Psykososiaalinen hyvinvointi työssä

Transkriptio

1 Psykososiaalinen hyvinvointi työssä Perusasiat kuntoon - Parempi työ -seminaari Leila Partanen-Salosto STM, Työsuojeluosasto

2 Esityksen sisältö Työhyvinvoinnin lisääminen ja psykososiaalisen kuormittumisen vähentäminen tavoitteena - ajankohtaista STM:ssa Psykososiaaliseen hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä tutkimusten valossa Psykososiaaliset kuormitustekijät ja riskien hallinta työpaikoilla

3 STM:n työympäristön ja työhyvinvoinnin linjausten tavoitteet vuoteen 2020 Elinikäinen työssäoloaika pitenee kolmella vuodella vuoteen 2020 mennessä Ammattitautien määrä vähenee 10% Työpaikkatapaturmien taajuus alenee 25% Työn aiheuttama haitallinen kuormitus vähenee: Koettu fyysinen kuormitus vähenee 20% Koettu psyykkinen kuormitus vähenee 20 %

4 Ajankohtaista Psykososiaalista kuormitusta koskeva työsuojelun valvontaohje tekeillä Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston kampanja Healthy workplaces manage stress vuosina psykososiaalisen kuormituksen vähentämiseksi tuottaa ja levittää käytännöllisiä työkaluja, opastusta ja hyviä käytäntöjä psykososiaalisten riskien hallintaan ja työperäisen stressin ehkäisemiseen ja vähentämiseen Työelämä 2020-hanke(TEM koordinoi) Työhyvinvointi ja terveys yksi strateginen painopiste Jokaisen työpaikan omat valinnat ja toimet

5 Työhyvinvoinnin mahdollisuudet - valtakunnallinen verkostoyhteistyö TYÖHYVINVOINTIFOORUMI - työpaikkojen työhyvinvointitoiminta - yhteistyö työpaikkojen sisällä - työpaikkojen ja työhyvinvoinnin kehittäjien yhteistyö - viestintä - alueellinen ja valtakunnallinen toiminta -tunnustuksien antaminen -verkostokonseptin vakiinnuttaminen -toimintatapa työpaikkojen hyvien käytäntöjen jakamiseen Työhyvinvoinnin kehittäminen johtamisen keinoin JOHTAMISEN KEHITTÄMISVERKOSTO - johtamisen ja esimiestyön hyvät käytännöt - julkisen sektorin johtamisen laatukriteerit - ikäjohtaminen - johtamiskoulutuksen laatu ja saatavuus Eurooppalainen kampanja Yhteistyöllä riskit hallintaan

6 Työhyvinvoinnin osa-alueet (Muokattu Naumanen & Liesivuori 2009)

7 Psykososiaaliseen hyvinvointiin työssä vaikuttavia tekijöitä tutkimusten mukaan Työn vaatimusten ja työn hallinnan mahdollisuuksien tasapaino (mm. Karasek & Theorell 1990) psyykkiselle hyvinvoinnille haitallisinta runsaat vaatimukset yhdistettynä vähäisiin hallinnan mahdollisuuksiin ja vähäiseen sosiaaliseen tukeen Työn vaatimusten ja työn voimavarojen tasapaino (Schaufeli & Baker 2004) voimavaroja työssä voi saada mm. itse työtehtävästä, työyhteisöstä, organisaatiotasolta (mm. esimiehen tuki) Työssä ponnistelu on tasapainossa työn palkitsevuuden kanssa (Siegrist 1996)

8 Johtamisen oikeudenmukaisuus päätöksenteon ja kohtelun oikeudenmukaisuus johdonmukaiset ja läpinäkyvät periaatteet vuorovaikutus ja kuulluksi tuleminen (mm. Tepper 2001, Kivimäki ym. 2003) Työpaikan sosiaalinen pääoma: luottamus, yhteisöllisyys, vastavuoroisuus, aktiivinen toiminta yhteiseksi hyväksi korkea sosiaalinen pääoma työpaikalla pienentää sairastumisen ja masennuksen riskiä (Oksanen 2009) työyhteisön hyvällä ilmapiirillä, mielekkäillä työtehtävillä, esimiehen tuella ja kannustus- ja palkitsemisjärjestelmien kehittämisellä eniten vaikutusta nykyisessä työssä jatkamisajatuksiin (Manka & Nuutinen 2013)

9 Liiallinen ja jatkuva stressi työhyvinvoinnin esteenä Lähde: Rantanen TTL 2003 VAIKUTTAVUUS Positiivinen stressi Hienoa työskennellä Vaatimukset kasvavat TilapäinenUni- väsymys häiriöt Ylikuormitusraja Hälyttävät väsymys esioireet : Krooninen Fysiologiset Mikään ei riitä Kukaan ei välitä Olen kestävyyteni rajoilla En kelpaa Alentunut itsetunto Kyynisyys Uupuminen Olen lopussa Energian rapautuminen 9 Työkyvyttömyys AIKA 9

10 Työn psykososiaaliset kuormitustekijät voivat liittyä Työn sisältöön vaihtelevat eri toimialoilla ja ammateissa esim. jatkuva valppaana olo, liian yksitoikkoinen työ, toistuvat vaikeat vuorovaikutustilanteet asiakastyössä, liiallinen tietokuorma Työn järjestelyihin työtehtävien suunnittelu ja organisointi, työn teon edellytykset esim. kohtuuton aikapaine, liiallinen tai liian vähäinen työn määrä, puutteelliset työvälineet, epäselvät vastuut ja tehtävänkuvat, työajoista johtuvat haittatekijät Työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen esim. toimimaton yhteistyö, huono tiedonkulku, häirintä tai muu epäasiallinen kohtelu, puutteellinen tuki

11 Psykososiaalista kuormitusta voivat aiheuttaa myös mm. työpaikan epävarmuus, työn ja perhe-elämän ristiriitaiset vaatimukset ja muut työpaikan ulkopuoliset tekijät Usein haitallinen kuormitus syntyy eri tekijöiden yhteisvaikutuksesta Työn voimavaratekijät ehkäisevät psykososiaalisten kuormitustekijöiden aiheuttamaa haittaa Yksilölliset erot ja voimavarat voivat myös ehkäistä tai lisätä kuormitustekijöiden aiheuttamaa haittaa

12 Psykososiaalisten riskien hallinta Riskien arviointi: kuormitustekijöiden tunnistaminen ja niiden haittavaikutusten arvioiminen Toimintasuunnitelman laatiminen, toteutus ja arviointi Prosessin omistajuus niillä, joita se koskee (johto, työntekijät ja heidän edustajansa) Toimenpiteet voivat olla ennalta ehkäiseviä haitallista vaikutusta vähentäviä korjaavia tai jälkikäteisiä toimia

13 Käytännön menetelmiä työhyvinvointitoiminnan tason arvioimiseksi ja työhyvinvoinnin lisäämiseksi tuore Työhyvinvointifoorumin verkkojulkaisu Esimerkkejä työhyvinvoinnin palvelutarjonnasta ja toimintamalleista. Työpaikkojen työhyvinvointitoiminnan tason määritys ja kehittäminen. ( Ravantti, E. 2013, Työterveyslaitos) koottu eri työkalut, toimintamallit ja palvelut, joilla voi arvioida oman yrityksen työhyvinvointitoiminnan tasoa: oletteko kehityspolulla perustasolle, hyvällä perustasolla, toiminnan kehittäjä vai edelläkävijä?

14 Miksi kannattaa pyrkiä edelläkävijäksi? Psykososiaalisten riskien hallintaan liittyvät hyvät käytännöt heijastavat pohjimmiltaan hyviä käytäntöjä organisaation johtamisessa, oppimisessa ja kehittämisessä, sosiaalisessa vastuullisuudessa. (Prima EF-opas,2009) Psykososiaalisten riskien hyvä hallinta on vaivan arvoista: samalla kun se parantaa työntekijöiden hyvinvointia, edistetään tuottavuutta, tuotteiden parempaa laatua ja asiakastyytyväisyyttä sekä organisaation houkuttelevuutta hyvänä työnantajana