Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 2013

Transkriptio

1 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: VAPO OY, TURVERUUKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY, POLAR-SAMMAL OY käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 2013

2 ii VAPO OY, TURVERUUKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT- BOG OY, POLAR-SAMMAL OY käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 2013 Copyright Ahma ympäristö Oy Minna Vaaramaa-Hiltunen, ins. (AMK) Jyrki Salo, FM biologi Simo Paksuniemi, iktyonomi Aki Nurkkala, ins. (AMK) Marko Tervaniemi, ins. (AMK) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO TARKKAILUVELVOLLISET TARKKAILUKAUDEN SÄÄTILA JA HYDROLOGIA KÄYTTÖ JA PÄÄSTÖTARKKAILU KUNTOONPANOSOIDEN KÄYTTÖTARKKAILU TARKKAILUN TOTEUTUS VALUMA VEDEN LAATU OMINAISPÄÄSTÖT VESIENKÄSITTELYMENETELMIEN TEHON TARKKAILU PÄÄSTÖT VESISTÖTARKKAILU TARKKAILUN TOTEUTUS TARKKAILTUJEN VESISTÖJEN KUVAUS VUOSITTAINEN VEDEN LAADUN TARKKAILU Siuruanjoki Iijoki TURVETUOTANNON KUORMITUKSEN VAIKUTUKSET VESISTÖSSÄ VEDENLAADUN JA TARKKAILUTULOSTEN VERTAILU Siuruanjoki Iijoki Laskennallinen arvio pitoisuusvaikutuksista KALATALOUSTARKKAILU SIURUANJOEN KALASTUSKIRJANPITO... 31

3 iii Aineisto ja menetelmät Tulokset YHTEENVETO VIITTEET LIITTEET Liite 1 Turvetuotantoalueiden sijainti Liite 2 Päästötarkkailun tulokset v Liite 3 Hulikkasuon ja Kapustasuon päästö- ja vesistötarkkailu 2013 Liite 4 Leuvanojanlatvasuon päästö- ja vesistötarkkailu 2013 Liite 5 Vesistötarkkailun tulokset v Liite 6 Ympäristöhallinnon vesistötarkkailutulokset v Liite 7 Kalastuskirjanpidon pyynti- ja saalistiedot vuodelta 2013 Liite 8 Turvetuotantoalueiden pinta-alat ja vesienkäsittelyratkaisut Iijoen ja Siuruanjoen vesistöalueilla v Liite 9 Mittausepävarmuudet

4 1 1 JOHDANTO Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueille on voimassa käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma vuosille (Nikula ym. 2012). Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on hyväksynyt tarkkailuohjelman muutamin tarkennuksin (POPELY/401/07.00/2012). Kainuun ELY-keskus on hyväksynyt tarkkailuohjelman tarkennettuna (Dnro 103/ ). Tarkkailuohjelma sisältää Vapo Oy:n, Turveruukki Oy:n, Kuiva-Turve Oy:n, Pudasjärven Turvetyö Oy:n, Rasepi Oy:n ja Turvetuote Peat-Bog Oy:n turvetuotantoalueet. Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden tarkkailu toteutettiin vuonna 2013 tarkkailuohjelman mukaisesti. Tässä raportissa keskitytään päästötarkkailun osalta kesäaikaisiin tuloksiin. Kesällä 2013 Iijoen-Siuruanjoen vesistöalueella toteutettiin päästötarkkailua kaikkiaan 13 turvetuotantoalueella. Pohjois-Pohjanmaan alueen vuosikuormitustarkkailussa oli kolme tuotantovaiheen ja yksi kuntoonpanovaiheen suo. Ympärivuotisten tarkkailukohteiden sekä kuntoonpanovaiheen tarkkailukohteiden tulokset on raportoitu Pohjois-Pohjanmaan turvesoiden vuosikuormituksen tarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 2014) ja ne on kesän osalta huomioitu myös tässä raportissa. Raportissa on esitetty myös Turveruukki Oy:n Heini-Honkisuon tulva-ajan vedenlaatutulokset sekä Epäilyksensuon jälkitarkkailun tulokset. Rasepi Oy:n Hulikkasuon ja Kapustasuon sekä Latvasuon Turve Ky:n Leuvanojanlatvasuon päästö- ja vesistötarkkailuraportit on esitetty liitteissä 3 ja 4. Turvetuotantoalueiden kokonaispinta-ala oli vuonna 2013 Iijoen pääuoman vesistöalueella ha ja Siuruanjoen vesistöalueella ha. Valtaosa pinta-alasta oli tuotannossa. 73 %:lla tuotantoalasta oli kesäaikaisena vesiensuojeluratkaisuna pintavalutus. Kesäaikana tehostettu vesienkäsittely (pintavalutus, kosteikko, rh-kenttä) oli käytössä 80 %:lla Iijoen pääuoman ja 87 %:lla Siuruanjoen turvetuotantopinta-alasta (liite 8). Vesistötarkkailua oli vuonna 2013 turvetuotantoalueiden alapuolisissa vesistöissä alueellisilla tarkkailupisteillä sekä vesistöalueen vuosittaisilla vesistötarkkailupisteillä. Kalataloustarkkailu käsitti vuonna 2013 vuosittaisen kalastuskirjanpidon Siuruanjoella. 2 TARKKAILUVELVOLLISET Tässä tarkkailussa mukana olevat Vapo Oy:n, Turveruukki Oy:n, Kuiva-Turve Oy:n, Pudasjärven Turvetyö Oy:n ja Turvetuote Peat Bog Oy:n turvetuotantoalueet on esitetty taulukossa 1. Mukana ovat myös Latvasuon Turve Ky:n ja Rasepi Oy:n tuotantoalueet. Turvetuotantoalueiden sijainti on esitetty liitteessä 1.

5 2 Taulukko 1. Tarkkailuvelvolliset turvetuotantoalueet vuonna Pinta-ala sisältää kuntoonpanossa, tuotannossa ja tuotantokunnossa olevan alan sekä tuotannosta poistuneen alan. Pinta-ala ei sisällä jälkikäytössä olevaa tai valmistelematonta alaa. (LAP) = sijaitsee Lapin ELY-keskuksen alueella. Tuotantoalue Tuottaja Vesistö- Pinta-ala Tuotantoalue Tuottaja Vesistö- Pinta-ala alue ha alue ha Iijoen pääuoma Siuruanjoki Haukkasuo Vapo Oy Iso-Pukasuo Vapo Oy Iso-Pihlajasuo Vapo Oy Kalliosuot: Epäilyksensuo Vapo Oy Joutsensuo Vapo Oy Kalliosuot: Kuikkasalmensuo Vapo Oy Kapulasuo Vapo Oy Kalliosuot: Kuikkasuo Vapo Oy Koppelosaarensuo Vapo Oy Kalliosuot: Peltosuo Vapo Oy Koppelosaarensuo Vapo Oy Kynkäänsuo Vapo Oy Kortesuo Vapo Oy Kynkäänsuo Vapo Oy Koutuansuo Vapo Oy Kynkäänsuo Vapo Oy Kupsussuo Vapo Oy Polvisuo Vapo Oy Lehdonsuo Vapo Oy Saarisuo Vapo Oy Leväsuo Vapo Oy Sivakkasuo Vapo Oy Leväsuo Vapo Oy Sivakkasuo Vapo Oy Olki-Peurasuo Vapo Oy Teerilammensuo Vapo Oy Palosuo Vapo Oy Vaaraojanlatvasuo Vapo Oy Ahvensuo Turveruukki Oy Viitasuo Vapo Oy Ahvensuo Turveruukki Oy Heini-Honkisuo (LAP) Turveruukki Oy Iso-Jännesuo Turveruukki Oy Kaartosuo Turveruukki Oy Iso Rytisuo Turveruukki Oy Kapeimmansuo Turveruukki Oy Isosuo Kollaja Turveruukki Oy Koivuojanlatvasuo Turveruukki Oy Koivu-Loukassuo Turveruukki Oy Kääpäsuo Turveruukki Oy Kuikkasuo Turveruukki Oy Lampisuo (osa) Turveruukki Oy Kärppäsuo Turveruukki Oy Matkasuo Pudasjärvi Turveruukki Oy Lampisuo (osa) Turveruukki Oy Pikku-Saarisuo Turveruukki Oy Latvasuo Turveruukki Oy Pikku-Saarisuo Turveruukki Oy Latvasuo Lavasuo Luisansuo Turveruukki Oy Turveruukki Oy Turveruukki Oy Pukasuo Ronisuo Räiskinsuo Turveruukki Oy Turveruukki Oy Turveruukki Oy Matkasuo Turveruukki Oy Sääskisuo (LAP) Turveruukki Oy Murtosuo Mäntyharjun- Riepul.suo Ruonasuo Takasuo Ällinsuo Syrjäsuo Iso-Ahmasuo Turveruukki Oy Turveruukki Oy Turveruukki Oy Turveruukki Oy Turveruukki Oy Turveruukki Oy Pudasjärven Turvetyö Oy Tuomisuo (LAP) Viidansuo Ämmänsuo Pohjoinen Latvasuo Puutiosuo Isoahontaussuo Kotisuo Leuvanojanlatvasuo Turveruukki Oy Turveruukki Oy Turveruukki Oy Kuiva-Turve Oy Kuiva-Turve Oy Turvetuote Peat-Bog Oy Turvetuote Peat-Bog Oy Latvasuon Turve Ky Iso-Ahmasuo Pudasjärven Turvetyö Oy Hulikkasuo Kapustasuo Rasepi Oy Rasepi Oy

6 3 3 TARKKAILUKAUDEN SÄÄTILA JA HYDROLOGIA Tarkkailukaudella 2013 ( ) Ilmatieteen laitoksen Oulunsalon havaintoasemalla keskilämpötila oli 3,1 C, joka oli 0,4 C pitkän ajan keskiarvoa korkeampi. Marraskuu 2012 oli tavanomaista lämpimämpi ja myös tammi-helmikuussa 2013 oli jonkin verran tavanomaista lämpimämpää. Joulukuu 2012 oli selvästi pitkän jakson keskiarvoa kylmempi, kuten myös maaliskuu Kesäaikana kuukauden keskilämpötilat olivat vertailujakson keskiarvoja korkeampia heinäkuuta lukuun ottamatta. (Kuva 1.) Tarkkailukauden 2013 kokonaissademäärä oli 514 mm, kun vuosien keskimääräinen sadesumma Oulunsalossa on 477 mm eli tarkkailukausi oli selvästi tavanomaista sateisempi. Tarkkailukaudella 2012 satoi 654 mm. Marras-joulukuussa 2012 sademäärä oli pitkän jakson keskiarvon tuntumassa. Helmi-, maalis-, touko-, elo- ja syyskuussa satoi tavanomaista vähemmän, mutta kesäja lokakuu 2013 olivat selvästi tavanomaista sateisempia. Tuotantokaudella (toukosyyskuu 2013) sademäärä oli 274 mm eli noin 11 mm enemmän kuin toukosyyskuussa keskimäärin. (Kuva 2.) Oulunsalo Lämpötila ( C) Kuva 1. I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuukausittaiset keskilämpötilat Oulunsalossa (lähde: Ilmatieteen laitos).

7 4 Oulunsalo Sadanta (mm) 120, ,0 80,0 60,0 40,0 20,0 0,0 Kuva 2. I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuukausittaiset sademäärät Oulunsalossa (lähde: Ilmatieteenlaitos). Vuonna 2013 Iijoen ja Siuruanjoen virtaamat olivat vuositasolla lähellä pitkän ajan keskiarvoa. Kesällä virtaamat olivat kuitenkin tavanomaista pienempiä. Lauha marraskuu 2012 kohotti jokien virtaamia marras-joulukuussa. Kevättalvella virtaamien vaihtelu oli vähäistä. Kevättulvahuippu Leuvankoskella ja Kurenaluksessa ajoittui huhtikuun loppupuolelle. Iijoen Haapakoskella tulvahuippu oli huhti-toukokuun vaihteessa. Tulvahuipun aikaan virtaamat olivat kuitenkin keskimääräistä selvästi pienempiä. (Taulukko 2 ja kuva 3). Taulukko 2. Iijoen ja Siuruanjoen keskivirtaamat ja virtaamien vaihtelu vuonna 2013 sekä vertailujaksolla keskimäärin (ympäristöhallinnon OIVAtietokanta ) m 3 /s m 3 /s MQ MQ V-IX NQ HQ MQ MQ V-IX NQ HQ Iijoki, Kurenalus Iijoki, Haapakoski Siuruanjoki, Leuvankoski

8 5 m 3 /s 700 Iijoki, Kurenalus Siuruanjoki, Leuvankoski Iijoki, Haapakoski Kuva 3. Iijoen ja Siuruanjoen virtaamat vuonna 2013 (ympäristöhallinnon OIVAtietokanta ). 4 KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU 4.1 Kuntoonpanosoiden käyttötarkkailu Kärppäsuolla tehtiin käyttöpäiväkirjasta saatujen tietojen mukaan peruskunnostuksia (mm. kokoojaojan syvennystä, laskeutusaltaan laajennusta ja ruuvausta) maalis- ja kesäkuussa. Sarkaojia tehtiin toukokuussa. Kuntoonpanotyöt saatiin valmiiksi kauden 2013 aikana. Pumppaus aloitettiin toukokuussa ja lopetettiin lokakuussa. 4.2 Tarkkailun toteutus Vuonna 2013 Iijoen-Siuruanjoen vesistöalueella oli yhdeksän tuotantosuota kesäaikaisessa päästötarkkailussa. Lisäksi neljällä kohteella (Ahvensuo pvk1, Kupsussuo pvk, Kääpäsuo la ja Leuvanojanlatvasuo la3) toteutettiin suppeaa tarkkailua. Tuotantovaiheen soista Kynkäänsuon la3-4/pvk1, Olki-Peurasuon pvk1 ja Puutiosuon pvk2-3 sekä kuntoonpanovaiheessa ollut Kärppäsuo (pvk) kuuluivat Pohjois-Pohjanmaan vuosikuormitustarkkailuun. Epäilyksensuolla toteutettiin jälkihoitovaiheen tarkkailua. Myös Heini-Honkisuon kevättulvan aikaiset tulokset on esitetty tässä raportissa. Tarkkailukohteiden perustiedot on esitetty taulukossa 3 ja tuotantoalueiden sijainti käy ilmi liitteenä 1 olevista kartoista. Päästötarkkailun tulokset on esitetty liitteessä 2. Osalla kohteista virtaamaa mitattiin jatkuvatoimisilla virtaamamittareilla. Hulikkasuolla ei ollut mittapatoa, johon virtaamamittari olisi voitu asentaa. Kärppäsuolle ja Leuvanojanlatvasuolle ei asennettu virtaamamittareita. Kynkäänsuolla (pvk1), Epäilyksensuolla (pvk1) ja Viitasuolla (rh1) virtaamamittaukset epäonnistuivat mittalaitteissa ilmenneiden häiriöiden vuoksi. Kääpäsuolla jatkuva padotus vääristi virtaamia. Edellä mainituilla kohteilla virtaamat arvioitiin SYKE:n vesistömallijärjestelmästä. Vesinäytteet otettiin pääsääntöisesti kahden viikon välein lukuun ottamatta suppean tarkkailun kohteita, joilla näytteet otettiin keskimäärin

9 6 kerran kuukaudessa. Ominaispäästöt laskettiin virtaamien ja mitatun veden laadun perusteella aina, kun se oli mahdollista. Niillä kohteilla, joilla virtaamamittausta ei ollut tai virtaamamittaus oli epäluotettava, laskettiin kuormitus pääasiassa vesistömallin avulla arvioidulla virtaamalla. Kohteet, joiden virtaama on arvioitu koko kesäjaksolle, eivät ole mukana keskiarvoissa. Taustahuuhtouman laskennassa käytettiin seuraavia taustapitoisuuksia: kiintoaine 1 mg/l, fosfori 20 µg/l ja typpi 500 µg/l (Ympäristöministeriö 2013). Lasketuista brutto-ominaispäästöistä vähennettiin taustahuuhtouma, jolloin saatiin nettopäästöt. Tarkkailusta vastaavana konsulttina vuonna 2013 toimi Ahma ympäristö Oy. Näytteenotosta ja analysoinnista vastasi pääosin Ahma ympäristö Oy. Nab Labs Oy suoritti Haukkasuon, Kynkäänsuon (pvk1), Hulikkasuon, Kapustasuon sekä Leuvanojanlatvasuon näytteenoton ja analysoinnin. Pöyry Finland Oy on laatinut Hulikkasuon ja Kapustasuon sekä Leuvanojanlatvasuon vuosiraportit (liitteet 3 ja 4). Poikkeustilanteen näytteitä (ylivaluma) vuonna 2013 otettiin Ahvensuolta, Iso- Jännesuolta, Kääpäsuolta, Heini-Honkisuolta sekä Kärppäsuolta. Ylivaluman aikaisten näytteiden tulokset on esitetty suokohtaisissa päästötarkkailutuloksissa liitteessä 2. Tulokset on huomioitu päästölaskennassa. Taulukko 3. Iijoen ja Siuruanjoen vesistöalueen tarkkailukohteet tarkkailukaudella 2013 ( ). la=laskeutusallas, pvk=pintavalutuskenttä, rh=ruokohelpikenttä, kost=kosteikko, kk=kasvillisuuskenttä. Turvetuotantoalue Tuottaja Vesistöalue Teho n Tarkkailu IIJOKI Tuotantosuot Ahvensuo pvk1 Turveruukki Oy / suppea tarkkailu vesistöalueella Iso Jännesuo pvk1 Turveruukki Oy x kesäajan päästötarkkailu Haukkasuo pvk2 Vapo Oy x kesäajan päästötarkkailu Kupsussuo pvk Vapo Oy suppea tarkkailu Hulikkasuo la Rasepi Oy kesäajan päästötarkkailu Kapustasuo la Rasepi Oy kesäajan päästötarkkailu Olki-Peurasuo pvk1 Vapo Oy vuosikuormitustarkkailu Kuntoonpanosuot Kärppäsuo pvk Turveruukki Oy kuntoonpanovaiheen tarkkailu SIURUANJOKI Tuotantosuot Puutiosuo (osa) pvk2-3 Kuiva-Turve Oy/Vapo Oy x vuosikuormitustarkkailu Leuanojanlatvasuo pvk1 Latvasuon Turve Ky x kesäajan päästötarkkailu Leuanojanlatvasuo pvk2 Latvasuon Turve Ky x kesäajan päästötarkkailu Leuanojanlatvasuo la3 Latvasuon Turve Ky suppea tarkkailu Heini-Honkisuo pvk1 Turveruukki Oy ylimääräinen tarkkailu Kääpäsuo la ja la/kost. Turveruukki Oy x suppea tarkkailu Ämmänsuo kk Turveruukki Oy x kesäajan päästötarkkailu Kynkäänsuo pvk1/la 3-4 Vapo Oy vuosikuormitustarkkailu Kynkäänsuo rh1 Vapo Oy x kesäajan päästötarkkailu Viitasuo rh1 Vapo Oy x kesäajan päästötarkkailu Jälkihoito Kalliosuo:Epäilyksensuo pvk1 Vapo Oy jälkihoitovaiheen tarkkailu

10 7 4.3 Valuma Iijoen ja Siuruanjoen vesistöalueen tuotantovaiheen tarkkailusoiden kesän 2013 keskivaluma oli 11 l/s km 2, mikä oli suurempi kuin Pohjois-Pohjanmaan alueella keskimäärin (taulukko 4). Kesän suurin keskivaluma (196 l/s km 2 ) mitattiin Ämmänsuon kasvillisuuskentällä ja pienin (1,0 l/s km 2 ) Olki-Peurasuon pintavalutuskentällä 1. Heini- Honkisuon ylimääräinen tarkkailu käsitti ainoastaan tulva-ajan vedenlaadun tarkkailun. Taulukko 4. Iijoen ja Siuruanjoen päästötarkkailukohteiden keskivalumat kesällä Suo Vesistöalue Mq Nq Hq Huom. l/s/km 2 l/s/km 2 l/s/km 2 Pintavalutuskentälliset suot Ahvensuo, pvk mp2 Iijoki 13 2,9 77 Haukkasuo, pvk2 Iijoki 6,3 1,1 31 Kupsussuo, pvk1 Iijoki 17 5,2 71 Olki-Peurasuo, pvk1 Iijoki 7,2 1,0 68 Iso- Jännesuo, pvk (Ahvenoja) Iijoki 19 7,7 138 virtaama mitattu kentän yläpuolelta Puutiosuo, pvk2-3 Siuruanjoki 11 3,3 37 Kynkäänsuo, pvk1* Siuruanjoki 7,1 2,0 44 virtaama arvioitu vesistömallista Leuvanojanlatvasuo, pvk1* Siuruanjoki 5,3 1,3 28 virtaama arvioitu vesistömallista Leuvanojanlatvasuo, pvk2* Siuruanjoki 5,3 1,3 28 virtaama arvioitu vesistömallista Kasvillisuuskentälliset suot Ämmänsuo (kasvillisuuskenttä) Siuruanjoki 12 1,4 196 virtaamat arvioitu vesistömallista Laskeutusaltaalliset suot Hulikkasuo, la* Iijoki 4, virtaama arvioitu vesistömallista Kapustasuo, la* Iijoki virtaama arvioitu vesistömallista Kääpäsuo, la mp2* Siuruanjoki 7,2 0,3 82 virtaama arvioitu vesistömallista Leuvanojanlatvasuo, la3* Siuruanjoki 5,3 1,3 28 virtaama arvioitu vesistömallista keskiarvot kaikki suot (n=7) 12,2 1,0 196 pintavalutuskentälliset suot (n=6) 12,2 3,6 70 kasvillisuuskentälliset suot (n=1) 12,2 1,4 196 Iijoen-Siuruanjoen tuotantovaiheen tarkkailusuot 2012 (n=8) 14,6 1,8 108 Kaikki Pohjois-Pohjanmaan tuotantovaiheen tarkkailusuot (n=55) 8,9 1,4 89 Kuntoonpanovaiheen suot Kärppäsuo, pvk 2,6 1,1 8,5 virtaama arvioitu vesistömallista Jälkihoitovaiheen suot Kalliosuot, Epäilyksensuo, kosteikko* Siuruanjoki 7,1 1,9 52 virtaama arvioitu vesistömallista Keskiarvot Iijoen-Siuruanjoen kp-suot 2012 (n=1) 5,5 0,3 85,7 Kaikki Pohjois-Pohjanmaan kp-suot (n=2) 6,7 0,2 62 * Ei mukana keskiarvossa

11 8 4.4 Veden laatu Iijoen-Siuruanjoen vesistöalueen tuotantovaiheen tarkkailusoilla valumaveden laatu oli kesällä 2013 COD Mn :n, kokonaistypen, ammoniumtypen ja raudan osalta hieman parempi ja muilta osin hieman heikompi kuin Pohjois-Pohjanmaan alueen soilla keskimäärin (taulukko 5). Edellisvuoteen verrattuna veden laatu oli Iijoen-Siuruanjoen alueella kesällä 2013 pääosin hieman parempi. Ainoastaan raudan osalta veden laatu oli edellisvuotta heikompaa kesällä Kuntoonpanovaiheessa olleen Kärppäsuon veden ph oli Pohjois-Pohjanmaan kuntoonpanosoiden keskiarvoa alhaisempi, mutta muilta osin Kärppäsuon veden laatu oli keskimääräistä parempi. Tuloksia tarkasteltaessa tulee huomioida, että epäorgaanisten ravinteiden ja raudan näytemäärä on pienempi kuin muilla vedenlaatumuuttujilla. Epäorgaaniset ravinteet ja rauta on muista näytemääristä poiketen määritetty pääosin kolme kertaa kesässä. Iso Jännesuon näytteet otettiin Ahvenojasta, jonne suon vedet suotautuvat pintavalutuskentän kautta. Taulukko 5. Iijoen ja Siuruanjoen päästötarkkailukohteiden veden laatu kesällä Suo n ph COD Mn kok.p PO 4 -P Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N Fe Kiintoaine Huom. mgo 2 /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Pintavalutuskentälliset suot Ahvensuo, pvk mp2 5 5, ,2 suppea tarkkailu Haukkasuo, pvk2 9 5, ,6 Kupsussuo, pvk1 4 6, ,6 suppea tarkkailu Iso- Jännesuo, pvk (Ahvenoja)* 7 5, ,8 näytteet Ahvenojasta Olki-Peurasuo, pvk1 9 6, ,7 Leuvanojanlatvasuo, pvk1 9 6, ,0 Leuvanojanlatvasuo, pvk2 9 6, ,0 Puutiosuo, pvk , ,7 Kynkäänsuo, pvk1 9 6, ,3 kasvillisuuskentälliset suot Ämmänsuo (kasvillisuuskenttä) 8 6, ,1 Kynkäänsuo (ruokohelpikenttä), rhk1 7 6, ,5 Viitasuo (ruokohelpikenttä), rhk1 2 6, ,5 Laskeutusaltaalliset suot Hulikkasuo, la 9 7, ,3 Kapustasuo, la 9 7, ,1 Kääpäsuo, la/kosteikko mp2 7 6, suppea tarkkailu Leuvanojanlatvasuo, la3 4 7, suppea tarkkailu keskiarvot kaikki suot (n=15) 6, pintavalutuskentälliset suot (n=8) 6, ,4 kasvillisuuskentälliset suot (n=3) 6, ,4 laskeutusaltaalliset suot (n=4) 7, Iijoen-Siuruanjoen tarkkailusuot 2012 (n=13) 6, Kaikki Pohjois-Pohjanmaan tuotantovaiheen tarkkailusuot 1) 6, ,7 Kuntoonpanovaiheen suot 0,8 0,9 0,8 0,9 1,3 0,8 1,2 1,0 Kärppäsuo, pvk 5 5, ,7 Jälkihoitovaiheen suot Kalliosuot, Epäilyksensuo, kosteikko 5 5, jälkitarkkailu Keskiarvot Iijoen-Siuruanjoen kp-suot 2012 (n=1) 10 5, ,3 Kaikki Pohjois-Pohjanmaan kp-suot (n=4) 10 5, ,7 * Ei mukana keskiarvossa mukana muutamia kohteita Kainuun ja Lapin alueelta Laskeutusaltaallisten soiden ph- arvot olivat pääosin korkeampia kuin pintavalutus- tai kasvillisuuskentällisillä soilla. Alhaisin ph:n keskiarvo mitattiin Haukkasuolla ja Ahvensuolla. Kemiallista hapenkulutusta kuvaavat COD Mn -arvot olivat korkeimmat

12 9 pintavalutuskentällisillä kohteilla. COD Mn -arvot olivat korkeimmat Ahvensuolla ja alhaisimmat Viitasuolla. Fosforipitoisuuksissa oli suurta vaihtelua eri soiden välillä. Pitoisuudet olivat korkeimmat suppeassa tarkkailussa olleessa Kääpäsuolta lähtevässä vedessä. Myös Kynkäänsuon ja Leuvanojanlatvasuon pintavalutuskentiltä lähteneen veden kokonaisfosforipitoisuudet olivat korkeita. On kuitenkin huomioitava, että suppean tarkkailun kohteilla näytemäärä on muita kohteita pienempi. Fosforipitoisuus oli alhaisin Puutiosuolla. Myös typpipitoisuuksissa oli suurta vaihtelua soiden välillä. Alhaisin typpipitoisuuden keskiarvo mitattiin suppeassa tarkkailussa olleen Ahvensuon pintavalutuskentältä lähteneessä vedessä ja korkein pitoisuus jälkitarkkailussa olleen Epäilyksensuon kosteikolta lähteneessä vedessä. Epäorgaanisen typen osuudet olivat korkeimmat Kupsussuolla, Leuvanojanlatvasuolla ja Kääpäsuolla. Epäilyksensuon näytteistä ei määritetty epäorgaanisten ravinteiden määrää, koska kyse oli jälkitarkkailusta. Rautapitoisuus oli korkein Kääpäsuon laskeutusaltaalta lähteneessä vedessä ja alhaisin Puutiosuon pintavalutuskentältä lähteneessä vedessä. Kiintoainepitoisuudet olivat pääosin varsin alhaisia lukuun ottamatta Kääpäsuon laskeutusaltaan alapuolelta tarkkailtua vettä, joissa pitoisuudet olivat huomattavan korkeita. Heini-Honkisuolla tarkkailtiin pintavalutuskenttä 1:ltä lähteneen veden laatua ottamalla näytteet kevättulvan aikaan. Ylimääräisen tarkkailun tulokset on esitetty liitteessä Ominaispäästöt Iijoen-Siuruanjoen vesistöalueen tuotantovaiheen tarkkailusoilla kesän keskimääräiset ominaispäästöt olivat happea kuluttavan aineksen osalta hieman suurempia kuin Pohjois-Pohjanmaan alueen tarkkailusoilla keskimäärin. Muilta osin päästöt olivat pienempiä tai samaa tasoa. Edellisvuoteen verrattuna raudan ja fosfaattifosforin päästöt kohosivat hieman. Muilta osin päästöt laskivat. Laskeutusaltaallisia soita ei ole mukana keskiarvoissa, koska kaikilla kohteilla virtaamat arvioitiin ja lisäksi kahdella kohteella oli suppea tarkkailu. (Taulukko 6.) Kokonaisuutena tarkasteltuna ominaispäästöt olivat suon omilla vedenlaatu- ja virtaamatiedoilla lasketuista kohteista suurimmat Ahvensuon pintavalutuskentällä ja pienimmät Puutiosuon pintavalutuskentällä. Ahvensuon päästöt selittyvät pääosin Iijoen- Siuruanjoen keskimääräistä tasoa suuremmalla valumalla (ks. Taulukko 4) ja osittain vedenlaadulla (ks. Taulukko 5). Puutiosuon alhaiset päästöt selittyvät lähinnä vedenlaadulla, sillä Puutiosuon pintavalutuskentän valuma oli suuri. Ominaispäästöjä tarkasteltaessa tulee huomioida, että usealla kohteella päästöjen laskennassa on käytetty arvioitua virtaamaa tai vedenlaatua. Lisäksi joillakin kohteilla näytemäärä oli pieni suppeasta tarkkailusta tai jälkitarkkailusta johtuen. Kuntoonpanovaiheessa olleen Kärppäsuon ominaispäästöt olivat kesällä 2013 selvästi Pohjois-Pohjanmaan alueen kuntoonpanosoiden ja Iijoen-Siuruanjoen kesän 2012 kuntoonpanosoiden keskimääräistä tasoa alhaisemmat. Kärppäsuon veden laatu oli edellisvuotta parempi (taulukko 5) ja valuma edellisvuotta pienempi (taulukko 4).

13 Taulukko 6. Iijoen ja Siuruanjoen päästötarkkailukohteiden ominaispäästöt kesällä Brutto COD Mn kok.p PO 4 -P Kok. N NO 2+3 -N NH 4 -N Fe Kiintoaine kok.p Kok. N Kiintoaine Huom. Suo Vesistöalue g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Pintavalutuskentälliset suot Ahvensuo, pvk mp2 Iijoki ,50 0, ,24 0, , suppea tarkkailu Haukkasuo, pvk2 Iijoki 310 0,17 0,02 6,8 0,03 0, ,10 4,1 21 Kupsussuo, pvk1 Iijoki 193 0,40 0, , , suppea tarkkailu Olki-Peurasuo, pvk1 Iijoki 357 0,30 0, ,04 0, ,20 7,4 40 Leuvanojanlatvasuo, pvk1* Siuruanjoki 137 0,50 0,40 4,5 0,01 0,13 6,2 18 0,40 2,2 14 Leuvanojanlatvasuo, pvk2* Siuruanjoki 80 0,60 0,40 4,2 0,80 0, ,50 1,9 32 Puutiosuo, pvk2-3 Siuruanjoki 190 0,20 0,10 5,0 0,10 0,20 8, ,4 7 Kynkäänsuo, pvk1* Siuruanjoki 161 0,80 0,70 6,7 0,05 2, ,60 2,2 39 Kasvillisuuskentälliset suot Ämmänsuo (kasvillisuuskenttä) Siuruanjoki 253 0,9 0,38 9,1 0,14 0, ,73 3,6 101 Kynkäänsuo (ruokohelpikenttä), rhk1* Siuruanjoki 668 0,8 0, ,13 0, ,45 5,2 53 Viitasuo (ruokohelpikenttä), rhk1* Siuruanjoki 4,0 0,02 0,01 0,3 0,08 0,03 0,6 1,5 0, ,7 Laskeutusaltaalliset suot Hulikkasuo, la* Iijoki 94 0,1 0,0 2,7 0,01 0,20 4, ,8 17 Kapustasuo, la* Iijoki 118 0,4 0,2 6,3 0,03 0, ,2 0,2 61 Kääpäsuo, la mp2* Siuruanjoki 328 1,0 0, ,91 3, , suppea tarkkailu Leuvanojanlatvasuo, la3* Siuruanjoki 80 0,5 0,30 6,5 0,40 3, ,40 4,2 57 suppea tarkkailu 2013 Keskiarvot (Brutto) Kaikki suot (n=6) brutto 395 0,42 0, ,15 2, ,23 7,7 47 Pintavalutuskentälliset suot (n=5) brutto 424 0,31 0, ,15 2, ,13 8,5 37 Kasvillisuuskentälliset suot (n=1) brutto 253 0,95 0,38 9,1 0,14 0, ,73 3,6 101 Iijoen-Siuruanjoen tarkkailusuot 2012 (n=6) 558 0,63 0, ,36 3, ,39 9,0 65 Kaikki Pohjois-Pohjanmaan tuotantovaiheen tarkkailusuot 1) (n=43) 313 0,50 0, ,20 2, ,30 6,8 62 Kuntoonpanovaiheen suot Kärppäsuo, pvk 104 0,10 4 0,9 17 0,10 2,8 15 Jälkihoitovaiheen suot Kalliosuot, Epäilyksensuo, kosteikko Siuruanjoki 247 0, ,41 9,1 44 jälkitarkkailu Keskiarvot Iijoen-Siuruanjoen kp-suot 2012 (n=1) 371 0, ,9 51 0, Kaikki Pohjois-Pohjanmaan kp-suot (n=4) 357 0,60 9 1, ,50 6,1 40 * Ei mukana keskiarvossa mukana muutamia kohteita Kainuun ja Lapin alueelta Netto 10

14 Vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailu Vesienkäsittelyn tehon tarkkailua suoritettiin kesän aikana seitsemällä tuotantovaiheen kohteella ottamalla näytteitä kentän yläpuolelta kentän alapuolisten näytteenottojen yhteydessä. Vesienkäsittelyn tehokkuutta arvioitiin vesienkäsittelyrakenteen ylä- ja alapuolisten näytteiden pitoisuuksien erotusten avulla lasketuilla reduktioprosenteilla. Viitasuolla ja osalla Kynkäänsuota oli käytössä ruokohelpikenttä, Ämmänsuolla kasvillisuuskenttä, Kääpäsuolla laskeutusallas ja lähtien kosteikko. Muilla kohteilla oli käytössä pintavalutuskenttä. Kohteiden reduktiot on esitetty taulukossa 7 ja vedenlaatutulokset kokonaisuudessaan liitteessä 2. Haukkasuon pintavalutuskentän 2 tehoa tarkkailtiin kerran kuussa kesä-elokuun aikana. Epäorgaaniset ravinteet ja rauta määritettiin kahdella näytteenottokerralla. Kenttä toimi kokonaisuutena kohtalaisesti poistaen tehokkaimmin nitraatti-nitriittityppeä. Myös fosforia ja kiintoainetta pidättäytyi kentälle kohtalaisesti. COD Mn :n, kokonaistypen ja fosfaattifosforin osalta pitoisuudet kuitenkin kasvoivat kentällä. Leuanojanlatvasuon pintavalutuskenttä 1:n tehoa tarkkailtiin yhteensä neljä kertaa touko-, heinä-, elo- ja syyskuussa. Epäorgaaniset ravinteet ja rauta määritettiin kolmella näytteenottokerralla. Kenttä poisti tehokkaasti ainoastaan epäorgaanista typpeä. Raudan ja kiintoaineen määrä väheni kohtalaisesti, mutta COD Mn -, kokonaisfosfori- ja fosfaattifosforipitoisuudet kasvoivat selvästi. Kokonaistypen pitoisuuksiin pintavalutuksella ei ollut vaikutusta. Leuanojanlatvasuon pintavalutuskentän 2:n tehoa tarkkailtiin yhteensä neljä kertaa touko-, heinä-, elo- ja syyskuussa. Epäorgaaniset ravinteet ja rauta määritettiin kolmella näytteenottokerralla. Kenttä poisti tehokkaasti ainoastaan epäorgaanista typpeä. Raudan, kiintoaineen ja kokonaistypen määrä väheni kohtalaisesti, mutta COD Mn -, kokonaisfosfori- ja fosfaattifosforipitoisuuksissa ei tapahtunut juurikaan muutosta. Nitraatti-nitriittityppeä huuhtoutui kentältä huomattavasti. Kynkäänsuon ruokohelpikentällä 1 tarkkailtiin kentän tehoa ottamalla näytteet yhteensä kuusi kertaa kesä-, heinä-, elo- ja syyskuussa kentän ylä- ja alapuolelta. Epäorgaaniset ravinteet ja rauta määritettiin kolmella näytteenottokerralla. Ruokohelpikenttä toimi hyvin ja poisti eniten fosfaattifosforia ja ammoniumtyppeä. Myös raudan ja kokonaisfosforin osalta ruokohelpikentän toiminta oli tehokasta. Kokonaistypen määrä väheni huonosti. Happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ) huuhtoutui kentältä runsaasti ja kiintoainetta hieman. Viitasuon ruokohelpikentältä 1 näytteitä otettiin kerran toukokuussa. Kesäkuussa yläpuolisella pisteellä ei ollut virtaamaa, vastaavasti heinä-, elo- ja syyskuussa alapuolisella pisteellä ei ollut virtaamaa. Kenttä pidätti toukokuussa hyvin kiintoainetta, kokonaisravinteiden osalta kenttä toimi kuitenkin heikommin. Happea kuluttavan aineksen (COD Mn ) määrä nousi hieman kentällä. Kesä-elokuussa kenttä toimi tehokkaasti pidättämällä sinne tulevan veden (taulukko 8 kuva 3). Ämmänsuon kosteikon tehoa tarkkailtiin ottamalla näytteet kosteikon ala- ja yläpuolelta yhteensä seitsemän kertaa kesä-syyskuussa. Epäorgaaniset ravinteet ja rauta määritettiin kolmella näytteenottokerralla. Kosteikko pidätti eniten kiintoainetta, josta lähes puolet pidättyi kosteikolle. Kokonaisfosforin ja fosfaattifosforin osalta kosteikko toimi kohtalaisesti. Kokonaistypen ja nitraatti-nitriittitypen pitoisuuksissa ei tapahtunut

15 12 juuri muutosta. Kosteikosta näytti huuhtoutuvan vesistöön rautaa. Veden ph oli kosteikon alapuolella hieman korkeampi kuin yläpuolella. Kääpäsuon laskeutusaltaan tehoa tarkkailtiin ottamalla näytteet laskeutusaltaan ylä- ja alapuolelta kesä- ja elokuussa. Heinäkuussa kummallakaan pisteellä ei ollut virtaamaa. Laskeutusallas vähensi vedestä happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ) kohtalaisesti. Laskeutusallas vähensi hieman kiintoainetta, mutta fosforiyhdisteiden, nitraattinitriittitypen sekä raudan osalta pitoisuudet olivat korkeampia laskeutusaltaan alapuolella. Kokonaistypen ja ammoniumtypen pitoisuuksissa ylä- ja alapuolisen pisteen välillä ei ollut eroa. Taulukko 7. Iijoen-Siuruanjoen tuotantovaiheen turvesoiden vedenlaadun muutos tarkkailuilla vesienkäsittelyrakenteilla ja vesienkäsittelyn teho laskettuna veden laadun perusteella vuonna n ph COD Mn Kok. P PO 4 -P Kok. N NH 4 -N NO 2+3 -N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Haukkasuo (pvk2) pvk yläpuoli 3 7, pvk alapuoli 3 5, ,7 Teho % Leuvanojanlatvasuo (pvk1) pvk yläpuoli 4 7, ,7 pvk alapuoli 4 6, , ,7 Teho % Leuvanojanlatvasuo (pvk2) pvk yläpuoli 4 7, pvk alapuoli 4 7, ,8 Teho % Kynkäänsuo (rhk1) rhk yläpuoli 6 6, ,7 rhk alapuoli 6 6, , ,7 Teho % Viitasuo (rhk) rhk yläpuoli 1 6, rhk alapuoli 1 6, ,5 Teho % Ämmänsuo (kosteikko) kosteikon yläpuoli 7 6, kosteikon alapuoli 7 6, ,5 Teho % Kääpäsuo (la) la yläpuoli 2 6, la alapuoli 2 6, Teho % Taulukkoon 8 on koottu Viitasuon ruokohelpikentän ominaispäästöt. Ruokohelpikentän alapuoliset ominaispäästöt on laskettu näytteenottohetken virtaamalla. Kentän alapuolen päästöt ovat huomattavasti pienemmät kuin yläpuolen. Tämä selittyy kentän alapuolen selvästi pienemmällä valumalla (kuva 3). Kentän alapuolella ei ollut valumaa muilla kuin kesäkuun näytteenottokierroksella. Myös edellisvuosina tilanne on ollut samantyyppinen, kesällä 2012 yläpuolen valuma oli 16 l/s km 2 ja alapuolen 1,5 l/s km 2 (Pöyry Finland Oy 2013). Kesällä 2011 yläpuolen valuma oli 29 l/s km 2 ja alapuolen 8,2 l/s km 2 (Pöyry Finland Oy 2012). Kesän vähäsateisina kausina valuma on ollut alapuolisella pisteellä erittäin vähäistä.

16 13 Ruokohelpikasvusto näyttää käyttävän hyväkseen kentälle johdettua vettä ja lisää tehokkaasti veden haihduntaa. Taulukko 8. Viitasuon ruokohelpikentän ylä- ja alapuolen ominaispäästöt kesällä COD Mn kok.p PO 4 -P Kok. N NO 2+3 -N NH 4 -N Fe Kiintoaine Mq g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Viitasuo, rh1 yp ,30 0,10 6,7 0,20 2, Viitasuo, rh1 ap 1,4 12 0,04 0,03 0,9 0,23 0,04 1,7 4,2 reduktio % reduktio v l/s km rh1 yp rh1 ap Kuva 3. Viitasuon ruokohelpikentän ylä- ja alapuolen valumat Päästöt Iijoen ja Siuruanjoen turvetarkkailuun osallistuvien turvetuottajien turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön (kg/d) tuotantokaudella (touko-syyskuu) 2013 on esitetty taulukoissa 9 ja 10. Kesäajan päästöt on laskettu tarkkailussa olleille kohteille tarkkailutulosten (Taulukko 6) perusteella ja muille kohteille koko Pohjois-Pohjanmaan alueen kesäaikaisten tarkkailutulosten (sisältäen muutamia kohteita Lapista ja Kainuusta) (Pöyry Finland Oy 2014) perusteella. Mikäli tarkkailusuolla on ollut esimerkiksi pintavalutuskenttä tarkkailussa, mutta osalla tuotantoaluetta vesienkäsittelynä on laskeutusaltaat, on pintavalutuskentällisen osan päästöt laskettu ko. kohteen tarkkailutulosten ja laskeutusaltaallisen osan päästöt Pohjois-Pohjanmaan alueen laskeutusaltaallisten tarkkailukohteiden keskiarvojen perusteella. Iijoen vesistöalueen tuotantokauden 2013 bruttopäästöt olivat 920 kg/d (=kilogrammaa päivässä) happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ), 1,31 kg/d fosforia, 54 kg/d typpeä ja 192 kg/d kiintoainetta (Taulukko 9). Bruttopäästöistä poistetun luonnonhuuhtouman jälkeen

17 14 nettopäästöiksi jäävät 0,90 kg/d fosforia, 23 kg/d typpeä ja 169 kg/d kiintoainetta. Edelliskesään nähden bruttopäästöt pienenivät kaikilta osin: kiintoaine- ja fosforipäästöt noin 60 %, happea kuluttavan aineksen päästöt (COD Mn ) 50 % ja typpipäästöt lähes 30 %. Siuruanjoen vesistöalueen tuotantokauden 2013 bruttopäästöt olivat kg/d happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ), 1,75 kg/d fosforia, 35 kg/d typpeä ja 260 kg/d kiintoainetta (Taulukko 10). Nettopäästöt olivat 1,52 kg/d fosforia, 22 kg/d typpeä ja 237 kg/d kiintoainetta. Iijoen tapaan bruttopäästöt pienenivät kaikilta osin edellisvuoteen verrattuna: happea kuluttavan aineksen päästöt (COD Mn ) noin 70 %, fosfori- ja typpi päästöt noin 50 % ja kiintoainepäästöt 53 %.

18 Taulukko 9. Turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön tuotantokaudella (touko-syyskuu) 2013 Iijoen vesistöalueella. Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala BRUTTO NETTO tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kiintoaine Kok.N kok.p COD Mn kiintoaine Kok.N kok.p ha ha ha ha kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d Haukkasuo Vapo Oy , ,2 2,5 0, ,3 0,6 0,02 Iso-Pihlajasuo Vapo Oy ,7 1,9 0, ,0 0,7 0,04 Joutsensuo Vapo Oy ,4 2,4 0, ,5 0,9 0,05 Kapulasuo Vapo Oy ,1 1,1 0, ,5 0,7 0,02 Koppelosaarensuo Vapo Oy ,4 0,4 0,02 8,2 2,1 0,3 0,01 Kortesuo Vapo Oy ,5 1,8 0, ,7 0,7 0,04 Koutuansuo Vapo Oy ,9 1,1 0, ,5 0,4 0,02 Kupsussuo Vapo Oy ,2 5,0 0, ,8 2,3 0,02 Lehdonsuo Vapo Oy ,2 2,3 0, ,3 0,8 0,05 Leväsuo Vapo Oy ,3 2,3 0, ,3 1,0 0,04 Leväsuo Vapo Oy ,0 0,6 0, ,8 0,2 0,01 Olki-Peurasuo Vapo Oy ,3 1,8 0, ,7 0,7 0,02 Palosuo Vapo Oy ,2 1,7 0, ,5 0,6 0,03 Ahvensuo Turveruukki Oy ,7 0,3 0,01 6,1 1,6 0,2 0,01 Ahvensuo Turveruukki Oy ,4 0,9 0, ,0 0,4 0,01 Iso Jännesuo Turveruukki Oy , ,3 1,5 0, ,7 0,5 0,03 Isosuo-Kollaja Turveruukki Oy ,1 0,9 0, ,8 0,3 0,02 Iso-Rytisuo Turveruukki Oy ,7 1,6 0, ,0 0,6 0,03 Koivu-Loukassuo Turveruukki Oy ,5 1,3 0, ,0 0,5 0,03 Kuikkasuo Turveruukki Oy ,0 0,5 0, ,7 0,4 0,01 Kärppäsuo Turveruukki Oy ,0 0,8 0, ,6 0,3 0,02 Lampisuo Turveruukki Oy ,9 2,5 0, ,9 0,9 0,05 Latvasuo Turveruukki Oy , ,2 0,7 0, ,8 0,5 0,01 Latvasuo Turveruukki Oy ,8 0,5 0,01 9,0 1,6 0,2 0,01 Lavasuo Turveruukki Oy ,3 1,2 0, ,8 0,4 0,02 Luisansuo Turveruukki Oy ,8 1,1 0, ,4 0,4 0,02 Matkasuo Yli-Ii Turveruukki Oy ,5 1,6 0, ,9 0,6 0,03 Murtosuo Turveruukki Oy ,4 1,5 0, ,7 0,9 0,03 Riepul.-Mäntyharjunsuo Turveruukki Oy ,5 0,8 0, ,1 0,4 0,02 Ruonasuo Turveruukki Oy ,9 2,2 0, ,0 0,8 0,04 Takasuo Turveruukki Oy ,7 1,6 0, ,9 1,1 0,03 Ällinsuo Turveruukki Oy ,3 0, ,2 0,07 Syrjäsuo Turveruukki Oy ,6 0,7 0, ,3 0,3 0,01 Iso-Ahmasuo Pudasjärven Turve ,7 1,2 0, ,0 0,8 0,02 Iso-Ahmasuo Pudasjärven Turve ,5 1,0 0, ,1 0,4 0,02 Hulikkasuo Rasepi Oy ,6 0,1 0,00 2,8 0,5 0,0 0,00 Kapustasuo Rasepi Oy ,6 1,0 0, ,0 0,7 0,02 Tuotantosuot yhteensä , ,90 Kuntoonpanosuot yhteensä 22 1,4 0,4 0,01 7,3 1,2 0,1 0,01 Vesistöalue yhteensä , , , ,98 15

19 Taulukko 10. Turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön tuotantokaudella (touko-syyskuu) 2013 Siuruanjoen vesistöalueella. Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala BRUTTO NETTO tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kiintoaine Kok.N kok.p CODMn kiintoaine Kok.N kok.p ha ha ha ha kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d Iso Pukasuo Vapo Oy ,4 0,7 0, ,9 0,5 0,03 Kalliosuot: Peltosuo Vapo Oy ,4 0,2 0,01 7,1 1,3 0,1 0,01 Kalliosuot: Kuikkasuo Vapo Oy ,6 0,9 0, ,0 0,6 0,03 Kynkäänsuo Vapo Oy ,6 0, ,4 0,24 Polvisuo Vapo Oy ,7 1,5 0, ,6 1,0 0,05 Saarisuo Vapo Oy ,1 0, ,4 0,08 Sivakkasuo Vapo Oy ,4 1,5 0, ,3 1,0 0,05 Teerilammensuo Vapo Oy ,8 0, ,2 0,06 Vaaraojanlatvasuo Vapo Oy ,2 1,3 0, ,3 0,8 0,05 Viitasuo Vapo Oy ,0 0,9 0, ,4 0,6 0,02 Heini-Honkisuo Turveruukki Oy ,7 0,6 0, ,3 0,4 0,02 Kaartosuo Turveruukki Oy ,3 0,4 0, ,0 0,2 0,01 Kapeimmansuo Turveruukki Oy ,8 0,3 0,01 8,8 1,6 0,2 0,01 Koivuojanlatvasuo Turveruukki Oy ,8 0, ,2 0,07 Kääpäsuo Turveruukki Oy ,4 0, ,7 0,11 Lampisuo (osa) Turveruukki Oy ,7 0,6 0, ,3 0,4 0,02 Matkasuo Pudasjärvi Turveruukki Oy ,0 0,8 0, ,5 0,5 0,03 Pikku-Saarisuo Turveruukki Oy ,9 0, ,0 0,09 Pukasuo Turveruukki Oy ,5 0,9 0, ,6 0,6 0,06 Ronisuo Turveruukki Oy ,5 0,9 0, ,9 0,6 0,03 Räiskinsuo Turveruukki Oy ,6 0,8 0, ,1 0,3 0,05 Sääskisuo Turveruukki Oy ,5 0, ,3 0,13 Tuomisuo Turveruukki Oy ,9 0, ,3 0,07 Viidansuo Turveruukki Oy ,9 0,9 0, ,2 0,6 0,03 Ämmänsuo Turveruukki Oy ,3 0,3 0, ,8 0,3 0,03 Puutiosuo (osa) Kuiva-Turve Oy ,3 0,9 0, ,7 0,6 0,03 Pohjoinen Latvasuo Kuiva-Turve Oy ,6 1,3 0, ,6 0,9 0,05 Kotisuo Turvetuote Peat-Bog Oy ,6 0,3 0,01 5,4 1,4 0,1 0,02 Isoahontaussuo Turvetuote Peat-Bog Oy ,3 0,4 0, ,1 0,2 0,01 Leuvanojanlatvasuo Latvasuon Turve Ky ,9 0,3 0,04 7,6 1,6 0,1 0,03 Tuotantosuot yhteensä , ,47 Kuntoonpanosuot yhteensä 1 0,1 0,01 0,00 0,4 0,1 0,01 0,00 Vesistöalue yhteensä , , , ,52 16

20 17 vuosipäästöt (kg/a) on esitetty taulukoissa 11 ja 12. Turvesoiden vuosipäästöt sekä laskentaan käytetty aineisto on kuvattu tarkemmin Pohjois-Pohjanmaan alueen turvetuotannon päästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 2014). Vuonna 2013 Iijoen turvetarkkailuun kuuluneiden turvesoiden vuotuiset bruttopäästöt vesistöön olivat Iijoen pääuoman vesistöalueella noin 364 t/a COD Mn, 0,9 t/a fosforia, 21 t/a typpeä ja 136 t/a kiintoainetta (Taulukko 11) ja Siuruanjoen alueella noin 461 t/a COD Mn, 1,6 t/a fosforia, 29 t/a typpeä ja 212 t/a kiintoainetta (Taulukko 12). Iijoen pääuoman alueen vuosipäästöt (brutto) olivat kaikilta osin pienempiä kuin edellisvuonna. Myös Siuruanjoen alueen vuosipäästöt (brutto) olivat kiintoainetta lukuun ottamatta edellisvuotta pienempiä. Taulukko 11. Turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön vuonna 2013 Iijoen vesistöalueella (Pöyry Finland Oy 2014). Suo Haltija/ Purku- Kuntoon- Tuotan- Tuotanto- Poistunut Pinta-ala Tarkkailtu Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. COD Mn Kok. P Kok. N kiintoaine Kok. P Kok. N kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Kortesuo Vapo Oy E Joutsensuo Vapo Oy E Haukkasuo Vapo Oy K Lehdonsuo Vapo Oy E Palosuo Vapo Oy E Iso-Pihlajasuo Vapo Oy E Olki-Peurasuo Vapo Oy K Kapulasuo Vapo Oy E Koppelosaarensuo Vapo Oy E Koppelosaarensuo Vapo Oy E Kupsussuo Vapo Oy S Leväsuo Vapo Oy E Leväsuo Vapo Oy E Koutuansuo Vapo Oy E Kärppäsuo Turveruukki Oy K Lampisuo (osa) Turveruukki Oy E Murtosuo Turveruukki Oy E Mäntyharjun-Riepul.suo Turveruukki Oy E Ällinsuo Turveruukki Oy E Isosuo Kollaja Turveruukki Oy E Ahvensuo Turveruukki Oy E Ahvensuo Turveruukki Oy S Latvasuo Turveruukki Oy E Latvasuo Turveruukki Oy E Luisansuo Turveruukki Oy E Lavasuo Turveruukki Oy E Kuikkasuo Turveruukki Oy E Matkasuo Yli-Ii Turveruukki Oy E Iso-Rytisuo Turveruukki Oy E Takasuo Turveruukki Oy E Koivu-Loukassuo Turveruukki Oy E Ruonasuo Turveruukki Oy E Iso-Jännesuo Turveruukki Oy K Syrjäsuo Turveruukki Oy E Iso-Ahmasuo Pudasjärven Turvetyö Oy E Iso-Ahmasuo Pudasjärven Turvetyö Oy E Hulikkasuo Rasepi Oy K Kapustasuo Rasepi Oy K Tuotantosuot yhteensä Kuntoonpanosuot yhteensä Vesistöalue yhteensä

21 18 Taulukko 12. Turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön vuonna 2013 Siuruanjoen vesistöalueella (Pöyry Finland Oy 2014). Suo Haltija/ Purku- Kuntoon- Tuotan- Tuotanto- Poistunut Pinta-ala Tarkkailtu Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. COD Mn Kok. P Kok. N kiintoaine Kok. P Kok. N kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Saarisuo Vapo Oy E Vaaraojanlatvasuo Vapo Oy E Viitasuo Vapo Oy K Kynkäänsuo Vapo Oy K Kynkäänsuo Vapo Oy K Kynkäänsuo Vapo Oy E Teerilammensuo Vapo Oy E Sivakkasuo Vapo Oy E Sivakkasuo Vapo Oy E Iso-Pukasuo Vapo Oy E Polvisuo Vapo Oy E Kalliosuot: Peltosuo Vapo Oy E Kalliosuot: Epäilyksensuo Vapo Oy K Kalliosuot: Kuikkasalmensuo Vapo Oy E Kalliosuot: Kuikkasuo Vapo Oy E Iso-Kinttaissuo Vapo Oy E Lampisuo (osa) Turveruukki Oy E Kapeimmansuo Turveruukki Oy E Koivuojanlatvasuo Turveruukki Oy E Kääpäsuo Turveruukki Oy S Pukasuo Turveruukki Oy E Räiskinsuo Turveruukki Oy E Viidansuo Turveruukki Oy E Ämmänsuo Turveruukki Oy K Kaartosuo Turveruukki Oy E Matkasuo Pudasjärvi Turveruukki Oy E Heini-Honkisuo (LAP) Turveruukki Oy erill Tuomisuo (LAP) Turveruukki Oy E Sääskisuo (LAP) Turveruukki Oy E Pikku-Saarisuo Turveruukki Oy E Pikku-Saarisuo Turveruukki Oy E Ronisuo Turveruukki Oy E Puutiosuo (osa) Kuiva-Turve Oy K Pohjoinen Latvasuo Kuiva-Turve Oy E Kotisuo Turvetuote Peat-Bog E Isoahontaussuo Turvetuote Peat-Bog E Leuvanojanlatvasuo Latvasuon Turve K Tuotantosuot yhteensä Kuntoonpanosuot yhteensä Vesistöalue yhteensä Päästöjen pienenemistä edellisvuoteen nähden selittää vuoden 2013 selvästi pienempi sademäärä Pohjois-Pohjanmaan alueella. Nettokiintoainepäästöt olivat edellisvuotta suuremmat, koska laskennassa otettiin käyttöön uuden Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen mukainen taustapitoisuus 1 mg/l aiemman 2 mg/l:n sijaan (ks. Pöyry Finland Oy 2014). Usealla kohteella osa vuoden virtaamista arvioitiin vesistömallin avulla. Pääosa Iijoen-Siuruanjoen alueen soista oli päästötarkkailussa vain kesäaikana, ja muiden vuodenaikojen osalta kuormitus on arvioitu Pohjois- Pohjanmaan keskimääräisillä ominaiskuormitusluvuilla.

22 19 5 VESISTÖTARKKAILU 5.1 Tarkkailun toteutus Vuoden 2013 vesistötarkkailu piti sisällään vuosittaisen tarkkailun neljällä Siuruanjoen tarkkailupisteellä ja kolmella Iijoen tarkkailupisteellä. Vaihtuva vesistötarkkailu kohdennetaan ohjelman mukaisesti niille turvetuotantoalueille, joilla on kyseisenä vuonna ohjelmassa tehostettu päästötarkkailu. Vuonna 2013 näitä soita olivat Siuruanjoen puolella Ämmänsuo, Kynkäänsuo ja Viitasuo, sekä Iijoen puolella Iso- Jännesuo. Lisäksi Ahvensuolla toteutettiin suppeasta päästötarkkailusta huolimatta myös vesistötarkkailua. Havaintopaikat on esitetty taulukossa 13 sekä kartalla liitteessä 1. Osa turvetuotantoalueiden tarkkailupisteistä on keskenään samoja. Taulukko 13. Vedenlaadun havaintopaikat v koordinaatit tunnus (ETRS-TM35FIN) havaintopaikka vesistöalue kunta vuosittainen tarkkailu Iijoki Kipinä I Pudasjärvi Iijoki Haapakoski I Oulu (Yli-Ii) Iijoki Pahkakoski I Oulu (Yli-Ii) Siuruanjoki Yli-Ii S Oulu (Yli-Ii) Siuruanjoki Tannila s S Oulu (Yli-Ii) Siuruanjoki Saarikoski S Pudasjärvi Siuruanjoki 3 Suuaho S Ranua vaihtuva tarkkailu Ahvenojan suu Ao Oulu (Yli-Ii) Ahvensuo Ahvensuon laskuoja Ahl Oulu (Yli-Ii) Ahvensuo Ahvenoja Ao Oulu (Yli-Ii) Iso-Jännesuo Ahvenojan suu Ao Oulu (Yli-Ii) Iso-Jännesuo Siuruanjoki S Pudasjärvi Ämmänsuo Siuruanjoki Saarikoski S Pudasjärvi Ämmänsuo Vitmaoja alaosa Vit Oulu (Yli-Ii) Kynkäänsuo Kynkäänoja alaosa Ky Oulu (Yli-Ii) Kynkäänsuo Viitaoja 3 Vii Oulu (Yli-Ii) Kynkäänsuo Viitaoja Koppelo-ojan ap. Vii Oulu (Yli-Ii) Kynkäänsuo Viitaoja alap. silta Vii Oulu (Yli-Ii) Viitasuo Viitaoja 3 Vii Oulu (Yli-Ii) Viitasuo Viitaoja Koppelo-ojan ap. Vii Oulu (Yli-Ii) Viitasuo Viitaoja yläosa Vii Oulu (Yli-Ii) Viitasuo Taulukon mukaisilta vaihtuvan tarkkailun näytepisteiltä otettiin tarkkailukauden ja tarkkailua hoitavan konsultin vaihtumisesta johtuen näytteet vain heinä- ja elokuussa. Tulva-ajan (huhti-toukokuu) näytteenottoa ei kyseisiltä pisteiltä siis toteutettu (lukuun ottamatta Ao0 ja S61). Tarkkailua aiemmin hoitanut konsultti toteutti kuitenkin huhtitoukokuussa näytteenottokierroksen vuosittaisen tarkkailun näytepisteiltä ja taulukon 14 mukaisilta näytepisteiltä. Myös näiden näytteiden analyysituloksia käsitellään tässä raportissa. Lisäksi on toteutettu Hulikkasuon ja Kapustasuon tarkkailuja (Rasepi Oy) (liite 3) sekä Leuvanojanlatvasuon (Latvasuon Turve) (liite 4). Tässä raportissa käsiteltävien vesistötarkkailupisteiden tulokset on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 5. suo