OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

Transkriptio

1 OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

2 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin rivijäseniä varhaiskasvatuksesta yliopistoihin Vastausprosentti 38,5 81 % kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa 39 % peruskoulussa työssä 84 % vakinaisessa palvelussuhteessa 5 % esimiehenä

3 Työtyytyväisyys ja työstä innostuminen 78 % opettajista kokee erittäin tai melko usein työstä innostumista 79 % opettajista kokee, että työhön on mukava syventyä erittäin tai melko usein Naisten ja miesten välillä molemmissa selkeä ero 82 % opettajista kokee erittäin tai melko usein tyytyväisyyttä nykyiseen työhönsä Naisten ja miesten välillä selkeä ero Muiden alojen keskiarvoon nähden arvot paremmat

4 Kehittymis- ja vaikuttamismahdollisuudet Valtaosa opettajista kokee, että voi käyttää erittäin tai melko paljon työssään tietojaan ja taitojaan Naisten ja miesten välillä selkeä ero Kaksi kolmasosaa opettajista kokee, että työ tarjoaa erittäin tai melko paljon mahdollisuuksia hlökohtaiseen kehittymiseen Naisten ja miesten välillä selkeä ero Muiden alojen keskiarvoon nähden arvot paremmat

5 Kuormitustekijät 1/3 Työn määrä Alle kolmannes opettajista kokee, että voi vaikuttaa erittäin tai melko paljon työmääräänsä Alle 31 vuotiaista vain 25 % Yli puolet opettajista kokee, että on erittäin tai melko usein liikaa töitä Vakinaisissa palvelussuhteissa koettiin tilanne heikommaksi kuin määräaikaisissa Muiden alojen keskiarvoon nähden tulokset heikompia

6 Kuormitustekijät 2/3 Ristiriitaiset odotukset 39 % opettajista kokee, että työssä on erittäin tai melko paljon eri tahojen ristiriitaisia odotuksia Esimiesten työssä korostuvat (58 %) Työuran keskivaiheilla olevat vuotiaat kokivat enemmän ristiriitaisia odotuksia työssään kuin muut Muiden alojen keskiarvoon nähden tulos heikompi

7 Kuormitustekijät 3/3 Työajan riittävyys Alle puolet opettajista kokee, että työaika on erittäin tai melko usein riittävä Vain runsas neljännes esimiehistä kokee työajan riittävän Kiirettä työssään kokee erittäin tai melko paljon kolme neljästä (72 %) Esimiehistä 84 %

8 Työkyky Työkykyarvio 1-10 Opettajien arvio omasta työkyvystä matalampi kuin muilla aloilla (ka. 8,23) Vakinaisissa palvelussuhteissa olevien työkykyarviot ja vuotiaiden joukossa heikommat kuin muissa ikäryhmissä Miehillä keskiarvo matalampi kuin naisilla

9 Työstressi Kolmannes opettajista kokee erittäin tai melko usein työn aiheuttamaa stressiä Työstressin kokeminen vaihteli ikäryhmittäin Korostuu työuran keskivaiheilla olevat vuotiaat ja nuorten alle 31 vuotiaiden ryhmä Muiden alojen keskiarvoon nähden tulos merkittävästi heikompi Stressillä tarkoitetaan tilannetta, jossa ihminen tuntee itsensä jännittyneeksi, levottomaksi, hermostuneeksi, ahdistuneeksi tai hänen on vaikea nukkua asioiden vaivatessa jatkuvasti mieltä.

10 Väsymys 36 % opettajista kokee erittäin tai melko usein itsensä poikkeuksellisen väsyneeksi Väsymyksen kokeminen vaihteli ikäryhmittäin Korostuu nuorten alle 31 vuotiaiden ryhmä ja työuran keskivaiheilla olevat vuotiaat Muiden alojen keskiarvoon nähden tulos selvästi heikompi

11 Lomautusten vaikutukset Lomautetuista kaksi kolmasosaa kokee olleen negatiivisia vaikutuksia omaan jaksamiseen Seurauksia lomautuksista ansiot laskivat puolet ilmoitti työmääränsä kasvaneen 39 % ilmoitti arvostuksensa työnantajaa kohtaan laskeneen 18 % ilmoitti ryhmäkokojen kasvusta 17 % ilmoitti työyhteisökonflikteista Lomautettujen arvio omasta työkyvystä oli selkeästi heikompi kuin muiden (ka. 8,09)

12 Työyhteisöjen toimivuus Opettajista 74 % kokee, että yhteistyö työpaikoilla sujuu erittäin tai melko hyvin 72 % kokee saavansa täysin tai melko riittävästi tukea työyhteisön jäseniltä Naisten ja miesten välillä tuloksessa ero Iän myötä kokemus tuesta vähenee 64 % oli sitä mieltä, että työpaikan ilmapiiri on kannustava ja uusia ideoita tukeva

13 Kehityskeskustelut 73 % oli käynyt kehityskeskustelun viimeisen 12 kuukauden aikana Määräaikaisista vain 54 % Alle 31 vuotiaista vain 58 % Erittäin tai melko paljon hyötyä kehityskeskustelusta työssä jaksamisen kannalta oli kokenut neljännes (27 %) Miehistä lähes puolet koki, että kehityskeskusteluista ei ollut lainkaan tai melko vähän jaksamisen kannalta hyötyä

14 Esimieheltä saatava tuki ja apu Kaksi kolmasosaa kokee, että saa esimieheltään tukea ja apua täysin tai melko riittävästi työtehtävien hoitamiseen Tuen ja avun kokemisen määrä vähenee iän myötä Nuorimmassa ikäryhmässä 80 % kokee saavansa täysin tai melko riittävästi tukea ja apua esimieheltä työtehtäviensä hoitamiseen

15 Johtopäätökset 1/2 Opettajat ovat varsin sitoutuneita työhönsä arvostavat työtään ja sisäinen motivaatio työhön on korkealla tasolla Työaika ei kuitenkaan riitä nykytehtäviin opettajat ja opetusalan esimiehet tekevät enemmän mihin työaika antaa mahdollisuuden runsaasti kiireen kokemusta ja työajan riittämättömyyttä Työyhteisöt kantavat aikaisempaa paremmin yhteistyötä tehdään entistä enemmän

16 Johtopäätökset 2/2 Työkuorma valuu reippaasti yli ja sillä on seurauksensa Opettajat kokevat voimakasta ja jatkuvaa väsymystä ja työstressiä intensiivinen ihmissuhdetyö vaatii riittävän pitkiä palautumisjakso Korostuu esimiesten työaika, mikä on tulosten perusteella täysin riittämätön. Opetusalalle luotu suuria yksiköitä.

17 Summa summarum 1/2 Arvostaako yhteiskunta riittävästi opettajien tekemää työtä? Opetusalan lomautuksista huolestuttavia ja vain negatiivisia vaikutuksia. Tulokset kyseenalaistavat kuntien tekemät taloudelliset ratkaisut. Tarvitaan nopeasti toimia opettajien ja opetusalan esimiesten työkuormituksen hallitsemiseksi; työn määrän rajaamiseksi työajan riittävyyden varmistamiseksi ja väsymyksen ja työstressin torjumiseksi TARVITAAN PITKIÄ PALAUTUMISJAKSOJA UUDELLEEN TÖIDEN ORGANISOINTIA TYÖNOHJAUSTA jne.

18 Summa summarum 2/2 Senioriohjelmat eivät riitä pidentämään työuria, vaan toimet on aloitettava viimeistään työuran keskivaiheilla aivan uran alussa olevat huomioitava myös Esimiesten ajanpuute vaikuttaa negatiivisesti muiden hyvinvointiin myös opetusalan esimiesten hyvinvoinnista ja toimintamahdollisuuksista huolehdittava