TYÖSUOJELUN JA TYÖSUOJELULAINSÄÄDÄNNÖN KEHITTYMINEN JA VALVONTA SUOMESSA

Transkriptio

1 TYÖSUOJELUN JA TYÖSUOJELULAINSÄÄDÄNNÖN KEHITTYMINEN JA VALVONTA SUOMESSA Yliopistojen työsuojelupäivät , Tampere Ylijohtaja Leo Suomaa

2 Tässä on muutama lähtötieto 1 Työsuojelun valvontalain tarkoittamia valvontatyöpaikkoja on noin Tarjolla olevan työn ja työkyvyn kohtaamattomuuden eli työkyvyttömyyden takia eläkkeellä on noin neljännesmiljoona työntekijää Työtapaturmia korvataan vuosittain suurin piirtein yhtä monta kuin on työpaikkakiusatuksi itsensä kokeneita, ja kumpaisenkin lukumäärä on suurin piirtein puolet valvontatyöpaikkojen lukumäärästä LSuo

3 Tässä on muutama lähtötieto 2 Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuosittain noin työntekijää Työikäisiä henkilöitä kuolee vuosittain noin Työpaikkatapaturmissa kuolee vuosittain työntekijää Kuolemaan johtaneilla työtapaturmilla mitattuna elämä työpaikoilla on keskimäärin suuruusluokaltaan kymmenen kertaa turvallisempaa kuin suomalaisten muu elämä keskimäärin, mikä on työsuojelutyön hieno saavutus

4 Tässä on muutama lähtötieto 3 Olemme luvanneet itsellemme yhteiskuntana elintason ja etuudet, joiden kustantaminen edellyttää keskimäärin 40 vuoden työuria Ahvenanmaalaisten naisten 37,5 vuoden työurat ovat Suomen pisimmät, esimerkiksi Kainuussa miesten työurat jäävät alle 30 vuoteen Tosiasiassa jäämme eläkkeelle keskimäärin vähän yli 60 vuoden ja työkyvyttömyyseläkkeelle pari vuotta yli 50 vuoden iässä Usein eläkkeelle jäädään alentuneen työkyvyn takia LSuo

5 Kehityksen suunta lähes 25 vuoden ajalta: Työkuolemia palkansaajaa kohden Lähde: Tilastokeskus LSuo

6 Kehityksen suunta 15 vuoden ajalta: Kuolemaan johtaneet työmatka- ja työpaikkatapaturmat Lähde: TVL LSuo

7 Tapaturmantorjunnasta työurien pidentämiseen

8 Kolme eri diskurssia Samantapaisia sanoja, vähän eri asioista Työsuojelu Julkisen vallan on huolehdittava työvoiman suojelusta. (PeL 18 ) Työhyvinvointi (ehkä paremmin: hyvinvointityöpaikka) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä sekä työuraa tukevassa työympäristössä ja työyhteisössä. (TTL/EU:n Progress-hanke) Työ(elämä)n laatu Työn sisäinen laatu; työtaidot; elinikäinen oppiminen ja urakehitys; sukupuolten välinen tasa-arvo; terveys ja turvallisuus; joustavuus ja turvallisuus; osallisuus ja työmarkkinoille pääseminen; työn organisointi ja työelämän tasapaino; työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu ja työntekijöiden osallistuminen; monimuotoisuus ja syrjimättömyys; yleinen työsuoritus. (COM final) Työtyytyväisyys (eli työhyvinvoinnin kokemus) Työntekijän kokemus odotustensa täyttymisestä LSuo

9 Työsuojelu; klassinen määritelmä (Heikki Wariksen Suomalaisen yhteiskunnan sosiaalipolitiikan jaottelun mukaisesti) Työaikasuojelu nuoret; naiset; yleinen työaikasuojelu Työturvallisuussuojelu tapaturmantorjunta; ammattitautienehkäisy; työterveyshuolto Työsuojelun hallinto ja valvonta sosiaali- ja terveysministeriö; 5 aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualuetta

10 Työsuojelu Wariksen jaottelussa mainittujen lisäksi: työsuhdesuojelu työehtoasiat yksityisyyden suoja yksilöllinen ja joukkoirtisanomissuoja, esim. irtisanomisajat osallistumissuojelu esimerkiksi työsuojelun yhteistoiminta

11 Työsuojelun PPP Vaaroilta suojelu protection Ennakoiva työsuojelu prevention Turvallisuuden edistäminen promotion

12 Työsuojelun RRR Riskiajattelu on kohdistanut huomion todennäköisiin epäonnistumisiin, niiden aiheuttamiin uhkiin ja uhkien torjuntaan Resurssiperusteinen ajattelu on korostanut voimavaroja, osaamista ja yhteistoimintaorganisaatioita Resilienssi korostaa valmiutta selviytyä menestyksellisesti eteen tulevista tilanteista Hollnagel: Systems should be made resilient, rather than reliable. It is not enough that they are reliable so that the failure probability is acceptably low; they must also be resilient and have the ability to recover from irregular variations, disruptions and a degradation of expected working conditions LSuo

13 Työsuojelun ympyrät: sisällöt kehkeytyvät ja kulkevat ulkokehältä ytimeen Tiede ja tutkimus Ohjeet Neuvot Työsuojelulait Sopimukset Standardit Rikoslaki Hyvä käytäntö

14 Toteamuksia ulkokehästä eli työsuojelua tieteenaloittain Kansantaloustiede (yli 150 vuotta, esim. Charles Gide, Taloustieteen pääpiirteet (suom. -19)) Teknilliset tieteet (yli 100 vuotta; Suomessa varsinkin VTT; TTKK professuuri 1974) Lääke- ja terveystieteet (Suomessa varsinkin TTL 1945) Oikeustiede (Suomessa Arvo Sipilästä (1938, 1947) ja Jorma Vuoriosta lähtien (1955)) Sosiaalipolitiikkatiede (Eino Kuusi 1931)

15 Työsuojelun oikeudellista kivijalkaa Uudistetun Euroopan sosiaalisen peruskirjan 3 artiklassa on määräykset siitä kuinka varmistetaan tehokas tapa käyttää oikeutta turvallisiin ja terveellisiin työoloihin (valtiosopimukset 80/2002) ILO:n yleissopimukset (erit. nro 81) velvoittavat Euroopan unioni tukee ja täydentää jäsenvaltioiden toimintaa mm. erityisesti työympäristön parantamisen alalla työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemiseksi. Suomen perustuslain mukaan julkisen vallan on huolehdittava työvoiman suojelusta LSuo

16 Työsuojelu kannattaa (ISSA 2012) Hyvin hoidetuilla työsuojeluasioilla on suurin vaikutus vaarojen vähentymiseen, työntekijöiden turvallisuustietoisuuteen, vähentyneisiin työsuojelurikkomuksiin ja työpaikkaturmiin sekä yrityskuvan ja työpaikkakulttuurin parantumiseen samoin kuin seisokkien ja häiriöiden vähentymiseen Yrityksistä 75 % arvioi, että työsuojeluinvestoinnit joko vähentävät tai eivät ainakaan lisää pitkän ajan kustannuksia Työsuojeluinvestointi maksaa itsensä takaisin; ROP (the return of prevention) arvioitiin olevan 2,2

17 Työsuojeluvalvonta kannattaa Science 336, 907 (2012) on julkaissut Levinen tutkimuksen, joka on paras tiedossa oleva laskelma työsuojelutarkastusten kustannusvaikutuksista Tarkastetuissa työpaikoissa työtapaturmakustannukset olivat 26 % pienemmät kuin niissä joita ei ollut tarkastettu Professori Guy Ahonen on laskenut Levinen tutkimuksen mukaisesti että Suomessa työsuojeluvalvonnan hyöty/kustannus-suhde on noin 1,3 (= ROI)

18 Työsuojelu 1931 Työsuojelu on työntekijän suojelemista itse työssä niitä työntekijän henkeä, terveyttä, työkykyä, henkistä ja siveellistä kehitystä vaarantavia haittoja vastaan, jotka aiheutuvat työstä ja niistä olosuhteista, joissa työ tehdään. (Eino Kuusi 1931) LSuo

19 Työhyvinvointi 2010 Työhyvinvointi tarkoittaa, että työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä sekä työuraa tukevassa työympäristössä ja työyhteisössä. (Työterveyslaitos 2010) LSuo

20 Työsuojelusta työhyvinvointiin: strategisen painopisteen muutos Tulokulma 1931 työstä aiheutuu vaaroja työ voi haitata työntekijän siveellistä kehitystä vaalitaan työntekijän työkykyä työntekijää suojellaan Tulokulma 2010 työ tukee terveyttä työ voi tukea työntekijän työuraa korostetaan työn mielekkyyttä ja sujuvuutta työhyvinvointi subsistoi

21 Työsuojelua motivaatio- ja hygieniateorian mukaisesti Poistetaan ja vähennetään työstä ja työolosuhteista tekijöitä, jotka turmelevat työkykyä ja työntävät pois työelämästä JA Lisätään työhön ja työolosuhteisiin tekijöitä, jotka lisäävät työhyvinvointia ja työn vetovoimaa Jos ja kun työuriin pitää saada lisävuosia, kumpaakin keinoa tarvitaan; pelkkä pahan torjunta ei riitä, vaan hyvää on myös edistettävä LSuo

22 Uusia haasteita Väkivallan uhka Kaikki haluavat torjua väkivallan uhkaa, mutta keskustelua käydään siitä, miten tämä tahto voitaisiin ilmaista. Home- ja kosteusvaurioiden aiheuttamat ongelmat Toimenpideohjelmat ovat tekemistä vaille valmiina, mutta miljardilaskun maksajista on puutetta. Stressi Suomessa psykososiaalisten riskien hallinta on Euroopan toiseksi parhaalla tasolla, mutta silti puolet työntekijöistä kokee kärsivänsä stressistä LSuo

23 Työsuojeluhallinnon tavoitetila luvut osoittavat muutosta verrattuna vuoteen 2010 Elinikäinen työssäoloaika pitenee kolmella vuodella vuoteen 2020 mennessä, mihin pääsemiseksi: Ammattitautien määrä vähenee 10 % Työpaikkatapaturmien taajuus alenee 25 % Työn aiheuttama haitallinen kuormitus vähenee: Koettu fyysinen kuormitus vähenee 20 % Koettu psyykkinen kuormitus vähenee 20 % LSuo

24 Työurien pidentymismahdollisuuksia Työtapaturmat nollaan: noin 1,5 kk Mielenterveysperusteisten eläkkeiden alkavuuden puolittuminen: noin 0,5 v Tules-perusteisten eläkkeiden alkavuuden puolittuminen: noin 0,3 v Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien keski-ikä on noin 52,1 vuotta Jos työntekijä menettää henkensä tai terveytensä, hänen työuraansa ei voi pidentää LSuo

25 Psykososiaaliset työolotekijät korostuvat Sekä työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden eli työpaikan työhyvinvoinnin että kansantalouden kannalta psykososiaalisten työolotekijöiden merkitys tulee korostumaan Sekä työterveyshuollon työpaikkaselvityksessä että työnantajan riskin arvioinnissa samoin kuin viranomaisen työpaikkatarkastuksessa psykososiaaliset työolotekijät korostuvat entisestään Mahdollinen tutkimusaihe: Työpaikkaselvitysten, riskiarviointien ja työpaikkatarkastusten sisältöjen yhtäpitävyydet ja eroavuudet

26 Esimerkki: Työpaikkakiusaamisen yleisyydestä Työolobarometrin mukaan suomalaisista palkansaajista 29 % havaitsi kiusaamista työpaikallaan. Työterveyslaitoksen mukaan 6 % palkansaajista eli noin henkeä koki olevansa työpaikkakiusaamisen kohteena. Esimerkiksi Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelle (joka kattaa yli 40 % palkansaajista) tulee vuosittain yhteydenottoa kiusaamisasioista ja yhteydenottojen määrä on ollut enintään ei-lisääntyvä

27 Asian havaitsemisesta siihen puuttumiseen Jos 100 henkilön työpaikalla yksi kiusaa toista ja 28 havaitsee sen, saadaan Työolobarometrin tulos: noin 29 prosenttia on havainnut kiusaamista. Mitä esimerkiksi nämä kolmisenkymmentä prosenttia voisivat itse tehdä, jotta kiusaaminen loppuisi? Kuka tähän asiaan voisi tarttua?

28 Tarttumisen ja tekemisen periaatteita - ainakin työsuojelun osalta Työpaikalla tuotannon ja työsuojelun yhteenkuuluvuus työnantajan ensisijainen vastuu työntekijän oman intressin tunnustaminen työnantajan ja työntekijöiden yhteistyö

29 Työsuojelun nykytilasta Työolobarometrin (2013) mukaan työpaikoilla kiinnitetään nykyisin paljon huomiota työympäristön turvallisuuteen vain 3% työolobarometrin vastaajista on sitä mieltä, ettei turvallisuusseikkoja ole lainkaan huomioitu viisitoista vuotta sitten tähän ryhmään kuului 18 % vastaajista LSuo

30 Työsuojeluresurssien riittävyydestä työsuojeluhallinnon strategian mukaisesti tarkasteltuna: yritystä, kaikissa yritysjohto; lisäksi virastot ja laitokset Noin asiantuntijaa ja ammattihenkilöä Yli työsuojelun yhteistoimintahenkilöä Kymmeniä työsuojeluviestijöitä: viranomaiset, TTL, TTK, järjestöt jne Työsuojeluhallinto runsas 500 henkilöä: - ministeriö 60 - avit 450 Työnantajan järjestettävää Ei toteudu ilman yhteistoimintatahtoa Viranomaistoimintaa LSuo

31 Varsinaiset tekijät Muutamia eturivin toimijoita ovat: valvontatyöpaikkaa linjaorganisaatioineen ja esimiehineen nimettyä tai valittua työsuojelun yhteistoimintahenkilöä työterveyshuollon ammattilaista (noin 1/400 työntekijää) 600 Työterveyslaitoksen asiantuntijaa (noin 1/3500 työntekijää) 370 työpaikkatarkastuksia tekevää työsuojelutarkastajaa TTK, TSR, TVL jne. jne LSuo

32 Vertailuja Jos jokainen työsuojelun yhteistoimintahenkilö käyttää työpaikallaan työsuojelutehtäviin yhden (1) tunnin vuodessa, panos on yhtä suuri kuin valtion työsuojelutarkastajien työpaikoilla käyttämä aika Jos ja kun työsuojelutarkastuksia tehdään yhteensä vuodessa, vuosittain tarkastetaan noin 10 % valvontatyöpaikoista LSuo

33 Myös ja varsinkin 99 % vaikuttaa kokonaisuuteen Jokainen työpaikka tekee itse oman työturvallisuutensa ja työhyvinvointinsa ja pitää sitä myös yllä Työsuojeluhallinnon osuus on alle 1 % kaikista voimavaroista ja se kohdistetaan synnyttämään tehokkaimmin ja tarkoituksenmukaisimmin haluttua kokonaisvaikutusta Työsuojelu on joukkuelaji; myös 99 % vaikuttaa

34 Mihin työsuojeluviranomaisen valvontavoimavarat riittävät? Viranomaisaloitteisen valvonnnan kohderyhmä? Lähinnä asiakasaloitteista valvontaa? Työpaikat joilla käydään oppimassa? Kaikki asiakasaloitteet hoidetaan Ongelmatyöpaikat; mutta mikä määritelläänkään ongelmaksi? Paljon yli keskinkertaista työpaikkaa Esimerkilliset työpaikat LSuo

35 Julkilausuttuja lähtökohtia Työsuojeluhallinnon perustehtävä on työpaikkatarkastusten tekeminen Suomessa on valittu pysyviin vaikutuksiin pyrkivä tarkastusstrategia Tarkastusten laajuutta ja syvyyttä ei heikennetä vaan siitä pidetään kiinni Asiakasaloitteiseen kysyntään vastataan täysimääräisesti Työsuojeluhallinnon toimipisteet on sijoitettu työpaikkatarkastusten (eikä esimerkiksi esi- ja jälkitöiden tekemisen) kannalta optimaalisesti

36 Viranomaisten tarkastusmäärien lisäämisen perusteista Teoriassa tarkastusmääriä voidaan lisätä, jos se valitaan prioriteetiksi Tarkastusmäärien lisäämisessä on oltava maltillinen ainakin kahdesta syystä: Tarkastustoiminnan vaikuttavuudesta ei ole erityisempää suomalaiseen dataan ja näyttöön perustuvaa tietoa, vaikka oletuksena on, että tarkastuksista on hyötyä Tarkastusten lisäämisen rajahyödystä ei ole mitään tietoa eli ei tiedetä eikä osata edes arvioida kuinka suuri lisähyöty saadaan viimeksi tehdystä tarkastuksesta kun tarkastuksen asemesta tehdäänkin tarkastusta Noin tarkastusta näyttäisi vielä olevan taloudellisestikin kannattava investointi (vrt. Levine/Ahonen)

37 Ongelmallisimpien tarkastuskohteiden määrä Jos tarkastetut työpaikat olisi valittu satunnaisesti, tarkastustilastojen perusteella voidaan päätellä, että valtakunnan tasolla: kaikkien ongelmallisimpia työpaikkoja (tarkastus on johtanut esitutkintapyyntöön) on noin ongelmallisia työpaikkoja (tarkastaja on antanut kehotuksen) on noin Mitä todennäköisimmin tarkastuskohteet on valittu siten, että tarkastukset kohdistuvat ongelmallisille tai ongelmallisiksi oletetuille työpaikoille, joten edellä olevat luvut ovat oletettavasti yläkantissa

38 Viranomaisvalvonnan kohdistamisen tärkeysjärjestyksen vaihtoehtoja A-tyypin työpaikka Ei ole työsuojelun yhteistoimintaorganisaatiota B-tyypin työpaikka Ei ole työsuojelun yhteistoimintaorganisaatiota C-tyypin työpaikka On työsuojelun yhteistoimintaorganisaatio Ei ole toimivaa työterveyshuoltoa On toimiva työterveyshuolto On toimiva työterveyshuolto Ovatko nämä työpaikat Suomen työsuojeluvalvonnan ykkösprioriteetti? Vai ovatko nämä? Vai nämäkö ovat työsuojeluvalvonnan ykkösprioriteetti?

39 Millä perusteella valvontaa pitäisi suunnata? Työsuojeluvalvonnan suuntaamisen nelikenttä Paljon asiakasaloitteita Vähän asiakasaloitteita Paljon säännösten vastaisia olosuhteita Painopiste Viranomaisaloitteisen valvonnan ehkä erityinen painopiste? Vähän säännösten vastaisia olosuhteita Linnunpesä-ilmiö voi ohjata voimavaroja väärään suuntaan? Ei aiheuta erityisiä valvontatoimia LSuo

40 Valinnanmahdollisuuksia Valitaanko viranomaisten valvontakohteet viranomaisaloitteisesti vai asiakasaloitteisesti? Pitäisikö viranomaisvalinnassa painottaa esim. tiedossa olevia toimialakohtaisia riskitekijöitä; työpaikan omaa työhyvinvoinnin tai työturvallisuuden hallintakykyä; ja/vai valvontatoimenpiteen vaikuttavuuspotentiaalia? Miten (työpaikkoihin kohdistuvassa) viranomaistoiminnassa otetaan huomioon ajankohtaiset (valtakunnantasoiset) yhteiskuntapoliittiset vaikuttavuustavoitteet? Mitä näihin kysymyksiin annettavat vastaukset vaikuttavat työpaikkatason omiin ratkaisuihin?

41 Työsuojelun vastuualueiden runkosuunnitelman valtakunnalliset valinnat

42 Eurooppalainen näkemys lainsäädännön kehittämissuunnista (COWI, 2015) - 1 -

43 Eurooppalainen näkemys lainsäädännön kehittämissuunnista (COWI, 2015) - 2 -

44 Katse kauas horisonttiin: Mitä työn muutos voisi merkitä Vanhassa työssä on mahdollista koota asianosaiset yhteiseen pöytään keskustelemaan työpaikan ongelmien ratkaisusta. Miten se tehdään uudessa työssä, joka on moniaikaista ja -paikkaista, etä- ja monisidonnaista kertatyötä? Yhä harvemman työntekijän työ tehdään hänen yhden ja oman työnantajansa työpaikan seinien sisäpuolella. Käsitepari-harjoituksia: Epätyypillinen työkyky epätyypillinen työ Työntekijän työkyky työnantajan työnantokyky LSuo

45 Kiitokset huomiostanne! Kysymyksiä, kommentteja? Työ on tehtävä joukolla, kilvan ja iloisella mielellä. Työ voi olla tekijälleen mieluista, aika siinä kuluu huomaamatta aivan nopeaan, valmista tulee paljon, jälki tulee hyvää. Lähde: Kustaa Vilkuna, Työ ja ilonpito