Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto lämpöhäviöiden tasauslaskennassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto lämpöhäviöiden tasauslaskennassa"

Transkriptio

1 Y m ä r s t ö m n s t e r ö n m o n s t e 122 Ilmanvahdon lämmöntalteenotto lämöhävöden tasauslaskennassa HELINKI 2003

2 Ymärstömnsterön monste 122 Ymärstömnsterö Asunto- ja rakennusosasto Tatto: Lela Haavasoja Helsnk Ymärstömnsterö

3 Esuhe Tässä monsteessa kästellään rakennuksen lmanvahdon lämmöntalteenoton vuoshyötysuhteen laskennallsta määrttämstä. Vuoshyötysuhdetta tarvtaan nn sanotussa laajennetussa lämöhävöden tasauslaskennassa kun osotetaan että rakennuksen vaan ja lmanvahdon yhteenlasketut lämöhävöt täyttävät rakentamsmääräysten vaatmukset. Ymärstömnsterö on julkassut syyskuussa 2003 oaan "LÄMMÖNERITYMÄÄ- RÄYTEN 2003 TÄYTTÄMINEN - Lämöhävöden tasaus ja U-arvon laskenta" (Ymärstöoas 106). Oaassa kuvataan er tavat jolla täytetään rakennuksen lämmönerstystä ja lmanvahdon energatehokkuutta koskevat vaatmukset jotka estetään uomen rakentamsmääräyskokoelman lokakuun alusta 2003 vomassaolevssa osssa C3 Rakennuksen lämmönerstys ja D2 Rakennusten ssälmasto ja lmanvahto. Edellä mantussa oaassa e anneta tarkema ohjeta rakennuksen lmanvahdon lämmöntalteenoton vuoshyötysuhteen laskennallseen erllsselvtykseen. Tämä monste täydentää edellä manttua oasta tältä osn. Tämän monsteen sovellusesmerkt suostukset ja lsätedot evät sellasenaan ole rakentamsmääräyskokoelman määräysten ta ohjeden tasosa kannanottoja jotka stosvat suunnttelua ja rakentamsta. Monsteen ovat laatneet erkostutkja Mkko Nyman ja tutkja Mkko aar VTT:sta sekä ymärstömnsteröstä yl-nsnöör Mka Vuolle joka on myös valvonut ja ohjannut työtä. Monste on ollut asantuntjalausuntokerroksella jonka antamaa alautetta on otettu huomoon vmestelytyössä. Lausun arhammat ktoksen monsteen valmstelutyöhön osallstunelle. Helsngssä joulukuun 17 ävänä 2003 Kehttämsjohtaja Helena äter Ymärstömnsterö

4 sältö Esuhe... 3 Käytetyt merknnät Johdanto Määrtelmä Kästtetä Lämmöntalteenotto erkostaauksssa Rakennuksen lmanvahto Rakennuksen lmavrrat Laskennassa käytettävät lmavrrat Vuotolmanvahto Ilmanvahdon lämmöntalteenoton vuoshyötysuhteen laskenta erusmenetelmällä Ilmanvahdon lämmöntalteenoton lämötlahyötysuhteet Ilmanvahdon lämmöntalteenoton vuoshyötysuhde Ilmanvahdon lämmöntalteenoton vuoshyötysuhteen laskenta lämmöntarveluvulla Ilmanvahdon lämmtyksen energantarve Postolmasta talteenotettu lämöenerga Vuoshyötysuhteen laskenta Laskentaesmerkkejä Pentaloesmerkk Tomstotaloesmerkk äätedot ja lämmöntarveluvut Ulkolämötlojen ysyvyystedot Lämmöntarveluvun laskenta...34 Krjallsuutta Ymärstömnsterö

5 Käytetyt merknnät c Q v Q LTO lman omnaslämökaasteett J/kgK (= 1006 J/kgK) lmanvahdon tarvtsema lämmtysenerga lämmtyskaudella kwh ostolmasta talteenotettu energa lämmtyskaudella kwh q lämmöntalteenottovaatmuksen rn kuuluven ostolmavrtojen summa m 3 /s q lämmöntalteenottovaatmuksen rn kuuluva ostolmavrta () m 3 /s q LTO lämmöntalteenoton lä kulkeva ostolmavrta m 3 /s q e1 lämmöntalteenottovaatmuksen rn kuuluvan erllsoston lmavrta m 3 /s q e2 lämmöntalteenottovaatmuksen rn kuulumattoman erllsoston lmavrta m 3 /s q tlto lämmöntalteenoton lä kulkevan tulolmavrran tlavuusvrta m 3 /s HUOM. kakk tässä monsteessa estetyt lmavrrat vastaavat lman theyttä 12 kg/m³. R T lmanvahtokoneen tulolmavrran ja lämmöntalteenottovaatmuksen rn kuuluven ostolmavrtojen summan suhde - R P lmanvahtokoneen ostolmavrran ja lämmöntalteenottovaatmuksen rn kuuluven ostolmavrtojen summan suhde - R LTO lämmöntalteenoton lä kulkevan tulolmavrran ja ostolmavrran suhde - ssälman lämötlan t s ja ulkolman lämötlan t u välnen lämmöntarveluku Kd T tulolman lämötlan t tlto (LTO:n jälkeen) ja ulkolman lämötlan t u välnen lämmöntarveluku Kd J jätelman lämötlan t j (ostolma LTO:n jälkeen) ja ssälman lämötlan t s välnen lämmöntarveluku Kd t s ssälman lämötla C (on tässä monsteessa sama kun t el ostolman lämötla) t j jätelman lämötla (ostolma LTO:n jälkeen) C t tlto tulolman lämötla LTO:n jälkeen C t u ulkolman lämötla C η a lmanvahdon lämmöntalteenoton vuoshyötysuhde - η lämmöntalteenoton ostolman lämötlahyötysuhde - η t lämmöntalteenoton tulolman lämötlahyötysuhde - ρ lman theys kg / m³ (= 12 kg/m³) akajakso jollon ko. lämötlaero esntyy d Ymärstömnsterö

6 1 Johdanto uomen rakentamsmääräyskokoelman osan D2 "Rakennusten ssälmasto ja lmanvahto" määräyksessä estetään että lmanvahdon ostolmasta on otettava talteen lämömäärä joka vastaa vähntään 30 % lmanvahdon lämmtyksen tarvtsemasta lämömäärästä. Osan D2 kohdan ohjetekstssä on estetty että laskelmssa käytetään lämmöntalteenottolatteen vuoshyötysuhteena lämmönsrtmen tulolman lämötlahyötysuhdetta kerrottuna 06:lla jolle selvtyksn tosn osoteta. Laskennassa käytetään valmstajan lmottamaa esmerkks standardn EN 308 mukaan mtattua tulolman lämötlahyötysuhdetta (tulo- ja ostolman massavrrat ovat yhtä suuret) ta vomassa olevan tyyhyväksyntäohjeen mukasella tavalla mtattua hyötysuhdetta. Lämötlahyötysuhde määrtellään suunntteluratkasun ostolmavrralla. Ymärstöoaassa 106 Lämmönerstysmääräysten 2003 täyttämnen estetään seuraavat vaatmukset em. selvtykselle: "Mkäl laskelmssa käytetään lämmöntalteenoton vuoshyötysuhteena muuta kun lämmönsrtmen tulolman lämötlahyötysuhdetta kerrottuna 06:lla on vuoshyötysuhteen osottamsessa otettava huomoon anakn tulo- ja ostolmavrtojen suhde ja jäätymssuojauksen tomnta sekä mahdollnen tulolman lämötlan rajottamnen." Kysesessä oaassa on estetty myös lyhyest erusteet vuoshyötysuhteen määrttämseks ysyvyyskäyrätarkastelulla. Tässä monsteessa estetään ykstyskohtasemmat ohjeet mten lmanvahdon lämmöntalteenoton vuoshyötysuhde vodaan laskea tulolman lämötlahyötysuhteen ja ulkolämötlan ysyvyystetojen avulla. Tässä monsteessa kuvatut yksnkertastetut menetelmät on tarkotettu rakennuksen suunntteluratkasun määräystenmukasuuden osottamseen. Menetelmät evät yr ottamaan huomoon kakka lämmtysenergankulutukseen vakuttava tekjötä todellsessa rakennuksessa ja todellsessa käytössä. Tämä monste on suunnteltu käytettäväks yhdessä Ymärstöoaan 106 kanssa. Kuvassa 1 estetään Ymärstöoaassa 106 oleva kaavo rakennuksen lmanvahdon lämmöntalteenoton vuoshyötysuhteen määrttämstavosta. Kuvassa 2 estetään ykstyskohtasem kaavo rakennuksen lmanvahdon lämmöntalteenoton vuoshyötysuhteen määrttämseks tämän monsteen ohjalta. Postolman LTO:n vuoshyötysuhde a 06 x Muu hyväksyttävä laskentataa LTO:n lämötlahyötysuhde EN 308 Muu hyväksyttävä taa Kuva 1. Ymärstöoaan 106 mukanen kaavo rakennuksen ostolman lämmöntalteenoton vuoshyötysuhteen määrttämstavosta Ymärstömnsterö

7 Postolman LTO:n vuoshyötysuhde a a = Σ(q x 06 x t ) Σq a = Q LTO Q v Tarvttaessa lasketaan anotettu keskarvo kaksta LTO-vaatmuksen rn kuuluvsta ostosta Lasketaan ostolmasta talteenotettu energa Q LTO a = 06 x t Perusmenetelmä Lasketaan lmanvahdon lämmtystarve lman LTO:a Q v Muu hyväksyttävä laskentataa LTO:n lämötlahyötysuhde t EN 308 Muu hyväksyttävä taa Tostetaan kaklle LTO-vaatmuksen rn kuuluvlle ostolle Postolmavrta q Kuva 2. Kaavo rakennuksen ostolman lämmöntalteenoton vuoshyötysuhteen määrttämseks määräystenmukasuuden osottamsta ja shen lttyvää tasauslaskelmaa varten tämän monsteen erusteella. Ymärstömnsterö

8 2 Määrtelmä 2.1 Kästtetä Postolman (jätelman) lämmöntalteenoton erusvaatmus tarkottaa rakentamsmääräyskokoelman osan D2 määräyksessä estettyä lmanvahdon ostolman lämmöntalteenoton (LTO) vähmmäsvaatmusta joka on 30 % lmanvahdon lämmtyksen tarvtsemasta lämömäärästä. Jätelma on ostolmaa joka johdetaan rakennuksesta ulos. Lämmöntalteenoton erusvaatmuksen täyttymnen edellyttää että ostolmasta talteenotettu lämömäärä käytetään vaadttavalta osaltaan rakennuksen tulolman ta tlojen lämmtykseen lämmtyskauden akana. Ilmanvahdon lämmtyksen tarvtsemalla lämömäärällä tarkotetaan stä lämömäärää joka tarvtaan lmanvahdon lmavrran lämmttämseks ulkolman lämötlasta huonelämötlaan. Tasauslaskelmssa e ss oteta huomoon rakennukseen tuleva ta rakennuksessa syntyvä lmaslämöjä joten lämömäärän lämötlaerona käytetään ssälämötlan ja ulkolämötlan välstä erotusta ja ssälämötlan oletetaan olevan koko vuoden ajan vako. sälämötla määrtellään erlaslle rakennukslle ja tlolle osan D2 kohdassa ja myös osan C3 kohdan määräyksessä sanotaan että mtottava ssälämötla on +21 C jolle rakennuksen käyttötarkotuksesta ta muusta vastaavasta syystä johtuen ole erusteltua käyttää muuta arvoa. Rakennuksen ostolman (jätelman) lämmöntalteenoton vuoshyötysuhde on lämmöntalteenottolattestolla talteenotettavan ja hyödynnettävän lämömäärän suhde rakennuksen lmanvahdon lämmtyksen tarvtsemaan lämömäärään kun rakennuksessa e ole lämmöntalteenottoa. Rakennuksen ostolman lämmöntalteenoton vuoshyötysuhteella e ss tarkoteta yksttäsen lmanvahtokoneen tulolman lämmttämsen vuoshyötysuhdetta. Vuotolmanvahdon lämmtyksen tarvtsemaa lämömäärää e oteta vuoshyötysuhteen laskennassa huomoon. Lämmöntalteenottolattesto (LTO) on lattesto jonka avulla ostolmasta srtyy lämöä joko tulolmaan takka muuhun rakennuksen tloja lämmttävään järjestelmään ja joka nän alentaa rakennuksen lämmtysenergakulutusta. Lämmön talteenottovaatmuksen rn kuuluva ostolmavrta ssältää kakk muut kun osan D2 kohdan mukaan eätarkotuksenmukaseks osotetut ostolmavrrat. Nätä eätarkotuksenmukasa ostolmavrtoja vovat olla esmerkks ammattmasten kettöden ja vetokaaen ostolmavrrat. sälämötlalla tasauslaskelmssa tarkotetaan ostolman keskmäärästä lämötlaa lämmtyskaudella. Nän ollen esmerkks jaksottasessa lämmtyksessä keskmääränen ssälämötla on määrtettävä erkseen. amon samaan lmavahtokoneeseen kytkettyjen er lämösten tlojen ostolmavrrolla anotettu keskmääränen ostolman lämötla on laskettava. Perusratkasu tarkottaa lämöhävöden tasauslaskelmassa vertalukohtana käytettävää suunntelmaa jossa kunkn rakennusosan lämmönlääsykerron on slle asetetun Ymärstömnsterö

9 erusvaatmuksen mukanen yhteenlaskettu kkunanta-ala on erusvaatmuksen mukanen ja enntään rakentamsmääräyskokoelman osan C3 määräyksessä estetyn suurunen ja lmanvahdon ostolman lämmöntalteenotto on erusvaatmuksen mukanen. Perusratkasun mukasen rakennuksen ulottuvuudet mtat ja nta-alat ovat lämöhävöden tasauslaskelmassa samat kun suunntellun kohderakennuksen kutenkn nn että yhteenlasketulle kkunanta-alalle on asetettu enmmäsarvo jota erusratkasussa e saa ylttää. uunntteluratkasu tarkottaa kohderakennuksen toteutettavaks aottua suunntelmaa. Tulolman lämötlahyötysuhde on tulolman lämenemsen suhde ostolman ja ulkolman välseen lämötlaerotukseen. Tulolman lämötlahyötysuhteeseen vakuttaa lämmöntalteenottolatteen rakenteen lsäks tulo- ja ostolmavrtojen suhde. Postolman lämmöntalteenottolattestojen ertyysten lämmönsrtmen tulolman lämötlahyötysuhteet ovat tyyllsest: vrtaavan välaneen vältyksellä lämöä srtävät lämmönsrrnyhdstelmät; % rstvrtalevylämmönsrtmet; % vastavrtalevylämmönsrtmet; % regeneratvset lämmönsrtmet; %. Postolman lämötlahyötysuhde on ostolman jäähtymsen suhde ostolman ja ulkolman välseen lämötlaerotukseen. Lämmöntarveluku on lämmtysenergantarvetta kuvaava lämötlaeron ja esntymsajan tulo. Tässä monsteessa lämmöntarveluvut lasketaan lämmtyskaudelle el ulkolman lämötlaan +12 C saakka. Ymärstömnsterö

10 2.2 Lämmöntalteenotto erkostaauksssa Lämmönerstysmääräysten 2003 täyttämseks on käytössä rajallset kenot. Postolman lämmöntalteenotossa uhutaan yleensä ostolmasta tulolmaan lämöä srtävstä lämmöntalteenottolattesta. Mulle lämmöntalteenottotavolle vodaan käyttää tässä monsteessa estettyä menettelytaaa soveltuvn osn. Ymärstöoaassa 106 on kuvattu määräystenmukasuuden osottamstavat ykstyskohtasest. euraavassa estetään muutama rajauksa jotka tulee ottaa huomoon ostolman lämmöntalteenoton vuoshyötysuhdetta määrteltäessä Tareenmukanen lmanvahto e ole ostolman lämmöntalteenottoratkasu lmanvahtoa tulee käyttää ja ohjata tareen mukaan suunntteluratkasussa e saa käyttää enemää lmanvahdon lmavrtaa kun erusratkasussa vaan kummassakn taauksessa käytetään samoja lmavrtoja Rakennuksen lmantävyyden arantamnen e ole ostolman lämmöntalteenottoratkasu rakennuksen ulkovaan lmantävyyden tulee olla mahdollsmman hyvä suunntteluratkasussa e saa käyttää enemää vuotolmanvahdon lmavrtaa kun erusratkasussa el kummassakn taauksessa käytetään samoja vuotolmavrtoja Tulo- ta ostolmakkuna evät ole ostolman lämmöntalteenottoratkasuja tulo- ta ostolmakkunassa e vo myöskään käyttää musta kkunosta okkeavast määrtettyjä U-arvoja tasauslaskelmssa jolle selvtyksn tosn osoteta Varaajaan ostolmasta lämöä srtävät lämmöntalteenottoratkasut esmerkks lämmtysvesvaraajaa lämmttävä lmanvahdon lämmöntalteenottoratkasu hyväksytään LTO-ratkasuks van sltä osn kun talteen otettu lämö käytetään tulolman ta tlojen lämmtykseen osan C3 kohdan ja osen C3 ja D2 soveltamsalan mukasest el lämmän käyttöveden lämmttämseen käytettyä talteenotettua energaa e oteta huomoon. Lämöumu ostolman lämmöntalteenottoratkasuna jos ostolman lämmöntalteenotossa käytetään lämöumua otetaan vuoshyötysuhdetta laskettaessa huomoon anoastaan ostolmasta höyrystmeen srtyvä (talteen otettu) lämöenerga. Komressorn tekemää työtä e oteta huomoon. Tulolmaan huonelmaan ta varaajaan srtyvä lämömäärä lauhduttmesta on ss suurem kun höyrystmellä talteenotettu lämömäärä. Mahdollsta varaajaa koskevat edellä estetyt rajotukset. Latesähkönkulutus e kuulu lämmöntalteenoton vuoshyötysuhteen määrttämsen ja tasauslaskennan rn esmerkks lmanvahdon uhaltmen ja umujen sähkönkulutus Ymärstöoaan 106 mukaan määräystenmukasuus osotetaan ja lmanvahdon lämmtysenergantarve lasketaan erkseen lämmlle tlolle ja uollämmlle tlolle. Lämmen tlojen lämöhävöden enentämsestä e vo saada etua uollämmen tlojen tasauslaskennassa. amaa eraatetta vodaan soveltaa myös esmerkks ertysen lämmn tlohn jos nden osuus rakennuksen tlosta on merkttävä. Nlle tlolle vodaan tarvttaessa tehdä erllnen lämöhävölaskenta sekä vaan että lmanvahdon osalta. Ertysen lämmen tlojen lämöhävöden enentämsestä e vo saada etua muden tlojen tasauslaskennassa Ymärstömnsterö

11 3 Rakennuksen lmanvahto 3.1 Rakennuksen lmavrrat Postolman lämmöntalteenoton vuoshyötysuhteen määrttämsessä ja määräystenmukasuuden osottamsessa käytetään kuvassa 3 määrteltyjä lmavrtoja. Lämmöntalteenottovaatmuksen rn kuuluva kokonasostolmavrta (q ) koostuu lämmöntalteenoton kautta menevstä ostolmavrrosta (q LTO ) ja nstä erllsstä ostolmavrrosta (q e1 ) jotka kuuluvat lämmöntalteenottovaatmuksen rn. Lsäks rakennuksessa vo olla tloja jossa lämmöntalteenotto on osotettu eätarkotuksenmukaseks osan D2 mukasest (esm. ostolman lkasuus). Näden tlojen erllset ostot (q e2 ) estetään määräystenmukasuutta osotettaessa erkseen. Koska rakennukset tulee suunntella lämmtyskaudella yleensä ana alanesks ulkolmaan verrattuna hallttu tulolmavrta on ana heman enem kun hallttu ostolmavrta. Tällön osa lmasta tulee vuotona (q + q e2 - q tlto ) rakenteden kautta ta ulkolmalatteden kautta. Tulo- ja ostolmavrtojen ero otetaan huomoon lämmöntalteenoton vuoshyötysuhteessa. Lsäks rakennuksssa on ana halltsematonta vuotolmanvahtoa (q vuoto ) joka ruu vaan lmantävyydestä lämötla- ja ane-erosta tuulesta rakennuksen korkeudesta ym. Vuotolmanvahto on ns. "lätuulemsta". Yhtä suur vuotolmavrta vrtaa ssään rakennukseen kun vrtaa ulos rakennuksesta. Vuotolmavrta (q vuoto ) estetään määräystenmukasuutta osotettaessa erkseen. Hallttu lmanvahto (LTO-vaatmus) q =q LTO + q e1 Hallttu lmanvahto (e LTO-vaatmusta) q e2 q e1 q e2 t u LTO t s t j LTO t tlto q LTO q tlto q + q e2 - q tlto q vuoto q vuoto Kuva 3. Postolman lämmöntalteenoton vuoshyötysuhteen määrttämsessä ja määräystenmukasuuden osottamsessa käytettävät lmavrrat. Ymärstömnsterö

12 3.2 Laskennassa käytettävät lmavrrat Ilmanvahdon ostolmavrta q määrtetään osan D2 mukaan. Ilmanvahdon lmavrta on sama erus- ja suunntteluratkasussa. Tasauslaskelmssa käytetään lmavrtona koko vuodelle laskettuja keskmääräsä arvoja uomen rakentamsmääräyskokoelman osan D5 "Rakennusten lämmtyksen tehon- ja energantareen laskenta" mukaan. euraavalla svulla olevassa laskentaesmerkssä estetään keskmäärästen lmavrtojen laskenta. Muuttuvalmavrtasessa lmavahtojärjestelmssä tulee käyttää arvotua keskmäärästä lmavrtaa ekä järjestelmän maksm-lmavrtaa. Ilmavahtolatoksen käyntakojen on vastattava mahdollsmman hyvn rakennuksen tulevaa käyttöä. Asunrakennusten lmavrtana käytetään tasauslaskelmssa yleensä käyttöajan tehostamatonta ostolmavrtaa (q ). Tyyllnen asuntolmanvahdon omnaslmavrta on (dm³/s)/m² mkä vastaa lmanvahtokerronta /h. Asunrakennusten ostolman lämmöntalteenoton lämötlahyötysuhde ja vuoshyötysuhde määrtellään yleensä tällä ostolmavrralla. Tomstorakennuksssa lmavrtana vodaan tasauslaskelmssa yleensä käyttää käyntajalla anotettua rakennuksen lmanvahtojärjestelmän ostolmavrtaa. Tasauslaskelmssa lmanvahdon käyntakatekjät (t r ja t v ) ssällytetään lmavrran q lukuarvoon (q = q t r t v ). Käyntakatekjä t on lmanvahtolatoksen keskmääränen vuorokautnen käyntakasuhde t v on lmanvahtolatoksen vkottanen käyntakasuhde ja r on kerron joka ottaa huomoon lmanvahtolatoksen vuorokautsen käyntajan. Kerron r on lmanvahdon ymärvuorokautsessa käytössä 100 äväakasessa käytössä 093 ja yöakasessa käytössä 107. Tomstorakennuksssa ostolman lämmöntalteenoton lämötlahyötysuhde ja vuoshyötysuhde määrtellään lämmtyskauden ylesmmällä käyntajan ostolmavrralla. 3.3 Vuotolmanvahto Vuotolmanvahto on mukana määräystenmukasuuden osottamslomakkessa koska se on merkttävä lämöhävötekjä ekä stä tule unohtaa. Vuotolmanvahtoa e kutenkaan vo hyödyntää lämöhävöden tasauslaskelmssa. Vuotolmanvahtoa e myöskään vo hyödyntää lmanvahdon osana esmerkks ossaoloajan lmanvahtona. Vuotolmanvahtokerron vodaan tasauslaskelmssa valta esmerkks osan D5 mukaan elle tarkemaa tetoa ole. Vuotolmanvahtokerron on sama erus- ja suunntteluratkasussa. Ymärstöoaan 106 kakssa tasauslaskelmen esmerkessä rakennuksen vuotolmanvahtokerron on 01 1/h (laskettuna lmatlavuutta koht). Vuotolmanvahto e korvaa rakennuksen hallttua lmanvahtoa. Vuotolmanvahto vo aheuttaa eävhtysyyttä ja rakenteden vaurotumsta joten sen tuls olla mahdollsmman entä. Vaan lmantävyys vakuttaa välllsest myös ostolman lämmöntalteenoton vuoshyötysuhteeseen. Lämmtyskaudella rakennuksen tuls olla alanenen ulkolmaan verrattuna. Vuotolman tuls ss vrrata normaalessa olosuhtessa ulkoa ssälle än. Tämä edellyttää että rakennuksen vaan lmantävyys on rttävä ja että halltun lmanvahdon kautta tuleva ulkolmavrta on heman enem kun hallttu ostolmavrta. Tyyllnen tulo- ja ostolmavrtojen suhde on Jos rakennuksen vaan lmantävyys on hyvä vodaan vuoshyötysuhteen laskennassa käyttää arvoa 09. Vuotolmanvahto ja tarvttava lmavrtasuhde vodaan laskea esmerkks standardn EN 832 mukaan Ymärstömnsterö

13 Esmerkk: Penehkössä vrastotalossa tom olslatos ja verotomsto. Ohesessa taulukossa on rakennuksen er lmanvahtokoneden käyntajat ja ostolmavrrat. Lähtötedot ovat kuvtteellsa. Tla Ilmanvahdon käyntaka Postolmavrta q m³/s LTO Polslatos kansla muut tlat erllsostot ma-e 6-18 ma su 0-24 ma-su on on e Verotomsto tomstotlat erllsostot ma-e 6-18 ma-su on e Yhteensä 38 Jätehuone ma-su e vaad. Tla Polslatos kansla muut tlat erllsostot Verotomsto tomstotlat erllsostot Vuorokautnen käyntakasuhde t 12/24 24/24 24/24 12/24 24/24 Vkottanen käyntakasuhde t v 5/7 7/7 7/7 5/7 7/7 Vuorokautnen käyntakakerron r Käyttöajolla anotettu ostolmavrta m³/s t x t v x r x q = q 12/24x5/7x093x06= /24x5/7x093x12=04 Yhteensä 26 Tlat jotka evät kuulu lämmöntalteenoton rn Postolmavrta m³/s t x t v x r x q = q e2 Jätehuone 24/24 7/ Vrastotalon kokonasostolmavrta q on 26 m³/s. Tätä käytetään vuoshyötysuhdetta laskettaessa ja tasauslaskelmssa. Jätehuoneen ostolmavrta joka e kuulu LTO-vaatmuksen rn estetään määräystenmukasuutta osotettaessa kohdassa "Lämmät tossjaset tlat e LTO:a". Ymärstömnsterö

14 4 Ilmanvahdon lämmöntalteenoton vuoshyötysuhteen laskenta erusmenetelmällä 4.1 Ilmanvahdon lämmöntalteenoton lämötlahyötysuhteet Ilmanvahdon lämmöntalteenottolatteen kykyä ottaa ostolmasta lämöä talteen vodaan kuvata tulolman lämötlahyötysuhteella ja ostolman lämötlahyötysuhteella. Ilmanvahdon lämmöntalteenoton tulolman ja ostolman lämötlahyötysuhteet soveltuvat molemmat käytettävks lämmöntalteenotolla varustettujen tulo- ja ostolmanvahtokoneden laskennassa. Jos ostolman lämmöntalteenotto toteutetaan erllsenä esmerkks nestekertosena järjestelmänä laskenta suostellaan tehtäväks selvyyden vuoks ostolman lämötlahyötysuhteen avulla. Tällasessa järjestelmässä e ana ole löydettävssä selvä osto- ja tulolmavrtaareja. Pääsääntösest lämmöntalteenoton laskelmssa käytetään valmstajan lmottamaa standardn EN 308:1997 mukaan laskettua tulolman lämötlahyötysuhdetta. Hyötysuhde määrtetään yhtä suurlla tulolman ja ostolman massavrrolla lämmönsrtmet kuvna ja lman jäätymsen estoja ta tulolman lämötlan rajotuksa. Tällön tuloja ostolman lämötlahyötysuhteet ovat yhtä suura. Jätelmauhaltmen vakutusta jätelman lämötlaan e tarvtse ottaa tämän monsteen laskelmssa huomoon. Kanavstossa taahtuva lmavrran lämenemnen ja jäähtymnen on otettava laskelmssa huomoon jos ne vakuttavat rakennuksen lämötaseeseen oleellsest. Määräystenmukasuuden osottamsessa asanmukasest lämöerstettyjen ulko- ja jätelmakanavan lämöhävöt vodaan yleensä jättää huomoon ottamatta. Postolman lämötlahyötysuhdetta tarvtaan kun lasketaan jäätymsen estoon tarvttavaa lämötlanhyötysuhteen säätämstä ostouolella. Tulolman lämötlahyötysuhdetta tarvtaan jos tulolman lämötlaa rajotetaan lämmtyskaudella lämmöntalteenottoa hekentämällä. Tulolman lämötlahyötysuhde on ( ttlto tu ) t (1) ( t t ) s u Postolman lämötlahyötysuhde on Esmerkk: ( ts t j ) (2) ( t t ) Eräs valmstaja lmottaa seuraavat lämötlat lmanvahtokoneen mtotuslaskelmassa joka on tehty ulkolman lämötlalla t u on 0 C. sälman lämötla t s on 21 C Tulolman lämötla LTO:n jälkeen t tlto on 15 C Jätelman lämötla LTO:n jälkeen t j on 8 C Tulolman lämötlahyötysuhde η t = (15-0)/(21-0) = 71 % Postolman lämötlahyötysuhde η = (21-8)/(21-0) = 62 % s u Ymärstömnsterö

15 Tulolman lämötlahyötysuhteen ja ostolman lämötlahyötysuhteen yhteys saadaan lämötaseen erusteella asettamalla ostolmasta otettu lämöteho samaks kun tulolmaan srtyvä lämöteho c q t t ) c q ( t t ) (3) LTO ( s j tlto tlto u Korvaamalla molemen uolen lämötlaerot osto- ja tulolman lämötlahyötysuhtella (1) ja (2) saadaan yhtälö (3) muotoon c q t t ) c q ( t t ) (4) LTO ( s u tlto t s u olettamalla omnaslämökaasteett ja theydet yhtä suurks saadaan yhtälö muotoon R (5) mssä R LTO on lämmöntalteenoton lä kulkeven tulolmavrran ja ostolmavrran suhde q t LTO tlto RLTO (6) qlto Jos lämmöntalteenottolatteen valmstaja lmottaa tulolman lämötlahyötysuhteen eäsuhteslla lmavrrolla nn ostolman lämötlahyötysuhde vodaan laskea stä yhtälöllä (5). Tulolman lämötlahyötysuhde yhtä suurlla lmavrrolla vodaan laskea eäsuhteslla lmavrrolla lmotetusta lämötlahyötysuhteesta rttävällä tarkkuudella seuraavast ja änvaston (1 R ) (7) 2 LTO t( RLTO 1) t( R LTO ) 2 t( R ) LTO t( RLTO 1) (8) (1 R ) LTO Esmerkk: Edellsen esmerkn lmanvahtokoneen lmavrrat evät olleet tasaanossa koska tulo- ja ostolman lämötlahyötysuhteet okkesvat tosstaan. Tulolmavrta on 13 m³/s ja ostolmavrta on 15 m³/s. euraavassa lasketaan samalle koneelle yhtä suura lmavrtoja vastaava tulolman lämötlahyötysuhde. Lasketaan tulo- ja ostolmavrran suhde R LTO lasketaan yhtälön (6) mukaan R LTO = q t /q = 13 / 15 = 087 Yhtälön (7) mukaan η t(rlto =1) = ( )/2 x 71 % = 66 % Ymärstömnsterö

16 4.2 Ilmanvahdon lämmöntalteenoton vuoshyötysuhde Osan C3 määräyksen mukaan yksttäsen lmanvahtokoneen lämmöntalteenoton vuoshyötysuhde vodaan laskea yhtä suurlla lmavrrolla määrtetystä tulolman lämötlahyötysuhteesta seuraavast elle tosn osoteta 0 6 (9) a t Tämä on lämmöntalteenoton vuoshyötysuhde yhden lämmöntalteenottolatteen ta lmanvahtokoneen osalta. Jos suunnteltu todellnen latteen lmavrtasuhde on enem kun 06 e yhtälöä (9) tule käyttää. Tällön on käytettävä esmerkks kaaleessa 5 estettyä menetelmää. Määräysten vaatmus 30 % lämmöntalteenotosta tulee tarvttaessa osottaa erkseen. Jos rakennuksessa on useta lmanvahtokoneta ta erllsostoja nlle kaklle tulee laskea vastaava vuoshyötysuhde. Mkäl rakennuksesta ostetaan lämmöntalteenottovaatmuksen rn kuuluvaa lmaa lman lämmöntalteenottoa näden osalta vuoshyötysuhde on 0 %. Koko rakennuksen lmanvahdon vuoshyötysuhde on ostolmavrrolla anotettu vuoshyötysuhde. q q t a a 06 (10) q q Laskentayhtälön (10) jälkmmäsessä osassa vodaan käyttää myös mulla kun yhtälön (9) mukaslla tavolla määrtettyjä lämmöntalteenottolatteden vuoshyötysuhteta Ymärstömnsterö

17 Esmerkk: euraavassa lasketaan kaaleessa 3.2 olleen esmerkn vrastotalon lämmöntalteenoton vuoshyötysuhde. Rakennuksessa on kaks LTO:lla varustettua lmanvahtokonetta (LTO1 ja LTO2) ja kaks erllstä koneellsta ostoa (huumurt: e1) jotka kakk kuuluvat LTO-vaatmuksen rn. Lsäks on yks erllnen koneellnen osto joka e kuulu LTO-vaatmuksen rn (e2). Lämötlahyötysuhteet on lmotettu yhtä suurlla tulo- ja ostolmavrrolla kun ostolmavrta on q (käyttöajolla anottamaton lmavrta). Tla Polslatos kansla muut tlat erllsostot Verotomsto tomstotlat erllsostot Ilmanvahdon käyntaka ma-e 6-18 ma su 0-24 ma-su 0-24 ma-e 6-18 ma-su 0-24 Postolmavrta q m³/s LTO:n lämötlahyötysuhdeη t 50 % (LTO1) 66 % (LTO2) 0 % (e1) 50 % (LTO1) 0 % (e1) Käyttöajolla anotettu ostolmavrta q m³/s Jätehuone ma-su e vaad.(e2) 01 q LTO1 = m³/s = 06 m³/s η t1 = 50 % η a1 = 06 x 50 % = 30 % q LTO2 = 15 m³/s η t2 = 66 % η a1 = 06 x 66 % = 40 % q e1 = m³/s = 05 m³/s η t = 0 % η a1 = 06 x 0 % = 0 % q = q LTO1 + q LTO2 + q e1 = m³/s = 26 m³/s q e2 = 01 m³/s Koko rakennuksen ostolman lämmöntalteenoton vuoshyötysuhde on (06 m³/s x 30 % + 15 m³/s x 40 % + 05 m³/s x 0 %) η a = = 30% (06 m³/s + 15 m³/s + 05 m³/s) Rakennuksen ostolman lämmöntalteenotto on erusvaatmuksen mukanen. Ymärstöoaassa 106 estettyyn määräystenmukasuuden osottamstaulukkoon lasketut arvot syötetään seuraavast: Ymärstömnsterö

18 5 Ilmanvahdon lämmöntalteenoton vuoshyötysuhteen laskenta lämmöntarveluvulla 5.1 Ilmanvahdon lämmtyksen energantarve Ilmanvahdon tarvtsema lämmtysenerga lämmtyskaudella Q v määrtellään rakennuksen lmanvahdon lämmöntalteenoton vuoshyötysuhteen määrttämstä varten osan D2 mukasest kakken lämmöntalteenottovaatmuksen rn kuuluven ostolmavrtojen tarvtsemana lämmtysenergana snä taauksessa että lämmöntalteenottoa e ole el Q v Qv Qv1 Qv2 Qv3... (11) Q c q ( t t ) (12) v s u mssä c on lman omnaslämökaasteett J / kg K ρ lman theys kg / m 3 q lämmöntalteenoton vaatmusten rn kuuluva ostolmavrta () m 3 / s t s ssälman lämötla (= ostolman lämötla) C t u ulkolman lämötla C akajakso vuodesta jollon lämötlaero (t s - t u ) esntyy d Yhtälössä (12) summalausekkeen ssä- ja ulkolman lämötlaeron ja akajakson tulo vastaa ssälman ja ulkolman lämötlan välstä lämmöntarvelukua t t ) (nta-ala A kuvassa 4) (13) ( s u mssä on ssälman lämötlan t s ja ulkolman lämötlan t u välnen lämmöntarveluku lämmtyskaudella Kd Yhtälö (12) vodaan esttää lämmöntarveluvun avulla myös yksnkertasemmassa muodossa ta Q v c q (14) Q v c q (15) mssä q on lämmöntalteenottovaatmuksen rn kuuluven ostolmavrtojen summa m 3 /s Ymärstömnsterö

19 30 20 Lämmtyskaus sälman el ostolman lämötla A: Ilmanvahdon lämmtystarve lman LTO:a 10 Lämötla C 0-10 Ulkolman lämötlan ysyvyys Aka vuodessa % Kuva 4. Ulkolman ja ssälman välnen vvotettu alue (A) on lmanvahdon vuotunen lämmtystarve kun LTO:a e ole. Pnta-ala A vastaa lämmöntarvelukua. Lämmtystarvelaskelmat tehdään lämmtyskaudelle joka äättyy kun ulkolman lämötla ylttää 12 C. Yleensä rakennuksen määräystenmukasuuden osottamseen rttää ssälman lämötlassa 21 C ta vastaavassa kesklämötlassa tehty tarkastelu. Usemmssa taauksssa on erusteltua käyttää mtottavaa ssälämötlaa 21 C koko rakennukselle vakka rakennuksessa olskn er lämösä tloja. Laskentaa suorttaessa e välttämättä ole tarkemaa tetoja käytettävssä. Vakolämötlaa käytettäessä e synny rstrtaa lmanvahdon ja vaan rakennusosen lämöhävöden kästtelytaojen vällle määräystenmukasuutta osotettaessa. Jos rakennuksessa on useamman lämösä tloja vodaan tarvttaessa laskea ntaalalla ta yhtälön (16) mukasest tlojen ostolmavrrolla anotettu kesklämötla jota käytetään lämmöntarveluvun määrttämseen lämmöntalteenoton vuoshyötysuhdetta laskettaessa. ama keskmääränen huonelämötla lmotetaan myös tasauslaskentalomakkeessa. t s q q t s (16) Ymärstömnsterö

20 5.2 Postolmasta talteenotettu lämöenerga Postolmasta talteenotettu lämöenerga lämmtyskaudella Q LTO vodaan esttää ostolmavrtakohtasest yhtälötä (11) ja (12) mustuttavssa muodossa el Q LTO QLTO QLTO1 QLTO2 QLTO3... (17) Q c q ( t t ) (18) LTO s j mssä c on lman omnaslämökaasteett J / kg K ρ lman theys kg / m 3 q lämmöntalteenoton vaatmusten rn kuuluva ostolmavrta () m 3 / s t s ssälman lämötla (= ostolman lämötla) C t j jätelman lämötla (= ostolman lämötla LTO:n jälkeen) C akajakso vuodesta jollon lämötlaero (t s - t j ) esntyy d Jos koneellsen oston jätelma uhalletaan rakennuksesta ulos ssälman lämötlassa ostolmasta talteenotettu lämöenerga on 0. Jos jätelma ystyttäsn uhaltamaan rakennuksesta ulos ana ulkolman lämötlassa ostolmasta talteenotettu lämöenerga ols sama kun lmanvahdon tarvtsema lämmtysenerga Q v. Yhtälössä (18) summalausekkeen ssälämötlan ja jätelman lämötlan erotuksen ja akajakson tulo vastaa ssälman ja jätelman välstä lämmöntarvelukua J t t ) (nta-ala A - B kuvassa 5) (19) J ( s j mssä J on ssälman lämötlan t s ja jätelman lämötlan t j välnen lämmöntarveluku lämmtyskaudella Kd Yhtälö (18) vodaan esttää lämmöntarveluvun avulla myös yksnkertasemmassa muodossa Q LTO c q J (20) Ymärstömnsterö

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt FYSP103 / 1 KAASUTUTKIUS Työn tavotteta havannollstaa deaalkaasun tlanyhtälöä oa, mten lman kosteus vakuttaa havattavn lmöhn ja mttaustuloksn kerrata mttausöytäkrjan ja työselostuksen laatmsta Luento-

Lisätiedot

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt FYSP103 / 1 KAASUTUTKIMUS Työn tavotteta havannollstaa deaalkaasun tlanyhtälöä oppa, mten lman kosteus vakuttaa havattavn lmöhn ja mttaustuloksn kerrata mttauspöytäkrjan ja työselostuksen laatmsta Luento-

Lisätiedot

Luento 6 Luotettavuus Koherentit järjestelmät

Luento 6 Luotettavuus Koherentit järjestelmät Aalto-ylosto erustetede korkeakoulu Matematka a systeemaalyys latos Lueto 6 Luotettavuus Koherett ärestelmät Aht Salo Systeemaalyys laboratoro Matematka a systeemaalyys latos Aalto-ylosto erustetede korkeakoulu

Lisätiedot

Monte Carlo -menetelmä

Monte Carlo -menetelmä Monte Carlo -menetelmä Helumn perustlan elektron-elektron vuorovakutuksen laskemnen parametrsodulla yrteaaltofunktolla. Menetelmän käyttökohde Monen elektronn systeemen elektronkorrelaato oteuttamnen mulla

Lisätiedot

Jaksolliset ja toistuvat suoritukset

Jaksolliset ja toistuvat suoritukset Jaksollset ja tostuvat suortukset Korkojakson välen tostuva suortuksa kutsutaan jaksollsks suortuksks. Tarkastelemme tässä myös ylesempä tlanteta jossa samansuurunen talletus tehdään tasavälen mutta e

Lisätiedot

Mittausvirhe. Mittaustekniikan perusteet / luento 6. Mittausvirhe. Mittausepävarmuus ja siihen liittyvää terminologiaa

Mittausvirhe. Mittaustekniikan perusteet / luento 6. Mittausvirhe. Mittausepävarmuus ja siihen liittyvää terminologiaa Mttausteknkan perusteet / luento 6 Mttausepävarmuus ja shen lttyvää termnologaa Mttausepävarmuus = mttaustulokseen lttyvä parametr, joka kuvaa mttaussuureen arvojen odotettua vahtelua Mttauksn lttyvä kästtetä

Lisätiedot

Uuden eläkelaitoslain vaikutus allokaatiovalintaan

Uuden eläkelaitoslain vaikutus allokaatiovalintaan TEKNILLINEN KORKEAKOULU Systeemanalyysn laboratoro Mat-2.108 Sovelletun matematkan erkostyö Uuden eläkelatoslan vakutus allokaatovalntaan Tmo Salmnen 58100V Espoo, 14. Toukokuuta 2007 Ssällysluettelo Johdanto...

Lisätiedot

FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARISAATIO

FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARISAATIO FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARSAATO Työssä tutktaan valoaallon tulotason suuntasen ja stä vastaan kohtsuoran komponentn hejastumsta lasn pnnasta. Havannosta lasketaan Brewstern lan perusteella lasn tatekerron

Lisätiedot

Tarkastellaan kuvan 8.1 (a) lineaarista nelitahoista elementtiä, jonka solmut sijaitsevat elementin kärkipisteissä ja niiden koordinaatit ovat ( xi

Tarkastellaan kuvan 8.1 (a) lineaarista nelitahoista elementtiä, jonka solmut sijaitsevat elementin kärkipisteissä ja niiden koordinaatit ovat ( xi Elementtmenetelmän erusteet 8. 8 D-SOLIDIRKEEE 8. ohdanto Kolmulottesa soldelementtejä tartaan kolmulottesten kaaleden mallntamseen. ällön tarkasteltaan kaaleen geometralla e ole ertsrtetä jotka teksät

Lisätiedot

r i m i v i = L i = vakio, (2)

r i m i v i = L i = vakio, (2) 4 TÖRMÄYKSET ILMATYYNYPÖYDÄLLÄ 41 Erstetyn systeemn sälymslat Kun kaks kappaletta törmää tosnsa ne vuorovakuttavat keskenään tetyn ajan Vuorovakutuksella tarkotetaan stä että kappaleet vahtavat keskenään

Lisätiedot

Hyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskutie 1, 89400 HYRYNSALMI. Kohde sijaitsee Hallan Sauna- nimisessä kiinteistössä.

Hyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskutie 1, 89400 HYRYNSALMI. Kohde sijaitsee Hallan Sauna- nimisessä kiinteistössä. VUOKRASOPIMUS 1.1 Sopjapuolet Hyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskute 1, 89400 HYRYNSALMI Hallan Sauna Oy (y-tunnus: 18765087) CIO Tl- Tekno Oulu Oy Kauppurnkatu 12, 90100 OULU 1.2 Sopmuksen kohde

Lisätiedot

Mittausepävarmuus. Mittaustekniikan perusteet / luento 7. Mittausepävarmuus. Mittausepävarmuuden laskeminen. Epävarmuuslaskelma vai virhearvio?

Mittausepävarmuus. Mittaustekniikan perusteet / luento 7. Mittausepävarmuus. Mittausepävarmuuden laskeminen. Epävarmuuslaskelma vai virhearvio? Mttausteknkan perusteet / luento 7 Mttausepävarmuus Mttausepävarmuus Mttaustulos e ole koskaan täysn oken Mttaustulos on arvo mtattavasta arvosta Mttaustuloksen ja mtattavan arvon ero on mttausvrhe Mkäl

Lisätiedot

Puupintaisen sandwichkattoelementin. lujuuslaskelmat. Sisältö:

Puupintaisen sandwichkattoelementin. lujuuslaskelmat. Sisältö: Puupntasen sandwchkattoelementn lujuuslaskelmat. Ssältö: Sandwch kattoelementn rakenne ja omnasuudet Laatan laskennan kulku Tulosten vertalua FEM-malln ja analyyttsen malln välllä. Elementn rakenne Puupntasa

Lisätiedot

Tilastollisen fysiikan luennot

Tilastollisen fysiikan luennot Tlastollsen fyskan luennot Tvstelmät luvuttan I PERUSKÄSITTEITÄ JA MÄÄRITELMIÄ Lämpö on systeemen mkroskooppsten osen satunnasta lkettä Lämpöenerga vrtaa kuumemmasta kappaleesta kylmempään Jos kaks kappaletta

Lisätiedot

Lämmitysjärjestelmät ja lämmin käyttövesi - laskentaopas. Järjestelmien lämpöhäviöiden laskenta ja hyötysuhteiden määritys

Lämmitysjärjestelmät ja lämmin käyttövesi - laskentaopas. Järjestelmien lämpöhäviöiden laskenta ja hyötysuhteiden määritys Lätysjärjestelät ja län käyttöves - laskentaopas Järjestelen läpöhävöden laskenta ja hyötysuhteden äärtys 5.9.0 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Espuhe Käsllä oleva opas kästtelee vuonna 0 uusutuven Suoen rakentasääräyskokoelan

Lisätiedot

Sähkökiukaan kivimassan vaikutus saunan energiankulutukseen

Sähkökiukaan kivimassan vaikutus saunan energiankulutukseen LAPPEENRANNAN ENILLINEN YLIOPISO eknllnen tedekunta LU Energa Sähkökukaan kvmassan vakutus saunan energankulutukseen Lappeenrannassa 3.6.009 Lass arvonen Lappeenrannan teknllnen ylopsto eknllnen tedekunta

Lisätiedot

Ilmari Juva. Jalkapallo-ottelun lopputuloksen stokastinen mallintaminen

Ilmari Juva. Jalkapallo-ottelun lopputuloksen stokastinen mallintaminen Ilmar Juva 45727R Mat-2.108 Sovelletun matematkan erkostyö Jalkaallo-ottelun loutuloksen stokastnen mallntamnen 1 Johdanto Jalkaallo-ottelun loutuloksen mallntamsesta tlastollsn ja todennäkösyyslaskun

Lisätiedot

Saatteeksi. Vantaalla vuoden 2000 syyskuussa. Hannu Kyttälä Tietopalvelupäällikkö

Saatteeksi. Vantaalla vuoden 2000 syyskuussa. Hannu Kyttälä Tietopalvelupäällikkö Saatteeks Tomtlojen rakentamsta seurattn velä vme vuoskymmenen lopulla säännöllsest vähntään kerran vuodessa tehtävllä raportella. Monsta tosstaan rppumattomsta ja rppuvsta systä johtuen raportont loppu

Lisätiedot

KOHTA 1. AINEEN/SEOKSEN JA YHTIÖN/YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT

KOHTA 1. AINEEN/SEOKSEN JA YHTIÖN/YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT Käyttöturvallsuustedote Tekjänokeuden haltja vuonna 2015, 3M Company Kakk okeudet pdätetään. Tämän tedon kopomnen ja/ta lataamnen on sallttua anoastaan 3M tuotteden käyttämstä varten, mkäl (1) tedot on

Lisätiedot

Sähkön- ja lämmöntuotannon kustannussimulointi ja herkkyysanalyysi

Sähkön- ja lämmöntuotannon kustannussimulointi ja herkkyysanalyysi Sähkön- ja lämmöntuotannon kustannussmulont ja herkkyysanalyys Pekka Nettaanmäk Osmo Schroderus Jyväskylän ylopsto Tetoteknkan latos 2010 1 2 Tvstelmä Raportn tarkotuksena on esttää pelkstetyn matemaattsen

Lisätiedot

FDS-OHJELMAN UUSIA OMINAISUUKSIA

FDS-OHJELMAN UUSIA OMINAISUUKSIA FDS-OHJELMAN UUSIA OMINAISUUKSIA Smo Hostkka VTT PL 1000, 02044 VTT Tvstelmä Fre Dynamcs Smulator (FDS) ohjelman vdes verso tuo mukanaan joukon muutoksa, jotka vakuttavat ohjelman käyttöön ja käytettävyyteen.

Lisätiedot

Tuovi Rahkonen 27.2.2013. Lämpötilahäviöiden tasaus Pinta-alat, m 2

Tuovi Rahkonen 27.2.2013. Lämpötilahäviöiden tasaus Pinta-alat, m 2 Rakennuksen lämpöhäviöiden tasauslaskelma D3-2007 Rakennuskohde Rakennustyyppi Rakennesuunnittelija Tasauslaskelman tekijä Päiväys Tulos : Suunnitteluratkaisu Rakennuksen yleistiedot Rakennustilavuus Maanpäälliset

Lisätiedot

Yksikköoperaatiot ja teolliset prosessit

Yksikköoperaatiot ja teolliset prosessit Ykskköoperaatot ja teollset prosesst 1 Ylestä... 2 2 Faasen välnen tasapano... 3 2.1 Neste/höyry-tasapano... 4 2.1.1 Puhtaan komponentn höyrynpane... 4 2.1.2 Ideaalnen seos... 5 2.1.3 Epädeaalnen nestefaas...

Lisätiedot

Jaetut resurssit. Tosiaikajärjestelmät Luento 5: Resurssien hallinta ja prioriteetit. Mitä voi mennä pieleen? Resurssikilpailu ja estyminen

Jaetut resurssit. Tosiaikajärjestelmät Luento 5: Resurssien hallinta ja prioriteetit. Mitä voi mennä pieleen? Resurssikilpailu ja estyminen Tosakajärjestelmät Luento : Resurssen hallnta ja prorteett Tna Nklander Jaetut resursst Useat tapahtumat jakavat ohjelma-/lattesto-olota, jossa kesknänen possulkemnen on välttämätöntä. Ratkasuja: Ajonakanen

Lisätiedot

Esitä koherentin QAM-ilmaisimen lohkokaavio, ja osoita matemaattisesti, että ilmaisimen lähdöstä saadaan kantataajuiset I- ja Q-signaalit ulos.

Esitä koherentin QAM-ilmaisimen lohkokaavio, ja osoita matemaattisesti, että ilmaisimen lähdöstä saadaan kantataajuiset I- ja Q-signaalit ulos. Sgnaalt ja järjestelmät Laskuharjotukset Svu /9. Ampltudmodulaato (AM) Spektranalysaattorlla mtattn 50 ohmn järjestelmässä ampltudmodulaattorn (AM) lähtöä, jollon havattn 3 mpulssa spektrssä taajuukslla

Lisätiedot

Kollektiivinen korvausvastuu

Kollektiivinen korvausvastuu Kollektvnen korvausvastuu Sar Ropponen 4.9.00 pävtetty 3..03 Ssällysluettelo JOHDANTO... KORVAUSVASTUUSEEN LIITTYVÄT KÄSITTEET VAHINKOVAKUUTUKSESSA... 3. MERKINNÄT... 3. VAHINGON SELVIÄMINEN JA KORVAUSVASTUU...

Lisätiedot

HE 174/2009 vp. määräytyisivät 6 15-vuotiaiden määrän perusteella.

HE 174/2009 vp. määräytyisivät 6 15-vuotiaiden määrän perusteella. Halltuksen estys Eduskunnalle laks kunnan peruspalvelujen valtonosuudesta, laks opetus- ja kulttuurtomen rahotuksesta ja laeks eräden nhn lttyven laken muuttamsesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Estyksessä

Lisätiedot

KOHTA 1. AINEEN/SEOKSEN JA YHTIÖN/YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT

KOHTA 1. AINEEN/SEOKSEN JA YHTIÖN/YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT Käyttöturvallsuustedote Tekjänokeuden haltja vuonna 2015, 3M Company Kakk okeudet pdätetään. Tämän tedon kopomnen ja/ta lataamnen on sallttua anoastaan 3M tuotteden käyttämstä varten, mkäl (1) tedot on

Lisätiedot

Palvelun kuvaus. Dell EqualLogic -palvelimen etäkäyttöönotto. Palvelusopimuksen esittely

Palvelun kuvaus. Dell EqualLogic -palvelimen etäkäyttöönotto. Palvelusopimuksen esittely Palvelun kuvaus Dell EqualLogc -palvelmen etäkäyttöönotto Palvelusopmuksen esttely Tässä palvelussa tehdään alustava yksttäsen Dell EqualLogc -tallennuspalvelmen, enntään kahden Dell PowerEdge -palvelmen,

Lisätiedot

KOKONAISRATKAISUT YHDESTÄ PAIKASTA

KOKONAISRATKAISUT YHDESTÄ PAIKASTA KOKONAISRATKAISUT YHDESTÄ PAIKASTA Monpuolset järjestelmät varastontn ja tuotantoon TUOTELUETTELO 2009 Kappale D Varasto- ja hyllystövältasot vältasot optmaalsta tlankäyttöä varten SSI SCHÄFER: n varasto-

Lisätiedot

KOHTA 3. KOOSTUMUS JA TIEDOT AINEOSISTA

KOHTA 3. KOOSTUMUS JA TIEDOT AINEOSISTA Ssältää 3% aneosa, joden vaaroja vesympärstölle e tunneta. Lsätetoja Vaaralauseketta H304 e sovelleta aerosolelle. Nota P: 64742-48-9. 2.3 Muut vaarat E tunneta. KOHTA 3. KOOSTUMUS JA TIEDOT AINEOSISTA

Lisätiedot

Perustiedot Lämpöhäviöiden tasaus Ominaislämpöhäviö, W/K [H joht. Suunnitteluarvo. Vertailu- arvo 0,24

Perustiedot Lämpöhäviöiden tasaus Ominaislämpöhäviö, W/K [H joht. Suunnitteluarvo. Vertailu- arvo 0,24 Laajennettu versio 2.0.2 (D3-2007) Rakennuskohde: Eeva ja Tuomo Rossinen Rakennuslupatunnus: Rakennustyyppi: 2-kerroksinen pientalo Pääsuunnittelija: Tasauslaskelman tekijä: rkm Urpo Manninen, FarmiMalli

Lisätiedot

PPSS. Roolikäyttäytymisanalyysi 28.03.2011. Tämän raportin on tuottanut: MLP Modular Learning Processes Oy Äyritie 8 A FIN 01510 Vantaa info@mlp.

PPSS. Roolikäyttäytymisanalyysi 28.03.2011. Tämän raportin on tuottanut: MLP Modular Learning Processes Oy Äyritie 8 A FIN 01510 Vantaa info@mlp. PP Roolkäyttäytymsanalyys Roolkäyttäytymsanalyys Rool: Krjanptäjä Asema: Laskentapäällkkö Organsaato: Mallyrtys Tekjä: Matt Vrtanen 8.0.0 Tämän raportn on tuottanut: MLP Modular Learnng Processes Oy Äyrte

Lisätiedot

LAUKAAN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

LAUKAAN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS AUKAAN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS aukaan kunnanvaltuusto 26.1.2009 23 2 SISÄYSUETTEO 1. SOVETAMISAA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVETAMISAA... 3 1.2 RAKENNUSVAVONTAVIRANOMAINEN... 3 2. UPAJÄRJESTEMÄT 2.1 RAKENNUKSEN

Lisätiedot

Palkanlaskennan vuodenvaihdemuistio 2014

Palkanlaskennan vuodenvaihdemuistio 2014 Palkanlaskennan vuodenvahdemusto 2014 Pkaohje: Tarkstettavat asat ennen vuoden ensmmästä palkanmaksua Kopo uudet verokortt. Samat arvot kun joulukuussa käytetyssä, lman kumulatvsa tetoja. Mahdollsest muuttuneet

Lisätiedot

Aamukatsaus 13.02.2002

Aamukatsaus 13.02.2002 Indekst & korot New Yorkn päätöskursst, euroa Muutos-% Päätös Muutos-% Helsnk New York (NY/Hel) Dow Jones 9863.7-0.21% Noka 26.21 26.05-0.6% S&P 500 1107.5-0.40% Sonera 5.05 4.99-1.1% Nasdaq 1834.2-0.67%

Lisätiedot

Merkittiin tiedoksi lomatukihakemuksineen.

Merkittiin tiedoksi lomatukihakemuksineen. ^EUTUTYÖVÄEN LTTO R.Y. PÖYTÄKRJA 13/1984 VALOKUNNAN KOKOUS 5 JG Luonnos SAL-lomatuk ja lomalle hakemnen -lomakkeesta Merkttn tedoks lomatukhakemuksneen. 9 Tauno Hltusen apuraha-anomus SAK:n kulttuurrahastolle

Lisätiedot

Kuluttajahintojen muutokset

Kuluttajahintojen muutokset Kuluttajahntojen muutokset Samu Kurr, ekonomst, rahapoltkka- ja tutkmusosasto Tutkmuksen tausta ja tavotteet Tavaroden ja palveluden hnnat evät muutu jatkuvast, vaan ovat ana jossan määrn jäykkä lyhyellä

Lisätiedot

Paperikoneiden tuotannonohjauksen optimointi ja tuotefokusointi

Paperikoneiden tuotannonohjauksen optimointi ja tuotefokusointi TEKNILLINEN KORKEAKOULU Teknllsen fyskan koulutusohjelma ERIKOISTYÖ MAT-2.108 Sovelletun matematkan erkostyöt 22.4.2003 Paperkoneden tuotannonohjauksen optmont ja tuotefokusont Jyrk Maaranen 38012p 1 Ssällysluettelo

Lisätiedot

VAIKKA LAINAN TAKAISIN MAKSETTAVA MÄÄRÄ ON SEN NIMELLISARVO, SIJOITTAJA VOI MENETTÄÄ OSAN MERKINTÄHINNASTA, JOS LAINA ON MERKITTY YLIKURSSIIN

VAIKKA LAINAN TAKAISIN MAKSETTAVA MÄÄRÄ ON SEN NIMELLISARVO, SIJOITTAJA VOI MENETTÄÄ OSAN MERKINTÄHINNASTA, JOS LAINA ON MERKITTY YLIKURSSIIN DANSKE BANK A/S 2017: NOUSEVA KIINA Lanakohtaset ehdot A. Sopmusehdot Nämä lanakohtaset ehdot muodostavat yhdessä 28.6.2012 pävättyyn sekä 8.8.2012, 5.11.2013 ja 13.2.2013 täydennettyyn ohjelmaestteeseen

Lisätiedot

Mittaustulosten käsittely

Mittaustulosten käsittely Mttaustulosten kästtely Vrhettä ja epävarmuutta lmasevat kästteet Tostokoe ja satunnasten vrheden tlastollnen kästtely. Mttaustulosten jakaumaa kuvaavat tunnusluvut. Normaaljakauma 7. Tostokoe ja suurmman

Lisätiedot

Yrityksellä on oikeus käyttää liketoimintaansa kunnan kanssa määriteltyä Hallan Saunan piha-aluetta.

Yrityksellä on oikeus käyttää liketoimintaansa kunnan kanssa määriteltyä Hallan Saunan piha-aluetta. VUOKRSOPMUS 1.1 Sopjapuolet Hyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskute 1, 89400 HYRYNSALM Hallan Sauna Oy (y-tunnus: 18765087) CO Tl-Tekno Oulu Oy Kauppurnkatu 12, 90100 OULU 1.2 Sopmuksen kohde Hallan

Lisätiedot

Betoniteollisuus ry 18.2.2010 1 (43)

Betoniteollisuus ry 18.2.2010 1 (43) Betonteollsuus r 18.2.2010 1 (43) 2 Jäkstsjärjestelmät... 2 2.1 Rakennuksen jäkstssuunnttelun tehtävät... 4 Alustava jäkstssuunnttelu... 4 Jäkstksen mtotus murtorajatlassa... 6 Jäkstksen mtotus kättörajatlassa...

Lisätiedot

Työssä tutustutaan harmonisen mekaanisen värähdysliikkeen ominaisuuksiin seuraavissa

Työssä tutustutaan harmonisen mekaanisen värähdysliikkeen ominaisuuksiin seuraavissa URUN AMMAIKORKEAKOULU YÖOHJE (7) FYSIIKAN LABORAORIO V.2 2.2 38E. MEKAANISEN VÄRÄHELYN UKIMINEN. yön tavote 2. eoraa yössä tutustutaan harmonsen mekaansen värähdyslkkeen omnasuuksn seuraavssa tapauksssa:

Lisätiedot

BL20A0600 Sähkönsiirtotekniikka

BL20A0600 Sähkönsiirtotekniikka BLA6 Sähkönsrtoteknkka Tehonaon laskenta Jarmo Partanen LT Energy Electrcty Energy Envronment Srtoverkkoen laskenta Verkon tehonaon laskemnen srron hävöt ännteolosuhteet ohtoen kuormttumnen verkon käyttäytymnen

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN KILPAILUKYKY VAATII OSAAVAT TEKIJÄNSÄ. Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry

TULEVAISUUDEN KILPAILUKYKY VAATII OSAAVAT TEKIJÄNSÄ. Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry TULEVAISUUDEN KILPAILUKYKY VAATII OSAAVAT TEKIJÄNSÄ Suomen Ammattn Opskeleven Ltto - SAKKI ry AMMATILLINEN KOULUTUS MUUTOKSEN KOURISSA Suomalasen ammatllsen koulutuksen vahvuus on sen laaja-alasuudessa

Lisätiedot

AMMATTIMAISTA KIINTEISTÖPALVELUA JO 50 VUODEN AJAN

AMMATTIMAISTA KIINTEISTÖPALVELUA JO 50 VUODEN AJAN AMMATTIMAISTA KIINTEISTÖPALVELUA JO 50 VUODEN AJAN VUO-KIINTEISTÖPALVELUT 50 VUOTTA Vuosaarelaset asunto-osakeyhtöt perustvat vuonna 1965 Vuosaaren Isännötsjätomsto Oy:n, joka tuott omstajlleen kohtuuhntasa

Lisätiedot

KUVIEN LAADUN ANALYSOINTI

KUVIEN LAADUN ANALYSOINTI KUVIEN LAADUN ANALYSOINTI Lasse Makkonen 1.7.2003 Joensuun Ylopsto Tetojenkästtelytede Pro gradu tutkelma Tvstelmä Tutkelmassa luodaan katsaus krjallsuudessa esntyvn dgtaalsten kuven laadullsen analysonnn

Lisätiedot

JÄNNITETTYJEN ONTELOLAATTOJEN CE-MERKINNÄN MUKAINEN SUUNNITTELU EUROKOODIEN MUKAAN

JÄNNITETTYJEN ONTELOLAATTOJEN CE-MERKINNÄN MUKAINEN SUUNNITTELU EUROKOODIEN MUKAAN 05.11.08 1 JÄNNTETTYJEN ONTELOLAATTOJEN CE-ERKNNÄN UKANEN SUUNNTTELU EUROKOODEN UKAAN 5.1. armuuskertomet (1) Betonn osavarmuuslukua vodaan CE-merktyllä tuottella penentää arvoon γ c,red1 1,35. (Kansallnen

Lisätiedot

Työllistääkö aktivointi?

Työllistääkö aktivointi? Jyväskylän ylopsto Matemaatts-luonnonteteellnen tedekunta Työllstääkö aktvont? Vakuttavuusanalyys havannovassa tutkmuksessa Elna Kokkonen tlastoteteen pro gradu tutkelma 31. elokuuta 2007 Tlastoteteen

Lisätiedot

Sisällysluettelo Laitteen asennus Toiminnot Tekniset tiedot Asetukset Viestikoodit Huolto Takuu Turvallisuusohjeet Toiminnot

Sisällysluettelo Laitteen asennus Toiminnot Tekniset tiedot Asetukset Viestikoodit Huolto Takuu Turvallisuusohjeet Toiminnot DEWALT DW03201 Ssällysluettelo Latteen asennus - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 2 Johdanto- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 2 Yleskuva -

Lisätiedot

Uuden opettajan opas

Uuden opettajan opas Uuden opettajan opas Ssällys 1 Opettajan työn hakemnen 4 1.1 Kuka vo saada vaknasen opettajan pakan? 5 1.2 Ulkomalla suortetun tutknnon tunnustamnen 6 1.3 Kunka hakemus tehdään? 7 1.4 Ansoluettelo el currculum

Lisätiedot

1. YLEISKATSAUS MYYNTIPAKKAUKSEN SISÄLTÖ. ZeFit USB -latausklipsi Käyttöohje. Painike

1. YLEISKATSAUS MYYNTIPAKKAUKSEN SISÄLTÖ. ZeFit USB -latausklipsi Käyttöohje. Painike Suom USER GUIDE YLEISKATSAUS LATAAMINEN KIINNITTÄMINEN KÄYTÖN ALOITTAMINEN TIETOJEN SYNKRONOINTI NÄYTTÖTILAT AKTIIVISUUSMITTARI UNITILA TAVOITTEET MUISTUTUKSET TEKNISET TIEDOT 6 8 10 12 16 18 20 21 22

Lisätiedot

PRS-xPxxx- ja LBB 4428/00 - tehovahvistimet

PRS-xPxxx- ja LBB 4428/00 - tehovahvistimet Vestntäjärjestelmät PRS-xPxxx- ja -tehovahvstmet PRS-xPxxx- ja - tehovahvstmet www.boschsecrty.f 1, 2, 4, ta 8 äänlähtöä (valnta 100 / 70 / 50 V:n lähdöstä) Äänenkästtely ja jokasen vahvstnkanavan vve

Lisätiedot

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas! 1907. Edusk. Krj. Suomen Pankn vuosrahasääntö. Suomen Eduskunnan alamanen krjelmä uudesta Suomen Pankn vuosrahasäännöstä. Suurvaltasn, Armollsn Kesar ja Suurruhtnas! Suomen Eduskunnan pankkvaltuusmehet

Lisätiedot

Segmentointimenetelmien käyttökelpoisuus

Segmentointimenetelmien käyttökelpoisuus Metsäteteen akakauskrja t e d o n a n t o Rasa Sell Segmentontmenetelmen käyttökelposuus ennakkokuvonnssa Rasa Sell Sell, R. 00. Segmentontmenetelmen käyttökelposuus ennakkokuvonnssa. Metsäteteen akakauskrja

Lisätiedot

AquaPro 3-10 11-18 19-26 27-34. Bedienungsanleitung Operating instructions Gebruiksaanwijzing Käyttöohje FIN. 046.01.00 Rev.0607

AquaPro 3-10 11-18 19-26 27-34. Bedienungsanleitung Operating instructions Gebruiksaanwijzing Käyttöohje FIN. 046.01.00 Rev.0607 046.01.00 Rev.0607 D GB NL FIN Bedenungsanletung Operatng nstructons Gebruksaanwjzng Käyttöohje 3-10 11-18 19-26 27-34 120 Automaattnen pyörvä laser kallstustomnnolla: Itsetasaus vaakasuorassa tasossa

Lisätiedot

TKK @ Ilkka Mellin (2008) 1/24

TKK @ Ilkka Mellin (2008) 1/24 Mat-.60 Sovellettu todeäkösyyslasketa B Mat-.60 Sovellettu todeäkösyyslasketa B / Ratkasut Aheet: Mtta-astekot Havatoaesto kuvaame ja otostuusluvut Avasaat: Artmeette keskarvo, Frekvess, Frekvessjakauma,

Lisätiedot

VIHDIN KUNTA TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS 1(5) PERUSTURVAKESKUS Perhehuolto

VIHDIN KUNTA TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS 1(5) PERUSTURVAKESKUS Perhehuolto VIHDIN KUNTA TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS 1(5) PERUSTURVAKESKUS Perhehuolto Hakemus kuulle 200 (Vranomanen täyttää) Hakemus saapunut/jätetty / 200 Henklötedot hakjasta ja hänen perheenjäsenstä Sukunm ja etunmet

Lisätiedot

ER-kaaviot. Ohjelmien analysointi. Tilakaaviot. UML-kaaviot (luokkakaavio) Tietohakemisto. UML-kaaviot (sekvenssikaavio) Kirjasto

ER-kaaviot. Ohjelmien analysointi. Tilakaaviot. UML-kaaviot (luokkakaavio) Tietohakemisto. UML-kaaviot (sekvenssikaavio) Kirjasto Ohelmen analsont Ohelmen kuvaamnen kaavolla ohelmen mmärtämnen kaavoden avulla kaavoden tuottamnen ohelmasta Erlasa kaavotppeä: ER-kaavot, tlakaavot, UML-kaavot tetohakemsto vuokaavot (tarkemmn) Vuoanals

Lisätiedot

Hakemikaoen on liitettävä asiakirja. Jolla valitsijayhdistys on

Hakemikaoen on liitettävä asiakirja. Jolla valitsijayhdistys on 5 bdokaelbtojen Ttedstalallt tl Valt8lJ«yhdlstyks«a MlMdehon ta tmnmn valtuuttankma vaalltoo ManahM tul««hak««ohdokaalstan ottaaata ehdokaslstojan ybdatelayn va«8t«mn MlJHkyMntM (40) pävmm «nnen ennl MlntM

Lisätiedot

VERKKO-OPPIMATERIAALIN LAATUKRITEERIT

VERKKO-OPPIMATERIAALIN LAATUKRITEERIT VERKKO-OPPIMATERIAALIN LAATUKRITEERIT Työryhmän raportt 16.12.2005 Monste 1/2006 Opetushalltus ja tekjät Tm Eja Högman ISBN 952-13-2718-9 (nd.) ISBN 952-13-2719-7 ISSN 1237-6590 Edta Prma Oy, Helsnk 2006

Lisätiedot

Turingin kone on kuin äärellinen automaatti, jolla on käytössään

Turingin kone on kuin äärellinen automaatti, jolla on käytössään 4 TUINGIN KONEET Ala Turg 1935 36 auha Koe vo srtää auha: T U I N G auhapää: ohjausykskkö: Turg koe o ku äärelle automaatt, jolla o käytössää auhapäätä vasemmalle ta okealle; se vo myös lukea ta krjottaa

Lisätiedot

VIP X1600 Verkkovideopalvelin. Asennus- ja käyttöopas

VIP X1600 Verkkovideopalvelin. Asennus- ja käyttöopas VIP X1600 Verkkovdeopalveln f Asennus- ja käyttöopas VIP X1600 Ssällysluettelo f 3 Ssällysluettelo 1 Aluks 7 1.1 Tetoja tästä oppaasta 7 1.2 Tässä oppaassa noudatetut käytännöt 7 1.3 Käyttötarkotus 7

Lisätiedot

Moderni portfolioteoria

Moderni portfolioteoria Modern portfoloteora Helsngn Ylopsto Kansantalousteteen Kanddaatntutkelma 4.12.2006 Juho Kostanen (013297143) juho.kostanen@helsnk.f 2 1. Johdanto... 3 2. Sjotusmarkknat... 4 2.1. Osakemarkknat... 4 2.2.

Lisätiedot

in 2/2012 6-7 4-5 8-9 InHelp palvelee aina kun apu on tarpeen INMICSIN ASIAKASLEHTI

in 2/2012 6-7 4-5 8-9 InHelp palvelee aina kun apu on tarpeen INMICSIN ASIAKASLEHTI n 2/2012 fo INMICSIN ASIAKASLEHTI 6-7 Dgtova kynä ja Joun Mutka: DgProfITn sovellukset pyörvät Inmcsn konesalssa. 4-5 HL-Rakentajen työmalle on vedettävä verkko 8-9 InHelp palvelee ana kun apu on tarpeen

Lisätiedot

Valmistelut INSTALLATION INFORMATION

Valmistelut INSTALLATION INFORMATION Valmstelut 1 Pergo-lamnaattlattan mukana tomtetaan kuvallset ohjeet. Alla olevssa tekstessä on seltykset kuvn. Ohjeet on jaettu kolmeen er osa-alueeseen, jotka ovat valmstelu, asennus ja svous. Suosttelemme,

Lisätiedot

9.1 LTY Juha Pyrhönen, TKK Tapani Jokinen, luonnos 9. LÄMMÖNSIIRTO

9.1 LTY Juha Pyrhönen, TKK Tapani Jokinen, luonnos 9. LÄMMÖNSIIRTO 9. LTY Juha Pyrhönen, TKK Tapan Joknen, luonnos 9. LÄMMÖNSIITO Lämmönsrtoa tapahtuu ana lämpötlaerojen esntyessä. Lämpötlaerot tasottuvat luonnostaan, kun lämpö srtyy korkeammasta lämpötlasta koht matalampaa

Lisätiedot

HASSEN-WEILIN LAUSE. Kertausta

HASSEN-WEILIN LAUSE. Kertausta HASSEN-WEILIN LAUSE Kertausta Käytetään seuraava merkntjä F = F/F q on sukua g oleva funktokunta Z F (t = L F (t (1 t(1 qt on funktokunnan F/F q Z-funkto. α 1, α 2,..., α 2g ovat polynomn L F (t nollakohten

Lisätiedot

Condair CP2 I Moduli M..

Condair CP2 I Moduli M.. j Höyrykostutn Condar Modul M Sähköasennus F 545 kg/h Sähköltännät Sähköasennukset saa suorttaa van tarvttavat okeudet omaava asentaja Huolehtkaa että kakk jänntesyötöt on katkastu ennen asennuksen alottamsta

Lisätiedot

PALVELEE LAAJASTI IPAIVITTAISTA NTAA LA TOKSESSA SEKK -SUUNNITTELUA JA SEURANTAA

PALVELEE LAAJASTI IPAIVITTAISTA NTAA LA TOKSESSA SEKK -SUUNNITTELUA JA SEURANTAA SAIRAALA-ATK-PAIVAT,.-2.6.983, SAIRAALALIITTO Tetojärjestelmen jaosto Raja Tervo-Pel kka KAJAANI PALVELEE LAAJASTI IPAIVITTAISTA NTAA LA TOKSESSA SEKK -SUUNNITTELUA JA SEURANTAA Vuonna 978 Kanuun keskussaraala,

Lisätiedot

3.3 Hajontaluvuista. MAB5: Tunnusluvut

3.3 Hajontaluvuista. MAB5: Tunnusluvut MAB5: Tunnusluvut 3.3 Hajontaluvusta Esmerkk 7 Seuraavat kolme kuvaa osottavat, että jakaumlla vo olla sama keskarvo ja stä huolmatta ne vovat olla avan erlaset. Kakken kolmen keskarvo on 78,0! Frekvenss

Lisätiedot

Sähköstaattinen energia

Sähköstaattinen energia ähköstaattnen enega Potentaalenegan a potentaaln suhde on samanlanen kun Coulomn voman a sähkökentän suhde: ähkökenttä vakuttaa vaattuun kappaleeseen nn, että se kokee Coulomn voman, mutta sähkökenttä

Lisätiedot

Pikaopas. Valmistelu ja esitäyttö

Pikaopas. Valmistelu ja esitäyttö Pkaopas Valmstelu ja estäyttö Kerää seuraavat tarvkkeet ennen valmstelua: yks 500 ml:n ta 1 000 ml:n puss/pullo estäyttöluosta (0,9-prosenttnen NaCl, johon on lsätty 1 U/ml heparna) yks 500 ml:n ta 1 000

Lisätiedot

porsche design mobile navigation ß9611

porsche design mobile navigation ß9611 porsche desgn moble navgaton ß9611 [ FIN ] Ssällysluettelo 1 Johdanto ------------------------------------------------------------------------------------------------ 07 1.1 Tästä käskrjasta ---------------------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

Kansainvälisen konsernin verosuunnittelu ja tuloksenjärjestely

Kansainvälisen konsernin verosuunnittelu ja tuloksenjärjestely Kansanvälsen konsernn verosuunnttelu ja tuloksenjärjestely Kansantaloustede Pro gradu -tutkelma Talousteteden latos Tampereen ylopsto Toukokuu 2007 Pekka Kleemola TIIVISTELMÄ Tampereen ylopsto Talousteteden

Lisätiedot

Asennus- ja käyttöohjeet. Videoterminaali 2600..

Asennus- ja käyttöohjeet. Videoterminaali 2600.. Asennus- ja käyttöohjeet Vdeotermnaal 2600.. Ssällysluettelo Latekuvaus...3 Asennus...4 Lassuojuksen rrottamnen...5 Käyttö...5 Normaal puhekäyttö...6 Kutsun vastaanotto... 6 Puheen suunnan ohjaus... 7

Lisätiedot

VATT-TUTKIMUKSIA 124 VATT RESEARCH REPORTS. Tarmo Räty* Jussi Kivistö** MITATTAVISSA OLEVA TUOTTAVUUS SUOMEN YLIOPISTOISSA

VATT-TUTKIMUKSIA 124 VATT RESEARCH REPORTS. Tarmo Räty* Jussi Kivistö** MITATTAVISSA OLEVA TUOTTAVUUS SUOMEN YLIOPISTOISSA VATT-TUTKIMUKSIA 124 VATT RESEARCH REPORTS Tarmo Räty* Juss Kvstö** MITATTAVISSA OLEVA TUOTTAVUUS SUOMEN YLIOPISTOISSA Valton taloudellnen tutkmuskeskus Government Insttute for Economc Research Helsnk

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Pvys: 10.01.2006 Verso: 4.1 Muutettu vmeks: 13.12.2005 Svu: 1/6 1. AINEEN TAI VALMISTEEN SEKÄ YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTUSTIEDOT Tuotetedot - Kauppanm: MULTIMIX SPEZIAL HAERTER - Kyttötarkotus: Kovetnane

Lisätiedot

Viiteopas. 2 Kokoa ja kiinnitä uusi natronkalkkikolonni. 1 Poista vanha natronkalkki. Esitäyttö esiliitetyn letkuston avulla

Viiteopas. 2 Kokoa ja kiinnitä uusi natronkalkkikolonni. 1 Poista vanha natronkalkki. Esitäyttö esiliitetyn letkuston avulla Vteopas Valmstelu ja estäyttö esltetyllä letkustolla Kerää seuraavat tarvkkeet ennen valmstelua: Yks 500 ml:n ta 1 000 ml:n puss/pullo tavallsta kettosuolaluosta, jossa on yks (1) ykskkö (U) heparna kettosuolaluoksen

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Pvys: 10.01.2006 Verso: 6.1 Muutettu vmeks: 22.12.2005 Svu: 1/7 1. AINEEN TAI VALMISTEEN SEKÄ YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTUSTIEDOT Tuotetedot - Kauppanm: MULTIMIX-BASIS-PIGMENT MIX 853 BRILLANTBLAU MIX

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Taloustieteiden tiedekunta

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Taloustieteiden tiedekunta JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Talousteteden tedekunta AIKA- IKÄ- JA KOHORTTIVAIKUTUKSET KOTITALOUKSIEN RAHOITUSVARALLISUUDEN RAKENTEISIIN SUOMESSA VUOSINA 1994 2004 Kansantaloustede Pro gradu -tutkelma Maalskuu

Lisätiedot

V IKED, Tiedote 60/93. Kaapo Salminen Tuija Alakomi. Tyhjien maatilarakennusten uusi käyttö

V IKED, Tiedote 60/93. Kaapo Salminen Tuija Alakomi. Tyhjien maatilarakennusten uusi käyttö V KED, Tedote 60/93 Kaapo Salmn Tuja Alakom Tyhj maatlaraknust uus käyttö MAATALOUDE TUTKMUSKESKUS Agrcultural Research Ctre of Fnland Maatalousteknologan tutkmuslatos VAKOLA nsttute of Agrcultural Engneerng

Lisätiedot

KOKOUS- JA RYHMÄMATKAT Syksy 2013 kevät 2014

KOKOUS- JA RYHMÄMATKAT Syksy 2013 kevät 2014 KOKOUS- JA RYHMÄMATKAT Syksy 2013 kevät 2014 UUSI UPEA VIKING GRACE! Kokous merellä ja Tukholma kaupan päälle s. 2 Työpävä Suomenlahdella s. 3 Kokousmatka saarstomasemssa s. 4 Ryhmä kasaan ja merelle s.

Lisätiedot

23.1.1989. Työajan lyhennyspäivien pitämisajankohdasta sovittu. tekijä sairastuu ennen pitämisjankohtaa.

23.1.1989. Työajan lyhennyspäivien pitämisajankohdasta sovittu. tekijä sairastuu ennen pitämisjankohtaa. HaaseututyOvSen Ltto r.y. TYÖVALOKUNTA Lte 4 ^ 23.1.1989 t js. TY5AJANLYHENNYS / SARASLOMA f. y Tulkntaa edellyttsvs tlanne: l \ f - \r K 1. Työn- Työajan lyhennyspäven ptämsajankohdasta sovttu. tekjä

Lisätiedot

Suomen ja Ruotsin metsäteollisuuden kannattavuusvertailu v. 1971-78 31.10. 1979. No. 47. Pekka Ylä-Anttila

Suomen ja Ruotsin metsäteollisuuden kannattavuusvertailu v. 1971-78 31.10. 1979. No. 47. Pekka Ylä-Anttila El~r~H(r:n\! ElY~:, ~t/!.) TUTK,, J~- LJ.T ~ THE RESEARCH NSTrTUTE OF THE FNNSH ECONOMY Lönnrotnkatu 4 8, 0020 Helsnk 2, Fnland, tel. 60322 Pekka Ylä-Anttla Suomen ja Ruotsn metsäteollsuuden kannattavuusvertalu

Lisätiedot

Kuntoilijan juoksumalli

Kuntoilijan juoksumalli Rakenteden Mekankka Vol. 42, Nro 2, 2009, s. 61 74 Kuntoljan juoksumall Matt A Ranta ja Lala Hosa Tvstelmä. Urhelututkmuksen melenknnon kohteena ovat yleensä huppu-urheljat. Tuokon yksnkertastettu juoksumall

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Pvys: 10.01.2006 Verso: 5.1 Muutettu vmeks: 22.12.2005 Svu: 1/7 1. AINEEN TAI VALMISTEEN SEKÄ YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTUSTIEDOT Tuotetedot - Kauppanm: MULTIMIX BASIS-BINDEMITTEL NKL (5L) 93162 - Kyttötarkotus:

Lisätiedot

Hallin ilmiö. Laatija - Pasi Vähämartti. Vuosikurssi - IST4SE. Tekopäivä 2005-9-14 Palautuspäivä 2005-9-28

Hallin ilmiö. Laatija - Pasi Vähämartti. Vuosikurssi - IST4SE. Tekopäivä 2005-9-14 Palautuspäivä 2005-9-28 Jyväskylän Aattkorkeakoulu, IT-nsttuutt IIF00 Sovellettu fyskka, Syksy 005, 4.5 ETS Opettaja Pas epo alln lö Laatja - Pas Vähäartt Vuoskurss - IST4SE Tekopävä 005-9-4 Palautuspävä 005-9-8 8.9.005 /7 LABOATOIOTYÖ

Lisätiedot

Mekatronisten koneiden reaaliaikainen simulointi Linux-ympäristössä

Mekatronisten koneiden reaaliaikainen simulointi Linux-ympäristössä Lappeenrannan teknllnen korkeakoulu Koneteknkan osasto Konstruktoteknkan latos Mekatronsten koneden reaalakanen smulont Lnux-ympärstössä Dplomtyön ahe on hyväksytty koneteknkan osaston osastoneuvostossa

Lisätiedot

Karttaprojektion vaikutus alueittaisten geometristen tunnuslukujen määritykseen: Mikko Hämäläinen 50823V Maa-123.530 Kartografian erikoistyö

Karttaprojektion vaikutus alueittaisten geometristen tunnuslukujen määritykseen: Mikko Hämäläinen 50823V Maa-123.530 Kartografian erikoistyö Karttaprojekton vakutus aluettasten geometrsten tunnuslukujen määrtykseen: Mkko Hämälänen 50823V Maa-23.530 Kartografan erkostyö SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 4. TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHTA... 4.2 RAPORTISTA...

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1138. Valtioneuvoston asetus. terveydenhuollon oikeusturvakeskuksesta annetun asetuksen eräiden säännösten kumoamisesta

SISÄLLYS. N:o 1138. Valtioneuvoston asetus. terveydenhuollon oikeusturvakeskuksesta annetun asetuksen eräiden säännösten kumoamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2000 ulkastu Helsngssä 22 päänä joulukuuta 2000 N:o 1138 1143 SISÄLLYS N:o Su 1138 altoneuoston asetus teeydenhuollon okeustuakeskuksesta annetun asetuksen eäden säännösten kumoamsesta...

Lisätiedot

Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen

Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen Uudispientalon energiatodistusesimerkki 13.3.2008 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Uudispientalon energiatodistusesimerkki Tässä monisteessa esitetään

Lisätiedot

Leica DISTO TM S910 The original laser distance meter

Leica DISTO TM S910 The original laser distance meter Leca DISTO TM S910 The orgnal laser dstance meter Ssällysluettelo Latteen asennus- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 2 Johdanto - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

Harjoitukset (KOMPRIMOINTI)

Harjoitukset (KOMPRIMOINTI) Kmrmntharjtuksa (7) Harjtukset (KOMPRIMOINI) Kmressreja käytetään esmerkks seuraavssa svelluksssa: kaasujen srt, neumaattnen kuljetus anelmahult rsesstellsuudessa kaasureaktden, kaasujen nesteyttämsen

Lisätiedot

Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo. Arkkitehtitoimisto A-konsultit Oy

Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo. Arkkitehtitoimisto A-konsultit Oy Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo Equa Simulation Finland Oy TkL Mika Vuolle 25.5.2011 2 Sisällysluettelo 1 Keskeiset lähtötiedot ja tulokset... 3 1.1 Määräystenmukaisuuden osoittaminen

Lisätiedot

Vesipuitedirektiivin mukainen kustannustehokkuusanalyysi maatalouden vesienhoitotoimenpiteille Excel sovelluksena

Vesipuitedirektiivin mukainen kustannustehokkuusanalyysi maatalouden vesienhoitotoimenpiteille Excel sovelluksena Vesputedrektvn mukanen kustannustehokkuusanalyys maatalouden vesenhototomenptelle Excel sovelluksena En Kunnar Helsngn ylopsto Talousteteen latos Ympärstöekonoma Pro gradu tutkelma Maaluu 2008 Tedekunta/Osasto

Lisätiedot

YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN

YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN ENERGIAMARKKINAVIRASTO 1 Le 2 Säkön jakeluverkkoomnnan yryskoasen eosamsavoeen määrely YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asanosanen: Vaasan Säköverkko Oy Lyy pääökseen dnro 491/424/2007 Energamarkknavraso

Lisätiedot