Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Transkriptio

1 Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii

2 Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien ja ammattitautien ennaltaehkäisemiseksi ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi.

3 Työterveys 2015 valtioneuvoston periaatepäätös Strategian pääpaino on työelämän laadun parantamisessa, työkyvyn ylläpitämisessä ja edistämisessä ehkäiseviä toimenpiteitä tehostamalla sekä kattavien ja laadukkaiden työterveyshuoltopalvelujen turvaamisessa

4 Tärkeimmät strategiset linjaukset työterveyshuollon kehittämisessä vuoteen 2015 ovat: 1. Työelämän laadun parantaminen 2. Terveyden ja työkyvyn ylläpitäminen ja edistäminen 3. Kattavien ja laadukkaiden työterveyshuoltopalvelujen y turvaaminen Näiden strategioiden avulla tuetaan kokonaisvaltaista työhyvinvointia, työssä jaksamista ja jatkamista sekä edistetään työelämän vetovoimaisuutta ottamalla huomioon tasa-arvonäkökohdat.

5 Vuonna 2002 voimaan tulleen työterveyshuoltolain uudistuksen tarkoituksena on työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon yhteistoimin edistää (12 ) 1) työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä, 2) työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, 3) työntekijöiden terveyttä sekä työ ja toimintakykyä i t k työuran eri vaiheissa i ja 4) työyhteisön y toimintaa.

6 Hyvä työterveyshuoltokäytäntö tä tö Hyvään työterveyshuoltokäytäntöön kuuluu myös se, että hoitoon ja kuntoutukseen ohjaaminen on yksi osa pitkäjänteistä t i tä ja suunnitelmallista preventiivistä työterveyshuoltoa. Yhteistyön onnistumisen kannalta on vastavuoroisesti tärkeää, että kuntoutuksen yhteistyökumppanit t it tuntevat t t työterveyshuollon toimintatavat kuten hyvän työterveyshuoltokäytännön.

7 Yhteistyö potilaan ja työpaikkojen kanssa Sujuva ja luottamuksellinen hoitosuhde potilaan kanssa on edellytys työkyvyn tukemisessa Työterveyshuollon yhteistyö työpaikkojen edustajien ( työntekijät, esimiehet, johto, henkilöstöhallinto, työsuojelu- ja luottamusmiesjärjestelmä) kanssa on kuntoutukseen liittyvän toiminnan perusta.

8 Työnjako varhaisen tuen mallissa esimerkki Rovaniemen kaupunki Työstä selviytymisen arvion työpaikalla tekee esimies yhdessä työntekijän kanssa. Työkyvyn y y arvion terveydentilan pohjalta tekee työterveyshuollon ammattilaiset

9

10

11 VARHAISEN TUEN PROSESSI Rovaniemen kaupunki TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAT TOIMENPITEET Esimies ottaa asian puheeksi viivyttelemättä -lomake voi olla apuna -sovitaan toimenpiteet ja seuranta -tarvitt.ohjanta työterveyshuoltoon terveysongelmissa Ongelmia työssä selviytymisessä/ vuorovaikutuksessa/lisääntyneet poissaolot/syrjäänvetäytyminen YHTEISTYÖ- NEUVOTTELUT TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMENPITEET: -terveydentilan ja työkyvyn arvio -kuntoutustoimenpiteet -eläkelausunnot -mikäli työpaikalla ei ole esimiehen kanssa käyty keskustelua, ohjataan tähän -sairauden hoito -lähete erikoissairaanhoitoon ja/ tai konsultaatioon - seuranta Tuloksena voi olla: työn jatkuminen ennallaan, työn ja työjärjestelyjen muutos, koulutus, kuntoutus, uusi työ, eläkeratkaisut SEURANNAN SOPIMINEN

12 Kenelle työkyvystä huolehtiminen kuuluu? 1. Työntekijän huolenpito työkyvystään Työntekijän tulee tehdä parhaansa työ- ja toimintakykynsä ylläpitämiseksi työuransa kaikissa vaiheissa. 2. Lähiesimiehen toimenpiteet Työpaikalla tehtävät muutokset, jotka tukevat työkykyä 3. Hallinnonalan l toimenpiteet it t Soveltuvan työtehtävän etsimisestä omalta hallinnonalalta.

13 4. Henkilöstöyksikön toimenpiteet - Tukee edellä mainittuja toimenpiteitä ja selvittää myös uudelleen sijoituksia 5.Työterveyshuolto - Selvittää terveydentilaan liittyvät edellytykset y ja käynnistää sekä ammatillisen että lääkinnällisen kuntoutuksen tarvittaessa. - Kokonaistyökyvyn arvio ja siihen liittyvät suositukset 6. Kuntien eläkevakuutuksen ja/ tai Kelan toimenpiteet - Tarvittava kuntoutus ( ammatillinen yleensä Kevan ja lääkinnällinen Kelan kautta)

14

15 Haasteita ammatillisen kuntoutuksen t k polulla ll Ollaanko ajoissa? Mistä maksaja kuntoutukselle? Mistä uutta asennetta työnantajille vajaakuntoisuutta kohtaan? Mistä uskallusta ja motivaatiota kuntoutujalle? Mistä resursseja ja osaamista työterveyshuoltoon ammatillisen kuntoutuksen prosessin seurantaan? Erityisesti: koulutukseen ohjaus; koulutuspaikat, koulutusvaatimukset; koulutuskokeilut Onko verkostoyhteistyössä vielä virittämistä: erityisesti työvoimahallinto?

16 Panostusta tarvitaan vielä sekä asenteellisella että rahallisella tasolla, mutta kuntoutus kannattaa aina!