SAK:N 22. TYÖYMPÄRISTÖSEMINAARI

Transkriptio

1 SAK:N 22. TYÖYMPÄRISTÖSEMINAARI Valtiovallan tervehdys Ylijohtaja Leo Suomaa

2 Kolmikanta kivijalkana Suomen työsuojeluhallinnon toiminta nojaa lujaan kolmikantaiseen kivijalkaan: Työsuojeluhallinnon tulee työsuojelun edistämiseksi: [--] 7) harjoittaa kiinteää yhteistoimintaa työnantajien ja työntekijöiden järjestöjen kanssa työsuojelun alalla; [--] (Laki työsuojeluhallinnosta, 2 1 momentti) Työsuojelua koskevien periaatekysymysten käsittelyä, työsuojelun yhtenäistämistä ja edistämistä sekä alan yhteistoiminnan kehittämistä varten on ministeriön yhteydessä työsuojeluneuvottelukunta. Neuvottelukunnan kokoonpanossa, jonka valtioneuvosto määrää kolmivuotiskaudeksi kerrallaan, on otettava huomioon edustavimpien työmarkkinajärjestöjen ja muiden työsuojelun kehittämisen kannalta merkittävien tahojen edustus.[--] (4 1 momentti) 2

3 Työsuojelun oikeudellinen perusta Euroopan sosiaalisen peruskirjan 3 artiklassa on määräykset siitä kuinka varmistetaan tehokas tapa käyttää oikeutta turvallisiin ja terveellisiin työoloihin (valtiosopimukset 80/2002) ILO:n yleissopimukset (erit. nro 81) velvoittavat Euroopan unioni tukee ja täydentää jäsenvaltioiden toimintaa mm. erityisesti työympäristön parantamisen alalla työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemiseksi. Suomen perustuslain mukaan julkisen vallan on huolehdittava työvoiman suojelusta. 3

4 Työsuojelu on yrityksille kannattavaa (ISSA 2012) Hyvin hoidetuilla työsuojeluasioilla on suurin vaikutus vaarojen vähentymiseen, työntekijöiden turvallisuustietoisuuteen, vähentyneisiin työsuojelurikkomuksiin ja työpaikkaturmiin sekä yrityskuvan ja työpaikkakulttuurin parantumiseen samoin kuin seisokkien ja häiriöiden vähentymiseen Yrityksistä 75 % arvioi, että työsuojeluinvestoinnit joko vähentävät tai eivät ainakaan lisää pitkän ajan kustannuksia Työsuojeluinvestointi maksaa itsensä takaisin; ROP (the return of prevention) arvioitiin olevan 2,2 eli euro tulee takaisin 2,2 eurona 4

5 Viranomaisvalvonta on tuottava valtion sijoitus Science 336, 907 (2012) on julkaissut Levinen tutkimuksen, joka on paras tiedossa oleva laskelma työsuojelutarkastusten kustannusvaikutuksista Tarkastetuissa työpaikoissa työtapaturmakustannukset olivat 26 % pienemmät kuin niissä joita ei ollut tarkastettu Professori Guy Ahonen on laskenut Levinen tutkimuksen mukaisesti että Suomessa työsuojeluvalvonnan hyöty/kustannus-suhde on noin 1,3 (= ROI eli sijoitetun pääoman tuotto on 30 %) 5

6 Suomen työsuojelun suuri linja Suomessa työsuojeluvalvonta perustuu samalle ajatukselle kuin työsuojelun säädösvalmistelu: mitä työmarkkinaosapuolten kanssa yhdessä kehitetään ja valmistellaan ja mistä ollaan yhtä mieltä, pannaan yhdessä myös täytäntöön Viranomaisvalvonta tukee ja toteuttaa luottamukseen nojaavaa yhteistä kolmikantaista tahtoa: siksi viranomaisvalvonta tukee työpaikkojen omaa toimintaa siksi valvonnassa tarvitaan osaamista ja paneutumista siksi rangaistukset eivät ole viranomaisen ensisijainen keino 6

7 Kaikkiin pöytiin jossa asioista päätetään Hallituksen näkökulmasta suuri osa työsuojelun asialistasta tulee Euroopan unionin toimielimistä Työsuojeluasiat kuuluvat jaetun toimivallan alaan: jäsenvaltio voi käyttää sitä toimivaltaa, jota EU ei ole käyttänyt Euroopan komissiolla on työsuojelun strategiakehys, se arvioi työsuojeluvalvonnan laatua ja se valmistelee työsuojelulainsäädäntöä EU:lla on neuvoa-antava työsuojelukomitea (ACHS) ja työsuojeluvirasto (EU-OSHA) Bilbaossa Neuvoa-antava komitea ja EU-OSHA:n hallintoneuvosto ovat Euroopan tason kolmikantapöytiä Myös hallituksen edustajan kannalta on tärkeää, että näissä pöydissä on Suomesta kaikkien kolmikannan osapuolten vahva edustus 7

8 Eurooppalaisen pöydän asioita EU arvioi (REFIT) työsuojelulainsäädäntöään eli työsuojelulainsäädäntöämme: COM(2013) 685/2 COWI Evaluation of the practical implementation of the EU Occupational Safeyty and Health (OSH) Directives in EU Member States (September 2015) ACHS:n kanta COWI:n raportista Neuvoston päätelmät työsuojelun strategiakehikosta EU:n johtavien työsuojelutarkastajien komitean (SLIC) arviointi Suomen työsuojeluvalvonnasta Katso myös: 8

9 Suomen työsuojeluvalvonta: SLIC-arviointiryhmän myönteiset havainnot Työympäristöasiat ovat tärkeitä poliittisessa päätöksenteossa. Kolmikantayhteistyö on toimivaa ja tehokasta, työmarkkinaosapuolten asiantuntemus ja tuki varmistetaan. Strategiat ja keskeiset ammattitautien, työtapaturmien ja kuormituksen vähentämistavoitteet ovat osuvia ja perusteltuja. Tarkastajat ovat päteviä, sitoutuneita ja ammattitaitoisia. Vuoropuheluun perustuva tarkastusmenetelmä on tehokas, työnantaja poistaa yleensä puutteet ilman sanktioiden käyttöä. Tarkastustoiminnasta valitetaan harvoin. 9

10 Suomen työsuojeluvalvonta: SLIC-ryhmän esittämät kehittämiskohteet Valvonnan toimintatavoissa on eroja vastuualueiden (tarkastajien) välillä (mm. kirjallinen vaarojen arviointi, tarkastusten asialistat), valvontaa tulisi yhtenäistää. Tarkastusten lukumäärä on melko vähäinen, vaikka tarkastusmääriä on nostettu. Mikroyrityksiä tarkastetaan harvoin toimialoilla, joilla ei ole erityisiä riskejä. Myös mikroyrityksiä tulisi valvoa tehokkaasti. Tarkastuksia olisi tehtävä riittävästi ennalta ilmoittamatta. Noin puolet resursseista käytetään työterveyden ja - turvallisuuden valvontaan, loput käytetään ns. pelisääntöjen valvontaan. Onko suhde oikea? Yhteistyötä AVI-organisaation sisällä ja työsuojeluvalvonnan ja työterveyshuollon välillä voisi kehittää. 10

11 Työsuojelun vastuualueiden runkosuunnitelman valtakunnalliset valinnat 11

12 Muutama sana kansallisesta säädösvalmistelusta Ajankohtaiset hankkeet liittyvät mm. räjäytystyön turvalliseen suorittamiseen, sähkömagneettisten kenttien haitallisten vaikutusten vähentämiseen, biologisten ja kemiallisten tekijöiden aiheuttamien vaarojen torjuntaan sekä koneturvallisuuteen Harmaan talouden torjuntaa on tarkoitus tehostaa laajentamalla työsuojeluviranomaisten tiedonsaantioikeuksia Kolmikantaisesti tarkoitus myös arvioida, onko sellaista työsuojelusääntelyä, joka on vanhentunutta tai käynyt muuten tarpeettomaksi ja joka aiheuttaa haittaa yritystoiminnalle Katso myös: 12

13 Työsuojelun kehittäminen: Tietoperustaa on määrätietoisesti vahvistettu Työsuojelun vastuualueiden vertaisarvioinnit Työsuojeluvalvonnasta vastuualueille annetut laatupalautteet Työsuojeluvalvonnan toimintaympäristöanalyysi Työelämä katsaus Työn henkinen ja ruumiillinen rasittavuus Menetetyn työpanoksen aiheuttamat kustannukset Säädösten sujuvoittamisselvitys (TTN) Tulossa: Vera tietää. Mitä haluaisit Veralta kysyä? 13

14 Työsuojeluvalvonnan resurssinäkymiä: talousarvio Työsuojelun aluehallintoviranomaisten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2014 tilinpäätös 2015 talousarvio 2016 talousarvioesitys (1000 ) (1000 ) (1000 ) Harmaan talouden valvonta jatkuu vaikka erityisrahoitus loppuu 14

15 Työsuojeluvalvonnan resurssinäkymiä: kehyspäätökset Työsuojelun aluehallintoviranomaisten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) (1000 ) (1000 ) (1000 ) Resurssit vakaat ja jokseenkin toteutuneen käytön nykytasolla 15

16 Työsuojeluresurssien riittävyydestä työsuojeluhallinnon strategian mukaisesti tarkasteltuna: yritystä, kaikissa yritysjohto; lisäksi virastot ja laitokset Noin asiantuntijaa ja ammattihenkilöä Yli työsuojelun yhteistoimintahenkilöä Kymmeniä työsuojeluviestijöitä: viranomaiset, TTL, TTK, järjestöt jne Työsuojeluhallinto runsas 500 henkilöä: - ministeriö 60 - avit 450 Työnantajan järjestettävää Ei toteudu ilman yhteistoimintatahtoa Viranomaistoimintaa 16

17 Varsinaiset tekijät Muutamia eturivin toimijoita ovat: valvontatyöpaikkaa linjaorganisaatioineen ja esimiehineen nimettyä tai valittua työsuojelun yhteistoimintahenkilöä työterveyshuollon ammattilaista (noin 1/400 työntekijää) 600 Työterveyslaitoksen asiantuntijaa (noin 1/3500 työntekijää) 350 työpaikkatarkastuksia tekevää työsuojelutarkastajaa TTK, TSR, TVL jne. jne. 17

18 Vertailuja Jos jokainen työsuojelun yhteistoimintahenkilö käyttää työpaikallaan työsuojelutehtäviin yhden (1) tunnin vuodessa, panos on yhtä suuri kuin valtion työsuojelutarkastajien työpaikoilla käyttämä aika Jos ja kun työsuojelutarkastuksia tehdään yhteensä noin vuodessa, vuosittain tarkastetaan noin 10 % valvontatyöpaikoista Useimpina työpäivinä jokainen työpaikka luo, ylläpitää ja parantaa itse omaa työhyvinvointitasoaan 18

19 Onko mitään saatu aikaan? 25-vuotiaiden eläkkeellesiirtymisiän odote on noussut 2,1 vuotta vuosina Työkyvyttömyysläkkeelle siirtyneiden määrä on laskenut 27 % vuodesta 2005 vuoteen 2014 Työpaikkatapaturmien taajuus (lukumäärä miljoonaa työtuntia kohden) on laskenut 3,1 yksikköä vuoden 2005 tasosta (32,4) vuoden 2014 tasolle (29,3) Vahvistettujen ammattitautien lukumäärä on lähes puolittunut vuodesta 2005 vuoteen

20 Tutkimuspäällikkö Anna-Maija Lehto: Työolojen tulevaisuudesta Ei ole myöskään mitään itsestään selviä trendejä, kuten työvoiman kahtiajakautuminen hyviin ja huonoihin töihin, tai työpaikkojen ja ammattien voimakas häviäminen digitalisoitumisen tai robottien vuoksi. Liian usein nämä muutokset otetaan annettuina. [--] Aiemmat vuosikymmenet ovat osoittaneet, että työelämän laadun heikkenemiseen voidaan puuttua: kiirettä ja henkistä rasittuneisuutta on voitu vähentää ja pätkätöiden tai halpatöiden yleistyminen on voitu pysäyttää. Lähde: Tieto&trendit 4/2015 Anna-Maija Lehto on tehnyt pitkän kansallisen ja kansainvälisen työuran työelämän tutkijana. 20

21 Työsuojelutyön hieno saavutus Esimerkki valaisee Anna-Maija Lehdon väitettä: Kuolemaan johtaneilla tapaturmilla mitattuna elämä työpaikoilla on keskimäärin suuruusluokaltaan kymmenen kertaa turvallisempaa kuin suomalaisten muu elämä keskimäärin, mikä on työsuojelutyön hieno saavutus Tästä on hyvä jatkaa kohti 0 tapaturmaa Kiitokset, työsuojelun varsinaiset tekijät! 21