SUOMEN AKTUAARIYHDISTYS THE ACTUARIAL SOCIETY OF FINLAND

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMEN AKTUAARIYHDISTYS THE ACTUARIAL SOCIETY OF FINLAND"

Transkriptio

1 81 SUOMEN AKTUAARIYHDISTYS THE ACTUARIAL SOCIETY OF FINLAND WORKING PAPERS ISSN SUOMEN AKTUAARIYHDISTYS The Actuaral Socety of Fnland 81 Alho, Mar Laksäätesen tapaturmavakuutuksen taulustomaksujärjestelmän rskmaksututkmuksen perusperaatteet tomntaympärstö ja lansäädännön putteet (2005)

2 LAKISÄÄTEISEN TAPATURMAVAKUUTUKSEN TAULUS- TOMAKSUJÄRJESTELMÄN RISKIMAKSUTUTKIMUKSEN PERUSPERIAATTEET TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA LAINSÄÄDÄNNÖN PUITTEET SHV-harjotustyö (suppea) Mar Alho

3 Summary The am of ths work s to descrbe the basc prncples of rsk premum research n the feld of statutory accdent nsurance and ts general ratng system, wth specal attenton to Fnnsh legslaton and ts regulatons. The statutory accdent nsurance wth ts premums and compensatons s defned by the Fnnsh Employment Accdent Insurance Act and on any of ts complementary laws or regulatons. The calculaton bases for the accdent nsurances were determned by the Fnnsh Mnstry of Socal Affares and Health untl the end of year In the begnnng of 1999 ths procedure was abandoned for the reason that the state governed accdent nsurance busness of the nsurance companes operatng n a free market envronment would be n conflct wth the EU competton legslaton. Due to these changes, the accdent nsurance law was amended and the content of the calculaton bases was defned more closely. The key purpose of the laws regulatng the statutory accdent nsurance s to determne the rsk correlaton of the accdent nsurance premum. The Federaton of Accdent Insurance Insttutons (FAII) n Fnland functons as the coordnatng organ of all the organsatons whch are engaged n statutory accdent nsurance. Accordng to law, every nsurance company handlng the statutory accdent nsurance n Fnland has to be a member of the FAII. The FAII s oblgated by law to collect and mantan offcal accdent statstcs. The FAII must also conduct surveys on the nsurance premums and the related work accdents and occupatonal dseases. As a result of the above mentoned oblgatons, the FAII produces an annual publcaton on the rsk premum of the statutory accdent nsurance, and supples the resulted nformaton to any engaged partes. The rsk premum research of the FAII concentrates on the so-called net rsk premum or the rsk premum wthout the rsk ncrement. Even though all the known changes durng the followng year concernng the legslaton and the calculaton bases are taken nto consderaton n the rsk premum research, t does not gve an exact fnal estmate on the level of the rsk premums. Therefore, the nsurance companes must take nto consderaton other factors as well, such as the rsk ncrement, when determnng the fnal rsk premums. The chapter 2 contans a descrpton of the legslatve requrements for determnng the statutory accdent premum and the calculaton bases, that wll be approved by the board of drectors of a nsurance company. In the same chapter the role of the FAII as the coordnatng organ n the statutory accdent nsurance busness and ts oblgatons are dscussed. At the end of the chapter, there s a short descrpton of the general ratng system and the vocatonal classes and rsk categores as descrbed by the FAII. The chapter 3 focuses on the rsk premum research done by the FAII. The chapter ncludes also a descrpton of the statstcal nformaton, ts collecton and benefts to the rsk premum research.

4 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO Ylestä laksäätesestä tapaturmavakuutuksesta Rskmaksu 2 2 LAKISÄÄTEINEN TAPATURMAVAKUUTUS JA LAINSÄÄDÄNTÖ Tapaturmavakuutusmaksu ja lansäädäntö Tapaturmavakuutuslatosten ltto Taulustomaksujärjestelmä 6 3 RISKIMAKSUTUTKIMUS Tapaturmavakuutuslatosten lton rskmaksututkmus Käytettävä tlastoanesto Keskmäärästen vastuuluokttasten rskmaksujen määrttämnen Lopullsten rskmaksujen määräämnen 13

5 1 1 JOHDANTO 1.1 Ylestä laksäätesestä tapaturmavakuutuksesta Laksäätenen tapaturmavakuutus on maamme vanhn sosaalvakuutus. Sosaalvakuutukselle on omnasta, että se perustuu lansäädäntöön ta stä on muuton edstetty julksen vallan tomenpten. Sosaalvakuutuksella tarkotetaan ryhmävakuutusta, joka otetaan nn sanottujen sosaalsten rsken el vanhuuden, sarauden, työkyvyttömyyden, työttömyyden ta kuoleman varalle. Laksäätesen tapaturmavakuutuksen lsäks sosaalvakuutuksks luetaan sarausvakuutus, työeläkevakuutus, työttömyysvakuutus sekä työntekjän ryhmähenkvakuutus. Laksäätenen tapaturmavakuutus perustuu tapaturmavakuutuslakn sekä stä täydentävn muhn lakehn ja säädöksn. Ensmmänen lak kosken työtapaturmavakuutuksa tul vomaan vuonna Nykynen tapaturmavakuutuslak on tullut vomaan vuonna Lak e ole kutenkaan pysynyt sellasenaan vaan korvausten ssältöä on kehtetty ja hnnottelua koskeva säännöksä on purettu. Laksäätesen tapaturmavakuutusjärjestelmän ja -lansäädännön kehttämsestä vastaavat yhtestyössä työmarkknaosapuolet, laksäätestä tapaturmavakuutusta harjottavat vakuutusyhtöt sekä sosaal- ja terveysmnsterö. Laksäätesen tapaturmavakuutuksen tomeenpanon valvonta kuuluu pääasassa Vakuutusvalvontavrastolle. Suomessa työnantaja on velvollnen vakuuttamaan työntekjänsä mahdollsten työtapaturmen ja ammatttauten varalta laksäätesellä tapaturmavakuutuksella. Työnantajan vakuuttamsvelvollsuus perustuu tapaturmavakuutuslakn. Pokkeuksena tästä kutenkn ovat pentyönantajat sekä Suomen valto, jolla kysestä vakuuttamsvelvollsuutta e ole. Tässä työssä pentyönantajlla tarkotetaan työantaja, joden kalentervuoden akana teettämen työpäven lukumäärä yhteensä on enntään 12. Pentyönantajan työssä tapahtuneden vahnkojen korvaukssta huoleht Tapaturmavakuutuslatosten ltto. Valton palveluksessa oleven työntekjöden laksäätesestä tapaturmavakuutuksesta huoleht Valtokonttor. Vakuutusyhtöllä, jolla on tomlupa laksäätesen tapaturmavakuutuksen harjottamseen, on laksäätesen tapaturmavakuutuksen myöntämspakko. Myöntämspakolla tarkotetaan stä, että vakuutusyhtö e vo keltäytyä antamasta ta ptämästä vomassa sltä haettua tapaturmavakuutuslan mukasta vakuutusta. Laksäätesen tapaturmavakuutuksen tarkotuksena on turvata työntekjän tomeentulo, jos hänelle sattuu työssään ta työmatkallaan tapaturma ta jos hän sarastuu ammatttautn. Tapaturmavakuutuslak määrttelee korvattavan vahnkotapahtuman sekä maksettavat korvaukset. Laksäätenen tapaturmavakuutus korvaa muun muassa vahngosta aheutuneet tarpeellset saraanhoto- ja tutkmuskulut sekä lääknnällsen ja ammatllsen kuntoutuksen. Vakuutuksen perusteella maksetaan myös pävärahaa, hattarahaa sekä tapaturma- ja perhe-eläkettä. Työntekjällä on ana okeus tapatur-

6 2 makorvaukseen huolmatta stä, onko työnantaja täyttänyt vakuuttamsvelvollsuutensa va e. Jos työnantaja on lamnlyönyt vakuuttamsvelvollsuutensa, Tapaturmavakuutuslatosten ltto huoleht korvausten maksamsesta. Tapaturmavakuutuslan mukaan laksäätesen tapaturmavakuutuksen maksuja määrättäessä penemmät vakuutuksenottajat ovat taulustomaksujärjestelmän prssä, kun taas suurten yrtysten vakuutukset ovat erkostarffotava. Taulustomaksujärjestelmässä se vakuutusmaksun osa, joka määräytyy vahnkotlastoaneston perusteella, arvodaan ana laajan tlastoaneston pohjalta, kun taas erkosmaksujärjestelmssä kyseseen vakuutusmaksun osaan vakuttavat suoraan myös asakkaan omat vahnkotlastot. Tämä tarkottaa käytännössä stä, että erkosmaksujärjestelmässä olevan yrtyksen vakuutusmaksuun vakuttavat yrtyksen omassa työssä sattuneet työtapaturmat ja nstä maksetut korvaukset. 1.2 Rskmaksu Rskmaksulla tarkotetaan korvausmenojen kattamseks kerättävää vakuutusmaksun osaa. Rskmaksu saadaan, kun vähennetään vakuutuksenottajan lopullsesta vakuutusmaksusta hotokulukuormtus sekä veroluonteset erät. Edellä mantulla tavalla määrtelty rskmaksu muodostuu nän ollen vakuutuksen perusteella maksettaven korvausten vakuutuksen alkamshetkeen pääomtetusta nykyarvosta, odotettavssa olevsta pääomtuskoron ylttävstä sjotustomnnan tuotosta sekä rsk- el varmuuslsästä. Rsklsä tarvtaan, koska rskn kantamnen stoo rskpääomaa, ja pääoman sjottaja puolestaan vaat sjottamalleen rskpääomalle tuottoa. Tosnaan rskmaksulla tarkotetaan pelkästään vakuutuksen perusteella maksettaven korvausten vakuutuksen alkamshetkeen pääomtettua nykyarvoa. Tällasessa määrttelyssä unohdetaan kokonaan rsklsän ja mahdollsten pääomtuskoron ylttäven sjotustuottojen vakutus, jollon ols syytä huomoda, että kyseessä on rskmaksu lman rsklsää. Rskmaksupromllella tarkotetaan rskmaksua jaettuna palkkasummalla ja kerrottuna tuhannella. Tapaturmavakuutuslatosten lton laksäätesen tapaturmavakuutuksen taulustomaksujärjestelmän rskmaksututkmuksessa rskmaksulla tarkotetaan rskmaksua lman rsklsää el nn sanottua nettorskmaksua. Nän ollen vakuutusyhtöden, jotka käyttävät rskmaksututkmusta oman tarffnsa perustana, tulee arvoda, paljonko hedän tulee kuormttaa rskmaksututkmuksesta saatua rskmaksupromllea rsklsällä. Kuten tapaturmavakuutuslatosten lton rskmaksututkmuksessakn, käytetään tässä työssä rskmaksutermä tavallsesta määrttelystä pokkeavassa merktyksessä.

7 3 2 LAKISÄÄTEINEN TAPATURMAVAKUUTUS JA LAINSÄÄDÄNTÖ 2.1 Tapaturmavakuutusmaksu ja lansäädäntö Laksäätenen tapaturmavakuutus perustuu tapaturmavakuutuslakn. Laksäätesen tapaturmavakuutuksen vakuutusmaksun perusteet on määrtelty tapaturmavakuutuslassa sekä sosaal- ja terveysmnsterön asetuksssa. Keskesenä peraatteena on tapaturmavakuutusmaksun rskvastaavuus. Vuoden 1998 loppuun ast laksäätesen tapaturmavakuutuksen laskuperusteet vahvst sosaal- ja terveysmnsterö. Vuoden 1999 alusta tul vomaan lakmuutokset, joden seurauksena laksäätesen tapaturmavakuutuksen hnnottelu osttan vapautu. Nämä lakmuutokset olvat välttämättömä, jotta laksäätesen tapaturmavakuutuksen harjottamnen muuta vapaan klpalun alasta vakuutustomntaa harjottaven vakuutusyhtöden yhteydessä e ols rstrdassa EU:n klpalulansäädännön kanssa. Vuoden 1999 alussa vomaan tulleden muutosten mukaan jokasella laksäätestä tapaturmavakuutusta harjottavalla vakuutusyhtöllä tulee olla vakuutusyhtön halltuksen hyväksymät vakuutusmaksujen laskuperusteet. Laskuperusteden tulee olla hyväksytyt ennen sen vakuutuskauden kauden alkua, jollon laskuperusteta on tarkotus soveltaa. Laskuperusteta tulee soveltaa kakkn vakuutuskauden akana vomassaolevn vakuutuksn. Vakuutusmaksu lasketaan vakuutuskauden alkamspävänä vomassa oleva laskuperusteta noudattaen. Vakuutusyhtön on sovellettava laskuperusteta yhdenmukasest kakkn vakuutuksenottajn. Jos vakuutusyhtö haluaa tehdä muutoksa laskuperustesn kesken vakuutuskauden, sen tulee soveltaa yhtön halltuksen hyväksymää muutosta kakkn nhn vakuutuksn, john kysestä laskuperustetta on kysesen kauden akana sovellettu. Tapaturmavakuutuslan 35 :ssä on estetty mona vakuutusmaksuja koskeva peraatteta. Pykälän mukaan vakuutusyhtöden tulee asettaa vakuutusmaksunsa sten, että ne ovat kohtuullsessa suhteessa vakuutukssta aheutunesn kustannuksn. Vakuutusmaksujen tulee ottaa huomoon myös vakuutettaven kohteden erlanen tapaturma- ja ammatttautrsk. Sosaal- ja terveysmnsterö antaa tarkempa määrtyksä rsken luokttelusta ja vakuutusmaksun määräytymsestä ammatn ja työn vaarallsuuden mukaan. Pykälässä otetaan kantaa myös sompen el nn sanottujen erkostarffotaven vakuutusten vakuutusmaksun määräytymseen. Lan mukaan erkostarffotaven vakuutusten vakuutusmaksun määräytymsessä tulee vakuutuksenottajan oman vahnkotlaston vakutus vakuutusmaksuun ottaa huomoon. Tarkempa määräyksä vahnkotlaston huomoon ottamsesta laksäätesessä tapaturmavakuutuksessa antaa sosaal- ja terveysmnsterö. 35 :n mukaan vakuutusmaksuhn tulee ssältyä myös nn sanottu työsuojelumaksun osuus, joka käytetään työsuojelun edstämseen. Vuonna 2005 tämän maksunosan suuruus on 1,75 % työnantajan vakuutusmaksusta. Sosaal- ja terveysmnsterön antamassa asetuksessa sanotaan, että laskuperustesn tulee ssältyä Tapaturmavakuutuslatosten lton ylläptämän ammatt- ja vastuuluok-

8 4 tuksen mukaan määräytyven vakuutusmaksujen taulustomaksuperusteet sekä vakuutuksenottajan oman vahnkotlaston huomoon ottavat erkosmaksuperusteet. Asetuksen mukaan taulustomaksuperusteden on perustuttava vakuutettavan työn tapaturma- ja ammatttautrskn. Perusteet ptää asetuksen mukaan johtaa käyttäen joko vakuutusyhtön omaa ta laajempaa vahnkotlastoanestoa. Käytettävssä olevasta tlastoanestosta johdettujen tapaturmavakuutusmaksujen on oltava kohtuullsessa suhteessa vakuutukssta aheutunesn korvauksn ja kustannuksn. Lansäädännössä otetaan kantaa myös nden työntekjöden työn ammattluoktteluun, jotka tekevät useaa erlasta työtä. Määräyksen mukaan tällasen useampaa työtä tekevän työntekjän ammattluokka määräytyy vaarallsmman työn laadun mukaan. Tätä vaarallsnta ammattluokkaa sovelletaan työntekjän koko palkkasummaan. Vakuutusmaksun perusteena olevsta palkosta on säädetty palkka-asetuksessa (1145/2004). 2.2 Tapaturmavakuutuslatosten ltto Tapaturmavakuutuslatosten kesknästä yhtestyötä varten on perustettu Tapaturmavakuutuslatosten ltto (TVL). Laksäätestä tapaturmavakuutusta harjottaven vakuutusyhtöden tulee tapaturmavakuutuslan nojalla olla lton jäsenä. TVL:n tarkotuksena on tapaturmavakuutuslan mukasest toma laksäätestä tapaturmavakuutusta harjottaven vakuutuslatosten yhtestyöelmenä, edstää laksäätesen tapaturmavakuutuksen er osapuolten sekä tomeenpanojärjestelmän välstä yhtestomntaa, ehkästä työtapaturma ja ammatttauteja sekä kehttää tapaturmavakuutusta ja sen tomeenpanojärjestelmää. Tapaturmavakuutuslassa on annettu määräyksä stä, mtä tehtävä TVL:lle kuuluu. Tapaturmavakuutuslassa erkseen manttujen tehtäven lsäks lassa on sanottu, että tarkempa säännöksä TVL:n tehtävstä annetaan lton säännössä, jotka sosaal- ja terveysmnsterö vahvstaa. TVL:n tehtävn kuuluu säännöstä annetun asetuksen nojalla muun muassa: - vrallsten tapaturmatlastojen keruu ja ylläpto - tapaturmavakuutuksen tomeenpanoa koskeva ohjestus - pentyönantajen ja vakuutuksen lamnlyöneden työnantajen tössä sattuneden tapaturmen korvaamnen - neuvonta ja palvelu korvausasossa ja ns. korvaustakuun hotamnen asan vvästyessä vakuutuslatoksessa - laksäätestä tapaturmavakuutusta koskeva koulutus- ja tedotustomnta - korvausten hotamnen ns. yhtestakuun perusteella vakuutuslatoksen konkurssn yhteydessä - tapaturmavakuutuslan soveltamsta koskevat päätökset Tapaturmavakuutuslassa määrätään, että TVL:n tehtävänä on laata työtapaturma- ja ammatttauttlasto. Lton tulee myös tehdä työtapaturmen ja ammatttauten ehkä-

9 5 syä edstävä tutkmuksa sekä selvtyksä ehkäsyn ja seurausten välsstä suhtesta. Edellä manttujen lsäks lton tulee tehdä selvtyksä myös vakuutusmaksujen ja työn aheuttaman tapaturma- ja ammatttautrskn välsestä yhteydestä. Täyttääkseen tapaturmavakuutuslassa säädetyt tehtävät TVL kerää vakuutusyhtöltä vakuutuskantaa ja maksettuja korvauksa ssältävän tlastoaneston. Lassa on annettu tarkat ohjeet stä, mtä tetoja vakuutusyhtöden tulee kalentervuosttan tomttaa TVL:lle. TVL ylläptää edellä manttuja tetoja työtapaturma- ja ammatttautreksterssä. Sosaal- ja terveysmnsterön tulee lan mukaan antaa määräyksä rsken luokttelusta. Tämän säännöksen sekä edellä mantun tlastontvelvotteen avulla mnsteröllä on okeus teettää TVL:lla valtakunnallsa rsktutkmuksa. Rsktutkmuksen avulla vodaan seurata tapaturma- ja ammatttautrskn kehtystä ammatt- ta vastuuluokttan muun muassa työsuojelutomnnan tehokkaaks kohdentamseks. TVL käyttää kysestä tlastoanestoa myös tapaturmavakuutusmaksua koskevan rskmaksututkmuksen tekemseen. TVL:n rskmaksututkmus annetaan vuosttan kakken vakuutusyhtöden sekä vakuutusvalvontavranomasten käyttöön. Rskmaksututkmuksen tarkotuksena on antaa tetoa valtakunnallsesta rsktasosta. Lopullsen päätöksen markknolla käytettävstä rskmaksusta tekee kutenkn jokanen vakuutusyhtö tse, sllä jodenkn vakuutusyhtöden tlastoanesto saattaa olla rttävän suur oman yhtökohtasen rskmaksututkmuksen tekemseen. Valtakunnallnen rskmaksututkmus on välttämätön apu esmerkks penlle vakuutusyhtölle, jotka evät pysty oman tlastoanestonsa penuuden vuoks johtamaan rskmaksuja pelkästään oman yhtönsä tlastoanestosta. Jolle valtakunnallsta rskmaksututkmusta ols, saattas jollekn penlle yhtölle olla mahdotonta laata lan mukasa el rskvastaava laskuperusteta. Tämän vuoks on välttämätöntä, että TVL tekee vuosttasen rskmaksututkmuksen. Rskmaksututkmuksen johdosta kaklla alalla tomvlla yhtöllä on käytössään samat tedot, jollon lajn läpnäkyvyys paranee ja tämä saattaa edstää klpalua. Edellä estetty tlastoyhtestyö on sallttua myös EU:n komsson mukaan. Komsso on antanut vakuutusalaa koskevan ryhmäpokkeusasetuksen, jonka puttessa tlastoyhtestyö, mallvakuutusehtojen laatmnen, poolyhtestyö sekä turvalatteden hyväksymnen ja lkkeden auktorsont on hyväksyttyä. Ryhmäpokkeusasetusta pdettn hyväksyttävänä, koska se e ole rstrdassa vapaan klpalun kanssa ja se loppujen lopuks kotuu asakkaden eduks. Yhtenä Tapaturmavakuutuslatosten lton tehtävänä, tapaturmavakuutuslan mukaan, on huolehta vakuuttamsvelvollsuutensa lamnlyöneden työnantajen tössä sattunesta tapaturmsta maksettavat korvaukset sekä nältä työnantajlta perttävät vakuutusmaksut. Näden maksujen permseks TVL ylläptää omaa nn sanottua TVL:n tarffa. TVL:n tarff perustuu rskmaksun osalta edellä manttuun rskmaksututkmukseen ja multa osn arvotuhn keskmääräsn vakuutusmaksujen osn. TVL on kutenkn luopumassa TVL:n tarffn julkasemsesta, koska sen on katsottu hämärtävän TVL:n roola varsnasen vakuutusmaksutason määräämsessä.

10 6 TVL vastaa myös vakuutuslatosten yhtesest kustannettaven eren ja muden laksäätesten eren laskelmsta. Esmerkk tällasesta vakuutusyhtöden yhtesest kustannettavasta erästä on vakuuttamsvelvollsuudesta vapautettujen työnantajen el pentyönantajen tössä sattunesta tapaturmsta maksettavat korvaukset. TVL huoleht korvausten maksamsesta käytännössä, mutta korvauksn käytettävät rahat kerätään kaklta laksäätestä tapaturmavakuutusta harjottavlta vakuutusyhtöltä. 2.3 Taulustomaksujärjestelmä Taulustomaksujärjestelmä on tarkotettu nlle vakuutuksenottajlle, joden oma vahnkotlasto e ole rttävä ykslöllseen vakuutusmaksun määräämseen el tarffontn. Järjestelmä on tarkotettu myös penlle vakuutuksenottajlle, jotka ovat sosaalja terveysmnsterön asetuksen mukaan pakollsest taulustotarffotava vakuutuksa. Pakollsest taulustotarffotava vakuutuksa ovat sellaset, joden vakuutusmaksu alttaa asetuksessa annetun vakuutusmaksurajan. Taulustomaksujärjestelmän mukasa maksuja vodaan soveltaa myös uusn vakuutuksenottajn, jolla e velä ole rttävää vahnkotlastoa oman ykslöllsen vakuutusmaksun määräämseen. Taulustomaksujärjestelmässä vakuutusmaksu määräytyy kakken järjestelmän prn kuuluven vakuutusten yhtesen vahnkotlaston sekä vakuutuksenottajan omen palkkatetojen pohjalta. Taulustomaksujärjestelmässä rskt luoktellaan ammatn ja työn vaarallsuuden mukaan. TVL ylläptää valtakunnallsta ammattluoktusta, joka perustuu edellä manttuhn asohn. TVL:n ammattluoktusta käytetään laksäätesen tapaturmavakuutuksen tlastonnn ja hnnottelun pohjana. Tämän ammattluoktuksen avulla pystytään määrttelemään kunkn ammattluokan tapaturma- ja ammatttautrsk. TVL:n ammattluoktus pohjautuu Tlastokeskuksen ammattluoktukseen. Ammattluoktuksen perusteena käytetään ammatta el stä työtä, jota vakuutettava henklö tekee. Henklön koulutuksella ta asemalla e ole vakutusta ammattluoktukseen. Nykysn käytössä oleva ammattluoktus on vuodelta Koska taulustomaksujärjestelmän tarffont perustuu ammattluoktukseen, tulee työnantajen lmottaa maksamensa palkkojen lsäks myös ammattluokka, johon työntekjä kuuluu. Vastaavast lmottaessaan toteutuneta vahnkoja, työnantajalla on velvollsuus lmottaa vahngottuneen ammattluokka vahnkolmotuksessa. Ammattluokat ryhmtellään työn vaarallsuuden mukaan vastuuluokkn. Nykyään on käytössä nn sanotun ylestauluston kakstosta vastuuluokkaa (1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 10, 40 ja 80) sekä rakennuslketauluston kolme vastuuluokkaa (45, 46 ja 47). Ylestauluston vastuuluokat 1-10 ssältävät erlasa ammatteja, kun taas vastuuluokka 40 ssältää muden kun rakennuslkkeden rakennustyömaalla tehtävät työt ja vastuuluokka 80 ssältää konttortyöt. Ammattluokken sjottumnen vastuuluokkn 1-10 määräytyy nden ammattluokkakohtasten rsken perusteella. Ammattluokat sjotetaan vastuuluokkn kasvavan rskn mukaan el sten, että vastuuluokassa 1 on vähten ja vastuuluokassa 10 kakken rskaltemmat ammattluokat. Ammattluok-

11 7 ken sjottumnen vastuuluokkn tarkastetaan aka ajon, jollon ammattluokken rskssä tapahtuvat muutokset pyrtään ottamaan huomoon. Vahnkotlastohn perustuvat vastuuluokkajaon tarkstukset on tehty vähntään joka kolmas vuos. Pääpano vastuuluokkajaon tarkstuksssa on vastuuluokssa 1-10, mutta muutoksa vodaan tehdä myös luokkn 40 ja 80. Seuraavassa kuvassa on estetty vastuuluokken 1-10 rskmaksupromllet TVL:n rskmaksututkmuksesta RT2005. Kuva havannollstaa rskpromllen kasvua vastuuluokken kasvaessa. TVL:n taulustomaksujärjestelmän rskmaksututkmuksen RT2005 keskmääräset rskpromllet vastuuluokssa R s k m a k s u p r o m l l e Vastuuluokka Jokaselle vastuuluokalle erkseen määrtelty rskmaksupromlle kertoo, kunka vaarallsesta työstä kussakn vastuuluokassa on kysymys. Taulustomaksujärjestelmän vakuutusmaksua määrättäessä huomoon otetaan myös työtä tekevän henklön palkkasumma. Koska palkkasumma on vakuttamassa jodenkn korvausten, kuten pävärahan ja tapaturmaeläkkeen suuruuteen, tämä kuvaa osaltaan myös vakuutettavaa rskä. Palkkaa vodaankn ss ptää kohteen suuruutta el tehdyn työn määrää kuvaavana mttarna. Tapaturmavakuutusmaksu koostuu seuraavsta erstä: - rskmaksusta, joka kattaa sekä ohmenevät että pysyvät korvaukset toteutunesta työtapaturmsta ja ammatttaudesta - hotokuluosasta, joka kattaa vakuutusten ja korvausten hotokulut - laksäätesstä lsstä ja musta yhtesest kustannettavsta erstä - mahdollssta asakashyvtyksstä, jotka perustuvat sjotustomnnan tuottohn ja pääoman sjottamsesta saatuhn korkotuottohn

12 8 Laksäätesn lsn luetaan esmerkks akasemmn sattunesta tapaturmsta ja todetusta ammatttaudesta maksettaven eläkkeden ndekskorotukset sekä tapaturmavakuutuslan 35 :n 4 momentn mukanen työsuojelumaksu. Tässä työssä perehdytään kutenkn tarkemmn anoastaan rskmaksun määräämsen perusperaattesn. Seuraavassa kuvassa on estetty edellä manttujen eren keskmääränen osuus tapaturmavakuutusmaksusta lman asakashyvtyksä (TVL / Arvo laksäätesen tapaturmavakuutuksen maksunossta vuonna 2005). Arvo laksäätesen tapaturmavakuutuksen maksunossta vuonna 2005 lman asakashyvtyksä Ohmenevät korvaukset 33 % Pysyvät korvaukset 33 % Hotokulut 15 % Jakojärjestelmän korvaukset 16 % Työturvallsuusmaksu 1,5 % Muut laksääteset erät 1,5 % Vakuutuksenottajan tapaturmavakuutusmaksun suuruuteen vakuttavat vastuuluokkakohtaset promllet ja vakuutuksenottajan tomntaan kuuluven töden vastuuluokttanen palkkajakautuma. Tapaturmavakuutusmaksu saadaan määrättyä kaavalla: tapaturmavakuuutusmaksu L q 1000 mssä L q = palkkasumma vastuuluokassa = vastuuluokan tapaturmavakuutusmaksun promlle = vastuuluokka ( käy läp kakk yrtyksen tomntaan lttyvät vastuuluokat)

13 9 3 RISKIMAKSUTUTKIMUS 3.1 Tapaturmavakuutuslatosten lton rskmaksututkmus Laksäätesen tapaturmavakuutuksen maksun osa havannollstavasta kuvasta vomme nähdä, että kokonaskorvausmenon kattamseen tarvttava osuus kokonasvakuutusmaksusta on non 65 %. Tätä korvausmenon kattavaa maksunosaa kutsutaan rskmaksuks. Koska rskmaksun osuus kokonasvakuutusmaksusta on huomattava, on tärkeää, että sen määräämseen knntetään ertystä tarkkuutta. TVL julkasee vuosttan rskmaksututkmuksen, jonka tarkotuksena on antaa mahdollsmman okea kuva laksäätesen tapaturmavakuutuksen vomassa olevan tarffrakenteen rskmaksutasosta. Kuten jo johdannossa manttn, TVL:n rskmaksututkmuksessa rskmaksulla tarkotetaan kutenkn rskmaksua lman rsklsää (nettorskmaksu). Rskmaksututkmuksen tarkotuksena on pyrkä saamaan mahdollsmman okea kuva rskmaksutasosta. Koska tutkmuksessa sovelletaan 10 vuoden tlastohstoraa, on seurantajakson akana ehtnyt tapahtua muutoksa nn lansäädännössä kun taloudellsssa syklessäkn. Rskmaksututkmuksessa yrtetään ottaa huomoon myös kakk lansäädäntöä koskevat vanhat ja uudet muutokset. Jotakn vuosa stten rskmaksututkmus perustu anoastaan vden vuoden tlastoanestoon, mutta koska katsottn, että 10 vuoden tlastoanesto kuvaa paremmn vakuutuslkettä ja snä esntyvä suhdanteta, srryttn 10 vuoden tlastohstoraan. 10 vuoden tlastohstoran katsotaan luotettavammn takaavan yl rskmaksusykln ulottuvan rskmaksutason arvonnn. Srryttäessä 10 vuoden tlastohstoraan saatn samalla laajennettua käytettävää tlastoanestoa, jollon tlastoanestoltaan penempenkn vastuuluokken rskmaksut ovat varmemmn pääteltävssä. 3.2 Käytettävä tlastoanesto Jokasen ammattluokan palkka- ja korvaustetoja seurataan erkseen. Kuten jo akasemmn on manttu, käytetty jaottelu perustuu TVL:n ylläptämään ammatt- ja vastuuluoktukseen. Käytettävä tlastoanesto kohdennetaan vuosttan. Vahnkojen kohdstamsvuos on vahngon sattumsvuos. Jos vakuutus on vomassa useamman vuoden akana, vakuutuksen palkkasumma jaetaan kuhunkn vuoteen ajan suhteessa. Uusmpen tlastovuosen panottamnen tutkmuksessa tapahtuu automaattsest palkkatetojen avulla. Palkkasummen luonnollnen kasvu panottaa tuorempen tlastovuosen merktystä. Rskmaksun määrttämstä varten korvausmeno jaetaan kahteen osaan: ohmenevn ja pysyvn korvauksn. Ohmenevä korvaus muodostuu pävärahosta ja saraanhotokulusta. Pysyvä korvaus ssältää muut korvauslajt. Pysyvässä korvauksessa ote-

14 10 taan huomoon myös vahnkokohtaset varaukset. Lopullseks vahvstetut eläkkeet ja hattarahat luetaan korvauksks pääoma-arvonsa suurusna, jollon nätä vastaava jatkuva suortuksa e enää oteta huomoon. Rskmaksututkmus perustuu kullonkn tuorempaan tutkmushetkellä t käytettävssä olevaan tlastoanestoon. Tutkmuksessa käytetään 10 vuoden (t-11) - (t-2) tlastohstoraa. Korvausmenon kertymnen huomodaan vmesen käytettävssä olevan tlastovuoden (t-1) loppuun. Käytännössä käytössä on tlastotetoa yhdeltätosta kalentervuodelta, koska vmesen käytössä olevan sattumsvuoden korvauksa seurataan sattumsvuos ja stä seuraava vuos. Koska korvauksa maksetaan velä käytettävssä olevan tlastojakson päättymsen jälkeenkn, tämä tlastoanestoon kuulumaton korvausmeno huomodaan nn sanottujen selvämskertomen avulla. Selvämskertoma sovelletaan erkseen sekä ohmenevn että pysyvn korvauksn. TVL tekee selvämskertomn lttyvä tutkmuksa muutaman vuoden välen. Selvämskertomet johdetaan kakken laksäätestä tapaturmavakuutusta harjottaven yhtöden yhtesestä tlastoanestosta. Rskmaksututkmuksessa käytettävää tlastoanestoa korjataan myös korjauskertomlla. Näden korjauskertomen avulla vodaan ottaa huomoon maksutasoon tehtyjä ta tehtävä kertakakksa muutoksa johtuen esmerkks lakmuutokssta. Esmerkks yhtesest kustannettaven lääkkeden korvausmenon, ammatttauten ptkäakasen altstusrskn sekä täyskustannusvastaavuuden vakutus ennen todellsten kustannusten toteutumsta vodaan ottaa huomoon korjauskertomen avulla. Nämä erllset korvausmenot otetaan huomoon korottamalla ohmeneven ja/ta pysyven korvausten korvausmenoa tetyllä kertomlla. Selvämskertomen ja korjauskertomen tuloa kutsutaan selvtyskertomeks. Korvausmenoa, johon on lsätty selvtyskertomet, vodaan ajatella ennusteeks kysesen sattumsvuoden lopullsesta korvausmenosta. Seuraavassa kuvassa estetään toteutuneden korvausten ja selvtyskertomen avulla akaan saadun korvausmenon suhdetta pysyvän korvauksen kokonaskorvausmenosta tlastovuoden (t-1) lopussa. Kuvassa käytettävät selvtyskertomet on otettu Tapaturmavakuutuslatosten lton vuoden 2005 rskmaksututkmuksesta.

15 11 Toteutuneden korvausten ja selvtyskertomen avulla määrteltyjen korvausten osuus pysyvän korvauksen kokonaskorvausmenosta tlastovuosttan t-11 T l a s t o v u o s t-10 t-9 t-8 t-7 t-6 t-5 t-4 t-3 t-2 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kokonaskorvausmeno Toteutuneden korvausten osuus kokonaskorvausmenosta vuoden t-1 lopussa Selvtyskertomen avulla määrteltyjen korvausten osuus kokonaskorvausmenosta vuoden t-1 lopussa TVL:ssa vuosttan tehtävä rskmaksututkmus perustuu kullonkn tuorempaan tutkmushetkellä käytettävssä olevaan vahnkoanestoon ja sen perusteella laskettuun er vuosen palkkasummlla panotettuun keskarvoon. Rsktutkmus sellasenaan e ole varsnanen ennuste seuraava vuotta koskevaks rskmaksutasoks. Selvtyskertomen avulla lasketussa rskmaksussa on kutenkn otettu huomoon kakk seuraavaa vuotta koskevat, tedossa olevat lansäädäntöä ja laskuperusteta koskevat muutokset. Tapaturmavakuutuslan 12 :n mukaan vakuutuksenottaja vo valta, haluaako hän vakuutusyhtön maksavan kakk vahngosta aheutuneet korvaukset, va haluaako hän maksaa tetyn osan (omavastuuosa vuonna ) jokasesta vahngosta tse. Jos vakuutuksenottaja haluaa maksaa osan jokasesta vahngosta tse, vakuutusta kutsutaan pakollseks vakuutukseks. Jos taas vakuutuksenantaja maksaa kakk vahngosta aheutuneet korvaukset, kyseessä on täydellnen vakuutus. Rskmaksujen laskentaa varten nämä pakollsen ja täydellsen vakuutusmuodon mukaset vakuutusja korvaustedot yhdstetään. Pakollsen vakuutusmuodon ohmenevät korvaukset kerrotaan tetyllä kertomella, jollon korvaukset saadaan muunnettua täydellstä vakuutusmuotoa vastaavaan tasoon. Kun TVL päätt srtyä käyttämään 10 vuoden tlastoanestoa, se samalla luopu pakollsten korvausten mukaan ottamsesta ohmenevän korvauksen rskmaksun määrttämsessä. Huolmatta stä, ette TVL huomo pakollsa vakuutuksa ohmeneven rskpromllen tutkmuksessaan, ne on kutenkn otettu mukaan jäljempänä olevn kaavohn. Tlastoaneston vahvstetut eläkepääomat, hattarahat sekä eläkkeden ja hattarahojen vahnkokohtaset varaukset muokataan ana vastaamaan vomassa olevaa kuolle-

16 12 suusperustetta sekä dskonttauskorkokantaa. Tällä tlastoaneston muutoksella pyrtään shen, että tutkmus antas mahdollsmman okean kuvan tulevasta korvausmenosta myös edellä manttujen korvausten osalta. Koska TVL:n käyttämää tlastoanestoa kerätään kaklta vakuutusyhtöltä, saattaa tomtettaven tlastoanestojen laadussa olla eroavasuuksa. Yhdstettäessä vahnkoja vakuutustetoja saattaa tulla eslle tapauksa, jossa vahngon kohdstamnen okealle vakuutukselle ta okealle ammattluokalle on mahdotonta. Tällön joudutaan mettmään, onko tällasen kohdstamattoman tlastoaneston käyttö tutkmuksessa välttämätöntä ja perusteltua. 3.3 Keskmäärästen vastuuluokttasten rskmaksujen määrttämnen Rskmaksupromllet määrtetään erkseen ohmenevlle ja pysyvlle korvaukslle. Lopullnen keskmääränen rskmaksupromlle p saadaan laskemalla ohmeneven korvausten rskmaksupromlle yhteen: ' p ja pysyven korvausten rskmaksupromlle '' p p + ' '' = p p. Vuoden t+1 rskmaksuja määrättäessä on käytössä tlastoanesto vuoslta (t-11) - (t-2). Kysesten sattumsvuosen korvauksa on seurattu vuoden t-1 loppuun ast. Ohmenevän korvauksen rskpromlle kussakn vastuuluokassa saadaan laskettua, kun otetaan huomoon ohmenevät korvaukset vastuuluokttan, ohmeneven korvausten selvtyskertomet, pakollsen vakuutusmuodon mukasten korvausten muuttamnen täydellseen vakuutusmuotoon sekä vastuuluokttaset palkat. Ohmenevän korvauksen rskmaksupromlle saadaan laskettua kaavalla: t 2 oh oh X (1, n) d X (2, n) ' n t 11 p, t 2 L (1, n) L (2, n) n t 11 mssä X oh ( j,n ) = selvtyskertomlla korjatut ohmenevät korvaukset sattumsvuodelta n vakuutusmuodossa j d = pakollsen vakuutusmuodon ohmeneven korvausten muuntokerron täydellseks L ( j,n ) = vakuutusvuoteen n kohdstuva palkkasumma vakuutusmuodossa j

17 13 j = vakuutusmuoto (1 = täydellnen, 2 = pakollnen). Pysyvän korvauksen rskpromlle kussakn vastuuluokassa saadaan laskettua vastaavast, kun otetaan huomoon pysyvät korvaukset vastuuluokttan, pysyven korvausten selvtyskertomet sekä vastuuluokttaset palkat. Pysyvän korvauksen rskpromlle saadaan laskettua kaavalla: mssä t 2 pys X n t 11 t 2 pys (1, n) X (2, n) '' p, L (1, n) L (2, n) n t 11 X pys ( j,n ) = selvtyskertomlla korjatut pysyvät korvaukset sattumsvuodelta n. Edellä mantulla tavalla lasketut rskpromllet ovat täydellsen vakuutusmuodon mukasa rskpromlleja. Promllet pakollselle vakuutusmuodolle saadaan kertomalla täydellsen vakuutusmuodon promlle nn sanotulla omavastuukertomella. Omavastuukertomen tarkotus on nmensä mukasest omavastuuosuuden postamnen maksusta. Omavastuukertomen taso perustuu täydellsen vakuutuksen ohmenevän korvauksen tlastoanestosta laadttuun yhden vahngon jakaumaan sekä kokonasrskmaksutason keskmääräseen jakautumseen ohmenevään ja pysyvään korvaukseen. 3.4 Lopullsten rskmaksujen määräämnen Edellä johdettujen keskmäärästen vastuuluokttasten rskmaksujen soveltamnen sellasenaan saattas aheuttaa sen, että jodenkn vastuuluokken promllet vahtelsvat huomattavast vuosttan. Tätä helahtelua pyrtään tasottamaan vastuuluokken 1-10 osalta sten, että vastuuluokken promllet tasotetaan eksponentaalselle käyrälle, jollon kahden peräkkäsen rskmaksupromllen suhde on vako. Tasotus suortetaan sten, että tasotuksen avulla saadut rskpromllet tuottavat saman rskmaksutulon kun edellä saadut keskmääräset rskmaksupromlletkn. Tämä tasotus auttaa ertysest tlastoanestoltaan penä vastuuluokka, joden maksu lman tasotusta saattas helahdella merkttäväst vuodesta toseen. Seuraavassa kuvassa on estetty TVL:n rskmaksututkmuksen RT2005 keskmääräset rskmaksupromllet sekä tasotetut rskmaksupromllet vastuuluoklle 1-10.

18 14 TVL:n rskmaksututkmuksen RT2005 taulustotarffn rskmaksujen tasotus R 40 s k 35 p 30 r o 25 m 20 l l 15 e 10 p Vastuuluokka Keskmääräset promllet Tasotetut promllet Jos ajatellaan TVL:n rskmaksututkmusta, nn edellä kuvatulla tavalla akaansaatu rskmaksutaso on paras arvo tutkmushetkellä valltsevasta laksäätesen tapaturmavakuutuksen valtakunnallsesta rsktasosta. Määrätessään lopullsa rskmaksuja, jokasen yhtön tulee kutenkn harkta, mten se haluaa ottaa huomoon erlaset korvausmenoon ja maksutuloon vakuttavat tekjät. Yhtön tulee harkta, mten se haluaa huomoda TVL:n rskmaksututkmuksen ulkopuolelle jätetyt rsklsän ja mahdollsten pääomtuskoron ylttäven sjotustomnnan tuottojen vakutuksen. Vakuutusyhtöden oman päätöksen varaan jää myös se, haluaako yhtö käyttää anoastaan TVL:n rskmaksututkmuksen tuloksa va vosko yhtö tehdä vastaavan rskmaksututkmuksen yhtön omasta tlastoanestosta. Päätökseen oman rskmaksututkmuksen tekemsestä ja käyttämsestä vakuttavat suurelta osn yhtön oman tlastokannan laajuus ja luotettavuus. Tekemällä oman rskmaksututkmuksen yhtö saa paremman kuvan oman vakuutuskantansa rskmaksutasosta ja sen suhteesta valtakunnallseen rskmaksutasoon.

19 15 LÄHDELUETTELO Daykn C.D., Pentkänen T, Pesonen M: 1994, Practcal Rsk Theory for Actuares, Chapman & Hall, London Fnlex tetopankk: FINLEX - Lansäädäntö Kukkonen Srpa, Valtanen Tna: 1999, Työtapaturmakrja, Suomen vakuutusalan koulutus ja kustannus Oy, Jyväskylä Lehtpuro Katrna, Luukkonen Irene, Mäntynem Lea: 2004, Vakuutuslansäädäntö, Suomen vakuutusalan koulutus ja kustannus Oy, Vammala Pentkänen Teuvo, Rantala Jukka: 1995, Vakuutusopp, Suomen vakuutusalan koulutus ja kustannus Oy, Jyväskylä Tapaturmavakuutus, ammatttaudt, Lakkokoelma 2003, Edta, Helsnk Tapaturmavakuutuslatosten ltto: 1989, Laksäätesen tapaturmavakuutuksen ammattluoktus Tapaturmavakuutuslatosten ltto: 2003, Laksäätesen tapaturmavakuutuksen ammattluoktus 2004 Tapaturmavakuutuslatosten ltto: Tapaturmavakuutuksen tauluston rskmaksututkmukset vuoslta Tapaturmavakuutuslatosten lton nternetsvut: TVL

Uuden eläkelaitoslain vaikutus allokaatiovalintaan

Uuden eläkelaitoslain vaikutus allokaatiovalintaan TEKNILLINEN KORKEAKOULU Systeemanalyysn laboratoro Mat-2.108 Sovelletun matematkan erkostyö Uuden eläkelatoslan vakutus allokaatovalntaan Tmo Salmnen 58100V Espoo, 14. Toukokuuta 2007 Ssällysluettelo Johdanto...

Lisätiedot

Kollektiivinen korvausvastuu

Kollektiivinen korvausvastuu Kollektvnen korvausvastuu Sar Ropponen 4.9.00 pävtetty 3..03 Ssällysluettelo JOHDANTO... KORVAUSVASTUUSEEN LIITTYVÄT KÄSITTEET VAHINKOVAKUUTUKSESSA... 3. MERKINNÄT... 3. VAHINGON SELVIÄMINEN JA KORVAUSVASTUU...

Lisätiedot

Hyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskutie 1, 89400 HYRYNSALMI. Kohde sijaitsee Hallan Sauna- nimisessä kiinteistössä.

Hyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskutie 1, 89400 HYRYNSALMI. Kohde sijaitsee Hallan Sauna- nimisessä kiinteistössä. VUOKRASOPIMUS 1.1 Sopjapuolet Hyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskute 1, 89400 HYRYNSALMI Hallan Sauna Oy (y-tunnus: 18765087) CIO Tl- Tekno Oulu Oy Kauppurnkatu 12, 90100 OULU 1.2 Sopmuksen kohde

Lisätiedot

Jaksolliset ja toistuvat suoritukset

Jaksolliset ja toistuvat suoritukset Jaksollset ja tostuvat suortukset Korkojakson välen tostuva suortuksa kutsutaan jaksollsks suortuksks. Tarkastelemme tässä myös ylesempä tlanteta jossa samansuurunen talletus tehdään tasavälen mutta e

Lisätiedot

HE 174/2009 vp. määräytyisivät 6 15-vuotiaiden määrän perusteella.

HE 174/2009 vp. määräytyisivät 6 15-vuotiaiden määrän perusteella. Halltuksen estys Eduskunnalle laks kunnan peruspalvelujen valtonosuudesta, laks opetus- ja kulttuurtomen rahotuksesta ja laeks eräden nhn lttyven laken muuttamsesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Estyksessä

Lisätiedot

AMMATTIMAISTA KIINTEISTÖPALVELUA JO 50 VUODEN AJAN

AMMATTIMAISTA KIINTEISTÖPALVELUA JO 50 VUODEN AJAN AMMATTIMAISTA KIINTEISTÖPALVELUA JO 50 VUODEN AJAN VUO-KIINTEISTÖPALVELUT 50 VUOTTA Vuosaarelaset asunto-osakeyhtöt perustvat vuonna 1965 Vuosaaren Isännötsjätomsto Oy:n, joka tuott omstajlleen kohtuuhntasa

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN KILPAILUKYKY VAATII OSAAVAT TEKIJÄNSÄ. Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry

TULEVAISUUDEN KILPAILUKYKY VAATII OSAAVAT TEKIJÄNSÄ. Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry TULEVAISUUDEN KILPAILUKYKY VAATII OSAAVAT TEKIJÄNSÄ Suomen Ammattn Opskeleven Ltto - SAKKI ry AMMATILLINEN KOULUTUS MUUTOKSEN KOURISSA Suomalasen ammatllsen koulutuksen vahvuus on sen laaja-alasuudessa

Lisätiedot

157 TYÖTTÖMYYS- VAKUUTUS- JÄRJESTELMÄN EMU- PUSKUROINTI

157 TYÖTTÖMYYS- VAKUUTUS- JÄRJESTELMÄN EMU- PUSKUROINTI VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT-DISCUSSION PAPERS 157 TYÖTTÖMYYS- VAKUUTUS- JÄRJESTELMÄN EMU- PUSKUROINTI Pas Holm ja Mkko Mäknen Valton taloudellnen tutkmuskeskus Government Insttute for Economc Research

Lisätiedot

Palkanlaskennan vuodenvaihdemuistio 2014

Palkanlaskennan vuodenvaihdemuistio 2014 Palkanlaskennan vuodenvahdemusto 2014 Pkaohje: Tarkstettavat asat ennen vuoden ensmmästä palkanmaksua Kopo uudet verokortt. Samat arvot kun joulukuussa käytetyssä, lman kumulatvsa tetoja. Mahdollsest muuttuneet

Lisätiedot

Aamukatsaus 13.02.2002

Aamukatsaus 13.02.2002 Indekst & korot New Yorkn päätöskursst, euroa Muutos-% Päätös Muutos-% Helsnk New York (NY/Hel) Dow Jones 9863.7-0.21% Noka 26.21 26.05-0.6% S&P 500 1107.5-0.40% Sonera 5.05 4.99-1.1% Nasdaq 1834.2-0.67%

Lisätiedot

Kuluttajahintojen muutokset

Kuluttajahintojen muutokset Kuluttajahntojen muutokset Samu Kurr, ekonomst, rahapoltkka- ja tutkmusosasto Tutkmuksen tausta ja tavotteet Tavaroden ja palveluden hnnat evät muutu jatkuvast, vaan ovat ana jossan määrn jäykkä lyhyellä

Lisätiedot

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt FYSP103 / 1 KAASUTUTKIMUS Työn tavotteta havannollstaa deaalkaasun tlanyhtälöä oppa, mten lman kosteus vakuttaa havattavn lmöhn ja mttaustuloksn kerrata mttauspöytäkrjan ja työselostuksen laatmsta Luento-

Lisätiedot

VAIKKA LAINAN TAKAISIN MAKSETTAVA MÄÄRÄ ON SEN NIMELLISARVO, SIJOITTAJA VOI MENETTÄÄ OSAN MERKINTÄHINNASTA, JOS LAINA ON MERKITTY YLIKURSSIIN

VAIKKA LAINAN TAKAISIN MAKSETTAVA MÄÄRÄ ON SEN NIMELLISARVO, SIJOITTAJA VOI MENETTÄÄ OSAN MERKINTÄHINNASTA, JOS LAINA ON MERKITTY YLIKURSSIIN DANSKE BANK A/S 2017: NOUSEVA KIINA Lanakohtaset ehdot A. Sopmusehdot Nämä lanakohtaset ehdot muodostavat yhdessä 28.6.2012 pävättyyn sekä 8.8.2012, 5.11.2013 ja 13.2.2013 täydennettyyn ohjelmaestteeseen

Lisätiedot

Kansainvälisen konsernin verosuunnittelu ja tuloksenjärjestely

Kansainvälisen konsernin verosuunnittelu ja tuloksenjärjestely Kansanvälsen konsernn verosuunnttelu ja tuloksenjärjestely Kansantaloustede Pro gradu -tutkelma Talousteteden latos Tampereen ylopsto Toukokuu 2007 Pekka Kleemola TIIVISTELMÄ Tampereen ylopsto Talousteteden

Lisätiedot

Yrityksellä on oikeus käyttää liketoimintaansa kunnan kanssa määriteltyä Hallan Saunan piha-aluetta.

Yrityksellä on oikeus käyttää liketoimintaansa kunnan kanssa määriteltyä Hallan Saunan piha-aluetta. VUOKRSOPMUS 1.1 Sopjapuolet Hyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskute 1, 89400 HYRYNSALM Hallan Sauna Oy (y-tunnus: 18765087) CO Tl-Tekno Oulu Oy Kauppurnkatu 12, 90100 OULU 1.2 Sopmuksen kohde Hallan

Lisätiedot

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas! 1907. Edusk. Krj. Suomen Pankn vuosrahasääntö. Suomen Eduskunnan alamanen krjelmä uudesta Suomen Pankn vuosrahasäännöstä. Suurvaltasn, Armollsn Kesar ja Suurruhtnas! Suomen Eduskunnan pankkvaltuusmehet

Lisätiedot

PPSS. Roolikäyttäytymisanalyysi 28.03.2011. Tämän raportin on tuottanut: MLP Modular Learning Processes Oy Äyritie 8 A FIN 01510 Vantaa info@mlp.

PPSS. Roolikäyttäytymisanalyysi 28.03.2011. Tämän raportin on tuottanut: MLP Modular Learning Processes Oy Äyritie 8 A FIN 01510 Vantaa info@mlp. PP Roolkäyttäytymsanalyys Roolkäyttäytymsanalyys Rool: Krjanptäjä Asema: Laskentapäällkkö Organsaato: Mallyrtys Tekjä: Matt Vrtanen 8.0.0 Tämän raportn on tuottanut: MLP Modular Learnng Processes Oy Äyrte

Lisätiedot

Sähkön- ja lämmöntuotannon kustannussimulointi ja herkkyysanalyysi

Sähkön- ja lämmöntuotannon kustannussimulointi ja herkkyysanalyysi Sähkön- ja lämmöntuotannon kustannussmulont ja herkkyysanalyys Pekka Nettaanmäk Osmo Schroderus Jyväskylän ylopsto Tetoteknkan latos 2010 1 2 Tvstelmä Raportn tarkotuksena on esttää pelkstetyn matemaattsen

Lisätiedot

VIHDIN KUNTA TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS 1(5) PERUSTURVAKESKUS Perhehuolto

VIHDIN KUNTA TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS 1(5) PERUSTURVAKESKUS Perhehuolto VIHDIN KUNTA TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS 1(5) PERUSTURVAKESKUS Perhehuolto Hakemus kuulle 200 (Vranomanen täyttää) Hakemus saapunut/jätetty / 200 Henklötedot hakjasta ja hänen perheenjäsenstä Sukunm ja etunmet

Lisätiedot

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt FYSP103 / 1 KAASUTUTKIUS Työn tavotteta havannollstaa deaalkaasun tlanyhtälöä oa, mten lman kosteus vakuttaa havattavn lmöhn ja mttaustuloksn kerrata mttausöytäkrjan ja työselostuksen laatmsta Luento-

Lisätiedot

TYÖVOIMAKOULUTUKSEN VAIKUTUS TYÖTTÖMIEN TYÖLLISTYMISEEN

TYÖVOIMAKOULUTUKSEN VAIKUTUS TYÖTTÖMIEN TYÖLLISTYMISEEN VATT-TUTKIMUKSIA 85 VATT-RESEARCH REPORTS Juha Tuomala TYÖVOIMAKOULUTUKSEN VAIKUTUS TYÖTTÖMIEN TYÖLLISTYMISEEN Valton taloudellnen tutkmuskeskus Government Insttute for Economc Research Helsnk 2002 ISBN

Lisätiedot

Jaetut resurssit. Tosiaikajärjestelmät Luento 5: Resurssien hallinta ja prioriteetit. Mitä voi mennä pieleen? Resurssikilpailu ja estyminen

Jaetut resurssit. Tosiaikajärjestelmät Luento 5: Resurssien hallinta ja prioriteetit. Mitä voi mennä pieleen? Resurssikilpailu ja estyminen Tosakajärjestelmät Luento : Resurssen hallnta ja prorteett Tna Nklander Jaetut resursst Useat tapahtumat jakavat ohjelma-/lattesto-olota, jossa kesknänen possulkemnen on välttämätöntä. Ratkasuja: Ajonakanen

Lisätiedot

Mittausvirhe. Mittaustekniikan perusteet / luento 6. Mittausvirhe. Mittausepävarmuus ja siihen liittyvää terminologiaa

Mittausvirhe. Mittaustekniikan perusteet / luento 6. Mittausvirhe. Mittausepävarmuus ja siihen liittyvää terminologiaa Mttausteknkan perusteet / luento 6 Mttausepävarmuus ja shen lttyvää termnologaa Mttausepävarmuus = mttaustulokseen lttyvä parametr, joka kuvaa mttaussuureen arvojen odotettua vahtelua Mttauksn lttyvä kästtetä

Lisätiedot

FDS-OHJELMAN UUSIA OMINAISUUKSIA

FDS-OHJELMAN UUSIA OMINAISUUKSIA FDS-OHJELMAN UUSIA OMINAISUUKSIA Smo Hostkka VTT PL 1000, 02044 VTT Tvstelmä Fre Dynamcs Smulator (FDS) ohjelman vdes verso tuo mukanaan joukon muutoksa, jotka vakuttavat ohjelman käyttöön ja käytettävyyteen.

Lisätiedot

HOWDEN INSURANCE BROKERS OY

HOWDEN INSURANCE BROKERS OY TAUSTATIETOA TAPATURMAVAKUUTUSMAKSUSTA SEKÄ ERILAISISTA VAKUUTUSJÄRJESTELMISTÄ SEKÄ NIIHIN VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ Tapaturmavakuutus Työtapaturmavakuutuksen tarkoitus ja oikeutus on korvausten maksaminen

Lisätiedot

Paperikoneiden tuotannonohjauksen optimointi ja tuotefokusointi

Paperikoneiden tuotannonohjauksen optimointi ja tuotefokusointi TEKNILLINEN KORKEAKOULU Teknllsen fyskan koulutusohjelma ERIKOISTYÖ MAT-2.108 Sovelletun matematkan erkostyöt 22.4.2003 Paperkoneden tuotannonohjauksen optmont ja tuotefokusont Jyrk Maaranen 38012p 1 Ssällysluettelo

Lisätiedot

VATT-TUTKIMUKSIA 124 VATT RESEARCH REPORTS. Tarmo Räty* Jussi Kivistö** MITATTAVISSA OLEVA TUOTTAVUUS SUOMEN YLIOPISTOISSA

VATT-TUTKIMUKSIA 124 VATT RESEARCH REPORTS. Tarmo Räty* Jussi Kivistö** MITATTAVISSA OLEVA TUOTTAVUUS SUOMEN YLIOPISTOISSA VATT-TUTKIMUKSIA 124 VATT RESEARCH REPORTS Tarmo Räty* Juss Kvstö** MITATTAVISSA OLEVA TUOTTAVUUS SUOMEN YLIOPISTOISSA Valton taloudellnen tutkmuskeskus Government Insttute for Economc Research Helsnk

Lisätiedot

Puupintaisen sandwichkattoelementin. lujuuslaskelmat. Sisältö:

Puupintaisen sandwichkattoelementin. lujuuslaskelmat. Sisältö: Puupntasen sandwchkattoelementn lujuuslaskelmat. Ssältö: Sandwch kattoelementn rakenne ja omnasuudet Laatan laskennan kulku Tulosten vertalua FEM-malln ja analyyttsen malln välllä. Elementn rakenne Puupntasa

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Taloustieteiden tiedekunta

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Taloustieteiden tiedekunta JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Talousteteden tedekunta AIKA- IKÄ- JA KOHORTTIVAIKUTUKSET KOTITALOUKSIEN RAHOITUSVARALLISUUDEN RAKENTEISIIN SUOMESSA VUOSINA 1994 2004 Kansantaloustede Pro gradu -tutkelma Maalskuu

Lisätiedot

Mittausepävarmuus. Mittaustekniikan perusteet / luento 7. Mittausepävarmuus. Mittausepävarmuuden laskeminen. Epävarmuuslaskelma vai virhearvio?

Mittausepävarmuus. Mittaustekniikan perusteet / luento 7. Mittausepävarmuus. Mittausepävarmuuden laskeminen. Epävarmuuslaskelma vai virhearvio? Mttausteknkan perusteet / luento 7 Mttausepävarmuus Mttausepävarmuus Mttaustulos e ole koskaan täysn oken Mttaustulos on arvo mtattavasta arvosta Mttaustuloksen ja mtattavan arvon ero on mttausvrhe Mkäl

Lisätiedot

FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARISAATIO

FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARISAATIO FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARSAATO Työssä tutktaan valoaallon tulotason suuntasen ja stä vastaan kohtsuoran komponentn hejastumsta lasn pnnasta. Havannosta lasketaan Brewstern lan perusteella lasn tatekerron

Lisätiedot

Monte Carlo -menetelmä

Monte Carlo -menetelmä Monte Carlo -menetelmä Helumn perustlan elektron-elektron vuorovakutuksen laskemnen parametrsodulla yrteaaltofunktolla. Menetelmän käyttökohde Monen elektronn systeemen elektronkorrelaato oteuttamnen mulla

Lisätiedot

in 2/2012 6-7 4-5 8-9 InHelp palvelee aina kun apu on tarpeen INMICSIN ASIAKASLEHTI

in 2/2012 6-7 4-5 8-9 InHelp palvelee aina kun apu on tarpeen INMICSIN ASIAKASLEHTI n 2/2012 fo INMICSIN ASIAKASLEHTI 6-7 Dgtova kynä ja Joun Mutka: DgProfITn sovellukset pyörvät Inmcsn konesalssa. 4-5 HL-Rakentajen työmalle on vedettävä verkko 8-9 InHelp palvelee ana kun apu on tarpeen

Lisätiedot

Uuden opettajan opas

Uuden opettajan opas Uuden opettajan opas Ssällys 1 Opettajan työn hakemnen 4 1.1 Kuka vo saada vaknasen opettajan pakan? 5 1.2 Ulkomalla suortetun tutknnon tunnustamnen 6 1.3 Kunka hakemus tehdään? 7 1.4 Ansoluettelo el currculum

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1138. Valtioneuvoston asetus. terveydenhuollon oikeusturvakeskuksesta annetun asetuksen eräiden säännösten kumoamisesta

SISÄLLYS. N:o 1138. Valtioneuvoston asetus. terveydenhuollon oikeusturvakeskuksesta annetun asetuksen eräiden säännösten kumoamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2000 ulkastu Helsngssä 22 päänä joulukuuta 2000 N:o 1138 1143 SISÄLLYS N:o Su 1138 altoneuoston asetus teeydenhuollon okeustuakeskuksesta annetun asetuksen eäden säännösten kumoamsesta...

Lisätiedot

Moderni portfolioteoria

Moderni portfolioteoria Modern portfoloteora Helsngn Ylopsto Kansantalousteteen Kanddaatntutkelma 4.12.2006 Juho Kostanen (013297143) juho.kostanen@helsnk.f 2 1. Johdanto... 3 2. Sjotusmarkknat... 4 2.1. Osakemarkknat... 4 2.2.

Lisätiedot

Sähkökiukaan kivimassan vaikutus saunan energiankulutukseen

Sähkökiukaan kivimassan vaikutus saunan energiankulutukseen LAPPEENRANNAN ENILLINEN YLIOPISO eknllnen tedekunta LU Energa Sähkökukaan kvmassan vakutus saunan energankulutukseen Lappeenrannassa 3.6.009 Lass arvonen Lappeenrannan teknllnen ylopsto eknllnen tedekunta

Lisätiedot

Vesipuitedirektiivin mukainen kustannustehokkuusanalyysi maatalouden vesienhoitotoimenpiteille Excel sovelluksena

Vesipuitedirektiivin mukainen kustannustehokkuusanalyysi maatalouden vesienhoitotoimenpiteille Excel sovelluksena Vesputedrektvn mukanen kustannustehokkuusanalyys maatalouden vesenhototomenptelle Excel sovelluksena En Kunnar Helsngn ylopsto Talousteteen latos Ympärstöekonoma Pro gradu tutkelma Maaluu 2008 Tedekunta/Osasto

Lisätiedot

Suomen ja Ruotsin metsäteollisuuden kannattavuusvertailu v. 1971-78 31.10. 1979. No. 47. Pekka Ylä-Anttila

Suomen ja Ruotsin metsäteollisuuden kannattavuusvertailu v. 1971-78 31.10. 1979. No. 47. Pekka Ylä-Anttila El~r~H(r:n\! ElY~:, ~t/!.) TUTK,, J~- LJ.T ~ THE RESEARCH NSTrTUTE OF THE FNNSH ECONOMY Lönnrotnkatu 4 8, 0020 Helsnk 2, Fnland, tel. 60322 Pekka Ylä-Anttla Suomen ja Ruotsn metsäteollsuuden kannattavuusvertalu

Lisätiedot

TKK @ Ilkka Mellin (2008) 1/24

TKK @ Ilkka Mellin (2008) 1/24 Mat-.60 Sovellettu todeäkösyyslasketa B Mat-.60 Sovellettu todeäkösyyslasketa B / Ratkasut Aheet: Mtta-astekot Havatoaesto kuvaame ja otostuusluvut Avasaat: Artmeette keskarvo, Frekvess, Frekvessjakauma,

Lisätiedot

1. YLEISKATSAUS MYYNTIPAKKAUKSEN SISÄLTÖ. ZeFit USB -latausklipsi Käyttöohje. Painike

1. YLEISKATSAUS MYYNTIPAKKAUKSEN SISÄLTÖ. ZeFit USB -latausklipsi Käyttöohje. Painike Suom USER GUIDE YLEISKATSAUS LATAAMINEN KIINNITTÄMINEN KÄYTÖN ALOITTAMINEN TIETOJEN SYNKRONOINTI NÄYTTÖTILAT AKTIIVISUUSMITTARI UNITILA TAVOITTEET MUISTUTUKSET TEKNISET TIEDOT 6 8 10 12 16 18 20 21 22

Lisätiedot

Luento 6 Luotettavuus Koherentit järjestelmät

Luento 6 Luotettavuus Koherentit järjestelmät Aalto-ylosto erustetede korkeakoulu Matematka a systeemaalyys latos Lueto 6 Luotettavuus Koherett ärestelmät Aht Salo Systeemaalyys laboratoro Matematka a systeemaalyys latos Aalto-ylosto erustetede korkeakoulu

Lisätiedot

Työssä tutustutaan harmonisen mekaanisen värähdysliikkeen ominaisuuksiin seuraavissa

Työssä tutustutaan harmonisen mekaanisen värähdysliikkeen ominaisuuksiin seuraavissa URUN AMMAIKORKEAKOULU YÖOHJE (7) FYSIIKAN LABORAORIO V.2 2.2 38E. MEKAANISEN VÄRÄHELYN UKIMINEN. yön tavote 2. eoraa yössä tutustutaan harmonsen mekaansen värähdyslkkeen omnasuuksn seuraavssa tapauksssa:

Lisätiedot

JOHDANNAISTEN KÄYTTÖ JOUKKOVELKAKIRJALAINASALKUN RISKIENHALLINNASSA: empiirinen tutkimus kotimaisista pitkän koron rahastoista vuosilta 2001 2005.

JOHDANNAISTEN KÄYTTÖ JOUKKOVELKAKIRJALAINASALKUN RISKIENHALLINNASSA: empiirinen tutkimus kotimaisista pitkän koron rahastoista vuosilta 2001 2005. TAMPEREEN YLIOPISTO Talousteteden latos JOHDANNAISTEN KÄYTTÖ JOUKKOVELKAKIRJALAINASALKUN RISKIENHALLINNASSA: emprnen tutkmus kotmassta ptkän koron rahastosta vuoslta 2001 2005. Kansantaloustede Pro gradu

Lisätiedot

Työllistääkö aktivointi?

Työllistääkö aktivointi? Jyväskylän ylopsto Matemaatts-luonnonteteellnen tedekunta Työllstääkö aktvont? Vakuttavuusanalyys havannovassa tutkmuksessa Elna Kokkonen tlastoteteen pro gradu tutkelma 31. elokuuta 2007 Tlastoteteen

Lisätiedot

Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto lämpöhäviöiden tasauslaskennassa

Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto lämpöhäviöiden tasauslaskennassa Y m ä r s t ö m n s t e r ö n m o n s t e 122 Ilmanvahdon lämmöntalteenotto lämöhävöden tasauslaskennassa HELINKI 2003 Ymärstömnsterön monste 122 Ymärstömnsterö Asunto- ja rakennusosasto Tatto: Lela Haavasoja

Lisätiedot

3D-mallintaminen konvergenttikuvilta

3D-mallintaminen konvergenttikuvilta Maa-57.270, Fotogammetan, kuvatulknnan ja kaukokatotuksen semnaa 3D-mallntamnen konvegenttkuvlta nna Evng, 58394J 2005 1 Ssällysluettelo Ssällysluettelo...2 1. Johdanto...3 2. Elasa tapoja kuvata kohdetta...3

Lisätiedot

Palvelun kuvaus. Dell EqualLogic -palvelimen etäkäyttöönotto. Palvelusopimuksen esittely

Palvelun kuvaus. Dell EqualLogic -palvelimen etäkäyttöönotto. Palvelusopimuksen esittely Palvelun kuvaus Dell EqualLogc -palvelmen etäkäyttöönotto Palvelusopmuksen esttely Tässä palvelussa tehdään alustava yksttäsen Dell EqualLogc -tallennuspalvelmen, enntään kahden Dell PowerEdge -palvelmen,

Lisätiedot

Tietoa työnantajille 2010

Tietoa työnantajille 2010 Tetoa työnantajlle 2010 Ssältö Alkusanat 5 Sanasto 6 Maahanmuuttajan kotouttamnen 8 Faktat 9 Oleskeluluvat 10 Akusten maahanmuuttajen koulutusmahdollsuudet Kanuussa 11 Maahanmuuttaja työntekjänä 12 Maahanmuuttajen

Lisätiedot

Ilmari Juva. Jalkapallo-ottelun lopputuloksen stokastinen mallintaminen

Ilmari Juva. Jalkapallo-ottelun lopputuloksen stokastinen mallintaminen Ilmar Juva 45727R Mat-2.108 Sovelletun matematkan erkostyö Jalkaallo-ottelun loutuloksen stokastnen mallntamnen 1 Johdanto Jalkaallo-ottelun loutuloksen mallntamsesta tlastollsn ja todennäkösyyslaskun

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN VÄLISET PALKKAEROT SUOMESSA 2000-LUVULLA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN VÄLISET PALKKAEROT SUOMESSA 2000-LUVULLA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Talousteteden tedekunta JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN VÄLISET PALKKAEROT SUOMESSA 2000-LUVULLA Kansantaloustede, Pro gradu- tutkelma Huhtkuu 2007 Laatja: Terh Maczulskj Ohjaaja:

Lisätiedot

Segmentointimenetelmien käyttökelpoisuus

Segmentointimenetelmien käyttökelpoisuus Metsäteteen akakauskrja t e d o n a n t o Rasa Sell Segmentontmenetelmen käyttökelposuus ennakkokuvonnssa Rasa Sell Sell, R. 00. Segmentontmenetelmen käyttökelposuus ennakkokuvonnssa. Metsäteteen akakauskrja

Lisätiedot

Hakemikaoen on liitettävä asiakirja. Jolla valitsijayhdistys on

Hakemikaoen on liitettävä asiakirja. Jolla valitsijayhdistys on 5 bdokaelbtojen Ttedstalallt tl Valt8lJ«yhdlstyks«a MlMdehon ta tmnmn valtuuttankma vaalltoo ManahM tul««hak««ohdokaalstan ottaaata ehdokaslstojan ybdatelayn va«8t«mn MlJHkyMntM (40) pävmm «nnen ennl MlntM

Lisätiedot

Keskustan osayleiskaava 2030. Lähtökohta- ja tavoiteraportti B

Keskustan osayleiskaava 2030. Lähtökohta- ja tavoiteraportti B B Keskustan osayleskaava 2030 Lähtökohta- ja tavoteraportt B Järvenpään kaupunk Kaupunkkehtys Ylessuunnttelu PL 41, 04401 JÄRVENPÄÄ 4.11.2013 Keskustan osayleskaava LÄHTÖKOHTA- JA TAVOITERAPORTTI B LÄHTÖTILANNE

Lisätiedot

HIFI-KOMPONENTTIJÄRJESTELMÄ

HIFI-KOMPONENTTIJÄRJESTELMÄ HUOMIO: Kauttmes (e tomteta latteen mukana) vovat erota tässä ohjekrjassa estetystä. mall RNV70 HIFI-KOMPONENTTIJÄRJESTELMÄ Huolto ja teknset tedot LUE käyttöohjeet, ennen kun yrtät käyttää latetta. VARMISTA,

Lisätiedot

asettamia ehtoja veroluonteisesta suhdannetasausjärjestelmästä. komitean mietintöön. Esityksessä on muutama ratkaisevan heikko kohta.

asettamia ehtoja veroluonteisesta suhdannetasausjärjestelmästä. komitean mietintöön. Esityksessä on muutama ratkaisevan heikko kohta. -112- asettama ehtoja veroluontesesta suhdannetasausjärjestelmästä. Estetty hntasäännöstelyjärjestelmä perustuu nk. Wahlroosn komtean metntöön. Estyksessä on muutama ratkasevan hekko kohta. 15 :ssä todetaan:

Lisätiedot

Saatteeksi. Vantaalla vuoden 2000 syyskuussa. Hannu Kyttälä Tietopalvelupäällikkö

Saatteeksi. Vantaalla vuoden 2000 syyskuussa. Hannu Kyttälä Tietopalvelupäällikkö Saatteeks Tomtlojen rakentamsta seurattn velä vme vuoskymmenen lopulla säännöllsest vähntään kerran vuodessa tehtävllä raportella. Monsta tosstaan rppumattomsta ja rppuvsta systä johtuen raportont loppu

Lisätiedot

PALVELEE LAAJASTI IPAIVITTAISTA NTAA LA TOKSESSA SEKK -SUUNNITTELUA JA SEURANTAA

PALVELEE LAAJASTI IPAIVITTAISTA NTAA LA TOKSESSA SEKK -SUUNNITTELUA JA SEURANTAA SAIRAALA-ATK-PAIVAT,.-2.6.983, SAIRAALALIITTO Tetojärjestelmen jaosto Raja Tervo-Pel kka KAJAANI PALVELEE LAAJASTI IPAIVITTAISTA NTAA LA TOKSESSA SEKK -SUUNNITTELUA JA SEURANTAA Vuonna 978 Kanuun keskussaraala,

Lisätiedot

TUTKIMUKSEN VAIKUTTAVUUDEN MITTAAMINEN MAANMITTAUSTIETEISSÄ. Juha Hyyppä, Anna Salonen

TUTKIMUKSEN VAIKUTTAVUUDEN MITTAAMINEN MAANMITTAUSTIETEISSÄ. Juha Hyyppä, Anna Salonen The Photogrammetrc Journal of Fnland, Vol. 22, No. 3, 2011 TUTKIMUKSEN VAIKUTTAVUUDEN MITTAAMINEN MAANMITTAUSTIETEISSÄ Juha Hyyppä, Anna Salonen Geodeettnen latos, Kaukokartotuksen ja fotogrammetran osasto

Lisätiedot

Suomen Pankki PL 160, 00101 HELSINKI = (90) 1831

Suomen Pankki PL 160, 00101 HELSINKI = (90) 1831 Suomen Pankk PL 160, 00101 HELSINKI = (90) 1831 SUOMEN PANKIN KESKUSTELUAEOI'TTEITA 20196 Jukka Ahonen Tedotusykskkö 26.9.1996 Suomen Pankk ja tedotusvälneet - vrkamesten ja taloustomttajen vuorovakutus

Lisätiedot

TYÖVÄENARKISTO SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTISEN PUOLUEEN PUOLUENEUVOSTON PÖYTÄKIRJA

TYÖVÄENARKISTO SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTISEN PUOLUEEN PUOLUENEUVOSTON PÖYTÄKIRJA TYÖVÄENARKSTO SUOMEN SOSALDEMOKRAATTSEN PUOLUEEN PUOLUENEUVOSTON PÖYTÄKRJA ) _ V 1973 RULLA 455 KUVANNUT r > ' V t K MONKKO OY 1994 a - ) - ;! kuljetus tämän seurauksena taas vähenee sekä rautateden pakallslkenteen

Lisätiedot

KUVIEN LAADUN ANALYSOINTI

KUVIEN LAADUN ANALYSOINTI KUVIEN LAADUN ANALYSOINTI Lasse Makkonen 1.7.2003 Joensuun Ylopsto Tetojenkästtelytede Pro gradu tutkelma Tvstelmä Tutkelmassa luodaan katsaus krjallsuudessa esntyvn dgtaalsten kuven laadullsen analysonnn

Lisätiedot

Yksikköoperaatiot ja teolliset prosessit

Yksikköoperaatiot ja teolliset prosessit Ykskköoperaatot ja teollset prosesst 1 Ylestä... 2 2 Faasen välnen tasapano... 3 2.1 Neste/höyry-tasapano... 4 2.1.1 Puhtaan komponentn höyrynpane... 4 2.1.2 Ideaalnen seos... 5 2.1.3 Epädeaalnen nestefaas...

Lisätiedot

Tarkastellaan kuvan 8.1 (a) lineaarista nelitahoista elementtiä, jonka solmut sijaitsevat elementin kärkipisteissä ja niiden koordinaatit ovat ( xi

Tarkastellaan kuvan 8.1 (a) lineaarista nelitahoista elementtiä, jonka solmut sijaitsevat elementin kärkipisteissä ja niiden koordinaatit ovat ( xi Elementtmenetelmän erusteet 8. 8 D-SOLIDIRKEEE 8. ohdanto Kolmulottesa soldelementtejä tartaan kolmulottesten kaaleden mallntamseen. ällön tarkasteltaan kaaleen geometralla e ole ertsrtetä jotka teksät

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 2011. 1161/2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 2011. 1161/2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 2011 1161/2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus tapaturmavakuutuslain 35 a :ssä tarkoitetusta tilastohistoriasta Annettu Helsingissä

Lisätiedot

Betoniteollisuus ry 18.2.2010 1 (43)

Betoniteollisuus ry 18.2.2010 1 (43) Betonteollsuus r 18.2.2010 1 (43) 2 Jäkstsjärjestelmät... 2 2.1 Rakennuksen jäkstssuunnttelun tehtävät... 4 Alustava jäkstssuunnttelu... 4 Jäkstksen mtotus murtorajatlassa... 6 Jäkstksen mtotus kättörajatlassa...

Lisätiedot

LOGISTIIKKA. Teollisuus ja Työnantajat

LOGISTIIKKA. Teollisuus ja Työnantajat LOGISTIIKKA syksy 2003 Teollsuus ja Työnantajat Mnstertyöryhmä valmstelee lkenneväyläpoltkkaa Marco Polo -apurahat haussa nyt EU:n tullkoodeksehdotus laahaa USA:n jäljessä TÄSSÄ NUMEROSSA: Kotmaan asat...

Lisätiedot

Karttaprojektion vaikutus alueittaisten geometristen tunnuslukujen määritykseen: Mikko Hämäläinen 50823V Maa-123.530 Kartografian erikoistyö

Karttaprojektion vaikutus alueittaisten geometristen tunnuslukujen määritykseen: Mikko Hämäläinen 50823V Maa-123.530 Kartografian erikoistyö Karttaprojekton vakutus aluettasten geometrsten tunnuslukujen määrtykseen: Mkko Hämälänen 50823V Maa-23.530 Kartografan erkostyö SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 4. TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHTA... 4.2 RAPORTISTA...

Lisätiedot

SUOMI LATAAMINEN YHDISTÄMINEN NÄYTTÖTILAT PUHELUT ILMOITUKSET SYNKRONOINTI AKTIIVISUUSMITTARI

SUOMI LATAAMINEN YHDISTÄMINEN NÄYTTÖTILAT PUHELUT ILMOITUKSET SYNKRONOINTI AKTIIVISUUSMITTARI SUOMI LATAAMINEN YHDISTÄMINEN NÄYTTÖTILAT PUHELUT ILMOITUKSET SYNKRONOINTI AKTIIVISUUSMITTARI 06 07 11 13 14 14 15 UNITILA TAVOITTEET MUISTUTUKSET ÄÄNIKOMENNOT MUSIIKKI ETÄISYYSHÄLYTYS TEKNISET TIEDOT

Lisätiedot

Norjanmeri Norska havet. Suomi i Finland. Ruotsi Sverige. Norja Norge. Tanska Danmark. Itämeri Österjön. Liettua Litauen VENÄJÄ RYSSLAND.

Norjanmeri Norska havet. Suomi i Finland. Ruotsi Sverige. Norja Norge. Tanska Danmark. Itämeri Österjön. Liettua Litauen VENÄJÄ RYSSLAND. Barentsnmer Barents hav Islant Island Norjanmer Norska havet Euroopan unonn jäsenmaat ja lttymsvuodet Europeska unonens medlemsstater och anslutnngsår Atlantt Atlanten Portugal Portugal 1986 Espanja Spanen

Lisätiedot

Paikkatietotyökalut Suomenlahden merenkulun riskiarvioinnissa

Paikkatietotyökalut Suomenlahden merenkulun riskiarvioinnissa Teknllnen korkeakoulu Lavalaboratoro Helsnk Unversty of Technology Shp Laboratory Espoo 2007 M-300 Tomm Arola Pakkatetotyökalut Suomenlahden merenkulun rskarvonnssa TEKNILLINEN KORKEAKOULU HELSINKI UNIVERSITY

Lisätiedot

10.5 Jaksolliset suoritukset

10.5 Jaksolliset suoritukset 4.5 Jaksollset suortukset Tarkastellaa tlaetta, jossa asakas tallettaa pakktllle tostuvast yhtäsuure rahasumma k aa korkojakso lopussa. Asakas suorttaa talletukse kertaa. Lasketaa tlllä oleva pääoma :e

Lisätiedot

HASSEN-WEILIN LAUSE. Kertausta

HASSEN-WEILIN LAUSE. Kertausta HASSEN-WEILIN LAUSE Kertausta Käytetään seuraava merkntjä F = F/F q on sukua g oleva funktokunta Z F (t = L F (t (1 t(1 qt on funktokunnan F/F q Z-funkto. α 1, α 2,..., α 2g ovat polynomn L F (t nollakohten

Lisätiedot

Tilastollisen fysiikan luennot

Tilastollisen fysiikan luennot Tlastollsen fyskan luennot Tvstelmät luvuttan I PERUSKÄSITTEITÄ JA MÄÄRITELMIÄ Lämpö on systeemen mkroskooppsten osen satunnasta lkettä Lämpöenerga vrtaa kuumemmasta kappaleesta kylmempään Jos kaks kappaletta

Lisätiedot

Kertomus Sos.-dem. Naisten Keskusliiton toiminnasta vuodelta 1964

Kertomus Sos.-dem. Naisten Keskusliiton toiminnasta vuodelta 1964 Lte n:o 2 ' 1 n Kertomus Sos.-dem. Nasten Keskuslton tomnnasta vuodelta 1964 m ; Tlasuudet Sos.-demo Nasten Keskuslton tärkemmstä tomntatapahtumsta manttakoon kunnallspävät, jotka pdettn Kuopossa helmkuun

Lisätiedot

Hallin ilmiö. Laatija - Pasi Vähämartti. Vuosikurssi - IST4SE. Tekopäivä 2005-9-14 Palautuspäivä 2005-9-28

Hallin ilmiö. Laatija - Pasi Vähämartti. Vuosikurssi - IST4SE. Tekopäivä 2005-9-14 Palautuspäivä 2005-9-28 Jyväskylän Aattkorkeakoulu, IT-nsttuutt IIF00 Sovellettu fyskka, Syksy 005, 4.5 ETS Opettaja Pas epo alln lö Laatja - Pas Vähäartt Vuoskurss - IST4SE Tekopävä 005-9-4 Palautuspävä 005-9-8 8.9.005 /7 LABOATOIOTYÖ

Lisätiedot

COULOMBIN VOIMA JA SÄHKÖKENTTÄ, PISTEVARAUKSET, JATKUVAT VARAUSJAKAUMAT

COULOMBIN VOIMA JA SÄHKÖKENTTÄ, PISTEVARAUKSET, JATKUVAT VARAUSJAKAUMAT COUOMBIN VOIMA JA SÄHKÖKENTTÄ, PISTEVARAUKSET, JATKUVAT VARAUSJAKAUMAT SISÄTÖ: Coulombn voma Sähkökenttä Coulombn voman a sähkökentän laskemnen pstevaaukslle Jatkuvan vaauksen palottelemnen pstevaauksks

Lisätiedot

r i m i v i = L i = vakio, (2)

r i m i v i = L i = vakio, (2) 4 TÖRMÄYKSET ILMATYYNYPÖYDÄLLÄ 41 Erstetyn systeemn sälymslat Kun kaks kappaletta törmää tosnsa ne vuorovakuttavat keskenään tetyn ajan Vuorovakutuksella tarkotetaan stä että kappaleet vahtavat keskenään

Lisätiedot

Mittaustulosten käsittely

Mittaustulosten käsittely Mttaustulosten kästtely Vrhettä ja epävarmuutta lmasevat kästteet Tostokoe ja satunnasten vrheden tlastollnen kästtely. Mttaustulosten jakaumaa kuvaavat tunnusluvut. Normaaljakauma 7. Tostokoe ja suurmman

Lisätiedot

OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA JA TAPATURMAVAKUUTUS

OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA JA TAPATURMAVAKUUTUS TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 4/2008 Bulevardi 28 00120 Helsinki Puhelin (09) 680 401 20.2.2008 Faksi (09) 604 714 Merja Salonen 1(5) OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA JA TAPATURMAVAKUUTUS Vuoden 2007

Lisätiedot

Merkittiin tiedoksi lomatukihakemuksineen.

Merkittiin tiedoksi lomatukihakemuksineen. ^EUTUTYÖVÄEN LTTO R.Y. PÖYTÄKRJA 13/1984 VALOKUNNAN KOKOUS 5 JG Luonnos SAL-lomatuk ja lomalle hakemnen -lomakkeesta Merkttn tedoks lomatukhakemuksneen. 9 Tauno Hltusen apuraha-anomus SAK:n kulttuurrahastolle

Lisätiedot

Esitä koherentin QAM-ilmaisimen lohkokaavio, ja osoita matemaattisesti, että ilmaisimen lähdöstä saadaan kantataajuiset I- ja Q-signaalit ulos.

Esitä koherentin QAM-ilmaisimen lohkokaavio, ja osoita matemaattisesti, että ilmaisimen lähdöstä saadaan kantataajuiset I- ja Q-signaalit ulos. Sgnaalt ja järjestelmät Laskuharjotukset Svu /9. Ampltudmodulaato (AM) Spektranalysaattorlla mtattn 50 ohmn järjestelmässä ampltudmodulaattorn (AM) lähtöä, jollon havattn 3 mpulssa spektrssä taajuukslla

Lisätiedot

mukaisuudet nyt kuoppakorotuksilla oikaistaan«normaaleihin palkkamarkkinoihin siirryttäessä tällainen toimenpide Joka tapauksessa

mukaisuudet nyt kuoppakorotuksilla oikaistaan«normaaleihin palkkamarkkinoihin siirryttäessä tällainen toimenpide Joka tapauksessa 21 T mukasuudet nyt kuoppakorotukslla okastaan«normaalehn palkkamarkknohn srryttäessä tällanen tomenpde Joka tapauksessa ols suortettava. Mlle ryhmlle ja mten suurna okasut ols 1 1 l enssjasest tehtävä,

Lisätiedot

VAIKKA LAINAN TAKAISIN MAKSETTAVA MÄÄRÄ ON SEN NIMELLISARVO, SIJOITTAJA VOI MENETTÄÄ OSAN MERKINTÄHINNASTA, JOS LAINA ON MERKITTY YLIKURSSIIN

VAIKKA LAINAN TAKAISIN MAKSETTAVA MÄÄRÄ ON SEN NIMELLISARVO, SIJOITTAJA VOI MENETTÄÄ OSAN MERKINTÄHINNASTA, JOS LAINA ON MERKITTY YLIKURSSIIN DANSKE BANK INDEKSIOBLIGAATIO 1043A: INDEKSIOBLIGAATIO AASIA II MALTILLINEN ja DANSKE BANK INDEKSIOBLIGAATIO 1043B: INDEKSIOBLIGAATIO AASIA II TUOTTOHAKUINEN Lanakohtaset ehdot A. Sopmusehdot Nämä lanakohtaset

Lisätiedot

Tampereen ensi- ja turvakoti ry. Vuosikertomus 2013

Tampereen ensi- ja turvakoti ry. Vuosikertomus 2013 Tampereen ens- ja turvakot ry Vuoskertomus 213 Tampereen ens- ja turvakot ry Vuoskertomus 213 Ssällys Halltuksen puheenjohtajan katsaus svu 2 Tomnnanjohtajan katsaus svu 3 Yhdstystomnta svu 5 Lapsperheden

Lisätiedot

KERTOMUS SOSIALIDEMOKRAATTISEN EDUSKUNTARYHMÄN

KERTOMUS SOSIALIDEMOKRAATTISEN EDUSKUNTARYHMÄN 'e.. f. : J.'. l f. f KERTOMUS SOSALDEMOKRAATTSEN EDUSKUNTARYHMÄN TOMNNASTA VUONNA 1972 V'!( 1 l M? ^ l ; ' f l, - -, Jt f-j l SSÄLLYSLUETTELO Svu YLESTÄ 2. LANSÄÄDÄNTÖ 2,1* Perustuslakvalokunta 2.2. Lakvalokunta

Lisätiedot

LAUKAAN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

LAUKAAN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS AUKAAN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS aukaan kunnanvaltuusto 26.1.2009 23 2 SISÄYSUETTEO 1. SOVETAMISAA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVETAMISAA... 3 1.2 RAKENNUSVAVONTAVIRANOMAINEN... 3 2. UPAJÄRJESTEMÄT 2.1 RAKENNUKSEN

Lisätiedot

KOHTA 1. AINEEN/SEOKSEN JA YHTIÖN/YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT

KOHTA 1. AINEEN/SEOKSEN JA YHTIÖN/YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT Käyttöturvallsuustedote Tekjänokeuden haltja vuonna 2015, 3M Company Kakk okeudet pdätetään. Tämän tedon kopomnen ja/ta lataamnen on sallttua anoastaan 3M tuotteden käyttämstä varten, mkäl (1) tedot on

Lisätiedot

LIGNIININ RAKENNE JA OMINAISUUDET

LIGNIININ RAKENNE JA OMINAISUUDET 16006 LIGNIININ RAKENNE JA INAISUUDET Hlatomen nmeämnen γ 16006 6 α 1 β 5 3 4 e Lgnnn prekursort (monomeert) Lgnnn bosyntees e e e Peroksdaasn ja vetyperoksdn läsnäollessa prekursorsta muodostuu resonanssstablotu

Lisätiedot

Kuntoilijan juoksumalli

Kuntoilijan juoksumalli Rakenteden Mekankka Vol. 42, Nro 2, 2009, s. 61 74 Kuntoljan juoksumall Matt A Ranta ja Lala Hosa Tvstelmä. Urhelututkmuksen melenknnon kohteena ovat yleensä huppu-urheljat. Tuokon yksnkertastettu juoksumall

Lisätiedot

BL20A0600 Sähkönsiirtotekniikka

BL20A0600 Sähkönsiirtotekniikka BLA6 Sähkönsrtoteknkka Tehonaon laskenta Jarmo Partanen LT Energy Electrcty Energy Envronment Srtoverkkoen laskenta Verkon tehonaon laskemnen srron hävöt ännteolosuhteet ohtoen kuormttumnen verkon käyttäytymnen

Lisätiedot

3.3 Hajontaluvuista. MAB5: Tunnusluvut

3.3 Hajontaluvuista. MAB5: Tunnusluvut MAB5: Tunnusluvut 3.3 Hajontaluvusta Esmerkk 7 Seuraavat kolme kuvaa osottavat, että jakaumlla vo olla sama keskarvo ja stä huolmatta ne vovat olla avan erlaset. Kakken kolmen keskarvo on 78,0! Frekvenss

Lisätiedot

VIP X1600 Verkkovideopalvelin. Asennus- ja käyttöopas

VIP X1600 Verkkovideopalvelin. Asennus- ja käyttöopas VIP X1600 Verkkovdeopalveln f Asennus- ja käyttöopas VIP X1600 Ssällysluettelo f 3 Ssällysluettelo 1 Aluks 7 1.1 Tetoja tästä oppaasta 7 1.2 Tässä oppaassa noudatetut käytännöt 7 1.3 Käyttötarkotus 7

Lisätiedot

ffirls O/n/ O//n& Kukkasielu Anne Kostian: l"t i" meille puutarhuri, ihmisille. y,s' yrittäiä Anne Kostianin, joka ayaa kukkien ia Sielurkukan

ffirls O/n/ O//n& Kukkasielu Anne Kostian: lt i meille puutarhuri, ihmisille. y,s' yrittäiä Anne Kostianin, joka ayaa kukkien ia Sielurkukan Kukkaselu Anne Kostan: r ff,, I O/n/ O//n& Tapasmrne F puutarhur, yrttää Anne Kostann, joka ayaa kukken a Selurkukan * herkkää ssntä. Kukkaselunmellä hmsä auttana Kostan kertoo, mkä on kukken henknen l"t

Lisätiedot

KOKONAISRATKAISUT YHDESTÄ PAIKASTA

KOKONAISRATKAISUT YHDESTÄ PAIKASTA KOKONAISRATKAISUT YHDESTÄ PAIKASTA Monpuolset järjestelmät varastontn ja tuotantoon TUOTELUETTELO 2009 Kappale D Varasto- ja hyllystövältasot vältasot optmaalsta tlankäyttöä varten SSI SCHÄFER: n varasto-

Lisätiedot

VERKKO-OPPIMATERIAALIN LAATUKRITEERIT

VERKKO-OPPIMATERIAALIN LAATUKRITEERIT VERKKO-OPPIMATERIAALIN LAATUKRITEERIT Työryhmän raportt 16.12.2005 Monste 1/2006 Opetushalltus ja tekjät Tm Eja Högman ISBN 952-13-2718-9 (nd.) ISBN 952-13-2719-7 ISSN 1237-6590 Edta Prma Oy, Helsnk 2006

Lisätiedot

ER-kaaviot. Ohjelmien analysointi. Tilakaaviot. UML-kaaviot (luokkakaavio) Tietohakemisto. UML-kaaviot (sekvenssikaavio) Kirjasto

ER-kaaviot. Ohjelmien analysointi. Tilakaaviot. UML-kaaviot (luokkakaavio) Tietohakemisto. UML-kaaviot (sekvenssikaavio) Kirjasto Ohelmen analsont Ohelmen kuvaamnen kaavolla ohelmen mmärtämnen kaavoden avulla kaavoden tuottamnen ohelmasta Erlasa kaavotppeä: ER-kaavot, tlakaavot, UML-kaavot tetohakemsto vuokaavot (tarkemmn) Vuoanals

Lisätiedot

Hyvä asukas on täällä.

Hyvä asukas on täällä. Hyvä asukas on täällä. NOKIAN KAUUNGIN TIEDOTUSLEHTI 4/2014 Työttömen sosaalsen kuntoutuksen ryhmätomnta käynnsty Nokalla reppaast Kunten vastuu työmarkknatuen kustannukssta kasvaa vuoden 2015 alusta.

Lisätiedot

REILUUS, SOSIAALISET PREFERENSSIT JA PELITEORIA

REILUUS, SOSIAALISET PREFERENSSIT JA PELITEORIA TAMPEREEN YLIOPISTO Talousteteden latos REILUUS, SOSIAALISET PREFERENSSIT JA PELITEORIA Kansantaloustede Pro gradu -tutkelma Marraskuu 2009 Ohaaat: Snkka Hämälänen Matt Tuomala Lsa Ekman TIIVISTELMÄ Tampereen

Lisätiedot