Työsuojelun Suomi -joukkue historiasta oppien uusiin haasteisiin

Transkriptio

1 Työsuojelun Suomi -joukkue historiasta oppien uusiin haasteisiin TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry:n työsuojelupäivät Kiljavan opisto Leo Suomaa

2 Alustuksen jäsennystä Taustat ja lähtökuopat Nurkkakivet Kuka sen on tekevä? Viranomaiset asialla Moderni tapaturmaohjelma Katsaus maakuntauudistukseen Turvallisempi ja terveellisempi työ kaikille - EU:n työterveys- ja työturvallisuuslainsäädännön uudistaminen (COM(2017) 12 final) Tulevaisuusselonteko työn murros ja suomalaisen työn tulevaisuus

3 Taustat ja lähtökuopat

4 Tässä on muutama lähtötieto 1 Työnantajayrityksiä on noin Työsuojelun valvontalain tarkoittamia valvontatyöpaikkoja on noin Tarjolla olevan työn ja työkyvyn kohtaamattomuuden eli työkyvyttömyyden takia eläkkeellä on noin neljännesmiljoona työntekijää Työtapaturmia korvataan vuosittain suurin piirtein yhtä monta kuin on työpaikkakiusatuksi itsensä kokeneita, ja kumpaisenkin lukumäärä on suurin piirtein puolet valvontatyöpaikkojen lukumäärästä eli noin yksi jokaista työnantajayritystä kohden

5 Tässä on muutama lähtötieto 2 Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuosittain lähes työntekijää Se on noin 30 % ikäluokasta Työikäisiä henkilöitä kuolee vuosittain noin Työpaikkatapaturmissa kuolee vuosittain noin työntekijää Kuolemaan johtaneilla tapaturmilla mitattuna elämä työpaikoilla on keskimäärin suuruusluokaltaan kymmenen kertaa turvallisempaa kuin suomalaisten muu elämä keskimäärin, mikä on työsuojelutyön hieno saavutus

6 Menestystarina yhdessä kuvassa

7 Tässä on muutama lähtötieto 3 Olemme luvanneet itsellemme yhteiskuntana elintason ja etuudet, joiden kustantaminen edellyttää keskimäärin 40 vuoden työuria Ahvenanmaalaisten naisten 37,5 vuoden työurat ovat Suomen pisimmät, esimerkiksi Kainuussa miesten työurat jäävät alle 30 vuoteen Tosiasiassa jäämme eläkkeelle keskimäärin vähän yli 60 vuoden ja työkyvyttömyyseläkkeelle pari vuotta yli 50 vuoden iässä Usein eläkkeelle jäädään alentuneen työkyvyn takia

8 Palkansaajien työpaikkatapaturmien taajuus (tapaturmaa/miljoona työtuntia) Lähde: TVK Kaikki korvatut työpaikkatapaturmat Vähintään 4 päivän työkyvyttömyyteen johtaneet työpaikkatapaturmat

9 Työpaikka- ja työmatkatapaturmakuolemien määrä pitkällä aikavälillä (Lähde: TVK)

10 Pelkkä keskinkertaisuuden tavoittelu tarjoaa työtapaturman vähentämispotentiaalin (Lähde: Janne Sysi-Aho TVK)

11 Moderni tapaturmaohjelma

12 Kun vanhat keinot eivät enää riitä Valvonnan fokuksessa Kypsässä vaiheessa Tähtäimessä

13 Tyypillisiä tekoja (2017- ) Laaditaan konkreettisia case-esimerkkejä tapaturmien Hallinnon sisäisen toiminnan tarkastelu kustannuksista työpaikoilla Nostetaan esille Nolla tapaturmaa -ajattelua ja lisätään työturvallisuustietoutta Saadaan työpaikkoja jakamaan kokemusosaamiseen liittyviä hyviä käytäntöjä Yhteinen aihe ja tekeminen työsuojeluperheen kesken Uusien tutkimusavausten löytäminen ja niiden edistäminen Tutkimukset, joista jo etsitään synergiaa Moderniin tapaturmaohjelmaan liittyen Yhteiset teot Muu yhteistyö Työsuojelun vastuualueilla järjestettyjen työpajojen tulosten perusteella esitettävät toimenpiteet

14 Uusi kysymys: Suosittelisitko lapsellesi työpaikkaa, jossa joka kolmas tai neljäs tulee työkyvyttömäksi? Työkyvyttömyyden takia Suomen työpaikoilta jää eläkkeelle vuosittain noin työntekijää eli pyörein luvuin ikäluokasta joka kolmas tai neljäs työntekijä Kun mielenterveyden häiriöt sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet otetaan samanlaisen huomion kohteeksi kuin työtapaturmat ovat olleen luvulla, tästäkin tulee menestystarina

15 Uusi tilanne vaatii myös uusia mittareita Työtapaturmia voidaan seurata työtapaturmatilastoista Jos ja kun halutaan seurata muitakin kuin työtapaturmista johtuvia työstä poistumisia, tarvitaan myös muita mittareita Eläkkeelle ja varsinkin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisikä ja siirtymisen syyt ovat myös työhyvinvoinnin tason osoittimia

16 Työkyvyttömyyden pääasiallisia syitä

17 Tapaturmantorjunnasta työurien pidentämiseen

18 Eläkkeellesiirtymisiän odote: toteutuma ja tavoite lyhyemmällä aikavälillä

19 Eläkeuudistuksen mahdollinen seuraus: ikääntyneiden työtapaturmat (Lähde: TVK)

20 Tavoitteena on työurien pidentäminen Jotta työurat pidentyisivät, pitää olla kyky tehdä työtä terveys ja turvallisuus, toimintakyky halu tehdä työtä motivaatio, jaksaminen, työn mielekkyys johtamien, tasa-arvo, maahanmuutto, tasa-arvo, kulttuuri mahdollisuus tehdä työtä perhe, työaika, työtavat

21 Mitä kokonaisoptimointi voisi tarkoittaa työsuojelun tai työhyvinvoinnin kannalta? Järjestelmän anteliaisuus Työnantajan työnantokyky Kokonaisoptimointi Työntekijän työkyky

22 Nurkkakivet

23 Työsuojelun oikeudellista kivijalkaa Uudistetun Euroopan sosiaalisen peruskirjan 3 artiklassa on määräykset siitä kuinka varmistetaan tehokas tapa käyttää oikeutta turvallisiin ja terveellisiin työoloihin (valtiosopimukset 80/2002) ILO:n yleissopimukset (esim. nro 81 ja nro 187) velvoittavat Euroopan unioni tukee ja täydentää jäsenvaltioiden toimintaa mm. erityisesti työympäristön parantamisen alalla työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemiseksi. Suomen perustuslain mukaan julkisen vallan on huolehdittava työvoiman suojelusta.

24 Yleissopimus työturvallisuuden ja -terveyden edistämistä (ILO 187/2006) Tässä yleissopimuksessa määräyksiä: kansallisella toimintapolitiikasta kansallisesta työturvallisuus- ja työterveysjärjestelmästä kansallisesta työturvallisuus- ja työterveysohjelmasta kansallisesta ennaltaehkäisevästä työturvallisuus- ja työterveyskulttuurista

25 Työsuojelu kannattaa (ISSA 2012) Hyvin hoidetuilla työsuojeluasioilla on suurin vaikutus vaarojen vähentymiseen, työntekijöiden turvallisuustietoisuuteen, vähentyneisiin työsuojelurikkomuksiin ja työpaikkaturmiin sekä yrityskuvan ja työpaikkakulttuurin parantumiseen samoin kuin seisokkien ja häiriöiden vähentymiseen Yrityksistä 75 % arvioi, että työsuojeluinvestoinnit joko vähentävät tai eivät ainakaan lisää pitkän ajan kustannuksia Työsuojeluinvestointi maksaa itsensä takaisin; ROP (the return of prevention) arvioitiin olevan 2,2

26 Menetetyn työpanoksen kustannus Menetetyn työpanoksen kustannukset ovat (STM:n laskelmassa ilmoitetuin perustein) Suomessa vuositasolla yhteensä noin 24 miljardia euroa Suuruusluokka: Tonni kuussa/palkansaaja Eri menetelmillä on laskettu yrityksistä koottujen tietojen perusteella että tiedossa ja käytössä olevilla toimenpiteillä menetyksistä voidaan leikata 1-3 miljardia Suuruusluokka: Pari tonnia kuussa/työnantajayritys tai Viitonen tai kymppi päivässä/palkansaaja Vrt: kokonaistuntipalkka (2014) oli keskimäärin 16,40

27 Työsuojeluvalvonta kannattaa Science 336, 907 (2012) on julkaissut Levinen tutkimuksen, joka on paras tiedossa oleva laskelma työsuojelutarkastusten kustannusvaikutuksista Tarkastetuissa työpaikoissa työtapaturmakustannukset olivat 26 % pienemmät kuin niissä joita ei ollut tarkastettu Professori Guy Ahonen on laskenut Levinen tutkimuksen mukaisesti että Suomessa työsuojeluvalvonnan hyöty/kustannus-suhde on noin 1,3 (= ROI)

28 Kuka sen on tekevä

29 Muutama tieto työsuojelun nykytilasta eli oikea tuntuu olevan suunta Työolobarometri 2014 (TEM Julkaisuja 49/2015) antaa vastauksen kysymykseen, onko työpaikoilla pyritty vaikuttamaan työympäristön turvallisuuteen Ensimmäisen kerran ajanjaksolla yhteenlasketut vastaukset "Jossain määrin" ja "Paljon" muodostavat 90 % kaikista vastauksista. Ensimmäisen kerran Paljon-vastauksia yli 40 %, peräti 46 %. "Ei lainkaan" -vastausten suhteellinen osuus on vähentynyt vuosi vuodelta ja oli 2014 oli enää 2 %.

30 Työpaikalla vaikutettu työympäristön turvallisuuteen (Lähde: Työolobarometri, TEM julkaisu 10/2017)

31 Fyysisesti raskaaksi koettu työ (Lähde: Työolobarometri, TEM julkaisu 10/2017)

32 Henkisesti raskaaksi koettu työ (Lähde: Työolobarometri, TEM julkaisu 10/2017)

33 Henkinen väkivalta ja työpaikkakiusaaminen (Lähde: Työolobarometri, TEM julkaisu 10/2017)

34 Mistä ristiriitaiselta näyttävä tulos voi johtua Työpaikoilla enenevästi pyritty vaikuttamaan työympäristön turvallisuuteen Myös viranomaistarkastusten määrää on lisätty; tarkastusmäärät on kaksinkertaistettu Työn fyysisen tai henkisen raskauden kokemuksessa ei ole juuri muutosta Kiusaamiskokemukset ovat lisääntyneet Onko syynä esimerkiksi: tuttujen mutta vaikutuksettomien asioiden käsittely odotusten ja vaatimusten lisääntyminen sitä mukaa kuin asiat ovat parantuneet tottuminen joka estää muutoksen havaitsemisen ( sammakko kattilassa -ilmiö )

35 Työsuojeluresurssien riittävyydestä työsuojeluhallinnon strategian mukaisesti tarkasteltuna: yritystä, kaikissa yritysjohto; lisäksi virastot ja laitokset Noin asiantuntijaa ja ammattihenkilöä Yli työsuojelun yhteistoimintahenkilöä Kymmeniä työsuojeluviestijöitä: viranomaiset, TTL, TTK, järjestöt jne Työsuojeluhallinto noin 500 henkilöä: - ministeriö 60 - avit 430 Työnantajan järjestettävää Ei toteudu ilman yhteistoimintatahtoa Viranomaistoimintaa

36 Vertailuja Jos jokainen työsuojelun yhteistoimintahenkilö käyttää työpaikallaan työsuojelutehtäviin yhden (1) tunnin vuodessa, panos on yhtä suuri kuin valtion työsuojelutarkastajien työpaikoilla käyttämä aika Jos ja kun työsuojelutarkastuksia tehdään yhteensä vuodessa, vuosittain tarkastetaan noin 10 % valvontatyöpaikoista

37 Myös ja varsinkin 99 % vaikuttaa kokonaisuuteen Jokainen työpaikka tekee itse oman työturvallisuutensa ja työhyvinvointinsa ja pitää sitä myös yllä Työsuojeluhallinnon osuus on alle 1 % kaikista voimavaroista ja se kohdistetaan synnyttämään tehokkaimmin ja tarkoituksenmukaisimmin haluttua kokonaisvaikutusta Työsuojelu on joukkuelaji; myös 99 % vaikuttaa

38 Viranomaiset asialla

39 Mihin työsuojeluviranomaisen valvontavoimavarat riittävät? Viranomaisaloitteisen valvonnnan kohderyhmä? Lähinnä asiakasaloitteista valvontaa? Työpaikat joilla virkamiehet käyvät oppimassa? Ongelmatyöpaikat; mutta mikä määritelläänkään ongelmaksi? Kaikki asiakasaloitteet hoidetaan Paljon yli keskinkertaista työpaikkaa Esimerkilliset työpaikat

40 Ongelmallisimpien tarkastuskohteiden määrä Jos tarkastetut työpaikat olisi valittu satunnaisesti, tarkastustilastojen perusteella voidaan päätellä, että valtakunnan tasolla: kaikkien ongelmallisimpia työpaikkoja (tarkastus on johtanut esitutkintapyyntöön) on noin ongelmallisia työpaikkoja (tarkastaja on antanut kehotuksen) on noin Mitä todennäköisimmin tarkastuskohteet on valittu siten, että tarkastukset kohdistuvat ongelmallisille tai ongelmallisiksi oletetuille työpaikoille, joten edellä olevat luvut ovat oletettavasti yläkantissa

41 Viranomaisvalvonnan kohdistamisen tärkeysjärjestys A-tyypin työpaikka Ei ole työsuojelun yhteistoiminta-organisaatiota B-tyypin työpaikka Ei ole työsuojelun yhteistoiminta-organisaatiota C-tyypin työpaikka On työsuojelun yhteistoiminta-organisaatio Ei ole toimivaa työterveyshuoltoa On toimiva työterveyshuolto On toimiva työterveyshuolto Ovatko nämä työpaikat Suomen työsuojeluvalvonnan ykkösprioriteetti? Vai ovatko nämä? Vai nämäkö ovat työsuojeluvalvonnan ykkösprioriteetti?

42 Millä perusteella valvontaa pitäisi suunnata? Työsuojeluvalvonnan suuntaamisen nelikenttä Paljon säännösten vastaisia olosuhteita Vähän säännösten vastaisia olosuhteita Paljon asiakasaloitteita Painopiste Linnunpesä-ilmiö voi ohjata voimavaroja väärään suuntaan? Vähän asiakasaloitteita Viranomaisaloitteisen valvonnan ehkä erityinen painopiste? Ei aiheuta erityisiä valvontatoimia

43 Työsuojelun vastuualueiden runkosuunnitelman valtakunnalliset valinnat

44 Kuinka paljon valvontaan kannattaa käyttää resursseja? Ei näin vaan jotenkin tähän tapaan Hyöty Panos Pisteissä [?] hyödyt ovat yhtä suuret, resurssien käytössä on eroa

45 Tarkastajien työajan käyttö 2015??

46 Johtopäätös tarkastusmääristä Vaikka nykyisellä tarkastajamäärällä voitaisiin tehdä työpaikkatarkastusta vuodessa, se ei liene optimaalista voimavarojen käyttöä Tarkoituksena ei ole opettaa työpaikkoja ajatukseen, että työsuojeluviranomaiset huolehtivat niiden asioista Työnantajalla on huolehtimisvelvollisuus Työantajalla ja työntekijöillä on yhteistoimintavelvollisuus Noin oikein kohdennettua, kohdeherkästi ja vaikuttavasti toteutettua korkealaatuista työsuojelutarkastusta vuosittain on Suomen kokoisessa kansantaloudessa riittävä määrä

47 Lyhyt katsaus maakuntauudistukseen

48 Työsuojeluneuvottelukunnassa linjattujen asioiden tilanne 1. Valtion eikä maakuntien tehtävä Hallitus linjannut , että työsuojeluvalvonta on valtion tehtävä. 2. Valtion talousarviossa oma momentti Valmisteluryhmä esittää jatkokäsittelyyn vaihtoehdon, jossa virastolla on kaksi momenttia - yksi työsuojelulle ja toinen muulle virastolle. Työsuojeluvalvonnan oma momentti STM:n pääluokassa turvaa sen, että tulos- ja resurssiohjaus käyvät käsi kädessä

49 Työsuojeluneuvottelukunnassa linjattujen asioiden tilanne 3. Puolueettomuus ja riippumattomuus (ILO) Puolueettomuus ja riippumattomuus on tunnistettu ja sen edellyttämät kirjaukset on tehty valmisteluryhmän esitykseen luonnokseksi laista Valtion lupa-, ohjaus ja valvontavirastoksi sekä sen perusteluihin. Puolueettomuuden ja riippumattomuuden sisältö on saman laajuinen kuin nykyisessä mallissa, vaikkakin luonnoksen kirjaukset ovat osin eri sanamuodoin, johtuen mm. viraston eri tyyppisestä rakenteesta.

50 Työsuojeluneuvottelukunnassa linjattujen asioiden tilanne 4. STM:n ohjauksessa Työsuojelun ohjaus on määritetty STM:n tehtäväksi luonnokseen laista Valtion lupa-, ohjaus ja valvontavirastoksi sekä lain perusteluihin. Viraston yhteinen ohjaus toteutetaan ministeriöiden kesken. Yhteinen ohjaus ei koske työsuojelun sisällön asioita. 5. Hallintoportaiden lisäämistä ei pidetä työsuojeluvalvonnan kannalta perusteltuna. Työsuojelu on valmistelussa olevassa virastossa oma toimialansa. STM:n ja työsuojeluviranomaisen väliin ei ole tulossa hallintoportaita

51 Käytännössä Työsuojelun viranomaisvalvonta jatkuu ja sen jatkuvuus turvataan Olennaisin muutos on alueellisen viranomaistoiminnan muuttuminen valtakunnalliseksi: viidestä viranomaisesta tulee yksi viranomainen Viranomaisen sijoituspaikka on ratkaisematta Viraston virkamiehiä on, kuten nyt, sijoitettuna alueellisesti tarkastustoiminnan kannalta perustelulla tavalla Erilaisia kehittämishankkeita arvioidessaan ministeriö suhtautuu myönteisesti Luova-ympäristöön siirtymistä helpottavaan ja tukevaan toimintaan Ministeriö on tarvittaessa myös itse aktiivinen käynnistämään hankkeita, joilla varmistetaan työsuojeluviranomaisen tuloksellinen toiminta uudessa virastossa

52 Odotettavissa vuoteen 2019 Siirryttäessä viideltä työsuojelun vastuualueelta yhdeksi työsuojelun toimialueeksi luodaan yksi ja yhtenäinen työsuojeluviranomainen, joka toimii asiakaslähtöisesti vastaten muuttuvan työelämän tarpeisiin kehitetään tai otetaan käyttöön valvonnan, lupien käsittelyn ja neuvonnan parhaat käytännöt varmistetaan valvonnan yhtenäisyys ja riskiperusteisuus varmistetaan resurssien tehokas käyttö ja henkilöstön sijoittuminen niin valtakunnallisesti kuin alueellisestikin vaikuttavan valvonnan aikaansaamiseksi varmistetaan kriittisten tehtävien tehokas hoitaminen erityisesti muutosvaiheessa.

53 Turvallisempi ja terveellisempi työ kaikille - EU:n työterveys- ja työturvallisuuslainsäädännön uudistaminen ( ; COM(2017) 12 final)

54 Komissio määrittelee tiedonannossa tärkeimmät toimet I. Tehostetaan työperäisen syövän torjuntaa antamalla lainsäädäntöehdotuksia, joihin liittyy uutta ohjeistusta ja tiedostusta. II. Autetaan yrityksiä, erityisesti mikro- ja pk-yrityksiä noudattamaan työsuojelusääntöjä. III. Yhteistyössä jäsenvaltioiden ja työmarkkinaosapuolten kanssa poistetaan ja ajantasaistetaan vanhentuneet säännöt sekä keskitetään toimet suojelun parantamiseen ja laajentamiseen, sääntöjen noudattamiseen ja noudattamisen valvontaan työpaikoilla.

55 I Työperäisen syövän torjunta Komissio on jo antanut ja suunnitelman mukaan antaa vielä ehdotuksia uusiksi määräyksiksi Suomen kannalta tärkeää työntekijöiden terveyden suojelu ja yritysten yhtäläiset toimintaedellytykset työntekomaasta riippumatta Raja-arvojen perustelut arvioidaan kolmikantaisesti TTN:ssä Suomi on tukenut komission ehdotusten hyväksytyksi tulemista Esityksille täytyy saada riittävä kannatus ilman että syntyy niiden hyväksymisen estävä määrävähemmistö Työperäisen syövän vähentämisen ja estämisen suunnitelma on toteuttamiskelpoinen, vaikka se ei ole täydellinen. Suunnitelmaa tulisi laajentaa koskemaan myös työhön liittyviä sairauksia EU:n työsuojelun puitestrategian mukaisesti.

56 Karsinogeenit: Vapaaehtoinen kolmikantalupaus - Suomen hallitus mukana

57 II Autetaan erityisesti mikro- ja pk-yrityksiä Lähimpään kymmeneen pyöristettynä 100 % Suomen yrityksestä on mikroja pk-yrityksiä Loogisempaa voisi olla erityisen miettiminen niiden yritysten varalle, jotka eivät ole mpk-yrityksiä, ja miettiä perusratkaisut mpk-yritysten mittojen mukaan Komissio katsoo, että yritykset tarvitsevat tukea asioissa, jotka koskevat: psykososiaalisia riskejä ja niiden aiheuttamaa stressiä TULES-ongelmia työvoiman lisääntyvää moninaisuuttta, etenkin iäkkäiden työntekijöiden määrän lisääntymistä

58 III Poistetaan ja ajantasaistetaan vanhentuneet säännöt sekä keskitetään toimet sääntöjen noudattamiseen Harkitaan ainakin kuuden direktiivin päivittämistä Perusteltuja ehdotuksia Käsin tapahtuvaa taakkojen käsittelyä koskeva direktiivi (90/269/EY) puuttuu luettelosta

59 III a) Päivitykset, ja mitä siinä harkitaan Työpaikat (89/654/ETY) Työntekotapojen muutoksen vuoksi työpaikan käsitteen selkeyttämistä sekä direktiivin liitteiden ajantasaistamista, yksinkertaistamista tai poistamista. Näyttöpäätteet (90/720/ETY) Tekniikan kehityksen takia vanhentuneiden säännösten poistamista sekä määritelmien päivittämistä. Turvallisuus- ja terveysmerkit (92/58/ETY) Liitteiden muuttamista, jotta selkeytettäisiin direktiivin suhdetta standardiin EN ISO Biologiset tekijät (2000/54/EY) Liitteen III päivittämistä. Aluksilla tapahtuva sairaanhoito (92/29/ETY) Lääkintätarvikkeiden luettelon ajantasaistamista sekä pohditaan direktiivin ja Kansainvälisen merenkulkujärjestön ja Kansainvälisen työjärjestön säännösten yhteensopivuutta. Henkilönsuojainten käyttö (89/656/ETY) Henkilönsuojainten määritelmän teknistä päivitystä.

60 III b) Keskitetään toimet sääntöjen noudattamiseen Komissio kiinnittää tiedonannossa huomiota kansallisten säädösten tarkistamiseen ja ajantasaistamiseen, jolloin tavoitteena tulisi olla tarpeettomien säännösten poistaminen ja hallinnollisten rasitteiden vähentäminen - työntekijöiden suojelua heikentämättä Komissio kiinnittää tiedonannossa huomioita itsenäisten ammatinharjoittajien suojeluun Asiasta on verraten vanha neuvoston suositus Komissio nostaa tiedonannossaan esiin myös yksityisiin kotitalouksiin taloustyöhön palkatut työntekijät. Komissio pitää tärkeänä, että jäsenmaissa keskitetään tehokkaita toimia työsuojelusäädösten noudattamiseen työpaikoilla

61 Arviota komission tiedonannosta Suomi kannattaa komission pyrkimystä uudistaa EU:n työterveys- ja työturvallisuuslainsäädäntöä, jossa tavoitteena on antaa ajantasaisempia, selkeämpiä, johdonmukaisempia ja tarkoituksenmukaisempia säädöksiä On tärkeää, että työsuojelun tasoa pyritään edelleen parantamaan myös kokonaisvaltaisella lainsäädännöllä, jossa on otettu huomioon uudet riskit ja muuttuvat työn muodot Suomi edellyttää, että nykyaikaistamisohjelman toimeenpanossa työmarkkinaosapuolet ovat tiiviisti mukana Keskeiset tavoitteet (työperäisen syövän torjunta, mikro ja pk-yritysten tukeminen työsuojelusääntöjen noudattamisessa koskien erityisesti psykososiaalisia riskejä, tuki- ja liikuntaelinten sairauksia (TULES) sekä työelämän moninaisuutta), vanhentuneiden sääntöjen päivittäminen ja parempi noudattaminen ovat hyvin perusteltuja ja kannatettavia kehityskohteita

62 Tulevaisuusselonteko työn murros ja suomalaisen työn tulevaisuus

63 Hallitus antaa eduskunnalle tulevaisuusselonteon Hallitus antaa kerran vaalikaudessa eduskunnalle yhteiskunnan pitkän ajan valintoja käsittelevän tulevaisuusselonteon Kunkin selonteon aihepiiri on rajattu politiikkapäätösten kannalta keskeisiin strategisiin kysymyksiin vuoden ajanjaksolla Selonteko tarjoaa aineksia myös laajempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun

64 Tulevaisuusselonteko työn tulevaisuudesta Juha Sipilän hallituksen tulevaisuusselonteon teemana on työn murros ja suomalaisen työn tulevaisuus Tulevaisuusselonteko valmistuu kahdessa osassa vuosina 2017 ja 2018: kesällä 2017 jaettu ymmärrys siitä, miltä näyttää suomalainen työ ja työelämä tulevaisuudessa kesällä 2018 valmiuksien luominen siihen systeemiseen muutokseen mitä työn murros aiheuttaa Tähän mennessä julkaistu: Mikko Dufva, Minna Halonen, Mika Kari, Tapio Koivisto, Raija Koivisto ja Jouko Myllyoja Kohti jaettua ymmärrystä työn tulevaisuudesta, Valtioneuvoston kanslia, Tässä on paikka vaikuttaa: historiasta oppien uusiin haasteisiin!

65 Kiitos! Työ on tehtävä joukolla, kilvan ja iloisella mielellä. Työ voi olla tekijälleen mieluista, aika siinä kuluu huomaamatta aivan nopeaan, valmista tulee paljon, jälki tulee hyvää. Lähde: Kustaa Vilkuna, Työ ja ilonpito