KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu ,

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel C(2015) 6588 fnal KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu , komsson delegodun asetuksen (EU) 2015/35 muuttamsesta sltä osn kun kyseessä on laksäätesten pääomavaatmusten laskenta vakuutus- ja jälleenvakuutusyrtyksen hallussa oleven varojen useden luokken osalta (ETA:n kannalta merktyksellnen tekst) FI FI

2 PERUSTELUT 1. DELEGOIDUN SÄÄDÖKSEN TAUSTA Solvenss II 1 on vakuutus- ja jälleenvakuutustomntaa koskeva nykyakanen vakavarasuuskehys, jota aletaan soveltaa täysmääräsest 1. tammkuuta Tällä asetuksella muutetaan Solvenss II:n soveltamssääntöjä, jotka vahvstetaan 10 pävänä lokakuuta 2014 annetussa komsson delegodussa asetuksessa (EU) 2015/35 2 (delegotu Solvenss II -säädös). Delegotu Solvenss II -säädös on keskenen osa unonn vakuutusalan yhtestä sääntökrjaa. Snä täsmennetään parametrt standardkaavalle, jolla lasketaan vakavarasuuspääomavaatmus, mukaan luken ertyset rsktekjöden kalbronnt, jota sovelletaan ertyyppsn vakuutuksenantajen sjotuksn. Tällä muutoksella delegotuun Solvenss II -säädökseen otetaan käyttöön räätälötyjä tapoja kohdella sjotuksa, jota vakuutuksenantajat tekevät nfrastruktuurn, eurooppalasn ptkäakassjotusrahastohn (ELTIF) sekä osakkesn, jolla käydään kauppaa monenkesksssä kauppapakossa. Sllä myös selkeytetään ja laajennetaan srtymätomenpdettä, jota sovelletaan osakkesn tehtävn sjotuksn. Marraskuussa 2014 käynnstetyssä Euroopan nvestontohjelmassa kesktytään postamaan sjotusten estetä, lsäämään sjotushankkeden näkyvyyttä ja antamaan nlle teknstä tukea sekä käyttämään älykkäämmällä tavalla uusa ja jo olemassa oleva rahotusvaroja. Näden päämäären saavuttamseks nvestontohjelmalla pyrtään (1) moblsomaan sjotuksa vähntään 315 mljardn euron arvosta kolmen vuoden akana (2) tukemaan nvestomsta reaaltalouteen ja (3) luomaan nvestonnelle suotusa ympärstö. Investonnelle suotusan ympärstön luomsen tavotteen mukasest komsso on asettanut tavotteeks sellasen hyvn säännellyn ja yhdentyneen pääomamarkknaunonn, joka kattaa kakk jäsenvaltot ja jolla pyrtään maksmomaan pääomamarkknoden ja nden rahotuslatosten, jotka evät ole pankkeja, hyödyt taloudelle. Pääomamarkknaunonn tarkotuksena on myös vapauttaa tällä hetkellä pysähdyksssä oleva pääoma kakkalla Euroopassa talouden hyödyks. Tässä yhteydessä on tärkeää varmstaa, että käytettävssä olevat varat vrtaavat snne, mssä ntä tarvtaan enten, ja että postetaan ertyset ptkäakasten nvestonthankkeden rahotuksen esteet. Sjotukset, jota vakuutuksenantajat tekevät ptkäakasna sjottajna, ovat ratkasevassa asemassa, koska vakuutusyhtöt ovat suura yhtesösjottaja, jotka hallnnovat non kymmentä bljoonaa euroa. Tällä alotteella kohdennetaan jotkn nästä resurssesta uudelleen nfrastruktuursjotuksn varmstamalla, ette sääntely-ympärstö aheuta perusteettoma estetä tämäntyyppselle sjottamselle. Komsso on jo toteuttanut merkttävä toma esteden postamseks ptkäakasten sjotusvälneden alalta (Solvenss II -kehys ja delegotu Solvenss II -säädös). Lsäks se akoo salla vakuutuksenantajen sjottaa enemmän ptkäakasn omasuusern postamalla kansallset rajotukset nden sjotussalkun koostumukselta. Solvenss II -soveltamssäännössä e kutenkaan velä oteta huomoon jodenkn ptkäakasten sjotusvälneden ertysluonnetta. Koska nvestontohjelman tarkotuksena on postaa esteet 1 2 Euroopan parlamentn ja neuvoston drektv 2009/138/EY, annettu 25 pävänä marraskuuta 2009, vakuutus- ja jälleenvakuutustomnnan alottamsesta ja harjottamsesta (Solvenss II) (EUVL L 335, , s. 1), sellasena kun se on muutettuna drektvellä 2011/89/EY, 2012/23/EU, 2013/23/EU, 2013/58/EU ja 2014/51/EU. Komsson delegotu asetus (EU) 2015/35, annettu 10 pävänä lokakuuta 2014, vakuutus- ja jälleenvakuutustomnnan alottamsesta ja harjottamsesta annetun Euroopan parlamentn ja neuvoston drektvn 2009/138/EU täydentämsestä (Solvenss II) (EUVL L 12, , s. 1). FI 2 FI

3 reaaltalouteen tehtävltä nvestonnelta, ol välttämätöntä toteuttaa lsätoma nfrastruktuursjotuksa koskeven määrällsten vaatmusten täsmentämseks, jotta vodaan varmstaa, ette Solvenss II:ssa aseteta aheettoma ta rankaseva pääomavaatmuksa. Infrastruktuurhankkesn tehtäven sjotusten räätälödymp kohtelu Solvenss II -standardkaavassa ykslötn enssjaseks tavotteeks jo Omnbus II -drektvssä 3. Delegotujen Solvenss II -säädösten antamshetkellä e ollut saatavlla teknstä lausuntoa, johon uus nfrastruktuuromasuusluokka ols vonut perustua. Euroopan vakuutus- ja lsäeläkevranomanen (EVLEV) on kutenkn analysonut alustavast nfrastruktuurhankkeden rskprofla teknsessä raportssaan, joka koskee standardkaavan suunnttelua ja kalbronta tettyjä ptkäakasa sjotuksa varten. Analyys tuott jotakn lupaava tuloksa, ja stä votasn käyttää jatkotyöskentelyn pohjana. Merkttävää työtä on nän ollen jo tehty näden sjotusten rsken suhteen. Komsso on pyytänyt EVLEVltä teknsen lausunnon, mkä tarkottaa stä, että nätä lakmuutoksa vodaan nyt vedä eteenpän. Tämä asetus annetaan pan sen jälkeen, kun EVLEV on antanut teknsen lausuntonsa. Nän vodaan varmstaa, että nämä tarkstetut säännöt vodaan ottaa käyttöön mahdollsmman pan, ottaen ertysest huomoon se, että Solvenss II -kehystä sovelletaan täysmääräsest 1. tammkuuta 2016 alkaen. Lsäks Solvenss II:ssa ols otettava asanmukasest huomoon muut eurooppalaset alotteet, jolla pyrtään parantamaan ptkäakasen sjottamsen mahdollsuuksa ja tehostamaan pääomamarkknota. Nän ollen okeuskehys ols saatettava ajan tasalle eurooppalassta ptkäakassjotusrahastosta annetun asetuksen 4 mukasest. Manttu asetus auttaa postamaan ptkäakasen sjottamsen estetä. Lsäks koska okeussääntöjä on tarkstettu hljattan 5, ols otettava huomoon monenkesksten kaupankäyntjärjestelmen (MTF) entstä suuremp turvallsuus ja merktys antamalla nlle sama asema, joka säännellyllä markknolla on. On myös tärkeää varmstaa, että Solvenss II:n srtymätomenptellä vodaan täysmääräsest ehkästä häröden aheutumnen vomassa olevn sjotusstrategohn ja ottaa käyttöön uudet pääomasäännöt saumattomast. Tämä koskee ertysest osakesjotuksa. Sks tällä asetuksella selkeytetään ja laajennetaan srtymätomenpteen soveltamsalaa osakesjotusten osalta. Tällä asetuksella myös muutetaan ja okastaan delegodun Solvenss II -säädöksen tomtuksellsa vrhetä. 1.2 Okeudellnen tausta Ssällöllset muutokset, jota tällä asetuksella tehdään delegotuun Solvenss II -säädökseen ja jotka koskevat nfrastruktuursjotusten, eurooppalasten ptkäakassjotusrahastojen sekä nden osakkeden kohtelua, jolla käydään kauppaa monenkesksssä Euroopan parlamentn ja neuvoston drektv 2014/51/EU, annettu 16 pävänä huhtkuuta 2014, drektven 2003/71/EY ja 2009/138/EY sekä asetusten (EY) N:o 1060/2009, (EU) N:o 1094/2010 ja (EU) N:o 1095/2010 muuttamsesta Euroopan valvontavranomasen (Euroopan vakuutus- ja lsäeläkevranomanen) ja Euroopan valvontavranomasen (Euroopan arvopapermarkknavranomanen) tomvaltuuksen osalta (EUVL L 153, , s. 1), johdantoosan 60 kappale. Asetus (EU) 2015/760, annettu 29 pävänä huhtkuuta 2015, eurooppalassta ptkäakassjotusrahastosta (EUVL L 123, , s. 98). Euroopan parlamentn ja neuvoston asetus (EU) N:o 600/2014, annettu 15 pävänä toukokuuta 2014, rahotusvälneden markknosta sekä asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamsesta (EUVL L 173, , s. 84) sekä Euroopan parlamentn ja neuvoston drektv 2014/65/EU, annettu 15 pävänä toukokuuta 2014, rahotusvälneden markknosta sekä drektvn 2002/92/EY ja drektvn 2011/61/EU muuttamsesta (EUVL L 173, , s. 349). FI 3 FI

4 kaupankäyntjärjestelmssä, perustuvat Solvenss II -drektvn 111 artklan 1 kohdan b ja c alakohtaan. Muutos, joka tehdään osakketa koskevan srtymäkauden soveltamsalaan, puolestaan perustuu Solvenss II -drektvn 308 b artklan 13 kohtaan. Tarkstukset, jolla korjataan penä tomtuksellsa vrhetä delegodussa Solvenss II -säädöksessä, perustuvat 31 artklan 4 kohtaan, 75 artklan 2 ja 3 kohtaan, 92 artklan 1 a kohtaan sekä 111 artklan 1 kohdan b, c ja m alakohtaan. 2. SÄÄDÖKSEN HYVÄKSYMISTÄ EDELTÄNEET KUULEMISET Infrastruktuurmuutosten osalta komsso pyys EVLEVltä teknsen lausunnon stä, olsko tarkotuksenmukasta muuttaa Solvenss II:n standardkaavaa varavarasuuspääomavaatmuksen laskennan osalta, ja jos ols, mten. EVLEV järjest julksen kuulemsen teknsen lausunnon luonnoksesta 2. henäkuuta 2015 ja 9. elokuuta 2015 välsenä akana. Se anto lopullsen teknsen lausuntonsa 29. syyskuuta Kuulemseen vastas yhdeksäntosta er sdosryhmää, mukaan luken vakuutuksenantajen lttoja sekä pääomamarkknoden välttäjen, sjottajen, vakuutuksenottajen ja yksttästen yrtysten edustaja. Vastaajen enemmstö kannatt alotetta. He korostvat, että jotkn ykstyskohtaset krteert saattavat vakavast rajottaa stä, mllaset hankkeet vodaan hyväksyä nfrastruktuurhankkena, ja että joukkovelkakrjalanoja ja lanoja koskevaa pääomavaatmusta votasn alentaa entsestään. EVLEV ott huomoon nämä näkemykset lopullsessa teknsessä lausunnossaan, ertysest tekemällä muutoksa krteerluetteloon. Kakken tämän säädöksen kattamen kysymysten osalta kuultn pankk-, maksu- ja vakuutusalaa kästtelevää asantuntjaryhmää (vakuutuksa kästtelevä kokoonpano), joka koostuu jäsenvaltoden asantuntjosta ja jossa Euroopan parlamentt on tarkkaljana, 5. maalskuuta 2015 ja 14. henäkuuta 2015 sekä krjallsest 10. elokuuta 2015 ja 21. elokuuta 2015 välsenä akana. Tarkstuksesta, joka koskee eurooppalasa ptkäakassjotusrahastoja, keskusteltn myös Euroopan parlamentn talouspoltkka-valokunnan kokouksessa 26. toukokuuta Euroopan parlamentn jäsenet pyysvät, että säädös hyväksyttäsn nopeast. Delegodusta Solvenss II -säädöksestä 11. marraskuuta 2014 käydyn keskustelun yhteydessä talouspoltkka-valokunnan jäsenet korostvat, että ols tarpeen työstää lsää erllstä omasuusluokkaa ja ertysä matalampaan rskn suhteutettuja pääomavaatmuksa nfrastruktuurhankkesn tehtävä sjotuksa varten. Kaklta sdosryhmltä, jota asa koskee (vakuutuksenantajen ltot, kansallset valvontavranomaset ja EVLEV), kerättn luettelo penstä tomtuksellssta vrhestä ja krjotusvrhestä, jotka tällä asetuksella korjataan. 3. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Tarkstus, jolla luodaan erllnen omasuusluokka nfrastruktuursjotuksa varten, on seurausta EVLEVlle estetystä lausuntopyynnöstä. EVLEV analyso saatavlla oleva tetoja ja, kuten edellä on manttu, toteutt julksen kuulemsen ennen lausuntonsa antamsta. Tämän asetuksen tavotteena on edstää vakuutuksenantajen sjotuksa monenlasn vähärsksn nfrastruktuurhankkesn, mukaan luken nnovatvset hankkeet, järjestelmät ja verkot. Sks uus nfrastruktuuromasuusluokka e ole vakuutuslaj- ta tomalaluettelo, vaan se on määrtelty EVLEVn lausunnon perusteella. Antamassaan lausunnossa EVLEV täsmentää uuden omasuusluokan ja antaa luettelon teknsstä krteerestä, jolla varmstetaan, että hyväksyttäven sjotusten rskprofl on paremp kun mussa oman ta veraan pääoman FI 4 FI

5 ehtosssa sjotuksssa. Anoastaan nämä krteert täyttäven sjotusten osalta vodaan alentaa vakavarasuuteen suhteutettuja pääomavaatmuksa. Varovanen arvostamnen on nän ollen taattu tässä alotteessa. Tähän tarkstukseen ssältyvä uuden omasuusluokan määrtelmä on lnjassa EVLEVn lausunnon kanssa lman merkttävä pokkeama. Omasuusluokkaa täsmentävät keskeset krteert ssältävät vaatmuksa, jolla taataan asanmukasen lketomntasuunntelman olemassaolo ja sjottajan vakutusvalta. Nssä myös kesktytään kassavrtojen ennustettavuuteen, vakauteen stresstlantessa sekä sopmuskehykseen, jolla varmstetaan sjottajansuoja. Tämä uus omasuusluokka kästtää pääomasjotukset sekä sjotusluokan ja luokttelemattoman velan. Spekulatvluokan velkaa e oteta huomoon vakavarasuussystä. Vaatmukset täyttävä kategora koskee anoastaan sellasn erllsyhtöhn tehtävä sjotuksa, jotka omstavat, rahottavat, kehttävät ta operovat nfrastruktuuromasuutta, jolla tarjotaan ta tuetaan keskesä julksa palveluja. Tämä sjotusmall on ylenen nfrastruktuuren rahottamsen alalla, mutta stä e sovelleta EVLEVn lausunnon ulkopuolelle jäävn yrtyssjotuksn nfrastruktuuryhtöhn. Komsso akoo tarkastella, votasnko laata vaatmukset täyttävät krteert yrtysrakentelle, jotka suorttavat samankaltasa tomntoja kun nfrastruktuurhanketta hotavat yhtesöt ja joden rskprofl saattaa sten ansata samankaltasen vähennyksen pääomavaatmuksssa, jotta kysenen omasuusluokka votasn mahdollsest jatkossa ulottaa koskemaan tällasa altstuma. Vaatmukset täyttävät nfrastruktuursjotukset määrtellään joukoks korkean tason krteeretä. Lsäohjestusta näden krteereden todentamsesta e anneta tämän tarkstuksen yhteydessä, koska käytännössä vakuutus- ja jälleenvakuutusyrtykset vastaavat due dlgence -menettelyjen suorttamsesta ja sen varmstamsesta, että nämä krteert täyttyvät. Krteeretä, jotka olsvat voneet johtaa vähärsksempen nfrastruktuurhankkeden tahattomaan jättämseen ottamatta huomoon, on muutettu. Näden muutosten ykstyskohtaset tedot on estetty jäljempänä: EVLEVn lausunnon mukasest tässä asetuksessa vaadtaan, että uuden omasuusluokan vaatmukset täyttävät nfrastruktuurhankkeet tuottavat ennustettava kassavrtoja, ja tällä asetuksella otetaan käyttöön ykstyskohtanen luettelo edellytyksstä, jotka hankkeen tulojen on täytettävä tämän krteern täyttämseks. EVLEVn lausunnolla rajotetaan kutenkn nden osapuolten joukko, jotka hankkvat nfrastruktuurhankkeen kautta tarjotun tavaran ta palvelun, valtollsn ja nvestontluokan yksköhn. Sdosryhmät huomauttvat, että tämä edellytys on epätarkotuksenmukanen tapauksssa, jossa palveluja tarjotaan yhtesölle, jotka ovat helpost korvattavssa. Nän ollen ja ottaen huomoon, että ylesenä tavotteena on ulkopuolsten luottoluoktusten käytön vähentämnen, kysenen krteer ulotettn koskemaan tällasa tapauksa. EVLEVn lausunnossa vaadtaan, että nfrastruktuurhankkella on oltava vararahotusta. Sdosryhmät huomauttvat, että tämä vaatmus e välttämättä vastaa alan käytäntöä esmerkks tapauksssa, jossa vararahotusvaatmukset on jo ssällytetty hankkeen kustannusarvopuskurehn. Nän ollen tätä krteerä muutettn, jotta vararahotus votasn kattaa mulla rahotusjärjestelyllä. Jos vaatmukset täyttävään nfrastruktuurn tehtävää sjotusta varten e ole saatavlla nmetyn ulkosen luottoluoktuslatoksen 6 antamaa ulkosta luottoluoktusta, sovelletaan lsäkrteeretä sen varmstamseks, että sjotukseen lttyvä rsk on pen. Kysesllä krteerellä ols varmstettava, että nfrastruktuurhanketta halltaan 6 Määrtelmä drektvn 2009/138/EY 13 artklan 40 kohdassa. FI 5 FI

6 ammattmasest sen rakennusvaheessa, että rakentamseen lttyvää rskä hlltään rttäväst, että teknologaan ja jälleenrahotukseen lttyvää rskä rajotetaan ja että estetään hankeyhtesön srtymnen spekulatvsn johdannaspostohn. EVLEVn lausunnossa ehdotetaan, että luokttelemattomat, vaatmukset täyttävät sjotukset sjatssvat ETA:n ja OECD:n alueella ja että tällasa sjotuksa arvotasn kysesten maden polttsten ja okeudellsten olosuhteden vakauden perusteella. Tällasen arvonnn e katsottu olevan tarkotuksenmukanen ekä tarpeen. EVLEVn lausunnossa vaadtaan, että pääomasjottajalla, joka tom nfrastruktuurhankkeen järjestäjänä, on oltava rttävää hallnta-asantuntemusta, ja että sen on tarjottava taloudellsta vakautta. Sdosryhmät huomauttvat, että tällanen krteer rajottas omasuusluokan soveltamsalaa aheettomast esmerkks tapauksessa, jossa tosella pääomasjottajalla on huomattavaa kokemusta teknologan ja rakentamsen alalta ja tosella tarvttavaa taloudellsta tomntakykyä. Sen varmstamseks, ette tällasa hankketa jätettäs aheettomast ottamatta huomoon, tätä krteerä muutettn nn, että pääomasjottajat vovat yhdessä ryhmänä täyttää sen. Vaatmukset täyttävään nfrastruktuurn tehtäven osakesjotusten kalbronnn osalta EVLEV on ehdottanut prosentn vahteluvälä. Vahteluväln alemp pää on kalbrotu tedolla, jotka koskevat ykstysen rahotusalotteen (Prvate Fnance Intatve) hankeyhtötä (esmerkks julksen ja ykstysen sektorn kumppanuuksa), koska katsottn, että tällaset tedot olsvat kakken merktyksellsmpä vaatmukset täyttävän, nfrastruktuuromasuusluokan kannalta, kuten krteeressä täsmennetään. Veraan pääoman ehtosten sjotusten osalta EVLEV käytt tetoja, jotka osottvat, että nfrastruktuursjotusten palautusosuudet ovat huomattavast korkeampa kun mussa yrtyksn tehdyssä sjotuksssa. Tämän näytön perusteella EVLEV suosttel nfrastruktuurlanan luottorskn lttyvän osan kalbronta. EVLEV analyso myös lkvdteettn lttyvää osaa margnaalsta ja havats, että tlanteeseen, jossa nfrastruktuursjotus pdetään erääntymspävään saakka, lttyy alemp lkvdteettrsk. Tässä säädöksessä hyväksytty nfrastruktuurn tehtäven veraan pääoman ehtosten sjotusten kalbront perustuu EVLEVn kehttämään menetelmään, jossa yhdstetään nämä kaks lähestymstapaa. Rsknhallnnan osalta EVLEV tukeutuu Solvenss II:ssa vahvstettuhn vaatmuksn mutta lsää säännöksä, jotka koskevat due dlgence -menettelytä ja tuloksellsuuden seurantaa, jotka ovat omnasa nfrastruktuuromasuudelle. Tämä lähestymstapa vakuttaa tarkotuksenmukaselta näden tarkstusten ylesen tavotteen valossa, ja se on otettu huomoon tässä asetuksessa. Mtä tulee eurooppalasten ptkäakassjotusrahastojen (ELTIF) määrttelemseen tyypn 1 osakkesn, komsson delegotua asetusta (EU) 2015/35 koskevan vakutusten arvonnn vodaan katsoa kattavan nykysen ELTIF-tarkstuksen. Snä tarkasteltn ertysest tapoja kohdella vakuutuksenantajen sjotuksa eurooppalasn rskpääomarahastohn, eurooppalasn yhteskunnallseen yrttäjyyteen erkostunesn rahastohn ja eurooppalasn ptkäakassjotusrahastohn (vakka asetusluonnosta 7, jolla vmeks sanotulle luodaan kehys, e velä ollut hyväksytty). Tarkstuksella, jolla selkeytetään sen tomenpteen soveltamsta, jolla otetaan astettan käyttöön Solvenss II -pääomavaatmukset ennen 1. tammkuuta 2016 hanktulle osakkelle, 7 Asetus (EU) 2015/760, annettu 29 pävänä huhtkuuta 2015, eurooppalassta ptkäakassjotusrahastosta. FI 6 FI

7 kun on kyse osakkesta hallnnodussa rahastossa, vastataan sdosryhmen huomautuksn stä, ette srtymätomenpteen soveltamnen ole selkeää tapauksssa, jossa rahaston läpkatsomsperaate e ole mahdollnen. Soveltamsta ol tarpeen selkeyttää hyvssä ajon ennen vuoden 2015 loppua. Srtymätomenpteen laajentamnen tyypn 2 osakkesn on tomenpde, joka estää lstaamattomen osakkeden härötä aheuttavan myynnn shen saakka, kunnes Solvenss II:sta aletaan soveltaa 1. tammkuuta Tarkstuksella, joka koskee monenkesksä kaupankäyntjärjestelmä, pelkästään lnjataan Solvenss II äskettän hyväksytyn unonn lansäädännön (drektvn 2014/65/EU ja asetuksen (EU) N:o 600/2014) kanssa. Vakutusten arvont e sks ole tarpeen. Jotta vodaan varmstaa, että standardkaava täyttää jatkuvast drektvn 2009/138/EY 101 artklan 2 ja 3 kohdassa vahvstetut vaatmukset, komsso tarkastelee vakavarasuuspääomavaatmuksen standardkaavan (delegotu Solvenss II -säädös) mukasessa laskennassa käytettävä menetelmä, oletuksa ja standardparametreja, mukaan luken tällä asetuksella käyttöön otetut tarkstukset Kustannus-hyötyanalyys Ntä kustannuksa ja hyötyjä, jota aheutuu ykstyskohtasempen omasuusluokken vahvstamsesta, esmerkks nfrastruktuur ja eurooppalaset ptkäakassjotusrahastot, analysotn komsson delegotua asetusta (EU) 2015/35 varten tehdyssä vakutusten arvonnssa. Kysesessä kertomuksessa kuvataan komsson valtsema vahtoehtoja, john lttyvät kustannukset aheutuvat ertysest raportont- ja avomuusvaatmukssta. Tällä asetuksella e ole vakutuksa kyseseen alaan. Hyötyjä kutenkn aheutus sekä vakuutusyhtölle (pääomavaatmusten suuremp rskherkkyys tarkottaa akuutmpaa rsknhallntaa ja parempaa kykyä sjottaa vakaan tuoton sjotuksn) että koko yhteskunnalle (enemmän sjotuksa kasvua edstävn alohn, ertysest nfrastruktuurn ja pk-yrtyksn). Hyötyjen katsotaan olevan selväst kustannuksa suuremmat. EU:n talousarvolle e aheudu vakutuksa. 3.2 Suhteellsuus Solvenss II -drektvn 29 artklan 4 kohdassa vahvstetun peraatteen mukasest suhteellsuuden tarve otetaan asanmukasest huomoon komsson delegodun asetuksen (EU) 2015/35 kakssa osssa. Mantussa asetuksessa säädetään lukussta yksnkertastukssta määrällsn laskentavaatmuksn tapauksssa, jossa se on perusteltua rsken luonteeseen, laajuuteen ja montahosuuteen nähden. Tämä otetaan huomoon myös tällä asetuksella käyttöön otettavssa ertysssä tarkstuksssa, jotka koskevat eurooppalasa ptkäakassjotusrahastoja ja osakkeden srtymätomenpdettä. Rahaston kautta pdettävn vakuutuksenantajen sjotuksn sovelletaan peraatteessa läpkatsomsperaatetta, kun taas pääomavaatmukset lasketaan kunkn rahastossa olevan kohde-etuuden osalta kään kun ne olsvat hallussa suoraan. Jos tällanen läpkatsomslähestymstapa e ole mahdollnen, altstuma rahastolle kohdellaan raskaammn (tyypn 2 osakkeet). 8 Delegodun Solvenss II säädöksen johdanto-osan 150 kappale. FI 7 FI

8 Suhteellsuuden ja eurooppalasn ptkäakassjotusrahastohn lttyvän penemmän rsktekjän vakuttavuuden vuoks tässä asetuksessa säädetään kutenkn, että vakuutuksenantajat saavat nautta tyypn 1 osakkeden edusta, vakka läpkatsomslähestymstapaa e olskaan mahdollsta soveltaa tettyyn eurooppalaseen ptkäakassjotusrahastoon. Lsäks tässä asetuksessa säädetään ratkasusta, jossa srtymätomenpdettä sovelletaan osakepääomavaatmukseen tapauksessa, jossa osakketa pdetään rahaston kautta ja jossa ols lan kallsta selvttää asaankuuluva ostopävä. Uuteen nfrastruktuuromasuusluokkaan lttyy ertynen alennettu laskentatapa, joka on räätälöty kattamaan näden altstumen luonne, laajuus ja montahosuus, mstä syystä se myös on suhteellsuusperaatteen mukanen. Tarkstus, joka koskee monenkesksä kauppapakkoja, e tee kehyksestä monmutkasempaa, koska snä anoastaan jaetaan kyseset altstumat uudelleen toseen olemassa olevaan omasuusluokkaan Solvenss II -standardkaavassa. 3.3 Tossjasuus Tämän delegodun asetuksen tavotteena on ottaa käyttöön uus omasuusluokka, joka on räätälöty nvestonthankketa varten, jotta vodaan helpottaa ja edstää vakuutusyhtöden tekemä sjotuksa tällasn omasuusern. Jäsenvaltot evät vo toteuttaa nätä toma yksn kannustaakseen vakuutusyhtötä sjottamaan nfrastruktuurhankkesn, koska vakavarasuuspääomavaatmukseen lttyvä laskenta ja parametrt on yhdenmukastettu kauttaaltaan Solvenss II -drektvllä ja delegodulla Solvenss II -säädöksellä. Tällä asetuksella täydennetään tätä kehystä noudattaen edellä manttua suhteellsuusperaatetta. Tämän vuoks tämä asetus on tossjasuusperaatteen mukanen. 4. DELEGOIDUN SÄÄDÖKSEN OIKEUDELLINEN SISÄLTÖ artkla Tarkstukset, jotka koskevat vaatmukset täyttäven nfrastruktuursjotusten kohtelua Tällä asetuksella otetaan käyttöön sellasten vaatmukset täyttäven nfrastruktuursjotusten käste, john sovelletaan ertystä kohtelua. Infrastruktuurhanketta hotavat yhtesöt määrtellään ylesest ensmmästä kertaa komsson delegodun asetuksen (EU) 2015/35 1 artklassa, jossa kesktytään erllsyhtöhn, jotka sjottavat keskesä julksa palveluja tarjoavn ta tukevn fyyssn rakentesn, tlohn, järjestelmn ja verkostohn. Tällä asetuksella otetaan käyttöön uus 164 a artkla, jossa täsmennetään vaatmukset täyttäven nfrastruktuursjotusten omnasuudet. Vaatmustenmukasuuskrteeren luettelolla pyrtään varmstamaan, että vähärskset hankkeet täyttävät vaatmukset mutta evät ole lan rajottava. Tällä asetuksella otetaan käyttöön ertynen kohtelu vakavarasuuspääomavaatmuksessa vaatmukset täyttävä osakemuotosa nfrastruktuursjotuksa varten. Tällä asetuksella muutetaan 168 artklaa, jotta vodaan asettaa erllnen pääomavaatmus vaatmukset täyttävlle nfrastruktuurosakkelle. Tämä lsätään tyypn 2 osakepääomavaatmukseen. Tällä asetuksella muutetaan 169 artklaa, jotta vodaan asettaa kalbront, joka vastaa 30 :n arvonalennusta vaatmukset täyttäven nfrastruktuursjotusten arvosta. Tällä asetuksella otetaan käyttöön myös ertynen kohtelu vakavarasuuspääomavaatmuksessa vaatmukset täyttävä joukkovelkakrjalanojen ta FI 8 FI

9 lanojen muodossa oleva nfrastruktuursjotuksa varten. Komsson delegodun asetuksen (EU) 2015/ artklaa muutetaan, jotta kyseslle sjotukslle vodaan asettaa ertynen kalbront nfrastruktuurhankkeen luottoluoktuksen mukasest. Sjotuksn, jotka tehdään joukkovelkakrjalanohn ta lanohn nfrastruktuurhankkeessa, jonka luottoluokka on alle 3, e sovelleta tätä mukautettua kalbronta. Lsäks ols sovellettava rskkerronta, joka vastaa luottoluokkaa 3, jos nmetyn ulkosen luottoluoktuslatoksen antamaa luottoluoktusta e ole saatavlla. Osakepääomavaatmuksen vahteluväl on saatu analyysstä, joka perustuu asanomasten lstattujen osakkeden luokan hntohn. Joukkovelkakrjalanohn ja lanohn sovellettavat rskkertomet ovat peräsn kahdesta mukautuksesta, jotka estetään EVLEVn lausunnossa, kun otetaan huomoon ensnnäkn se, että nfrastruktuurlanalle on omnasta korkea palautusosuus, ja tosekseen se, että se pdetään muta sjotuksa todennäkösemmn erääntymspävään ast. Tällä asetuksella yhdstetään räätälöty kalbront ja säännökset, jotka koskevat ertysen rskn hallntaa yrtyksessä. Tällä asetuksella otetaan käyttöön 261 a artkla, jotta vodaan vaata rttävä due dlgence -menettelytä ennen vaatmukset täyttävän nfrastruktuursjotuksen tekemstä ja säännöllsten stresstesten suorttamsta, mukaan luken varojen ja velkojen hallntapoltkka, jolla varmstetaan, että yrtys kykenee ptämään sjotuksen erääntymspävään ast Tarkstukset, jotka koskevat eurooppalasn ptkäakassjotusrahastohn tehtäven sjotusten kohtelua Tällä asetuksella ulotetaan komsson delegodun asetuksen (EU) 2015/ artklan 6 kohdan a ja b alakohdassa vahvstetut vomassa olevat säännökset, jotka koskevat ertysä tapoja kohdella eurooppalasa rskpääomarahastoja ja eurooppalasa yhteskunnallseen yrttäjyyteen erkostuneta rahastoja, koskemaan eurooppalasa ptkäakassjotusrahastoja. Tätä varten tämän asetuksen 168 artklan 6 kohtaan lsätään säännös, jotta eurooppalasssa ptkäakassjotusrahastossa pdettäven osakkeden (ta eurooppalasten ptkäakassjotusrahastojen osakkeden ta osuuksen, jos läpkatsomslähestymstapa e ole mahdollnen) katsotaan olevan tyypn 1 osakketa, john lttyy penemp rsktekjä vakavarasuuspääomavaatmuksen standardkaavassa. Tätä valntaa tukee analyys, jossa on tarkasteltu ykstysen osakendeksn (LPX NAV50) kehtystä vakutusten arvonta varten. Tämä vertaluarvo on merktyksellnen, koska eurooppalasssa rskpääomarahastossa, eurooppalasssa yhteskunnallseen yrttäjyyteen erkostunessa rahastossa ja eurooppalasssa ptkäakassjotusrahastossa olevat osakkeet ovat todennäkösest lstaamattoma. Tämän ndeksn perusteella value-at-rsk arvo, joka on laskettu 99,5 prosentn todennäkösyydellä yhden vuoden ajanjaksolla, on lähes 39 prosentta. Tämän vuoks on perusteltua, että nätä kysesssä rahastossa oleva osakketa kohdellaan tyypn 1 osakkena Tarkstukset, jotka koskevat osakkeden kohtelua monenkesksssä kaupankäyntjärjestelmssä Tässä asetuksessa otetaan huomoon drektvn 2014/65/EU ja asetuksen (EU) N:o 600/2014 vomaantulo. Kysesllä säädöksllä varmstetaan, että monenkesksn kaupankäyntjärjestelmn ja säänneltyhn markknohn sovelletaan samoja sääntöjä. Nän ollen komsson delegodun asetuksen (EU) 2015/ artklaa muutetaan, jotta osakketa, jolla käydään kauppaa monenkesksssä kaupankäyntjärjestelmssä, kohdellaan vakavarasuuspääomavaatmuksen osalta samalla tavon kun osakketa, jolla käydään kauppaa säännellyllä markknolla. FI 9 FI

10 4.1.4 Tarkstukset, jotka koskevat pääomaan lttyvän srtymätomenpteen soveltamsalaa Tällä asetuksella muutetaan komsson delegotua asetusta (EU) 2015/35, jotta vodaan estää äkllset ta laajamttaset salkkujen uudelleenkohdennukset osakkeden osalta ennen Solvenss II:n soveltamsen alkamsajankohtaa. Tällä asetuksella muutetaan 173 artklaa, jotta ennen 1. tammkuuta 2016 ostettuja osakketa koskevan vakavarasuuspääomavaatmuksen astettanen käyttöönotto (7 vuoden ajanjaksolla) vodaan laajentaa tyypn 2 osakkesn. Sen varmstamseks, että yhtestä sjotustomntaa harjottavssa yrtyksssä ta rahastomuotosna sjotuksna pdettävä osakketa kohdellaan samalla tavon kun suoraan hallussa oleva osakketa tämän srtymätomenpteen osalta, 173 artklaa muutetaan, jotta vodaan ottaa käyttöön yksnkertastettu menetelmä sellasa tapauksa varten, jossa tetojen julkstamsta koskeven sääntöjen vuoks ta kustannussystä e ols mahdollsta selvttää pävämäärää, jona rahastonhotaja on ostanut osakkeet. Yrtys vo tällasessa tapauksessa arvoda kunakn vuonna nden osakkeden osuuden, jotka on ostettu ennen 1. tammkuuta 2016, ja soveltaa srtymätomenpdettä rahaston tähän osaan Tarkstukset penten tomtuksellsten vrheden korjaamseks Tällä asetuksella muutetaan komsson delegotua asetusta (EU) 2015/35 myös penten tomtuksellsten vrheden korjaamseks. Tärkemmät korjaukset, joden tarkotuksena on välttää tekstn väärä tulknta, ovat seuraavat: Selvennetään, mtä seurauksa aheutuu arvostusmenetelmen osalta stä, että sdosyrtys jätetään ryhmävalvonnan ulkopuolelle, ja kästellään tässä yhteydessä kakka mahdollsa tapauksa, jossa ryhmävalvoja vo päättää tällasesta possulkemsesta (ks. 1 artklan 2 kohta). Kun on kyse strategssta omstusyhteyksstä rahotus- ja luottolatoksssa tapauksssa, jossa komsson delegodussa asetuksessa (EU) 2015/35 vtataan drektvssä 2002/87/EY olevaan konsoldontmenetelmään, tämän e pdä katsoa edellyttävän, että ryhmä on myös fnanssryhmttymä, johon sovelletaan lsävalvontaa mantun drektvn mukasest (ks. 1 artklan 3 kohta). Yhteenkerättyjä tlastotetoja koskeva raportontmääräakoja mukautetaan. Sen vuoks ennen 31. joulukuuta 2020 tehtyjen lmotusten on ssällettävä kakken aempen vuosen tedot 1. tammkuuta 2016 alkaen. Sen vuoks delegodun asetuksen (EU) 2015/ artklan 2 kohtaa ols muutettava (ks. 1 artklan 12 kohta) artkla: krjotusvrheden korjaamnen Tällä asetuksella myös okastaan delegodun Solvenss II -säädöksen krjotusvrhetä. FI 10 FI

11 KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu , komsson delegodun asetuksen (EU) 2015/35 muuttamsesta sltä osn kun kyseessä on laksäätesten pääomavaatmusten laskenta vakuutus- ja jälleenvakuutusyrtyksen hallussa oleven varojen useden luokken osalta (ETA:n kannalta merktyksellnen tekst) EUROOPAN KOMISSIO, joka ottaa huomoon Euroopan unonn tomnnasta tehdyn sopmuksen, ottaa huomoon vakuutus- ja jälleenvakuutustomnnan alottamsesta ja harjottamsesta 25 pävänä marraskuuta 2009 annetun Euroopan parlamentn ja neuvoston drektvn 2009/138/EY 9 ja ertysest sen 31 artklan 4 kohdan, 75 artklan 2 ja 3 kohdan, 92 artklan 1 a kohdan, 111 artklan 1 kohdan b, c ja m alakohdan ja 308 b artklan 13 kohdan, sekä katsoo seuraavaa: (1) Komsson marraskuussa 2014 hyväksymässä Euroopan nvestontohjelmassa kesktytään postamaan sjotusten estetä, lsäämään sjotushankkeden näkyvyyttä ja antamaan nlle teknstä tukea sekä käyttämään älykkäämmällä tavalla uusa ja jo olemassa oleva rahotusvaroja. Euroopan strategsten nvestonten rahasto (ESIR) on perustettu Euroopan parlamentn ja neuvoston asetuksella (EU) 2015/ , ja osana edellä manttua ohjelmaa kysesen rahaston perustamsella pyrtään korjaamaan nykynen nvestontvaje EU:ssa moblsomalla ykstystä rahotusta strategsn nvestontehn, jota markknat evät pysty rahottamaan yksn. Rahastosta tuetaan nfrastruktuurn tehtävä strategsa nvestonteja ja penyrtysten rskrahotusta. Pääomamarkknaunonn perustamseks tehtävällä työllä syvennetään samaan akaan fnanssmarkknoden yhdentymstä ja autetaan lsäämään kasvua ja klpalukykyä EU:ssa. (2) Jotta edstettäsn näden tavotteden saavuttamsta ja unonn tavotetta ptkän akaväln kestävästä kasvusta, ols helpotettava vakuutustenantajen jotka ovat suura yhtesösjottaja nfrastruktuurn ta ESIR-rahaston kautta tekemä sjotuksa. Tällasten sjotusten helpottamseks ols luotava uus omasuusluokka nfrastruktuursjotukslle drektvllä 2009/138/EY luodun kehyksen ssällä. Kun tämäntyyppnen alote toteutetaan samaan akaan ESIR-rahaston kanssa, kasvuun ja työpakkohn kohdstuvan kokonasvakutuksen ptäs kasvaa. (3) Komsso pyys ja sa teknsen lausunnon Euroopan vakuutus- ja lsäeläkevranomaselta (EVLEV) uutta nfrastruktuursjotuksen omasuusluokkaa koskeven krteereden ja kalbronnn osalta EUVL L 335, , s. 1. Euroopan parlamentn ja neuvoston asetus (EU) 2015/1017, annettu 25 pävänä kesäkuuta 2015, Euroopan strategsten nvestonten rahastosta, Euroopan nvestontneuvontakeskuksesta ja Euroopan nvestonthankeportaalsta sekä asetusten (EU) N:o 1291/2013 ja (EU) N:o 1316/2013 muuttamsesta Euroopan strategsten nvestonten rahasto (EUVL L 169, , s. 1). FI 11 FI

12 (4) Euroopan nvestontohjelmassa estetään tavotteeks sellasten nvestonten tukemnen, jolla autetaan lujttamaan eurooppalasta nfrastruktuura, ja lnjassa tämän tavotteen kanssa ja knnttäen ertysest huomota paremmn yhteenltettyjen ssämarkknoden rakentamseen, uuden nfrastruktuuromasuusluokan e tuls rajottua ertysn alohn ta fyyssn rakentesn, vaan sen ols ssällettävä kakk järjestelmät ja verkostot, jotka tarjoavat ta tukevat olennasa julksa palveluja. (5) Sen varmstamseks, että nfrastruktuuromasuusluokka tosasallsest rajottuu nfrastruktuursjotuksn, vaatmukset täyttävän nfrastruktuuromasuuden omstajana, rahottajana, kehttäjänä ta operojana tuls olla sellanen nfrastruktuurhanketta hotava yhtesö, joka e hoda muta tehtävä. (6) Uuden nfrastruktuuromasuusluokan tuls pohjautua krteerehn, jolla varmstetaan, että nfrastruktuursjotukslla on terve rskprofl seuraavlta osn: sjotusten stressnsetokyky, kassavrtojen ennakotavuus ja sopmuskehyksen tarjoama suoja. Jos vodaan osottaa, että nfrastruktuursjotukslla on paremp rskprofl kun mulla yrtyksn tehdyllä sjotukslla, rskstä johtuva pääomavaatmuksa ols alennettava standardkaavan korkomargnaal- ja osakerskalaosossa. (7) Infrastruktuurhanketta hotavan yhtesön tuls tarjota sopmuskehys, jolla varmstetaan sjottajen kattava suoja, mukaan luken määräykset, jolla suojataan tappolta, jota aheutuu, jos osapuol, joka on stoutunut hankkmaan tavarat ta palvelut, päättää hankkeen, kuten vo tapahtua, jos hankntasopmus puretaan. Käytössä tuls olla rttävät rahotusjärjestelyt kattamaan vararahotus- ja käyttöpääomavaatmukset. (8) Jotta luotonantajlle aheutuva rsk penens, nfrastruktuurhanketta hotavaan yhtesöön ols annettava rttäväst vakutusvaltaa, mukaan luken omasuusern ja pääomaan kohdstuva vakuus, ja rajotettava kassavrtojen käyttöä sekä tomntoja. (9) Jos kalbronta alennetaan joukkovelkakrjalanohn ja lanohn tehtyjen sjotusten osalta perustuen shen oletukseen, että usemmat nfrastruktuursjotukset pdetään erääntymspävään saakka, vakuutus- ta jälleenvakuutusyrtyksen ols pystyttävä osottamaan, että se pystyy nän tekemään. (10) Jotta kannustettasn nfrastruktuursjotuksn, jossa palautusosuudet ovat korketa, uus omasuusluokka ols rajotettava nvestontluokan velkaan sekä anoastaan etuokeusasemaltaan parhammassa asemassa olevaan velkaan, jos ulkosta luottoluoktusta e ole käytettävssä. Jotta kutenkn pysyteltäsn yhdenmukasena drektvssä 2009/138/EY osakkelle vahvstetun kehyksen kanssa, nfrastruktuurosakkeden ssällyttämsen tähän uuteen omasuusluokkaan e tuls rppua stä, onko nfrastruktuuryhtesölle ulkosta luottoluoktusta ta mkä on sen taso. (11) Jos vaatmukset täyttävään nfrastruktuurn tehtävää sjotusta varten e ole saatavssa ulkosen luottoluoktuslatoksen antamaa luottoluoktusta, ols sovellettava lsäkrteeretä sen varmstamseks, että sjotukseen kohdstuu rajallnen rsk. Kysesssä krteeressä ols määrättävä hankkeen ammattmasesta hallnnasta sen rakennusvaheessa, varmstettava rakentamseen lttyvän rskn asanmukanen hlltsemnen, rajotettava operatvsta ja jälleenrahotukseen lttyvää rskä sekä estettävä se, että hanke srtyy spekulatvsn johdannaspostohn. (12) Jos vaatmukset täyttävään nfrastruktuurn tehtävää sjotusta varten e ole saatavssa nmetyn ulkosen luottoluoktuslatoksen antamaa luottoluoktusta, ols varmstettava, että nfrastruktuurhanke toteutetaan vakaassa polttsessa ympärstössä. FI 12 FI

13 (13) Innovatvseen teknologaan ta suunntteluun perustuvat hankkeet ptäs pystyä ssällyttämään tähän uuteen omasuusluokkaan, jotta vodaan varmstaa, että EU kykenee edelleen pyrkmään teknologsen kehtyksen kärkeen stä mukaan kun kehtystä tapahtuu. Varmstaakseen, että nnovaatohn perustuvat hankkeet ovat vähärsksä, vakuutuksenantajen tuls tehdä tarkotuksenmukanen due dlgence -tarkastelu sen todentamseks, että teknologaa testataan. Tähän vo ssältyä prototyypptestaus, plotttestaus ja muuntyyppnen testaus sen osottamseks, että hankkeen teknologa ja suunnttelu ovat asanmukasa. (14) Kaken kakkaan näden krteereden yhdstelmällä perustuen EVLEVn teknseen lausuntoon varmstetaan, että käytössä on vakavarasuuden kannalta järkevä järjestelmä, sllä se nfrastruktuuromasuus, johon pääomavaatmusten alentamsta sovelletaan, on vähärsksempää ja vähemmän volatla kun vastaavat yrtyksn tehdyt sjotukset. (15) EVLEV on analysonut tetoja, jotka koskevat nfrastruktuurosakendeksejä, lstattuja nfrastruktuurosakketa ja ykstysä rahotusalotteta toteuttava yrtyksä. Analyysn tuloksena suostettn nfrastruktuuren osalta prosentn stresskerronta. Euroopan nvestontohjelmassa tavotteeks asetetaan reaaltalouteen tehtäven nvestonten tukemnen, ja tämän tavotteen mukasest on valttu 30 prosentn kalbront tälle uudelle nfrastruktuuromasuusluokalle, sllä tällanen kalbront tarjoaa parhaat kannustmet nfrastruktuurn sjottamseks. (16) EVLEVn lausunnon mukasest osakepääomavaatmuksen symmetrstä mukautusta tuls soveltaa nfrastruktuurosakkeden stresskertomeen suhteutetust. (17) Rskstä johtuven pääomavaatmusten alentamnen korkomargnaalrskn alaosossa on seltettävssä sllä, että saatavlla oleva näyttö osottaa nfrastruktuursjotukslla olevan paremmat palautusosuudet kun yrtysten velkakrjalanolla evätkä kyseset sjotukset ole yhtä herkkä laajemmlle taloudellslle tekjölle. Nän ollen tämän uuden omasuusluokan ollessa kyseessä korkomargnaaln luottokomponentn stresskerronta tuls alentaa EVLEVn esttämän kalbronnn mukasest. Jotta vodaan ottaa huomoon hyväksymskrteer, jonka mukaan nfrastruktuursjotukset vodaan ptää erääntymspävään saakka, myös korkomargnaaln lkvdteettkomponentn stresskerronta ols alennettava. (18) Jos korkomargnaaln lkvdteettkomponentn stresskerronta alennetaan vaatmukset täyttäven nfrastruktuursjotusten osalta, tätä alennusta ols myös sovellettava vastaavuuskorjauskannassa olevn omasuusern laskematta kutenkaan alennettua lkvdteettrskä kahteen kertaan. Vastaavuuskorjauskannassa olevaan vaatmukset täyttävään nfrastruktuuromasuuteen sovellettavan korkomargnaalstresskertomen ols tästä syystä oltava joko vastaavuuskorjauskannassa olevn omasuusern sovellettava alennettu stresskerron ta vaatmukset täyttävän nfrastruktuuromasuuden korkomargnaalstresskerron rppuen stä, kump on alhasemp. (19) Ols varmstettava vakuutus- ja jälleenvakuutusyrtysten Euroopan parlamentn ja neuvoston asetuksella (EU) 2015/ perustettuhn rahastohn tekemen sjotusten tarkotuksenmukasemp kohtelu yhdenmukasest sen kanssa, mten kohdellaan eurooppalasn rskpääomarahastohn ja eurooppalasn yhteskunnallseen 11 Euroopan parlamentn ja neuvoston asetus (EU) 2015/760, annettu 29 pävänä huhtkuuta 2015, eurooppalassta ptkäakassjotusrahastosta (EUVL L 123, , s. 98). FI 13 FI

14 yrttäjyyteen erkostunesn rahastohn tehtyjä sjotuksa, mstä jo säädetään komsson delegodun asetuksen (EU) 2015/ artklassa. (20) Vme vuosna rahotusvälnellä on käyty kauppaa yhä enemmän monenkesksssä kaupankäyntjärjestelmssä (MTF). Euroopan parlamentn ja neuvoston drektvssä 2014/65/EU 13 varmstetaan, että monenkesksn kaupankäyntjärjestelmn sovelletaan samanlasa vaatmuksa kun säänneltyhn markknohn sen suhteen, kenet ne vovat hyväksyä jäseneks ta osapuoleks. Euroopan parlamentn ja neuvoston asetuksessa (EU) 600/ asetetaan myös samanlaset avomuusvaatmukset monenkeskslle kaupankäyntjärjestelmlle ja säännellylle markknolle. Jotta vodaan ottaa huomoon monenkesksten kaupankäyntjärjestelmen kasvanut merktys sekä nn monenkesksn kaupankäyntjärjestelmn kun säänneltyhn markknohn sovellettaven sääntöjen yhtenästymnen, altstuma, jolla käydään kauppaa monenkesksessä kaupankäyntjärjestelmässä, tuls ptää tyypn 1 osakkena osakerskalaosossa. (21) Euroopan parlamentn ja neuvoston drektvllä 2014/51/EU 15 on otettu käyttöön srtymätomenpde, jota sovelletaan ennen 1 pävää tammkuuta 2016 hankttuhn osakesjotuksn. Jotta e kannustettas purkamaan sjotuksa lstaamattomssa osakkessa ennen kun drektvssä 2009/138/EY vahvstettua kehystä ryhdytään soveltamaan, srtymätomenpteen soveltamsalaa e tuls rajata lstattuhn osakkesn. (22) Jotta mahdollstettasn yhtestä sjotustomntaa harjottavssa yrtyksssä ta rahastomuotosna sjotuksna pdettäven osakkeden okeasuhtenen kohtelu, jos läpkatsomsperaate e ole mahdollnen, tässä asetuksessa täsmennetään velä, että drektvn 2009/138/EY 308 b artklan 13 kohdassa vahvstettua srtymätomenpdettä sovelletaan yhtestä sjotustomntaa harjottavassa yrtyksessä ta rahastomuotosena sjotuksena pdettävään osakkeden osuuteen kohde-etuutena olevlla omasuuserllä 1 pävänä tammkuuta 2016 olevan tavotejakauman mukasest edellyttäen, että yrtyksellä on käytettävssään tavotejakauma. Tämän ansosta yrtykset vovat arvoda rahastonhotajan ennen 1 pävää tammkuuta 2016 hankkmaa osakkeden osuutta, jos näden hankntojen jäljttämnen e ole mahdollsta julkstamssääntöjen asettamen rajotteden vuoks ta se ols kohtuuttoman kallsta. Sen vuoks stä osakkeden osuutta, johon srtymätomenpdettä sovelletaan, alennetaan vuosttan suhteessa yhtestä sjotustomntaa harjottavan yrtyksen ta rahastomuotosen sjotuksen pääoman kertonopeuteen. (23) Delegotu asetus (EU) 2015/35 ssältää useta penä tomtuksellsa vrhetä, jotka ols korjattava Komsson delegotu asetus (EU) 2015/35, annettu 10 pävänä lokakuuta 2014, vakuutus- ja jälleenvakuutustomnnan alottamsesta ja harjottamsesta annetun Euroopan parlamentn ja neuvoston drektvn 2009/138/EY täydentämsestä (Solvenss II) (EUVL L 12, , s. 1). Euroopan parlamentn ja neuvoston drektv 2014/65/EU, annettu 15 pävänä toukokuuta 2014, rahotusvälneden markknosta sekä drektvn 2002/92/EY ja drektvn 2011/61/EU muuttamsesta (EUVL L 173, , s. 349). Euroopan parlamentn ja neuvoston asetus (EU) N:o 600/2014, annettu 15 pävänä toukokuuta 2014, rahotusvälneden markknosta sekä asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamsesta (EUVL L 173, , s. 84). Euroopan parlamentn ja neuvoston drektv 2014/51/EU, annettu 16 pävänä huhtkuuta 2014, drektven 2003/71/EY ja 2009/138/EY sekä asetusten (EY) N:o 1060/2009, (EU) N:o 1094/2010 ja (EU) N:o 1095/2010 muuttamsesta Euroopan valvontavranomasen (Euroopan vakuutus- ja lsäeläkevranomanen) ja Euroopan valvontavranomasen (Euroopan arvopapermarkknavranomanen) tomvaltuuksen osalta (EUVL L 153, , s. 1) FI 14 FI

15 (24) Ertysest delegodussa asetuksessa (EU) 2015/35 vahvstetaan arvostusmenetelmä sjotukslle sellasssa sdosyrtyksssä, jotka jätetään ryhmävalvonnan soveltamsalan ulkopuolelle ta jotka vähennetään ryhmän vakavarasuuteen hyväksyttävästä omasta varallsuudesta. Sdosyrtyksssä oleven sjotusten arvostuksen seurauksen tuls olla samat rppumatta stä, mnkä vuoks tetty yrtys on jätetty ryhmävalvonnan ulkopuolelle, ja tästä johtuen kakk tlanteet, jossa sdosyrtys vodaan jättää ryhmävalvonnan ulkopuolelle, ols huomotava. Sen vuoks 13 artklaa ols muutettava. (25) Kun kyseessä ovat rahotus- ja luottolatoksssa olevat strategset omstusyhteydet ja jos vtataan Euroopan parlamentn ja neuvoston drektvssä 2002/87/EY 16 vahvstettuun menetelmään 1, tämän e tuls tarkottaa, että ryhmän on katsottava vastaavan ryhmttymän määrtelmää ja että shen on sovellettava mantun drektvn mukasta lsävalvontaa. Jotta pokkeusta vodaan soveltaa, rttää, että rahotus- ta luottolatos ssältyy ryhmän vakavarasuuden laskentaan drektvn 2009/138/EY nojalla. Drektvn 2002/87/EY ja drektvn 2009/138/EY konsoldontmenetelmät katsotaan tosaan vastaavks, kuten todetaan komsson delegodun asetuksen (EU) N:o 342/ artklassa. Sen vuoks delegodun asetuksen (EU) 2015/35 68 artklan 3 kohtaa ols muutettava. (26) Yhteenkerättyjen tlastotetojen osalta on yhtenästettävä raportontkausa, ja ennen 31 pävää joulukuuta 2020 annettavn tetohn on sen vuoks ssällytettävä tedot kaklta edeltävltä vuoslta 1 pävästä tammkuuta 2016 alkaen. Sen vuoks delegodun asetuksen (EU) 2015/ artklan 2 kohtaa ols muutettava. (27) Delegodussa asetuksessa (EU) 2015/35 on myös jotakn krjotusvrhetä, kuten väärä ssäsä rstvttauksa, jotka ols korjattava. (28) Tässä asetuksessa säädettyjä vaatmuksa sovellettaessa ols huomotava vakuutusta jälleenvakuutusyrtyksen lketomntaan lttyven rsken luonne, laajuus ja monmutkasuus. Vakuutusyrtyksn kohdstuven rastusten ja monmutkasuuksen ols oltava okeassa suhteessa yrtysten rskprofln. Tässä asetuksessa säädettyjä vaatmuksa sovellettaessa olennaseks tedoks ols katsottava teto, joka vo vakuttaa nden henklöden päätöksentekoon ta harkntaan, joden on tarkotus käyttää kysestä tetoa. (29) Jotta valvontajärjestelyn okeusvarmuutta vodaan parantaa ennen kun Solvenss II -järjestelmää ryhdytään soveltamaan täysmääräsest 1 pävänä tammkuuta 2016, on tärkeää varmstaa, että tämä asetus tulee vomaan mahdollsmman pan, ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN: 1 artkla Muutossäännökset Muutetaan komsson delegotu asetus (EU) 2015/35 seuraavast: Euroopan parlamentn ja neuvoston drektv 2002/87/EY, annettu 16 pävänä joulukuuta 2002, fnanssryhmttymään kuuluven luottolatosten, vakuutusyrtysten ja sjotuspalveluyrtysten lsävalvonnasta sekä neuvoston drektven 73/239/ETY, 79/267/ETY, 92/49/ETY, 92/96/ETY, 93/6/ETY ja 93/22/ETY ja Euroopan parlamentn ja neuvoston drektven 98/78/EY ja 2000/12/EY muuttamsesta (EUVL L 35, , s. 1). Komsson delegotu asetus (EU) N:o 342/2014, annettu 21 pävänä tammkuuta 2014, Euroopan parlamentn ja neuvoston drektvn 2002/87/EY ja Euroopan parlamentn ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 täydentämsestä fnanssryhmttymen vakavarasuusvaatmusten laskentamenetelmen soveltamsta koskevlla teknsllä sääntelystandardella (EUVL L 100, , s. 1) FI 15 FI

16 1. Lsätään 1 artklaan 55 a ja 55 b alakohta seuraavast: 55 a. nfrastruktuuromasuudella fyyssä rakenteta ta tloja, järjestelmä ja verkostoja, jotka tarjoavat ta tukevat olennasa julksa palveluja; 55 b. nfrastruktuurhanketta hotavalla yhtesöllä yhtesöä, joka e saa toteuttaa muta tomntoja kun nfrastruktuuromasuuden omstamnen, rahottamnen, kehttämnen ta operomnen, kun luotonantajlle ja pääomasjottajlle suortettaven maksujen enssjanen lähde on rahotettavan omasuuden tuottama tulo. 2. Muutetaan 13 artkla seuraavast: a) korvataan 2 kohdan a alakohta seuraavast: yrtykset, jotka jätetään ryhmävalvonnan soveltamsalan ulkopuolelle drektvn 2009/138/EY 214 artklan 2 kohdan nojalla; ; b) korvataan 6 kohta seuraavast: 6. Jos tämän asetuksen 9 artklan 4 kohdassa tarkotetut krteert täyttyvät ja jos 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkotettujen arvostusmenetelmen käyttö e ole mahdollsta, sdosyrtyksssä olevat sjotukset vodaan arvostaa sen menetelmän perusteella, jota vakuutusta jälleenvakuutusyrtys käyttää vuos- ta konserntlnpäätöksensä laatmseen. Tällasssa tapauksssa osakasyrtyksen on vähennettävä sdosyrtyksen arvosta lkearvo ja muut aneettomat hyödykkeet, jotka arvostettasn tämän asetuksen 12 artklan 2 kohdan mukasest nollaan. 3. Korvataan 68 artklan 3 kohta seuraavast: 3. Sen estämättä, mtä 1 ja 2 kohdassa säädetään, vakuutus- ja jälleenvakuutusyrtykset evät saa vähentää 171 artklassa tarkotettuja strategsa omstusyhteyksä, jotka ssältyvät drektvn 2002/87/EY ltteessä I määrtetyllä menetelmällä 1 ta drektvn 2009/138/EY 230 artklassa määrtetyllä menetelmällä 1 suortettavaan ryhmän vakavarasuuden laskentaan. 4. Lsätään I osaston V luvun 5 jaksoon 1 a alajakso seuraavast: 1 a alajakso Vaatmukset täyttävät nfrastruktuursjotukset 164 a artkla Vaatmukset täyttävät nfrastruktuursjotukset 1. Tätä asetusta sovellettaessa vaatmukset täyttävn nfrastruktuursjotuksn luetaan sjotukset nfrastruktuurhanketta hotavn yhtesöhn, jotka täyttävät seuraavat krteert: a) nfrastruktuurhanketta hotava yhtesö vo täyttää taloudellset velvotteensa hankerskn kannalta olennasessa ptkäakasessa stressskenaarossa; b) kassavrrat, jota nfrastruktuurhanketta hotava yhtesö tuottaa luotonantajlle ja pääomasjottajlle, ovat ennakotavssa; c) nfrastruktuuromasuuteen ja nfrastruktuurhanketta hotavaan yhtesöön sovelletaan sopmuskehystä, joka tarjoaa luotonantajlle ja pääomasjottajlle kattavan suojan, mukaan luken seuraavat: FI 16 FI

17 a) jos nfrastruktuurhanketta hotava yhtesö e saa tulojaan useden käyttäjen maksamsta maksusta, sopmuskehykseen on ssällytettävä määräykset, jolla suojataan tehokkaast luotonantaja ja pääomasjottaja tappolta, jotka aheutuvat stä, että osapuol, joka stoutuu hankkmaan nfrastruktuurhanketta hotavan yhtesön tarjoamat tavarat ta palvelut, päättää hankkeen; b) nfrastruktuurhanketta hotava yhtesö on varautunut rttäven varalla oleven varojen ta muden rahotusjärjestelyjen avulla kattamaan hankkeen vararahotus- ja käyttöpääomavaatmukset; jos sjotukset tehdään joukkovelkakrjalanohn ta lanohn, sopmuskehykseen on ssällytettävä myös seuraavat: ) luotonantajlla on sovellettavan lansäädännön mahdollstamassa määrn vakuudet kakkn hankkeen tomnnan edellyttämn omasuusern ja sopmuksn; ) ) v) pääoma on pantattu luotonantajlle nn, että ne pystyvät ottamaan nfrastruktuurhanketta hotavan yhtesön hallntaansa ennen maksukyvyttömyyttä; operatvsen nettokassavrran käyttöä pakollsten maksujen jälkeen hankkeesta muhn tarkotuksn kun velkastoumusten hotoon on rajotettu; sopmusperustesa rajotuksa, jotka koskevat nfrastruktuurhanketta hotavan yhtesön kykyä toteuttaa luotonantaja mahdollsest hattaava tomntoja, mukaan luken se, ette uutta lanaa voda myöntää lman nykysten luotonantajen suostumusta; d) jos sjotukset tehdään joukkovelkakrjalanohn ta lanohn, vakuutus- ta jälleenvakuutusyrtys pystyy osottamaan valvojalle, että se kykenee ptämään sjotuksen erääntymspävään saakka; e) jos sjotukset tehdään joukkovelkakrjalanohn, jolle e ole saatavssa nmetyn ulkosen luottoluoktuslatoksen antamaa luottoluoktusta, sjotusnstrumentt on etuokeudeltaan paremp kun kakk muut vaateet pats laksääteset vaateet ja johdannassopmusten vastapuolten vaateet; f) jos sjotukset tehdään osakkesn ta joukkovelkakrjalanohn ta lanohn, jolle e ole saatavssa nmetyn ulkosen luottoluoktuslatoksen antamaa luottoluoktusta, seuraavat krteert täyttyvät: ) nfrastruktuuromasuus ja nfrastruktuurhanketta hotava yhtesö sjatsevat ETA:n ta OECD:n jäsenmassa; ) jos nfrastruktuurhanketta hotava yhtesö on rakennusvaheessa, pääomasjottajan on täytettävä seuraavat krteert, ta jos pääomasjottaja on useamp kun yks, pääomasjottajen ryhmän on kokonasuudessaan täytettävä seuraavat krteert: pääomasjottajlla on kokemusta nfrastruktuurhankkeden menestyksekkäästä valvonnasta ja asaan lttyvää asantuntemusta, pääomasjottajlla on alhanen maksukyvyttömyysrsk ta nfrastruktuurhanketta hotavalla yhtesöllä on alhanen FI 17 FI

18 pääomasjottajen maksukyvyttömyydestä johtuva olennasten tappoden rsk, pääomasjottajlla on kannustma suojella sjottajen etuja; ) nfrastruktuurhanketta hotavalla yhtesöllä on vakntuneet suojatomenpteet hankkeen saattamseks päätökseen sovtun ertelmän, talousarvon ta valmstumspävämäärän mukaan; v) jos operatvset rskt ovat olennaset, ntä halltaan asanmukasest; v) nfrastruktuurhanketta hotava yhtesö käyttää testattua teknologaa ja suunnttelua; v) nfrastruktuurhanketta hotavan yhtesön pääomarakenne mahdollstaa velanhodon; v) nfrastruktuurhanketta hotavan yhtesön jälleenrahotusrsk on alhanen; v) nfrastruktuurhanketta hotava yhtesö käyttää johdannasa van rskenvähentämstarkotuksssa. 2. Sovellettaessa 1 kohdan b alakohtaa luotonantajlle ja pääomasjottajlle tuotettuja kassavrtoja e pdetä ennakotavssa olevna, jollevät kakk tulot pats epäolennanen osa nstä täytä seuraava edellytyksä: a) jompkump seuraavsta krteerestä täyttyy: ) tulot ovat saatavuusperustesa; ) ) v) tulohn sovelletaan tuottoprosentn sääntelyä; tulohn sovelletaan ota ta maksa -sopmusta; tuotoksen taso ta käyttö ja hnta täyttävät kukn jonkn seuraavsta krteerestä: se on säänneltyä, se on sopmuksssa määrtelty, se on rttävän ennustettavaa, koska kysyntärsk on alhanen; b) jos nfrastruktuurhanketta hotava yhtesö e saa tulojaan useden käyttäjen maksamsta maksusta, osapuolen, joka stoutuu hankkmaan nfrastruktuurhanketta hotavan yhtesön tarjoamat tavarat ta palvelut, on oltava jokn seuraavsta: ) tämän asetuksen 180 artklan 2 kohdassa lueteltu yhtesö; ) ) v) drektvn 2009/138/EY 109 a artklan 2 kohdan a alakohdan nojalla hyväksytyssä asetuksessa lueteltu aluehallnto ta pakallsvranomanen; yhtesö, jolle ulkonen luottoluoktuslatos on antanut luottoluoktuksen, joka on vähntään 3; yhtesö, joka on korvattavssa lman merkttävää muutosta tulojen tasossa ja ajotuksessa. 5. Muutetaan 168 artkla seuraavast: a) korvataan 1, 2 ja 3 kohta seuraavast: FI 18 FI