SAMPO I rivitalotontti

Transkriptio

1 SAMPO rivialooni --..

2 TONTTEN SJANT Sampo sijaiseva n., ilomeriä Hämeenlinnan aupungin esusasa lounaaseen. Alla olevassa viisoilmauvassa (evä ) näyy esellä Loimalahdenie evyliienneväylineen. Taana siinää Alajärvi ja järveen yönyvä Tervaniemi. Oiealla eualalla Viialanien rivialoasuusa, jona aana Kaolanmäen Viialan ilaesus, apean peloaisaleen aana Loimalahden leho ja perineisä maa- ja mesäalousmaisemaa. Pelojen välissä Sammonoja. Vasemmalla Kolanmäen pienalovalaisa asuinaluea palloilu- ja leiienineen. Taempana Kolanmäen-Tervaniemen virisysalue. Sammon aluea aavoieaan useammassa eri vaiheessa. Nämä oni ova oisesa vaiheesa. Alla on osayleisaavannos.tämä on nnos ja muuose ova mahdollisia. Osayleisaavannos

3 PALVELUT Päivähoio Lähin päiväoi, Nummen päiväoi sijaisee n., ilomeriä Sammon alueela esusaan päin. Nummen päiväoi on lähellä puisoja ja mesiä sijaiseva hoiopaia. Päiväoi on raenneu v.. Hoiopaioja päiväodissa on. Päiväoi on aui pääsäänöisesi lo. -.. Päiväodissa oimii viisi ryhmää: v. oopäiväryhmä ( Homssu ), -v. oopäiväryhmä (Nuusu), -v. oopäiväryhmä ( Nyyi ), -v. inegroiu eriyisryhmä oopäiväryhmä ( Tuiuse ) ja -v. pienenney osa- / oopäiväryhmä (Haivai ). Esiopeusa anneaan aamupäivisin olmessa ryhmässä. Nummen nuorisooimison iloissa oimii myös avoin päiväoi, jossa lapse ja vanhemma äyvä yhdessä. Lisäsi perheille on jolla erhooiminaa: --vuoiaille ilapäiväerho ja --vuoiaille aamupäiväerho. Nummen vhaisasvausesuseen uuluu myös oona lapsia hoiavia perhepäivähoiajia. Lisäieoja vhaisasvauspalveluisa anaa Nummen vhaisasvausesusen vs. vhaisasvausjohaja Tea Tuominen, puh (), ea.uominen@hameenlinna.fi. Sampo alueen asemaaavassa on lähipalveluraennusen orelialue (PL), jolle on ajaelu raenneavan päiväoi, mua päiväodin raenamisvuodesa ei ole vielä ieoa. Koulu Lähin alaoulu on n. ilomerin päässä sijaiseva Nummen oulu. Luuvuonna - oulussa on noin oppilasa. Nummen oulun oiminnan avoieeena on urvallinen oulu, jossa oppilas saa perusaido ja -iedo jao-opiselua ven. Oppilaia annuseaan omaoimisuueen ja yyjensä ehiämiseen vaihelevien opeusmeneelmien ja nyyaiaisen opeusvälineiden avulla. Tavoieena on isenäinen, vasuununoinen ja erilaisuuden hyväsyvä ihminen. Lisäieoja Nummen oulusa oulun rehorila Riso Salola, puh. (), riso.salo@hameenlinna.fi. Yläouluiäise oppilaa uuluva Ahvenison oulun oppilaasiooalueeseen. Luuvuonna - oulussa on noin oppilasa. Maaa Sampo oneila Ahvenison ouluun on n. m. Lisäieoja anaa rehori Kai Hirvonen puh. (), ai.hirvonen@hameenlinna.fi. Muu palvelu Lähimmä aupa ja muu palvelu sijaiseva Juolassa n., ilomerin päässä Sammon alueela. Rauaieasemalle maaa on n. m ja moooriielle n. m. Alajärven rannalla sijaiseva Tervaniemi joaa hyvä uloilumahdollisuude seä esällä eä alvella. Alueella on meriy unoilu- ja uloilureii unoelineineen, uimana, lenopalloenä, souuveneiden maalleveoaluee, sauna seä ympärivuoisessa äyössä oleva raennus. Alueella on myös maonpesupaia. Tervaniemesä pääsee alvella lauverosoa piin mm. Suvipieliseen, Kaisoselle ja Ahvenisolle. Näiden laujen lisäsi Alajärvelle ehdään joa alvi oirien hiiholau. Jääelien salliessa Alajärven jäällä on ollu myös luiselureiejä.

4 ALUEEN LÄHYMPÄRSTÖN SUUNNTTELUOHJEET Raennusoieua oneilla on - errosneliöä. Asemaaavan muaan onille saa raenaa auosuojia ai -aosia ja lämpöerisämäönä erillisä vasrasoilaa onille meriyn päääyöoiusen muaisen raennusoieuden esämää uienin eninään % raennusoieudesa. Alueelle on laadiu lähiympärisön suunniehjee, joa on liieenä. Kaavoiusen pääavoieena on da uudenaiainen persoonallinen ja idenieeilään voimaas asuinalue, jona ooavana eemana on r a n a. Asemaaavassa asuinoreleiden poii ulee erilaisia vyöhyeiä, joisa osa ohjaa onien maisemoinia, osa raenamisa. Vyöhyee riseilevä esenään ehden raenneun ja nnon rajasa häilyvän ja synnyävä samalla aupuniraeneeseen persoonallisia paioja. Ennen aiea ne eevä ysiäisisä oneisa osan suurempaa oonaisuua, Sampo :n ranaa. Kaavan avoieena on da uudenaiainen yhenäinen ja idenieeilään voimaas alue, jossa persoonallisuus ja vapaa oman isensä oeuaminen on salliua ja oivoua. Asemaaavamääräyse ova Sampo :n alueella avanomaisesa evyempiä mm. raennusen sijoielun, massoielun ja maeriaalien suheen. Tällä alueella on sien mahdollisa läheä myös äysin uudenlaisiin ja ennaoluuloomiin raaisuihin, joiden oeuaminen ei ehä muualla ole mahdollisa. Tavoieena valinnanmahdollisuudesa huolimaa on yheen sopiva oonaisilme alueella. Tavoieena on da ennen aiea uudenaiainen alue, jona raenajia annuseaan valisemaan nyyaiaisia ja ulevaisuueen suunaavia raaisuja. Aluella oeillaan innosaao pienraenajille anneava suurempi vapaus eseeisesi orealaauisen lähiympärisön synymiseen. TEDOT TONTESTA Sampo rivialooni sijoiuva osasi pellolle ja osasi mesämaalle. Mesäisilä oneila on aupungin oimesa aadeu puusoa aluvuodesa. Tonien raja on meriy maasoon puupaaluilla ja yleillä. Toni on lohou ja meriy iineisöreiseriin. Tonijaoa ova ämän esieen liieinä. Rivialooni ova vain oseavissa. Sampo :n rivialoonien myynihina on, /m (EK ). Hinna iseaan vuusheellä iedossa olevaa indesiä vasaavasi. Kiineisöunnus Osoie Pina-ala n. m Ra.oi. -m Kaavamääräyse ja muua eriyisä Myynihina (EK ) -- Ranaviivanie AR dba Kauppahinnan lisäsi osaja (vuoraaja) jouuu masamaan normaali masu mm.: vainsiiroveron % auppahinnasa veroajalle (ei vuoraaessa) onin lainhuudausen (vuoraoieuden irjaamismasun) äräjäoieueen sähöliiymän Vaenfallille vesi- ja viemärilaiosmasu Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy:lle muu mahdollise liiymismasu ao. yhiöille ajoneuvoliiymän raenamisesa aiheuuva masu aupungille aii onin raenamiseen liiyvä masu

5 KUNNALLSTEKNKAN RAKENTAMNEN Alueen unnalliseniiaa on valmis, joen alueelle pääsee hei raennusluvan jäleen raenamaan. Alueen maaperä on hiesua (peloalue) ja moreenia (mesäalue). Pohjavesi on alueella lähellä maanpinaa. Raennusen minimilaiaoro on + m. Tonien uivausesa on emmin ieoa lähiympärisön suunniehjeissa. Maaperän puolesa raennusen perusaminen voidaan oeuaa ongelmia. Mesä on paioiain vsin ivioisa. Erillisä perusamisapalausunoa alueelle ei ole ehy. Liieenä on a airauspiseisä. Palvelupise Kasellisa Sirpa Rahiaisela on saaavilla aupungin eemien maaperäuimusen ulose. Tonin osaja / vuoraaja vasaa onin raenamiselpoisuuden ysiyisohaisesa selviämisesä seä perusamisavan suunnielusa ja oeuusesa. Sammon alueen uivaamisesi on oius levenää ja syvenää Sammonojaa. Oja ja sen ympärisö maisemoidaan. Samalla un alue uivaeaan on mahdollisa, eä säilyeäväsi oieu leho ja uuse uivuva myös. Tällöin uusio jouduaan aaamaan ja ilalle isueaan uude puu. TONTN HAKEMNEN Tonia haeaan äyämällä onihaemus, joa palaueaan Palvelupise Kaselliin. Jos useampi haee samaa onia, oni voaan haijoiden esen. Vausmasu on euroa ja se ulee masaa aupungin läheämän lasun muaisesi. Vaus ei ule lainaan voimaan ellei vausmasua masea viimeisään eräpäivänä. Vausmasu hyvieään vaajalle onin hinnassa. Vausaia oneilla on vuosi. Kauppairja on ehävä vausaiana. LSÄTETOJA Toni,haulomaee ja niiden palauus: Palvelupise Kaselli, Raaihuoneenau, PL, Hämeenlinna palveluasianunija Sirpa Rahiainen, puh. (), sirpa.rahiainen@hameenlinna.fi Lähiympärisön suunniehjee: Raennusvalvona,Linnanau C,. rs lupa-iehi Tja Niemenleho puh. (), ja.niemenleho@hameenlinna.fi LTTEET Oe asemaaavasa ja sen määräysisä Oe anaasa Oee onijaooisa Kairauspisea Lähiympärisön suunniehjee

6 : : : : : : : :M a P vr vr vr vr vr vr vr vr a a vr a P V mo AV AV : : : : : : b=.. r= b=. r=. r=. r=. b=. b=.... r r=. b=... b=.. b=. r=.. b=.... r= b=.. r= b= b=.. r=.... b=. r=.. b=. r=.... r=. b= b= SA MYYRÄNPOLKU MUURAHASENPOLKU VALANTE PORONPOLKU HAUKANTE REKONTE HAUKANTE NAAKKAPUSTO Z Z Z Z Z Z Z Z,,., e=. + + e=.. e=.. e=. e=. e=. e=. RUTTAKUJA POUKAMAPOLKU RANTAVVANTE LOMALAHDENTE HEVOSENKENGÄNTE MAANNTYNPUSTO KOLKANMÄK VHOLASTENMÄK e=. e= e=. e=. e=. e=. e=. PORONPOLKU VALANTE HAUKANTE VALANTE MYYRÄNPOLKU MUURAHASENPOLKU KOLKANMÄENTE REKONTE KANTE LOMALAHDENPOLKU A AR a- a- pp/h AO- AO- AO VL AO- AO- AR a- l pp/h a- VL VL VL-a pm VL AO- AOR AOR AOR AOR Y AOR UL AO AO AOR AOR YT UL AO dba dba

7 LOMALAHT : V... RAKENNUSOKEUS KERROSALANELÖMETRENÄ. ROOMALANEN LUKU OSOTTAA RAKENNUSTEN, RAKENNUKSEN TA SEN OSAN SUURMMAN SALLTUN KERROSLUVUN. ALLEVVATTU ROOMALANEN LUKU OSOTTAA RAKENNUSTEN, RAKENNUKSEN TA SEN OSAN EHDOTTOMAST KÄYTETTÄVÄN KERROSLUVUN.,.. PL U p O. P N UR. e=... A. V LA AOR. N.. T... b= r=.. KATU.. OHJEELLNEN YLESELLE JALANKULULLE VARATTU ALUEEN OSA.... HUUHKA JANTE.... MKÄL RAKENNETTAVAN RAKENNUKSEN ALALLA KORKEUSERO ON ENEMMÄN KUN YKS METR, TULEE RAKENNUS PORRASTAA.. TONTLLA ON VARATTAVA LEKKN JA ASUKKADEN MUUHUN OLESKELUUN SOPVAA YHTENÄSTÄ ALUETTA VÄHNTÄÄN % ASUNHUONESTOJEN YHTEENLASKETUSTA KERROSALASTA... RAKENNUSALA. RAKENNUSALA, JOLLE SAA SJOTTAA TALOUSRAKENNUKSEN. a- A- KORTTELALUEELLE SAA RAKENTAA AUTOSUOJA TA -KATOKSA JA LÄMPÖERSTÄMÄTÖNTÄ ERLLSTÄ VARASTOTLAA TONTLLE MERKTYN PÄÄKÄYTTÖTARKOTUKSEN MUKASEN RAKENNUSOKEUDEN ESTÄMÄTTÄ, KUTENKN ENNTÄÄN % RAKENNUSOKEUDESTA. KOLKANMÄK VL AUTON SÄLYTYSPAKAN RAKENNUSALA. ELLE ALUEELLE RAKENNETA AUTOSUOJARAKENNUKSA TA -KATOKSA, AUTOPAKAT ON YMPÄRÖTÄVÄ PUU- JA PENSASSTUTUKSLLA.. AR- KORTTELEHN SAA RAKENTAA AUTOSUOJA TA -KATOKSA JA LÄMPÖERSTÄMÄTÖNTÄ ERLLSTÄ VARASTOTLAA TONTLLE MERKTYN PÄÄKÄYTTÖTARKOTUKSEN MUKASEN RAKENNUSOKEUDEN ESTÄMÄTTÄ, KUTENKN ENNTÄÄN % RAKENNUSOKEUDESTA. e=, UUDSRAKENNUSTA VARTEN TONTLLA ON OSOTETTAVA AUTOPAKKOJA SEURAAVAST: A- JA AR-KORTTELALUELLA VÄHNTÄÄN.ap KUTAKN ASUNHUONESTOA KOHT; AO- ja AO- -KORTTELESSA VÄHNTÄÄN ap KUTAKN ASUNHUONESTOA KOHT. P. NUOL OSOTTAA RAKENNUSALAN SVUN, JOHON RAKENNUS ON RAKENNETTAVA KNN... MERKNTÄ OSOTTAA RAKENNUSALAN SVUN JONKA PUOLESTEN RAKENNUSTEN ULKOSENEN SEKÄ KKUNODEN JA MUDEN RAKENTEDEN ÄÄNERSTÄVYYDEN LKENNEMELUA VASTAAN ON OLTAVA VÄHNTÄÄN DBA. dba : p TELELATESUOJAN PAKKA.. E HD A AL M LO.... MASEMOTAVA ALUEEN OSA SÄLYTETTÄVÄ/STUTETTAVA PUURV... MÄK r= b =.. ASEMAKAAVAN MUUTOS:.KAUP.OSA, VRKSTYS- JA KATUALUEET. b= r= AO.. b=.. HÄMEENLNNAN KAUPUNK TEKNNEN VRASTO r= b=. r=.. P. KAAVOTUSTOMSTO MKÄL RAKENNETTAVAN RAKENNUKSEN ALALLA KORKEUSERO ON ENEMMÄN KUN YKS METR, TULEE RAKENNUS PORRASTAA... P YLESMÄÄRÄYKSÄ: REKONTE... SAMPO ASEMAKAAVA:.KAUP.OSA, KORTTELT - SEKÄ VRKSTYS- JA KATUALUEET. TE. :. OSOTENUMERO. NAAKKAPUSTO... KATUALUEEN RAJAN OSA, JONKA KOHDALTA E SAA JÄRJESTÄÄ AJONEUVOLTTYMÄÄ. NAAKKAPUSTO... NTE / /. / OHJEELLNEN YLESELLE JALANKULULLE VARATTU ALUEEN OSA. NA AK AN / OHJEELLNEN JALANKULULLE JA POLKUPYÖRÄLYLLETVARATTU ALUEEN OSA, JOLLA E HUOLTOAJO ON SALLTU. pp/h... AT. KATU.. AO H STUTETTAVA PENSASRV. b=. r=. :.. b=. KA K AU AK JÄRVNEN KAUPUNGNGEODEETT. TE / P AN. UK a. HAUKKA-@PUSTO. TO S PU. HAUKANTE. STUTETTAVA TA LUONNONMUKASENA SÄLYTETTÄVÄ ALUEENOSA. YT HA. STUTETTAVA ALUEEN OSA.... POHJAKARTTA TÄYTTÄÄ KAAVOTUSMTTAUKSSTA.. ANNETUN ASETUKSEN VAATMUKSET.... b= r= TE.. KU OL NP l UL. PUSTOMUUNTAMON PAKKA. pm.. TÄHÄN ASEMAKAAVAKARTTAAN LTTYY ERKSEEN LAADTTAVAT LÄHYMPÄRSTÖN SUUNNTTELUOHJEET... AO- - KORTTELEHN SAA RAKENTAA AUTOSUOJA TA -KATOKSA JA ERLLSTÄ VARASTOTLAA TONTLLE MERKTYN PÄÄKÄYTTÖTARKOTUKSEN MUKASEN RAKENNUSOKEUDEN ESTÄMÄTTÄ, KUTENKN ENNTÄÄN -m². TONTLLE SAA RAKENTAA ENNTÄÄN KAKS TALOUSRAKENNUSTA. UP. OSOTENUMERO. YLESMÄÄRÄYKSÄ: ALLEVVATTU LUKU OSOTTAA ALMMAN VEMÄRÖTÄVÄN LATTAPNNAN.. KATUALUEEN RAJAN OSA, JONKA KOHDALTA E SAA JÄRJESTÄÄ AJONEUVOLTTYMÄÄ. JANTE. AO.. OHJEELLNEN JALANKULULLE JA POLKUPYÖRÄLYLLE VARATTU ALUEEN OSA, JOLLA HUOLTOAJO ON SALLTU.. RAKENNUKSEN JULKSVUN ENMMÄSKORKEUS METRENÄ. pp/h STUTETTAVA TA LUONNONMUKASENA SÄLYTETTÄVÄ ALUEENOSA. STUTETTAVA PENSASRV... : + TEHOKKUUSLUKU EL KERROSALAN SUHDE TONTN PNTA-ALAAN.. M... r= b=.. a TELELATESUOJAN PAKKA. SÄLYTETTÄVÄ/STUTETTAVA PUURV.... :. SEN OSAN ALLEVVATTU. ROOMALANEN LUKU OSOTTAA RAKENNUSTEN, RAKENNUKSEN TA. EHDOTTOMAST KÄYTETTÄVÄN KERROSLUVUN. HUUHKA.. e=. PUSTOMUUNTAMON PAKKA. STUTETTAVA ALUEEN OSA. (/) ROOMALANEN LUKU OSOTTAA RAKENNUSTEN, RAKENNUKSEN TA SEN OSAN SUURMMAN SALLTUN KERROSLUVUN. Z : LO AH AL... RAKENNUSOKEUS KERROSALANELÖMETRENÄ.. D U LK MERKNTÄ OSOTTAA RAKENNUSALAN SVUN JONKA PUOLESTEN RAKENNUSTEN ULKOSENEN SEKÄ KKUNODEN JA MUDEN RAKENTEDEN ÄÄNERSTÄVYYDEN LKENNEMELUA VASTAAN ON OLTAVA VÄHNTÄÄN DBA. MASEMOTAVA ALUEEN OSA. O Pi.. M P EN.. b == r. D. KU OL NP l E HD. KADUN, TEN, KATUAUKON, TORN, PUSTON TA MUUN YLESEN ALUEEN NM. AH AL. :. E T EN TONTN NUMERO. LO. KOLKANM.. OHJEELLSEN r=. b=... KORTTELN NUMERO..... A M LO... e=... KAUPUNGNOSAN NUMERO.. :... r= b= - TONTN/RAKENNUSPAKAN OHJEELLNEN RAJA... b= r= E. - LA. OHJEELLNEN ALUEEN TA OSA-ALUEEN RAJA. r =. = b KA... r= b=. U LK. KA. pm LK U LK PO. AUTON SÄLYTYSPAKAN RAKENNUSALA. ELLE ALUEELLE RAKENNETA AUTOSUOJARAKENNUKSA TA -KATOKSA, AUTOPAKAT ON YMPÄRÖTÄVÄ PUU- JA PENSASSTUTUKSLLA. NUOL OSOTTAA RAKENNUSALAN SVUN, JOHON RAKENNUS ON RAKENNETTAVA KNN. dba O UP LK APON. AN SS VA VA. RAKENNUSALA, JOLLE SAA SJOTTAA TALOUSRAKENNUKSEN... AL LÄHVRKSTYSALUE, JOKA SÄLYTETÄÄN AVOMENA. OSA-ALUEEN RAJA.. e=, : N KORTTELN, KORTTELNOSAN JA ALUEEN RAJA. R. U.... b= r= b=. m KAAVA-ALUEEN RAJAN ULKOPUOLELLA OLEVA VVA. r=... a AOR LÄHVRKSTYSALUE. VL r= b =.. b= r =... a VL-a LK ERLLSPENTALOJEN KORTTELALUE. KOLMKERROKSSELLA RAKENNUSALALLA SAA KOLMANNESSA KERROKSESSA OLLA TLOJA ENNTÄÄN -m².... O U LK PL. ALLEVVATTU LUKU OSOTTAA ALMMAN VEMÄRÖTÄVÄN LATTAPNNAN. RAKENNUSALA.. PO ERLLSPENTALOJEN KORTTELALUE... P. AN R EU.. P AN R EU. P Z. E J AO- U. AO RVTALOJEN JA MUDEN KYTKETTYJEN ASUNRAKENNUSTEN KORTTELALUE.. ASUNRAKENNUSTEN KORTTELALUE. AR.... e=. AOR. A RAKENNUKSEN JULKSVUN ENMMÄSKORKEUS METRENÄ.. TEHOKKUUSLUKU EL KERROSALAN SUHDE TONTN PNTA-ALAAN. PO. ASEMAKAAVAMERKNNÄT JA MÄÄRÄYKSET: U LK. O NP U LK RO.. e=. VALANPUSTO..... UUDSRAKENNUSTA VARTEN TONTLLA ON OSOTETTAVA AUTOPAKKOJA SEURAAVAST: A- JA AR-KORTTELALUELLA VÄHNTÄÄN.ap KUTAKN ASUNHUONESTOA KOHT; AO- ja AO- -KORTTELESSA VÄHNTÄÄN ap KUTAKN ASUNHUONESTOA KOHT. A- KORTTELALUEELLE SAA RAKENTAA AUTOSUOJA TA -KATOKSA JA LÄMPÖERSTÄMÄTÖNTÄ ERLLSTÄ VARASTOTLAA TONTLLE MERKTYN PÄÄKÄYTTÖTARKOTUKSEN MUKASEN RAKENNUSOKEUDEN ESTÄMÄTTÄ, KUTENKN ENNTÄÄN % RAKENNUSOKEUDESTA. ASEMAKAAVA-ARKKTEHT SUUNN. : AJAK Oy / PS PRT... POHJOLA HYV. N:O VAHV... JA ASUKKADEN MUUHUN TONTLLA ON VARATTAVA LEKKN OLESKELUUN SOPVAA YHTENÄSTÄ ALUETTA VÄHNTÄÄN % ASUNHUONESTOJEN YHTEENLASKETUSTA KERROSALASTA.. SUHDE PVM.

8 a a AV AV :..... b=.. r= HA -- Z e=. e=. LOMALAHDENTE KOLKANMÄK HAUKANTE KOLKANMÄENT AR a- a- AR a- l a- VL AO dba dba Oe asemaaavasa MK :

9 m Oe anaasa.. MK :

10 Oe onijaoasa Toni -- MK :

11 Oe onijaoasa Toni -- MK :

12 Oe onijaoasa Toni -- MK :

13 Oe onijaoasa Toni -- MK :

14 Kairauspisea

15 SAMPO LÄHYMPÄRSTÖN SUUNNTTELUOHJEET HÄMEENLNNA Kaupuniuvayöryhmä.. Teninen lauauna.. Kaupunginhallius..

16 LÄHYMPÄRSTÖN SUUNNTTELUOHJEET Yleisä Sampo :n nimellä asemaaavoieava alue rajauuu oillisessa Nummen asuinalueeseen, aaossa Loimalahdeniehen, lounaassa Loimalahden lehoalueeseen ja Sampo :n asemaaavoieavaan alueeseen seä eessa Sammonojaan. Alueen oonaispina-ala on n. ha. Aluea ympäröi eelässä ja lännessä Sampo- Alajärven mesäalueisa ja pelloisa oosuva maaalousmaisema seä Tervaniemen virisysalue. Alajärven ranaan maaa on Sampo : alueela alle ilomeri. Koillisesa eelään aluea ympäröi Hirsimäen, Vouilan ja Loimalahden raenneu pienaloaluee. Maisemallisesi alue oosuu asaisesa pellosa, joa muodosaa alueen lounaispuolison ja umpuilevasa mesämaasa, joa muodosaa alueen oillispuolison. Alueen puuso on monin paioin suuriooisa. Esimerisi nyyisen peloalueen reunassa asvaa suuria haapoja. Sampo :n alue on raenamaona luuun oamaa Viialan ilaesusen raennusia. Osa ilan raennusisa on vanhoja ja huonounoisia. Tilaesuseen on oisaala juuri valmisunu ilan uusi pääraennus alousraennusineen. Kaavasuunnielman esusidea: rana Sampo : n maaso muodosaa voimaaan rineen ja on odennäöisä, eä paialla on josus menneisyydessä sijainnu rana. Kaavoiusen pääavoieena on da uudenaiainen persoonallinen ja idenieeilään voimaas asuinalue, jona ooavana eemana on r a n a. Suunnielma saa inspiraaionsa nnonrannan ilmiöisä ja ominaisuusisa, joa voi yhdellä lauseella ieyää seuraavasi: Rana on heräpiireisä ja riasa vaihelevuua, joa järjesyy rannan suunaisisi aaloilevisi vyöhyeisi. Asemaaavassa asuinoreleiden poii ulee erilaisia vyöhyeiä, joisa osa ohjaa onien maisemoinia, osa raenamisa. Vyöhyee riseilevä esenään ehden raenneun ja nnon rajasa häilyvän ja synnyävä samalla aupuniraeneeseen persoonallisia paioja. Ennen aiea ne eevä ysiäisisä oneisa osan suurempaa oonaisuua, Sampo :n ranaa. Kaavan avoieena on da uudenaiainen yhenäinen ja idenieeilään voimaas alue, jossa persoonallisuus ja vapaa oman isensä oeuaminen on salliua ja oivoua. Asemaaava ja asemaaavamääräyse Asemaaavassa on määriely oreli-, virisys- ja aualuee, raennusala, raennusoieude seä errosluvu. Näiden lisäsi asemaaavassa on suunnielua ohjaavia määräysiä.

17

18

19

20 Asemaaavamääräysiä äydenävä ohjee Ohjeiden oius Nämä lähiympärisön suunniehjee äydenävä asemaaavaa ja sen määräysiä ja oimiva ohjeena ja inspiraaion läheenä raenajille. Talosuunnielman ollessa nnosvaiheessa on hyvä äydä esielemässä suunnielmaa raennusvalvonnassa, joa mahdollise risiriiaisuude eivä myöhäsyä hanea. Lähiympärisön suunniehjeissa esieään raenamisa ja maisemoinia oseva ohjee ja määräyse eseeisesi orealaauisen lähiympärisön oeuamisesi. Asemaaavamääräyse ova Sampo :n alueella avanomaisa evyempiä mm. raennusen sijoielun, massoielun ja maeriaalien suheen. Tällä alueella on sien mahdollisa läheä myös äysin uudenlaisiin ja ennaoluuloomiin raaisuihin, joiden oeuaminen ei ehä muualla ole mahdollisa. Tavoieena valinnanmahdollisuudesa huolimaa on yheen sopiva oonaisilme alueella. Alueen oonaisavoieena olevaa voimaasa alueen idenieeiä haeaan alueen läpi ulevien vyöhyeiden, nimenomaan ysilöllisen vaihelevuuden muanaan uoman persoonallisuuden aua. Tavoieena on da ennen aiea uudenaiainen alue, jona raenajia annuseaan valisemaan nyyaiaisia ja ulevaisuueen suunaavia raaisuja. Raennusen suunnielussa on suosielavaa äyää iehia. Projeissa oeillaan innosaao pienraenajille anneava suurempi vapaus eseeisesi orealaauisen lähiympärisön synymiseen.

21 Ohjee Raennusen sijoius Raennuse ja alousraennuse sijoieaan raennusalan rajan suunaisesi, ()-merinnällä vuseulle raennusalalle saa sijoiaa vain alousraennusen ai auoallin, ei asuinraennusa. Liieissä ja on havainneuvaesimerejä onien äyösä. Raennusen errosoreus Raennusen suurin salliu errosmäärä on meriy asemaaavaaan. Kerrosoreus jaauuu onin raennusalalla yypillisesi -errosisen raenamisen, -errosisen raenamisen, -errosisen raenamisen seä peläsään alousraennusen raenamisen salliviin vyöhyeisiin. Kerrosoreusvyöhyeiden suurina salliua errosoreua ei ole pao äyää hyväsi. Kolmierrosisella raennusalalla saa olmannessa errosessa olla iloja eninään -m. Raennusen oreus Kolmierrosisen raenamisen sallivilla raennusaloilla julisivun suurin salliu oreus on meriä. Muuoin raennusen suurina oonaisoreua ei ole määräy. Tonien uivaus Koreli nro: : Toni -: sadevesiviemäriin ei voida johaa pihaason +, alapuolela ulevia sade- ja perususen uivausvesiä ilman pumppausa. Nämä oni rajoiuva myös puisoon johon on mahdollisa johaa osalaan pinavesiä Koreli Toni : sadevesiviemäriin ei voida johaa pihaason +, alapuolela ulevia sade- ja perususen uivausvesiä ilman pumppausa Toni : sadevesiviemäriin ei voida johaa pihaason +, alapuolela ulevia sade- ja perususen uivausvesiä ilman pumppausa Koreli Toni -: sadevesiviemäriin ei voida johaa pihaason +, alapuolela ulevia sade- ja perususen uivausvesiä ilman pumppausa. Nämä oni rajoiuva myös puisoon johon on mahdollisa johaa osalaan pinavesiä Toni : sadevesiviemäriin ei voida johaa pihaason +, alapuolela ulevia sade- ja perususen uivausvesiä ilman pumppausa Toni : sadevesiviemäriin ei voida johaa pihaason +, alapuolela ulevia sade- ja perususen uivausvesiä ilman pumppausa Toni -: sadevesiviemäriin ei voida johaa pihaason +, alapuolela ulevia sade- ja perususen uivausvesiä ilman pumppausa. Nämä oni rajoiuva myös puisoon johon on mahdollisa johaa osalaan pinavesiä Muiden Sampo alueen onien perusvesien johamismahdollisuus ilman perusvesien iineisöohaisa pumppausa ulee asella oniohaisesi. Palourvallisuus Raennusissa on oeava huomioon miä Suomen raenamismääräysooelmassa säädeään raennusen palourvallisuudesa. Kolmaneen erroseen raenaminen on useilla oneilla mahdollisa, mua näin ehdessä on

22 oeava huomioon olmierrosisen raenamisen vaiuuse raennusen palourvallisuusraaisuihin Suomen raenamismääräysooelman ja raennusvalvonnan ohjeiden muaan. Radon Alueella on havaiu ohonneia radon pioisuusia. Raennusien alapohjaeneiden ulee esää maaperän raadon aasujen pääsy sisäiloihin. Raennusen uloasu Raennussuunnielmissa on oeava huomioon yhenäisyys aujulisivuissa raennusen naapurijulisivujen anssa. Miäli raennusen alalla oreuseroa on enemmän uin ysi meri, ulee raennus porrasaa. Yhenäinen julisivun piuus saa olla eninään meriä. Talousraennusen on olava auuvassa seleäsi aliseisia pääraennuseen verrauna. Raennusen muooa ai massoielua ei muuen rajoiea. Torninin saa raenaa. Kaomuoona voiva olla erilailla aieu hjaao ja pulpeiao. Kaoalevuua ei rajoiea. Koeloiuja pääyolmioia ei sallia. Julisivumaeriaalin ulee olla sileäpinaisa maeriaalia. Raennusessa on aina olava ysi seleä pääjulisivumaeriaali ja väri. Uloverhousen on nousava yhenäisenä julisivuilla hjaan saaa. Lauaverhousen ulee olla yhdensuunainen, eiä siä saa jaaa vaaa- ja pysylisoilla erillisiin osiin. Julisivun aliseisissa osissa esim. uiseissa ja iuna-auousen jäsenämisessä voidaan äyää eri maeriaaleja ja värejä. Talojen julisivujen väri ova valiavissa liieuvan väreisä. Väri ova aieuja, mua iraia ai iraahoja. Värieemoja ova ellerävä, punerava, rusehava, sinise, vihreä ja hmaan eri sävy. Puuosien maalauseen voidaan äyää peio- ai uulomaalia. Tiilijulisivussa väriysohjeia noudaeaan soveluvin osin. Talousraennusen väriys on olava yheneväinen pääraennusen anssa. Samalla puolella aua olevia viereäisiä ai suoraan adun oisella puolella vasapäää olevia raennusia ei värieä samalla päävärillä. Nuralauojen, puieiden, pielilauojen, räysäslauojen ms. väri on vapaavalinainen, mua oonaisuueen sopiva. Vesiaeen väri on ummanhmaa ai musa. unoissa äyeään vain raeneellisa jaoa. Maaso ja asvillisuus Kaavaassa VL-a meriy alue on osoieu avoimena säilyeäväsi lähivirisysalueesi. Muinaisranna Asuinsaeeiden väleissä, Ranaviivanien ohdalla on asi maisemoinialuea, joisa laadiaan erillinen maisemasuunnielma. Lähöohana pideään ajausa muinaisrannoisa. Maisemoinialueella ajoradan ohdalla pinamaeriaalina on muulaiveys, joa oimii samalla ausisena hidaseena ajoneuvoliieneelle. Luonnonmuaisena säilyeävä vyöhye Alueen läpi ulee nnonmuaisena säilyeävä vyöhye, jolla ulee mahdollisuusien muaan säilyää olemassa oleva suuriooisempi puuso seä välää maanpinnan einoeoisa äsielyä. Sellaisilla ohdilla missä vyöhyeä on esimerisi raenamisen vuosi jouduu raivaamaan, ulee alue isuaa ja pyriä alueen oeuusessa nnonmuaiseen vaiuelmaan. Vyöhyeen leveys vaihelee - meriä. Tonille ajon ohdalla vyöhye voidaan aaisa. Liieessä on havainnolliseu alueelle muodoseavia vyöhyeiä. Puuisuusvyöhye Alueen läpi ulee vapaamuooinen puuisuusen rivi. Tähän puuisuusvyöhyeeseen isueaan lähivirisysalueella aupungin oimesa raudusoivuja (Beula pendula). Ysiyisillä oneilla olevalle puuisuusvyöhyeelle isueaan onin omisajan oimesa pihlajaa (Sorbus aucupia) noin neljän merin välein. Tonille ajon ohdalla vyöhye voidaan aaisa.

23 Pensasvyöhye Alueen läpi ulee onin omisajien oimesa isueavien pensaiden rivi. Pensasisuusen ulee olla yhdellä onilla lajieelaan yhenäisä ja ullain onilla vähinään puole meriyn vyöhyeen piuudesa. Tonille ajon ohdalla vyöhye voidaan aaisa. Tavoieena on vapaasi asvava, mahdollisesi auoinenin 'joa paian' aidanne, jona lehväsön syysväri on mahdollisimman voimaaan punainen. Ohessa on lueelu esimerilajeja joa ova esäviä ja vaaimaomia asvupaiaeijöiden suheen: KESKKORKEAT PENSAAT, - cm Aurino Japaninhappomja Berberis hunbergii. cm. Upea punaoranssi syysväri, asvuapa leveä, aevaosainen. Piiiäs. Juhannusruusu Rosa pimpinellifolia 'Plena'. - cm. Syysväri ruseanpunainen, asvuapa pysy, vanhemmien aevaosainen leveä pensas. Teee runsaasi juurivesoja. Suviruusu Rosa 'Poppius'. - cm. Kuen edellä, mua vaalean miininpunaise ua. Aurino, puolivjo Koriseonia Aronia x prunifolia ja mja-onia Aronia mischurinii 'Viing'. - cm. Aurinoisella paialla loisavan punainen syysväri, asvuapa pysy. Kiilouhapensas Cooneaser lucidus. - cm. Kaunis oranssi-punainen syysväri, asvuapa leveä, aevaosainen. Kulaherua Ribes aureum. - cm. Loisavan punainen syysväri, asvuapa rennoho, leveä, säännöllisesi leiaaessa pysyasvuinen. KORKEAT PENSAAT, > cm Aurino, puolivjo Mongolianvaahera Acer aicum subsp. ginnala. - cm. Syysväri oranssi - punainen, asvuapa 'japanilaisyylinen' polveileva runo/ osiso. Sirouomipihlaja Amelanchier laevis. - cm. Syysväri elainen - punainen, asvuapa pysy. Lännenheisiangervo Physocpus opulifolius. - cm. Syysväri elainen - oranssi, asvuapa rennoho, iivis ja iheäosainen Koiranheisi Viburnum opulus. - cm. Punainen syysväri, asvuapa leveä rennoho. Mieluien puolivjoon/ vjoon ja oseahoon maahan. Koriseluvyöhye Alueen läpi ulee isueavasi alueesi meriy vyöhye. Vyöhyeen ideana on da alueen läpi onila onille eenevä orisevalli, jona oniohainen oeuus on joaisen oninomisajan vapaasi valiavissa. Koriseluvyöhye voi olla yhä hyvin uaisuusia uin mosaiiipinaa ai ivipuuha. Täreinä on persoonallinen vaihelevuus ja yheenuuluvuuden uneen seä alueen yheisen idenieein voimisaminen. dea perusuu rannalle yypilliseen ilmiöön synnyää vaihelevasa maeriaalisa valli rannan piuussuunnassa. Koriseluvyöhyeen oeuaminen on onin omisajille suosielavaa, mua ei paollisa. Vyöhyeen leveys vaihelee ollen ensimmäisessä ja viimeisessä asuinsaeeessa, meriä ja esimmäisessä meriä. Pensasvyöhye sijoiuu esimmäisessä saeeessa oriseluvyöhyeen alueelle. Aiaus Pensasaioja saa isuaa vapaasi oneille luuun oamaa pensasvyöhyeen aluea, joa oseva määräyse ja ohjee on esiey ohdassa Pensasvyöhye. Koreleissa, ja oni on aidaava lähivirisysalueen (VL) puoleisela sivula noin, m oruisella yhenäisellä ja evyellä puu- ai rima-aidalla. Aia ulee olla värilään maasoon ja noon sopeuuva. Aia voi olla liieuvan muainen pehmeän rajapinnan muodosava aia. Kadunvrelle ei saa ehdä raeneellisa aiaa. Naapurionien välille voidaan yhdessä sopien raenaa aia.

24 Liie

25 Liie

26 Liie X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X Esimeriväri ova Tiurilan alomaaliväriasa. Tuloseu sävy eivä vasaa aluperäisiä maaleja.

27 Liie

28 Liie

29 Esimeri pehmeäsä rajapinnasa nnonmaisemaa vasen ai naapurionien välillä. Liie

30

31 Lisäieoja: Palvelupise Kaselli, Raaihuoneenau, Hämeenlinna Palveluasianunija Sirpa Rahiainen, puh. ()