Asemakaavan laajennus nro 203. Selostus, joka koskee päivättyä ja tarkistettua asemakaavakarttaa.

Transkriptio

1 DNRO YMP 485/03/2009 PIRKKALA KILLO 05 oreli Asemaaavan laajennus nro 203 Ilmauva, Perus- ja unniseiedo Selosus, joa osee päiväyä ja iseua asemaaavaaa. Vireille ulo aavoiusasausella Valmiseluaineiso ja luonnos: ympärisölauauna , unnanhallius Ehdous ympärisölauaunnassa , unnanhalliusessa Kunnanvaluuson hyväsyminen xxx Lainvoimaisuusuuluus xxx YMPÄRISTÖTOIMEN KIRJAAMO KAAVOITUS, SUUPANTIE, PIRKKALA fax KAAVOITUSJOHTAJA Mi Hieamäi p ARKKITEHTI Saneri Korelahi p

2 Dnro YMP 485/03/2009. Tunniseiedo KILLON ASEMAKAAVAN MUUTOS, joa osee Killon osa-alueen iloja :440, :633, :634, :665, :734 ja :735 seä yleisen ien aluea ASEMAKAAVALLA muodosuu Killon oreli , puisoaluea ja aualuea..2 Kaava-alueen sijaini Asemaaavan muuos osee Naisenmaanien ja ns. Killon yhdysien riseysaluea Naisenmaanien eeläpuolella Piraoron ja Nuolialan päiväodin ohdalla. Alue rajauuu lännessä Killon asuinalueeseen ja idässä Kalliomäeen. Suunnielualueen pina-ala on m 2..3 Kaavan oius Aloie asemaaavan muuamisesi on ullu maanomisajala, joa esiää, eä ns. oroehaan alue muueaisiin asumiseen soveluvasi alueesi. Kaava-alueelle on raenneu 2008 päiväoi, jona osala asemaaava päiviää olemassa olevan oiminnan. Kaavoieavaan alueeseen on liiey lisäsi ns. Killon yhdysien ja ja Killon asuinalueen väliin jäävä alue avoieena luoneva aavajaus. 2

3 Dnro YMP 485/03/ Selosusen sisällyslueelo. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT. TUNNISTETIEDOT 2.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI 2.3 KAAVAN TARKOITUS 2.4 SELOSTUKSEN SISÄLLYSLUETTELO 3.5 LUETTELO SELOSTUKSEN LTTEISTÄ 4.6 LUETTELO MUISTA KAAVAA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA, TAUSTASELVITYKSISTÄ JA LÄHDEMATERIAALISTA 4 2. TVISTELMÄ 4 2. KAAVAPROSESSIN VAIHEET ASEMAKAAVA ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN 4 3. LÄHTÖKOHDAT 5 3. SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA5 3.. Alueen yleisuvaus Luonnonympärisö Raenneu ympärisö Maanomisus SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluea oseva suunnielma, pääöse ja selviyse 7 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 7 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osallise Vireilleulo Osallisuminen ja vuorovaiuusmeneely Viranomaisyheisyö ASEMAKAAVAN TAVOITTEET ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NDEN VAIKUTUKSET Alusavien vaihoehojen uvaus ja sina Asemaaavaaisun valina ja perusee Suunnieluvaiheiden äsiely ja pääöse 5 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5 5. KAAVAN RAKENNE Mioius Asuminen, yöpaia ja palvelu YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN ALUEVARAUKSET Korelialuee Muu aluee KAAVAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET NIMISTÖ 9 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 9 6. TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS Raennusapaohje ro TOTEUTUKSEN SEURANTA 24 3

4 Dnro YMP 485/03/ Lueelo selosusen liieisä. Sijainia, Piralan yleisaava 995, Piralan yleisaava ehdous 2. Oe voimassa olevisa asemaaavoisa 3. Raenneu ympärisö ja luonnonympärisö, pysyilmauva Osallisumis- ja vioinisuunnielma 5. Asemaaava 6. Asemaaavan seuranalomae 7. Asemaaavan havainneuva (selosusessa, 6..) 8. Meluselviys 2007, 2009, Ramboll Oy 9. Mielipiee ja lausunno luonnosesa 0. Kunnalliseniian laselma.6 Lueelo muisa aavaa osevisa asiairjoisa, ausaselviysisä ja lähdemaeriaalisa Tenise veroso ja ausuunnielma, unnalliseniian osaso, alueen energiayriyse Maaperäiedo, Tampereen seudun GeoTIETO aineiso, GTK 2009 Maeiseriiedo, maanmiausoimison aineiso 2008 Raennusiedo, raennusvalvona Viiso- ja pysyilmauva, , Lenouva Vallas Oy seä Sio Oy Naisenmaanien (m 3022) liienneselviys. Liiyen Piralan yleisaavan 2020 valmiseluyöhön (2007), Piralan una, Sio Oy. Nuolialan alueen liio-oravaselviys, Torniainen, Tiiviselmä 2. Kaavaprosessin vaihee Kaavoiusen vireille uloa ja aavoiuspääösä ven on laadiu valmiseluasiairja vuorovaiuusa ja vioinia ven (osallisumis- ja vioinisuunnielma, asemaaavan laajennusluonnos). Kaavaluonnos on pidey julisesi nähävänä helmi-maalisuussa Kaavaluonnosesa saadu mielipiee ja lausunno äsiellään ennen aavaehdousvaihea. Kaavaehdous äsiellään lauaunnassa ja unnanhalliusessa, joa aseaa sen nähäville. Kaavan hyväsyy valuuso. Valuuson pääös on lainvoimainen 30 vr uluua pääösen julisamisesa uuluusella (MRA 93 ), miäli siiä ei ole valieu Hämeen hallinooieueen. 2.2 Asemaaava Asemaaavan laaimisen avoieena on osoiaa ns. Killon yhdysien ja Naisenmaanien liiymäjärjesely seä riseysalueen maanäyö. Piralan unnan avoieena on raenaa alueelle päiväoi ja vajaaäyössä olevalle ns. Piraoron eollisuusonille pyriään löyämään aupuniuvallisesi ja maisemallisesi alueelle soveluva maanäyöraaisu yheisyössä ysiyisen maanomisajien anssa. Asemaaavan laajennusen perusana on maanomisajan aloie. 2.3 Asemaaavan oeuaminen Alue äydenää Naisenmaanien nauhaaajaman raenamisa. Alueen oeuaminen on sijainnilaan ja unnalliseniialaan edullinen. Asemaaavan muuosalueen oeuaminen aloieaan hei aavan saaua lainvoiman. Arvioiu raennusajanoha on vuodesa 200 eeenpäin. Asemaaavan oeuusesa vasaa una ja maanomisaja. 4

5 Dnro YMP 485/03/ Lähöohda 3. Selviys suunnielualueen oloisa 3.. Alueen yleisuvaus Koonaisraenne Nyyinen oonaisraenne on esiey selosusen eusivulla v oeussa alueen pysyilmauvassa. Alue rajauuu Naisenmaaniehen. Naisenmaanien on Piralan äreä ooojaau ja jouoliiennereii. Alueella sijaisee vanhan oroehaan asi raennusa seä asuinraennus. Kaava-alueen länsiosaan Naisenmaanien veen on valmisunu päiväoiraennus vuonna Alueen eelä- ja iä osa ova sealaisa mesämaasoa Luonnonympärisö Maisemaenne ja luonnonolo Naisenmaanien oreus aivan aava-alueen pohjoispuolella on n meriä, josa maaso nousee eelää ohi sien, eä alueen länsi- ja aaoisosassa n. +08 meriä ja eeläosassa maaso nousee +8 meriin. Suunnielualueen pohjoisosassa Naisenmaanien vressa on raenneu päiväoioni seä vanha pieneollisuusoni. Alueen esi- ja eeläosa on luonnonilaisa uusivalaisa seamesää. Iäosassa pieneollisuusoniin rajoiuu luonnonsuojelulain nojalla suojelu pähinäpensasleho. Maaperä on alueen pohjoisosassa savea ja eeläosa mason nousessa moreenia. Maason oreimmalla ohaa on alueen eeläosassa avoallioa. Teeeyn liiooravaselviysen muaan alueela ei löyyny liio-oravan jäösiä Raenneu ympärisö Väesöraenne ja -ehiys Kaavoieavalla alueella ei ole asuusa. Kaavoieavan alueen ympärisössä on pääosin Pienalovalaisa asuusa. Suunnielualueen ohdalla, Naisenmaanien pohjoispuolella, on pienerrosaloja ja Nuolialan oulu. Killon ilasoalueen väiluu oli vuoden 2008 lopussa 789 heneä. Pääosin läheise aluee ova jo raenunee, mua iivisysraenamisen myöä Naisenmaanien vren ja eenin Killon yhdysien vren väiluu asvaa meriäväsi. Yhdysunaenne, aajamauva Keseise iedo alueen raennusannasa äy ilmi annen ilmauvassa, alueen pohjaalla ja liieissä. Alueella sijaiseva ehdasraennusen raennusluva ova vuosila -62 ja -70. Alueella sijaiseva asuinraennus on saanu raennusluvan vuonna 968. Alue yeyyy väliömäsi Piralan meriävään liienneväylään, Naisenmaaniehen, seä suunniellun Killon Yhdysien (Killonvainionie) aua v3:n rinnaaisiehen, joa piin pääsee läniselle ohiusielle. Alueen länsipuolella on vanha Killon asunoalue. Piralan esusa palveluineen sijaisee 2.4 ilomerin päässä. Polan palvelu ova.9 m:n päässä. Asuminen, palvelu, yöpaia, elineinooimina Asemaaavoieavalla alueella sijaisevissa ehdasraennusissa oimii vanha oroehdas seä irppuori. Lähimmä asuinaluee sijaiseva alueen länsi- ja pohjoispuolella. Monipuolise palvelu, niin unnallise uin ysiyise, löyyvä läheisesä unaesusesa noin ahden ja puolen ilomerin pääsä. Lisäsi jouoliienne on hyvin saavueavissa. Lähin päiväoi on suunnielualueella ja oulu alueen väliömässä läheisyydessä Naisenmaanien pohjoispuolella. Virisysaluee Kaavoieavalla alue liiyy väliömäsi alueen ulopuolisiin aavoiamaomiin virisysalueisiin. 5

6 Dnro YMP 485/03/2009 Raenneu uluuriympärisö ja muinaismuiso Alueella ei ole iedossa muinaismuisolain oiamia muinaisjäännösiä eiä meriäviä uluuriympärisöjä. Liienne Alueen pohjoispuolinen Naisenmaanie oimii Piralan ooojaauna ja meriävänä jouoliiennereiinä Tampere Piralan esusa lenoasema välillä. Piralan liiennevero on suunnielu äydenyvän v3:n l. länisen ehäien rinnaaisiellä. Rinnaaisien raenaminen on alanu välillä Pola - Linnaallio vuoden 2009 sysyllä. Suunnielualueelle sijoiuu Rinnaaisien ja Naisenmaanien yhdisävä Killon yhdysie. Killon yhdysie yhdisää Naisenmaanien rinnaaisehään ja Tampereen läniseen ohiusiehen. Teninen huolo Alueella on olemassa unnalliseniia. Kaava-alue on Tampereen sähölaiosen sähö-, maaaasu- ja auolämpöverosojen piirissä, Elisa Oyj:n ieoliienneverossa ja se on alueellisen jäehuollon piirissä. Ympärisönsuojelu ja ympärisöhäiriö Suunnielualueen iäosassa ilalla :634 on luonnonsuojelulain nojalla suojelu pähinäpensasleho. Alueella ei ole ympärisöhäiriöä aiheuavaa oiminaa Maanomisus Kaava-alueen maanomisaja ja alueiden pina-ala: Kiineisöunnus Tilan nimi Omisaja Eri Pelolan uolinpesän Pelola osaaa Louo Spåre, Helena Pelola Piraoro Oy Ahlsröm, Cl Silvo Ahlsröm, Mia Killonvainio Piralan una Nuolialan päiväoi Kiin. Oy Nuolialan päiväoi Yleinen ie Valio Pina-ala (ha) 0,65 0,843,259 0,24 0,435 0,797,576 Kuva. Alueen maanomisus. 6

7 Dnro YMP 485/03/ Suunnieluilanne 3.2. Kaava-aluea oseva suunnielma, pääöse ja selviyse Maaunaaava Piranmaan. maaunaaava on valioneuvoson vahvisama 2007 (Kuva). Piranmaan maaunaaavassa aavoieava alue sijoiuu aajamaoiminojen alueelle. Merinnällä osoieaan asumisen ja muiden aajamaoiminojen alueia. Merinä sisälää aupan, palvelujen ja hallinnon ja yöpaiaoiminojen alueia seä pienehöjä ympärisöhäiriöiä aiheuamaoman eollisuuden alueia. Samoin siihen sisälyy virisys-, puiso- ja eriyisalueia seä pääväyliä pienempiä liiennealueia. Kuva 2. Oe maaunaaavasa. Yleisaava, osayleisaava Alueella on voimassa oleva ohjeellinen yleisaava vuodela 996 (liie ). Piralan unnassa laadiaan phaillaan yleisaavaa (liie). Yleisaavaehdous on ollu nähävillä eväällä Asemaaava Alueella ei ole asemaaavaa. Raennusjärjesys Piralan unnan raennusjärjesys on ullu voimaan Raennusiello Alueella ei ole raennusieloja. Pääöse, suunnielma ja ohjelma Alueella ei ole muia suunnielmia. Pohjaa Pohjaauvaus on suorieu , josa pohjaa laadiiin vuosina Asemaaavan pohjaan hyväsyi maanmiausinsinööri Jouo Leho. 4. Asemaaavan suunnielun vaihee 4. Asemaaavan suunnielun ve Alueella ei ole asemaaavaa. 7

8 Dnro YMP 485/03/ Suunnielun äynnisäminen ja siä oseva pääöse Kaavamuuos on ullu vireille aavoiusasausen uuluusella Alueen ysiyiselä maanomisajala aloie asemaaavan muuoseen ja laajennuseen on ullu Asemaaavaan liiyy maanäyösopimusia. 4.3 Osallisuminen ja yheisyö 4.3. Osallise Kaavoiuseen osallisia ova: Kaavoieavan alueen maanomisaja, asuaa ja yriäjä Killon omaoiyhdisys Teninen lauauna, elineinooimi Päiväoioimi Tilapalvelu Tampereen aluepelasuslaios Tampereen sähölaios / auolämpöoimina Vaenfall Vero Oy Piralan ympärisöyhdisys ry Piranmaan ympärisöesus Tiehallino, Hämeen iepiiri Vireilleulo Kaavoius on ullu vireille uuluusella unnan ilmoiusaululla ja Piralainenlehdessä. Vireille uleva ja jo vireillä oleva aava julaisaan vuosiain aavoiusasausessa Osallisuminen ja vuorovaiuusmeneely Asemaaavan valmiseluasiairja on päiväy Niiä on äsiely ympärisölauaunnassa ja unnanhalliusessa. Kaavaluonnos ja osallisumis- ja vioinisuunnielma on läheey aavaluonnosen nähävillä olon aiana alueen osallisille mielipieiä ven. Valmiseluasiairja on pidey nähävillä unalaisen ja muiden osallisen mielipieiä ven. Aluperäise mielipiee ova sannauina selosusen liieessä 9. Asemaaavaehdous on pidey nähävillä mrasuussa Viranomaisila on pyydey lausunno laadiavasa aavaehdousesa ja muu osallise ova voinee jäää aavasa muisuusen. Kaavaehdousesa saaava muisuuse ja lausunno vasineineen lisäään selosuseen nähävillä olon jäleen Viranomaisyheisyö Maanäyö- ja raennuslain 66 :n muaisa viranomaisneuvoelua ei vise järjesää, osa aavan muuos on vaiuusilaan vähäinen ja noudaaa jo maaunaaavan muaisa ilannea. Alueellisen ympärisöesusen anssa on aavaa äsiely yöneuvoelussa Ympärisöesusela ja muila viranomaisila pyydeään lausunno ehdousen nähävillä ollessa. Yhdysunaeniia on suunnielu yhdessä unnalliseniian osason anssa. Kauolämpö-, vesi- ja viemärijohdoisa on saau iedo unnalliseniselä osasola aavaa ven. Kaavamuuos ei aiheua unnallisenisiä oimenpieiä. 4.4 Asemaaavan avoiee Piranmaan. maaunaaava on valioneuvoson vahvisama 2007 (uva 2.). Piranmaan maaunaaavassa aavoieava alue sijoiuu aajamaoiminojen alueelle. Merinä sisälää aupan, palvelujen ja hallinnon ja yöpaiaoiminojen alueia seä pienehöjä ympärisöhäi- 8

9 Dnro YMP 485/03/2009 riöiä aiheuamaoman eollisuuden alueia. Samoin siihen sisälyy virisys-, puiso- ja eriyisalueia seä pääväyliä pienempiä liiennealueia. Taajamaoiminojen suunnielumääräysen muaan merinnän osoiamalle alueella ysiyisohaisessa aavoiusessa ulee iinniää eriyisä huomioa yhdysunaeneen edullisuueen ja oiusenmuaiseen oeuamisjärjesyseen seä elinympärisön laauun. Eriyisesi ulee välää asuusen sijoiamisa alueille, joihin ohdisuu meriäviä ympärisöhäiriöiä (melu, haju yms.). Piralan yleisaava 995:ssä alue on meriy ympärisöhäiriöä uoamaoman eollisuuden alueesi (TY) ja lähivirisysalueesi (VL). Alueen läpi on meriy ulemaan pääooojaau seä lähivirisysalueen aua uleva pääuloilureii. Piralan yleisaava ehdousessa, jona unnanhallius on hyväsyny ehdousena nähäville, suunnielualue on meriy asuinerrosalojen alueesi (AK) ja julisen palveluiden ja hallinnon alueesi (PY). Alueen läpi ulee Kooojaau. Aloie asemaaavan laaimisesi on ullu alujaan pieneollisuus oiminnassa olevan iineisön maanomisajala, joa esiää, eä alueen äyöoius muueaisiin asuinerrosalojen orelialueesi. Kaavoiusen aluvaiheessa avoieena oli myös päiväoionin vaaminen alueela. Liieilojen sijoiaminen pienimuooisesi alueelle raenuvien asuinerrosalojen auasoerroseen on ollu ysi avoie. 4.5 Asemaaavaaisun vaihoehdo ja niiden vaiuuse 4.5. Alusavien vaihoehojen uvaus ja sina Luonnosvaiheessa 2007 alueen maanäyösuunnielma näyy uvassa 3. Päiväoi sijoiui Naisenmaanien veen ja errosaloraenaminen sijoiui Killon yhdysien länsipuolella yhdysien veen ja adun iäpuolisella -onilla syvemmälle oreliin auopaiojen reunusaessa ooojaien va. Kerrosalojen errosoreude vaiheliva neljäsä uueen. Alueen aavoiusen viiväsyessä päiväoi raenneiin poieusluvin ja alueen asuinerrosalooreleiden suunnielua jaeiin ajausena viedä massoielua umpiorelimaisempaan suunaan yemällä asuinerrosalon Naisenmaanien ja Killon yhdysien veen. Kuva 3. Luonnosvaiheen maanäyöllinen perusraaisu. 9

10 Dnro YMP 485/03/ Asemaaavaaisun valina ja perusee Luonnosvaiheen mielipiee ja lausunno seä niiden huomioonoaminen Mielipiee on pyydey osallisumis- ja vioinisuunnielman muaisesi päiväy valmiseluasiairja on pidey maanäyö- ja raennusaseusen 30 muaisesi nähävillä mm. unalaisen ja asuaiden mielipieiden anamisa ven, lähiympärisön maanomisajalle ja ympärisöyhdisyselle läheeiin irjeise ieo ja mielipieen anamiselle vaiin aia asi. Myöhässä ullee mielipiee ja lausunno on huomioiu. Viranomaisila pyydeiin virallise lausunno. Valmiseluasiairjoisa saaiin 3 lausunoa ja 5 mielipideä. Seuraavassa on lyhennelmä lausunnoisa seä aavoiajan vasinee. Mielipiee ja lausunno oonaisuudessaan on selosusen liieenä. Lausunno: Tampereen aluepelasuslaios, Pea Muiainen Tampereen aluepelasuslaiosen oiminavmuus on riiävä suheessa aavoieavan oiminnan riseihin. -Yli 3 errosisen asuinraennusen osala iinnieään huomioa pelasusiejärjeselyihin. pelasuseille ulee aavassa vaa riiäväsi ilaa. -Alueen unnalliseniian suunnielussa on huomioiava, eä alueella on riiävän uoon omaava palovesiasema eninään 250 m:n eäisyydellä raennusisa. Vasine Esiey näöohda huomioidaan jaosuunnielussa. Tampereen sähölaios, Alueen sähönjaelua ven esiämme meriäväsi (oheisen an muaisesi) Killon yhdysien läheisyydessä olevalle puisoalueelle jaelumuunamoa ven e-alueen. Tviava johoveroso sijoieaan ensisijaisesi maaaapeloiuna au- ja puisoalueille. Vasine: Vaus huomioidaan jaosuunnielussa. Piralan ympärisöyhdisys, Piro Huovila Lasen urvallinen ja sujuva uluyheys päiväoiin on vmiseava. -Suojelualueen ja raenneavan alueen rajalle ulisi jo raennusaiana velvoiaa raenaja laiamaan suoja-aia ehäisemään alueen rosaanumisa ulumisa ja ahaona läjiysä. -Kunnan ulisi asenaa iineä aia em. syiden vuosi -oseusolosuhee alueella eivä saisi muuua Vasine: -Huomioidaan/on huomioiu päiväodin suunnielussa -Suojelava alueen osan (pähinäpensaan asvupaia) säilyminen urvaaan aavamääräysin; alue jää raenamaomasi. Raennusaiaisen yömaaoiminnan leviämisen esämiseen o. alueelle ullaan iinniämään eriyisä huomioa (raennusvalvona). -Alueen raenemaomilla/luonnonilaisilla alueilla pinavede pyriään imeyämään maasoon. Mielipiee:. Timo Haia, Mesäulmanie 5 A -Vasusan ävelyeiden aavailua. Pidän niiä äysin urhina (rasie unnalle) -Kaii mahdollinen puuso säilyeävä eei aadea urhan laajala alueela. Mesäulmanien ja uuden asuinalueen väliin on jääävä näösuojaa. Vasine: 0

11 Dnro YMP 485/03/2009 -Killon vanhan asuusen ja ny suunnielavien uusien errosaloonien väliin jäävälle lähivirisysalueelle on oiusenmuaisa oeuaa pienipiireinen poluveroso. Olennaisin yheysve on Naisenmaanielä aliulun ohdala VL-aluea myöden eelään seä o. reiilä yheys uuden alueen Killonvainionien pisoadun päähän. Virisysaluea myöden uleva uloilureii oimisi alusavien suunnielmien muaan myös laureiinä, joa yhdisää Nuolialan, Toivion ja Kesusan oulu. Poluyheyde Mesäulmanielä vanhojen onien välisä seä alueen muu poluveroso ullaan raenamaan ja ehiämään puisosuunnielman pohjala, joa ehdään vuorovaiuusessa asuaiden anssa aavan vahvisumisen jäleen. 2. Ki Uoila, Mesäulmanie - Mielesäni Piraoron eollisuusonille piäisi ehdä joain ja sinänsä ehdous on hyvä. Kuienin illo on perineinen omaoialoasuinalue ja mielesäni errosalojen raenaminen viereen on peeona ai ainain errosalojen ulisi olla ns. pienerrosaloja vanhan alueen puolella (max. 3 errosa). Toivon vähinäänin, eä uuden ja vanhan alueen väliin ullaan jäämään mahdollisimman runsaspuusoinen puisoalue. Enien aava(ehdousessa) minua ihmeyää uude pyörä/ävelyie. Mielesäni olemassaoleva väylä palveleva illon peia hyvin ja oisaala ymmärääseni Kilon yhdysien molemmin puolin ulee ävely/pyöräilyväylä. Lisäsi sama päee myös aan piirreyn alojen 5 ja 7 aaa menevään evyen liieneen väylään. Tämä alue vähinäänin piäisi rauhoiaa ja jäää ns. suoja-alueesi uuden ja vanhan asuinalueen väliin. Vasine: -Suunnielualue muodosaa oman isenäisen oonaisuuden Naisenmaanien ja ulevan uuden yhdysien riseyseen. Alue liiyy melo iineäsi vanhaan Killon asuinalueeseen mua on uienin liiennejärjeselyiden osala äysin erillinen ja isenäinen. Tavoieena on sioa uuden alueen asuinraennuse (errosalo) iinni Killon yhdysiehen ja ohjaa aavalla onien Killo vanhan asuinalueen puoleisen oninosien raenamisa sien, eä olemassa olevaa puusoa säilyeäisiin mahdollisimman paljon. Laajempana avoieena Piralan unnan maanäyön suunnielussa on ehän sisäpuolisen alueiden ja eriyisesi Naisenmaanien vren äydennysraenaminen. Tehoaasi raenneu, viihyisä ja ompai asuinaluee ja laaduaa eriyyppise viheraluee jouoliienneväylien vrella on ulevaisuuden pääpainopisee seudullisesi ja myös piralaisiain. Alueen ehoas raenaminen on peruselua em. esieyyn viiaen. Poluveroso, Ks. mielipide. vasine. 3. Reijo Erilä, Mesäulmanie 5 -Tonien Mesäulmanie 5 ja 7 väliin suunnielua evyen liieneen ieä en pidä peellisena. -Olemassa olevan puuson säilyys myös mahdollisuusien muaan olisi oivomus. Vasine: Poluveroso, Ks. mielipide. vasine. 4. Jorma A. Pelola, -Toivon, eä asuno ja errosalosuunnieluissa on oeu huomioon ympärillä ny oleva ja suunnielava palvelu lapsieseisille perheille. Asuinraennusen väliin voisi myösin suunniella lapsille oieu leii ja einupaia. -Maa-alueiden osaomisajana haluaisin nähdä pempaa hyöysuhdea raenamiseen miä ällä heellä on esiey. Oaen huomioon omea järvi-maisema pyhäjärven suunaan, neuvoisin äänämään raennuse sien eä pveee ja päänäymä olisiva Pyhäjärven suunaan. Myösin lisäisin yhden errosaloysiön Naisenmaanien ja Killon yhdysien ulma-alueella. Vasine: -Tonien pihajärjesely muodosuva piäli raennussuunnielun yheydessä. Normi edellyävä leiipaia-alueen yms. pihaoiminno asuinoreleissa ja raennusvalvona valvoo, eä suunnielma sisälävä aien peellisen. Suunnielualueen ja Killon alueen väliin jäävälle VL-alueelle ullaan esiämään asemaaavassa leiipuisovaus.

12 Dnro YMP 485/03/2009 Suomi on uhansien järvien maa. Järvi näyy jossain suunnassa milei joaisela onila ai raennuspaiala, un vain nousaan peesi orealle. Kysymys uuluuin, uleeo järvinäymän avoielusa iseoius. Tällä suunnielualueella on avoieesi muodosunu aavoiusen uluessa malillinen 3-5 errosinen raenaminen, ja panosaminen onien pienilmasoon, aurajauseen, ysiyisen ja julisen ilan jäsenelyyn, liiennemelula suojauumiseen ja lähiympärisön miellyävään miaaavaan raennussuunnielun einoin. Ysioioisesa järvelle päin asovasa pisealorivisösä on sisi luovuu. Raennusehouus, l. raenneavan errosalan määrä on luonnosvaiheen suunnielmisa hieman asvanu. 5. Ulla Pelola, Juuraonie 8, 3750 Noia -Mielesäni esiämänne aavaluonnos ei oa huomioon esim. lapsiperheiä osa asunojen esioo nyyisen ehdousen muaan on noin 0% pienempi uin uusin Polan alueelle raenneu asuinalo. Oaen huomioon onien oon, raennusneliö on nyyisin iehdin ehdousen muaan liian alhainen verrauna hyvin suunnieluun oonaisuueen esim. auopaiojen määrä lasisi asunojen oon nousessa. Haluan muuosia esieyyn aavaluonnoseen.osamyyjänä minulla on oieus olla ieoinen ja yheydessä aavoiajaan/iehiin aavan suunnielun vaiheessa Yheisyö aavoiussuunnielussa unnan, iehdin ja maanomisajien esen on valieavasi hoideu salamyhäisen huonosi. Vasine: -Asemaaavalla ei suoraan pysy vaiuamaan asunoooihin errosalouoannossa. Suoavaa olisi, eä asunojaauma alueella olisi laaja niin, eä asunoja olisi ysiöisä aina 50 m 2 errosalohuoneisoihin. Tää asiaa ei voi liiaa painoaa. Kaavassa ullaan edellyämään auopaiojen vähimmäisvaaimus avanomaisa pienempänä. Tällä voidaan vaiuaa välillisesi asunojen luumäärään ja siä aua myös asunojaaumaan. Kaavaehdousesa nähävillä olon aiana esiey muisuuse äsiellään ja vasinee lisäään selosuseen ennen aavan hyväsynää. Ehdousvaiheen muisuuse ja lausunno seä niiden huomioonoaminen Mielipiee on pyydey osallisumis- ja vioinisuunnielman muaisesi. Kaso myös ohda 4.3. ja päiväy aavaa ja selosus seä valmiseluasiairja on pidey maanäyö- ja raennusaseusen 27 muaisesi nähävillä välisen ajan. Viranomaisila pyydeiin virallise lausunno. Liieenä on lisa ahoisa, joille on läheey lausuno- ja muisuuspyynöirje. Ehdousesa saaiin 2 muisuusa ja 5 lausunoa seä enisen lauaunnan lausuno. Piranmaan ympärisöesus ilmoii lausunnossaan, eei heillä ole lausuavaa asemaaavaehdousesa. Ohessa ova muisuuse/lausunno lyhennelynä seä aavoiajan vasinee niihin. Aluperäise muisuuse ja lausunno ova oonaisuudessaan selosusen liieenä. Lausunno: Tiehallino, Minna Huunen, Jos asemaaavan muainen maanäyö edellyää erillisen melueseiden suunnielemisa ja raenamisa, uuluu näiden eeminen alueen asemaaavan oeuajalle. 2. Jos asemaaavan muainen maanäyö aiheuaa Killonvainionien ja Naisenmaanien liiymän panamispeen, uuluu liiymän panaminen Piralan unnalle. Myös liiymän panamisesa mahdollisesi aiheuuvien Naisenmaanien vren evyen liieneen väylän muuosen oeuaminen uuluu unnalle. Kosa Naisenmaanie ulee ässä asemaaavassa adusi, ei liiymän panamisa eiä evyen liieneen väylän muuosia voida suunniella iesuunnielmalla vaan on ehävä ausuunnielma. 3. Alueiden uivaus on hoideava omalla maaneiden uivausjärjeselmäsä irrallisella järjeselmällään eli aava-alueila uleva hulevede eivä saa asvaaa maaneiden lasu- ja sivuojien eiä rumpujen vesimääriä. Tällöin alueela synyviä hulevesiä on viivyeävä, jos ne johdeaan maanien aliaviin rumpuihin, sivu- ai lasuojiin. Alueen uivausvesien johaminen 2

13 Dnro YMP 485/03/2009 viivyeynäin maanien aliavien rumpujen ai ojien aua edellyää ienpiäjän lupaa. Kuivausen mioiusessa on huomioiava oo laajemman valuma-alueen aiheuama hulevede. Alueen raenaminen ja uivaus eivä saa vahingoiaa maaneiden uivausa ja raeneia. Alueen raenamisen mahdollisesi aiheuamien maaneiden uivaus-järjeselmien, mm. sivu- ja lasuojien seä rumpujen, uen myös ien muiden raeneiden muuosen oeuaminen uuluu asemaaavan maanäyön oeuajille ai Piralan unnalle. Hämeen iepiiri pyyää Piralan unaa läheämään iedon iepiirille viipymää asemaaavan hyväsymisä osevasa pääösesä aavaoineen ja valiusosoiusineen. Pääöseen on liieävä oe, josa selviää ajanoha, milloin hyväsymispääös on aseeu yleisesi nähäville. Vasine. Asemaaavan perusraaisu uoaa melula suojauja piha-alueia. Kaavassa osoieu myös raennusalueila ne osa, joissa liiennemelu aiheuaa pee mahdollisen pveeiden suunaamiselle ja lasiamiselle. Raennusvalvona ohjaa oeuussuunnielua huomioimaan aavan periaaee avoieena, eä erillisiä melunorjunaoimenpieiä ei viaisi. 2. Asia huomioidaan alueen suunnielussa ja raenamisen aiaauluusessa (maanäyösopimusissa). 3. Kaava-alue sijoiuu valuma-alueelle, joa on verraain pieni. Kaavan aiheuama maanäyö ei olennaisesi lisää alueela synyviä hulevesiä. Alueen myöhemmässä aavoiusessa ny aavoieavan alueen eeläpuolelle sijoiuva raenaminen ja siiä synyvä hulevede ohjauuva eelän suunaan. Kaava-alueela synyvä hulevesiuorma johdeaan unnalliseniian suunnielmien muaan hulevesiviemärein Naisenmaanien aliavalle rummulle ja siiä edelleen ien pohjoispuolella viemäriä myöden Pereenien veen. Em. syisä aavaan ei ole laadiu eriyismääräysiä hulevesien osala. Tampereen aluepelasuslaios, Pea Muiainen Kerrosalojen asuinhuoneisojen oinen ulosäyni oeueaan useimmien vaienä pelasusalaiosen pelasamisoimenpiein. Yli I errosisissa asuinraennusissa ämä edellyää pelasuslaiosen nosolavaaluson pääsyä riiävän lähelle unin asunnon vaieä. Ny esillä olevassa aavaluonnosessa pelasuseiden oeuaminen vsinin orelissa 54 uoanee vaieusia. - Louonuja adun Louonlaheen viiaava nimi saaaa hhauaa pelasus- ai sairaanuljeushenilösöä adun sijainnisa ja sien hidasaa avun perille saapumisa. Vasine -Pelasusiejärjeselyiä on uiu o. orelissa aavoiusprosessin yheydessä oeuusessa muana olevan onsulin anssa, ja aavan muainen raenaminen on sen muaan mahdollisa pelasuseiden järjeselyiden annala. -Louonuja nimeään Asemaaavaan Nuoliujasi. Piranmaan maaunamuseo, Suunnielualueela ei ole iedossa eriyisiä raenneuun uluuriympärisöön liiyviä voja eiä muinaismuisolain rauhoiamia iineiä muinaisjäännösiä. Museolla ei sien ole huomaueavaa suunnielmasa. Museo uienin orosaa, eä aava-alueen meriys osana Naisenmaanien ienvsimaisemaa on äreä ja sien uudisraenamisella suuri maisemallinen meriys. Vasine Ei aiheua oimenpieiä Pirala-seura ry, Nimisössä olisi hyvä oaa huomioon paian vanha hisoria Alice Spåre ansaisisi nimensä johonin paiaan Piralan nimisössä. Toisaala myös Silvo-nimeä voiaisiin äyää Seura ehdoaa, eä Louonujan asemesa ielle anneaan Nuolialaan viiaava nimi: Nuoliuja, Nuoliie, Nuoliau, Nuoliraii. Vasine 3

14 Dnro YMP 485/03/2009 Alueella aavaehdousessa Louonuja nimisenä ollu au nimeään asemaaavaan Pirala-Seuran ehdousen muaan Nuoliujasi. Muisuuse: Killon omaoiyhdisys, Si Seälä, pj, Meluasia on orosunu illolaisen esuudessa, osa moni asuas oee ohiusien melun eriäin häirisevänä. Toivomme nyyisä pempia meluvalleja. Käsiääsemme Killon yhdysiellä ulisi olemaan myös bussiliienneä, miä orosaa melunorjunnan meriysä. Nyyinen liiennemelun määrä ei saa nousa! 2. Riseys Naisenmaanielle ulisi raenaa eriäin oimivasi, eei ruuha-aioina muodosuisi "pullonaulaa". Tuoreessa muisissa on Kurian yhdysien ongelma, joa onnesi ova jo raennee! 3. Viheralue errosalojen ja omaoialojen välissä piää säilyää! 4. Toivomme ulevien errosalojen olevan oreinaan 4-errosisia. Vasine. Ny äsillä olevan asemaaavan laajennusen osala synyvä liienne ei lisää liiennemelua Killon asuusen osala äyännöllisesi asoen ollenaan. Jaossa, un Killonvainionien raenamisa jaeaan rinnaaisehälle, liienne määrä asvava. Tämän aava-alueen osala on meluselviysellä osoieu, eä liiennemelu ei ule yliämään valioneuvoson ohjevoja Killon alueella suunnielluilla liiennemäärillä. 2. Naisenmaanien ja Killonvainionien riseysalueelle ullaan oeuamaan ryhmiys/väisöaisa yhdessä alueen oeuusen anssa. Todennäöisä on, eä alueelle ullaan raenamaan liiennevalo siinä vaiheessa un yheys rinnaaisehälle ja moooriielle valmisuu. 3. Viheralue errosalojen ja omaoialojen välissä säilyy. 4. Kaavassa errosoreus K oreleissa on masimissaan neljä. Tämän lisäsi on mahdolliseu ullaoraenaminen (u3/4) seä ellin raenaminen. Juha Mesälä, oimiusjohaja, Raennusoimiso Pohjola Oy. Kaavaehdous vaiuaa liian iiviilä ja siä aua vaadiavan auopaiamäärän sijoiaminen rinnemaasoon on vaieaa. Myös auopaioja on liian vähän. Piäisi uia emmin mien eri järjeselyillä auopaioja saaaisiin lisää vasaamaan asunnon osajien vea. Pihojen ja uluväylien raenaminen eseeömäsi piää uia emmin. Jos edellä olevia asioisa ei pysyä riiävällä uudella selviämään, aavaehdousessa esieyä salliun errosalan määrää ulee hia uudelleen. 2. Kaavaehdousessa esiey raennusalan muoo johaa läpialon asunoihin, osa peläsään yheen ilmansuunaan, pohjoiseen, aueavia asunoja ei sallia. Tällöin asunojaauma muodosuu ysipuolisesi isoisi asunnoisi. Tämä ongelma on eenin Naisenmaanien vressa. Esieään, eä uiaan pohjaaisu peruseellisemmin ai uiaan pisealoja mahdollisavaa raaisua. 3. Kaavaehdousessa merinnöillä AK, vuseuilla raennusaloilla ulee sallia myös rivialon raenaminen. 4. Salliusa errosalasa 0 % ulee sallia liie- ja palveluraenamiselle. Vasine. Kaava-alueen raennusehouus on aavaprosessin aiana päiviey vasaamaan mm. seudullisessa raennemalliyössä esieyä ehoasa, jouoliienneäyäviin ueuuvaa maanäyöä. Alueehouus aavoieavalla alueella on 0,3 ja AK-oreleissa oreliehouus on 0,7. Auopaiamäärä.2 ap/asuno perusuu myös jouoliiennevälineiden hyvään saavueavuueen alueella. Kaavan sisällössä ei ole miään sellaisa lähöohdilaan eseeömän raenamisavan vasaisa, joa ei normaalissa raennussuunnielussa voiaisi oaa huomioon. Tonin oreuseron ova avanomaise. 2. Kaavaehdousen muainen oreliraenne, jossa raennusmassa muodosavan liiennemelula suojaavan muurin ja jäää onin eselle suojaisan ja pienilmasolaan miellyävän sisäpihan aseaa suunnielulle eriyisen haaseen. Asunopohjien vioiniin on uienin hy- 4

15 Dnro YMP 485/03/2009 vä mahdollisuude hyvällä raennussuunnielulla. Suomen raennusmääräysooelmassa ei ole maininaa (G), jona muaan asunnon suunauuminen peläsään pohjoisen suunaan ei olisi salliu. Em. periaae on hyvän suunnielun ysi ihanneraaisu, mua hyvän asunosuunnielun ja orelisuunnielun ainoa ai luovuamaon lähöoha se ei ole. 3. Merinä aseaan lopulliseen asemaaavaan niin, eä myös asierrosisen yeyjen asunojen raenaminen on mahdollisa. 4. Kaavassa on mahdolliseu liieilaenaminen +m200 merinnällä. Kaavamääräysessä em. merinnän selieesi oli muooilu epäselväsi moniäyöilasi, joa oli seliey aui selosusessa ohdassa 5.6. Merinäesi muueaan myös asemaaavaan määräyseen muooon liie-, oimiso-, myymälä-, erho-, päivähoio-, oulu-, yms ilaa. Kaavamääräys mahdollisaa yheensä 500 e-m2 em. ilojen raenamisen asemaaavan AKoreleissa Suunnieluvaiheiden äsiely ja pääöse Vireilleulo aavoiusasausella, uulueu Osallisumis- ja vioinisuunnielma iseu Valmiseluasiairja ympärisölauaunnassa , unnanhallius Valmiseluasiairja on pidey nähävillä (MRA 30 ), iedousirje Ehdous ympärisölauaunnassa , unnanhalliusessa Ehdous nähävillä (MRL65, MRA27 ), lausunopyynnö Kunnanhallius xxx Kunnanvaluuson hyväsyminen xxx Kuuluus aavan hyväsymisesä xxx 5. Asemaaavan uvaus 5. Kaavan raenne 5.. Mioius Kaavalla muodosuu oreli, joiden mioius on seuraavassa auluossa. Kaavamääräysellä mahdolliseaan aavassa osoieun raennusoieuden asunoerrosalan lisäsi 0 % asunoerrosalasa asumisa palvelevia asunnon ulopuolisia vaso-, huolo-, aselu-, sauna-, yms iloja, valouiluja, enisiä iloja ja aeuja pihoja raennusen aiiin errosiin seä ullaoille. Mioiusiedo pina-ala (m2) Kerrosala (m2) orelialue AK (apuila) + 500(myyniilaa) orelialue YL orelialue VL 4903 aualuee aava-alue yheensä Alueehouus 0,3 oreliehouus AK-oreleissa 0,7 YL-orelissa 0, Asuminen, yöpaia ja palvelu Kaavan oeuuessa suunniellusi alueelle ulee asunoja n. 40 pl asunojen esioon ollessa 85 m2. Asunounien esioon ollessa olme henilöä asuaia alueelle ulisi n Kaava mahdollisaa myymäläilojen raenamisen Killonvainionien vren asuinerrosalojen ivijalaan. Alueelle on oeuunu aavaprosessin aiana aavan muainen päiväoi. Asunoraenaminen lisää seä julisen, eä aupallisen palveluiden ysynää unaesusessa. Kunaesuseen ja sen palveluihin ueuuva raenamien on linjassa esusan palveluiden ehiämisen anssa. Suunnielualueella oleva myymäläraenamismahdollisuus uee myös unaesusen ehiämisavoieia. 5

16 Dnro YMP 485/03/ Ympärisön laaua osevien avoieiden oeuuminen Aluea on oius ehiää laaduaan urbaanin asumisen alueena. Hyvä jouoliienneyheyde palveluesusiin ja yöpaia-alueille, oulun ja päiväodin läheisyys seä väliön yheys unnan uloiluverosoon luova pohjan oo alueen suunnielulle. Suunnielualue on samalla aloiusoreli Killon yhdysien vren raenamisessa. Se muodosaa porin o. yhdysien Naisenmaanien päähän ja aiheen Naisenmaanien nauhaaajaman veen. Alueen raenamisessa perusideana on luoda mieleniinoisa julisa auilaa ja rauhallise ja suojaisa asunopiha. Tämä on oeueu rajaamalla aavamerinnöin asuinerosalojen raennusala Killonyhdysie ja Naisenmaanie veen. Raennusmassa suojaava ehoaasi orelien pihan puoleise osa ajoneuvoliieneen melula (s. Meluselviys liie 8) ja piha sijoiuva suouisiin ilmansuuniin. Alueen raenumisa ohjaa unnan raennusvalvona. 5.3 Aluevause 5.3. Korelialuee AK Asuinerrosalojen orelialue (54, 542) Raennusien massoielulla muodoseaan suojaisa piha-alue onien esiosaan. Asuinerrosalo raenneaan iinni raennusalan adunpuoleiseen rajaan. Kaavamääräysillä ohjaaan raennusen adunpuoleisen julisivujen raenamisa. Killonvainionien veen auasoon on mahdollisa raenaa liieiloja ja lähipalveluia. Raennusen sijoielulla pyriään muodosamaan seleä ilallinen hieria. Killonvainionien auuvaa jäsenävä seleä asuinerrosalomassa, joiden auasossa on palveluia yheisiloja yms. Raennusen julisivua osevilla määräysillä ohjaaan oeuusa lassisen julisommielun suunaan (s. 5.6). Pihan puolella auopaioius vyöhye jäsennellään erilleen onin eselle jäävisä pienisä oleselupihoisa. Kaavamääräysen lisäsi ohdan 6.. raennusapaohje ohjaa AKonien raenamisa. YL Päiväodin orelialue(540) Korelialueella olevan päiväodin oimina jauu, eiä silä osin aava aiheua muuosia alueella. Liiennejärjesely muuuva sien, eä oniliiymä järjeseään uuden pisoadun aua. Muuos aiheuaa uudelleenjärjeselyjä päiväodin paioiusalueella. VL Lähivirisysalue Luonnonmuainen lähivirisysalue on mesäinen alue pienaloalueen ja äsillä olevan aavaalueen asuinerrosaloorelin välissä. Alueen läpi uleva uloilureii yhdisää unnan eri oulu uloilumaasoihin ja on siis meriävä uloilureii. Päiväodin onin ja Killon vanhan alueen väliin jäävälle osalle voidaan raenaa pieni lähiliiunapaia, joa voiva äyää alueen asuaa ja liiunapainoeisen päiväodin lapse. Alueen hoioluoa on C, lähimesä. Korelialueille on raenneava auopaioja seuraavasi: -.2 auopaiaa uain asunoa ohi, - ysi uain liieerrosalan 50 m² ohi ja ysi uain oimisoerrosalan 60 m² ohi ai ysi uain yhäaiaisa yöneijää ohi, - ysi uain yhäaiaisa aha asiaasa ohi Muu aluee Ympäröivä liienne- ja aualuee ova raenneuja. Killonvainionien aualue (adunvsipysäöini, puuisuuse) ehdään iesuunnielman muaan asemaaavan muaisen raenamisen anssa samanaiaisesi. Korelien 540 ja 54 väliselle aualueelle on vau ila olemassa olevalle muunamoraennuselle. 5.4 Kaavan vaiuuse ) ihmisen elinoloihin ja elinympärisöön Alueen länsipuolella olevan asuinalueen näöulmasa, lähimesä muuuu raenneusi asuinalueesi. Jäljelle jäävää lähivirisysmesää ehieään yhäälä lähiasuinalueia palvele- 6

17 Dnro YMP 485/03/2009 vana virisysalueena (leiienä, ms) oisaala oo unaa palvelevana uloilureiiverosona. 2) maa- ja allioperään, veeen, ilmaan ja ilmasoon seä asvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuooisuueen ja luonnonvoihin Alueen nyyisellään luonnonilaisena mesänä oleva osa muuuu suurela osin raenneusi asuinerrosaloorelisi. Muuosen johdosa pinavesien imeyyminen maasoon pienenee ja hulevesien määrä lisäänyy. Mesäluono väisyy osin raenneujen orelien ielä, jolloin mesäalue paiallisesi pienenee. 3) alue- ja yhdysunaeneeseen, yhdysuna- ja energiaaloueen seä liieneeseen Alueen raenamisen myöä synyy Naisenmaanien liienneäyävän veen uusi meriävä riseys, joa lisää liienneä. Piällä aiavälillä uusi liienneyheys lyhenää lähialueila maaa läniselle ohiusielle ja vähenää Naisenmaanien liiennemääriä. Liienneveron äydenyminen mahdollisaa myös uuden rengasvuoron ja ää aua luo uusia mahdollisuusia jouoliieneen ehiämiselle. Lisäliienneä seuraaan ja viaessa ryhdyään viaviin oimenpieisiin. Alueen raenaminen äydenää Piralan nauhaaajamaa ja hyödynää olemassa olevia enisiä verosoja. Näin ollen asemaaavan raenuminen on yhdysuna- ja energiaaloudellisesi annaavaa. Alueen hyvä sijaini jouoliienneyheysien vrella joaa mahdollisuuden enisä pempaan jouoliieneen hyödynämiseen. Tämä on huomioiu myös asemaaavassa, sillä vaaimus auopaiojen määräsä on hieman pienempi uin Piralan unnassa yleisesi äyössä oleva sanddi. 4) aupuniuvaan, maisemaan, uluuriperinöön ja raenneuun ympärisöön Alueen raenaminen ohenaa alueen yleisilmeä ja panaa aupuniuvaa, un vielä raenamaomina ja usein vähemmällä hoidolla ollee aluee valmisuva. Asemaaavan oeuumisen myöä Killonvainionien ja Naisenmaanien riseyseen muodosuu seleä ja omaleimainen nauhaaajaman äydennysosa joa anaa myös evää Kilonvainionien vren jaon ehiämiselle. 5) aupallise vaiuuse Alueen raenuminen aavan muaisesi panaa ja monipuolisaa palvelujonaa alueella, sillä raenneaviin errosaloihin on mahdollisa sijoiaa lähipalveluia ja myymäläilaa masimissaan 500 m2. Pääosin uude asuaa voiva ueuua jo olemassa oleviin palveluihin, miä uee o. palveluiden annaavuua unaesusessa. 5.5 Ympärisön häiriöeijä Naisenmaanien ja suunniellun Killonvainionien aiheuama meluhaia on uiu 2007/2009 eeeyssä meluselviysessä. Selviysen muaan aavan muaisella raenamisella asuinerrosalojen piha-aluee muodosuva sellaisisi, eä valioneuvoson aseusen muaise meluvo eivä yliy. Naisenmaanien veen raenneavien errosalojen uloseinä alisuva päivisin db ja öisin db melulle. Tämä aseaa seinäraeneille vaaimusia. Killonvainion ien vren errosalojen seiniin ohdisuu päivisin db ja öisin db melu. Tavanomainen seinäraenne anaa riiävän suojan huoneisojen. Raenneaessa pveeia o. aujenpuolisille raennusen osille ne on lasieava. 5.6 Kaavamerinnä ja -määräyse Kaavamerinnä ja -määräyse ova liieenä olevassa asemaaavaassa. Kaavamääräysiä ja merinöjä, joa ova eriyisesi älle aavalle yypillisiä, on esiely seuraavassa. AK Asuinerrosalojen orelialue. 7

18 Dnro YMP 485/03/2009 -Asemaaavassa osoieun errosalan lisäsi saa raenaa yheensä 0% salliusa errosalasa asumisa palvelevia asunnon ulopuolisia vasoja, huolo- aselu-, sauna-, ym. iloja asuinraennusen aiiin errosiin ja alousraennusiin. -Pääasiallisena julisivumaeriaalina ulee olla iviainespohjainen maeriaali, uen iili, rappaus ai beoni. -Kaomuoona ulee olla hjaao. -Raennusen auun rajauuvia julisivuja ulee jäsenää eri osiin väriä, maeriaalia ja/ai pinasruuuria muunelemalla. Iunoia ulee ryhmiellä vasaavalla jaolla yyppiä, ooa ai/ja väriä vaihelemalla. -Killonvainionien aualueen ja raennusen välinen oninosa (.5 m) ulee olla jalaäyävän anssa samassa asossa ja päällysey ai isueu. -Mahdollisen pveeiden ulee olla aualueen puoleisilla raennusen sivuilla sisäänvedeyjä. Raennusen Naisenmaanien ja Killonvainionie puoleise pveee on lasieava. -Korelin raenamiseen liiyen on raennusapaohje (ro ) joa on aavaselosusessa, (s oha 6..) Raennusoieus errosalaneliömereinä m200 Luusja, joa yheenlaseuna ilmoiaa raennusoieuden errosalaneliömereinä. Ensimmäinen luu ilmoiaa asunoerrosalan enimmäismäärän neliömereinä ja oinen luu moniäyöilasi vaavan errosalan enimmäismäärän neliömereinä. Moniäyöilalla oieaan ässä liie-, oimiso-, myymälä-, erho-, päivähoio-, oulu-, yms ilaa. Moniäyöilalle osoieua errosalaa ei voi siirää asunoraenamiseen. ½ IV u¾ YL Muroluu roomalaisen numeron edessä osoiaa, uina suuren osan raennusen suurimman errosen alasa saa ellierrosessa äyää errosalaan lueavasi ilasi. Muroluu roomalaisen numeron jäljessä osoiaa, uina suuren osan oisen errosen alasa saa ullaon asolla äyää errosalaan lueavasi ilasi. Julisen lähipalveluraennusen orelialue. a- Raennusalalle sijoieavien aosen, raennelmien ja aiojen ulee muodosaa yhenäinen, vähinään 2,5 meriä orea, orelin pihaa suojaava meluese. me Korelialueelle raenneaessa raennuse muodosava yhenäisen, orelin piha-aluea liiennemelula suojaavan muurin. 35 dba Merinä osoiaa raennusalan sivun, jona puoleisen raennusen uloseinien seä iunoiden ja muiden raeneiden äänenerisävyyden liiennemelua vasaan on olava vähinään 35 dba. Edellä uvaussa merinnässä äänenerisävyydellä oieaan ulomeluason ja vaadiavan sisämeluason erousa. Ulomeluasolle on saau lasennallise vo eeeysä liiennemaluselviysesä, (Ramboll ). Salliuna sisämeluasona on äyey valioneuvoson pääösen n:o 993/992 muaisia ääniasoja. Kaavassa on vaadiu päiväodin osala uloseinäraeneen äänenerisävyydesi oreampaa 35 dba. Päiväodin päiväohjelmaan uuluu oreiden päivämelujen aiaan lasen nuuamisa, misä em. oreampi vaaimus, uin AKoreliin aavassa aseeu 32 dba vaaimus. Korelialueille on raenneava auopaioja seuraavasi: -.2 ap/asuno AK-oni: - ysi uain liie-, myymälä- ja oimisoerrosalan 50 m² ohi - ysi uain yhäaiaisa yöneijää ohi - ysi uain yhäaiaisa aha asiaasa ohi 8

19 Dnro YMP 485/03/2009 YL-oni: - ysi uain olmea yhäaiaisa yöneijää ohi 5.7 Nimisö Kaava-alueelle muodosuu Killonvainionie, Pähinäuja ja Nuoliuja nimise uude adu. 6. Asemaaavan oeuus 6. Toeuaminen ja ajoius Kuna raenaa aavan muaise ie aavan saaua lainvoiman. Asuinerrosaloorelien oeuusesa vasaa ysiyise maanomisaja. Asemaaavan oeuusen ajoiusesa ullaan sopimaan maanomisajien anssa maanäyösopimusissa. 9

20 Dnro YMP 485/03/ Raennusapaohje ro Ohjeen oius ja sisälö Raenamisapaohjeen oiusena on asemaaavamääräysen ja oheisen havainneuvien lisäsi ohjaa orelien 54 ja 542 seä liiyvien aualueiden raenamisa sien, eä aava-alueesa muodosuu mieleniinoisa ja raiaan omaleimaisa äydennysraenamisa. Raenamisapaohjee auava raenajia ja alueen oimijoia soviamaan raennushaneensa alueen oonaisuueen, ova lähöohana raennuslupaa edelävässä lupaasusessa ja ne siova onin oeuajaa. Raennusapaohjeessa esieyillä Valouvilla ei pyriä suoraan ohjaamaan raennusen iehuuria ja uloasua ieyyn yhdenmuaiseen suunaan. Yleisä Suunnielualue on ulevan Killon yhdysien (Killonvainionie) vren asumispainoeisen uudisalueen aloiusoreli. Alueesa muodosuu idenieeilään urbaani ja iivis asuinalue, jossa raennusen onai auiloihin on aiivinen. Asumisen järjesäminen vilaan liienneväylän väliömässä läheisyydessä on raaisu alueella perineiseen apaan rajaamalla asunoraenaminen aujen vsiin ja muodosamalla orelien sisäosiin liiennemelula suojau pihaaluee. Pyrimysenä on välää moniseujen lähiöerrosalojen monoonisuua. Väriää ivialo iiviisi iinni aujen reunoissa huolellisesi suunnieluine ysiyisohineen luova alueelle sen omaleimaisen yhenäisyyden, joa sieää hyvin ysilöllisiäin raaisuja. Maeriaali Pääasiallisena julisivumaeriaalina ulee olla iviainespohjainen maeriaali, uen iili, rappaus ai beoni. Korise/ehoseosissa voi olla muiain maeriaaleja uen pelliysiä, lasia, ms. Raennusen Naisenmaanien, Killonvainionien seä Pähinäujan julisivuja ulee jäsenää huoneisoohaisesi ai elemenijaon muaan eri osiin väri-, maeriaali ja/ai pinasruuuria vaihelemalla. Ajausena on, eä adun vsien piä raennusmassa oosuva iään uin useammasa apeasa julisivun aelmasa. Vaiuelman uesi myös iunoia ulee ryhmiellä vasaavalla jaolla esimerisi yyppiä, ooa ai/ja väriä vaihelemalla. Väri Talojen aojen väri ulee olla iilen punainen aemaeriaalisa riippumaa. Kaiia raennusia osevaa ysiyisohaisa värisuunnielmaa alueelle ei ole laadiu. Tavoieena on ysineraisesi, eä raennusen värimaailma on monipuolinen ja runsas. Pyrimysenä on, eä alueen suunnielijoille selviäisi ämän jeen sisällösä riiävällä avalla, minälaisa heneä alueelle avoiellaan. Suunnielijoiden oivoaan äsä saavan inspiroiva vapaus, jolla pääsään riiävässä määrin yhenäiseen een värimaailmassa. 20

21 Dnro YMP 485/03/2009 Ohjaamalla yhäälä väriääseen ja seen adun puolen julisivuun ja oisaala anamalla mahdollisuus peliseympään ja vapaampaan oeuuseen pihan puolella ohjaaan raenajaa panosamaan aumiljööseen ja raennusen pääjulisivuun. Kerrosalojen aujulisivu ova paisi alueen äyniori myös äreä leni luoaessa monimuooisa ja laaduasa, iivisyvää aupuniraennea. Asuaiden annala omanlaisen asuinraennusen meriys on myös äreä. Pveee Mahdollisen pveeiden ulee olla aualueen puoleisilla raennusen sivuilla sisäänvedeyjä s. samassa linjassa uloseinän anssa. ns. Ransalaise pveee ova myös hyväsyäviä. Raennusen Naisenmaanien ja Killonvainionien puoleise pveee alisuva liiennemelulle ja ne on lasieava. Raennusen sisäpihan puoleisilla sivuilla erereiä seä uloepveeia saa raenaa. Edellä uvauin ysineraisin einoin ysiäise huoneiso ja oma alo on helpommin ysilöiävissä ja asuaan on onreeisesi helpompi hahmoaa oma paiansa ja oma asunonsa. Kadula asouna on helppo eroa, missä asuu; vihreä alo, 4. erros. Alue hahmouu myös seleäsi omanlaisena nauhaaupungin osana jouoliieneen äyäjille, vieraille ms. saunnaisille ulopuolisille vierailijoille. Kauaso Kaupunimaisen errosalon ominaisuusiin ei uulu umpinainen ensimmäisen errosen soelimainen seinä. Kaujulisivun elävyyden annala iuna ja ove ova olennainen osa raennusa. Raennusen ensimmäinen erros voi olla maeriaalilaan ja väriyselään ylemmisä errosisa poieava. Killonvainionien aualueen ja raennusen välinen oninosan (.5 m) pinaenne ulee olla jalaäyävän anssa samassa asossa, laaduaasi viimeisely seä aurausaluson/lumenläjiysen esävä. Tämä sen vuosi, eä adun vren auopaioiusen ja raennusen välisä (3.5 meriä) ulee pääsä aurausalusolla. Käyännössä hyvä raaisu on peliseysi asfaloini samaan apaan uin jalaäyäväin ai sien iveäminen oeuajan valisemin maeriaalein esimerisi samalla jaolla, uin julisivun jäsenely. Myös isuusen äyö on salliua. (Kerrosalon liiyminen jalaäyävään ja onin adunpuoleisen osan äsiely voisi olla esimerisi viereisen uvan alainen.) Palvelu Killonvainionien veen on mahdollisa raenaa myymäläiloja ja palveluia (aavamääräys +m00). Kerrosalon jalusaan raenneuna ne uova vaihelua julisivuun ja aunäymään. Liieilojen äyäjiä/vuoralaisia ei ensimmäisessä vaiheessa vise olla. Täreää on 2

22 Dnro YMP 485/03/2009 in raenaa iloja, joiden ulosvuoraus on myöhemmin helposi oeueavissa, uen erhoilaa ai pienasunoja sien, eä niiä on ulevaisuudessa helppo muuaa pienesi myyniilasi. Kadunvsipaioius Killonvainionien aualueen mioiusessa on vauduu raenamaan adunvsipaioiusa seä puuisuusia paioiusasujen lomaan. Kadunvsipaioius palvelee aluea laajemmin seä liieilojen asiaaspaioiusen lisäreservinä. Kaavalla adunvsipaioiusa ei eriseen osoiea ieyyn oiuseen. Asuinorelien auopaia on osoieava onila. Ysiyisohda Naisenmaanien ja Killonvainionien ulmauseen ulevan errosalon ulmausen orosaminen joo perineisin iehuurin einoin ai modernimmallain avalla on olennaisen äreää. Alla: Pähinäujan ja Killonvainionien periaaeleiaus. 22

23 Dnro YMP 485/03/2009 Havainneuva oo alueesa. 23

24 Dnro YMP 485/03/ Toeuusen seurana Kaavan raenamisa seuraa unnan raennusvalvona. Muua oeuumisa seuraava unnan oma hallinnollinen ja eninen suunnielu. Valionhallinnon osala ympärisöesus, ilasoesus seä väesöreiseriesus ilasoiva muuose. Piralassa Kaavoiusjohaja Mi Hieamäi Ariehi Saneri Korelahi LTTEET 24

25 aavan muuosalue Tampereen aupunimiaus, Piralan una Sijainia V m AK sm VL VU AP PY AP sr PK TY VL AK PK VL PY AP Oe yleisaavasa 995 :0 000 Oe yleisaavaluonnosesa 2020 KILLON ASEMAKAAVAN LAAJENNUS (Nro 203) Liie

26 yr a v vss v yr yr I I I I I Koulu yr yr Kirjaso IV IV V V K Silvonva 04,6 03,4 87,5 08,4,5 09,2 2,8 0,3 9,8 6,8 0,9 8,6 06,4 0,6 95,8 96,9 96,2 0,5 04,0 4,2 02,6 04,7 06,3 2,2 7,9 09,3 0,3 93,7 97, 92,7 93,3 86,3 0,3 07,2 2,5 04,7 0,4 00,9 95,9 97,0 93,6 03,0 93,3 83,6 02,5 04,6 03,4 0,9 00,5 95, 3,7 09,7 05,8 03,6 00,7 08,9 0,9 09,5 07,2 24,3 88,8 85,6 00,8 98,9 98,9 02, 02,5 03, 7 0,2 00,4 00,5 0,5 02,7 83,6 05,0 87,3 87,2 85,7 86,6 86,2 89,2 88,7 90,4 00,6 00,5 00,2 00,0 00, 96,7 99, 02, 00,9 90,9 94,9 94,6 96, 04, 04, 96,5,9 0,3 0,3 08,7 04, 06,6 87,4 84, 03,6 08,8 3, 02,3 02, 02,5 03, 03,9 03,9 02,2 02,5 02,6 03,2 03,9 04,3 05,2 07,0 06,9 04,2 04, 03, 04,9 05,6 07,6 09,7 3,3 3,7 4,3 5,6 5,7 2, 2,4 2,0,7 0,8 0,5 09,0 07, 04,9 05,7 06,4 07,5 0,0 0,5 08, 08,2 04,8 06,0 06,8 5 06,8 04, 03,,6 4,5 05,7 97,6 97,9 96,9 95,9 96,8 95,2 83,6 86,8 89, Z Z Z Z Z Z V930 V yr a v vss v yr yr I s p s p s p p v v le le 35dB 35dB 35dB 35dBA I- I- V I I I I I I I e=0,35 A VP A AO ALT LYS AO AA AK YO VP VK LPA JAAKONTIE LÄPIKÄYTÄVÄNKUJA TANTIE JUKANPOLKU WIVI LÖNNIN PUISTO P O AO AO AO AO P P AO AO AO AO AR P AL AOL P I I I I I½ e=0.25 e=0.25 e=0.4 e=0.25 e= a 2 2a 3 3a 4 4a 5 5a A IE METSÄKULMANTIE E TEIVAANTIE KILLONTORINTIE VESANTIE SARKONKUJA 05 Killo pp pp pp pp pp sm sr sr sr sr s- p-2 le le le le ma u p-2 35dBA h sm ajo/h p- j le h (309, 30) me Liie 2 Kaavan laajennusalue. KILLON ASEMAKAAVAN LAAJENNUS (nro 203) Oe voimassaolevasa ajanasa-asemaaavasa : Louonlahi

27 PEREENTIE KREETANTIE JAAKONTIE NAISTENMATKANTIE METSÄKULMANTIE TEIVAANTIE KILLONTORINTIE Asemaaavan laajennusalue. KILLON ASEMAKAAVAN LAAJENNUS (nro 203) Raenneu- ja luonnonympärisö Pysyilmauva 2007 :4000 Liie 3

28 dnro YMP 485/03/2009 Osallisumis- ja vioinisuunnielma Killon asemaaavan laajennus (nro 203), , ( ). SUUNNITTELUALUE Asemaaavan muuos osee Naisenmaanien ja ns. Killon yhdysien riseysaluea Naisenmaanien eeläpuolella. Alue rajauuu lännessa Killon asuinalueeseen ja idässä Kalliomäeen. 2. TAVOITTEET Asemaaavan laaimisen avoieena on osoiaa ns. Killon yhdysien ja Naisenmaanien liiymäjärjesely seä riseysalueen maanäyö. Piralan unnan avoieena on raenaa alueelle päiväoi, ja vajaaäyössä olevalle ns. Piraoron eollisuusonille pyriään löyämään aupuniuvallisesi ja maisemallisesi alueelle soveluva maanäyöraaisu yheisyössä ysiyisen maanomisajien anssa. 3. VAIKUTUKSET Kaavan vaiuusia selvieäessä oeaan huomioon aavan ehävä ja oius, aiaisemmin ehdy selviyse seä muu selviysen peellisuueen vaiuava seia. Huomioon oeavia vaiuusia ässä aavassa ova: ihmisen elinolojen ja elinympärisön muuose luonnonympärisön muuose yhdysunaeneen ja unnalliseniian muuose aupuniuvan, maiseman, uluuriperinnön ja raenneuun ympärisön muuose. (MRA, MRL 9 ) 4. OSALLISET Kaavoiusmeneely ulee järjesää ja suunnielun lähöohdisa, avoieisa ja mahdollisisa vaihoehdoisa aavaa valmiselaessa iedoaa niin, eä alueen maanomisajilla ja niillä, joiden asumiseen, yöneoon ai muihin oloihin aava saaaa huomaavasi vaiuaa, seä viranomaisilla ja yheisöillä, joiden oimialaa suunnielussa äsiellään (osallinen), on mahdollisuus osallisua aavan valmiseluun, vioida aavoiusen vaiuusia ja lausua irjallisesi ai suullisesi mielipieensä asiasa. (MRL 62 ) Osallisia ova: aavoieavan alueen maanomisaja naapurionien omisaja unalaise, yriäjä eninen osaso Tampereen aluepelasuslaios Tampereen Sähölaios Sähölaios auolämpöoimina Piralan ympärisöyhdisys ry Piranmaan ympärisöesus Killon omaoiyhdisys 5. VUOROVAIKUTUSTAVAT Suunnieluoimiso ooaa aineison suunnielman lähöohdisa, avoieisa ja vaihoehdoisa, muaan lueuna ämä osallisumis- ja vioinisuunnielma. Osallisille vaaan ilaisuus osallisua valmiseluun, vioida vaiuusia ja esiää mielipieensä seuraavasi: Alueen maanomisajille ja yheisölle oimieaan eseinen aineiso nähäväsi (valmiseluvaiheen asiairja). Muiden osallisen ja unalaisen uulemisa ven valmiseluaineiso on nähävillä uuluusella (MRA 30 ). Kaavoiusesa iedoeaan ja uullaan sähöisesi unnan oisivulla eri vaiheissa. hp:// maanayo/aavoius (MRA 32 a ). Valmiseluvaiheen uulemisesa saadu mielipiee huomioidaan aavaehdousa laadiaessa. Ympärisölauaunnan ja unnanhalliusen äsielyjen jäleen aava aseeaan ehdousena nähäville (MRA 27 ), jolloin unnan jäsenillä ja osallisilla on oieus ehdä muisuus aavaehdousesa. Mielipiee ja muisuuse äsiellään aavan jaosuunnielussa ennen unnanvaluuson hyväsymisä. Koo aavoiusprosessin ajan on mahdollisa oaa yheyä aavoiuseen ja uoda esiin äreiä näöulmia suunnieluun (p ). 6. ILMOITTAMINEN Asemaaava on ilmoieu vireille aavoiusasausen 2006 yheydessä. Kaavoiusasausessa 2007 aava mainiaan ohdassa 4. Valmiseluvaiheessa asiasa ilmoieaan ohdassa 5 esieyllä avalla. Olennaisa ilmoiamisessa on, eä osallise saava asiasa iedon ja mahdollisuuden vaiuaa valmiseluun. (MRL 63 ) MIELIPITEET KAAVASTA Mielipiee aavasa voi anaa erillisellä sivulla, johon liieään aavan nimi ja mielipieen anajan nimi, osoie ja puhelinnumero. Mielipieen voi anaa myös suullisesi ai sähöposilla, yheysiedo alla. YMPÄRISTÖTOIMEN KIRJAAMO/KAAVOITUS, SUUPANTIE, PIRKKALA f KAAVOITUSJOHTAJA Mi Hieamäi p , eunimi.suunimi@pirala.fi ARKKITEHTI Saneri Korelahi p , eunimi.suunimi@pirala.fi

29 PIRKKALA :2000 aava- Killo alue 05 KILLON ASEMAKAAVAN LAAJENNUS, joa osee iloja :440, :634, osaa iloisa :633, :665, :734, :735 seä yleisen ien aluea 604:895:2:2. ASEMAKAAVALLA muodosuu oreli , puiso- ja aualuea seä adunnime. YL AK VL Julisen lähipalveluraennusen orelialue. Raennusen ulee olla hjaaoinen. Pääasiallisena julisivumaeriaalina on peiomaalau puu ai rappaus. Kaon maeriaalina on punaiili ai punainen onesaumau peli. Asuinerrosalojen orelialue. Asemaaavassa osoieun errosalan lisäsi saa raenaa yheensä 0% salliusa errosalasa asumisa palvelevia asunnon ulopuolisia vasoja, huolo- aselu-, sauna-, ym. iloja asuinraennusen aiiin errosiin ja alousraennusiin. Pääasiallisena julisivumaeriaalina ulee olla iviainespohjainen maeriaali, uen iili, rappaus ai beoni. Kaomuoona ulee olla hjaao. Raennusen auun rajauuvia julisivuja ulee jäsenää eri osiin väriä, maeriaalia ja/ai pinasruuuria muunelemalla. Iunoia ulee ryhmiellä vasaavalla jaolla yyppiä, ooa ja/ai väriä vaihelemalla. Killonvainionien aualueen ja raennusen välinen oninosa (,5 m) ulee olla jalaäyävän anssa samassa asossa ja päällysey ai isueu. Mahdollisen pveeiden ulee olla Naisenmaanien ja Killonvainionien aualueiden puoleisilla raennusen sivuilla sisäänvedeyjä ja ne on lasieava. Korelin raenamiseen liiyen on raennusapaohje (ro ), joa on aavaselosusessa. Lähivirisysalue. 3 m aava-alueen rajan ulopuolella oleva viiva. Kunnanosan raja. Korelin, orelinosan ja alueen raja. Osa-alueen raja. Ohjeellinen alueen ai osa-alueen raja. Poiiviiva osoiaa rajan sen puolen, johon merinä ohdisuu. 05 Killo Kunnanosan numero. 540 Ohjeellinen onin raja. Korelin numero. 2 Ohjeellisen onin numero. Kunnanosan nimi. PÄHKINÄKUJA m200 Kadun, ien, auauion, orin, puison ai muun yleisen alueen nimi. Raennusoieus errosalaneliömereinä. Luusja, joa yheenlaseuna ilmoiaa raennusoieuden errosalaneliömereinä. Ensimmäinen luu ilmoiaa asunoerrosalan enimmäismäärän neliömereinä ja oinen luu liie-, oimiso-, myymälä-, erho-, päivähoio-, oulu-, yms ilasi vaavan errosalan enimmäismäärän neliömereinä.

30 03 IV Roomalainen numero osoiaa raennusen, raennusen ai sen osan suurimman salliun errosluvun. 7 ½ IV u3/4 Muroluu roomalaisen numeron edessä osoiaa, uina suuren osan raennusen suurimman errosen alasa saa ellierrosessa äyää errosalaan lueavasi ilasi. Muroluu roomalaisen numeron jäljessä osoiaa, uina suuren osan oisen errosen alasa saa ullaon asolla äyää errosalaan lueavasi ilasi. Raennusala. Raennusen hjansuunaa osoiava viiva. 98 I 05 a a- p Auon säilyyspaian raennusala. Auon säilyyspaian raennusala. Raennusalalle sijoieavien aosen, raennelmien ja aiojen ulee muodosaa yhenäinen, vähinään 2,5 meriä orea orelin pihaa suojaava meluese. Pysäöimispaia. I le 35dBA h , 03,6 I ma Koulu u 0 Nuoli osoiaa raennusalan sivun, johon raennus on raenneava iinni. le Ohjeellinen leii- ja oleselualueesi vau alueen osa. Raennusala, jolle saa sijoiaa alousraennusen. me s- s-2 35 dba pp Korelialueelle raenneaessa raennuse muodosava yhenäisen, orelin piha-aluea liiennemelula suojaavan muurin. Suojelava alueen osa, jolla sijaisee luonnonsuojelulain 29 :n peruseella suojelu luonoyyppi (pähinäpensasleho). Aluea ei saa muuaa niin, eä luonoyypin ominaispiiree vaanuva. Suojelava alueen osa, jolla olemassa oleva puuso on säilyeävä sien, eä salliaan vain luonnon ai maisemanhoidon annala peellise oimenpiee. Kaualueen rajan osa, jona ohdala ei saa järjesää ajoneuvoliiymää. Merinä osoiaa raennusalan sen sivun, jona puoleisen raennusen uloseinien seä iunoiden ja muiden raeneiden äänenerisävyyden liiennemelua vasaan on olava vähinään 35 dba. Isueava alueen osa. Säilyeävä/isueava puurivi. Ohjeellinen yleiselle jalanululle ja polupyöräilylle vau alueen osa. 3 P :548 4 LMANTIE 02,636 03, a : :275 : a : ,9 30 :549 04, , 04, 03,0 2, , e PIRKKALAN KUNTA MAANKÄYTTÖ ( ) Korelialueille on raenneava auopaioja seuravasi: -.2 ap/asuno AK-oni: - ysi uain liie-, myymälä- ja oimisoerrosalan 50 m² ohi - ysi uain yhäaiaisa yöneijää ohi - ysi uain yhäaiaisa aha asiaasa ohi YL-oni: - ysi uain olmea yhäaiaisa yöneijää ohi ,9 Killon a KAAVOITUSJOHTAJA MARI HIETAMÄKI ARKKITEHTI SANTERI KORTELAHTI

31 p s p s p p v v le le 35dB 35dB 35dB 35dBA p s p s p p v v le le 35dB 35dB 35dB 35dBA P 3 4 MANTIE AO I AO I e= e= AO I P P AO P X P a 4 4a 5 5a e=0.25 JAAKONTIE 307 A I AK I I v vss v pp sr pp sr sr sr s- I le le le I le ma u p-2 35dBA I e=0,35 h 309 YO I P 3 4 MANTIE AO I AO I e= e= AO I P P AO P X P a 4 4a 5 5a e=0.25 JAAKONTIE 307 A I AK I I v vss v pp sr pp sr sr sr s- I le le le I le ma u p-2 35dBA I e=0,35 h 309 YO I P 3 4 MANTIE AO I AO I e= e= AO I P P AO P X P a 4 4a 5 5a e=0.25 JAAKONTIE 307 A I AK I I v vss v pp sr pp sr sr sr s- I le le le I le ma u p-2 35dBA I e=0,35 h 309 YO I P 3 4 MANTIE AO I AO I e= e= AO I P P AO P X P a 4 4a 5 5a e=0.25 JAAKONTIE 307 A I AK I I v vss v pp sr pp sr sr sr s- I le le le I le ma u p-2 35dBA I e=0,35 h 309 YO I rp :272 :274 :275 :276 :277 :278 :279 :287 :440 :504 :505 :506 :507 :508 :509 :50 :5 :52 :548 :549 :550 :55 :552 :56 :584 :734 :604 :605 :665 :735 :634 3:44 3:75 :734 :633 :665 AK YL AK VL I IV u3/4 IV u3/4 I u3/4 u3/4 u3/4 ½ IV u3/4 IV u3/4 ½ IV u3/ m m200 +m00 p 35 dba le a a- s- a a- a a- a- a le le le p p 32 dba 32 dba me me me le pp pp s Killo 03 Louonlahi KILLONVAINI PÄHKINÄKUJA ONTIE NUOLIKUJA NAISTENMATKANTIE 2 2 I I I I Koulu yr yr Kirjaso Päiväoi 9, ,6 06,4 0,6 95,8 04,0 4,2 06,3 2,2 7,9 09,3 0,3 92,7 04,7 0,4 00,9 95,9 97,0 03,0 93,3 03,4 0,9 00,5 95, 09,7 05,8 03,6 00,7 0,9 09,5 07,2 98,9 98,9 02, 02,5 03, 0,2 00,4 00,5 0,5 00,6 00,5 00, 96,7 99, 02, 00,9 94,9 94,6 96, 04, 04, 0,3 03,6 2,5 03, 03,9 03,9 02,6 03,2 03,9 04,3 05,2 07,0 06,9 04,2 04, 04,9 05,6 07,6 09,7 09,0 07, 04,9 05,7 97,6 97,9 96,9 95,9 96, Z Z Z V930 V MAINITUN ASETUKSEN 9 :N MUKAISESTI TODISTAN. MAANMITTAUSINSINÖÖRI JOUKO LEHTO POHJAKARTTA TÄYTTÄÄ KAAVOITUSMITTAUSASETUKSEN VAATIMUKSET, MINKÄ ASEMAKAAVAN POHJAKARTTAA TÄYDENNETTY. PIRKKALASSA 24. PÄIVÄNÄ SYYSKUUTA EHDOTUS Killon asemaaavan laajennus (Nro 203) ( ) :2000.

32 Liie 6 Asemaaavan seuranalomae Asemaaavan perusiedo ja yheenveo Kuna 604 Pirala Täyämispvm Kaavan nimi Killon asemaaavan laajennus (nro 203) Hyväsymispvm Ehdouspvm Hyväsyjä Vireilleulosa ilm. pvm Hyväsymispyälä Kunnan aavaunnus Generoiu aavaunnus Kaava-alueen pina-ala [ha] 5,7623 Uusi asemaaavan pina-ala [ha] 5,7623 Maanalaisen ilojen pina-ala Asemaaavan muuosen pina-ala [ha] [ha] Rana-asemaaava Ranaviivan piuus [m] Raennuspaia [lm] Omanaise Ei-omanaise Lomaennuspaia [lm] Omanaise Ei-omanaise Aluevause Pina-ala [ha] Pina-ala [%] Kerrosala [-m²] Tehouus [e] Pina-alan muu. [ha +/-] Kerrosalan muu. [-m² +/-] Yheensä 5, , ,3 5, A yheensä 2,889 38, ,7 2, P yheensä Y yheensä 0,7973 3, ,25 0, C yheensä K yheensä T yheensä V yheensä 0,4903 8,5 0,4903 R yheensä L yheensä 2, ,7 2,2858 E yheensä S yheensä M yheensä W yheensä Maanalaise ila Yheensä Pina-ala [ha] Pina-ala [%] Kerrosala [-m²] Pina-alan muu. [ha +/-] Kerrosalan muu. [-m² +/-] Raennussuojelu Yheensä Suojellu raennusesuojelujen raennusen muuos [lm] [-m²] [lm +/-] [-m² +/-] Liie 6 Alamerinnä Aluevause Pina-ala [ha] Pina-ala [%] Kerrosala [-m²] Tehouus [e] Pina-alan muu. [ha +/-] Kerrosalan muu. [-m² +/-] Yheensä 5, , ,3 5, A yheensä 2,889 38, ,7 2, AK 2,889 00, ,7 2, P yheensä Y yheensä 0,7973 3, ,25 0, YL 0, , ,25 0, C yheensä K yheensä T yheensä V yheensä 0,4903 8,5 0,4903 VL 0, ,0 0,4903 R yheensä L yheensä 2, ,7 2,2858 Kadu 2, ,0 2,2858 E yheensä S yheensä M yheensä W yheensä

33 TALO IV 900 e-m2 35 ap TALO 2 IV 2900 e-m2 23 ap 950 m2 I-IV TALO e-m2 0 ap TALO e-m2 IV TALO e-m2 9 ap TALO 5 -I 545 e-m2 52 auopaiaa 62 ap IV TALO e-m2 TALO 2200 e-m2 62 ap TALO e-m2 Killon asemaaavan laajennus (Nro 203) Havainneuva :2000

34 Rambøll Finland Oy Piralan una Killon asemaaavan laajennus Ympärisömeluselviys

35 Killon asemaaavan laajennus Piralan una Meluselviys Viie Versio. Pvm Hyväsyny Tisanu H.Wesman Kirjoianu T. Kumpula/H.Wesman

36 Sisällys. Yleisä 2. Lähöiedo 3. Sovelleava ohjevo 4. Melulasenna 2 5. Johopääöse ja jaooimenpiee 2

37 . Yleisä Tämän selviysen avoieena on ollu selviää ieliieneen aiheuama meluaso Killon asemaaavan laajennusalueella, oiaa alueen melunorjunapee ja viaessa anaa ohjeia alueen jaosuunnielua ven. Työssä on päiviey vuonna 2007 laadiua meluselviysä uusilla lähöiedoilla. Meluselviys on ehy Piralan unnan oimesiannosa. Yheyshenilöinä ilaajan puolella ova oiminee asemaaavapäälliö Mi Hieamäi seä iehi Saneri Korelahi. Ramboll Finland Oy:ssä yösä on vasannu DI SNIL Hans Wesman. 2. Lähöiedo Melulasenna on ehy 3d maasomallin huomioivalla SoundPlan - lasenaohjelmalla, versio 6.5, joa perusuu yheispohjoismaiseen ie-, raideliienne ja eollisuusmelun lasenamalliin. Lisäieoja ohjelmasa saa esimerisi inerneisä osoieesa Maasomalli on laadiu Piralan unnan pohjaan avulla. Killonvainionie on mallinneu maanpinnan muaisesi. Lasennoissa äyey ieliieneen liiennemäärä- ja ominaisuusiedo Naisenmaanien osala nyyliieneelle perusuva seudulliseen liiennemalliin TALLI2005 ( ). Ennuseliiennemäärä perusuva Piralan liienneennuseen päiviyseen (TTY ) seä ilaajala (Korelahi ) saauihin lisäieoihin. Tie- ja auveron liiennemäärinä (KVL, esivuoroausiliienne) ja ominaisuusieoina on äyey seuraavia luemia: Tie/au KVL 2006 ajon./vr KVL 2030 ajon./vr rasasliienne- % 2006 rasas- liienne- % 2030 nopeus (m/h) Naisenmaanie , Killonvainionie (2000) - 40 (50) Työssä on oleeu, eä 90 % liieneesä apahuu päiväaiaan lo Lasennoissa on ehy heryysaselu sien, eä Killonvainioniellä on vaihoehoisesi äyey ennusea suurempaa liienneä (2000 ajon./vr) seä aha eri nopeusasoa. Alueen maanäyöluonnos on ilaajan oimiama (Maanäyöluonnos ). 3. Sovelleava ohjevo Melunorjunnan ohjevoina äyeään valioneuvoson pääösen (VNp 993/92) muaisia ohjevoja, joiden muaan Asumiseen äyeävillä alueilla, virisysalueilla aajamissa ja aajamien väliömässä läheisyydessä seä hoio- ja oppilaiosia palvelevilla alueilla ohjeena on, eä meluaso ei saa yliää ulona melun A-painoeun evivaleniason (L Aeq ) päiväohjevoa (lo 7-22) 55 db eiä yöohjevoa (lo 22-7) 50 db. Uusilla alueilla on

38 meluason yöohjevo uienin 45 db. Oppilaiosia palvelevilla alueilla ei uienaan sovellea yöohjevoja. Ny aselava alue ulianeen uudesi alueesi, jolloin yöohjevo on 45 db. Asuinhuoneisoissa ja päiväodissa sisämelun ohjevona päivällä lo äyeään 35 db Laeq, yöllä 30 db LAeq. Keiiöihin sovelleaan uienin seä päivä- eä yömelun osala ohjevoa 40 db Laeq. 4. Melulasenna Kuvassa on esiey päiväajan lo ieliieneen meluvyöhyee LAeq v nyyisellä maanäyöllä. Kuvassa 2 on esiey vasaava yöajan lo meluvyöhyee. Kuvassa 3 on esiey päiväajan meluvyöhyee LAeq v suunniellulla maanäyöllä ilaneessa, jossa Killonvainionien liiennemäärä on 000 ajoneuvoa vuoroaudessa ja nopeusrajoius on 40 m/h. Kuvassa 4 on esiey vasaava yöilanne. Kuvassa 5 on esiey päiväajan meluvyöhyee LAeq v suunniellulla maanäyöllä ilaneessa, jossa Killonvainionien liiennemäärä on 000 ajoneuvoa vuoroaudessa ja nopeusrajoius on 50 m/h. Kuvassa 6 on esiey vasaava yöilanne. Kuvassa 7 on esiey päiväajan meluvyöhyee LAeq v suunniellulla maanäyöllä ilaneessa, jossa Killonvainionien liiennemäärä on 2000 ajoneuvoa vuoroaudessa ja nopeusrajoius on 40 m/h. Kuvassa 8 on esiey vasaava yöilanne. Kuvassa 9 on esiey päiväajan meluvyöhyee LAeq v suunniellulla maanäyöllä ilaneessa, jossa Killonvainionien liiennemäärä on 2000 ajoneuvoa vuoroaudessa ja nopeusrajoius on 50 m/h. Kuvassa 0 on esiey vasaava yöilanne. Kuvissa -8 on esiey meluvyöhyee ylemmissä errosoreusissa (maanpinnasa 5,8, ja 4 meriä) melun annala pahimmalla senaiolla eli ilaneessa, jossa Killonvainionien liiennemäärä on 2000 ajoneuvoa vuoroaudessa ja nopeusrajoius 50 m/h. 5. Johopääöse ja jaooimenpiee Killonvainionie liiymän iäpuolelle suunnielujen errosalojen piha-aluee jäävän lähes umpiorelimaisessa raeneessa melun ohjevojen alapuolelle. Samoin apahuu Killonvainionien veen esieyjen raennusen pihaalueilla. Naisenmaanien ja Killonvainionien riseysalueelle suunniellun päiväodin piha-alue on oonaisuudessaan ohjevojen alapuolella silä osin un se sijoiuu raennusen aase. Kerrosaloissa seinäraeneen osala mioiava oreus on 8 merin oreus. Lähinnä Naisenmaanieä olevien errosalojen Naisenmaanien puoleiseen julisivu ohdisuva meluaso edellyää vähinään 32 db aavamääräysä (uva -4). Miäli pveeia/erasseja sijoieaan alueelle, jolla

39 päiväajan ohjevo 55 db yliyy, ulee pveee/erassi lasiaa. Pveeia/erasseja ei suosiella julisivuille, joa suunauuva Naisenmaanielle. Killonvainionien vrella ulee lasiaa ne pveee/erassi, joa sijaiseva päivällä yli 55 db meluvyöhyeellä. Killonvainionien puoleise julisivu eivä edellyä raeneellisia äänenerisävyysmääräysiä. Suunniellun päiväodin Naisenmaanien puoleiselle julisivulle on hyvä aseaa 35 db aavamääräys. Miäli jaosuunnielussa esieään nuuma- /lepohuoneia Naisenmaanien puoleiselle osalle raennusa, ulee niiden äänenerisävyydesä vmisauua raennuslupavaiheessa. Miäli suunnieluperusee oleellisesi muuuva, ulee selviys hinnan muaan päiviää.

40

41

42

43

44

45

46

47

48

49

50

51

52

53

54

55

56

57

58 Osallisille iedous aavoiusen eri vaiheissa Kaava Kaavan nro Killon asemaaavan laajennus 203 Käsielyvaihe vireilleulo pvm Valuuson hyv. Luonnos/ valmiseluaineiso ehdousvaihe Osallinen xxxx.2009 Hallino-oieus Piranmaan maaunamuseo x Tiehallino, Hämeen iepiiri x Piranmaan ympärisöesus, irjaamo x x Elisa Oyj Tampereen sähölaios, auolämpö, aasu x x Tampereen sähövero Oy x x Piranmaan jäehuolo Oy x Vaenfall vero oyj Tampereen aluepelasuslaios x x Piralaseura x Piralan ympärisöyhdisys x x Asuasyhdisyse Killon omaoiyhdisys x x Lausunopyynö Osallisirje Kunnan hallinounna Teninen lauauna Elineinooimi Päiväoioimi Tilapalvelu alueen maanomisaja / vuoralaise una Bba Lagerbohm Cl Ahlsöm Mia Ahlsröm Pea Pelola Lea Pelola Sira Pelola Ulla Pelola Jorma Pelola Oui Pelola Taina Hieanen Oili Corall Kiineisö OY Nuolialan päiväoi x x x x x x x x x x x x x x x x naapuri Voio Järvenpää Eri Haia Reijo Erilä Ki ja Pero Uoila x x x x

59

60

61

62

63

64

65

66

67

68 Killon asemaaavan laajennus, nro 203 Kh Kaavoiusjohaja Hsila Killon asemaaavan laajennus on ullu vireille vuoden 2006 aavoiusasausen yheydessä. Maanäyön pääperiaaee ja Killon yhdysien linjaus on osoieu Piralan yleisaava 2020 luonnosessa, jona unnanhallius hyväsyi nähäville Yleisaavaluonnosessa ns. Killon yhdysien ja Naisenmaanien riseysen eeläpuoleinen alue on osoieu errosalovalaisesi asuinalueesi. Vuoden 2006 aiana on ullu ve raenaa alueelle päiväoi Piralan unnan peisiin. Asemaaavaluonnos on valmiselu sien, eä päiväoi on sijoieu Naisenmaanien suunaisesi Killon yhdysien länsipuolelle. Päiväodin yheyeen voidaan vaa ila myös esuseiiölle. Päiväodin piha-alue on sijoieu raennusmassan eeläpuolelle, joen raennus suojaa piha-aluea Naisenmaanien liiennemelula. Raennus suojaa melula Killon asunoalueen omaoialoja. Päiväodin ja asunoalueen välisellä alueella asvava iheä puuso säilyeään. Puisoalueelle on osoieu uluyheys, joa mahdollisaa yleisaavaluonnosen muaisesi Killon asuinalueen ja Nuolialan oulun liiämisen ehäväylän sisäpuoleiseen viheralueoonaisuueen. Piraoron eollisuusonille on osoieu yleisaavaluonnosen muaisesi asuinerrosaloja, samoin päiväodin eeläpuolelle Killon yhdysien veen. Kaii liienne uusille oneille osoieaan Killon yhdysielä, joen liienne ei häirise Killon olevaa asuusa. Asemaaavaluonnos on valmiselu yheisyössä ysiyisen maanomisajien anssa päiväy asemaaavan laajennusen valmiseluasiairja ova oheismaeriaalina. Kaavoiusjohaja Hsilan ehdous Ympärisölauauna pääää esiää unnanhalliuselle, eä se päääisi hyväsyä päiväy Killon asemaaavan laajennusen valmiseluasiairja maanäyö- ja raennusaseusen 30 :n muaisen uulemismeneelyn ja muun jaoyön pohjasi. Ympärisölauaunnan pääös Ympärisölauauna hyväsyi ehdousen. Kunnanjohaja Koivison ehdous Kunnanhallius pääää hyväsyä ympärisölauaunnan ehdousen. Kunnanhalliusen pääös

69 Kunnanhallius pani asian pöydälle. Kh Kunnanjohaja Koivison ehdous Sama uin Äänesys Juliseuaan esuselun pääyneesi puheenjohaja oesi, eä jäsen Eriia Magnusson-Vainio oli ehny jäsen Hri Aallon annaamana seuraavan ehdousen: Kunnanhallius pääää hylää unnanjohajan ehdousen. Kosa asiassa oli ehy unnanjohajan ehdousesa poieava annaeu ehdous, puheenjohaja määräsi oimieavasi äänesysen unnanjohajan ja jäsen Eriia Magnusson-Vainion ehdousen välillä. Tämän jäleen puheenjohaja ehdoi, eä äänesys oimieaisiin äennosolla ja ei seuraavan äänesysesiysen: Ne, joa annaava unnanjohajan ehdousa, äänesävä "Jaa", ja ne, joa annaava jäsen Eriia Magnusson-Vainion ehdousa, äänesävä "Ei". Äänesysapa ja -esiys hyväsyiin. Suorieussa äänesysessä anneiin 6 "Jaa" äänä (Vallas Hannu, Kunnas Riia, Palola Sami, Pulinen Helena, Rissanen Helena ja Sasala Anero) seä 3 "Ei" äänä Aalo Hri, Nasali Raili ja Magnusson-Vainio Eriia). Kunnanhalliusen pääös Kunnanhallius pääi oimieun äänesysen peruseella hyväsyä unnanjohajan ehdousen. Lisäieoja aavoiusjohaja Pea Hsila, puh (03) eunimi.suunimi@pirala.fi Täyänöönpanovasuu aavoiusjohaja YMP Ariehi Korelahi Asemaaavan valmiseluasiairja (aavaluonnos ja osallisumis- ja vioinisuunnielma) ova ollee MRA 30 :n uulemisoiusessa nähävänä Kaavan valmiseluasiairjoisa on saau yheensä viisi mielipideä ja olme lausunoa. Lausunnon luonnosesa anoiva Tampereen aluepelasuslaios, Tampereen sähölaios ja Piralan ympärisöyhdisys. Esiin ullee asia on huomioiu ehdousessa.

70 Mielipieen aavan valmiseluaineisosa jäi viisi ahoa. Mielipieensä jääneiden eseisimmä huole liiyivä valmiseluaineisossa viieellisesi esieyihin evyenliieneen järjeselyihin / uloilureiisöön, raenamisen määrään Killon vanhan alueen läheisyydessä seä erinäisiin raennussuunnielullisiin ysiyisohiin. Lausunno, mielipiee ja aavoiajan vasinee niihin ova selosusessa ohdassa Alueen liiennemelujen osala eeeiin meluselviys luonnosvaiheen massoieluun perusuen 2007 ja selviys päivieiin nyyisen raennusmassojen muaisisi Teeeyn meluselviysen muaan nyyinen raennusana seä uude raennusmassa suojaava suunnielujen asuinraennusen seä päiväodin piha-alueia valioneuvoson ohjevo yliävälä melula. Miäli alueelle suunniellu asuinraennuse oeueaan yhenäisinä raennusmassoina havainneuvan muaisesi, ei vea erillisille melunorjunaeneille oheessa ole. Luonnosvaiheen jäleen aava-alueelle on oeuunu luonnosen muainen päiväoi poieuslupameneelyin. Alueen errosaloasunoorelien osala ajause ova suunnielun edeessä muuunee valmiseluaineisossa esieysä. Olennainen muuos on raennusen massoielun muuos. Ny esillä olevassa aavaehdousessa errosaloraenaminen on esiey oeueavasi umpiorelimaisesi sien, eä pääraennusmassa sijoiuva Naisenmaanien ja alueen hali ulevan uuden adun, Killonvainionien veen. Em. massoielulla saadaan raaisua piha-alueiden suojaaminen liiennemelula ja muodoseua jänevä oonaisuus, jossa liiennealuee ja rauhoieu orelipiha seä paioiusaluee ova seleäsi erillään. Kaavamääräysillä ohjaaan raenamisa uemaan valiua raennusen massoieluajausa. Valmiseluaineison äsielyjen jäleen aluerajausa on hieman iseu, ja äsillä oleva aavaehdousen rajaus on hieman suurempi. Asemaaavaehdousen muainen raaisu mahdollisaa asunoraenamisa aheen AK-oreliin yheensä 3750 e-m2, asunoihin liiyviä apuiloja edellisen lisäsi 375 e-m2 seä moniäyöilaa 500 e-m2. YL-orelissa on raennusoieua 2000 e-m2. Asunoraenamisen myöä alueelle ulee oeuusesa riippuen n uua asuasa. Asemaaavaehdous on päiväy ja selosus aavaoineen ja liieineen on oheismaeriaalina. Luonnosvaiheen mielipiee ja lausunno ova nähävillä ennen oousa maanäyössä ja oousessa. MRA 28 :n muaise viranomaislausunno pyydeään ehdousen nähävillä olon yheydessä. Kaavoiusjohaja Hieamäen ehdous Ympärisölauauna pääää esiää, eä unnanhallius pääää ) aseaa päiväyjen aava-asiairjojen muaisen Killon asemaaavan laajennus (nro 203) maanäyö- ja raennusase-

71 Kh usen 27 :n muaisesi asemaaavaehdousena julisesi nähäville ja 2) oaa asian uudelleen äsieläväsi nähävillä pidon jäleen. Ympärisölauaunnan pääös Ympärisölauauna hyväsyi aavoiusjohajan ehdousen. Pöyäirjamerinä Jäsen Jua Tammi poisui oousesa lo ja jäsen Tero Saiosi poisui oousesa lo ämän pyälän äsielyn aiana. Pormesi Sasalan ehdous Kunnanhallius pääää hyväsyä ympärisölauaunnan ehdousen. Kunnanhalliusen pääös Kunnanhallius hyväsyi pormesin ehdousen ja asi ämän pyälän oousessa. Pöyäirjamerinä Kaavoiusjohaja Mi Hieamäi oli asianunijana läsnä asian äsielyn ajan. Lisäieoja aavoiusjohaja Mi Hieamäi, puh. (03) Täyänöönpanovasuu iehi Saneri Korelahi TEK Raennuspäälliö Heiilä Ympärisölauauna on vannu eniselle lauaunnalle ilaisuuden lausua mielipieensä Killon asemaaavaehdousesa (nro 203), miä on nähävillä välisen ajan. Oe asemaaavasa on ausamaeriaalina. Täydellise aava-asiairja ova nähävissä unnan oisivuilla ämän pyälän liieenä. Kaavaehdousen peruseella unnalle ulee velvoieia raenaa vesihuololinjoja 220 m, sadevesiviemäriä 600 m, aua 30 m, evyväyliä 880 m, valaisusa 460 m, viheröiä 7000 m 2, maanieliiymän panamisa 280 m 2. Myös liiennevalojen raenaminen Naisenmaanielle ulee peellisesi. Asemaaavaehdousen aiheuama unnalliseniian usannuse ova viola , joisa vesihuollon osuus Alusava usannusvio on liieenä nro 3/

72 Teninen johaja Leinonen Teninen lauauna pääää esiää, ympärisölauaunnalle ja edelleen unnanhalliuselle, eä Killon asemaaavan oeuamisen aiheuama unnalliseniian raenamisvelvoiee oeaan huomioon maanäyösopimusien orvausia ja unnalliseniian invesoinien alousvioia laadiaessa. Tenisen lauaunnan pääös Teninen lauauna hyväsyi ehdousen. Ympärisölauaunnan äsielyyn ja edelleen unnanhalliuselle Tiedosi: Ariehi Korelahi

73

74

75

76

77