YHTIÖMUOTOISEEN ASUNTORAKENTAMISEEN JA PALVELURA- KENTAMISEEN LUOVUTETTAVAT TONTIT KEVÄÄLLÄ 2018

Transkriptio

1 YHTÖMUOTOSEEN ASUNTORAKENTAMSEEN JA PALVELURA- KENTAMSEEN LUOVUTETTAVAT TONTT KEVÄÄLLÄ 018 Toni Osoie Pina-ala m² Ra. oi. -m² Käyöaroius Ruohonää osa Pryssinuja a1000 A-1 Ränämäi ja - Niusalanau ja AP-1/s Kärsämäi Puuselinau AR- Haarla Merialonie P-1 Tonien asemaaavamerinnä ja määräyse ova ämän arjousyynnön liieenä. Ruohonää Ränämäi Ruohonään orelialue on voimaan ulleessa asemaaavassa 6/006 osoieu asuinrivialojen ja muiden yeyjen asuinraennusen orelialueesi (A-1). Tarjousen ohde on noin m suuruinen määräala iineisösä Määräala muodosaa A-1 orelialueen Ruohonään auunginosan orelissa Osajan/vuoraajan velvollisuuena on onijaon laaiminen seä onien lohominen. Korelialueen länsireunalla ulee Turun Vesihuolo Oy:n vesi- ja viemärijohdo, joia varen voidaan orvausea erusaa rasiee Turun Vesihuolo Oy:lle. Vesihuollon liiymisisee sijaiseva asemaaavan muaisella Pryssinujan aualueella orelin iäreunassa seä Piriläheenuison ja osiain orelin alueella orelin länsireunalla. Osaja/vuoramies siouuu usannusellaan suunnielemaan ja raennuamaan onien vesihuollon seä liiämään oni edellä mainiuihin liiymisiseisiin siinäin aausessa, eä asemaaavan muainen oreli jaeaan useamaan oniin ja onien raja sijaiseva yli 0 merin äässä o. liiymisiseisä. Ränämäen oni on voimaan ulleessa asemaaavassa osoieu asuinienalojen orelialueesi, jolla ymärisö säilyeään (AP-1/s). Toneisa arjoaan yheishinaa. Tonilla sijaisee asemaaavassa sr-1 merinnällä suojelu navearaennus, joa siiryy oninsaajan omisuseen ja unnossaiovasuulle siinä unnossa uin miä raennus ny on. Tämän arjousyynnön liieenä on oe aavaselosusesa osien navearaennusa. Voimassa olevassa asemaaavassa o. oneja osee sm-1 aavamääräys, joa uuluu seuraavasi: Alueen osa, jolla sijaisee muinaismuisolailla rauhoieu iineä muinaisjäännös. Museoviranomaiselle on varaava ilaisuus orelialueen areologiseen uimiseen. Aluea osevisa oimenieisä on oeava yheyä museoviranomaiseen hyvissä in vähinään vuoa ennen raennusöiden aloiamisa. Liieenä on museoviranomaisen lausuno osien onien areologisen uimusen arvea. Toninsaaja vasaa usannusellaan areologisen uimusen suoriamisesa. Tonilla sijaisee iineisöreiseriin eruseu vesijohorasie seä inavesien johamisrasie. Rasiee on esiey liiearalla.

2 Kärsämäi Kärsämäen oni on voimaan ulleen asemaaavan muaisa rivialojen ja muiden yeyjen asuinraennusen orelialuea (AR-). Uudisraenaminen on oeueava sien, eä se soii sijainnin, muodon, väriysen, julisivujen jäsenelyn ja maeriaalien osala Kärsämäen aranon ymärisöoonaisuueen. Tonilla sijaisee uluurihisoriallisesi ja auuniuvallisesi meriävä raennus (sr-). Raennusa ai sen osaa ei saa uraa. Korjaus- ja muuosöiden ulee olla sellaisia, eä raennusen uluurihisoriallinen arvo ja auuniuvan annala meriävä luonne säilyvä. Pääasiallinen julisivumaeriaali ja vesiaon erusmuoo on säilyeävä. Raennusluaa äsiellessään on raennuslauaunnan uulava asiassa museoviranomaisa. Raennus siiryy onin muana oninsaajan omisuseen ja unnossaiovasuulle. Raennusen errosala on arviola noin 67 -m. Toni sijaisee Huhamäen ohjavesialueella (luoa 1), jossa on voimassa ohjaveden muuamis- ja ilaamisielo. Tonilla sijaisee asemaaavassa johdoille varau alueen osa. Alueella sijaisee Turun Vesihuolo Oy:n johoja. Haarla Haarlan oni on voimaan ulleen asemaaavan muaisa alveluraennusen orelialuea (P-1). Asemaaavamääräysen muaisesi orelialueelle ei saa sijoiaa äiväoia, alveluasumisa ai näihin verraavissa olevaa oiminaa. Toiminnan luonne ulee olla sellainen, eä sen arvisema ysäöiniaia ova luonevasi järjeseävissä omalla onilla. Tonilla sijaisee iineisöreiseriin eruseu sähöjohorasie. Rasie on esiey liiearalla. Tarjousmeneely ja arjousaia Asunoonien arjousesa ulee äydä ilmi: - Tonin osajan/vuoraajan iedo - Mihin oniin/oneihin se ohdisuu - Tonille suunnielu asumisen onsei; Millaisia asunoja onille oeueaan, asunojen luumäärä ja hallinamuoo - Suojelujen raennusen osala selviys siiä, mien raennusa on aroius hyödynää osana oonaisuua - Toeueaano oni vaaarahoieisena vai ARA-uoanona - Tarjoajaa siova raenamisaiaaulu - Tonisa arjoava hina Kauungin avoieena on onien noea oeuuminen, laaduas suunnielu ja raenaminen, asumisen annala uude, jousava ai innovaiivise raaisu seä suojelujen raennusen hyöyäyö osana oonaisuua. Haarlan alveluraennusen orelialueen onin arjousesa ulee äydä ilmi: - Tonin osajan/vuoraajan iedo - Tonisa arjoava hina - Mihin äyöaroiuseen oni haluaan vuoraa/osaa - Tarjoajaa siova raenamisaiaaulu Kauungin avoieena on onin noea oeuuminen, laaduas suunnielu ja raenaminen seä aluea hyvin alveleva oimina.

3 Toni on mahdollisa myös vuoraa, jolloin vuora määräyyy asunoonien osala %:n muaan arjousa hinnasa ja alveluraennusen onin osala %:n muaan arjousa hinnasa. Hyväsyyn arjousen ehneen on veäyyessään auasa orvaava auungille maaaaren luvun 8 :n muaisina ohuullisina usannusina 1000 euroa. Toneisa laadiava auairja ai maanvuorasoimuse ehdään auungin normaalien auairja- ai vuorasoimusehojen muaisesi arviaessa äydenneynä oniohaisilla ehdoilla. Kauuni idäää oieuden yyää lisäselviysiä ja arjousia seä hylää aii arjouse. Tarjousen jäämisä varen arviavan esielyaineison saa sähöisenä osoieesa Lisäieoja oneisa anava Suvi Panschin ja Timo Laiho ai eunimi.suunimi@uru.fi. Vaaamuooise siova arjouse ulee jäää e lo 1.00 mennessä Turu-Piseeseen osoieeseen Puolalanau ai osise osoieeseen Turun auuni, Kiineisöliielaios, PL 11, 0101 Turu. Kuoreen merinä Tarjous, oniierros 018. Posiin asiairja on jäeävä niin issa, eä ne ehivä erille Kiineisöliielaioselle em. määräajassa.

4 i-maa-1 maa V V V u/ u/ u/ u/ u/ u/ u/ u/ u/ u/ u/ u/ u/ u/ u/ u/ u/ luo-1 u/ u/ u/ u/ u/ u/ u/ u/ 160 e=0,8 o 1,a/as 10 a a 0dBA 0dBA 0dBA 0dBA V(/) V(/) L-1 +a +1 u i-1 i-1 dba u/ u/ u u +1 a/as +a u i-1 i-1 u +a +a dba dba dba u/ u/ u/ h 0a +1 i-1 i-1 w +a u +a dba dba u/ u/ e= i 1ah ah a i i 0 o 000 h u/ uvv V j a V a Saaunnanie Gränsbacanuja 16 lr Pryssgränden Pryssinuja Pryssaren Pryssinuiso r Viilarinau Saaunavägen Piriläheenuiso aia a sn r r a r a miari huoloas. a V V a j Pryssgaan 11 a a a Läheenau savssigen Pryssaren Pryssinuiso vj vj a r a a a a a j Läheenau Pirilähdearen a r 9 8 a a a AK-1 ET-1 AO-1 VP AP-1 AO-1 AR LPA-1 AK-1 VP AP-1 A-1 AO VP APO AO ALK KL-1 LH KL-1 Ruohonää-9 1:100

5 Määräysnumero Uloasu seliys 1.0 ASEMAKAAVAMERKNNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinrivialojen ja muiden yeyjen asuinraennusen orelialue..01 Puiso. 1.0 Korelin, orelinosan ja alueen raja. 1.0 Osa-alueen raja. 1.0 Sijainnilaan ohjeellinen alueen ai osa-alueen raja Korelin numero Alueen nimi. 1.1 Raennusoieus errosalaneliömereinä Roomalainen numero osoiaa raennusen, raennusen ai sen osan suurimman salliun errosluvun. 1. Maaninnan liimääräinen oreusasema.

6 1.7 Raennusala. 1. Auon säilyysaian raennusala. 1.7 Nuoli osoiaa raennusalan sivun, johon raennus on raenneava iinni. 1.0 Merinnän osoiaman raennusalan sivun uolella raennusen uloseinien, iunoiden ja muiden raeneiden oonaisäänenerisävyyden liiennemelua vasaan ulee olla desibeleinä (dba) vähinään merinnässä näyeyn luvun suuruinen Sijainnilaan ohjeellinen vesialueesi varau alueen osa Sijainnilaan ohjeellinen erassoiava iha-alue. Terassin ylimmän ason ulee olla liimäärin asolla sueava alueen osa. 1. Kau. 1.1 Ajoyheys Korelialueen rajan osa, jona ohdala ei saa järjesää neuvoliiymää. 1.6 Merinä osoiaa, uina mona auoaiaa asunoa ohi on raenneava Kaiien raennusen julisivu ulee raenaa aian äällä.

7 Ränämäi a 7b e=0. muu iv sm sm-1 00 sm 1/ u1/ 00 e=0.70 iv hule-100 ur luo-1 iv sm-1 u/ sm sr-1 1/ u1/ 1/ sm sm sr so lr Niusalanolu Niusalagaan Mänyoi a halli Niusalanau so a halli Snicarbacsgränden Niarmäenuja Siulagaan a a lm a sn a KTY-1 YU-1 AO KTY-1 AP-1/s AO AO 1:1000 inavesirasie Peruseu

8 Määräysnumero Uloasu seliys 1.0 ASEMAKAAVAMERKNNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.0 Asuinienalojen orelialue, jolla ymärisö säilyeään. Korelialueella asuinraennusen aojen ulee olla symmerisiä saulaaoja. Talousraennusissa saa äyää harja- ai uleiaoa. Asuinraennusen aoalevuuden ulee olla 0 asea. Asuinraennusissa saa olla eninään asi asunoa. Korelialueelle saa raenaa raennusoieueen sisälyviä erillisiä alous-, varaso- ja auosuojaraennusia. Niiden yheenlaseu raennusoieus saa olla eninään 10% orelialueen raennusoieudesa. Luo-1 aluea osevisa oimenieisä on oeava yheyä auungin ymärisönsuojeluviranomaiseen. Museoviranomaiselle on varaava mahdollisuus areologisen uimusen suoriamiseen alueella. Aluea osevisa oimenieisä on oeava yheyä museoviranomaiseen hyvissä in, vähinään vuoa ennen raennusöiden aloiamisa. Korelialueella on osoieava asi auoaiaa asunoa ohi..0 Lähivirisysalue, jolla ymärisö säilyeään. 1.0 Korelin, orelinosan ja alueen raja. 1.0 Osa-alueen raja Korelin numero Alueen nimi. 1.1 Raennusoieus errosalaneliömereinä Muroluu roomalaisen numeron jäljessä osoiaa, uina suuren osan raennusen alasa ullaolla saa äyää errosalaan laseavasi ilasi.

9 1.7 Raennusala. 1.8 Pinavesien johamisa varen varau alueen osa. 1. Alueen osa, jolle on isueava uia ja ensaia. 1.0 Sijainnilaan ohjeellinen uloilureii. 1.8 Johoa varen varau alueen osa Korelialueen rajan osa, jona ohdala ei saa järjesää neuvoliiymää Alueen osa, jolla sijaisee muinaismuisolailla rauhoieu iineä muinaisjäännös. Museoviranomaiselle on varaava ilaisuus orelialueen areologiseen uimiseen. Aluea osevisa oimenieisä on oeava yheyä museoviranomaiseen hyvissä in vähinään vuoa ennen raennusöiden aloiamisa. Raennushisoriallisesi ja uluurihisoriallisesi arvoas raennus. Raennusa ei saa uraa eiä siinä saa suoriaa sellaisia lisäraenamis- ai muuosöiä, joa ärvelevä julisivujen yyliä ai vesiaon erusmuooa. Raennusluaa äsiellessään on raennuslauaunnan uulava asiassa museoviranomaisa. Luonnon monimuooisuuden annala äreä eona säilyeävä alueen osa. Alueella ei saa suoriaa maa-ainesen läjiysä, uiden isuusa ai muua viherraenamisa niin, eä alueen ominaisiireiden säilyminen vaaranuu.

10 Muuosalueen hisoriaa Niusalan navea Asuus Niusalan alueella ulouu hyvinin varhaiselle ajalle. Tilan vanhasa naveasa ohjoiseen on edelleen löydeävissä jäliä iviauden louuolen (n ekr) asuusesa. Riihivainion iviauinen asuinaia on sijainnu aioinaan saarella. Maannousemisen myöä alue on ny mesäinen saaree ellon reunalla. Niusalan alo on mahdollisesi sijainnu vanhalla onillaan jo esiajala lähien, sillä Niusala mainiaan esiaiaisissa läheissä jo vuonna 1. Tila oli uienin ieäväsi auioiunu ja ello asvanee umeen, sillä vuonna 17 muisiinanu erimäieo eroo, eä Niusala oli raivau auiosa maasa Turun uomiorovasi Arvid Kurjen aiana eli vv Niusalan irollinen lääniys eruueiin 1 ja sen jäleen Niusalan alo onin ollu ruunun omaisuua. Niusala oli soilasviraalo eli uuselli (ulee sanasa bosälle), jossa asui eri aioina 1600-luvulla mm. rymenin miusmesari, välsäri ja orraali, 0-luvulla ila oli rasuväen miusmesarin hallussa. Vuoeen 1808 mennessä Niusalasa oli ullu henirauunarymenin vääelin viraalo, joa hallisi Vänrii Carl Schauman. Ruoujaolaiosen laauamisen jäleen (1809) ila on ollu vuorauna viljelijöille. Viraalon vuoraajana oli luvun vaiheessa lesi Fredria Mannelin. Hänen jäleensä ilan vuoraajasi uli Mai Tammi, joa hoii ilaa vuoeen 190 asi. Tammen muuaessa ois ehiin lähöaselmus ja uolloin Niusalaan uului 11 raennusa. Niusalan asuinraennus on ollu vinelin mallinen iso asuinraennus, jona oinen siii oli lii meriä iä. Leveyä raennusella oli, meriä. Raennusen vanhin osa oli raenneu 18 ja se ureiin 19. Karjaihaan uuluiva navea, alli, siala seä sauna. Hieman auemana näisä oliva myös riihi ja uimahuone. Tällä heellä Niusalan alosa on jäljellä enää vuonna 18 luonnonivesä muurau navea-raennus ja hieman auemana uimahuone. Kivinavealla on uluurihisoriallisa arvoa jääneenä Niusalan uusellin raennusannasa. Luonnonivisiä raennusia ei enää ehdä, jona vuosi raennusella on myös meriävä raennushisoriallinen arvo. NUSKALAN NAVETTA

11

12

13 a v-1 u/ u/ +1(+1) sm-1 +1.(+1) +(+) +.(+) +1.(+) +(+) +.(+) sm sr- sr- sr- sr- 8-m le e=0. 1a/100m 18m +1(+1) +1(+1) sm sm +.(+) (+) +.(+) sm-1 v-1 +.(+) sm-1 sm-1 le sr- sm-1 sr- sr-1 sm-1 s-1 sr-1 jyh Bryggerisårsaren Pryinraieenuiso Risinalanau Bosällsgaan Puusel Kärsämäen aranouiso saren senuiso Hellasenolu Puusellinau Amalianolu r aja rs n Korshällsg Amalianolu halli halli - - ös aioiusalue s halli lämö. Heii Huhamäen auheii Huhamäis gaa a vj Kärsämäi herrgårdsar Kärsämäen arano vj ET AP- A-/s -1 T-1 VP LPA AR- AK-1 AP- AO-1 AO-1 VP-1/s A-1/s KL-1 AL-1/s AR- 1:100 Kärsämäi-10

14 Määräysnumero Uloasu seliys 1.0 ASEMAKAAVAMERKNNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.07 Rivialojen ja muiden yeyjen asuinraennusen orelialue. Uudisraenaminen on oeueava sien, eä se soii sijainnin, muodon, väriysen, julisivujen jäsenelyn ja maeriaalien osala Kärsämäen aranon ymärisöoonaisuueen. Asuin- ja alousraennusen julisivumaeriaalin ulee olla aialla muurau umma unaiili ai ummasi eiomaalau uu. Saumalaasi iilen sävyinen. Raennusissa ulee olla saulaao, aoulma asuinraennusissa noin 1:1., alousraennusissa noin 1:. Kaemaeriaalina ulee olla onesaumau eräseli ai iili. Parveeiden ja aosen ulee olla siroraeneisia uloeia. Parveeia ei sallia raennusen äädyissä. Talousraennuse ulee raenaa erillisinä raennusina. Asuinraennusen julisivun oreus saa olla eninään 8 meriä ja alousraennusen eninään meriä raennusen oreimman julisivun ohdala maaninnasa miauna. Puusellinadun varren isuusvyöhye ulee olla samassa orossa auason anssa. Maaninnan liimääräinen oreusasema on luuarvona ohjeellinen. Raennusen ja ihojen esinäinen suhde ulee säilyä samana oo orelialueella. Asunojen iha ulee rajaa isuusin. Leii- ja oleselualuea ulee raenaa vähinään 10m/100 m asuinerrosalaa ohden. Puia ulee isuaa 1 l/100 m vaaaa onimaaa ohi. Jäeasia ulee esiää, aidaa yheneväisesi ja olla sävylään umma. Ajoväylän ja ysäöinialueen ulee olla sorainainen. Korelialueelle saa sijoiaa salliun raennusoieuden yliäen oo orelia alvelevan yheisen ai ullein onille oman väesönsuojan. Korelialueilla on salliava naaurionien esen yheisjärjesely yheysien, auoaiojen, huololiieneen, jäeiden eräilyn, jalanulun, ulo-oleseluilojen ja yhdysäyävien seä unnallisenisen huollon järjesämisesi. Korelialueella ulee sallia maanalaisen johojen arvisemien rasieiden erusaminen..01 Puiso. 1.0 Korelin, orelinosan ja alueen raja Sijainnilaan ohjeellinen alueen ai osa-alueen raja.

15 1.0 Osa-alueen raja Korelin numero Kadun nimi. 1.1 Raennusoieus errosalaneliömereinä Roomalainen numero osoiaa raennusen, raennusen ai sen osan suurimman salliun errosluvun. 1.7 Raennusala Sijainnilaan ohjeellinen raennusala. 1.1 Raennusala, jolle saa sijoiaa alousraennusen. 1.1 Raennusala, jolle saa sijoiaa auon säilyysaian ai alousraennusen. 1.7 Nuoli osoiaa raennusalan sivun, johon raennus on raenneava iinni. 1.1 Maaninnan uusi liimääräinen oreusasema. 1.1 Maaninnan liimääräinen oreusasema.

16 1. sueava alueen osa Säilyeävä/isueaväydenneävä uurivi. 1.1 sueava ensasaia. 1. Kau. 1. Sijainnilaan ohjeellinen raa. 1.7 Jalanululle ja oluyöräilylle varau au. 1.1 Ajoyheys. 1. Pysäöimisaia. 1.1 Sijainnilaan ohjeellinen ysäöimisaia. 1.8 Johoa varen varau alueen osa. 1.6 Kaualueen rajan osa, jona ohdala ei saa järjesää neuvoliiymää. 1.6 Alueen osa, jolla sijaisee muinaismuisolailla rauhoieu iineä muinaisjäännös. Museoviranomaiselle on varaava mahdollisuus argeologisen uimusen suoriami-

17 seen alueella. Aluea osevisa oimenieisä on oeava yheyä museoviranomaiseen hyvissä in, noin vuosi ennen raennusöiden aloiamisa. Kuluurihisoriallisesi ja auuniuvallisesi meriävä raennus. Raennusa ai sen osaa ei saa uraa. Korjaus- ja muuosöiden ulee olla sellaisia, eä raennusen uluurihisoriallinen arvo ja auuniuvan annala meriävä luonne säilyvä. Pääasiallinen julisivumaeriaali ja vesiaon erusmuoo on säilyeävä. Raennusluaa äsiellessään on raennuslauaunnan uulava asiassa museoviranomaisa. Täreä ai veden haninaan soveluva ohjavesialue. Osa-alueella raenamisa ja muia oimenieiä saaava riaa 1 luvun 18 (ohjaveden muuamisielo) ja ymärisölain 8 (ohjaveden ilaamisielo). Ennen vallisevia olosuheia muuaviin oimenieisiin ryhymisä on Varsinais-Suomen ELY-esuselle varaava mahdollisuus lausunnon anamiseen. YLESÄ MÄÄRÄYKSÄ: Parveeiden ja aosen ulee olla siroraeneisia. Raennusissa ulee äyää ns.avoräysäiä. Raenaminen on sovieava alueen oleviin innanmuooihin. Alueela eryvä inavede ulee johaa hulevesiveroon. Pohjavesialueella ehävissä äyööissä saa äyää ainoasaan uhdasa, arearaeneisa ivennäismaalajia. Suunnielualue sijaisee meriävällä ohjavesialueella. Pohjaveden ilaamisielo on ehdoon. Koreleissa, joa ova ohjavesialueella on raennusluvan yheydessä esieävä raenamisen vaiuus ohjaveeen. Koreleihin 100, 106 ja 0 ohdisuu hulevesien ja areen vaaiessa myös jäevesien umausvelvoie. Liiymisisee uleva Heii Huhamäen adulle. Auoaia: AR-orelialueilla auoaioja ulee raenaa 1, a/asuno + 1vierasa/7asunoa

18 b 1 88 a b 1a (1) luo-1 10 a as luo a le-1 0dBA as Meriuulenolu a a r Kaajaallio Merialonie Enberge a a Suvilinnanie Kaserranie a j a a leosigen Viiaarinuja Filbunen Viiliyy 07 LPA EV P-1 AP- VL EV Haarla-66 1:1000 Peruseu sähöjohorasie

19 Määräysnumero Uloasu seliys 1.0 ASEMAKAAVAMERKNNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1. Palveluraennusen orelialue. Korelialueelle ei saa sijoiaa äiväoia, alveluasumisa ai näihin verraavissa olevaa oiminaa. Toiminnan luonne ulee olla sellainen, eä sen arvisema ysäöiniaia ova luonevasi järjeseävissä omalla onilla Suojaviheralue. 1.0 Osa-alueen raja. 1.0 Sijainnilaan ohjeellinen alueen ai osa-alueen raja Korelin numero Alueen nimi. 1.1 Raennusoieus errosalaneliömereinä. 1.7 Raennusala. 1.0 Merinä osoiaa raennusalan sen sivun, jona uoleisen raennusen uloseinien seä iunoiden ja muiden raeneiden oonaisäänenerisävyyden liiennemelua vasaan on olava vähinään 0 dba. 1. Kau.

20 YLESÄ MÄÄRÄYKSÄ Raenaminen on sovieava alueen oleviin innanmuooihin. Louhina on salliu vain välämäömin osin raennusen ja maanalaisen johojen ohdala. Olemassa olevaa uusoa ulee säilyää mahdollisimman aljon AP-1 - AP-7, AP-9 ja AO-1 - AO- seä P-1 Kaemaeriaalin väri ulee olla musa ai umman harmaa. Korelialueen raennusissa ulee olla aomuoona saula-, ulei- ai asaao. Kaoulman ulee olla 1:6 ai loivemi. AP-1 - AP- ja AO-1 seä P-1 Raennusen julisivuverhousena ulee äyää vaaleaa raausa ai uua. Hirsi ei saa olla näyvänä maeriaalina. Raennusissa saa äyää vähäisessä määrin ehosevärejä ja -maeriaaleja.