Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailu Oulujärven valuma-alueella v M

Transkriptio

1 Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailu Oulujärven valuma-alueella v. 21 9M

2

3 9M69244 Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailu v. 21 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILUJAKSON SÄÄTILA JA HYDROLOGISET OLOT 1 3 TURVETUOTANTO VUONNA TARKKAILUN TOTEUTUMINEN JA PÄÄSTÖJEN LASKENTA Tarkkailuvelvoitteet Tarkkailusuot ja tarkkailun toteutuminen Päästöjen laskenta 6 5 KÄYTTÖTARKKAILUN TULOKSET 6 6 TUOTANTOVAIHEEN TARKKAILUN TULOKSET Tarkkailusoiden valumat Tuotantokausi Koko vuosi Tarkkailusoiden valumavesien laatu Tuotantokausi Koko vuosi Tarkkailukohteiden ominaispäästöt Tuotantokausi Koko vuosi 12 7 KUNTOONPANOVAIHEEN TARKKAILUN TULOKSET 13 8 PÄÄSTÖJEN LASKENTAAN KÄYTETTÄVÄ AINEISTO 15 9 TURVETUOTANNON PÄÄSTÖT VUONNA VAIKUTUSTARKKAILU Veden laadun tarkkailu Runsikkojoki ja Kontinjoki Vuottojoki ja Humpinjoki Suopuro ja Laakajärvi Alimmainen Palolampi KALATALOUSTARKKAILU Kontinjoen ja Lauttolahden kalastustiedustelu 22

4 9M Aineisto ja menetelmät Kalastus Kontinjoella ja Lauttolahdella Kalastusta haittaavat tekijät YHTEENVETO VIITTEET 25 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Liite 1 Turvetuotantoalueiden sijaintikartta Suoluettelo Purkureitit Päästötarkkailutulokset PPO:n, Kainuun ja Lapin ympärivuotisten tarkkailusoiden ominaiskuormitukset vuonna 21 Vaikutustarkkailukohteiden kartat Vesistötarkkailun tulokset Kontinjoen ja Lauttolahden lähialueen rakennetut kiinteistöt Kontinjoen ja Lauttolahden kalastustiedustelu Kontinjoen ja Lauttolahden kalastustiedustelun tulostus Pöyry Finland Oy Ari Nikula, FM Tero Marttila, DI Kari Kainua, FM Eero Taskila, FM Yhteystiedot PL 2, Tutkijantie 2 A 9571 Oulu puh sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com

5 9M JOHDANTO Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden tarkkailu Oulujoen vesistöalueella on aloitettu vuonna Vuonna 21 tarkkailu toteutettiin vuosille laaditun tarkkailuohjelman (PSV - Maa ja Vesi 26) mukaisesti. Tarkkailun tarkoituksena on tuottaa alueelle soveltuvaa tietoa turvetuotannon päästöistä ja vesistövaikutuksista. Tarkkailu on keskitetty muutamaan kohteeseen. Tarkkailusoiden päästötarkkailussa hyödynnettiin myös soiden käyttöpäiväkirjojen tietoja. Päästötarkkailuun kuuluneille soille laskettiin ominaispäästöluvut, joiden perusteella arvioitiin muiden tuotantosoiden päästöt. Päästötarkkailu yhdistettynä vaikutustarkkailuun antaa tietoa päästöjen ja vesistön tilan välisistä yhteyksistä. Tässä raportissa esitetään turvetuotantosoiden päästö-, vaikutus- ja kalataloustarkkailun tulokset vuodelta 21. Kainuussa sijaitsevia kuntoonpanosoita tarkkaillaan erillisten ohjelmien mukaisesti, mutta Jäkäläsuon ja Lintusuon kuntoonpanoalueiden tulokset on esitetty tässä raportissa. 2 TARKKAILUJAKSON SÄÄTILA JA HYDROLOGISET OLOT Tässä raportissa tarkkailujakso on Tarkkailujakso (marraskuu 29) alkoi Kainuussa varsin lauhana (kuva 1). Talvi oli keskimääräistä kylmempi ja sademäärältään hieman keskiarvoa suurempi (kuva 2). Talven sadanta keskittyi helmi- ja maaliskuulle. Huhti- ja toukokuu olivat lämpötilaltaan keskiarvoa korkeampia ja sademäärältään tavanomaista sateisimpia. C Tarkkailujakso 29 Tarkkailujakso marras joulu tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka Kuva 1 Kuukausittaiset keskilämpötilat Kajaanissa (Ilmatieteen laitos 29 21). mm Tarkkailujakso 29 Tarkkailujakso marras joulu tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka Kuva 2 Kuukausittaiset sademäärät Kajaanissa (Ilmatieteen laitos 29 21).

6 9M Kesä-syyskuu välinen jakso oli tavanomaista lämpimämpi ja sateisempi. Erityisesti heinäkuu oli selvästi keskimääräistä lämpimämpi ja syyskuu tavanomaista sateisempi. Lokakuu oli hieman keskimääräistä lämpimämpi ja kuivempi. Tarkkailujakson ( ) 21 sadanta oli Kajaanissa yhteensä 664 mm, kun vertailujakson keskiarvo on 532 mm ja tarkkailukauden 29 kokonaissadanta oli 544 mm. Lämpötilakeskiarvo tarkkailukaudella 21 oli 2, C, vertailujakson keskiarvon ollessa 1,7 C ja vuoden 29 keskiarvon ollessa 2,9 C. Tarkkailukausi 21 oli lämpötilan suhteen lähellä pitkän ajan keskiarvoa, mutta tavanomaista sateisempi. Vuoden 21 keskimääräiset virtaamat Hyrynsalmen reitillä, Sotkamon reitillä ja Oulujärven luusuassa olivat hieman tavanomaista pienemmät, mutta suuremmat kuin vuonna 29 (kuva 3). Virtaamat Hyrynsalmen reitillä olivat talvella, keväällä ja syksyllä lähellä pitkän ajan keskiarvoja, mutta kesällä hieman keskimääräistä pienemmät. Sotkamon reitillä virtaamat olivat tavanomaiset joulu-kesäkuu välisellä jaksolla, mutta heinäkuusta lokakuuhun virtaamat olivat hieman tavanomaista pienemmät. Oulujärven luusuassa tarkkailukauden alussa marras-joulukuussa 29, sekä lopputalvella ja keväällä maalis-toukokuussa 21 virtaamat olivat hieman tavanomaista pienemmät. Tammihelmikuussa sekä kesä-lokakuussa virtaamat olivat lähellä pitkän ajan keskiarvoa. 3 TURVETUOTANTO VUONNA 21 Kainuussa Oulujärven valuma-alueella oli vuonna 29 kaikkiaan 34 turvetuotantoaluetta, joista tuotantoa oli 31 suolla. Kokonaispinta-ala oli 254 ha, josta tuotannossa oli 1648 ha ja tuotantokunnossa, mutta ei tuotannossa 79 ha. Kunnostusvaiheessa oli 92 ha. Tuotannosta oli poistunut 235 ha ja jälkikäytössä oli 98 ha. Kuvassa 4 on esitetty turvetuotantopinta-alan kehittyminen vuodesta 2 lähtien. Tuotantokelpoinen pinta-ala (tuotannossa ja tuotantokunnossa) oli vuonna 21 hieman suurempi kuin vuonna 29. Jälkikäytössä oleva pinta-ala oli sama kuin vuonna 29 eli jälkikäyttöön ei vuoden 21 aikana siirtynyt yhtään tuotantoaluetta. Kuvan 4 jälkikäyttöalueiden pinta-alat eivät sisällä alueita, jotka on luovutettu takaisin maanomistajille. Vuonna 25 Vapo Oy myi pois Lämpsännevan jälkikäytössä olevan 166 ha turvetuotantoalueen, joten vuonna 26 jälkikäyttöalueiden pinta-ala pieneni 166 ha, kun Lämpsännevan alue ei ole enää mukana kuvan 4 pintaaloissa. Turvetuotantosoiden sijainnit on esitetty liitteessä 1. Kaikki kohdealueen suot on luetteloitu liitteessä 2 ja niiden purkureitit käyvät ilmi liitteestä 3. Liitekohdan 2 turvetuotantosoiden kokonaistuotantopinta-ala (239 ha) ei sisällä valmistelematonta eikä jälkikäytössä olevaa pinta-alaa. Valmistelemattomat ja jälkikäytössä olevat alueet eivät ole myöskään mukana päästöarvioinnissa. 4 TARKKAILUN TOTEUTUMINEN JA PÄÄSTÖJEN LASKENTA 4.1 Tarkkailuvelvoitteet Taulukossa 1 on esitetty Kainuun turvetuotantosoiden voimassa olevat ympäristölupapäätökset. Kaikkia alueen turvetuotantosoita ei ole velvoitettu hakeman ympäristölupaa, mutta ne kuuluvat ympäristöhallinnon ilmoitusmenettelyn piiriin. Ilmoitusmenettelyn piiriin kuuluvilla tuotantoalueilla ei välttämättä ole käytännön tarkkailuvelvoitetta, mutta niille on kuitenkin arvioitava päästöt tarkkailukohteiden ominaiskuormituslukujen perusteella. Kalataloustarkkailuvelvoite on kaikilla niillä tuotantoalueilla, joilla on ympäristölupaviraston (entinen vesioikeus) antama lupapäätös (taulukko 1). Kaikki tähän tarkkailuun kuuluvat tuotantoalueet on esitetty liitteenä 1 olevalla kartalla sekä taulukoituna liitteessä 2.

7 9M m 3 /s Hyrynsalmen reitti Leppikoski l/s km 2 2, 21 18, 29 16, , 12, 1, 8, 6, 4, 2,, I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII m 3 /s Sotkamon reitti Koivukoski l/s km I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII m 3 /s 4 35 Oulujärvi Jylhämä l/s km Kuva 3 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuukauden keskivirtaamat (m 3 /s) Hyrynsalmen ja Sotkamon reiteillä sekä Oulujärven luusuassa vuosina 29 ja 21 (Suomen ympäristökeskus) sekä vertailujaksolla keskimäärin (Hyvärinen & Korhonen 23) sekä keskivirtaamia vastaavat valumat (l/s km 2 ).

8 9M pinta-ala ha poistunut tuotannosta tuotannossa jälkikäyttö tuotantokunnossa kunnostusvaiheessa Kuva 4 Turvetuotantopinta-alan kehittyminen Kainuussa vuodesta 2 vuoteen 21. Taulukko 1 Kainuun turvetuotantoalueiden lupapäätökset. Haltija Suo pinta-ala lisä-alue Lupapäätös pvm lupa ha 1) ha 2) nro voimassa Arto Haataja Vaivaissuo 21,2 34,9 PSY 62/4/ VHO 1955/4/ Mainuan Turve Ay Hoikansuo 63,3 PSY 15/6/ Turveruukki Oy Lintusuo 67,7 15,3 PSY 12/9/ Turveruukki Oy Väyryssuo 71,6 6,9 PSY 11/6/ Vapo Oy Naurissuo-Veneheitto PSY 25/3/ VHO 4/39/ Vapo Oy Heinineva 64,7 PSY 11/4/ Vapo Oy Heposuo 82 PSY 27/5/ Vapo Oy Humpinsuo 135,5 2,6 PSY 14/6/ Vapo Oy Jäkäläsuo 78,6 PSY 113/8/ Vapo Oy Katvansuo 48,5 PSY 61/3/ Vapo Oy Kivisuo, Kajaani 16 PSY 62/3/ Vapo Oy Laakasuo 253,9 PSY 71/4/ Vapo Oy Luesuo 183,7 PSY 63/3/ Vapo Oy Suurisuo, Kajaani 28,2 PSY 62/3/ Vapo Oy Suurisuo, Vuolijoki 158,5 32,5 PSY 45/5/ Vapo Oy Varpusuo 59,6 PSY 57/5/ Vuolijoen Turve Oy Kivineva 76 4 PSY 58/4/ Vuolijoen Turve Oy Vaivaissuo 11 PSY 63/4/ ) lupapäätöksen mukainen pinta-ala 2) lupapäätöksessä myönnetty lisäalue 3) luvan tarkistamishakemus jätetty lupavirastoon 4.2 Tarkkailusuot ja tarkkailun toteutuminen Tässä raportissa tarkkailujakso on Vuonna 21 varsinaisia tarkkailukohteita oli viisi: Humpinsuo, Suurisuo (Vuolijoki), Kivineva Laakasuo ja Heinineva. Lisäksi tarkkailtiin kahta kuntoonpanokohdetta Vapo Oy:n Jäkäläsuota ja Turveruukki Oy:n Lintusuon lisäaluetta. Tarkkailusuot on esitelty taulukossa 2. Humpinsuolla, Suurisuolla (Vuolijoki) ja Jäkäläsuolla mitattiin virtaamaa jatkuvatoimisilla mittalaitteilla. Humpinsuolla ja Vuolijoen Suurisuolla virtaamaa mitattiin ympärivuotisesti. Jäkäläsuolla (kuntoonpanovaihe), Humpinsuolla ja Suurisuolla tarkkailu oli ympärivuotista. Heininevalla näytteitä otettiin maaliskuusta lokakuuhun ja Lintusuon lisäalueella kuntoonpanotarkkailun alkaessa kesäkuusta lokakuuhun. Kivinevalla (suppea tarkkailu) ja Laakasuolla tarkkailu keskittyi kesäaikaan.

9 9M69244 Taulukko 2 Tarkkailusuot ja tarkkailun toteutuminen vuonna vesien- mittapadon purku- käsittely- valuma-alue näytteenotto virtaamamittaus suo tuottaja kunta vesistö menetelmä kok.ala (ha) ajanjakso kpl ajanjakso Tuotantovaiheen suot: Humpinsuo Vapo Oy Kajaani Eteläjoki pvk A *) Suurisuo, Vuolijoki Vapo Oy Kajaani Vuottojoki pvk 1 184,3 / 222, *) Kivineva Vuolijoen Turve Oy Kajaani Kivijärvi pvk A Heinineva Vapo Oy Kajaani Kontinjoki la Laakasuo Vapo Oy Kajaani Sopenjoki la Kuntoonpanosuot: Jäkäläsuo Vapo Oy Sotkamo Palojoki pvk 1 81, Lintusuo, lisäalue Turveruukki Oy Kajaani Kivijoki la / pvk *) Virtaamamittauksessa ongelmia. Osa valuma-arvoista laskettu SYKE:n vesistömallin tietojen avulla. Tuotantokauden aikaisessa tarkkailussa (touko-syyskuu) näytteitä otettiin kahden viikon välein. Suppeassa tarkkailussa (Kivineva) näytteet otettiin touko-syyskuussa kerran kuukaudessa. Ympärivuotisilla tarkkailukohteilla Humpinsuolla, Suurisuolla (Vuolijoki) näytteitä otettiin kesäkauden lisäksi talvella kerran kuukaudessa, kevättulvan aikana viikoittain ja syksyllä kahden viikon välein. Kaikki näytteet olivat kertanäytteitä, jotka toimitettiin laboratorioon analysoitavaksi pimeässä ja viileässä, ja näytteiden analysointi aloitettiin näytteenottoa seuraavana päivänä. Näytteistä määritettiin tarkkailuohjelman mukaiset analyysit: - COD Mn - kiintoaine - Kokonaisfosfori - kokonaistyppi - ph Lisäksi kolme kertaa kesässä (kerran kesä-, heinä- ja elokuussa) ja suppeassa tarkkailussa jokaisesta näytteestä määritettiin: - PO 4 -P - NH 4 -N - NO 2+3 -N - Fe Epäorgaaniset ravinteet ja rauta määritettiin samalla kertaa kun otettiin vesistötarkkailunäytteet. Jäkäläsuolla olivat kuntoonpanotyöt käynnissä marraskuussa, jolloin suolta otettiin kaksi näytettä. Joulu-helmikuussa Jäkäläsuolla ei ollut käynnissä aktiivisia kuntoonpanotöitä, jolloin näytteenotossa käytiin kerran kuussa. Jäkäläsuolla ei tarkkailla lupamääräyksen mukaisesti välisellä jaksolla. Tarkkailua jatkettiin jälleen heinäkuun alusta ja näytteet otettiin kesä ja syyskaudella kahden viikon välein. Jäkäläsuolta otettiin heinä- ja elokuussa päästötarkkailunäytteenoton yhteydessä pintavalutuskentän tehon tarkkailunäytteet pintavalutuskentälle tulevasta vedestä. Lintusuon lisäalueen tarkkailu aloitettiin kesäkuun lopussa ja näytteitä suolta lähtevästä vedestä otettiin kahden viikon välein lokakuun loppuun saakka. Kuntoonpanotarkkailukohteiden näytteistä määritettiin tarkkailuohjelman mukaiset analyysit: - COD Mn - kiintoaine - Kokonaisfosfori - kokonaistyppi - ph - NH 4 -N Käyttötarkkailusta ja mittapatojen kunnosta ja huollosta vastasivat tuottajat. Näytteenoton ja näytteiden analysoinnin suoritti Nab Labs Oy. Virtaamamittauslaitteet asensivat paikalleen Nab Labs Oy. Konsulttina tarkkailussa toimi Pöyry Finland Oy.

10 9M Tarkkailukausi 21 sujui lupapäätösten mukaisesti lukuun ottamatta Heininevaa, jossa tarkkailu olisi tullut aloittaa heti tarkkailukauden alussa marraskuussa Päästöjen laskenta Tuotannossa olevien tarkkailukohteiden päästöt laskettiin vuosipäästöinä (kg/a). Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan tarkkailusuot ovat maantieteellisesti lähellä toisiaan ja vuosipäästöjen laskennassa käytettiin sekä Kainuun että Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantoalueiden tarkkailuista saatua aineistoa. Tarkkailusoiden ominaispäästöt laskettiin näytteenottohetken vedenlaatutietojen ja näytteenottoa edeltävän jakson keskivirtaaman perusteella. Virtaamajakso päättyi normaalisti näytteenottoa edeltäneeseen vuorokauteen. Erimittaiset laskentajaksot otettiin huomioon keskimääräisiä päästöjä laskettaessa painottamalla kunkin jakson päästöä jakson pituudella. Ominaispäästöluvut saatiin jakamalla päästö mittapadon valuma-alueen kokonaispinta-alalla. Päästöt laskettiin sekä brutto- että nettopäästöinä. Nettopäästöjä laskettaessa taustahuuhtouma arvioitiin ns. taustapitoisuuksien (kiintoaine 2 mg/l, kok.p 2 µg/l ja kok.n 5 µg/l) avulla. Taustahuuhtouma laskettiin em. pitoisuuksien ja tarkkailukohteilla mitatun valuman perusteella. Brutto-ominaispäästöistä vähennetään taustahuuhtouma, jolloin saadaan netto-ominaispäästöt. Kaikilla tarkkailusoilla ei mitattu virtaamaa. Jos virtaamatietoa ei ollut käytettävissä, arvioitiin virtaamat. Tällöin päästöt laskettiin kesän (tai muun vuodenajan) arvioidun keskivaluman ja kyseessä olevan tarkkailusuon kyseisen vuodenajan keskimääräisen vedenlaadun perusteella. 5 KÄYTTÖTARKKAILUN TULOKSET Heininevalla tuotettiin jyrsinturvetta. Tuotantomenetelminä olivat imuvaunu ja mekaaninen kokoojavaunu. Tuotantoa oli aikavälillä Vettä pumpattiin ympärivuotisesti. Perusja vuosikunnostustöitä tehtiin syyskuussa. Sadanta jaksolla oli 38 mm. Humpinsuolla tuotettiin jyrsinturvetta ja ympäristöturvetta. Tuotantomenetelminä olivat hakumenetelmä ja mekaaninen kokoojavaunu. Tuotantoa oli aikavälillä Pintavalutuskentälle pumpattiin vettä ympärivuotisesti. Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin touko-, kesä-, elo- ja syyskuussa. Sadanta jaksolla oli 34 mm. Jäkäläsuolla tuotettiin jyrsinturvetta ja ympäristöturvetta. Tuotantomenetelminä olivat hakumenetelmä ja mekaaninen kokoojavaunu. Tuotantoa oli aikavälillä Pintavalutuskentälle pumpattiin vettä ympärivuotisesti. Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin syys- ja marraskuussa. Sadanta jaksolla oli 162 mm. Laakasuolla tuotettiin jyrsinturvetta ja palaturvetta. Tuotantomenetelmänä oli hakumenetelmä. Tuotantoa oli aikavälillä Pumppaus aloitettiin 2.5. ja lopetettiin Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin syys-marraskuussa. Sadanta jaksolla oli 338 mm. Suurisuolla (Vuolijoki) tuotettiin jyrsinturvetta. Tuotantomenetelminä olivat hakumenetelmä ja mekaaninen kokoojavaunu. Tuotanto aloitettiin ja lopetettiin Pintavalutuskentän pumppu käynnistettiin ja pumppaus muutettiin ympärivuotiseksi. Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin kesä-lokakuussa. Sadanta jaksolla oli 4 mm.

11 9M TUOTANTOVAIHEEN TARKKAILUN TULOKSET Tarkkailusoiden valumat Virtaamaa mitattiin ympärivuotisesti jatkuvatoimisten virtaamamittalaitteilla Humpinsuolla ja Suurisuolla (Vuolijoki). Vedenkorkeustieto tallentui mittalaitteen muistiin 15 minuutin välein. Vedenkorkeus muutettiin virtaamaksi kolmiomittapadon laskentakaavalla. Yksittäisistä havainnoista laskettiin vuorokauden keskivirtaamat ja edelleen laskentajakson virtaamat. Virtaamat muutettiin valumaksi jakamalla virtaama mittapadon valuma-alueen pinta-alalla. Mikäli virtaamamittauksessa esiintyi ongelmia ja epävarmuuksia, epävarmojen jaksojen puuttuvat virtaamat ja valumat arvioitiin SYKE:n hydrologisen mallin avulla Tuotantokausi Taulukossa 3 on esitetty tarkkailusoilta (Humpinsuo ja Suurisuo) mitatut valumat. Tarkkailusoiden keskivalumat vaihtelivat kesäaikana välillä 1,6 12, l/s km 2 keskiarvon ollessa 11,3 l/s km 2. Kesän 21 tarkkailusoiden keskivaluma 11,3 l/s km 2 oli Kainuussa samaa tasoa kuin kesällä 29, jolloin kesän keskivaluma oli 1,8 l/s km 2. Kesän 21 keskivaluma oli alhaisempi kuin Kainuun tarkkailusoiden keskiarvo vuosina (taulukko 3). Taulukko 3 Tarkkailusoiden keskivalumat sekä valuman vuorokauden keskiarvojen ääriarvot 21. Lisäksi vertailuna on esitetty Kainuun tarkkailusoiden kesän keskiarvot vuosina Vesien Jakso Mq Nq Hq käsittely d l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 Pintavalutuskentälliset Humpinsuo pvka ,6 2,1 68,6 Suurisuo (Vuolijoki) pvk , 1,1 98,1 Kivineva pvk ei virtaamamittausta Laskeutusaltaalliset Heinineva la1 ei virtaamamittausta Laakasuo la6 ei virtaamamittausta Keskiarvot n, kpl kaikki 2 11,3 1,6 83,3 pvk 2 11,3 1,6 83,3 kaikki suot n, kpl , , , ,3 ka , Koko vuosi Humpinsuolla ja Suurisuolla (Vuolijoki) mitattiin virtaamaa pintavalutuskenttien jälkeisillä mittapadoilla ympärivuotisesti.

12 9M Koko vuoden keskivaluma oli Humpinsuolla 11, l/s km 2 ja Suurisuolla (Vuolijoki) 12,2 l/s km 2 (taulukko 4). Talven valumat olivat molemmilla tarkkailusoilla samaa tasoa. Keväällä lumen sulaminen alkoi huhtikuun alussa ja ilmeni suurempana valumana toukokuun alkupuolelle asti. Syksyllä valumat kasvoivat kesäaikaisiin valumiin nähden. Edellisvuoteen verrattuna sekä Humpinsuon että Suurisuon vuoden keskivalumat olivat hieman pienempiä. Humpinsuon talven virtaamamittauksessa ilmeni ongelmia telogin toiminnasta ja kaivon jäätymisen johdosta. Keväällä mittakaivo tulvi ja telogia ei voitu asettaa takaisin. Jaksojen ja valumat arvioitiin vesistömallijärjestelmästä. Suurisuolla (Vuolijoki) tarkkailukauden alussa ja syyskuussa telogissa ilmeni vikoja, sekä keväällä mittapadolla esiintyi padotusta. Jaksojen , ja valumat arvioitiin vesistömallijärjestelmästä. Taulukko 4 Valumat Hupinsuolla ja Suurisuolla (Vuolijoki) eri vuodenaikoina tarkkailukaudella 21. Humpinsuo, pvka Vesien jakso Mq Nq Hq käsittely d l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 talvi pvka ,6, 42,3 kevät pvka ,6 16,9 74,2 kesä pvka ,6 2,1 68,6 syksy pvka ,1 5, 13,9 koko vuosi ,, 13,9 Suurisuo (Vuolijoki) pvk1 talvi pvk ,5, 44, kevät pvk ,6,1 123,6 kesä pvk , 1,1 98,1 syksy pvk ,4 5,3 63,8 koko vuosi ,2, 123,6 6.2 Tarkkailusoiden valumavesien laatu Tuotantokausi Tarkkailutulokset havaintokerroittain kultakin tarkkailusuolta on esitetty liitteessä 4. Taulukossa 5 on esitetty tarkkailusoiden veden laadun keskiarvot tuotantokaudella. Taulukossa 5 on esitetty vertailun vuoksi myös Kainuun tuotantoaikaisten tarkkailusoiden keskimääräinen veden laatu vuosina Heininevalla ja Laakasuolla tarkkailtiin laskeutusaltailta lähtevän veden laatua. Humpinsuolla, Suurisuolla (Vuolijoki) ja Kivinevalla näytteet otettiin pintavalutuskentiltä lähtevästä vedestä. Humpinsuon ja Suurisuon pintavalutuskentiltä lähtevä vesi oli laadultaan hyvä koko kesän ajan. Veden ph-arvot olivat lähellä neutraalia ja veden keskimääräiset kokonaisfosforipitoisuudet 12 µg/l ja 17 µg/l ovat alhaisemmat kuin päästölaskennassa käytettävä kirjallisuudesta saatu taustahuuhtouma-arvo 2 µg/l. Keskimääräiset kiintoainepitoisuudet 1,5 mg/l ja 2,4 mg/l ovat samaa tasoa kuin taustahuuhtouman arvona käytetty 2, mg/l. Myös soiden kuivatusvesistä mitatut kokonaistyppipitoisuudet olivat alhaiset (taulukko 5). Kivinevalla tarkkailu oli suppeaa ja näytteitä otettiin touko-syyskuussa kerran kuukaudessa. Toukokuun näytteenottokierroksella näyte otettiin pumppualtaasta lähtevästä vedestä, koska veden pumppausta pintavalutuskentälle ei ollut vielä aloitettu. Kivinevan pintavalutuskentältä lähtenyt vesi oli hapanta ja humuspitoista. Veden fosfori-, typpi-, rauta- ja kiintoainepitoisuudet olivat korkeat ja olivat koholla erityisesti elo- ja syyskuun näytekierroksilla (taulukko 5, liite 4).

13 9M Taulukko 5 Tarkkailusoiden vesienkäsittelymenetelmä sekä keskimääräinen veden laatu tuotantokaudella vuonna 21. Lisäksi esitetty Kainuun turvetarkkailun kesän tarkkailusoiden keskimääräiset veden laadut vuosina Pintavalutuskentälliset Vesien n ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe kiintokäsittely NO 2 -N aine kpl mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Humpinsuo pvka 9 6, , , ,5 Suurisuo (Vuolijoki) pvk1 12 6, , , ,4 1) Kivineva pvk 5 4, , Laskeutusaltaalliset Heinineva la1 9 6, Laakasuo la6 11 5, , ,6 keskiarvot kaikki 4 6, pvk 2 6, , 616 2, ,9 la 2 5, kaikki suot , , , , , , , , ka , ,4 pvk , , , , , , , , , 794 < , , , , 16 8,3 ka , , ,1 la , , , < , , , ka , ) Suppea tarkkailu, ei mukana keskiarvoissa Heininevalla laskeutusaltaalta 1 lähtevän veden happamuus vaihteli näytekerroittain happamasta hieman emäksiseen (ph-arvot 4,5 7,6). Veden keskimääräinen humuspitoisuus oli tarkkailusoista pienin. Vastaavasti rauta- ja kiintoainepitoisuudet olivat muita tarkkailusoita korkeammat. Keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus 69 µg/l on samaa luokkaa kuin Kainuun laskeutusaltaallisilla tarkkailusoilla vuosina keskimäärin (taulukko 5). Laakasuolla laskeutusaltaalta 6 lähtevän vesi oli hapanta ja humuspitoista. Keskimääräinen kiintoaine- ja fosforipitoisuudet ovat selvästi pienemmät kuin Heininevan laskeutusaltaalta mitatut pitoisuudet. Keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus 31 µg/l oli selvästi pienempi kuin Kainuun laskeutusaltaallisilla tarkkailusoilla vuosina keskimäärin. Keskimääräinen kokonaistyppipitoisuus 1715 µg/l on aiempien vuosien tarkkailuiden perusteella tyypillinen Kainuussa sijaitsevalle laskeutusaltaalliselle tuotantovaiheessa olevalle suolle (taulukko 5). Humpinsuon ja Suurisuon pintavalutuskentällisten tarkkailusoiden valumavesien pitoisuudet olivat selvästi pienemmät kuin Heininevan ja Laakasuon laskeutusaltaallisilla soilla. Kivinevalla tarkkailu oli suppeaa eikä Kivinevalta mitatut pitoisuudet ole mukana taulukossa 5 esitetyissä keskiarvoissa.

14 9M Koko vuosi 1 Ympärivuotisten pintavalutuskentällisten tarkkailusoiden Humpinsuon ja Vuolijoen Suurisuon veden laadussa ei vuodenaikojen välillä ollut suuria eroja. Molempien tarkkailusoiden valumavesien laatu oli hyvä ja humus-, ravinne- ja kiintoainepitoisuudet alhaisia. Keväällä sulamisvesistä aiheutuvien suurempien valumien aikaan pintavalutuskentiltä lähtevien vesien kiintoaineja ravinnepitoisuudet olivat hieman korkeammat kuin muina vuodenaikoina (taulukko 6). Humpinsuolta talvella, kesällä ja syksyllä kuvatusvesistä mitatut keskimääräiset kiintoaine- ja fosforipitoisuudet (taulukko 6) olivat pienemmät kuin kuormituslaskennassa käytössä olevat kirjallisuudesta saadut taustapitoisuudet (kiintoaine 2 mg/l, kok.p 2 µg/l). Suurisuolta talvella lähtevän veden laatu oli erittäin hyvää ja mitatut ravinne- ja kiintoainepitoisuudet olivat alhaisemmat kuin laskennassa käytetyt taustapitoisuudet (kiintoaine 2 mg/l, kok.p 2 µg/l ja kok.n 5 µg/l). Keväällä, kesällä ja syksyllä Suurisuon fosfori- ja kiintoainepitoisuudet olivat hieman suuremmat kuin Humpinsuolla, mutta fosforipitoisuudet olivat kuitenkin lähellä taustahuuhtouma-arvoja. Suurisuolta mitatut kokonaistyppipitoisuudet olivat pääosin pienemmät kuin Humpinsuolla (taulukko 6, liite 4). Heininevalla näytteenotto aloitettiin maaliskuussa, jolloin suolta ei virrannut vesiä eikä näytettä saatu otettua (taulukko 6, liite 4). Ensimmäiset näytteet Heininevalta saatiin huhtikuussa ja näytteenottoa jatkettiin lokakuun loppuun asti. Heininevan laskeutusaltaalta 1 lähteneen veden laatu vaihteli selvästi näytteenottokerroittain. Veden ph-arvot vaihtelivat välillä 3, 7,6 ollen keväällä ja syksyllä alhaisemmat kuin kesällä. Fosfori- ja kiintoainepitoisuudet vaihtelivat näytteenottokerroittain ja olivat suuremmat kuin pintavalutuskentällisillä tarkkailusoilla (Humpinsuo, Suurisuo). Kiintoainepitoisuudet olivat koholla keväällä ja alkukesästä ja fosforipitoisuudet heinäelokuun vaihteessa. Syyskuun lopun näytekierroksella veden typpipitoisuus oli selvästi korkeampi kuin muissa näytteissä (liite 4). Taulukko 6 Veden laatu Humpinsuolla, Suurisuolla (Vuolijoki) ja Heininevalla eri vuodenaikoina tarkkailujaksolla Humpinsuo, pvka vesien jakso n ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe kiintokäsittely NO 2 -N aine kpl mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l talvi pvka , ,1 kevät pvka , ,7 kesä pvka , , , ,5 syksy pvka , ,4 koko vuosi pvka , , , ,9 Suurisuo (Vuolijoki), pvk1 talvi pvk , ,8 kevät pvk , ,7 kesä pvk , , , ,4 syksy pvk , ,5 koko vuosi pvk , ,7 69 2, ,5 Heinineva, la1 talvi la ei näytettä kevät la , kesä la , syksy la , koko vuosi la ,

15 9M Tarkkailukohteiden ominaispäästöt Tuotantokausi Tuotantokauden ominaispäästöt edustavat ajanjaksoa noin toukokuun puolivälistä syyskuun puoliväliin saakka. Tarkkailukohteiden ominaispäästöt on esitetty taulukossa 7. Tarkkailukohteista Humpinsuolla ja Suurisuolla ominaiskuormitukset laskettiin suon omien vedenlaatu ja virtaamatietojen avulla. Kivinevalla, Heininevalla ja Laakasuolla ei mitattu suolta lähteviä vesimääriä vaan ominaispäästölaskennassa valuma-arvoina käytettiin Humpinsuon ja Suurisuon keskiarvoa 11,3 l/s km². Humpinsuolta mitattu kesän keskivaluma 1,6 l/s km 2 oli hieman pienempi kuin Suurisuolta mitattu valuma 12, l/s km 2. Humpinsuolta lähteneen veden pitoisuudet olivat keskimäärin myös Suurisuon pitoisuuksia pienemmät, joten myös Humpinsuon ominaispäästöarvot olivat hieman Suurisuon arvoja pienemmät (taulukko 7). Taulukko 7 Tarkkailusoiden ominaispäästöt tuotantokaudella 21. Vertailuna on esitetty Kainuun tarkkailusoiden keskimääräiset ominaispäästöt tuotantokausilla Bruttopäästöt Nettopäästöt Suo Mq CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO3-N NH4-N Fe Kiinto- Kok.P Kok.N Kiinto- Pintavalutuskenttä l/s km2 NO2-N aine aine g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d Humpinsuo, pvka 1,6 22,12,5 5,6,3, , Suurisuo (Vuolijoki) pvk1 12, 251,18,3 6,9,4, ,7 6, 1) Kivineva, pvk 11, ,3,11 33,2 5, , Laskeutusallas 1) Heinineva, la1 11,3 155,67,48 12,47 3, ,48 6, ) Laakasuo 11,3 541,3,12 17,2 3, , Keskiarvot Pintavalutuskenttä (n=2) 11,3 226,15,4 6,2,3, ,3 3, kaikki suot 29 (n=4) 1,8 286,38,8 14,14 2, , (n=7) 19,4 475,75,5 15,14 2, 79 97,43 6, (n=8) 17,6 528,86, ,5 6, 4 119, (n=3) 4,3 167,32,4 12,5,56 8,7 65 ka pvk 29 (n=2) 6,8 151,11,2 4,2,1, ,1 1,2 7,6 28 (n=5) 16,9 354,34,14 8,7,18, ,6 1,5,17 27 (n=1) 15,8 355,23,3 13,3,11 3,8 21 6,3 26 (n=1) 2,1 5,4, 1,2,,,16 24 ka la 29 (n=2) 13,5 422,64,14 23,27 4, , (n=2) 23, ,8 1,4 31,6 5, , (n=7) 18, 552,95,29 3 1,7 6, , (n=2) 8,8 225,47,6 17,7, ka ) Suppea tarkkailu tai virtaamat arvioitu, ei mukana keskiarvoissa

16 9M Kivinevan kesän ominaispäästöt laskettiin otettujen näytteiden (suppea tarkkailu) vedenlaatukeskiarvojen sekä Humpinsuon ja Suurisuon valumakeskiarvon 11,3 l/s km² avulla. Kivinevalta lähteneen veden laatu oli selvästi heikompaa ja pitoisuudet suurempia kuin Humpinsuon ja Suurisuon pintavalutuskentältä lähteneissä vesissä. Kivinevan kuivatusvesien humus- ja ravinnepitoisuudet olivat suuremmat kuin muilla tarkkailusoilla. Kivinevan humus- ja ravinnepäästöarvot olivatkin suuremmat kuin muilla tarkkailusoilla (taulukko 7). Laskeutusaltaallisten tarkkailusoiden Heininevan ja Laakasuon humuksen, fosforin ja kiintoaineen ominaispäästöarvoissa oli huomattavaa vaihtelua. Humuksen osalta Heininevan ominaispäästöarvo 155 g/ha d COD Mn on tarkkailusoista pienin ja noin 3,5-kertaa pienempi kuin Laakasuolla. Vastaavasti kiintoaineen osalta Heininevan ominaispäästöarvo 368 g/ha d on tarkkailusoista suurin ja yli neljä kertaa suurempi kuin Laakasuolla. Kokonaisfosforin osalta Heininevan ominaispäästö oli noin kaksinkertainen Laakasuon päästöarvoon verrattuna (taulukko 7). Taulukossa 7 on esitetty vertailuna Kainuun tarkkailusoiden ominaispäästöjen keskiarvoja vuosilta Taulukosta nähdään selvästi valuman vaikutus ominaispäästöarvoihin. Tuotantokausilla 28 ja 27 tarkkailusoilta mitatut valumat olivat selvästi suuremmat kuin vuonna 21, 29 ja 26. Suurempien valumien myötä myös ominaispäästöt olivat suuremmat vuosina 28 ja Koko vuosi Ympärivuotisten tarkkailukohteiden Humpinsuon, Suurisuon ja Heininevan ominaispäästöt on esitetty taulukossa 8. Heininevalla ei mitattu suolta lähteviä vesimääriä vaan ominaispäästölaskennassa valumaarvoina käytettiin Humpinsuon ja Suurisuon eri vuodenaikaisia valumakeskiarvoja. Heininevan ominaispäästöt laskettiin keväälle, kesälle ja syksylle. Taulukko 8 Humpinsuon ja Suurisuon (Vuolijoki) ja Heininevan ominaispäästöt eri vuodenaikoina tarkkailukaudella 21. Humpinsuo, pvka BRUTTO NETTO vesien jakso Mq COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe kiinto- Kok.P Kok.N kiintokäsittely NO 2 -N aine aine l/s km2 g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d talvi pvka ,6 52,5 3,7 4,2 2,1 kevät pvka ,6 427, , kesä pvka ,6 22,12,5 5,6,3, , syksy pvka ,1 385, ,8 vuosi kg/ha/a , 66,6,2 3,8,1,6 4,1 8,, 2,1 1,1 Suurisuo (Vuolijoki), pvk1 talvi pvk ,5 45,3 1,3 2,6 kevät pvk , , , kesä pvk , 251,18,3 6,9,4, ,7 6, syksy pvk ,4 258, ,6 5,2 vuosi kg/ha/a ,2 74,8,1 2,7,1,11 3,7 16,1 1, 9,1 Heinineva, la1 *) kevät la , , , *) kesä la ,3 155,67,48 12,47 3, ,48 6,9 349 *) syksy la ,7 235, , *) ei virtaamamittausta, valuma-arvoina kuormituslaskennassa käytetty Humpinsuon ja Suurisuon valumakeskiarvoja

17 9M Ominaispäästöt olivat tarkkailusoilla selvästi suurimmat keväällä, jolloin lumen sulamisen myötä myös suon valumavesien määrä on muita vuodenaikoja suurempi (taulukko 8). Tarkkailusoiden ominaispäästöt olivat pienimmillään talvella, jolloin soilta tulevat valumat olivat pienet ja myös veden laatu oli hyvä. Humpinsuon ominaispäästöt olivat typen ja raudan arvoja lukuun ottamatta pienemmät kuin Suurisuolla. Humpinsuon ja Suurisuon ominaispäästöt olivat hyvästä veden laadusta johtuen varsin pienet koko tarkkailujakson ajan. Heininevan ominaispäästöt olivat humuspäästöjä lukuun ottamatta suuremmat kuin pintavalutuskentällisillä Humpinsuolla ja Suurisuolla. Erityisesti kiintoaineen ominaispäästöt olivat Heininevalla suuremmat kuin Humpinsuolla ja Suurisuolla (taulukko 8). 7 KUNTOONPANOVAIHEEN TARKKAILUN TULOKSET Jäkäläsuon kunnostus turvetuotantoa varten alkoi helmikuussa 29. Jäkäläsuo oli kuntoonpanovaiheen tarkkailussa tarkkailukaudella 21 talvella, kesällä ja syksyllä. Talvella näytteenotossa pintavalutuskentän mittapadolla käytiin kaksi kertaa marraskuussa kun Jäkäläsuolla tehtiin kuntoonpanotöitä sekä kerran kuukaudessa joulu-, tammi- ja helmikuussa, jolloin aktiiviset kuntoonpanotyöt eivät olleet käytössä. Tammi- ja helmikuun näytekerroilla suolta ei virrannut vettä, joten näytteitä ei saatu otettua. Näytteenotto keskeytettiin helmikuusta kesäkuun loppuun asti. Tarkkailua jatkettiin heinäkuussa, jolloin pintavalutuskentän alapuolelle asennettiin myös virtaamamittari. Heinäkuusta lokakuun loppuun asti Jäkäläsuolta haettiin näytteitä kahden viikon välein. Jäkäläsuolta otettiin heinä- ja elokuun näytekerroilla vesiensuojelurakenteiden tehon tarkkailua varten näytteet myös pintavalutuskentälle tulevasta vedestä (liite 4). Turveruukki Oy:n Lintusuon lisäalueella kunnostustyöt turvetuotantoa varten alkoivat kesällä 21 ja ensimmäiset kuntoonpanovaiheen tarkkailunäytteet haettiin laskeutusaltaalta lähtevästä vedestä kesäkuun lopussa. Tarkkailunäytteet kesäkuusta elokuun loppuun asti otettiin kahden viikon välein laskeutusaltaalta lähtevästä vedestä. Syyskuussa pintavalutuskentän käyttöönoton myötä tarkkailua jatkettiin lokakuun loppuun asti kahden viikon välein pintavalutuskentän 4 mittapadolta otetuilla vesinäytteillä. Lintusuolla ei mitattu suolta lähteviä vesimääriä. Taulukossa 9 on esitetty Jäkäläsuolta mitatut valumat kesällä ja syksyllä 21 heinäkuusta lokakuun loppuun asti. Jäkäläsuolta kesällä mitattu valuma oli hieman suurempi kuin tuotannossa olleilla tarkkailusoilla. Se oli myös huomattavasti suurempi kuin Jäkäläsuon edellisvuoden kesän valumakeskiarvo (4,9 l/s km 2 ). Syksyllä Jäkäläsuolta mitattu valuma oli selvästi suurempi kuin tuotantovaiheen tarkkailusoilla (taulukot 4 ja 9) ja se oli lähes kolminkertainen edellisvuoteen verrattuna. Taulukossa 1 on esitetty Jäkäläsuon ja Lintusuon lisäalueen veden laadun keskiarvot eri vuodenaikoina. Jäkäläsuon veden laadussa ei ollut suurta vaihtelua eri vuodenaikoina. Heinäkuun näytekierroksilla veden kiintoainepitoisuus oli hieman koholla verrattuna muihin näytteisiin (liite 4). Keväällä Jäkäläsuolta ei otettu tarkkailunäytteitä. Taulukko 9 Jäkäläsuolta mitatut valumat tarkkailukaudella 21. Jäkäläsuo, pvk1 jakso Mq Nq Hq d l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 kesä pvk ,2 3,1 39,7 syksy pvk ,6 17,9 51,8

18 9M Taulukko 1 Veden laatu Jäkäläsuolla ja Lintusuon lisäalueella eri vuodenaikoina tarkkailukaudella 21. vesien jakso n ph COD Mn Kok.P Kok.N NH 4 -N kiintokäsittely aine kpl mg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Jäkäläsuo, pvk1 talvi pvk , ,6 kevät pvk1 ei näytteitä kesä pvk , syksy pvk , ,6 kaikki näytteet 12 6, ,7 Lintusuo lisäalue kesä la / pvk , syksy pvk , , kaikki näytteet 1 5, Lintusuon kesä-elokuu välisen jakson näytteet otettiin laskeutusaltaasta lähtevästä vedestä ja syyskuusta lähtien pintavalutuskentän käyttöönoton myötä pintavalutuskentältä lähtevästä vedestä. Laskeutusaltaan jälkeisen tarkkailupisteen näytteiden kiintoaine- ja fosforipitoisuudet olivat selvästi suuremmat kuin pintavalutuskentän alapuoliselta mittapadolta otetuissa näytteissä. Pintavalutuskentältä tulevat vedet olivat vastaavasti happamampia kuin laskeutusaltaalta lähtevät vedet (taulukko 1, liite 4). Jäkäläsuon ominaiskuormitukset laskettiin marraskuun alusta lokakuun loppuun ( ). Talven ominaiskuormitusarvot laskettiin Jäkäläsuon vedenlaatuarvoilla ja Humpinsuon ja Suurisuon tarkkailusoiden valumakeskiarvoilla (taulukko 11). Keväällä Jäkäläsuolla ei otettu näytteitä eikä mitattu virtamaa, joten kuormitusarvot on laskettu Kainuun ja Pohjois- Pohjanmaan kuntoonpanosoiden keskiarvoista ja valumat ovat Humpinsuon ja Suurisuon keskiarvoja. Lintusuon lisäalueen ominaiskuormitukset laskettiin kesän ja syksyn osalta ( ). Lintusuon lisäalueella ei ollut virtaamamittausta mistä syystä kesän ja syksyn kuormituslaskennassa valuma-arvona on käytetty Jäkäläsuon valumakeskiarvoja. Taulukko 11 Jäkäläsuon ja Lintusuon lisäosan ominaiskuormitukset vuonna 21. BRUTTO NETTO vesien jakso Mq C OD Mn Kok.P Kok.N NH 4 -N kiinto- Kok.P Kok.N kiintokäsittely aine aine l/s km2 g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Jäkäläsuo, pvk1 *) talvi pvk ,5 9,16 4,1 2,5 11,1 2,5 4,8 **) kevät pvk1 ei näytteitä 44, , , kesä pvk ,2 411, ,7 99, syksy pvk ,6 135, , vuosi kg/ha/a ,14 4,9 19,6 3,1 12 Lintusuo lisäalue ***) kesä la / pvk4 13, ,91 18, , ***) syksy pvk4 28,6 1746, ,2 49,4 13 *) ei virtaamamittausta, valuma-arvona käytetty Humpinsuon ja Suurisuon valumakeskiarvoja. **) ei virtaamamittausta eikä näytteitä. Valuma-arvona käytetty Humpinsuon ja Suurisuon valumakeskiarvoja. Kuormitusarvot Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kuntoonpanosoiden keskiarvoista. ***) ei virtaamamittausta, valuma-arvona käytetty Jäkäläsuon valumakeskiarvoja.

19 9M PÄÄSTÖJEN LASKENTAAN KÄYTETTÄVÄ AINEISTO 15 Yleisen käytännön mukaisesti suppean tarkkailun kohteiden ominaispäästöjä ei käytetä muiden tuotantoalueiden päästöjen arviointiin, joten suppean tarkkailun kohteiden ominaispäästöjä on käytetty päästölaskennassa aina kyseiselle tuotantoalueelle kesällä. Kainuun ja Pohjois- Pohjanmaan tarkkailusuot ovat maantieteellisesti lähellä toisiaan ja vuosipäästöjen laskennassa käytettiin sekä Kainuun että Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantoalueiden ympärivuotisista tarkkailuista saatua aineistoa (taulukko 12). Lapista mukana oli yksi kohde: laskeutusaltaallinen Lumiaapa. Liitteessä 5 on esitetty yhteenveto ominaispäästölaskentaan käytettyjen ympärivuotisten tarkkailukohteiden tuloksista. Päästöjen laskentaan laskeutusaltaallisille ja pintavalutuskentällisille soille käytettävät ominaispäästöluvut on esitetty taulukossa 12. Silloin kun tuotantoalueella on ollut päästötarkkailua, käytetään ko. kohteen omia ominaispäästöarvoja koko vastaavalla vesienkäsittelyllä varustetulle alueelle. Jos tuotantoalueella on ollut vain kesäaikainen tarkkailu, käytetään muille vuodenajoille taulukossa 12 esitettyjä ominaispäästöjä vesienkäsittelymenetelmän mukaisesti. Laskeutusaltaallisten soiden vuoden 21 kuormituslaskenta on tehty talven ja kevään osalta suurin piirtein yhtä suuresta aineistosta kuin edellisvuonna, mutta kesän ja syksyn aineisto oli pienempi. Tämä johtui siitä, että 21 laskennassa mukaan otettiin vain ympärivuotisten kohteiden ominaiskuormitusarvot. Pintavalutuskentällisten soiden päästölaskennassa käytettiin niin ikään talven ja kevään osalta suurin piirtein yhtä suurta aineistoa kuin edellisvuonna, mutta kesän ja syksyn aineisto oli laskeutusaltaallisten soiden tapaan suppeampi. Taulukko 12 Kainuun turvetuotannon päästölaskennan ominaispäästöarvot vuonna 21 niille kohteille jotka eivät olleet tarkkailussa. Brutto Netto Jakso soita COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine d kpl g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Laskeutusaltaalliset suot talvi , , kevät , , kesä ,3 17 8, syksy ,5 58 5, vuosi kg/ha/a 365 9,3 8,4 36,21 6,3 28 Pintavalutuskentälliset suot talvi ,1 5,1 11,1 2,4 2,5 kevät , , kesä ,3 8 48,1 3,9 31 syksy , , vuosi kg/ha/a ,1 3,9 18,5 2, 11 Laskeutusallas talvi/pintavalutus kesä talvi , , kevät , , kesä ,3 8 48,1 3,9 31 syksy , , vuosi kg/ha/a ,3 5,8 33,22 3,8 25

20 9M TURVETUOTANNON PÄÄSTÖT VUONNA Päästöt on laskettu pinta-alalle, johon sisältyy: - kuntoonpanossa oleva ala - tuotannossa oleva ala - tuotantokunnossa, mutta ei tuotannossa oleva ala - tuotannosta poistunut ala Kuntoonpanossa olivat ainoastaan Jäkäläsuo ja Lintusuon lisäalue, jotka olivat kuntoonpanovaiheen tarkkailussa. Tuotannosta poistuneiden alueiden päästöt laskettiin tuotantovaiheen ominaispäästöillä. Alkuvaiheessa tuotannosta poistuneen alueen päästöt lienevät lähellä tuotantovaiheen tasoa, mutta ajan kuluessa tuotannosta poistuneiden alueiden päästöt pienenevät. Kaikkien tuotantoalueiden päästöt tarkkailukaudella 21 ( ) on esitetty taulukossa 13. Taulukko 13 Turvetuotannon päästöt Kainuussa tarkkailukaudella 21. suo haltija kunt. ala ha tuot. ala ha TK 1) ha poist. ala ha pinta-ala yht ha Bruttopäästöt COD Mn kg/a kok.p kg/a kok.n kg/a purkuvesistö vesienkäsittely tarkkailtu kiintoaine kg/a Nettopäästöt Likasuo Vapo Oy la 56,3 1,7 58 E Nurmelansuo Vapo Oy la E Humpinsuo Vapo Oy pvk K Kivineva Vuolijoen Turve Oy pvk/la 7 7 K Laattaansuo Vapo Oy la E Vasikkasuo Vapo Oy la 47,8 1,2 49 E Hoikansuo Mainuan Turve Ay la 3 3 E Soidinsuo Niilo Korhonen la E Lintusuo Turveruukki Oy 2) pvk, pvk/la 15,3 68,3 4,5 88 K Suurisuo, Kajaani Vapo Oy la 18,6 9,4 28 E Kivisuo, Kajaani Vapo Oy pvk 14, E Katvansuo Vapo Oy la 25,2 2,3 46 E Suurisuo, Vuolijoki Vapo Oy pvk, pvk/la K Vaivaissuo Arto Haataja la E Väyryssuo Turveruukki Oy pvk, la 77,8 1,4 79 E Luesuo Vapo Oy pvk/la E Vaivaissuo Vuolijoen Turve Ky la 7 7 E Raatosuo Niilo Korhonen la E Kettusuo Vapo Oy la 32,8 16,2 49 E Piesansuo Vapo Oy la 17,3 1,7 19 E Lokkisuo Vapo Oy la 58, E Lehtosuo Vapo Oy pvk/la 61,9 8,1 7 E Lososuo Vapo Oy la 27,9 2,1 4,9 35 E Kurkisuo Vapo Oy la 42,1 42 E Kurkisuo Vapo Oy la E Ansosuo Vapo Oy la/la+vs 5,7 7,3 58 E Isosuo Vapo Oy sarkao/ vs 31, E Makrinsuo Vapo Oy la 1,4 11,8 7,8 3 E Jäkäläsuo Vapo Oy pvk 76,8 77 K Pätkänsuo Vapo Oy la 9,9 1 E Heposuo Vapo Oy la+vs 72,6 9,4 82 E Varpusuo Vapo Oy la 49,7 3,2 4,4 57 E Naurissuo-Veneheitto Vapo Oy la 3 3 E Naurissuo-Veneheitto Vapo Oy la 42,8 43 E Marjo-Säynäjäsuo Vapo Oy la 51,5 1,5 53 E Heinineva Vapo Oy la K yhteensä Laakasuo Vapo Oy pvk 41,3 2,3 44 E Laakasuo Vapo Oy la K Raiskionsuo Vapo Oy la 28,7 4,3 33 E ) väliaikaisesti pois tuotannosta oleva alue 2) Lintusuon vesistöalueet ovat ja kok.p kg/a kok.n kg/a kiintoaine kg/a

21 9M Turvetuotannon kokonaispäästöt (brutto) vuonna 21 olivat kg COD Mn, 539 kg fosforia, kg typpeä ja kg kiintoainetta. Päästöt olivat kauttaaltaan vuoden 29 päästöjä pienempiä. Humuspäästöt (COD Mn ) olivat pienentyneet 17 %, fosforipäästöt 38 %, typpipäästöt 6 % ja kiintoainepäästöt 3 %. Päästölaskennassa käytetyt soiden ominaiskuormitusarvot olivat laskeutusaltaallisten soiden osalta vuoden 29 ominaiskuormitusarvoja pienemmät. Toisaalta laskennassa käytetyt pintavalutuskentällisten soiden ominaiskuormitusarvot olivat pääpiirteissään hieman suuremmat kuin vuonna 29. Taulukossa 14 on esitetty tarkkailusoiden päästöt kesäaikana. Taulukko 14 Tarkkailusoiden päästöt kesäaikana vuonna 21. Bruttopäästöt Nettopäästöt tuot. kiinto- kiintopurku- vesien- ala tark- COD Mn Kok.P Kok.N aine Kok.P Kok.N aine suo haltija vesistö käsittely ha kailtu kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d Humpinsuo Vapo Oy pvk 122 K 25,1,7 1,8,,1, Suurisuo, Vuolijoki Vapo Oy pvk 153 K 38,3 1, 4,1,,3,9 Laakasuo Vapo Oy la 21 K 114,6 3,5 18,2 2,5 14 Kivineva Vuolijoen Turve Oy pvk/la 7 K 55,9 2,3 11,8 2, 1 Heinineva Vapo Oy la 65 K 1,4,8 24,3,4 23 1) Jäkäläsuo Vapo Oy pvk 77 K 32,3 1,2 7,6,2,7 5,9 1) Lintusuo lisäalue Turveruukki Oy la/pvk 15 K 12,3,3 3,9,3,2 3,6 1) kuntoonpanossa, ei vielä tuotannossa 1 VAIKUTUSTARKKAILU Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden vaikutustarkkailu toteutettiin vuonna 21 tarkkailuohjelman (PSV Maa ja Vesi 26) mukaisesti. Vaikutustarkkailuun kuului veden laadun tarkkailu Heininevan, Suurisuon ja Laakasuon sekä kuntoonpanovaiheessa olevan Jäkäläsuon purkuvesistöissä. Biologista tarkkailua ei tarkkailuohjelman mukaisesti ollut vuonna 21, lukuun ottamatta kalastustiedustelua Kontinjoella ja Rehjan Lauttolahdella. 1.1 Veden laadun tarkkailu Näytteet otettiin ohjelman mukaisesti kerran kevättalvella (maalis-huhtikuussa) sekä kerran kuukaudessa kesä-elokuussa. Näytteistä tehtiin seuraavat määritykset: - lämpötila - kok.p - happi - PO 4 -P (kesällä) - ph - kok.n - sähkönjohtavuus - NO 2 + NO 3 -N (kesällä) - väri - NH 4 -N (kesällä) - COD Mn - a-klorofylli (kesällä järvistä) - kiintoaine - Fe Tarkkailupaikkojen sijainti on esitetty liitteessä Runsikkojoki ja Kontinjoki Heininevan kuivatusvedet purkautuvat vesistöön reittiä Runsikkojoki-Jormasjärvi-Nuasjärvi- Kajaaninjoki-Oulujärvi. Vesistövaikutuksia tarkkailtiin näytteenotoin Runsikkojoen latvoilla

22 9M havaintopaikalla Run 1, joka sijaitsee heti suon alapuolella, ja runsas 2 kilometriä alempana Kontinjoen havaintopaikalla Kon 4 (liite 6.1). Kevättalvella Runsikkojoen ja Kontinjoen happitilanne oli normaali, vesi oli hapanta ja ravinteikasta. Runsikkojeon COD Mn - ja fosforipitoisuus olivat suurempia kuin Heininevalta purkautuvassa vedessä (kuva 5), sen sijaan Heinisuon vesien kiintoaine- ja typpipitoisuus olivat korkeampia kuin purkuvesistön ja nostivat näin ollen purkuvesistön kiintoaine- ja typpipitoisuutta. Reitin yläosalla Runsikkojen ainepitoisuudet olivat korkeampia kuin alaosan Kontinjoen pitoisuudet. Myös kesällä tilanne oli samankaltainen, Heinisuon kuivatusvedet nostivat vesistön kiintoaine- ja ravinnepitoisuuksia, mikä näkyy vertailtaessa kesäkauden keskiarvopitoisuuksissa: Havaintopaika COD Mn Kiintoaine Kok.P Kok.N mg/l mg/l ug/l ug/l Run Kon Heinineva, läht Myös liukoisten ravinteiden pitoisuudet olivat Runsikkojeolla korkeammat kuin Kontinjoen havaintopaikalla mitatut. Pienehkössä purovesistössä laimennusolot ovat heikot, joten kuormitus nostaa nopeasti ainepitoisuuksia. mg/l 3 COD Mn Heinineva Run 1 Kon 4 mg/l 1 Kiintoaine Heinineva Run 1 Kon µg/l Kok.P Heinineva Run 1 Kon 4 µg/l Kok.N Heinineva Run 1 Kon Kuva 5 Heinisuolta purkautuvan kuivatusveden laatu ja alapuolisen vesistön ainepitoisuudet vuonna Vuottojoki ja Humpinjoki Vuottojoki saa alkunsa Vuottojärvestä ja laskee vetensä Vuottolahteen noin 15 km alempana. Humpinjoki yhtyy Vuottojokeen noin 1 km ennen laskua Vuottolahteen. Suurisuo purkaa vetensä Humpinjokeen ja edelleen Vuottojokeen. Tarkkailupiste (Huj) sijaitsee Humpinjoessa Suurisuon alapuolella. Vuottojoessa vedenlaatua tarkkailtiin Suurisuon ja Humpinjoen liittymän ylä- (Vuot3) ja alapuolella (Vuot6 ja Vuot1). Vesistötarkkailupisteiden sijainti ilmenee liitteen 6.2 kartasta. Vuottojoen ja Humpinjoen valuma-alueet ovat karttatarkastelun perusteella pääosin suo- ja metsämaata.