PVK E 4, K Ympärivuotinen tarkkailu Vapo Oy Paskoneva PVK K K Ympärivuotinen tarkkailu, levossa 216 Vapo Oy Saarineva PVK K 114,4 115 K Ympärivuotinen tarkkailu, levossa 216 Vapo Oy Sauvasuo PVK E K Ympärivuotinen tarkkailu, levossa 216 Vapo Oy Mankisenneva PVK K 266,8 266 K Ympärivuotinen tarkkailu Pvk1 ja 2 Vapo Oy Korteneva PVK E K Turveruukki Oy Hourunneva laskeutusallas jt 29 7, E lohkot PVK kesä, la talvi E jt 29,3 29 K lohkot kosteikko kesä, la talvi jt 22 8, 57 3 E lohkot 1-2 Hourunneva yhteensä Turveruukki Oy Kupukkaneva PVK kesä, la talvi E pt 18 1, E Turveruukki Oy Rahvaanneva laskeutusallas jt 122 E Alueet luovutettu maanomistajille Turveruukki Oy Savaloneva laskeutusallas + virtaamans. jt E Alueita luovutettu maaperäimeytys/haihdutus jt 145 E maanomistajalle PVK K jt/kt 61 2,2, 63 E Lohkot Savaloneva yhteensä Turveruukki Oy Lahnasneva PVK kesä, la+virt.säätö talvi E jt 123 3,1 126 E Turveruukki Oy Peuraneva PVK E jt E Turveruukki Oy / Tervasneva PVK kesä, la talvi E jt E Paavolan Turve Ky Pvk Tuotanto Valmistelematon ojitus Kunnostusvaiheessa Tuotannossa Tuotantokunnossa Jälkikäyttö Tarkkailtu Huom. Liite 2.3

95 Siikajoen vesistöalue jatkuu Haltija Suo Purkuvesistö Vesienkäsittely Poistunut tuotannosta Pinta-ala yhteensä Turveruukki Oy Hevoskorpi PVK E K Turveruukki Oy Hangasneva kosteikko kesä, talvella ei johdeta jt 4, 158 4, J Alueita luovutettu maanomistajille laskeutusallas jt E Luohuanojan suuntaan ei johdettu vesiä 216, Pvk Valmistelematon Tuotanto ojitus Kunnostusvaiheessa Tuotannossa Tuotantokunnossa Jälkikäyttö Tarkkailtu vedet kosteikon kautta laskeutusallas jt,4 11,4 E lohko 1 ja osa 2 Hangasneva yhteensä 4, Turveruukki Oy Hukanneva kosteikko K jt J Tuotanto loppunut Turveruukki Oy Paloneva kasvillisuuskenttä jt 79 E Alueita luovutettu maanomistajille haihdunta/imeytyskenttä kesä, la talvi jt E Alueita luovutettu maanomistajille Paloneva yhteensä Turveruukki Oy Järvineva PVK E jt/kt 55 2,1 57 E Turveruukki Oy Tahkoneva PVK E jt E PVK kesä, la + kosteikko talvi E jt E Lohkot 1 ja 2, osa lohkosta 3 (4,3). Tahkoneva yhteensä Turveruukki Oy Huhanneva PVK kesä, la talvi E jt/pt/kt 98 1, 99 E Lohkot PVK kesä, haihdunta-allas + la talvi jt/pt/kt E Lohko 3 Huhanneva yhteensä 111 1, 112 Turveruukki Oy Huhtineva PVK E jt/pt 116,7 117 E Huom. Lohkoihin 1 ja 3 rajoittuvat lisäalueet Turveruukki Oy Iso-Manninen kosteikkoallas jt/kt 3,7 2,3 3,7 E Lohko 1. 2,3 ha kasvillisuusaltaana PVK kesä, la talvi E jt/kt 49 2,4 51 E Lohkot 11-14, pvk PVK kesä, la+kosteikkoallas talvi E jt/kt 86 2,2 88 K Lohkot 1-9, pvk1 Iso-Manninen yhteensä 138 4,6 2,3 143 Turveruukki Oy Jylenneva PVK E jt/kt E Turveruukki Oy Pikarineva PVK E jt ,7 95 E Turveruukki Oy Honkaneva laskeutusallas jt 47 J Alueita luovutettu maanomistajille Turveruukki Oy Pullinneva PVK K jt K Ympärivuotinen tarkkailu Turveruukki Oy Vesiläisenneva laskeutusallas + virtaamans. jt 15 3,9 15 E Matti Suni / Turv. Oy Vesiläisenneva laskeutusallas + virtaamans. jt 3,4 31 E Paavolan Turve Ky Isoneva laskeutusallas jt 17 E Ympäristölupa päättynyt Paavolan Turve Ky Ahmaneva laskeutusallas jt 6 E Tuotanto päättynyt Vesistöalue yhteensä Liite 2.3

96 Temmesjoen vesistöalue Haltija Suo Purkuvesistö Vesienkäsittely Pvk ojitus Poistunut tuotannosta Pinta-ala yhteensä Vapo Oy Jouttenoinen PVK E jt 41 1, K Vapo Oy Pelsonrimpi PVK kesä, la talvi K jt 49 1, K haihdutus / imeytys, la talvi K jt E Pelsonrimpi yhteensä Vapo Oy Raja-aava laskeutusallas jt/kt E PVK kesä, la talvi E jt/kt E Raja-aava yhteensä Tuotanto päättynyt 214 Vapo Oy Tuulisuo PVK kesä, la talvi K jt K Tuotanto päättynyt 216 Vapo Oy Pelsonsuo (osa: lohkot 1-12) laskeutusallas jt 25 E PVK kesä, la talvi K jt K Pelsonsuo (osa: lohkot 1-12) yhteensä Levossa 216, tuotanto päättynyt 216 Vesistöalue yhteensä Tuotanto Valmistelematon Kunnostusvaiheessa Tuotannossa Tuotantokunnossa Jälkikäyttö Tarkkailtu Huom. Liite 2.4

97 Oulujoen vesistöalue Haltija Suo Purkuvesistö Vesienkäsittely Pvk ojitus Poistunut tuotannosta Vapo Oy Hanhineva haihdutus / imeytys, la talvi K 69 E Tuotanto päättynyt 28 Vapo Oy Itäsuo PVK K jt K Ympärivuotinen tarkkailu Vapo Oy Keisarinsuo laskeutusallas 117 E Tuotanto päättynyt 21, lopputarkastus pidetty 216 Vapo Oy Korentosuo PVK E K Ympärivuotinen tarkkailu Vapo Oy Pehkeensuo PVK K/E jt/yt K Ympärivuotinen tarkkailu Pinta-ala yhteensä haihdutus / imeytys, la talvi K jt 9,3 1, E Pehkeensuo yhteensä 143 1, Vapo Oy Pelsonsuo (osa: lohkot 1-9) laskeutusallas jt 282 E Tuotanto päättynyt 213 Vapo Oy Tunturisuo kemikalointi, K Ympärivuotinen tarkkailu Vapo Oy Niskansuo PVK kesä, la talvi E jt 35 5,8 41 E PVK E 25 4, K Ympärivuotinen tarkkailu, levossa 216 Niskansuo yhteensä Vapo Oy Isosuo, Vaala PVK K K Ympärivuotinen tarkkailu, levossa 216 Turveruukki Oy Petäikönsuo laskeutusallas + virtaamans. jt E Jälkihoitovaiheessa Turveruukki Oy Miehonsuo I laskeutusallas + virtaamans. jt/kt K Ympärivuotinen tarkkailu Turveruukki Oy Turvesuo kosteikko kesä, la talvi jt 88 3,9 3,4 92 E Vesistötarkkailu Turveruukki Oy Kapustasuo PVK kesä, la + vs talvi E jt ,2 87 E Turveruukki Oy Kanasuo PVK E jt/kt 66 5,1 1,4 71 K Ympärivuotinen tarkkailu PVK kesä, la talvi E jt/kt 46 12,6 58 K Lohkoilta 1-2 vedet talvella ohi pvk:n yhteensä , 129 Turveruukki Oy Haarasuo PVK kesä, la talvi K/E jt/kt/pt ,1 169 E Turveruukki Oy Miehonsuo II laskeutusallas jt 2,6,7 3,3 E Lohko 7 tarkkailtu Miehonsuo I altaan alapuolella PVK E jt 18 3,4 22 E Lohkot 8-11 Miehonsuo II yhteensä 21 4,1 25 Turveruukki Oy Latvasuo Utajärvi PVK kesä, la talvi K 34,6 35 K PVK E pt K Latvasuo Utajärvi yhteensä 95,6 96 Turveruukki Oy Hautasuo (osa) laskeutusallas + virtaamans. jt 4,1 22 1,6,4 24 E Lohkot Turveruukki Oy Syrjäsuo Utajärvi PVK kesä, la talvi E 26 E Toimintaa ei ole aloitettu S. Kinnunen Karppilansuo laskeutusallas E Tuotanto Valmistelematon Kunnostusvaiheessa Tuotannossa Tuotantokunnossa Jälkikäyttö Tarkkailtu Huom. Liite 2.5

98 Kiiminkijoen vesistöalue Haltija Suo Purkuvesistö Vesienkäsittely Pvk ojitus Poistunut tuotannosta Pinta-ala yhteensä Vapo Oy Isonivansuo 6.62 laskeutusallas jt 21 E 6.62 PVK K jt 71 E Tuotanto päättynyt vuonna 213 Isonivansuo yhteensä 92 Vapo Oy Vittasuo 6.62 laskeutusallas jt 28 E 6.62 haihdutus / imeytys, la talvi K jt K Vittasuo yhteensä Vapo Oy Alalamminsuo PVK kesä, la talvi E 11 1,3 13 K Vapo Oy Erkansuo 6.32 PVK E jt K Pvk ymp.vuot. 11/21. Alkup. lupa 18 ha 6.32 haihdutus / imeytys, la talvi 36 1,9 3, 38 E Erkansuo yhteensä Vapo Oy Hakasuo 6.26 PVK E jt K Ympärivuotinen tarkkailu, L2 riistapelto Vapo Oy Hangassuo 6.25 laskeutusallas 9, J Tuotanto päättynyt vuonna 211 Vapo Oy Marttilansuo 6.22 laskeutusallas 1 7,5 1 E Tuotanto päättynyt vuonna kosteikko 4,4 41 4,4 E Marttilansuo yhteensä Vapo Oy Isosuo 6.46 PVK E jt 11, K Ympärivuotinen tarkkailu Vapo Oy Sapilassuo 6.37 PVK E, K Ympärivuotinen tarkkailu Vapo Oy Lamminsuo 6.74 PVK E 4 4 K Kuntoonpanovaiheen tarkkailu Turveruukki Oy Vainionsuo 6.68 kosteikko jt K 6.69 PVK kesä, la talvi E jt E 6.69 laskeutusallas jt 27, E Vainionsuo yhteensä Turveruukki Oy Isosuo Ylikiiminki 6.22 PVK K jt ,2 6 E Lohkot 1-6, pvk PVK kesä, la talvi K 22 6,7 1, 28 E Lohkot 7-13, pvk2 Isosuo Ylikiiminki yhteensä ,2 88 Turveruukki Oy Varpa-Hoikkasuo 6.13 PVK E jt 41 4, E lohkot 1-3, pvk PVK E jt 13 3,5 2,7 17 E lohko 6, pvk laskeutusallas jt 88 E poistuneet lohkot PVK K 9,8 6,2 16 K lohko 7, pvk3 (Maijansuo), kp-vaih. tarkk. Varpa-Hoikkasuo yhteensä 9,8 61 7, T. ja E. Valkola Ay Kuusisuo 6.61 PVK kesä, la talvi E jt E Jälkikäyttö: ruokohelpi Vesistöalue yhteensä Tuotanto Valmistelematon Kunnostusvaiheessa Tuotannossa Tuotantokunnossa Jälkikäyttö Tarkkailtu Huom. Liite 2.6

99 Iijoen vesistöalue (pois lukien Siuruanjoki) Haltija Suo Purkuvesistö Vesienkäsittely Pvk ojitus Poistunut tuotannosta Pinta-ala yhteensä Vapo Oy Kortesuo PVK E jt 45 6, K Vapo Oy Joutsensuo PVK E jt 53 1, J Vapo Oy Haukkasuo PVK kesä, la talvi E jt 18 2, K Ympärivuotinen tarkkailu PVK E 86 5, E Haukkasuo yhteensä 14 8, Vapo Oy Lehdonsuo PVK E K Ympärivuotinen tarkkailu Vapo Oy Palosuo PVK kesä, la talvi E jt 6 6, K Ympärivuotinen tarkkailu Vapo Oy Iso-Pihlajasuo PVK E jt 16 J Viim. tuot.v. 214, luovutettu MH:lle Vapo Oy Olki-Peurasuo PVK E 91 1,4 1,4 92 K Ympärivuotinen tarkkailu Vapo Oy Kapulasuo laskeutusallas jt 16 J Tuotanto päättynyt vuonna 214 Vapo Oy Koppelosaarensuo laskeutusallas jt 44 J laskeutusallas jt 57 E Koppelosaarensuo yhteensä 11 Viim. tuot.v. 214, luovutettu maanom. Vapo Oy Kupsussuo PVK E K Ympärivuotinen tarkkailu Vapo Oy Leväsuo laskeutusallas jt 53 E PVK E jt K Ympärivuotinen tarkkailu PVK E jt 26 E Leväsuo yhteensä Vapo Oy Koutuansuo PVK kesä, la talvi E jt 25 6, K Turveruukki Oy Kärppäsuo PVK kesä, la+virt.säätö talvi K pt 43,6 43 E Turveruukki Oy Lampisuo (osa) PVK E jt/pt E pvk1, pvk2, pvk3 Turveruukki Oy Murtosuo laskeutusallas+ virtaamans. jt ,3 94 E PVK+virtaamans. E jt 22 4,6 27 E Murtosuo yhteensä ,3 121 Turveruukki Oy Mäntyharjun-Riepul.suo laskeutusallas+ virtaamans. jt 24 4,8,2 29 E PVK E jt 18 7,3 1,7 25 E Mäntyharjun-Riepul.suo yhteensä ,9 54 Turveruukki Oy Ällinsuo PVK kesä, la talvi E jt ,1 73 E PVK E jt E Ällinsuo yhteensä ,1 152 Turveruukki Oy Isosuo Kollaja PVK kesä, kasvillisuuskenttä talvi E jt ,6 38 E Turveruukki Oy Ahvensuo laskeutusallas+ virtaamans. jt 24 2,6 1,5 27 E Lohkot PVK kesä, la talvi+virt. E jt 25 2,7 1,5 28 E Lohkot 5-7, virt.säätöpato alap. laskuojassa Ahvensuo yhteensä 49 5,3 3, 55 Turveruukki Oy Latvasuo laskeutusallas+ virtaamans. jt 7 6, 7 E Lohkot PVK E jt 27 1, 27 E Lohkot 6-9 Latvasuo yhteensä 97 7, 97 Tuotanto päättynyt Turveruukki Oy Luisansuo PVK E jt 42 14,3 55 E Turveruukki Oy Lavasuo PVK E jt 57 4,9,5 62 E Turveruukki Oy Kuikkasuo laskeutusallas jt ,3 43 E Ei vielä ympäristölupaa, hakemus vireillä Turveruukki Oy Matkasuo Yli-Ii PVK kesä, la talvi E jt/pt 77 2,9 2, 8 E Turveruukki Oy Iso-Rytisuo PVK E jt 77 5,4,8 82 E Turveruukki Oy Takasuo laskeutusallas+ virtaamans. jt ,9 94 E PVK kesä, la talvi E jt K Takasuo yhteensä Tuotanto Valmistelematon Kunnostusvaiheessa Tuotannossa Tuotantokunnossa Jälkikäyttö Tarkkailtu Huom. Liite 2.7

100 Iijoen vesistöalue (pois lukien Siuruanjoki) jatkuu Haltija Suo Vesienkäsittely Tuotanto Poistunut tuotannosta Turveruukki Oy Koivu-Loukassuo PVK+virtaamans. E pt K Kuntoonpanovaiheen tarkkailu Turveruukki Oy Ruonasuo PVK kesä, la talvi E jt/pt 18,5,8 19 K Ympärivuotinen tarkkailu Pinta-ala yhteensä Turveruukki Oy Iso Jännesuo PVK E jt E Turveruukki Oy Syrjäsuo PVK kesä, la talvi E 36 1,3 38 E Pudasjärven Turvetyö Iso-Ahmasuo laskeutusallas jt E PVK E jt 8, E Iso-Ahmasuo yhteensä Rasepi Oy Hulikkasuo laskeutusallas jt K Rasepi Oy Kapustasuo laskeutusallas jt K Vesistöalue yhteensä Purkuvesistö Valmistelematon Kunnostusvaiheessa Tuotannossa Tuotantokunnossa Jälkikäyttö Tarkkailtu Huom. Liite 2.7

101 Siuruanjoen vesistöalue Haltija Suo Purkuvesistö Vesienkäsittely Pvk ojitus Poistunut tuotannosta Pinta-ala yhteensä Vapo Oy Saarisuo PVK K 167 2, K Vapo Oy Vaaraojanlatvasuo PVK E jt 12, K Ympärivuotinen tarkkailu Vapo Oy Viitasuo laskeutusallas jt 26 E kosteikko / la täyt. jt 129 J Viitasuo yhteensä 155 Vapo Oy Kynkäänsuo PVK kesä, la talvi K jt 86 2, K Ympärivuotinen tarkkailu PVK E 97 1, K Ympärivuotinen tarkkailu laskeutusallas jt 46 E kasv.kenttä kesä, la talvi täyt. jt 34 1, E PVK kesä, la talvi E jt 73, K Ympärivuotinen tarkkailu Kynkäänsuo yhteensä , Vapo Oy Teerilammensuo PVK E jt 159 2,5 159 K Ympärivuotinen tarkkailu Vapo Oy Sivakkasuo PVK kesä, la talvi E jt 14 8, E PVK kesä, la talvi K jt 5 6, K Sivakkasuo yhteensä Vapo Oy Iso Pukasuo PVK E 61,2 1,4 61 V vesistötarkkailu Vapo Oy Polvisuo PVK E jt 125 5,3 3,9 13 K Ympärivuotinen tarkkailu Vapo Oy Kalliosuot: Peltosuo PVK kesä, la talvi E jt K Tuhkalannoitus 214 auma-alue 6,3 ha Vapo Oy Kalliosuot: Epäilyksensuo J Viim. tuot.v. 211 Vapo Oy Kalliosuot:Kuikkasalmensuo la - 87 K Viim. tuot.v. 21 Vapo Oy Kalliosuot: Kuikkasuo la E jt 46 J Viim. tuot.v. 213 Vapo Oy Kalliosuot yhteensä Vapo Oy Iso-Kinttaissuo PVK E K Ympärivuotinen tarkkailu Turveruukki Oy Lampisuo (osa) PVK kesä, la talvi E jt 5 1,3 7,9 51 E Pvk4 Turveruukki Oy Kapeimmansuo PVK E jt 23,3 5,2 23 E Turveruukki Oy Koivuojanlatvasuo PVK kesä, la talvi E jt ,1 171 V vesistötarkkailu Turveruukki Oy Kääpäsuo kosteikko kesä, la+ vs talvi jt K Vuoden 215 tiedoissa virhe laskeutusallas 4, E Kääpäsuo yhteensä Turveruukki Oy Pukasuo laskeutusallas+ virtaamans. jt 11 3,9 1,9 15 E Lohko kosteikko kesä, la+vs talvi jt E Lohkot 2-7 Pukasuo yhteensä Turveruukki Oy Viidansuo PVK E jt E Lohkot PVK kesä, la talvi E jt E Lohkot 1-8 ja 12 Viidansuo yhteensä yhteensä Kesällä kaikki pvk1, talvella osa la ja osa pvk 2 Turveruukki Oy Ämmänsuo kosteikko kesä, la+vs talvi jt 33 7, E Turveruukki Oy Kaartosuo PVK E jt 32,7 1,1 33 E Turveruukki Oy Matkasuo Pudasjärvi PVK E jt E Turveruukki Oy Heini-Honkisuo (LAP) PVK E jt/pt 51 2,3 53 E Turveruukki Oy Tuomisuo (LAP) PVK K/E jt ,6 18 E osa pvk 2:n vesistä menee ylivirtaamatilanteessa pvk:n Tuotanto Valmistelematon Kunnostusvaiheessa Tuotannossa Tuotantokunnossa Jälkikäyttö Tarkkailtu Huom. sijaan kosteikolle, joka vanhaa tuotantoaluetta. Turveruukki Oy Sääskisuo (LAP) PVK E jt/pt/kt 32 6,9 327 K Ympärivuotinen tarkkailu Liite 2.8

102 Siuruanjoen vesistöalue jatkuu Haltija Suo Vesienkäsittely Pvk ojitus tuotanto Poistunut tuotannosta Turveruukki Oy Pikku-Saarisuo laskeutusallas+ virtaamans. jt E lohko 1 Pinta-ala yhteensä PVK kesä, la talvi K/E jt E lohkot laskeutusallas+ virtaamans. jt E lohkot 1-12 Pikku-Saarisuo yhteensä Koko suo jälkihoitovaiheessa Turveruukki Oy Ronisuo PVK kesä, la talvi E K Ympärivuotinen tarkkailu Kuiva-Turve Oy Puutiosuo (osa) PVK E jt/yt 8 3,6 8 K Kuiva-Turve Oy Kontiomaansuo PVK E 3 3 K Kuntoonpanovaiheen tarkkailu Kuiva-Turve Oy Pohjoinen Latvasuo PVK K jt 87 4, E Turvetuote Peat Bog Oy Kotisuo kem jt 18 5, 2, 23 K Turvetuote Peat Bog Oy Isoahontaussuo PVK kesä, la talvi K jt 31 2, 33 E Latvasuon Turve Ky Leuvanojanlatvasuo PVK E K PVK kesä, la talvi E K Leuvanojanlatvasuo yhteensä 7 7 Vesistöalue yhteensä Purkuvesistö Valmistelematon Kunnostusvaiheessa Tuotannossa Tuotantokunnossa Jälkikäyttö Tarkkailtu Huom. Liite 2.8

103 Olhavanjoen vesistöalue Haltija Suo Purkuvesistö Vesienkäsittely Pvk ojitus Poistunut tuotannosta Pinta-ala yhteensä Vapo Oy Jakosuo 62.6 PVK E jt/yt 116 6, K 62.6 KEM kesä, la talvi jt/yt 68 1, K Jakosuo yhteensä 184 7, Vapo Oy Vasikkasuo 62.6 PVK E jt 148 5, K Kaikki vedet pvk:lle lähtien Vesisöalue yhteensä Huom. Kuivajoen vesistöalue Haltija Suo Tuotanto Valmistelematon Kunnostusvaiheessa Tuotannossa Tuotantokunnossa Jälkikäyttö Tarkkailtu Purkuvesistö Vesienkäsittely Pvk ojitus Poistunut tuotannosta Vapo Oy Näätäaapa (LAP) PVK E jt/kt ,3 246 K Pvk2, ymp.vuotinen tarkkailu Pinta-ala yhteensä PVK E jt 226 3, K Pvk1 ja pvk4, ymp.vuotinen tarkkailu PVK E jt E Pvk3 Näätäaapa (LAP) yhteensä Turveruukki Oy Kuurtosuo PVK E jt K Pvk1, lohkot PVK kesä, la+vs. talvi E jt 73 6,8 8 E Pvk3, lohkot 7-17 Kuurtosuo yhteensä Turveruukki Oy Karsikkosuo (LAP) PVK kesä, la talvi E jt ,7 44 K Kuiva-Turve Oy Jääräsuo PVK E jt/yt 31 55, K Ympärivuotinen tarkkailu Kuiva-Turve Oy Komppasuo PVK E jt 13 2, K Ympärivuotinen tarkkailu PVK E jt K Komppasuo yhteensä 22 2, Kuiva-Turve Oy Kompsasuo PVK E 127 3,2 8,2 131 K PVK E 4,1 1,1 4 K Ympärivuotinen tarkkailu Kompsasuo yhteensä 168 3,3 9,3 171 Kuiva-Turve Oy Klaavunsuo PVK E jt/yt/pt 254 2, K Ympärivuotinen tarkkailu Kontiosuo PVK E jt/pt 62 9,4 62 K Kuiva-Turve Oy Kontio-Klaavunsuo yhteensä , Kuiva-Turve Oy Puutiosuo (osa) PVK E jt/yt K Ympärivuotinen tarkkailu Kuiva-Turve Oy Susiojanlatvasuo PVK E jt K Kuiva-Turve Oy Turkkisuo kasvillisuuskenttä kesä, la talvi jt 3 2,7 2,4 33 E PVK E jt 142 7, K Ympärivuotinen tarkkailu PVK K jt 85 7, 92 K Turkkisuo yhteensä JV-Josku Oy Iso-Saarisuo haihdutus/imeytys jt E Simon Turvejaloste Oy Ruonansuo (LAP) kasvillisuuskenttä kesä, la talvi ojat täyt. jt 92 4,5 6, K Vesistöalue yhteensä Tuotanto Valmistelematon Kunnostusvaiheessa Tuotannossa Tuotantokunnossa Jälkikäyttö Tarkkailtu Huom. Liite 2.9

104 Piehinginjoen vesistöalue Haltija Suo Purkuvesistö Vesienkäsittely Pvk ojitus Poistunut tuotannosta Vapo Oy Puuroneva 56.4 laskeutusallas jt 5, 99 5, E L1 rakennettu noin 1 ha kosteikko 211 Pinta-ala yhteensä Huom. Kalimenojan vesistöalue Haltija Suo Tuotanto Valmistelematon Kunnostusvaiheessa Tuotannossa Tuotantokunnossa Jälkikäyttö Tarkkailtu Purkuvesistö Vesienkäsittely Pvk ojitus Poistunut tuotannosta Turveruukki Oy Hautasuo (osa) laskeutusallas + virtaamans. jt E Lohkot 1-6, 9, 1 Pinta-ala yhteensä laskeutusallas E lohkot 7,8 ja 11 Hautasuo (osa) yhteensä Vesisöalue yhteensä Huom. Yppärinjoen vesistöalue Haltija Suo Tuotanto Valmistelematon Kunnostusvaiheessa Tuotannossa Tuotantokunnossa Jälkikäyttö Tarkkailtu Purkuvesistö Vesienkäsittely Pvk ojitus Poistunut tuotannosta Pinta-ala yhteensä Megaturve Oy Marjaneva (osa) laskeutusallas jt/kt E Huom. Liminkaojan vesistöalue Haltija Suo Tuotanto Valmistelematon Kunnostusvaiheessa Tuotannossa Tuotantokunnossa Jälkikäyttö Tarkkailtu Purkuvesistö Vesienkäsittely Pvk ojitus Poistunut tuotannosta Pinta-ala yhteensä Megaturve Oy Leivinneva 55.2 PVK E jt/kt K Valmistelematon Tuotanto Kunnostusvaiheessa Tuotannossa Tuotantokunnossa Jälkikäyttö Tarkkailtu Huom. Liite 2.1

105 Kuivajoen vesistöalue Kontiomaansuo Kontio-Klaavunsuo Kynkäänsuo Iso-Kinttaissuo Ijoen vesistöalue Koivu-Loukassuo Olki-Peurasuo Lamminsuo Vittasuo Varpasuo Kiiminginjoen vesistöalue Miehonsuo Itäsuo Pehkeensuo Korentosuo Isosuo Pullinneva Oulujoen vesistöalue Verkaneva Kuuhkamonneva Siikajoen vesistöalue Mankisenneva Kärjenrimpi Pyhäjoen vesistöalue Kuljunneva Vasamanneva Kalajoen vesistöalue 15 3 km Sisältää Maanmittauslaitoksen taustakartta-aineistoa 1/217 Tuotantosuo Kuntoonpanosuo Liite 3. PPO:n vuosikuormitustarkkailun ympärivuotiset päästötarkkailusuot v.216

106 Liite 4.1 Turvetuotantoalueiden vuosikuormituksen tarkkailu v. 216 Kohde: Iso-Kinttaissuo, pvk1 Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvk1 Kunta: Oulu/Pudasjärvi Vesistöalue: Siuruanjoki Koordinaatit: Projekti: Purkuvesistö: laskuoja-säynäjäoja-siuruanjoki Tarkkailuluokka: Ympärivuotinen Mittapadon valuma-alue: 294 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Mittari Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk , , , 37, ,8, , pvk , , , 23, ,6, , pvk , , ,5 4,2 87,3 176,7 32,,1 1,,,2 2,2 1, 4 pvk , , , 39, ,1 73,2,17 7,3 1,26 3, pvk , , , 58, , 1, , pvk , , , 49, , pvk , , , 42, ,5, , pvk , , , 26, , pvk , , , 21, ,4 172,1,4 5,6,2,1 2, pvk , , 13, 745 2, ,3 386, pvk , , 13, , ,3 129,1,1 3,7,1,1 2,5 5,7 12 pvk , , ,5 15, , ,2 283,2 8, pvk , , , 18, , ,,1 4,6, pvk , , , 13, , ,1 593, pvk , , , 17, , ,7 245,1,1 5,1,1,1 4,5 8, 16 pvk , , ,5 19, , , pvk , ,5 16, , ,2 443,1,2 9,2,1 6,8 7,9 18 pvk , , , 16, , ,7 228,1 4,8 2,5 19 pvk , , ,5 19, , ,1 8,9 5, 2 pvk , , , 17, , ,9 197,1,1 4,5,2,1 2,5 4,2 21 pvk , , , 6, 18, ,7,6 17,3, pvk , , ,5 1, 258 1, 532 2,1 92,1,1 3,1,1,2 2,5 5,6 TALVI keskiarvo 5, ,1 TALVI Bruttokuormitus g/ha d ,6 54,1,1 4,4,67 1,9 8, 13 keskihajonta ,9 Nettokuormitus g/ha d,1 2,8 1 KEVÄT keskiarvo 6, ,4 KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d ,3 1,6 59 8, keskihajonta 5,2 25 7, ,7 Nettokuormitus g/ha d 1, KESÄ keskiarvo 5, , , ,9 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 5, ,1 43,3,3 11,2,2 7,5 28 keskihajonta ,6 431, ,7 Nettokuormitus g/ha d,1 7,7 21 ALKUSYKSY keskiarvo 6, , 87 3, 2 42,6 ALKUSYKSY Bruttokuormitus g/ha d 4, ,7 235,1,1 5,5,2,1 2,5 4, keskihajonta 7,2 3,2 15,1 Nettokuormitus g/ha d, 2,2, LOPPUSYKSY keskiarvo 5, , 16 3, ,8 LOPPUSYKSY Bruttokuormitus g/ha d, ,6 344,4,3 1,2, keskihajonta 1,4,7 1,4 141, , Nettokuormitus g/ha d,2 6,7 22 VUOSI keskiarvo 5, ,4 VUOSI Bruttokuormitus g/ha d ,5, ,2 3, keskihajonta ,8 Nettokuormitus g/ha d,3 8,7 32 Lisätiedot: Vettä yli v-aukon maksimin, pinnankorkeus n. 7 cm Kaivossa voimakas pyörteily, vedenpinnankorkeutta vaikea mitata tarkkaan Poikkeustilanäyte, pintavalutuskentän ohitus. Näyte kivipadolta kaksoisaltaiden alapäästä, mennyt vesimäärä 1624 m 3. Kuormitus lisätty tuloksiin. Tulokset: ph 5,95, COD Mn 6,1 mg/l, Kok.P 27 µg/l, Kok.N 62 µg/l, kiintoaine 6,8 mg/l. Huomioitavaa: näytteenoton ja analysoinnin aloittamisen välinen aika yli 24 h Padotusjaksojen , 2.1. ja virtaamat arvioitu Olki-Peurasuon pvk2:n virtaamista = alle määritysrajan. Keskiarvo ja kuormitus laskettu määritysrajalla. Talven ja vuoden keskiarvot sekä kuormitukset laskettu alkaen

107 Iso-Kinttaissuo, pvk1 Liite 4.1 l/s km 2 Valuma keskiarvo näyte Olki-Peurasuo mg/l 14, 12, 1, Kiintoaine g/ha/d , 6, 4, 2,, kuormitus 216 pitoisuus 216 µg/l 1 Kokonaisfosfori g/ha/d 3, µg/l 25 Kokonaistyppi g/ha/d ,5 2, , ,, , kuormitus 216 pitoisuus 216 kuormitus 216 pitoisuus 216

108 Turvetuotantoalueiden vuosikuormituksen tarkkailu v. 216 Kohde: Isosuo, pvk2-3 Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvk Kunta: Utajärvi Vesistöalue: Kiiminkijoki Purkuvesistö: laskuoja-leppilampi-säynäjäjoki-särkijoki Projekti: Koordinaatit: Tarkkailuluokka: Ympärivuotinen Mittapadon valuma-alue: 167, ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP EHP Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk , , , 34, , pvk ,9 9, , , 3, , pvk , , , 5,1 68,5 27 1,4 22,2 1,7 4,7 4 pvk , ,5 43, , pvk , , , 1, , ,2 32,6 3,4 7,2 6 pvk ,8 8, , , 23, , pvk , , , 45, , pvk , , , 4, , pvk , , , 21, ,14 6,6 6,2 1 pvk , , , 9, , ,9 7, pvk , , , 7, , ,9 37,2, 1,4,1,4,9 5,7 12 pvk , , ,5 1, , 118 7,1 122,5 3,7 6,7 13 pvk , , , 62, , pvk , , , 16, ,12,2 7,1,3,13 6, pvk , , , 15, , ,6 156,7 5,2 8,1 16 pvk , , , 18, ,48,4 9,6,6,15 9, pvk , , , 24, , pvk , , , 16, ,8 4,5 4,1 5,5 19 pvk ,1 9,9 6 31, , 14, 166 7, , 77,5 2,4 3,9 2 pvk ,8 8, , , , ,5 34,2 1,1 1,4 2,3 21 pvk , , , 4,2 19, , 57,8 4, pvk , , , 5,6 61 4, ,3 13,2,5 1,3 TALVI keskiarvo 6, ,9 TALVI Bruttokuormitus g/ha d ,3 5,11 4,1 28 keskihajonta 3,8 7, ,6 Nettokuormitus g/ha d,4 2,2 24 KEVÄT keskiarvo 6, ,7 KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d , keskihajonta 3,8 8, 186,8 Nettokuormitus g/ha d, KESÄ keskiarvo 7, , 584 3, ,2 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d ,19,2 8,4,3,1 4,7 18 keskihajonta 3,2 5,8, 89,7, 4,5 123,7 Nettokuormitus g/ha d, 1,1 3,2 ALKUSYKSY keskiarvo 6,9 9,4 6, ,6 ALKUSYKSY Bruttokuormitus g/ha d 3, ,3 42,3 1,3 1,4 2,6 keskihajonta,8, 21,1 Nettokuormitus g/ha d,,, LOPPUSYKSY keskiarvo 6, ,4 LOPPUSYKSY Bruttokuormitus g/ha d 2, ,6 35,5 2,5 1 keskihajonta,7 1, ,7 Nettokuormitus g/ha d,,9 6,7 VUOSI keskiarvo 6, ,3 VUOSI Bruttokuormitus g/ha d ,25 8,4 34 keskihajonta 4,3 9, ,3 Nettokuormitus g/ha d,5 2,3 22 Liite 4.2 Lisätiedot: ja Padottaa, vesipinnat samalla tasolla Padottaa, mutta niin lievästi että vrk-tasolla ei padota datan mukaan Omavalvontanäyte (kovia ukkoskuuroja) Padotusjaksojen: , , , , , , , 15.5., , , , , 31.8., virtaamat arvioitu vesistömallijärjestelmästä. Jakson arvioitu Korentosuon virtaamasta koska vesistömalli aliarvioi virtaamaa selvästi Virtaamamittauksessa datakatko (eläin syönyt johdon poikki) , arvioitu vesistömallijärjestelmästä = alle määritysrajan. Keskiarvo ja kuormitus laskettu määritysrajalla. Talven ja vuoden keskiarvot sekä kuormitukset laskettu alkaen

109 Isosuo, pvk2-3 Liite 4.2 l/s km 2 Valuma keskiarvo näyte 6.46 Korentosuo pvk mg/l 12, 1, 8, 6, 4, 2,, Kiintoaine g/ha/d kuormitus 216 pitoisuus 216 µg/l 4 Kokonaisfosfori g/ha/d 3, µg/l 2 Kokonaistyppi g/ha/d ,5 2, 1, ,, , kuormitus 216 pitoisuus 216 kuormitus 216 pitoisuus 216

110 Liite 4.3 Turvetuotantoalueiden vuosikuormituksen tarkkailu v. 216 Kohde: Itäsuo, pvk1 Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvk1 Kunta: Utajärvi Vesistöalue: Oulujoki Koordinaatit: Projekti: Purkuvesistö: Utosjoki-Oulujoki Tarkkailuluokka: Ympärivuotinen Mittapadon valuma-alue: 193,6 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP EHP Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk , , , 35, ,8, ,9, pvk , , , 39, ,7,4 19 6,, pvk , 2,4,, 31,2 2,9,,,1,,,2,3 4 pvk , , 22, ,9 66,3,18 4,9 1,4 1, pvk , , , 9, ,3 42 2,4 37,1,5 1,5,2,1 5,2 4,2 6 pvk , , , 37, , pvk , , , 35, ,6 1,5 48 7,2 4, pvk , , , 42, , pvk , , , 18, ,3,9 8,,1,3 6,9 9,2 1 pvk , , , 12, , , pvk , , ,5 7, , ,6 74,1,3 2,1,1,5 2,7 6,3 12 pvk , , , 11, , ,7 39,5 9, pvk , , ,5 32, ,3 1,37 6,2 4, pvk , , ,5 1, , ,2 198,5 7, pvk , , , 32, ,4 1, 41,5 2, pvk , , , 32, , pvk , , , 16, , ,6,39 11,3, pvk , , ,5 13, , 131 6,2 133,3 4, pvk , , , 17, , , pvk , , , 15, , ,6 12,3,19 4,,4, pvk , , , 4,1 39, ,7 1,12 27,8 8, pvk , , , 9, , ,8,54 15,7, TALVI keskiarvo 6, ,5 TALVI Bruttokuormitus g/ha d 5, 46 2,4 28,1,1 1,7,4,3 4,6 19 keskihajonta 4,9 4,2 3, ,8 Nettokuormitus g/ha d,,6 17 KEVÄT keskiarvo 6, , KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d ,3 1, 44 7,2 4, keskihajonta 2,1 6,7 87 2,5 Nettokuormitus g/ha d 1, KESÄ keskiarvo 6, ,4 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d ,1,6 2,2 1, keskihajonta 8, , ,2 Nettokuormitus g/ha d, ALKUSYKSY keskiarvo 6, ,7 ALKUSYKSY Bruttokuormitus g/ha d 6, ,4 172,4,2 5,8,4, keskihajonta 2,6 9,8 12 1,1 Nettokuormitus g/ha d,2 2,2 17 LOPPUSYKSY keskiarvo 6, ,5 LOPPUSYKSY Bruttokuormitus g/ha d 1, ,2,8 21,8 4, keskihajonta, , ,3 Nettokuormitus g/ha d,7 8, 92 VUOSI keskiarvo 6, ,3 VUOSI Bruttokuormitus g/ha d ,9,5 16 1,1 1, keskihajonta ,1 Nettokuormitus g/ha d,6 7,9 84 Lisätiedot: Ei virtausta, ei näytettä, jakson kuormitus laskettu edellisen näytteenottokerran vedenlaadulla Voimakas virtaus, vedenkorkeutta vaikea mitata tarkasti = alle määritysrajan. Keskiarvo ja kuormitus laskettu määritysrajalla. Talven ja vuoden keskiarvot sekä kuormitukset laskettu alkaen

111 Itäsuo, pvk1 Liite 4.3 l/s km 2 Valuma keskiarvo 18 näyte mg/l 14, 12, 1, 8, 6, Kiintoaine g/ha/d , 2,, kuormitus 216 pitoisuus 216 µg/l 16 Kokonaisfosfori g/ha/d 3,5 µg/l 21 Kokonaistyppi g/ha/d , , , 1, , 6 2 2,5 3 1, kuormitus 216 pitoisuus 216 kuormitus 216 pitoisuus 216

112 Liite 4.4 Turvetuotantoalueiden vuosikuormituksen tarkkailu v. 216 Kohde: Kontio-Klaavunsuo, pvk2 Haltija/tuottaja: Kuiva-Turve Oy / Vapo Oy Vesien käsittely: pvk2 Kunta: Ii Vesistöalue: Kuivajoki Koordinaatit: Projekti: Purkuvesistö: laskuja-kontio-oja-kuivajoki Tarkkailuluokka: Ympärivuotinen Mittapadon valuma-alue: 328,8 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP EHP Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk , , , 39, , pvk , , ,5 28, , pvk , , ,5 8,8 258, , 55,1 3, pvk ,4 8, , , 19, , , pvk ,7 5, , , , pvk , , , , pvk , , , 35, , pvk , , ,5 15, , , pvk , , , 38, , pvk , , , 24, , pvk , , ,5 19, , ,3 129,1,2 4,3,2,2 5, pvk , , ,5 2, , ,2 7, pvk , , , 2, , ,2,6 6,3,3, pvk , , , 19, , ,2 5, pvk , , ,6 25, ,2,6 7,3,4, pvk , , , 44, , pvk , , , 19, , ,2 8, pvk , , , 23, , ,2 5, pvk , , ,5 24, ,2 5, pvk , , ,5 4,6 28, , pvk , , , 16, , ,1 12,2 5,1 14 TALVI keskiarvo 6, ,6 TALVI Bruttokuormitus g/ha d 5, ,3 8,4 33 keskihajonta 9,1 9, , Nettokuormitus g/ha d,1 4,3 25 KEVÄT keskiarvo 6,5 9, ,6 KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d , keskihajonta 3,3 3,5 122,3 Nettokuormitus g/ha d, KESÄ keskiarvo 6, , , ,4 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d ,3,4 7,7,3, keskihajonta 4, 6,7 1,5 137, ,9 Nettokuormitus g/ha d,, 16 ALKUSYKSY keskiarvo 6, ,2 ALKUSYKSY Bruttokuormitus g/ha d ,2 5,2 24 keskihajonta 2,1,7 28,6 Nettokuormitus g/ha d,, 11 LOPPUSYKSY keskiarvo 6, ,8 LOPPUSYKSY Bruttokuormitus g/ha d 2, , keskihajonta 9,2 7, ,2 Nettokuormitus g/ha d,1 4, 52 VUOSI keskiarvo 6, , , ,9 VUOSI Bruttokuormitus g/ha d , keskihajonta 6, 8,8 1,5 221, ,6 Nettokuormitus g/ha d,1 3,3 32 Lisätiedot: Vesi pyörteilee voimakkaasti, vedenpinnankorkeutta vaikea mitata tarkasti Padottaa. Käytetty omaa virtaamadataa kuitenkin 2.4. saakka koska Puutiosuon data ja vesistömalli aliarvioivat virtaamaa selvästi. Jakson virtaamat arvioitu Puutiosuon virtaamista Padottaa, vedenkorkeus yli mittapadon v-aukon maksimin, merkitty arvo arvio Kaivossa voimakas pyörteily, vedenpinnan korkeutta vaikea mitata tarkasti Talven ja vuoden keskiarvot sekä kuormitukset laskettu alkaen Kaivon takaseinä padottaa, vesi pyörteilee voimakkaasti = alle määritysrajan. Keskiarvo ja kuormitus laskettu määritysrajalla.

113 Kontio-Klaavunsuo, pvk2 Liite 4.4 l/s km Valuma keskiarvo näyte Puutiosuo mg/l 9, 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1,, Kiintoaine g/ha/d kuormitus 216 pitoisuus 216 µg/l Kokonaisfosfori g/ha/d 2, 1,5 µg/l Kokonaistyppi g/ha/d ,, , kuormitus 216 pitoisuus 216 kuormitus 216 pitoisuus 216

114 Liite 4.5 Turvetuotantoalueiden vuosikuormituksen tarkkailu v. 216 Kohde: Korentosuo, pvk1 Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvk Kunta: Utajärvi Vesistöalue: Oulujoki Koordinaatit: Projekti: Purkuvesistö: Itäoja-Sanginjärvi-Sanginjoki-Oulujoki Tarkkailuluokka: Ympärivuotinen Mittapadon valuma-alue: 215,5 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP EHP Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk , , , 31, ,7, ,5 1, pvk , , , 36, ,9, ,6 2, pvk , , ,5 11, 676 3, ,6 53,2,15 4,,3 3, pvk , , , 28, ,6, ,68 16, pvk , , ,5 15, , ,2 123,2,9 5,9,8 2, pvk , , , 14, , , pvk , , , , 38, ,1, ,3 14, pvk , , , 36, , pvk , , ,5 2, ,2,4 5,6,5,5 8,2 8,2 1 pvk , , , 13, 745 4, ,3 36,2 6, pvk , , , , 1, , ,1 15,1,1 2,3,1,3 3,5 4,2 12 pvk , , , 11, , ,1 275,2 5, pvk , , , pvk , , , 22, ,4,1 13,6 1, pvk , , ,2 11, , ,8 249,2 5, pvk , , , 37, ,2, ,86 14, pvk , , ,5 32, , pvk , , , 17, , ,2,6 8,5,27, pvk , , , 15, , ,7 214,2 5, pvk , , , 19, ,3 8, pvk , , , 18, , 153 8,1 174,2,8 5,,91, pvk , , ,5 1, , ,4,3 1,27 6, pvk , , , 14, , ,3 136,1,5 3,5,35,12 6,5 6,5 TALVI keskiarvo 6, ,9 TALVI Bruttokuormitus g/ha d 7, ,2 14,2,1 7,2 1, 4, keskihajonta 6, ,4 Nettokuormitus g/ha d,1 4, 16 KEVÄT keskiarvo 6, , ,5 KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d ,1,2 4 6, keskihajonta 3,1 6,2 49,9 1,1 Nettokuormitus g/ha d, KESÄ keskiarvo 6, , ,3 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d ,5,1 19,7 5, keskihajonta , ,9 Nettokuormitus g/ha d, ALKUSYKSY keskiarvo 6, ,2 ALKUSYKSY Bruttokuormitus g/ha d 8, ,7 215,2,1 6,,9, keskihajonta 4,4 3,5 95,5 Nettokuormitus g/ha d,1 2,2 16 LOPPUSYKSY keskiarvo 6, ,9 LOPPUSYKSY Bruttokuormitus g/ha d 3, ,4 132,3,2 6,7,3 3, keskihajonta 7, ,3 Nettokuormitus g/ha d,1 3,1 16 VUOSI keskiarvo 6, ,3 VUOSI Bruttokuormitus g/ha d ,4,2 15 1,3 4, keskihajonta ,5 Nettokuormitus g/ha d,2 8,6 33 Lisätiedot: Ohijuoksutus , kokonaisvesimäärä 22 3 m 3. Poikkeustilanäyte otettu : ph 5,4, COD Mn 19 mg/l, Kok.P 46 µg/l, PO 4 -P (liuk.) 3 µg/l, Kok.N 15 µg/l, NO 3+2 -N 12 µg/l, NH4-N 57 µg/l, Fe 59 µg/l, kiintoaine 18 mg/l. Vesimäärällä ja pitoisuuksilla laskettu kuormitus lisätty tuloksiin Omavalvontanäyte, rankkasade Voimakas virtaus, vedenkorkeutta vaikea mitata tarkasti = alle määritysrajan. Keskiarvo ja kuormitus laskettu määritysrajalla. Talven ja vuoden keskiarvot sekä kuormitukset laskettu alkaen

115 Korentosuo, pvk1 Liite 4.5 l/s km 2 Valuma keskiarvo 75 näyte 7 65 mg/l 7, 6, Kiintoaine g/ha/d , 4, 3, 2, 1,, kuormitus 216 pitoisuus 216 µg/l Kokonaisfosfori g/ha/d µg/l Kokonaistyppi g/ha/d 6 1, ,2 1,,8,6,4, , kuormitus 216 pitoisuus 216 kuormitus 216 pitoisuus 216

116 Liite 4.6 Turvetuotantoalueiden vuosikuormituksen tarkkailu v. 216 Kohde: Kuljunneva, la/pvk1 Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvk1 Kunta: Haapavesi Vesistöalue: Pyhäjoki Koordinaatit: la: , pvk1: Projekti: Purkuvesistö: laskuoja-pyhäjoki Tarkkailuluokka: Ympärivuotinen Mittapadon valuma-alue pvk1: 89,6 ha la: 84,3 Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP mittari Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk , , ,4 9, , , la , , , la ,9 98,1 1 5,8 3 la , 4 la ,9 6, , ,5 8,7, 1,2 7,2 5 la , , ,9 76, la , , , la , , , la , , , pvk , , , ,8 21,3 11 3,4 1 pvk , , , , ,8 274, pvk , , , , ,7 75,1,3 2,7,1,2 3,7 4,5 12 pvk , , - 68, ,9 337, pvk , , , ,9,65 47,19 3, pvk , ,8-62, ,5 281, pvk , , ,5 7, , ,9,44 16,3 2, pvk , , ,4 22, , pvk , , ,5 5, 87 1,1 24 3,1 118,1 4, 9,4 18 pvk , , , 4, 39,5 34 3,9 139,2 4, pvk , ,5 89,1 3, 13 2 pvk , , ,5 4,2 53, ,9 45,1 2,1 4,5 21 la , , la , , , TALVI keskiarvo 5,9 8, ,3 TALVI Bruttokuormitus g/ha d 43 5,5 59,1 8,3 15 keskihajonta 3,1 3, ,7 Nettokuormitus g/ha d, 6, 1 KEVÄT keskiarvo 5, ,5 KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d , keskihajonta 4,4 5,5 251,7 1,7 Nettokuormitus g/ha d, KESÄ keskiarvo 5, , ,4 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 6, ,6,36 16,7 1, keskihajonta , ,8 Nettokuormitus g/ha d, ALKUSYKSY keskiarvo 5, ,3 ALKUSYKSY Bruttokuormitus g/ha d 185 2,4 73,1 2,8 9,2 keskihajonta 9, ,1 Nettokuormitus g/ha d,1 1,8 7,2 LOPPUSYKSY keskiarvo 6, LOPPUSYKSY Bruttokuormitus g/ha d , keskihajonta Nettokuormitus g/ha d, VUOSI keskiarvo 5, ,4 VUOSI Bruttokuormitus g/ha d , keskihajonta ,5 Nettokuormitus g/ha d, Lisätiedot: Pumppaus käynnissä, näyte pvk:lta Ei vettä, ei näytettä Pumppaus lopetettu Virtaamamittari asennettu Ei vettä, ei näytettä, pato jäässä Kiintoaineen hehkutushäviö 25 mg/l Jakson kuormitukset laskettu otetun näytteen vedenlaadulla Ei virtausta, ei näytettä, jakson kuormitus laskettu edellisen näytteenottokerran vedenlaadulla Jaksojen ja virtaamat arvioitu vesistömallista Kiintoaineen hehkutushäviö 1 mg/l = alle määritysrajan. Keskiarvo ja kuormitus laskettu määritysrajalla. Tuotantoalue levossa 216 Talven ja vuoden keskiarvot sekä kuormitukset laskettu alkaen

117 Kuljunneva, la/pvk1 Liite 4.6 l/s km Valuma keskiarvo näyte mg/l 3 25 Kiintoaine g/ha/d kuormitus 216 pitoisuus 216 µg/l 25 Kokonaisfosfori g/ha/d 2,5 µg/l 4 Kokonaistyppi g/ha/d , ,5 1, , , kuormitus 216 pitoisuus 216 kuormitus 216 pitoisuus 216

118 Turvetuotantoalueiden vuosikuormituksen tarkkailu v. 216 Kohde: Kynkäänsuo, pvk1 Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvk1 kesä, la3-4 talvi Kunta: Oulu Vesistöalue: Siuruanjoki Purkuvesistö: Polvioja-Viitaoja-Kynkäänoja-Syrjäoja-Iso-Savioja-Vitmaoja-Siuruanjoki Projekti: Koordinaatit: pvk1: la3-4: Tarkkailuluokka: Ympärivuotinen Mittapadon valuma-alue: 126,7 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Väri Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Mittari Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg Pt/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk , , , , la , , , pvk , , ,5-28, , 186,5 8, pvk , , 13, , ,5 57,8 4, pvk , , 11,3 61 5, ,3 86 1,3 9, pvk , , ,1 29, , pvk , , , 29, , pvk , , , 28, , pvk , , , 6, , , pvk , , 12,7 61 5, , pvk , , 9, , ,9 85 1,1 3, pvk , , ,8 8, 281 2, , 134 1,4 6, pvk , , 1,8 61 5, , pvk , , 9, , , pvk , , 18, ,7 89 1,4 4, pvk , , ,5 14, ,5 13, pvk , , ,7 1, , , ,5 7, pvk , , ,5 12, ,2 62 5,7 88 1, 4, pvk , , ,5 13, , , pvk , , , 1,1 6,9, ,6 13,2 2, pvk , , ,5 3,5 53, ,7 8, pvk , , , 1, ,5 13,1 2,6,,1,6,8 23 pvk , , , 2, 6,9,1 13,9 25,1 1,1 9, 1,2 24 pvk , , , 29, , pvk , , , 12,6 61 5, ,7 11 1,4 5, TALVI keskiarvo 6, TALVI Bruttokuormitus g/ha d 5, ,9 87 1, 7, keskihajonta 6, Nettokuormitus g/ha d 1, 5,9 74 KEVÄT keskiarvo 6, ,9 163 KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d , keskihajonta 3, ,3 21 Nettokuormitus g/ha d 1, KESÄ keskiarvo 6, KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 6, , keskihajonta 8, ,2 78 Nettokuormitus g/ha d 2,4 8,8 98 ALKUSYKSY keskiarvo 6, ,2 243 ALKUSYKSY Bruttokuormitus g/ha d 2, ,8 168,6 7, keskihajonta 7, ,2 5,8 Nettokuormitus g/ha d,5 4,6 2 LOPPUSYKSY keskiarvo 6, ,3 21 LOPPUSYKSY Bruttokuormitus g/ha d 7, ,7 14,9 7, keskihajonta 5, ,8 58 Nettokuormitus g/ha d,7 4,6 22 VUOSI keskiarvo 6, ,6 29 VUOSI Bruttokuormitus g/ha d , keskihajonta 7, ,2 116 Nettokuormitus g/ha d 1,4 7,6 63 Lisätiedot: Näyte la:lta koska pumppauksessa häiriö Virtaamamittari kalibroitu. ph-kenttämittaukset pvk1yp-pisteeltä Virtaamamittari asennettu Talven ja vuoden keskiarvot sekä : 7, : 7, : 6, : 6, : 6, Kiintoaineen hehkutushäviö jäi analysoimatta konsultin virheen vuoksi kuormitukset laskettu alkaen : 6, : 7, : 6, : 6, : 6,7 Jakson virtaamat arvioitu vesistömallijärjestelmästä : 7, : 7, : 6, : 6, : 4,3 = alle määritysrajan. Keskiarvo ja kuormitus laskettu määritysrajalla : 6, : 7, : 6, : 6. Liite 4.7

119 Kynkäänsuo, pvk1 Liite 4.7 l/s km 2 Valuma keskiarvo 13 näyte mg/l 35, 3, 25, 2, 15, 1, 5,, Kiintoaine g/ha/d kuormitus 216 pitoisuus 216 µg/l 5 Kokonaisfosfori g/ha/d 6, µg/l 3 Kokonaistyppi g/ha/d , , , , , 5 1, kuormitus 216 pitoisuus 216 kuormitus 216 pitoisuus 216

120 Liite 4.8 Turvetuotantoalueiden vuosikuormituksen tarkkailu v. 216 Kohde: Kärjenrimpi, pvk1 Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvk1 Kunta: Vaala Vesistöalue: Siikajoki Koordinaatit: Projekti: Purkuvesistö: laskuoja-veneoja-neittävänjoki-siikajoki Tarkkailuluokka: Ympärivuotinen Mittapadon valuma-alue: 327,1 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- S-joht. SO 4 Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Mittari Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l ms/m mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk , ,1 2, , 3, ,61, , pvk , ,4 2,2, , 23, ,12,2 8,,9 2, 3, pvk , ,2 2, ,5 5,1 87, ,2 42,4,1 1,5,,6 1,7 5,5 4 pvk , ,5 3, , 14, , ,81,39 26, pvk , ,3 2, ,5 16, , ,5 3,8,5 2,1,21,9 6, 2 6 pvk , , pvk , ,1 1, , 35, , pvk , ,7 2, ,5 28, ,75, , pvk , , 2, , 22, ,7 213, ,7 1 pvk , ,6 2, , 18, , ,3 173,22,7 7,7,1 2,4 6, pvk , ,9 2, , 12,4 61 2, ,8 171,25 7, pvk , ,7 2, , 11, 387 1,4 96 3,4 132,21,8 5,9,1 1,6 8,5 7,9 13 pvk , ,4 2, ,5 16, , ,7 49, pvk , , pvk , ,5 2, , 22, , ,46,21 24,3 8, pvk , ,3 2, , 1, , ,8 25,33 8, pvk , ,6 2, , 21, , ,3,71 3, pvk , ,7 3, ,5 29, , pvk , ,6 3, ,5 19, , ,7 391,56,33 16,2 8, pvk , ,8 3, , 13, 61 2, ,3 168,32 7, pvk , ,7 2, , 15, , ,6 218, pvk , ,3 3, , ,3 119,25,19 5,1,1 2,6 11 6,5 23 pvk , ,7 2, , 7,2 18, ,6 189,22,15 5,7,2 1,9 8,6 4, 24 pvk , ,5 2, ,5 14, ,9 98 3,5 9,3,1 2,3,1,3 1, 1,5 TALVI keskiarvo 5, ,3 2,8,3 TALVI Bruttokuormitus g/ha d 2, ,7 124,2,1 5,4,11 2,4 8,2 19 keskihajonta , ,6,6 Nettokuormitus g/ha d,1 3,8 16 KEVÄT keskiarvo 4, , ,4 2,1 KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d ,,2 44 5, keskihajonta 13 8, ,4,4 Nettokuormitus g/ha d, KESÄ keskiarvo 4, , ,7 2,6 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 6, ,8,3 27,2 6, keskihajonta , ,3,3 Nettokuormitus g/ha d, ALKUSYKSY keskiarvo 5, , ,6 3, ALKUSYKSY Bruttokuormitus g/ha d 1, ,8 151,3,2 6,7,1 2, keskihajonta ,3,1 Nettokuormitus g/ha d,2 5, 7,3 LOPPUSYKSY keskiarvo 4, , ,6 2,4 LOPPUSYKSY Bruttokuormitus g/ha d 1, , 139,1,1 4,,1 1,1 4,8 2,7 keskihajonta , ,1, Nettokuormitus g/ha d, 1,8, VUOSI keskiarvo 4, ,8 2,6 VUOSI Bruttokuormitus g/ha d 5, ,5,2 17,58 4, keskihajonta ,8,4 Nettokuormitus g/ha d, Lisätiedot: ja Vedenkorkeutta mahdoton mitata tarkasti vedenpinnan pyörteilyn takia Yöllä ohivuoto arviolta 3 m3. Kuormitus laskettu edellisen näytteenottokerran (16.6.) pvk1yp-pisteen ja Omavalvontanäyte, ylivirtaamatilanne tuloksilla ja lisätty tuloksiin , ja Datakatko, virtaamat arvioitu vesistömallijärjestelmästä Talven ja vuoden keskiarvot sekä kuormitukset laskettu alkaen = alle määritysrajan. Keskiarvo ja kuormitus laskettu määritysrajalla.

121 Kärjenrimpi, pvk1 Liite 4.8 l/s km Valuma keskiarvo näyte mg/l 35, 3, 25, 2, 15, 1, 5, Kiintoaine g/ha/d , kuormitus 216 pitoisuus 216 µg/l 12 Kokonaisfosfori g/ha/d 4, µg/l 3 Kokonaistyppi g/ha/d ,5 3, 2,5 2, 1,5 1,, , kuormitus 216 pitoisuus 216 kuormitus 216 pitoisuus 216

122 Turvetuotantoalueiden vuosikuormituksen tarkkailu v. 216 Kohde: Mankisenneva, pvk1 Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvk1 Kunta: Siikalatva Vesistöalue: Siikajoki Koordinaatit: Projekti: Purkuvesistö: Mankisenoja-Kurranjärvi-Kurranoja-Siikajoki Tarkkailuluokka: Ympärivuotinen Mittapadon valuma-alue: 139,7 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP EHP Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk , , ,5 23, ,1, , pvk , , , 2, ,1, , pvk , , , 3,6 39,3 76,6 44,1,1 1,8,,8,7 4,8 4 pvk , , ,5 26, ,,6 26 2, pvk , , ,5 1, , ,5 3 1,2,8 15,2 7, pvk , , pvk , , , 25, , pvk , , ,5 23, ,1,3 48 2, pvk , , ,5 18, , pvk , , , 18, ,3,1 11,14,4 8,8 4,6 11 pvk , , ,5 13, 676 5, ,5 558,7, 15,,, pvk , , , 12, , ,6 414,4,1 11,2, pvk , , 14, , , pvk , , , 16, ,5,9 112, pvk , , ,5 22, ,4,3 54, pvk , , , 12,1 61 5, ,1 769,7,1 2,2 4, pvk , , , 14, , ,8 411,2, 12,1 2, pvk , , ,5 15, ,1 589,3, 13,2, pvk , , , 32, , pvk , , ,5 14, ,8 13 8,3 474,3, 14,2 4, pvk , , ,5 12, , ,7 272,1 5, pvk , , ,5 14, , , pvk , , , 13, ,4 89 7,4 223,2,1 7,6,96,8 8, pvk , , , 3,6 19, ,8,2 22,2 6, pvk , , , 14, 897 7,4 85 7, 255,3,1 13,61 6,7 9,7 8,5 TALVI keskiarvo 5, ,5 TALVI Bruttokuormitus g/ha d 6, ,8 29,7,4 1,3 4,8 8,9 3 keskihajonta , Nettokuormitus g/ha d,6 7,1 24 KEVÄT keskiarvo 6, ,8 KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d ,4,3 49 2, keskihajonta 8,1 6,2 573,7 1,6 Nettokuormitus g/ha d, KESÄ keskiarvo 5, , , KESÄ Bruttokuormitus g/ha d ,1,2 39, 9, 4 16 keskihajonta , , ,9 Nettokuormitus g/ha d, ALKUSYKSY keskiarvo 5, , ,7 ALKUSYKSY Bruttokuormitus g/ha d 7, ,9 284,2,1 8,4 1,,8 8,3 19 keskihajonta 1 3,6 58,5 Nettokuormitus g/ha d,1 5, 13 LOPPUSYKSY keskiarvo 5, ,3 LOPPUSYKSY Bruttokuormitus g/ha d 3, ,1 432,5,2 18,3 6, keskihajonta 15 3, , Nettokuormitus g/ha d, VUOSI keskiarvo 5, ,9 VUOSI Bruttokuormitus g/ha d ,8,2 26,6 8, 24,4 66 keskihajonta ,5 Nettokuormitus g/ha d, Lisätiedot: Ohijuoksutus (yht. 18,5 h). Ohituksesta mennyt vesimäärä arviolta 5 m 3. Poikkeustilanäyte otettu ; pvk1 ohitus: ph 6,, COD Mn 27 mg/l, Kok.P 46 µg/l, Kok.N 16 µg/l, Fe 14 µg/l, kiintoaine 4,5 mg/l. Vesimäärällä ja pitoisuuksilla laskettu kuormitus lisätty tuloksiin Omavalvontanäyte, ylivirtaamatilanne = alle määritysrajan. Keskiarvo ja kuormitus laskettu määritysrajalla. Talven ja vuoden keskiarvot sekä kuormitukset laskettu alkaen Liite 4.9

123 Mankisenneva, pvk1 Liite 4.9 l/s km 2 Valuma keskiarvo 11 1 näyte mg/l 18, 16, 14, 12, 1, 8, 6, 4, Kiintoaine g/ha/d , 3 2, 1 kuormitus 216 pitoisuus 216 µg/l 25 Kokonaisfosfori g/ha/d 4, µg/l 35 Kokonaistyppi g/ha/d ,5 3, 2,5 2, 1,5 1,, , kuormitus 216 pitoisuus 216 kuormitus 216 pitoisuus 216

124 Liite 4.1 Turvetuotantoalueiden vuosikuormituksen tarkkailu v. 216 Kohde: Miehonsuo, la Haltija/tuottaja: Turveruukki Oy Vesien käsittely: la Kunta: Oulu Vesistöalue: Oulujoki Koordinaatit: Projekti: 16X17536 Purkuvesistö: Miehonoja-Pilpaoja-Sanginjoki-Oulujoki Tarkkailuluokka: Ympärivuotinen Mittapadon valuma-alue: 15 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Sähkön- Väriluku Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine johtavuus MP EHP Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l ms/m mg Pt/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 la , ,8 12, , 17, ,1, la , ,6 9, , 27, ,9, la ,2 39,, 1,7,3,6 3,1 2,7 4 la ,, 5 la , , ,5 23, ,7 21,6,5 13, la ,9 6, , , 54, ,3 2, la , , ,7 6, ,5 32, ,7 1, la , ,7 6, , 34, ,5,6 49 1, la , , ,5 35, ,6,4 53 1, la , , ,5 28, , la , , , 1, , ,8,3 24,4 2, la , , , 6,7 61 4, ,6 67,1 1, la , , 7, 159 1, ,6 151,2 3, la , , 18, , la , , ,5 12, , ,5,6 34,2 2, la , ,5 6, , ,4 2,3 4, la , , ,5 1, 549 4,2 69 4,7 134,2,1 3,5,, la , , 24, , la , , ,5 16, , ,3,1 1,2 1, la , ,5 1,1 34 2, ,4 86,1 2, la , ,5 1, , 19, ,5,2 2 1,2 3, la , , , 12, , ,4 13,1 4, la , , , 6,2 18, ,,8 31, la , , ,5 1,2 34 2, ,2 76,1,1 4,9,4 3, TALVI keskiarvo 6, TALVI Bruttokuormitus g/ha d 779 6, 147,4,3 9,3,6 6, keskihajonta Nettokuormitus g/ha d,3 6,7 71 KEVÄT keskiarvo 5, ,4 33 KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d ,2 1, keskihajonta 15,8 4,8 3, ,7 1,6 Nettokuormitus g/ha d 1, KESÄ keskiarvo 6, KESÄ Bruttokuormitus g/ha d ,6,2 15,2 1, keskihajonta 8,2 12 5, , ,2 4,9 Nettokuormitus g/ha d,3 8,9 16 ALKUSYKSY keskiarvo 6, , 1 ALKUSYKSY Bruttokuormitus g/ha d 6, ,1 219,2,2 6,8 1,2 3, keskihajonta 9,5 5, ,5 Nettokuormitus g/ha d,1 3,7 34 LOPPUSYKSY keskiarvo 6, LOPPUSYKSY Bruttokuormitus g/ha d 1, ,6,4 18, keskihajonta 7, ,1 Nettokuormitus g/ha d, VUOSI keskiarvo 6, VUOSI Bruttokuormitus g/ha d ,8,4 24 1,7 8, keskihajonta ,6 9,4 81 Nettokuormitus g/ha d, Lisätiedot: Ei vettä, ei näytettä, nollavirtaamajakso Jakson kuormitus laskettu otetun näytteen vedenlaadulla Lisäanalyysit: 9.2. ja Padottaa, ylä- alavesipinta samalla tasolla. Jakson virtaamat arvioitu vesistömallijärjestelmästä : o C 3,8, O 2 9,9 mg/l, O 2 kyll% 75, kloridi 2,3 mg/l, SO 4 7,4 mg/l, Mn 87 µg/l Vesi pyörteilee voimakkaasti mittapadolla : o C 18,1, O 2 5,1 mg/l, O 2 kyll% 54, kloridi 7,9 mg/l, SO 4 16,1 mg/l, Mn 23 µg/l, Alavesipintaan v-aukon kärjestä n. 1 cm. kiint.hehk.häviö 14 mg/l Omavalvontanäyte Turvesuolta (ulkopuolisia vesiä alueelle metsäojista): ph 5,9 / 6,8, COD Mn 47 mg/l, kok.p 1 µg/l, : o C 11,6, O 2 7,6 mg/l, O 2 kyll% 7, kloridi 9,3 mg/l, SO 4 2,1 mg/l, Mn 11 µg/l, As 1,9 µg/l, kok.n 13 µg/l, kiintoaine 11 mg/l, kiintoaineen hehkutusjäännös < 1 mg/l Cr 1,1 µg/l, Mo,2 µg/l, V 1,9 µg/l, Zn 9,5 µg/l Omavalvontanäyte (kova sade) : o C,2 O 2 6,8 mg/l, O 2 kyll% 47, kloridi 22 mg/l, SO 4 52,6 mg/l, Mn 66 µg/l = alle määritysrajan. Keskiarvo ja kuormitus laskettu määritysrajalla. Talven ja vuoden keskiarvot sekä kuormitukset laskettu alkaen

125 Liite 4.1 Miehonsuo, la l/s km Valuma keskiarvo näyte mg/l Kiintoaine g/ha/d kuormitus 216 pitoisuus 216 µg/l 8 Kokonaisfosfori g/ha/d 8, µg/l 2 Kokonaistyppi g/ha/d , 6, 5, , , 2, 1, , kuormitus 216 pitoisuus 216 kuormitus 216 pitoisuus 216

126 Turvetuotantoalueiden vuosikuormituksen tarkkailu v. 216 Kohde: Olki-Peurasuo, pvk2 Haltija/tuottaja: Vapo Vesien käsittely: pvk2 Kunta: Oulu Vesistöalue: Iijoki Koordinaatit: Projekti: Purkuvesistö: laskuoja-ylä-koutuanjärvi-välioja-ala-koutuanjärvi-koutuanoja-iijoki Tarkkailuluokka: Ympärivuotinen Mittapadon valuma-alue: 44,4 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP EHP Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk , , , 23, , pvk , , ,5 19, , , 44,1 7,6 5,2 4 pvk ,,, 5 pvk , , , 5,7 18 2, ,7 143,7 11, pvk , , ,5 12, , pvk , , , 18, , pvk , , , 17, , pvk , , ,5 12, ,6 12, pvk , , ,5 16, , pvk , , , 1, ,9 248,3 6, pvk , , , 8, , ,2,4 5,1,3,3 11, pvk , , 7, ,1 39 8,1 397,3 9, pvk , , 9, , ,6,8 15,3, pvk , ,2 8, , , pvk , , 9, , ,3,9 6,8,3, pvk , , ,8 21, , pvk , , ,5 9,6 34 8, ,3,13 6,,15, pvk , , , 9, , ,4 9, pvk , , ,5 13, ,9,5 32 1, 4, pvk , , , 9, , ,4 6, pvk ,9 54,1 2, pvk ,,, 24 pvk , , , 8, , ,8,47 16,64 4, TALVI keskiarvo 5, ,6 TALVI Bruttokuormitus g/ha d 18 4,7 115,6 9,5 33 keskihajonta Nettokuormitus g/ha d,5 7,4 29 KEVÄT keskiarvo 6, ,4 KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d , keskihajonta 8,5 4, 321 1, Nettokuormitus g/ha d 4, KESÄ keskiarvo 6, , , 5, KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 13, ,5,1 12,9,1, keskihajonta ,7 39 6, 2, Nettokuormitus g/ha d,3 6,4 171 ALKUSYKSY keskiarvo 6, ,6 ALKUSYKSY Bruttokuormitus g/ha d 9, ,4,5 11, 1, 4, keskihajonta 6,8 5,2 373,2,7 Nettokuormitus g/ha d,2 5, 29 LOPPUSYKSY keskiarvo 5, ,9 LOPPUSYKSY Bruttokuormitus g/ha d ,6,4 12,2,6 3, keskihajonta Nettokuormitus g/ha d,2 4,2, VUOSI keskiarvo 6, ,2 VUOSI Bruttokuormitus g/ha d , keskihajonta , Nettokuormitus g/ha d, Liite 4.11 Lisätiedot: Ei vettä, ei näytettä. Nollavirtaamajakso Jakson kuormitus arvioitu otetun näytteen vedenlaadulla Virtaadata epäluotettavaa koska kaivoon on tullut jäätä/hyhmää minkä seurauksena v-aukko oli välillä tukossa ja välillä auki, jakson virtaama arvioitu vesistömallijärjestelmästä Kiintoaineen hehkutushäviö 16 mg/l Talven ja vuoden keskiarvot sekä kuormitukset laskettu alkaen Kiintoaineen hehkutushäviö 33 mg/l Ei vettä, ei näytettä, nollavirtaajakso Jakson kuormitus = alle määritysrajan. Keskiarvo ja kuormitus laskettu määritysrajalla. arvioitu otetun näytteen vedenlaadulla

127 Liite 4.11 Olki-Peurasuo, pvk2 l/s km 2 Valuma keskiarvo 3 näyte mg/l 6, 5, Kiintoaine g/ha/d , , , , 2 6, 3 kuormitus 216 pitoisuus 216 µg/l 16 Kokonaisfosfori g/ha d 8, µg/l 3 Kokonaistyppi g/ha/d , 6, , , , , 1, 5 5, kuormitus 216 pitoisuus 216 kuormitus 216 pitoisuus 216

128 Turvetuotantoalueiden vuosikuormituksen tarkkailu v. 216 Kohde: Pehkeensuo, pvk1 Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvk1 Kunta: Utajärvi Vesistöalue: Oulujoki Koordinaatit: Projekti: Purkuvesistö: Utosjoki-Oulujoki Tarkkailuluokka: Ympärivuotinen Mittapadon valuma-alue: 157, ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP EHP Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk , , , 32, ,6, ,6 7, pvk , , , 36, ,6, ,2 9, pvk , , , 3,9 39,3 1,7 14,,1,6,,3 2,7 3,1 4 pvk , , , 6, , ,2 87,1,6 4,7,12 2, pvk , , , 12, , , 91,2,12 7,3,67 4, pvk , , , 43, , pvk , , , 41, ,8, , pvk , , ,5 15, , , pvk , , , 19, ,2,8 6,,2, pvk , , ,5 12, , ,1 5, pvk , , , 11, , ,5 75,1,2 2,2,3, 5, pvk , , , 14, , ,2 6, pvk , , , 39, ,3, ,56 2, pvk , , , 12, , ,5 248,1 6, pvk , , , 17, ,4,11 14,7, pvk , , , 26, , pvk , , , 16, ,1,4 5,1,9, pvk , , , 14, , ,9 13,1 3, pvk , , , 17, ,2 6, 28 2 pvk , , , 16, , ,7 9,1,5 2,9,47, pvk , , , 1, , ,2,6 5,9,2 1, pvk , , , 14, , ,1 77,1,5 3,6,46, TALVI keskiarvo 6, ,9 TALVI Bruttokuormitus g/ha d 2, ,6 54,1,1 3,7,3 2, keskihajonta 4,7 2, 5, ,6 Nettokuormitus g/ha d, 2,2 11 KEVÄT keskiarvo 6, ,3 KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d ,3, keskihajonta 3, 5,5 176,8 Nettokuormitus g/ha d, KESÄ keskiarvo 6, , , KESÄ Bruttokuormitus g/ha d ,4,1 13,5, keskihajonta 1 6, 1, ,2 Nettokuormitus g/ha d, 4,7 48 ALKUSYKSY keskiarvo 6, , ,1 ALKUSYKSY Bruttokuormitus g/ha d 9, ,1, 3,7,5, keskihajonta 2,5, 5,1 Nettokuormitus g/ha d, 1,3 14 LOPPUSYKSY keskiarvo 6, , ,9 LOPPUSYKSY Bruttokuormitus g/ha d 5, ,1,1 4,7,2 1, keskihajonta,7 1,4 1,4 7, ,6 Nettokuormitus g/ha d,, 2,2 VUOSI keskiarvo 6, , ,2 VUOSI Bruttokuormitus g/ha d ,3,2 12 1,9 4, keskihajonta 8,9 7,3 5, ,9 Nettokuormitus g/ha d, 4,7 28 Liite 4.12 Lisätiedot: Padottaa, jakson virtaamat arvioitu Itäsuon virtaamista Talven ja vuoden keskiarvot sekä kuormitukset laskettu alkaen = alle määritysrajan. Keskiarvo ja kuormitus laskettu määritysrajalla.

129 Pehkeensuo, pvk1 Liite 4.12 l/s km Valuma keskiarvo näyte Itäsuo pvk1 mg/l 12, 1, 8, 6, 4, 2,, Kiintoaine g/ha/d kuormitus 216 pitoisuus 216 µg/l 35 Kokonaisfosfori g/ha/d 3, µg/l 16 Kokonaistyppi g/ha/d ,5 2, 1,5 1,, , kuormitus 216 pitoisuus 216 kuormitus 216 pitoisuus 216

130 Liite 4.13 Turvetuotantoalueiden vuosikuormituksen tarkkailu v. 216 Kohde: Pullinneva, pvk1 Haltija/tuottaja: Turveruukki Oy Vesien käsittely: pvk1 Kunta: Siikalatva/Siikajoki Vesistöalue: Siikajoki Koordinaatit: Projekti: Purkuvesistö: Vesioja-Iso-oja-Siikajoki Tarkkailuluokka: Ympärivuotinen Mittapadon valuma-alue: 58, ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Kiintoa. Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine hh. MP EHP Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk , , , 2, ,8 1,1 73, pvk , , , 15, ,4,7 53 1, pvk ,1 81,1,1 4,6,11 3,1 6,1 6,4 4 pvk pvk , , , 9, , ,1,6 18,34 8, pvk , , , 7,1 18 2, , ,,7 15,26 8, pvk , , 1, , , pvk , , , 14, ,1,6 2, pvk , , ,5 16, , pvk , , , 1, ,7 34 6,8 317,6,3 15,6 3, pvk , , 6,3 18 2, , , pvk , , , 13, , pvk , , ,5 6, , ,9 232,4,2 7,2,1, pvk , ,5 8,6 34 6, ,4 75 2, pvk , ,5 8,9 34 6, ,3 153, pvk , ,5 4,1 53 1, pvk , , 7, 221 4, ,8 453,9,5 15,2 4, pvk , ,5 4,9 87 1, , pvk , , , 7, , ,3,5 42, pvk , ,5 5,8 87 1,7 94 1,9 114,1 4, pvk , , , 6, , ,4 39, pvk , , , 7, ,4 19 3,8 161,3,1 7,9,23 3, pvk ,1 48,1, 2,4,7 1, 3,7 7,3 23 pvk pvk , , ,5 5,9 87 1, ,8,4 27, TALVI keskiarvo 6, , TALVI Bruttokuormitus g/ha d ,1,6 33, keskihajonta 4,2 14 2, 1, ,1 Nettokuormitus g/ha d 1, 3 65 KEVÄT keskiarvo 5, ,4 KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d ,7,6 81, keskihajonta 5, ,2 Nettokuormitus g/ha d 4, KESÄ keskiarvo 5, , KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 4, ,5 1,4 45, keskihajonta , Nettokuormitus g/ha d 3, ALKUSYKSY keskiarvo 5, ,4 ALKUSYKSY Bruttokuormitus g/ha d 3,6 29 4,2 183,3,1 9,1,2 3, keskihajonta ,1 Nettokuormitus g/ha d,2 7,3 26 LOPPUSYKSY keskiarvo 5, , LOPPUSYKSY Bruttokuormitus g/ha d 426 8,5 317,6,3 2, keskihajonta Nettokuormitus g/ha d, VUOSI keskiarvo 5, VUOSI Bruttokuormitus g/ha d ,2,8 37, keskihajonta Nettokuormitus g/ha d 2, Lisätiedot: Kaivon kansi jäätynyt kiinni, ei saa auki. Kaivosta ei kuulu virtausta eikä mp:lta tulevan purkuputken päästä tule vettä. Ei näytettä. Nollavirtaamajakso Jakson kuormitus laskettu otetun näytteen vedenlaadulla Ei vettä, ei näytettä, nollavirtaamajakso Pvk:lla näytteenottohetkellä käynnissä puiden poisajo Jakson kuormitus laskettu otetun näytteen vedenlaadulla Pvk:lla tehtiin kaivutöitä, pvk:n jakokampaa pidennettiin. Talven ja vuoden keskiarvot sekä kuormitukset laskettu alkaen Omavalvontanäyte (rankkasade) = tulos alle määritysrajan, laskennat tehty määritysrajapitoisuudella

131 Pullinneva, pvk1 Liite 4.13 l/s km 2 Valuma keskiarvo näyte mg/l Kiintoaine g/ha/d kuormitus 216 pitoisuus 216 µg/l 7 Kokonaisfosfori g/ha/d 14, µg/l 6 Kokonaistyppi g/ha/d , , 8, 6, 4, , 1 2, kuormitus 216 pitoisuus 216 kuormitus 216 pitoisuus 216

132 Liite 4.14 Turvetuotantoalueiden vuosikuormituksen tarkkailu v. 216 Kohde: Vasamanneva, pvk1 Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvk1 Kunta: Ylivieska Vesistöalue: Kalajoki Projekti: Koordinaatit: Purkuvesistö: Vasamanoja-Pylväsoja-Kalajoki Tarkkailuluokka: Ympärivuotinen Mittapadon valuma-alue: 57,1 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP EHP Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk , , , 11, ,6, , pvk , , ,5 1, , ,6, , pvk ,4,,7,,,1,,,1,1 4 pvk pvk , , ,5 1, , ,5,2 28 7, pvk , , , 7, ,2 21 4,1 49,1,2 3,9 1,5 1, 8,8 6,3 7 pvk , , , 2, , pvk , , ,5 6, , ,4, ,8 5, pvk , , , 1, , , pvk , , 1 1, ,5 6,5 87 1, ,8 167,2,3 8,4 1,6,1 8,4 6,1 11 pvk , , ,5 2,6 28, ,3 137,1 5,5 6,9 12 pvk , , ,,9 1,2, 54 1,1 26,,,8,,,9 1,7 13 pvk ,,, 14 pvk , , , 8, , ,6, ,1, pvk , , , 2,4 39, ,5 312,3 9, pvk , , ,5 4,4 87 1,8 35 6,2 182,2,3 5,9,, pvk , , ,5 11, , pvk , , , 5,4 68 1, ,3,9 16 2,2, pvk , , ,5 2,9 12,2 98 2, 32, 1,2 3,4 2 pvk , , ,5 4, 28, ,8 153,2 5, pvk , , ,5 5,2 28, ,3 43,1,2 2,8 1,1,1 5,5 5,2 22 pvk ,1 4,,2 2,6 1,,1 5, 4,8 23 pvk , - 24 pvk , , , - 19, ,8 122,2,7 12 6,5,2 24 7,4 TALVI keskiarvo 6, ,2 TALVI Bruttokuormitus g/ha d 3, , 81,1,5 7,4 2,3 2, keskihajonta 5,7 11 5, ,6 Nettokuormitus g/ha d, 5,2 5,6 KEVÄT keskiarvo 6, , ,3 KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d ,1, ,8 5, keskihajonta 2,6 3, ,5 Nettokuormitus g/ha d, KESÄ keskiarvo 6, , ,1 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 2, ,2,5 13 2,3, keskihajonta 5,9 5,4, , Nettokuormitus g/ha d, ALKUSYKSY keskiarvo 6, , , ALKUSYKSY Bruttokuormitus g/ha d, ,9 57,1,2 2,9 1,1,1 5,5 6,7 keskihajonta 2,6 2,1 151,3 Nettokuormitus g/ha d, 1,2 3,3 LOPPUSYKSY keskiarvo 6, ,1 LOPPUSYKSY Bruttokuormitus g/ha d, ,9 92,1,6 9, 5,8,2 22 5,8 keskihajonta Nettokuormitus g/ha d, 3,8, VUOSI keskiarvo 6, , ,2 VUOSI Bruttokuormitus g/ha d 3, ,3,5 14 3,1 1, keskihajonta 7,3 5,7 3, , Nettokuormitus g/ha d,1 9,7 17 Lisätiedot: Ei vettä, ei näytettä, nollavirtaamajakso Jakson kuormitus arvioitu otetun näytteen vedenlaadulla Virtaamamittauksessa häiriö , virtaamat arvioitu Ei vettä, ei näytettä, nollavirtaamajakso vesistömallijärjestelmästä Ei vettä, ei näytettä, nollavirtaamajakso Jakson kuormitus laskettu otetun näytteen vedenlaadulla Tuotantoalue levossa 216 Pitoisuus alle määritysrajan. Keskiarvo ja kuormitus laskettu määritysrajan arvolla. Talven ja vuoden keskiarvot sekä kuormitukset laskettu alkaen

133 Vasamanneva, pvk1 Liite 4.14 l/s km Valuma keskiarvo näyte mg/l 6, 5, 4, 3, Kiintoaine g/ha/d , , 4 2 1, Kuormitus 216 Pitoisuus 216 µg/l 35 Kokonaisfosfori g/ha/d 2, µg/l 22 Kokonaistyppi g/ha/d ,8 1, ,4 1,2 1,,8,6,4, , Kuormitus 216 Pitoisuus 216 Kuormitus 216 Pitoisuus 216

134 Liite 4.15 Turvetuotantoalueiden vuosikuormituksen tarkkailu v. 216 Kohde: Verkaneva, pvk1 Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvk1 Kunta: Raahe Vesistöalue: Pyhäjoki Projekti: Purkuvesistö: Piipsanjoki-Piipsjärvi-Piipsanjoki-Pyhäjoki Koordinaatit: Tarkkailuluokka: Ympärivuotinen Mittapadon valuma-alue: 68,2 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- S-joht. SO 4 Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP EHP Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l ms/m mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk , ,6 4,5, ,5 18, ,59,26 32, pvk , ,6 3,8 1, , 17, ,94,57 5, pvk , , 4,3 1, , 4, 39,7 77 1,3 93,14,9 2,4, 1,1 1,6 2,3 4 pvk , ,1 4,8, ,5 3, 12,2 14,2 2,6,4,5,,2,4,4 5 pvk , , ,5 11, , ,9 358,94,62 4,5,15,2 9,4 6,8 6 pvk , , ,5 13, , pvk , , , 16, ,85,47 1,4, pvk , , ,5 9, , , pvk , ,6 3,, ,5 5, , ,5 14,11,6 2,5,1,5 2,1 1,3 1 pvk , ,5 3,2, , 5,1 68 1, ,4 23,27, 6,,,, 1,9 11 pvk , ,2 3,1, ,5 4,5 53,9 58 1, 57,4,1 1,1,,2 1, 1, 12 pvk , ,7 3,4, ,5 5,8 87 1, ,1 127,12 2,6 3,1 13 pvk , ,3 3,6, , 5,9 18 1, ,97,39 19,4 1, pvk , ,4 4,1, ,5 5, 87 1, , pvk , , , 9, , ,2 525,29,5 8,5,2,1 1 5, 16 pvk , ,8 3,9, , 26, , pvk , ,7 4,1, ,5 7, ,2 25 3,5 238,9,2 3,6,1,1 4,5 2,1 18 pvk , , 3,8, , 5,4 68 1,2 95 1,6 1,4 1,7 1,4 19 pvk , ,5 3,6, ,5 7, 132 2, ,1 226,11 3,9 1,8 2 pvk , ,7 3,7, , 5,2 68 1,2 15 1,8 97,5,1 1,7,,1 1,7 1,1 21 pvk , ,5 3,7, , 3,2 19, ,1 297,22,1 6,4,2 1,3 5,3 2,7 22 pvk , ,5 4,4, , 6,3 18 1, ,8 245,13,6 6,3,1 2,4 4,6 1,7 TALVI keskiarvo 4, , ,6 4,6,8 TALVI Bruttokuormitus g/ha d 5,3 34 5,8 221,6,4 3,1,9,41 5,6 4,3 keskihajonta , ,7,4,3 Nettokuormitus g/ha d,5,6, KEVÄT keskiarvo 4, , ,1 KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d ,6,473 35,4, keskihajonta,6 6,4 8,8,6 Nettokuormitus g/ha d 1,7 14, KESÄ keskiarvo 4, , ,2 3,6,3 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d ,4 561,4,78 1,2,33 6,9 11 keskihajonta , 11 28,6,4, Nettokuormitus g/ha d,3 6,5 3,4 ALKUSYKSY keskiarvo 4, , , 82 11,7 3,7,3 ALKUSYKSY Bruttokuormitus g/ha d 1,4 13 2,2 123,1,11 2,1,,13 1,7 1,3 keskihajonta 4,9,6 58,3,1, Nettokuormitus g/ha d, 1,2, LOPPUSYKSY keskiarvo 4, , 49 12,5 4,1,5 LOPPUSYKSY Bruttokuormitus g/ha d 1, , 271,2,79 6,3,1 1,88 5, 2,1 keskihajonta 13,7,7 495, ,,5,2 Nettokuormitus g/ha d,1 4,2, VUOSI keskiarvo 4, , ,1 3,8,4 VUOSI Bruttokuormitus g/ha d 6, ,2 485,6,176 9,1,3,57 6,5 8,2 keskihajonta , ,6,5,2 Nettokuormitus g/ha d,4 4,7 1,3 Lisätiedot: Talven ja vuoden keskiarvot sekä kuormitukset laskettu alkaen Tuotantoalue levossa 216 Pitoisuus alle määritysrajan. Keskiarvo ja kuormitus laskettu määritysrajan arvolla.

135 Verkaneva, pvk1 Liite 4.15 l/s km 2 Valuma keskiarvo mg/l Kiintoaine g/ha/d 22 näyte 2, , 1,5 1, , , Kuormitus 216 Pitoisuus 216 µg/l 3 Kokonaisfosfori g/ha/d 4,5 µg/l 3 Kokonaistyppi g/ha/d , 3, , ,5 2, , ,,5 5 1, Kuormitus 216 Pitoisuus 216 Kuormitus 216 Pitoisuus 216

136 Liite 4.16 Turvetuotantoalueiden vuosikuormituksen tarkkailu v. 216 Kohde: Vittasuo, la3/pvk-hi Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: la3/pvk-hi Kunta: Pudasjärvi Vesistöalue: Kiiminkijoki Projekti: Purkuvesistö: laskuoja-nuorittajoki-kiiminkijoki Koordinaatit: pvk-hi: la3: Tarkkailuluokka: Ympärivuotinen Mittapadon valuma-alue: 28,5 ha la3 169, ha pvk-hi Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP mittari Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 la , , , , la , , ,5 11, , la , , , 3,4 19,8 92 3,7 32,2 3, la , , , 6, , ,5 9, la ,7 8, , ,5 8, , ,6 9, la , , 23, , la , , 23, , la , , ,5 11, , pvk-hi , , ,3 27, , pvk-hi , ,5 9,3 34 2, , pvk-hi , , ,5 6,5 132,9 26 1,8 43,1,1 1,4,5,1 7, pvk-hi , , 1, , ,6 125,2 4, pvk-hi , , , 26, ,7,6 28,125, pvk-hi , ,9 13, , , pvk-hi , , , 14, , ,8,3 16,49, pvk-hi , , ,5 21, , pvk-hi , , ,3 11, , ,6 92,1 3, pvk-hi , , , 8, , 222 1,5 21,,9 2, 19 pvk-hi , , ,7 5,7 95, ,1 3, 1, 3,3 2 pvk-hi ,5 77,1 2,5 8,6 21 la , ,5-53 2, , la , , , , 63 2,6 27,1 3,1 18 TALVI keskiarvo 6, ,1 TALVI Bruttokuormitus g/ha d 4, ,3 63,2 9,2 4 keskihajonta 1, ,9 Nettokuormitus g/ha d,1 6, 34 KEVÄT keskiarvo 6, KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d , keskihajonta,6, ,3 Nettokuormitus g/ha d, KESÄ keskiarvo 6, ,7 8, , KESÄ Bruttokuormitus g/ha d ,7,3 13,1, keskihajonta 8, ,2 1, 121 7,9 Nettokuormitus g/ha d,5 6,9 85 ALKUSYKSY keskiarvo 6, ,7 ALKUSYKSY Bruttokuormitus g/ha d,8 31 2,1 28, 1, 3,2 keskihajonta, 2,8 16,2 Nettokuormitus g/ha d,,1 1,4 LOPPUSYKSY keskiarvo 6, LOPPUSYKSY Bruttokuormitus g/ha d 5, ,2 69,3 9, 75 keskihajonta, ,7 Nettokuormitus g/ha d,2 8,9 75 VUOSI keskiarvo 6, ,7 VUOSI Bruttokuormitus g/ha d , keskihajonta ,5 Nettokuormitus g/ha d, Lisätiedot: Padottaa lievästi Kiintoaineen hehkutushäviö 19 mg/l Pumppaus alkoi ja loppui Jakson kuormitus laskettu otetun näytteen ja Padottaa, jakson virtaamat arvioitu vesistömallijärjestelmästä vedenlaadulla ja virtaaamat arvioitu vesistömallijärjestelmästä (ei virtaamamittausta) Vesipinnat samalla tasolla Pitoisuus alle määritysrajan. Keskiarvo ja kuormitus laskettu määritysrajan arvolla. Talven ja vuoden keskiarvot sekä kuormitukset laskettu alkaen

137 l/s km Vittasuo, la3/pvk-hi Valuma keskiarvo näyte 6.62 mg/l 3, 25, 2, 15, 1, Kiintoaine Liite 4.16 g/ha/d ,, 2 kuormitus 216 pitoisuus 216 µg/l Kokonaisfosfori g/ha/d µg/l Kokonaistyppi g/ha/d ,4 2,2 2, 1,8 1,6 1,4 1,2 1,,8,6,4,2, kuormitus 216 pitoisuus 216 kuormitus 216 pitoisuus 216

138 Liite 5.1 Kaikkien kesän 216 tarkkailusoiden valumat Pohjois-Pohjanmaan turvetuotannon tarkkailu 216 Kaikkien tarkkailusoiden tulokset kesäajalta Tarkkailu vesien- Ei tuotan- Mq Nq Hq Huom! Suo käsittely nossa 216 l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 Vuosikuormitustarkkailu Iso-Kinttaissuo pvk1 8,1 2,1 5 Isosuo pvk2-3 x 17,8 125 Itäsuo pvk1 2,7 18 Kontio-Klaavunsuo pvk2 18 2,8 69 Korentosuo pvk1 17 2, 61 Kuljunneva pvk1 x 11,3 77 Kynkäänsuo pvk1 1,6 47 Kärjenrimpi* pvk1 13 1,4 87 ohivuoto Mankisenneva pvk1 17 4,2 93 Miehonsuo la 13,9 89 Olki-Peurasuo pvk2 15 3,7 84 Pehkeensuo pvk1 2 2,7 18 Pullinneva pvk1 14,3 66 Vasamanneva pvk1 x 14, 8 Verkaneva pvk1 x 8,4,6 76 Vittasuo pvk-hi 14,4 51 Kalajoki Isoneva* pvk 13 2,9 64 virtaama arvioitu vesistömallista Jouttenisenneva pvk1 x 19,2 89 Lonkerinneva pvk1 15 1,7 113 Nurmesneva* pvk1 x 7,8 3,3 19 jälkihoito, virtaama arvioitu vesistömallista Osmalamminneva pvk1 16,3 64 Paskalanneva pvk1 7,5, 86 Rautamullansuo pvk2 24 9,4 66 Vittouvenneva pvk1 4,7, 72 Pyhäjoki Ahmaneva pvk1 x 14,7 66 Haaponeva pvk2 x 16, 112 Ilkanneva pvk1 1,6 11 Ilkanneva pvk2 2 1,6 186 Iso-Lamminneva* pvk1 x 1,4 117 virtaama arvioitu vesistömallista Kuuhkamonneva pvk1 18, 54 levossa 216 Kärsämänneva* pvk 1,7 97 (Ahma) virtaama arvioitu Venenevan virtaamista Lehtoneva la1 x 14 1,2 154 Luomaneva* pvk1 x 4,7, 39 jälkihoitovaihe, virtaama arvioitu vesistömallista Märsynneva pvk1 16 1, 88 Nurmesneva* la1-2 x 1 1,7 31 jälkihoitovaihe, virtaama arvioitu vesistömallista Ojaneva pvk1 x 19, 124 Palaneva* pvk1 16 1, 156 virtaama arvioitu vesistömallista Piipsanneva kem1 2,2, 27 levossa 216 Piipsanneva* pvk2 15,8 111 virtaama arvioitu vesistömallista, levossa 216 Piipsanneva* pvk3 15,8 111 virtaama arvioitu vesistömallista, levossa 216 Porkanneva rhk1 x 12, 97 Puutionneva pvk1 x 2,1 16 Siloneva pvk1 13, 95 Veneneva pvk1 1,6 89 Vittouvenneva kos1 x 4,6, 72 Äijönneva pvk1 x 12, 121 Siikajoki (Ramboll) Hangasneva* kosteikko x 5,9,5 48 jälkihoitovaiheen tarkkailu, virtaamat arvioitu ves.mallista Hevoskorpi pvk1 13,3 76 Honkaneva* la2 x 8,9,3 86 jälkihoitovaiheen tarkkailu, virtaamat arvioitu ves.mallista Houruneva* pvk1 x 21 1,5 311 virtaama arvioitu Iso Mannisen mittausdatasta Hukanneva* la2 x 11,6 123 jälkihoitovaiheen tarkkailu, virtaamat arvioitu ves.mallista Iso Manninen pvk1 2 1,5 311 Jousineva* pvk1 22,8 22 virtaama arvioitu Jousinevan pvk2 mittausdatasta Jousineva pvk2 22,8 22 Jyletneva* kosteikko 28,2 84 virtaama arvioitu Kivinevan pvk1 mittausdatasta Kivineva pvk1 28,2 84 Kivineva* pvk2 28,2 84 virtaama arvioitu Kivinevan pvk1 mittausdatasta Korteneva pvk1 x 1 1,1 78 Kärjenrimpi-Puroräme* pvk2 12 1,4 87 virtaama arvioitu Kärjenrimmen pvk1 mittausdatasta Mankisenneva* pvk2 17 4,3 17 virtaama arvioitu Mankisennevan pvk1 mittausdatasta Navettarimpi* kem1 2,6 114 virtaama arvioitu Parkkisenrimmen pvk1 mittausdatasta Parkkisenrimpi pvk1 x 2,6 114 Paskoneva* pvk1 x 7,3, 8 virtaamamittauksessa epävarmuuksia Piipsanneva pvk4 x 11, 71 Saarineva* pvk1 x 22,1 428 virtaamamittauksessa epävarmuuksia Sauvasuo* pvk1 x 15 3,7 14 virtaamamittauksessa epävarmuuksia Liminkaoja Leivinneva pvk1 17 1,7 131

139 Liite 5.1 Kaikkien kesän 216 tarkkailusoiden valumat Pohjois-Pohjanmaan turvetuotannon tarkkailu 216 Kaikkien tarkkailusoiden tulokset kesäajalta Tarkkailu vesien- Ei tuotan- Mq Nq Hq Huom! Suo käsittely nossa 216 l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 Temmesjoki (Ramboll) Jouttenoinen* hi1 9,5,7 62 virtaama arvioitu vesistömallista Pelsonrimpi (L3-4) pvk 8,9, 91 Pelsonsuo (L1-12) pvk2 25 6,7 43 levossa 216 Tuulisuo* pvk1 11,5 63 virtaama arvioitu vesistömallista Oulujoki (Ahma) Isosuo Vaala pvk1 x 21 7,5 86 Kanasuo* pvk1 14 1,8 73 koko jakson virtaamat arvioitu Latvasuo* pvk1 18 1,8 66 tarkkailu alkoi kesken kesän Latvasuo* pvk tarkkailu alkoi kesken kesän, suuri pohjavesimäärä Niskansuo* pvk1 x 11 3,8 43 koko jakson virtaamat arvioitu Niskansuo* pvk2 x 11 3,8 43 koko jakson virtaamat arvioitu Ruostesuo* pvk1 1 2,1 49 koko jakson virtaamat arvioitu Tunturisuo kemikalointi 68, 375 Kiiminkijoki Alalamminsuo pvk1 14,5 13 Erkansuo* pvk1 (Suojärvi) 16 2,7 71 koko jakson virtaamat arvioitu Hakasuo* pvk suuri pohjavesimäärä Hangassuo * la2 x 1 1,1 28 jälkihoitovaiheen tarkkailu Sapilassuo pvk1 42 4,6 42 Vainionsuo* la3-4 (kosteikko) 15 1,8 95 koko jakson virtaamat arvioitu Iijoki (Ahma) Haukkasuo pvk2 11 1,6 5 Hulikkasuo* la ap 2 1,7 229 koko jakson virtaamat arvioitu Iso-Pihlajasuo* pvk1 x 11 1,1 76 jälkihoitovaiheen tarkkailu, virtaamat arvioitu Joutsensuo* pvk1yp ei virtaamanmittausta Kapulasuo* la3 x 15 4,6 47 jälkihoitovaiheen tarkkailu, virtaamat arvioitu Kapustasuo* la ap 21 3,3 131 jälkihoitovaiheen tarkkailu, virtaamat arvioitu Koppelosaarensuo* la1 x 11 1,3 95 jälkihoitovaiheen tarkkailu, virtaamat arvioitu Kortesuo* pvk 12 1,5 46 koko jakson virtaamat arvioitu Koutuansuo pvk1 12,2 59 Kupsussuo pvk1 15 3,6 61 Lehdonsuo pvk1 x 57 1,8 524 Leväsuo pvk2 x 15 1,3 56 Palosuo pvk1 13 1,7 66 Ruonasuo pvk1 11, 11 Ruonasuo* pvk2 14, 147 koko jakson virtaamat arvioitu pvk1:n datasta Takasuo la/pvk 11,7 36 Siuruanjoki (Ahma) Kalliosuot Epäilyksensuo* kosteikko x ei virtaamanmittausta Kalliosuot Kuikkasuo* pvk x ei virtaamanmittausta Kalliosuot Peltosuo pvk x 18,7 121 Koivuojanlatvasuo* pvk Vesistötarkkailu Kotisuo* kem 11 3,4 41 koko jakson virtaamat arvioitu Kynkäänsuo pvk2 15,2 1 Kynkäänsuo pvk3 13,3 8 Kääpäsuo* kosteikko/la ,2 148 koko jakson virtaamat arvioitu Leuanojanlatvasuo* pvk1 7,3 1,1 49 lähes koko jakson virtaamat arvioitu Leuanojanlatvasuo* pvk2 2 8,7 175 koko jakson virtaamat arvioitu Polvisuo pvk1 x 1,3 64 Ronisuo* pvk1 21,2 217 lähes koko jakson virtaamat arvioitu Saarisuo pvk1 11 1,3 65 Sivakkasuo pvk1 8,5, 37 Sääskisuo pvk1 2 9, 181 Sääskisuo* pvk2 2 8,7 175 koko jakson virtaamat arvioitu pvk1:n datasta Teerilammensuo pvk1 x 5,7,1 33 Vaaraojanlatvasuo pvk1 9,, 53 Viitasuo* rhk1 x 3,3, 55 jälkihoitovaiheen tarkkailu Viitasuo* rhk1yp x 2 2,2 82 jälkihoitovaiheen tarkkailu Olhavanjoki Jakosuo kem1 27,1 123 Vasikkasuo pvk1 14 1,4 56

140 Liite 5.1 Kaikkien kesän 216 tarkkailusoiden valumat Pohjois-Pohjanmaan turvetuotannon tarkkailu 216 Kaikkien tarkkailusoiden tulokset kesäajalta Tarkkailu vesien- Ei tuotan- Mq Nq Hq Huom! Suo käsittely nossa 216 l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 Kuivajoki Jääräsuo pvk1 2 1,3 85 Karsikkosuo pvk1 18 5,5 98 Komppasuo pvk1 25 7,5 78 Komppasuo pvk2 23 7,9 84 Kompsasuo* pvk1 ei virtaamanmittausta Kompsasuo pvk3 23 5,3 88 Kontiosuo pvk1 x 23 1,3 69 Kuurtosuo pvk1 11 1,2 8 Näätäaapa pvk2 18 5,8 56 Näätäaapa pvk4 19,3 141 Puutiosuo pvk1 14 1,5 1 Ruonansuo* rh1 ei virtaamanmittausta Susiojanlatvasuo pvk1 22,2 169 Turkkisuo pvk1 14 1,2 63 Turkkisuo pvk2 14 1,3 6 Lapin turvetarkkailu Lumiaapa (LAP) la3 x 23 4,1 141 Keskiarvot kohde Mq MNq MHq n l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 Kaikki ,6 1 Pintavalutuskentät ,7 97 Laskeutusaltaat ,1 128 Kemikalointi 3 32, 175 Kasv.kenttä / kosteikko 2 8,3, 84 Kaikki , 154 Kaikki ,8,9 67 Kaikki ,9 1,4 89 Kaikki , 226 Kaikki ,8 16 * Ei mukana keskiarvossa

141 Liite 5.2 Kaikkien kesän 216 tarkkailusoiden vedenlaatu Pohjois-Pohjanmaan turvetuotannon tarkkailu 216 Kaikkien tarkkailusoiden tulokset kesäajalta Tarkkailu Vesien- Ei tuotan- n ph CODMn kok.p PO4-P kok.n NO2+3-N NH4-N Fe kiintoaine Huom! Suo käsittely nossa 216 kpl mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Vuosikuormitustarkkailu Iso-Kinttaissuo pvk1 9 5, , , ,9 Isosuo pvk2-3 x 1 7, , 584 3, ,2 Itäsuo pvk1 9 6, ,4 Kontio-Klaavunsuo pvk2 1 6, , , ,4 Korentosuo pvk1 1 6, , ,3 Kuljunneva pvk1 x 9 5, , ,4 Kynkäänsuo pvk1 9 6, Kärjenrimpi pvk1 11 4, , ,7 Mankisenneva pvk1 1 5, , , Miehonsuo la 1 6, Olki-Peurasuo pvk2 1 6, , , 5, Pehkeensuo pvk1 9 6, , , Pullinneva pvk1 1 5, , Vasamanneva pvk1 x 8 6, , ,1 Verkaneva pvk1 x 9 4, , ,2 Vittasuo pvk-hi 9 6, ,7 8, , Kalajoki Isoneva pvk 9 4, , ,9 Jouttenisenneva pvk1 x 9 6, ,2 Lonkerinneva pvk1 9 5, ,8 Nurmesneva* pvk1 x 5 6, ,3 jälkihoitovaiheen tarkkailu Osmalamminneva pvk1 9 5, , Paskalanneva pvk1 8 5, , ,4 Rautamullansuo pvk2 4 7, ,2 Vittouvenneva pvk1 9 6, , ,4 Pyhäjoki Ahmaneva pvk1 x 5 6, ,9 Haaponeva pvk2 x 9 6, , 612 8,7 8, ,7 Ilkanneva pvk1 9 4, , , 1 366,7 Ilkanneva pvk2 12 5, , ,4 Iso-Lamminneva pvk1 x 9 6, , ,9 Kuuhkamonneva pvk1 1 3,9 6,6 7,3 3, ,6 levossa 216 Kärsämänneva pvk 1 6, , , ,6 (Ahma) Lehtoneva la1 x 11 6, ,6 Luomaneva* pvk1 x 5 6, ,6 jälkihoitovaiheen tarkkailu Märsynneva pvk1 9 6, ,6 Nurmesneva* la1-2 x 5 6, ,8 jälkihoitovaiheen tarkkailu Ojaneva pvk1 x 9 6, , ,3 6, ,3 Palaneva* pvk1 4 4, , 3, suppea tarkkailu Piipsanneva kem1 5 3,9 8,7 19 5, , ,6 levossa 216 Piipsanneva pvk2 1 6, , ,4 levossa 216 Piipsanneva pvk3 1 6, , ,8 levossa 216 Porkanneva rhk1 x 8 6, , Puutionneva pvk1 x 9 6, , , ,3 Siloneva pvk1 8 6, ,4 Veneneva pvk1 9 5, ,9 Vittouvenneva kos1 x 1 6, , ,8 Äijönneva pvk1 x 9 6, ,9 Siikajoki (Ramboll) Hangasneva* kosteikko x 5 7,3 8, ,1 jälkihoitovaiheen tarkkailu Hevoskorpi pvk1 11 6, , ,6 Honkaneva* la2 x 5 3,4 3,6 14 1, 42 2, ,3 jälkihoitovaiheen tarkkailu Houruneva pvk1 x 8 5, , Hukanneva* la2 x 6 6, , ,1 jälkihoitovaiheen tarkkailu Iso Manninen pvk1 12 6, ,6 Jousineva pvk1 9 6, Jousineva pvk2 1 6, , ,9 Jyletneva kosteikko 11 6, , , Kivineva pvk1 11 6, , , Kivineva pvk2 11 6, , ,3 Korteneva pvk1 x 11 5, , ,2 Kärjenrimpi-Puroräme pvk2 11 4, , 21 8, ,9 Mankisenneva pvk2 11 6, ,2 Navettarimpi kem1 8 4, , Parkkisenrimpi pvk1 x 1 6, ,6 62 2,9 2, 46 4, Paskoneva pvk1 x 1 5, ,3 Piipsanneva pvk4 x 1 6, , Saarineva pvk1 x 1 6, ,2 Sauvasuo pvk1 x 1 6, , ,2 Liminkaoja Leivinneva pvk1 9 6, * ,7 PO 4-P analysoitu liukoisena Temmesjoki (Ramboll) Jouttenoinen hi1 1 6, ,9 91 2, Pelsonrimpi (L3-4) pvk 7 5, , ,4 Pelsonsuo (L1-12) pvk2 1 6, , levossa 216 Tuulisuo pvk1 9 6, , , ,7 Oulujoki (Ahma) Isosuo Vaala pvk1 x 11 6, ,9 Kanasuo pvk1 1 6, Latvasuo pvk1 8 5, , , Latvasuo pvk2 8 6, , , ,5 suuri pohjavesimäärä Niskansuo pvk1 x 1 6, , 67 7, ,3 Niskansuo pvk2 x 1 6, , , 7, ,7 Ruostesuo pvk1 1 6, Tunturisuo kemikalointi 1 5,

142 Liite 5.2 Kaikkien kesän 216 tarkkailusoiden vedenlaatu Pohjois-Pohjanmaan turvetuotannon tarkkailu 216 Kaikkien tarkkailusoiden tulokset kesäajalta Tarkkailu Vesien- Ei tuotan- n ph CODMn kok.p PO4-P kok.n NO2+3-N NH4-N Fe kiintoaine Huom! Suo käsittely nossa 216 kpl mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Kiiminkijoki Alalamminsuo pvk1 1 6, , ,2 Erkansuo pvk1 (Suojärvi) 1 7, , , ,2 Hakasuo* pvk1 1 4,8 9, 15 6, 792 3, ,3 suuri pohjavesimäärä Hangassuo* la2 x 4 6, jälkihoitovaiheen tarkkailu Sapilassuo pvk1 11 6, ,5 Vainionsuo la3-4 (kosteikko) 8 6, , Iijoki (Ahma) Haukkasuo pvk2 1 6, , , ,1 Hulikkasuo la ap 9 6, , ,9 Iso-Pihlajasuo* pvk1 x 4 6, jälkihoitovaiheen tarkkailu Joutsensuo* pvk1yp 1 6, jälkihoitovaiheen tarkkailu Kapulasuo* la3 x 3 6, ,6 jälkihoitovaiheen tarkkailu Kapustasuo la ap 1 7, ,1 Koppelosaarensuo* la1 x 4 6, jälkihoitovaiheen tarkkailu Kortesuo pvk 1 6, Koutuansuo pvk1 11 5, ,1 Kupsussuo pvk1 11 6, ,6 Lehdonsuo pvk1 x 1 6, , ,8 Leväsuo pvk2 x 1 6, ,8 Palosuo pvk1 11 6, , Ruonasuo pvk1 1 6, ,7 Ruonasuo pvk2 12 5, Takasuo la/pvk 11 5, , ,3 kesken kauden vaihdettu tarkkailupiste pvk:lle Siuruanjoki (Ahma) Iso-Pukasuo* pvk x 11 6, ,5 vesistötarkkailu Kalliosuot Epäilyksensuo* kosteikko x 5 5, jälkihoitovaiheen tarkkailu Kalliosuot Kuikkasuo* pvk x 2 6, jälkihoitovaiheen tarkkailu Kalliosuot Peltosuo pvk x 12 6, ,4 9, 37 4,1 Koivuojanlatvasuo Kivioja yp* pvk 4 5, ,8 8, ,9 vesistötarkkailu Koivuojanlatvasuo Kivioja ap* pvk 4 6, ,5 vesistötarkkailu Kotisuo kem 8 6, Kynkäänsuo pvk2 11 7, ,2 Kynkäänsuo pvk3 11 7, , Kääpäsuo la3-6/kosteikko 8 7, suppea tarkkailu Leuanojanlatvasuo pvk1 8 6, ,6 75 5, ,1 Leuanojanlatvasuo pvk2 11 6, ,7 6, Polvisuo pvk1 x 1 6, Ronisuo pvk1 11 6, ,9 Saarisuo pvk1 1 7, , ,4 Sivakkasuo pvk1 1 6, , 5, 314 7, Sääskisuo pvk1 11 7, , ,5 Sääskisuo pvk2 11 6, Teerilammensuo pvk1 x 1 6, , 764 6, ,3 Vaaraojanlatvasuo pvk1 11 6, , Viitasuo* rhk1 x 6 6, jälkihoitovaiheen tarkkailu Viitasuo* rhk1yp x 6 5,6 9, jälkihoitovaiheen tarkkailu Olhavanjoki Jakosuo kem1 9 5, Vasikkasuo pvk1 1 6, ,2 7, ,2 Kuivajoki Jääräsuo pvk1 9 7, , 24 4, Karsikkosuo pvk1 1 7, ,8 Komppasuo pvk1 1 7, ,2 5 4, ,1 Komppasuo pvk2 6 7,5 11 6,3 2, 428 5, , Kompsasuo pvk1 9 6, ,9 Kompsasuo pvk3 7 6, , ,6 Kontiosuo pvk1 x 1 6, ,4 9 3, ,8 Kuurtosuo pvk1 1 7, , ,5 Näätäaapa pvk2 1 6, , ,3 Näätäaapa pvk4 1 6, , 627 3, 7, 655 2,1 Puutiosuo pvk1 9 6, ,1 Ruonansuo rh1 11 3,8 1,9 5,8 2, ,1 Susiojanlatvasuo pvk1 9 6, , ,4 Turkkisuo pvk1 9 6, ,7 Turkkisuo pvk2 6 6, , 8, ,3 Lapin turvetarkkailu Lumiaapa (LAP) la3 x 1 7, ,5 Yhteensä Pohjois-Pohjanmaa 1255 Keskiarvot Kohde Näytemäärä ph COD Mn kok.p PO 4-P kok.n NO 2+3-N NH 4-N Fe kiintoaine n yht. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Kaikki , ,4 Pintavalutuskentät , ,6 Laskeutusaltaat 4 4 6, ,4 Kemikalointi 5 4 5, Kasv.kenttä / kosteikko 4 4 5, , Kaikki , ,1 Kaikki , ,8 Kaikki , ,7 Kaikki , Kaikki , , * Ei mukana keskiarvossa Huom! Epäorgaaniset ravinteet ja rauta määritetty yleisesti 3 krt/kesä

143 Liite 5.3 Kaikkien kesän 216 tarkkailusoiden ominaispäästöt Pohjois-Pohjanmaan turvetuotannon tarkkailu 216 Kaikkien tarkkailusoiden tulokset kesäajalta Tarkkailu Brutto Netto Huom! Vesien- Ei tuotan- COD Mn kok.p PO 4-P kok.n NO 2+3-N NH 4-N Fe kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine Suo käsittely nossa 216 g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Vuosikuormitustarkkailu Iso-Kinttaissuo pvk1 43,3,3 11,2,2 7,5 28,1 7,7 21 Isosuo pvk2-3 x 258,2,2 8,4,3,1 4,7 18, 1,1 3,2 Itäsuo pvk ,1,61 2,24 1, , Kontio-Klaavunsuo pvk2 293,3,4 7,7,3, ,, 16 Korentosuo pvk1 699,5,14 19,66 5, 34 46, Kuljunneva pvk1 x 461,6,36 16,7 1, , Kynkäänsuo pvk1 31 2, ,4 8,8 98 Kärjenrimpi* pvk1 63,8,26 27,2 6, , ohivuoto Mankisenneva pvk ,1,22 39,5 9, 4 16, Miehonsuo la 579,6,24 15,19 1, ,3 8,9 16 Olki-Peurasuo pvk2 53,5,9 13,6, ,3 6,4 171 Pehkeensuo pvk1 539,4,11 13,46, , 4,7 48 Pullinneva pvk ,5 1,44 45, , Vasamanneva pvk1 x 318,2,5 13 2,26, , Verkaneva pvk1 x 561,4,8 1,2,3 6,9 11,3 6,5 3,4 Vittasuo pvk-hi 365,7,3 13,6, ,5 6,9 85 Kalajoki Isoneva pvk 829, , Jouttenisenneva pvk1 x 619 1,1,55 18,8 2, ,8 9,8 91 Lonkerinneva pvk1 739,7,18 19,2 1, , Nurmesneva* pvk1 x 246,6 7,4 36,5 4, 3 virtaama arvioitu vesistömallista, jälkihoitovaihe Osmalamminneva pvk1 957,6,17 26,14 6, , Paskalanneva pvk , 1,41 21,2 4, , Rautamullansuo pvk2 447, , Vittouvenneva pvk1 136,2,4 3,9,2, 8,1 19,1 1,9 15 Pyhäjoki Ahmaneva pvk1 x 442,2 8,7 16, 2,8 4, Haaponeva pvk2 x 317,3,4 8,8,7,1 7,1 24, 2, käytetty vesistömallia Ilkanneva pvk1 463,2,2 9,5,2,1 2,7 5,8, 5,1, Ilkanneva pvk ,5 2,5 37,8 1, , Iso-Lamminneva* pvk1 x 216,2,4 12 2,81, , 7,4 2 virtaama arvioitu vesistömallista Kuuhkamonneva pvk1 112,1,2 19,32 9, , levossa 216 Kärsämänneva* pvk 33,2,1,1 9,5,2,1 4,8 44, 5,1 35 (Ahma) virtaama arvioitu Venenevan virtaamista Lehtoneva la1 x 483 1,1,73 24,58 7, , Luomaneva pvk1 x 121,3 4,7 17,2 2,7 13 jälkihoitovaihe, virtaama arvioitu vesistömallista Märsynneva pvk ,,57 2,53 1, , Nurmesneva* la1-2 x 318, ,6 7,3 38 virtaama arvioitu vesistömallista, jälkihoitovaihe Ojaneva pvk1 x 421, , 2,2 62 Palaneva* pvk ,6 1,3 15,12, ,3 7,8 142 Piipsanneva kem1 2,,2 1,6,2, ,,7 21 virtaamaa vain alkukesästä, levossa 216 Piipsanneva pvk2 559,7,2 17,3, , virtaama arvioitu vesistömallista, levossa 216 Piipsanneva pvk ,1,4 18,6, , virtaama arvioitu vesistömallista, levossa 216 Porkanneva rhk1 x 49 2,5,55 19,2, , Puutionneva pvk1 x 679,6,11 19,4, , Siloneva pvk1 464,5,18 16,7,3 2 46, Veneneva pvk1 51,8,23 18,47, , Vittouvenneva kos1 x 147,3,9 4,5,1,1 1 29,2 2,5 25 Äijönneva pvk1 x 384 1,1, ,59 7,3 39 7, Siikajoki (Ramboll) Hangasneva* kosteikko x 53,1 11 9,, 8,1 3,8 virtaama arvioitu vesistömallista, jälkihoitovaihe Hevoskorpi pvk ,,27 16,8 1, , Honkaneva* la2 x 26,2,1 2,6,3 2,2 1 48,, 41 virtaama arvioitu vesistömallista, jälkihoitovaihe Houruneva* pvk1 x 1,9,6 39 2,1 5, , Pvk:n penkka vuosi, virtaama arvioitu Iso Mannisen datasta Hukanneva* la2 x 434,6,6 18,21 2, , virtaama arvioitu vesistömallista, jälkihoitovaihe Iso Manninen pvk ,1, ,1 3, , Jousineva* pvk ,3 1,8 27 1,5 1, , virtaama arvioitu Jousinevan pvk2 mittausdatasta Jousineva pvk2 793,7, ,1, , Jyletneva* kosteikko ,3,16 37,13 2, , virtaama arvioitu Kivinevan pvk1 mittausdatasta Kivineva pvk ,,27 36, , Kivineva* pvk2 815,9, , 5, , virtaama arvioitu Kivinevan pvk1 mittausdatasta Korteneva pvk1 x 411,4,1 1,3, ,2 5,8 23 Kärjenrimpi-Puroräme* pvk2 663,6,7 26, , virtaama arvioitu Kärjenrimmen pvk1 mittausdatasta Mankisenneva* pvk ,9,75 4 1, , virtaama arvioitu Mankisennevan pvk1 mittausdatasta Navettarimpi* kem1 689,9,4 81 3, , virtaama arvioitu Parkkisenrimmen pvk1 mittausdatasta Parkkisenrimpi pvk1 x 31,3,6 9,3,4, 13 51,,6 33 Paskoneva* pvk1 x 412,5,14 19,34 3,7 2 33, virtaamamittauksessa epävarmuuksia Piipsanneva pvk4 x 465 1,,57 11,6, ,9 6,7 78 Saarineva* pvk1 x 889 1,, , , virtaamamittauksessa epävarmuuksia Sauvasuo* pvk1 x 457,4,11 13,9 4, ,1 6,5 4 virtaamamittauksessa epävarmuuksia Liminkaoja Leivinneva pvk1 569,7,5* 2, , PO4-P liukoinen kuormitus Temmesjoki (Ramboll) Jouttenoinen* hi1 251,2,3 7,5,2, ,1 3,4 96 virtaama arvioitu vesistömallista Pelsonrimpi (L3-4) pvk 423,5,21 11,1, ,3 7,4 14 Pelsonsuo (L1-12) pvk2 65 2,6 1,5 27,5, , levossa 216 Tuulisuo* pvk1 367,5,7 8,7,11, ,3 4,1 76 virtaama arvioitu vesistömallista Oulujoki (Ahma) Isosuo Vaala pvk1 x 443 1,1,19 17,66, ,8 7,4 78 Kanasuo* pvk1 476,5,5 12,7, ,3 5,9 144 koko jakson virtaamat arvioitu Latvasuo* pvk1 61,4,1 1,5,1 7,4 119,4 9, 116 tarkkailu alkoi kesken kesän Latvasuo* pvk ,,5 23,17,1 8,7 21,1 1,9 159 tarkkailu alkoi kesken kesän, suuri pohjavesimäärä Niskansuo* pvk1 x 27,1,1 6,,3, 3,4 28, 1,3 19 koko jakson virtaamat arvioitu Niskansuo* pvk2 x 188,1,1 5,3,2, 5,3 4,,7 3 koko jakson virtaamat arvioitu Ruostesuo* pvk1 142,3,4 12,39 1, ,1 7, 122 koko jakson virtaamat arvioitu Tunturisuo kemikalointi , ,

144 Liite 5.3 Kaikkien kesän 216 tarkkailusoiden ominaispäästöt Pohjois-Pohjanmaan turvetuotannon tarkkailu 216 Kaikkien tarkkailusoiden tulokset kesäajalta Tarkkailu Brutto Netto Huom! Vesien- Ei tuotan- COD Mn kok.p PO 4-P kok.n NO 2+3-N NH 4-N Fe kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine Suo käsittely nossa 216 g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Kiiminkijoki Alalamminsuo pvk1 212,1,3 6,9,38,2 9,4 54,,8 42 Erkansuo* pvk1 (Suojärvi) 332,3,3 1,7, , 3,1 31 virtaama arvioitu Hakasuo* pvk1 146,3,14 18, , 5,9 58 suuri pohjavesimäärä Hangassuo* la2 x 443 1,1,4 2,6 2, , jälkihoitovaiheen tarkkailu Sapilassuo pvk ,9 2, ,17 4, , Vainionsuo* la3-4 (kosteikko) 46,9,58 12,3, ,6 6, 33 virtaama arvioitu Iijoki (Ahma) Haukkasuo pvk2 283,2,1 6,9,3, 3,4 27, 2,3 18 Hulikkasuo* la ap 37,3,1 11,3,1 4,6 73,1 4,9 61 koko jakson virtaamat arvioitu Iso-Pihlajasuo* pvk1 x 32, ,4 8,7 97 jälkihoitovaiheen tarkkailu, virtaamat arvioitu Joutsensuo* pvk1yp jälkihoitovaiheen tarkkailu, virtaamat arvioitu Kapulasuo* la3 x 261,4 9,2 98,1 3, 85 jälkihoitovaiheen tarkkailu, virtaamat arvioitu Kapustasuo* la ap 224,5,5 8,5,5,1 7, 89,2 2,3 76 jälkihoitovaiheen tarkkailu, virtaamat arvioitu Koppelosaarensuo* la1 x 35,8 9,8 94,6 5,1 84 jälkihoitovaiheen tarkkailu, virtaamat arvioitu Kortesuo* pvk 356 1,2,14 14,5, , 8,5 218 koko jakson virtaamat arvioitu Koutuansuo pvk1 126,4,4 5,5,3,1 3,3 3,2,5 2 Kupsussuo pvk1 316,5,1 16,13 2, ,2 9,3 62 Lehdonsuo pvk1 x 15,8,5 7 8,25 5, , Leväsuo pvk2 x 457 1,3,36 14,31, , 8, 86 Palosuo pvk ,1,25 6,9,2, 15 93,8 1,5 83 Ruonasuo pvk1 329,6,6 7,8,2, 8,2 54,4 3,1 45 Ruonasuo* pvk2 45,4,3 13,5,1 4,8 132,1 7,1 12 koko jakson virtaamat arvioitu Takasuo la/pvk 477,3,2 12,5,1 8,2 45,1 8, 36 kesken kauden vaihdettu tarkkailupiste pvk:lle Siuruanjoki (Ahma) Kalliosuot Epäilyksensuo* kosteikko x jälkihoitovaiheen tarkkailu Kalliosuot Kuikkasuo* pvk x jälkihoitovaiheen tarkkailu Kalliosuot Peltosuo pvk x 414,6,6 14,2, 7,6 53,3 6,4 38 Koivuojanlatvasuo Kivioja ap* pvk Vesistötarkkailu Koivuojanlatvasuo Kivioja yp* pvk Vesistötarkkailu Kotisuo* kem 176,9,8,2,4,1 9, 12,6, 92 koko jakson virtaamat arvioitu Kynkäänsuo pvk2 27,2 8,6 8,3 34, 2, 21 Kynkäänsuo pvk ,9 8, ,7 3,1 92 Kääpäsuo* la3-6/kosteikko 221 1,7 1,2 13 1,9 3, ,5 7,1 179 koko jakson virtaamat arvioitu Leuanojanlatvasuo* pvk1 2,3,2 4,5,1, 1, 25,2 1,3 19 lähes koko jakson virtaamat arvioitu Leuanojanlatvasuo* pvk2 164,8,21 6,1,1, 44 91,7 3, 85 koko jakson virtaamat arvioitu Polvisuo pvk1 x 277,3 7, ,1 3, 72 Ronisuo* pvk ,3, ,4 2, , lähes koko jakson virtaamat arvioitu Saarisuo pvk1 167,5,19 5,5,13, 6,8 36,4 1, 27 Sivakkasuo pvk1 126,5,9 4,8,1, 6,6 5,4 1,1 43 Sääskisuo pvk ,1,8 15,3, 6,6 153,7 6,1 135 Sääskisuo* pvk ,7,13 17,34, ,4 8,8 218 koko jakson virtaamat arvioitu Teerilammensuo pvk1 x 184,1,1 3,9,2,1 5,7 29, 1,4 24 Vaaraojanlatvasuo pvk ,1 6,2 26 4,9 2,3 32 Viitasuo* rhk1 x 57,7 2,6 31,6 1,2 29 jälkihoitovaiheen tarkkailu Viitasuo* rhk1yp x 151, , jälkihoitovaiheen tarkkailu Olhavanjoki Jakosuo kem ,7 1, , , Vasikkasuo pvk1 251,4,16 8,7,4,1 9,3 29,2 2,5 16 Kuivajoki Jääräsuo pvk1 39,6,14 14,4, ,2 5,2 51 Karsikkosuo pvk ,3 1,2 11,35, , 3,6 85 Komppasuo pvk1 331,2,5 11,6,2 7,5 22,,4,3 Komppasuo pvk2 22,1,4 8,5,12,4 4,5 2,,, Kompsasuo* pvk1 378,9, ,24 1, ,4 3,7 15 virtaama arvioitu Kompsasuo pvk , 1, ,2, ,6 3, 142 Kontiosuo pvk1 x 491,5,9 15,7 1, ,1 5,5 93 Kuurtosuo pvk1 151,1,2 8,9,89, , 4, 35 Näätäaapa pvk2 413,5,7 12,23, ,1 3,9 61 Näätäaapa pvk4 36,2,2 1,3,1 6,8 32, 2,1 16 Puutiosuo pvk1 38,4,12 9,4,11, ,1 3,6 77 Ruonansuo* rh1 29,1,3 15 1, , 7,2 2,2 virtaama arvioitu Susiojanlatvasuo pvk1 491,6,23 13,8, ,2 4,1 79 Turkkisuo pvk1 249,4,14 8,2 1,15, ,1 2,3 57 Turkkisuo pvk2 28 1,1,68 7,9,3, ,8 2,1 118 Lapin turvetarkkailu Lumiaapa (LAP) la3 x 49,5, ,42 4, , Keskiarvot Brutto Netto Kohde COD Mn kok.p PO 4-P kok.n NO 2+3-N NH 4-N Fe kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine n g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Kaikki ,,5 17,56 2, , Pintavalutuskentät ,8,3 16,5 1, ,6 8,8 7 Laskeutusaltaat 3 491,7,4 22,7 4, , Kemikalointi ,7 3,5 41 3, , Kasv.kenttä / kosteikko ,4,3 12,, ,2 8,1 82 Kaikki ,8,3 2 1,1 2, , Kaikki ,4,2 1,5 1, ,3 5,6 47 Kaikki ,5,3 11,2 2, ,3 6,8 62 Kaikki ,,4 24 1, , Kaikki ,5,2 14,3 3, ,3 9,3 87 * Ei mukana keskiarvossa Huom! Epäorgaaniset ravinteet ja rauta määritetty yleensä 3 krt/kesä

145 Liite 6.1 Vesienkäsittelymenetelmän tehon tarkkailu Iso-Kinttaissuo, pintavalutuskenttä 1 ap: yp: Näyte Ottopvm COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l 1 Yläpuoli ,8 2 Yläpuoli ,9 3 Yläpuoli Yläpuoli , ,5 5 Yläpuoli , ,9 6 Yläpuoli ,3 7 Yläpuoli ,7 8 Yläpuoli Yläpuoli ,6 1 Yläpuoli ,3 11 Yläpuoli Yläpuoli Yläpuoli Yläpuoli Alapuoli , 2 Alapuoli ,2 3 Alapuoli ,7 4 Alapuoli ,4 5 Alapuoli ,4 6 Alapuoli ,3 7 Alapuoli ,4 8 Alapuoli , 9 Alapuoli ,1 1 Alapuoli ,5 11 Alapuoli , 12 Alapuoli ,7 13 Alapuoli ,5 14 Alapuoli ,1 LOPPUSYKSY 215 Teho % TALVI Teho % KEVÄT Teho % KESÄ Teho % ALKUSYKSY Teho % LOPPUSYKSY Teho % VUOSI 216 Teho % Virtaamapainotettu vuosireduktio 216 % Teho % = Alle määritysrajan. Keskiarvoon laskettu määritysrajalla.

146 Liite 6.2 Vesienkäsittelymenetelmän tehon tarkkailu Itäsuo, pintavalutuskenttä 1 ap: yp: Näyte Ottopvm COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l 1 Yläpuoli Yläpuoli ,9 3 Yläpuoli , ,6 4 Yläpuoli Yläpuoli ,8 6 Yläpuoli Yläpuoli , Yläpuoli Yläpuoli Yläpuoli Yläpuoli Yläpuoli Alapuoli ,6 2 Alapuoli ,2 3 Alapuoli Alapuoli , 5 Alapuoli ,7 6 Alapuoli , ,9 7 Alapuoli ,8 8 Alapuoli ,8 9 Alapuoli ,6 1 Alapuoli ,5 11 Alapuoli , 12 Alapuoli ,6 LOPPUSYKSY 215 Teho % TALVI Teho % KEVÄT Teho % KESÄ Teho % ALKUSYKSY Teho % LOPPUSYKSY Teho % VUOSI 216 Teho % = Alle määritysrajan. Keskiarvoon laskettu määritysrajalla.

147 Liite 6.3 Vesienkäsittelymenetelmän tehon tarkkailu Kuljunneva, pintavalutuskenttä 1 ap: yp: Näyte Ottopvm COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l 1 Yläpuoli Yläpuoli Yläpuoli Yläpuoli Yläpuoli Alapuoli ,2 1 Yläpuoli ,5 2 Yläpuoli , 3 Yläpuoli ,2 4 Yläpuoli ,7 5 Yläpuoli ,5 6 Yläpuoli ,8 KESÄ Teho % ALKUSYKSY Teho % = Alle määritysrajan. Keskiarvoon laskettu määritysrajalla.

148 Liite 6.4 Vesienkäsittelymenetelmän tehon tarkkailu Kynkäänsuo, pintavalutuskenttä 1 ap: yp: Näyte Ottopvm COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l 1 Yläpuoli , Yläpuoli ,1 3 Yläpuoli ,8 4 Yläpuoli Yläpuoli Yläpuoli Yläpuoli Yläpuoli Yläpuoli Yläpuoli Yläpuoli Yläpuoli Yläpuoli Yläpuoli Yläpuoli ,4 16 Yläpuoli ,1 17 Yläpuoli ,4 18 Yläpuoli Yläpuoli ,2 2 Yläpuoli Yläpuoli Alapuoli Alapuoli ,6 3 Alapuoli ,2 4 Alapuoli ,9 5 Alapuoli ,5 6 Alapuoli Alapuoli Alapuoli ,7 9 Alapuoli Alapuoli Alapuoli Alapuoli ,6 13 Alapuoli ,6 14 Alapuoli ,7 15 Alapuoli ,4 16 Alapuoli ,5 17 Alapuoli ,2 18 Alapuoli ,6 19 Alapuoli ,5 2 Alapuoli ,9 21 Alapuoli ,2 TALVI Teho % KEVÄT Teho % KESÄ Teho % ALKUSYKSY Teho % LOPPUSYKSY Teho % VUOSI 216 Teho %

149 Liite 6.5 Vesienkäsittelymenetelmän tehon tarkkailu Kärjenrimpi, pintavalutuskenttä 1 ap: yp: Näyte Ottopvm COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l 1 Yläpuoli Yläpuoli Yläpuoli , Yläpuoli Yläpuoli Yläpuoli Yläpuoli Yläpuoli Yläpuoli Yläpuoli Yläpuoli Yläpuoli Yläpuoli Yläpuoli ,7 1 Alapuoli ,1 2 Alapuoli ,4 3 Alapuoli ,2 4 Alapuoli ,5 5 Alapuoli ,3 6 Alapuoli ,7 7 Alapuoli ,6 8 Alapuoli ,7 9 Alapuoli ,5 1 Alapuoli ,6 11 Alapuoli ,6 12 Alapuoli ,3 13 Alapuoli ,7 14 Alapuoli , 11 35,5 LOPPUSYKSY 215 Teho % TALVI Teho % KEVÄT Teho % KESÄ Teho % ALKUSYKSY Teho % LOPPUSYKSY Teho % VUOSI 216 Teho % = Alle määritysrajan. Keskiarvoon laskettu määritysrajalla.

150 Liite 6.6 Vesienkäsittelymenetelmän tehon tarkkailu Mankisenneva, pintavalutuskenttä 1 ap: yp: Näyte Ottopvm COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l 1 Yläpuoli Yläpuoli Yläpuoli Yläpuoli Yläpuoli Yläpuoli Yläpuoli Yläpuoli Yläpuoli Yläpuoli Yläpuoli Yläpuoli Yläpuoli Yläpuoli Yläpuoli ,8 1 Alapuoli ,2 2 Alapuoli ,7 3 Alapuoli ,8 4 Alapuoli ,7 5 Alapuoli ,9 6 Alapuoli ,1 7 Alapuoli ,5 8 Alapuoli ,4 9 Alapuoli ,2 1 Alapuoli ,5 11 Alapuoli ,8 12 Alapuoli ,3 13 Alapuoli ,9 14 Alapuoli ,4 15 Alapuoli LOPPUSYKSY 215 Teho % TALVI Teho % KEVÄT Teho % KESÄ Teho % ALKUSYKSY Teho % VUOSI 216 Teho % = Alle määritysrajan. Keskiarvoon laskettu määritysrajalla.

151 Liite 6.7 Vesienkäsittelymenetelmän tehon tarkkailu Olki-Peurasuo, pintavalutuskenttä 2 ap: yp: Näyte Ottopvm COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l 1 Yläpuoli Yläpuoli ,8 3 Yläpuoli Alapuoli ,3 2 Alapuoli ,4 3 Alapuoli ,9 ALKUSYKSY Teho % LOPPUSYKSY Teho % Vittasuo, pintavalutus/haihdutuskenttä ap: yp: Näyte Ottopvm COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l 1 Yläpuoli ,8 2 Yläpuoli Yläpuoli Alapuoli ,4 2 Alapuoli ,2 3 Alapuoli ,2 KESÄ Teho %

152 Liite 6.8 Vesienkäsittelymenetelmän tehon tarkkailu Pullinneva, pintavalutuskenttä 1 ap: yp: Näyte Ottopvm COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l 1 Yläpuoli Yläpuoli ,8 3 Yläpuoli , ,3 4 Yläpuoli Yläpuoli Yläpuoli Yläpuoli Yläpuoli Yläpuoli Yläpuoli Yläpuoli Yläpuoli Alapuoli ,6 2 Alapuoli ,5 3 Alapuoli ,1 4 Alapuoli ,9 5 Alapuoli ,3 6 Alapuoli ,6 7 Alapuoli , 8 Alapuoli Alapuoli Alapuoli ,4 11 Alapuoli ,4 12 Alapuoli , LOPPUSYKSY 215 Teho % TALVI Teho % KEVÄT Teho % KESÄ Teho % ALKUSYKSY Teho % LOPPUSYKSY Teho % VUOSI 216 Teho % Virtaamapainotettu vuosireduktio 216 % Teho % = Alle määritysrajan. Keskiarvoon laskettu määritysrajalla.

153 Liite 6.9 Vesienkäsittelymenetelmän tehon tarkkailu Vasamanneva, pintavalutuskenttä 1 ap: yp: Näyte Ottopvm COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l 1 Yläpuoli ,5 2 Yläpuoli ,8 3 Yläpuoli , ,8 4 Yläpuoli , ,5 5 Yläpuoli ,3 6 Yläpuoli Yläpuoli ,4 8 Yläpuoli Yläpuoli Yläpuoli Yläpuoli ,2 12 Yläpuoli ,3 1 Alapuoli ,3 2 Alapuoli ,7 3 Alapuoli ,6 4 Alapuoli ,8 5 Alapuoli ,2 6 Alapuoli , 1 1,8 7 Alapuoli ,8 8 Alapuoli ,1 9 Alapuoli ,8 1 Alapuoli ,5 11 Alapuoli ,8 12 Alapuoli ,1 LOPPUSYKSY 215 Teho % TALVI Teho % KEVÄT Teho % KESÄ Teho % ALKUSYKSY Teho % LOPPUSYKSY Teho % VUOSI 216 Teho %

154 Liite 6.1 Vesienkäsittelymenetelmän tehon tarkkailu Verkaneva, pintavalutuskenttä 1 ap: yp: Näyte Ottopvm COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l 1 Yläpuoli , 2 Yläpuoli ,1 3 Yläpuoli ,8 4 Yläpuoli Yläpuoli ,5 6 Yläpuoli ,5 7 Yläpuoli , 8 Yläpuoli Yläpuoli Yläpuoli Yläpuoli Yläpuoli ,9 13 Yläpuoli Yläpuoli ,3 1 Alapuoli ,6 2 Alapuoli ,6 3 Alapuoli , 4 Alapuoli ,1 5 Alapuoli ,8 6 Alapuoli ,3 7 Alapuoli ,6 8 Alapuoli ,2 9 Alapuoli ,3 1 Alapuoli ,7 11 Alapuoli ,7 12 Alapuoli ,7 13 Alapuoli ,5 14 Alapuoli ,5 LOPPUSYKSY 215 Teho % TALVI Teho % KEVÄT Teho % KESÄ Teho % ALKUSYKSY Teho % LOPPUSYKSY Teho % VUOSI 216 Teho % = Alle määritysrajan. Keskiarvoon laskettu määritysrajalla.

155 Liite 7.1 Turvetuotantoalueiden vuosikuormituksen tarkkailu v. 216 Kohde: Koivu-Loukassuo, pvk1 Haltija/tuottaja: Turveruukki Oy Vesien käsittely: pvk1 Kunta: Oulu Vesistöalue: Iijoki Koordinaatit: Projekti: Purkuvesistö: laskuoja - Iijoki Tarkkailuluokka: Kuntoonpano Mittapadon valuma-alue: 84, ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Kiintoa. Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine hh. MP EHP Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk , , 13, ,4 44 2, pvk , , , 13, ,9 9, pvk , , 16, ,7 17 1, pvk , , , 15, , pvk , , , 15, ,5 17 1, pvk , , 19, , pvk , , , 14, ,1 11, pvk , , , ,7 12 3, pvk , , , , 196 2,7 72,4 2,8, TALVI keskiarvo TALVI Bruttokuormitus g/ha d keskihajonta Nettokuormitus g/ha d KEVÄT keskiarvo KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d keskihajonta Nettokuormitus g/ha d KESÄ keskiarvo 6, KESÄ Bruttokuormitus g/ha d ,7 2 1, keskihajonta ,9 Nettokuormitus g/ha d 1, ALKUSYKSY keskiarvo 6, ,7 ALKUSYKSY Bruttokuormitus g/ha d ,2 14 1, keskihajonta 5, 7, 173, ,6 Nettokuormitus g/ha d,9 6,1 111 LOPPUSYKSY keskiarvo 6, ,3 LOPPUSYKSY Bruttokuormitus g/ha d , , 7,3 1, keskihajonta,7 7,1, ,5 Nettokuormitus g/ha d,9 4,3 27 VUOSI keskiarvo 6, VUOSI Bruttokuormitus g/ha d keskihajonta ,9 Nettokuormitus g/ha d Lisätiedot: Virtaamamittaus lopetettu , virtaamat arvioitu vesistömallijärjestelmästä = tulos alle määritysrajan, laskennat tehty määritysrajapitoisuudella

156 Koivu-Loukassuo, pvk1 Liite 7.1 l/s km 2 9 Valuma keskiarvo näyte mg/l 25 2 Kiintoaine g/ha/d kuormitus 216 pitoisuus 216 µg/l 18 Kokonaisfosfori g/ha/d 3,5 µg/l 2 Kokonaistyppi g/ha/d , 2,5 2, 1,5 1,, , kuormitus 216 pitoisuus 216 kuormitus 216 pitoisuus 216

157 Liite 7.2 Turvetuotantoalueiden vuosikuormituksen tarkkailu v. 216 Kohde: Kontiomaansuo, pvk3 Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvk3 Kunta: Ii Vesistöalue: Siuruanjoki Koordinaatit: Projekti: Purkuvesistö: Puutio-oja-Kontio-oja-Karhuoja-Vitmaoja-Siuruanjoki Tarkkailuluokka: Kuntoonpano Mittapadon valuma-alue: 119,9 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP EHP Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk , , , 25, ,4 36, pvk , , , 35, , pvk , , , 2, ,4 13, pvk , , , 27, , pvk , , , 11, , ,6 68,2 2,8,1 6,8 6,8 6 pvk , , , 12, ,4 43 3,9 17,2 5, pvk , , ,5 21, ,2 55,2 5,1 2, pvk , , , 16, 722 7, , pvk , ,5 16,7 93 8, ,4 16,9 4,6 5, pvk , , ,5 17, 93 8, , , pvk ,5 8, , , 25, , pvk ,2 9, , , 57, ,1 31 8, pvk , , , 43, , pvk , , ,5 39, , pvk , , ,5 22, ,8 2, pvk , , ,5 2, , pvk , , , 19, ,3 7,2,1 8, pvk , , , 2, , pvk , , ,5 33, , , pvk , , , 22, , pvk , , , , , 11, pvk , , , 35, , pvk , , , 23, ,1 17, pvk , , ,5 2, ,6 8, pvk , , , 22, ,7 19 1, pvk , , , 23, ,5 7, pvk , , ,5 3,9 16, ,3 9,8 1,5 8, pvk , , , 15, , ,7 11 4, TALVI keskiarvo 6, ,5 TALVI Bruttokuormitus g/ha d 7, ,1 127,6 8,3 2, keskihajonta 6, , Nettokuormitus g/ha d,5 5,3 35 KEVÄT keskiarvo 6, ,5 KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d ,8 67 8, keskihajonta 3, ,8 Nettokuormitus g/ha d 1, KESÄ keskiarvo 6, ,7 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d , 2 3, keskihajonta 7, ,8 Nettokuormitus g/ha d,6 9,1 73 ALKUSYKSY keskiarvo 6, ,9 ALKUSYKSY Bruttokuormitus g/ha d ,6 1 1, keskihajonta 2,9 4,7 182,7 Nettokuormitus g/ha d,3 3,2 22 LOPPUSYKSY keskiarvo 6, , LOPPUSYKSY Bruttokuormitus g/ha d 3, ,5 1 3, keskihajonta 7, ,3 Nettokuormitus g/ha d,3 4,4 21 VUOSI keskiarvo 6, ,6 VUOSI Bruttokuormitus g/ha d , 19 3, keskihajonta 8, ,9 Nettokuormitus g/ha d,5 8, 65 Lisätiedot: Puutiosuon laskeutusaltaalla kaivutöitä lähtien, saattavat vaikuttaa näytteeseen vuoto pvk3:n penkassa, ohi mennyt vesimäärä 873 m 3. Ohituksesta ei omaa NH 4 -N pitoisuus korkeampi kuin kok.n-pitoisuus. Tulokset tarkistettu, ero selittyy mittausepävarmuudella vesinäytettä. Ohituksen kuormitus laskettu pintavalutuskentän yläpuolelta otetun Talven ja vuoden keskiarvot sekä kuormitukset laskettu alkaen näytteen vedenlaadulla ja se on lisätty tuloksiin. = alle määritysrajan. Keskiarvo ja kuormitus laskettu määritysrajalla.

158 Kontiomaansuo, pvk3 Liite 7.2 l/s km Valuma keskiarvo näyte mg/l 12, 1, Kiintoaine g/ha/d , , , ,, 2 1 kuormitus 216 pitoisuus 216 µg/l 18 Kokonaisfosfori g/ha/d 4,5 µg/l 18 Kokonaistyppi g/ha/d , ,5 3, 2,5 2, 1,5 1, ,5 2 1, kuormitus 216 pitoisuus 216 kuormitus 216 pitoisuus 216

159 Turvetuotantoalueiden vuosikuormituksen tarkkailu v. 216 Kohde: Kuuhkamonneva, pvk2 Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvk Kunta: Raahe Vesistöalue: Pyhäjoki Koordinaatit: Projekti: Purkuvesistö: laskuoja-piipsanjoki-piipsjärvi-pyhäjoki Tarkkailuluokka: Kuntoonpano Mittapadon valuma-alue: 16,7 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP EHP Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk , , ,5 24, , pvk , , ,5 17, , pvk , , ,5 19, , pvk , , , 28, , pvk ,2 7,9 17 1,8 63,7 18,,8,4 3,4 6 pvk , 5,7 68,7 11,1 13,1,5,3,6 7 pvk , , , 16, pvk , ,5 8, ,8 41 4,4 119,4 6,9 4, pvk , ,5 7, , ,4 8,4 5,5 4, pvk , , 8, , ,2 139,4 9,4 7, pvk , , 19, , pvk , , 13, , pvk , ,5 16, ,5 13 5, pvk , , 22, ,7 23 8, pvk , , , 14, ,5 291,5 1 2, pvk , , 4,9 68,7 44 4,4 265,5 8,, pvk , , , 7, , ,7 114,2 2,7, pvk , , 9, , ,6 337,5 8,2, pvk , , , 3, , pvk , , , 17, , pvk , ,4 6, , 44 4,4 36,5 8,7, pvk , , 14, ,2 345,4 8,1 1, pvk , , , 33, , pvk , , , 11,9 61 6, ,8 413,3 1 3, pvk , , , 7, , ,3 162,2 4,4 1, pvk , , , 8, , ,9 389,5 12 4, pvk , , , 7, 18 1,2 33 3,3 173,2 5,1 2, pvk , , , 5,7 68, ,7 58,8 19 8, pvk , ,5 9, , ,2 334,5 14 7, 7 TALVI keskiarvo 6, TALVI Bruttokuormitus g/ha d 3, ,1 4 2, 17 9,3 4 keskihajonta ,8 Nettokuormitus g/ha d 1, KEVÄT keskiarvo 6, KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d , keskihajonta 6,2 7, ,4 Nettokuormitus g/ha d, KESÄ keskiarvo 5, ,3 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d ,7 26 7,2 71 keskihajonta , Nettokuormitus g/ha d, ALKUSYKSY keskiarvo 5, ,5 ALKUSYKSY Bruttokuormitus g/ha d 1, ,8 213,3 6,3 2,3 21 keskihajonta 11 8,3 2 86,8 Nettokuormitus g/ha d,2 4,7 17 LOPPUSYKSY keskiarvo 5, LOPPUSYKSY Bruttokuormitus g/ha d 1, , 455,6 17 7,7 62 keskihajonta 4,9, ,6 Nettokuormitus g/ha d, VUOSI keskiarvo 5, VUOSI Bruttokuormitus g/ha d , 21 8, 8 keskihajonta , Nettokuormitus g/ha d, Lisätiedot: Padottaa, vesipinnat samalla tasolla, seisova vesi, ei näytettä. Jakson kuormitus laskettu edellisen näytteenottokerran vedenlaadulla Kaivossa seisova vesi, n. 5 cm, ei näytettä. Luultavasti purkuputki jäätynyt, ilmoitettu yhteyshenkilölle. Jakson kuormitus laskettu seuraavan näytteenottokerran vedenlaadulla Padottaa, vesipinnat samalla tasolla, pieni virtaus Omavalvontanäyte, rankkasade Kiintoaineen hehkutushäviö 4,6 mg/l Voimakas virtaus, vedenkorkeutta mahdoton mitata tarkasti. Sähkonjohtavuus 4,5 ms/m, SO 4 5,1 mg/l Virtaamassa jonkin verran kiintoainetta Padotusjakson virtaamat arvioitu vesistömallijärjestelmästä Vuositulokset laskettu alkaen Liite 7.3

160 Kuuhkamonneva, pvk2 Liite 7.3 l/s km 2 12 Valuma keskiarvo näyte mg/l 25, 2, 15, 1, 5,, Kiintoaine g/ha/d kuormitus 216 pitoisuus 216 µg/l 8 Kokonaisfosfori g/ha/d 2 µg/l 5 Kokonaistyppi g/ha/d kuormitus 216 pitoisuus 216 kuormitus 216 pitoisuus 216

161 Liite 7.4 Turvetuotantoalueiden vuosikuormituksen tarkkailu v. 216 Kohde: Lamminsuo, pvk1 Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvk1 Kunta: Pudasjärvi Vesistöalue: Kiiminkijoki Koordinaatit: Projekti: Purkuvesistö: Jaalankajoki-Nuorittajoki-Kiiminkijoki Tarkkailuluokka: Kuntoonpano Mittapadon valuma-alue: 42 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP EHP Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk , 21, ,2 3, pvk , , , 12, , pvk , , , 2, , pvk , , , 18, , pvk , , , 14, ,4 11,1 9, pvk , , ,5 16, ,4 12,2 9, pvk , , , 2, , pvk , , , 1, ,2 7,7,1 8,2 8,6 9 pvk , , , 9, , ,3 8, pvk , , , 1, ,3 8,,1 8, pvk , , , 2, , pvk , , , 14, ,4 14, pvk , , ,6 17, , pvk , , , 15, ,2 8,1,1 9, pvk , , , 11, ,1 4,7 6,5 16 pvk , , , 12, ,1 5,8,1 7,9 7,3 17 pvk , , , 11, ,1 4,2 6,2 18 pvk , , , 7, , ,1 4,,2 5, pvk , , ,5 8,1 34 9, ,1 2,9,1 4,5 4,5 TALVI keskiarvo TALVI Bruttokuormitus g/ha d ,2 3,5 11 keskihajonta Nettokuormitus g/ha d,, 1,9 KEVÄT keskiarvo 4, ,4 KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d , keskihajonta 5, ,9 Nettokuormitus g/ha d,5 1,9 131 KESÄ keskiarvo 4, , 49 1,2 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d ,3 12,1 9,1 24 keskihajonta 6,5 3,6 16 2,1 141,5 Nettokuormitus g/ha d, 1,4 1,7 ALKUSYKSY keskiarvo 4, ,5 52,6 ALKUSYKSY Bruttokuormitus g/ha d ,1 5,,1 8,6 7,4 keskihajonta 2,4,6 33 3,5 28,2 Nettokuormitus g/ha d,,, LOPPUSYKSY keskiarvo 4, ,9 LOPPUSYKSY Bruttokuormitus g/ha d 7, ,1 3,4,2 5,2 8,6 keskihajonta 2,1,7 35 2,8 35,5 Nettokuormitus g/ha d,,, VUOSI keskiarvo 4, ,4 VUOSI Bruttokuormitus g/ha d , keskihajonta 8, 7, ,3 17 1,4 Nettokuormitus g/ha d,1,8 16 Lisätiedot: , 11.1., 26.1., 8.2., Pintavalutuskenttä ei vielä käytössä Padottaa n. 3 cm. S-joht. 2,3 ms/m, SO4,44 mg/l Pvk otettiin käyttöön viikolla 1/216 käytetään omaa virtaamadataa koska vesistömalli aliarvioi virtaamaa selvästi Vesi seisoo mittakaivossa, ei virtausta, ei näytettä. Kuormitus lasketaan seuraavan näytteenottokerran vedenlaadulla Padottaa ja padottaa hiukan, käytetään omaa virtaamadataa koska vesistömalli aliarvioi virtaamaa selvästi NH 4 -N jäi määrittämättä konsultin näytteenoton suunnittelussa tapahtuneen virheen vuoksi = alle määritysrajan. Keskiarvo ja kuormitus laskettu määritysrajalla.

162 Lamminsuo, pvk1 Liite 7.4 l/s km 2 Valuma keskiarvo näyte 6.74 mg/l 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1,, Kiintoaine g/ha/d kuormitus 216 pitoisuus 216 µg/l 45 Kokonaisfosfori g/ha/d 3, µg/l 9 Kokonaistyppi g/ha/d , , , , , , kuormitus 216 pitoisuus 216 kuormitus 216 pitoisuus 216

163 Liite 7.5 Turvetuotantoalueiden vuosikuormituksen tarkkailu v. 216 Kohde: Paskalanneva, pvk Haltija/tuottaja: Jukuturve Oy Vesien käsittely: pvk Kunta: Alavieska/Ylivieska Vesistöalue: Kalajoki Koordinaatit: Projekti: Purkuvesistö: Väätinkanava-Jukulaisoja-Järvioja-Kalajoki Tarkkailuluokka: Kuntoonpano Mittapadon valuma-alue: 12 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP EHP Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk , , , 16, , , pvk , , , 12, , , pvk , , , 19, , pvk , , , 33, , LOPPUSYKSY keskiarvo, , LOPPUSYKSY Bruttokuormitus g/ha d , keskihajonta ,4 215 Nettokuormitus g/ha d 1, Lisätiedot: Siirtyi tuotantovaiheen tarkkailuun lähtien

164 Paskalanneva, pvk Liite 7.5 l/s km 2 Valuma keskiarvo 14 näyte mg/l 7, 6, 5, 4, 3, 2, Kiintoaine g/ha/d , 2 2, kuormitus 216 pitoisuus 216 µg/l 18 Kokonaisfosfori g/ha/d 3, µg/l 3 Kokonaistyppi g/ha/d , , , , ,5 5 1, kuormitus 216 pitoisuus 216 kuormitus 216 pitoisuus 216

165 Liite 7.6 Turvetuotantoalueiden vuosikuormituksen tarkkailu v. 216 Kohde: Varpasuon lisäalue, pvk3 Haltija/tuottaja: Turveruukki Oy Vesien käsittely: pvk3 Kunta: Oulu Vesistöalue: Kiiminkijoki Koordinaatit: Projekti: Purkuvesistö: laskuoja-oravioja-jolosjärvi Tarkkailuluokka: Kuntoonpano Mittapadon valuma-alue: 2,2 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP EHP Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk , , , ,7 23 6, pvk , , , , pvk , , , ,9 33 9, pvk , , , , pvk ,3 152,3 7, 2 6 pvk , - 7 pvk , - 8 pvk pvk pvk pvk pvk pvk pvk , , pvk , , , ,5 16 3, pvk , , , , pvk , , ,5 9, ,8 23 1, pvk , , , 9, , pvk , , 15, , pvk , , 12, , pvk , ,5 1, , pvk , ,5 1, ,2 29 9, pvk , , ,5 1, , pvk , ,5 9, , pvk , , , 9, , pvk , , , 11, , pvk , , , 8, , pvk , , ,5 5,9 87 5, ,7 21 9, pvk , , , , , TALVI keskiarvo TALVI Bruttokuormitus g/ha d 12,7 14,,6,, 69 keskihajonta Nettokuormitus g/ha d,,3 68 KEVÄT keskiarvo 6, KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d , keskihajonta Nettokuormitus g/ha d, KESÄ keskiarvo 6, KESÄ Bruttokuormitus g/ha d ,3 52 8, keskihajonta 5, ,7 Nettokuormitus g/ha d, ALKUSYKSY keskiarvo 6, , ALKUSYKSY Bruttokuormitus g/ha d , keskihajonta 2, 4, 115 3,5 Nettokuormitus g/ha d, LOPPUSYKSY keskiarvo 6, ,7 LOPPUSYKSY Bruttokuormitus g/ha d 7, , keskihajonta 4,2, ,1 Nettokuormitus g/ha d, VUOSI keskiarvo 6, ,4 VUOSI Bruttokuormitus g/ha d ,7 28 6, keskihajonta 6, ,1 Nettokuormitus g/ha d, Lisätiedot: , , 7.12., Padottaa Jäätä n. 1 m. Näyte purkuputkesta Jakson kuormitus laskettu otetun näytteen vedenlaadulla Omavalvontanäyte (kova sade). Kiintoaineen hehkutusjäännös 12 mg/l Mittapato jäässä, ei näytettä. Purkuputki todennäköisesti jäätynyt umpeen. Talven ja vuoden keskiarvot sekä kuormitukset laskettu alkaen Ei vettä, ei näytettä Jaksojen ja virtaamat arvioitu vesistömallijärjestelmästä (virtaamadata Nollavirtaamajakso epäluotettavaa) ja (virtaamamittaus lopetettu) = alle määritysrajan. Keskiarvo ja kuormitus laskettu määritysrajalla.

166 Varpasuon lisäalue, pvk3 Liite 7.6 l/s km 2 Valuma keskiarvo näyte 6.13 mg/l 25, 2, 15, 1, 5,, Kiintoaine g/ha/d kuormitus 216 pitoisuus 216 µg/l Kokonaisfosfori g/ha/d 5,5 5, 4,5 4, 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, µg/l Kokonaistyppi g/ha/d kuormitus 216 pitoisuus 216 kuormitus 216 pitoisuus 216

167 Liite 8.1 Vesienkäsittelymenetelmän tehon tarkkailu Koivu-Loukassuo, pintavalutuskenttä 1 ap: yp: Näyte Ottopvm COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l 1 Yläpuoli Yläpuoli , , 3 Yläpuoli , ,8 4 Yläpuoli , ,5 5 Yläpuoli ,1 6 Yläpuoli , ,5 1 Alapuoli ,5 2 Alapuoli , ,8 3 Alapuoli , ,3 4 Alapuoli , , 5 Alapuoli ,3 6 Alapuoli , ,4 KESÄ Teho % ALKUSYKSY Teho % LOPPUSYKSY Teho %

168 Liite 8.2 Vesienkäsittelymenetelmän tehon tarkkailu Kontiomaansuo, pintavalutuskenttä 3 ap: yp: , yp2: Näyte Ottopvm COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l 1 Yläpuoli ,8 2 Yläpuoli ,9 3 Yläpuoli ,6 4 Yläpuoli ,8 5 Yläpuoli ,3 6 Yläpuoli , 7 Yläpuoli ,7 8 Yläpuoli ,7 9 Yläpuoli ,7 1 Yläpuoli ,7 11 Yläpuoli ,8 12 Yläpuoli ,6 13 Yläpuoli Yläpuoli Alapuoli ,3 2 Alapuoli ,2 3 Alapuoli ,7 4 Alapuoli ,3 5 Alapuoli Alapuoli , ,1 7 Alapuoli ,3 8 Alapuoli ,5 9 Alapuoli Alapuoli Alapuoli ,3 12 Alapuoli , 13 Alapuoli Alapuoli ,9 LOPPUSYKSY 215 Teho % TALVI Teho % KEVÄT Teho % KESÄ Teho % ALKUSYKSY Teho % LOPPUSYKSY Teho % VUOSI 216 Teho % Yläpuolisena pitoisuutena käytetään Puutiosuon puoleisen (pvk3yp2) ja Kontiomaansuon puoleisen (pvk3yp) kokonaisvaluma-alueen pinta-aloilla painotettua pitoisuuskeskiarvoa.

169 Liite 8.3 Vesienkäsittelymenetelmän tehon tarkkailu Kuuhkamonneva, pintavalutuskenttä 2 ap: yp: Näyte Ottopvm COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l 1 Yläpuoli Yläpuoli ,1 3 Yläpuoli Yläpuoli Yläpuoli Yläpuoli Yläpuoli Yläpuoli Yläpuoli Yläpuoli Yläpuoli Yläpuoli Yläpuoli Yläpuoli Alapuoli ,1 2 Alapuoli , 3 Alapuoli ,7 4 Alapuoli Alapuoli Alapuoli Alapuoli ,2 8 Alapuoli ,3 9 Alapuoli ,9 1 Alapuoli Alapuoli ,9 12 Alapuoli ,1 13 Alapuoli ,5 14 Alapuoli LOPPUSYKSY 215 Teho % TALVI Teho % KEVÄT Teho % KESÄ Teho % ALKUSYKSY Teho % LOPPUSYKSY Teho % VUOSI 216 Teho %

170 Liite 8.4 Vesienkäsittelymenetelmän tehon tarkkailu Lamminsuo, pintavalutuskenttä 1 ap: yp: Näyte Ottopvm COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l 1 Yläpuoli Yläpuoli Yläpuoli ,4 4 Yläpuoli Yläpuoli Yläpuoli ,7 7 Yläpuoli ,7 8 Yläpuoli Yläpuoli ,9 1 Alapuoli ,7 2 Alapuoli ,5 3 Alapuoli ,5 4 Alapuoli ,5 5 Alapuoli ,9 6 Alapuoli ,8 7 Alapuoli ,5 8 Alapuoli ,2 9 Alapuoli ,5 KEVÄT Teho % KESÄ Teho % ALKUSYKSY Teho % LOPPUSYKSY Teho % VUOSI 216 Teho % Virtaamapainotettu vuosireduktio 216 % Teho % Vesienkäsittelymenetelmän tehon tarkkailu Paskalanneva, pintavalutuskenttä ap: yp: Näyte Ottopvm COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l 1 Yläpuoli ,6 2 Yläpuoli ,7 1 Alapuoli ,8 2 Alapuoli , LOPPUSYKSY Teho %

171 Liite 8.5 Vesienkäsittelymenetelmän tehon tarkkailu Varpasuon lisäalue, pintavalutuskenttä 3 ap: yp: Näyte Ottopvm COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l 1 Yläpuoli ,3 2 Yläpuoli ,7 3 Yläpuoli Yläpuoli ,4 5 Yläpuoli Yläpuoli Yläpuoli Yläpuoli ,1 9 Yläpuoli Yläpuoli ,8 1 Alapuoli ,7 2 Alapuoli ,4 3 Alapuoli ,4 4 Alapuoli ,7 5 Alapuoli Alapuoli Alapuoli Alapuoli ,6 9 Alapuoli ,4 1 Alapuoli ,9 LOPPUSYKSY 215 Teho % KESÄ Teho % ALKUSYKSY Teho % LOPPUSYKSY Teho % VUOSI 216 Teho %

172 Liite 9 Pohjois-Pohjanmaan turvetuotannon päästötarkkailu v. 216 Tuotannosta poistuneiden alueiden (kasvittumatonta pinta-alaa, ei vielä jälkikäytössä) vuosipäästöt. Suo Haltija/ Purku- poistunut tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö tuot. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a KALAJOKI Nurmesneva (osa) Vapo Oy J Vittouvenneva (osa) Vapo Oy ,7 K 31,5 1 59,2 4,7 47 Jouttenisenneva Vapo Oy K , , Rautamullansuo Vapo Oy K , , Tuppuraneva Kanteleen Voima Oy E , , Osmalamminneva Kanteleen Voima Oy K , , Löytynneva Turveruukki Oy E , , yhteensä PYHÄJOKI Ahmaneva Vapo Oy J , , Haaponeva Vapo Oy K , Piipsanneva (osa) Vapo Oy K Puutionneva Vapo Oy K , , Luomaneva Vapo Oy J , Onkineva Vapo Oy E , , Pihlajaneva Vapo Oy E Siloneva Vapo Oy K , , Vittouvenneva (osa) Vapo Oy K , , Kuuhkamonneva Vapo Oy K , Ojaneva Vapo Oy 54.76,5 J 88,1 4,4 3, 2,3 26 Lehtoneva Turveruukki Oy K , , yhteensä SIIKAJOKI Piipsanneva (osa) Vapo Oy ,3 K 361 1, 12 17,8 6,8 159 Parkkisenrimpi Vapo Oy ,6 K 734 1, , Jousineva Vapo Oy K Jyletneva Vapo Oy K , Kivineva Vapo Oy K Kivineva Vapo Oy 57.69,6 K 121,2 6,3 38,1 3,7 32 Puronräme Vapo Oy ,2 K 498,4 2 49, Saarineva Vapo Oy 57.37,4 K 16,1 5, 18,1 4,2 17 Mankisenneva Vapo Oy 57.26,8 K 25,3 8,3 21,2 6,4 17 Hourunneva Turveruukki Oy ,2 E , , Hourunneva Turveruukki Oy ,3 K 971 2, , Kupukkaneva Turveruukki Oy ,4 E 257, ,2 7,7 74 Savaloneva Turveruukki Oy E , , Lahnasneva Turveruukki Oy ,1 E 57, , Hangasneva Turveruukki Oy , K 381, , Hangasneva Turveruukki Oy 57.13,4 E 75,1 4,2 27,1 2,5 24 Hukanneva Turveruukki Oy K , Paloneva Turveruukki Oy E , Järvineva Turveruukki Oy ,1 E 281, ,3 6,4 44 Huhanneva Turveruukki Oy , E 184,3 9,3 6,1 5,5 53 Huhtineva Turveruukki Oy 57.18,7 E 94,2 4,1 19,1 2,1 15 Iso-Manninen Turveruukki Oy ,6 K , , Pikarineva Turveruukki Oy E , , Vesiläisenneva Matti Suni /Turver. Oy 57.73,4 E 75,1 4,2 27,1 2,5 24 yhteensä TEMMESJOKI Jouttenoinen Vapo Oy ,5 K 154,3 7,2 44,2 3,5 37 Pelsonrimpi Vapo Oy K Raja-aava Vapo Oy E , Tuulisuo Vapo Oy K , , yhteensä OULUJOKI Itäsuo Vapo Oy K , , Pehkeensuo Vapo Oy K , , Niskansuo Vapo Oy ,8 E 631, , Niskansuo Vapo Oy ,2 K 258,6 1 54,4 3,8 42 Petäikönsuo Turveruukki Oy E Miehonsuo I Turveruukki Oy K , Turvesuo Turveruukki Oy ,9 E 632 1, , Kapustasuo Turveruukki Oy E , , Kanasuo Turveruukki Oy K , , Haarasuo Turveruukki Oy E , Miehonsuo II Turveruukki Oy ,1 E 624 1, , Latvasuo Utajärvi Turveruukki Oy ,6 K 15,1 3,5 31,1 2,1 28 Hautasuo (osa) Turveruukki Oy ,6 E 298,4 16,7 17,2 1, 94 yhteensä

173 Liite 9 Pohjois-Pohjanmaan turvetuotannon päästötarkkailu v. 216 Tuotannosta poistuneiden alueiden (kasvittumatonta pinta-alaa, ei vielä jälkikäytössä) vuosipäästöt. Suo Haltija/ Purku- poistunut tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö tuot. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a KIIMINKIJOKI Alalamminsuo Vapo Oy ,3 K 192, ,1 5,8 63 Erkansuo Vapo Oy E , , Hakasuo Vapo Oy K , , Hangassuo Vapo Oy ,7 J , , Marttilansuo Vapo Oy E , , Isosuo Vapo Oy 6.46,8 K 52,1 2,5 1,,7 6,4 Vainionsuo Turveruukki Oy K , , Vainionsuo Turveruukki Oy K , , Isosuo Ylikiiminki Turveruukki Oy E , , Isosuo Ylikiiminki Turveruukki Oy ,7 E , , Varpasuo Turveruukki Oy ,1 K 548 1, , Varpasuo Turveruukki Oy ,5 E 468 1, 21 94, Kuusisuo T. ja E. Valkola E , , yhteensä IIJOKI 6, , , Joutsensuo Vapo Oy J , , Kortesuo Vapo Oy K Haukkasuo Vapo Oy , K , , Palosuo Vapo Oy ,2 K 496 2, ,8 4,9 118 Olki-Peurasuo Vapo Oy ,4 K 219, ,4 8,3 5 Koutuansuo Vapo Oy ,7 K 912 1, , Kärppäsuo Turveruukki Oy ,6 E 11,2 5,6 36,1 3,3 32 Lampisuo (osa) Turveruukki Oy E , ,1 38,9 267 Murtosuo Turveruukki Oy E , , Mäntyharjun-Riepul.s Turveruukki Oy E , ,8 52,4 436 Ällinsuo Turveruukki Oy E , , Isosuo Kollaja Turveruukki Oy E , , Ahvensuo Turveruukki Oy ,6 E 485, , Ahvensuo Turveruukki Oy ,7 E 496, , Latvasuo Turveruukki Oy E , Latvasuo Turveruukki Oy E , , Luisansuo Turveruukki Oy E , , Lavasuo Turveruukki Oy ,9 E 655 1, , Kuikkasuo Turveruukki Oy E , , Matkasuo Yli-Ii Turveruukki Oy ,9 E 533, , Iso-Rytisuo Turveruukki Oy ,4 E 722 1, , Takasuo Turveruukki Oy K , Ruonasuo Turveruukki Oy ,5 K 56,1 2,4 17,1 1,5 15 Syrjäsuo Turveruukki Oy ,3 E 239, ,2 7,2 68 Iso-Ahmasuo Pudasjärven Turvetyö E , Iso-Ahmasuo Pudasjärven Turvetyö E , Hulikkasuo Rasepi Oy K , , Kapustasuo Rasepi Oy K , , yhteensä SIURUANJOKI Saarisuo Vapo Oy ,6 K 236, ,4 5, 42 Vaaraojanlatvasuo Vapo Oy ,1 K 8,1,1,4 3,1,1,2 2,7 Kynkäänsuo Vapo Oy ,5 K 31 1, ,5 7,5 97 Kynkäänsuo Vapo Oy ,1 E 16,4 4,6 34,3 2,6 3 Kynkäänsuo Vapo Oy ,2 K 18,,7 4,4,,3 3,5 Sivakkasuo Vapo Oy ,2 E , , 37 4 Sivakkasuo Vapo Oy ,7 E 913 1, , Iso-Pukasuo Vapo Oy ,2 E 27,1 1,2 5,4,,6 4,2 Polvisuo Vapo Oy ,3 K 56, ,4 9,3 85 Lampisuo (osa) Turveruukki Oy ,3 E 239, ,2 7,2 68 Kapeimmansuo Turveruukki Oy ,3 E 4,1 1,8 8,,,9 6,3 Koivuojanlatvasuo Turveruukki Oy ves , Kääpäsuo Turveruukki Oy S Pukasuo Turveruukki Oy E , , Viidansuo Turveruukki Oy E , , Ämmänsuo Turveruukki Oy ,9 E , , Kaartosuo Turveruukki Oy ,7 E 94,2 4,1 19,1 2,1 15 Matkasuo Pudasjärvi Turveruukki Oy E , ,1 76,6 526 Heini-Honkisuo (LAP)Turveruukki Oy ,3 E 38, ,4 7, 48 Tuomisuo (LAP) Turveruukki Oy E , ,5 84,2 579 Sääskisuo (LAP) Turveruukki Oy ,9 K , , Pikku-Saarisuo Turveruukki Oy E , , Pikku-Saarisuo Turveruukki Oy E , , Pohjoinen Latvasuo Kuiva-Turve Oy ,3 E 575 1, , Kotisuo Turvetuote Peat Bog , E 585 1, , Isoahontaussuo Turvetuote Peat Bog , E 368, , yhteensä OLHAVANJOKI Jakosuo Vapo Oy ,9 K 972 2, , Vasikkasuo Vapo Oy ,1 K 359 1, 17 64,5 4,1 39 yhteensä

174 Liite 9 Pohjois-Pohjanmaan turvetuotannon päästötarkkailu v. 216 Tuotannosta poistuneiden alueiden (kasvittumatonta pinta-alaa, ei vielä jälkikäytössä) vuosipäästöt. Suo Haltija/ Purku- poistunut tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö tuot. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a KUIVAJOKI Näätäaapa (LAP) Vapo Oy K , , Näätäaapa (LAP) Vapo Oy ,8 K 252,3 9,2 39,1 2,7 26 Kuurtosuo Turveruukki Oy K , ,8 6 5 Karsikkosuo (LAP) Turveruukki Oy K , , Jääräsuo Kuiva-Turve Oy 63.14,1 K 11,,6 2,9,,2 2,2 Komppasuo Kuiva-Turve Oy ,7 K 216, , 1,9 1 Kompsasuo Kuiva-Turve Oy ,2 K 367 1, ,9 4,9 77 Kompsasuo Kuiva-Turve Oy 63.71,1 K 1,,6 3,2,,2 2,5 Klaavunsuo Kuiva-Turve Oy ,5 K 225, ,1 3, 29 Susiojanlatvasuo Kuiva-Turve Oy K , , Turkkisuo Kuiva-Turve Oy K , , Turkkisuo Kuiva-Turve Oy , K 417, ,2 9, 72 Ruonansuo (LAP) Simon Turvejaloste , K 269, , yhteensä PIEHINGINJOKI Puuroneva Vapo Oy , E 932 1, , yhteensä , , KALIMENOJA Hautasuo (osa) Turveruukki Oy E , yhteensä , YPPÄRINJOKI Marjaneva (osa) Megaturve Oy E , , yhteensä

175 Liite 1 Valuman ja vdl-muuttujien lineaariset riippuvuudet Pohjois-Pohjanmaan tuotantovaiheen ympärivuotisilla tarkkailukohteilla v Aineisto: Kaikki Pöyry Finland Oy:n tarkkailemat Pohjois-Pohjanmaan ympärivuotiset tuotantovaiheen tarkkailukohteet : kaikki tuottajat, kaikki vesienkäsittelyt, kaikki vuodenajat PPO-vuosikuormitustarkkailussa olleet ympärivuotiset tuotantovaiheen tarkkailukohteet : kaikki tuottajat, kaikki vesienkäsittelyt, kaikki vuodenajat Valumana käytetty näytteenottohetken valumaa, joka laskettu mittapadon cm-lukeman perusteella Jos näytettä tai mittapadon vedenkorkeuslukemaa ei ole saatu poistettu aineistosta 4 tuotantoaluetta, näytemäärä kpl Tulokset: Pearsonin korrelaatiokertoimet (r) muuttujien välillä: Valuma l/s km 2 COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine Valuma l/s km 2 -,2 -,1,, COD Mn -,2,4,7,2 Kok.P -,1,4,5,3 Kok.N,,7,5,4 Kiintoaine,,2,3,4 n = 2454 Valumalla ja vedenlaadulla ei merkitsevää lineaarista riippuvuutta minkään parametrin kohdalla COD Mn :lla ja Kok N:lla selvä lineaarinen riippuvuus (orgaaninen typpi sitoutuu humukseen) Kok P:lla ja Kok N:lla kohtalainen lineaarinen riippuvuus COD Mn :lla ja Kok P:lla kohtalainen lineaarinen riippuvuus Kiintoaineella ja Kok N:lla kohtalainen lineaarinen riippuvuus Kiintoaineella ja Kok P:lla kohtalainen lineaarinen riippuvuus Kuvissa 1 ja 2 on esitetty tulokset hajontakuvioina

176 Liite 1 Kuva 1. Näytteenottohetken valumat ja analysoidut pitoisuudet Pohjois-Pohjanmaan tuotantovaiheen ympärivuotisilla tarkkailukohteilla. n =

177 Liite 1 Kuva 2. Vedenlaatumuuttujien välinen tarkastelu Pohjois-Pohjanmaan tuotantovaiheen ympärivuotisilla tarkkailukohteilla. n =

178 Liite 11 VESISTÖTARKKAILU POHJOIS-POHJANMAAN KUNTOONPANOKOHTEIDEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 216

179

180 Pohjois-Pohjanmaan kuntoonpanokohteiden vesistötarkkailu vuonna Sisältö 1 KONTIOMAANSUON VESISTÖTARKKAILU LAMMINSUON VESISTÖTARKKAILU VIITTEET... 5 Liitteet Liite 1 Vesistötarkkailutulokset Pohjakartta-aineistot Maanmittauslaitos, lupa nro 48/MML/12 Pöyry Finland Oy Ari Nikula, FM Yhteystiedot Elektroniikkatie 13 FI-959 Oulu, Finland puh sähköposti: etunimi.sukunimi@poyry.com Copyright Pöyry Finland Oy

181

182 1 1 KONTIOMAANSUON VESISTÖTARKKAILU Kontiomaansuon alueellinen vesistötarkkailu tehtiin Kontiomaansuon tarkkailusuunnitelman (Pöyry Finland Oy 215) mukaisesti siten, että näytteet otettiin 3 kertaa vuodessa (huhti-, heinä- ja elokuu) suon alapuolisesta vesistöstä kahdesta pisteestä (laskuojasta ja Vitmaojan yläosalta, Taulukko 1-1 ja Kuva 1-1). Kaikki tulokset ovat liitteessä 1. Kontiomaansuon kuivatusvesien käsittelyyn kuuluvat sarkaojien lietetaskut, sarkaojapidättimet, pintapuomilla varustettu laskeutusallas ja pintavalutuskenttä. Kenttä on yhteinen viereisen Puutiosuon turvetuotantoalueen (lohkot 3 ja 4) kanssa. Vedet johdetaan pintavalutuskentälle pumppaamalla ympärivuotisesti. Kontiomaansuon valumavedet laskevat laskuojan kautta alapuoliseen vesistöön reittiä: Puutio-oja Karhuoja Vitmaoja Siuruanjoki Iijoki Perämeri. Vitmaojan valuma-alue on lähinnä asumatonta ojitettua metsä- ja suoaluetta. Peltoja valuma-alueella on hyvin vähän. Vitmaojaan johdetaan vesiä myös seuraavilta turvetuotantoalueilta: Puutiosuo, Pohjoinen Latvasuo, Polvisuo, Kynkäänsuo ja Pikku-Saarisuo. Turvetuotantoalueiden osuus on 4,1 % Vitmaojan valuma-alueesta. Laskuojan ja Vitmaojan vuoden 216 keskimääräiset fosforipitoisuudet kuvasivat rehevyyttä (Forsberg & Ryding 198). Laskuojan keskimääräinen typpipitoisuus kuvasi rehevyyttä ja Vitmaojan lievää rehevyyttä. Mitatut sähkönjohtavuudet olivat alhaisia vaihdellen välillä 1,3 4,7 ms/m. Molempien havaintopaikkojen happitilanne oli kevättulvan aikaan hyvä, mutta heinäkuussa välttävällä tasolla. Elokuussa tilanne koheni etenkin laskuojassa. Vitmaojan vesi oli hieman happamampaa (ka. 5,8) kuin laskuojan (ka. 6,4). Kontiomaansuolta lähtevän veden COD Mn -arvot olivat pienempiä kuin laskuojassa ja Vitmaojassa (Kuva 1-2). Kiintoainepitoisuudet olivat laskuojaa pienempiä huhti- ja heinäkuussa, elokuussa eroa ei ollut. Vitmaojassa kiintoainepitoisuus oli huhtikuun tulva-aikana erittäin pieni, mutta heinä- ja elokuussa pitoisuus oli suurempi kuin muilla tarkkailupisteillä. Kokonaisravinnepitoisuudet olivat lähes poikkeuksetta pienimmillään Vitmaojassa. Kontiomaansuolta lähtevän veden kokonaisfosforipitoisuudet olivat lähellä alapuolisen vesistön pitoisuuksia. Kokonaistyppipitoisuudet olivat sitä vastoin jokaisella näytekerralla suurempia kuin laskuojassa tai Vitmaojassa ja näin ollen Kontiomaansuon valumavesillä oli typpipitoisuutta kohottava vaikutus. Myös ammoniumtyppipitoisuudet olivat heinä- ja elokuussa korkeampia kuin alapuolisessa vesistössä. Sitä vastoin rautapitoisuudet olivat tuolloin selvästi pienempiä kuin laskuojassa ja Vitmaojassa. Taulukko 1-1 Kontiomaansuon vesistötarkkailupisteet. Havaintopaikka Tunnus Koordinaatit Vesistöalue Kunta Laskuoja LO Ii Vitmaoja yläosa Vit Pudasjärvi Copyright Pöyry Finland Oy

183 2 Kuva 1-1 Kontiomaansuon vesistötarkkailupisteiden sijainti. Copyright Pöyry Finland Oy

184 3 Kuva 1-2 Kontiomaansuolta lähtevän veden laatu ja alapuolisen vesistön ainepitoisuudet laskuojassa (LO1) ja Vitmaojan yläosalla (Vit15) vuonna LAMMINSUON VESISTÖTARKKAILU Lamminsuon alueellinen vesistötarkkailu tehtiin Lamminsuon tarkkailuohjelman (Vapo Oy 213) mukaisesti siten, että näytteet otettiin 4 kertaa vuodessa (huhti-, heinä-, elo- ja lokakuu) suon alapuolelta Jaalankajoesta (Taulukko 2-1 ja Kuva 2-1). Kaikki tulokset ovat liitteessä 1. Lamminsuon tuotantoalueen vedet johdetaan Jaalankajoen kautta Nuorittajokeen, josta edelleen Kiiminkijokeen. Tuotantoalueen vedet virtaavat Jaalankajoessa noin 25 kilometriä ennen laskua Nuorittajokeen. Tuotantoalueen vesienkäsittelyrakenteita ovat sarkaojien lietetaskut ja lietteenpidättimet, padottavalla rakenteella ja pintapuomilla varustettu laskeutus-/pumppausallas sekä pintavalutuskenttä, joka toimii ympärivuotisesti. Jaalankajoen valuma-alueella ei ole muita turvetuotantoalueita. Taulukko 2-1 Lamminsuon vesistötarkkailupiste. Tarkkailupiste Koordinaatit Jaalankajoki, Jaalanka Copyright Pöyry Finland Oy

185 4 Kuva 2-1 Lamminsuon vesistötarkkailupisteen sijainti. Jaalankajoen vuoden 216 keskimääräiset ravinnepitoisuudet (kokonaisfosfori 72 µg/l ja kokonaistyppi 64 µg/l) kuvasivat rehevyyttä (Forsberg & Ryding 198). Mitatut sähkönjohtavuudet olivat alhaisia vaihdellen välillä 1,7 3,2 ms/m. Happitilanne oli kaikilla havaintokerroilla hyvä. Veden ph vaihteli välillä 6, 6,8. Lamminsuolta lähtevän veden COD Mn -arvot olivat kaikilla näytekerroilla suurempia kuin Jaalankajoessa, mutta arvot eivät olleet erityisen korkeita (Kuva 2-2). Lamminsuon valumavedet kuitenkin nostivat osaltaan Jaalankajoen vedessä olevan eloperäisen aineen määrää. Lamminsuolta lähtevän veden kiintoaine- ja kokonaisfosforipitoisuudet olivat pieniä ja selvästi pienempiä kuin Jaalankajoessa. Kokonaistyppipitoisuudet olivat pieniä Jaalankajoessa ja vielä pienempiä Lamminsuolta tulevassa vedessä. Lamminsuon ammoniumtyppi- ja rautapitoisuudet olivat selvästi pienempiä kuin Jaalankajoen. Toisin sanoen Lamminsuon valumavesillä ei ollut edellä mainituilta osin Jaalankajoen vedenlaatua heikentävää vaikutusta. Copyright Pöyry Finland Oy

186 5 Kuva 2-2 Lamminsuolta lähtevän veden laatu ja alapuolisen vesistön ainepitoisuudet Jaalankajoessa vuonna VIITTEET Pöyry Finland Oy 215. Kontiomaansuon käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusuunnitelma Forsberg, C. & Ryding, S.-O Eutrophication parameters and trophic state indices in 3 Swedish waste-receiving lakes. Arch. Hydrobiol. 89: Vapo Oy 213. Lamminsuo tarkkailuohjelma. FCG Finnish Consulting Group Oy , päivitys Vapo Oy Copyright Pöyry Finland Oy