Miehonsuon tuhkanläjitysalueen velvoitetarkkailu v. 2017

Transkriptio

1 Pöyry Finland Oy Elektroniikkatie 13 FI-99 OULU Finland Y-tunnus Tel Päiväys Sivu 1 (1) Asia Miehonsuon tuhkanläjitysalueen velvoitetarkkailu v. 217 Toimitamme ohessa Miehonsuon tuhkanläjitysalueen velvoitetarkkailuraportin vuodelta 217. Oulussa Pöyry Finland Oy Eeva-Leena Anttila, FM Jakelu: Oulun Energia/ Eila Latola Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Oulun seudun ympäristötoimi

2 MIEHONSUON TUHKANLÄJITYSALUEEN TARKKAILU OULUN ENERGIA MIEHONSUON TUHKANLÄJITYSALUEEN VELVOITETARKKAILU V. 217

3 2 Oulun Energia Miehonsuon tuhkanläjitysalueen velvoitetarkkailu v. 217 Sisältö 1 JOHDANTO TARKKAILUALUEEN KUVAUS SÄÄOLOSUHTEET KUORMITUS...4 PINTAVESITARKKAILU Näytepisteet... Vedenlaatu Vedenlaadun kehitys POHJAVESITARKKAILU YHTEENVETO VIITTEET...1 Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite Liite 6 Sijaintikartta Tarkkailun havaintopaikat Miehonsuon tuhkanläjitysalueen virtaamat v. 217 Analyysimenetelmät Miehonsuon tuhkanläjitysalueen tarkkailun tulokset v. 217 Tarkkailutulokset v Pöyry Finland Oy Eeva-Leena Anttila, FM Virpi Ervasti, Ins. AMK (tarkistus ja hyväksyntä) Yhteystiedot Elektroniikkatie Oulu puh etunimi.sukunimi@poyry.com

4 3 1 JOHDANTO Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on myöntänyt Oulun Energialle ympäristöluvan (Dnro PPO-24-Y ) koskien tuhkan läjitystä Miehonsuolle. PohjoisPohjanmaan ympäristökeskus on antanut Oulun Energialle läjitystoiminnan laajentamista ja toiminnan loputtua alueiden maisemointia koskevan uuden ympäristöluvan (Dnro PPO-28-Y ). Vuonna 213 samalla Miehonojan valuma-alueella sijaitsevien Oulun Energia -konserniin kuuluvien toimintojen tarkkailut yhdistettiin samaan tarkkailuohjelmaan. Tällä tavoin pyrittiin poistamaan päällekkäisyyksiä analyyseissä ja näytteenotoissa. Läjitysalueen tarkkailua toteutetaan siis edelleen viranomaisen hyväksymän ohjelman mukaisesti (analyysit, tarkkailupisteet ja näytteenottotiheydet). Muutoksena on vain tarkkailun toteutus, jota tehdään nyt yhdessä alueen turvetuotantoalueiden kanssa. Tässä raportissa on esitetty Miehonsuon tuhkanläjitysalueen vuoden 217 velvoitetarkkailun tulokset. Pintavesien tarkkailupisteen ja paikkaa siirrettiin Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksen hyväksymällä tavalla vuoden 213 alussa. Asiasta on kerrottu tarkemmin luvussa.1. Turvetuotantoalueelta lähtevää pistettä tarkkaillaan nykyään PohjoisPohjanmaan turvetarkkailun yhteydessä. Tältä pisteeltä näytteet otettiin samana päivänä kuin muilta Miehonsuon pisteiltä. 2 TARKKAILUALUEEN KUVAUS Miehonsuo sijaitsee Oulun kaupungille kuuluvalla alueella Sanginjoella (liite 1). Vedet laskevat Miehonsuolta Miehonojaa ja Pilpaojaa pitkin edelleen Sanginjokeen. Oulun Energian tuhkanläjitysalueen vieressä Miehonsuolla sijaitsee Turveruukki Oy:n turvetuotantoalue Miehonsuo I (liite 2), jossa vuonna 217 oli tuotannossa 7,2 ha ja tuotannosta poistunut 39,8 ha. Tuhkanläjitysalueelle tuodaan Oulun Energian Toppilan voimalaitoksilla syntyvää kostutettua tuhkaa sekä Laanilan Voima Oy:n lentotuhkaa. Vuoteen 22 asti käytössä oli noin 3, ha kokoinen läjitysalue, joka on suljettu vuonna 2. Vuodesta 23 lähtien tuhka on läjitetty alueen toiselle osalle (1 ha). Ympäristöluvan (1.9.29) mukaan läjitysaluetta tullaan jatkossa laajentamaan ja tuhkaa ja OPA-sakkaa saa läjittää II V vaiheen läjitysalueille yhteensä 16 tonnia vuodessa ja kaikkiaan noin milj. tonnia vuoteen 2 saakka. Laajennustöitä alueille III V ei aloitettu vielä vuonna 217. Vuonna 217 tuhkanläjitysalueelle tuotiin ja läjitettiin Toppilan voimalaitoksen lentotuhkaa yhteensä 416 tonnia ja Laanilan Voima Oy:n lentotuhkaa 49 tonnia. Toppilan voimalaitoksella syntynyt tuhka on mennyt 98,8-prosenttisesti hyötykäyttöön maarakentamiseen ja metsälannoitteeksi. Miehonsuon läjitysalueelta on viime vuoden aikana ajettu tuhkaa hyötykäyttöön 6 47 tonnia maarakentamiskohteisiin. Tuhkaa ajettiin hyötykäyttökohteisiin kesäkuusta joulukuun loppuun lähes päivittäin. Miehonsuon tuhkanläjitysalueen II-alueen pohjoisosaa aloitettiin muotoilemaan ja maisemoimaan kesäkuussa ELY-keskuksen hyväksymän sulkemissuunnitelman mukaisesti (POPELY/341/216, ). Aluetta suljetaan vaiheittain ja suljettavan alueen pintaala on noin 2, ha. Työtä jatkettiin syksyn pakkasiin saakka ja jatketaan vielä keväällä 218. Koko tuhkanläjitysalueen valumavedet käsitellään laskeutusaltaassa. Altaasta vedet johdetaan mittapadon kautta purkuojaan. Valumavesien purkuojana käytetään turvetuotan-

5 4 toalueen eristysojaa, johon kerääntyy myös läjitysalueen ulkopuolisia vesiä 34 ha alueelta. Laskeutusallas tyhjennettiin SÄÄOLOSUHTEET Vuonna 217 Oulun seudulla vuoden keskilämpötila (3,3 ºC) oli,6 ºC pitkän aikavälin keskiarvoa korkeampi. Tammi-helmikuussa ja marras-joulukuussa oli selvästi tavanomaista lauhempaa (Kuva 1). Huhti-kesäkuu oli sen sijaan tavanomaista viileämpi. Vuoden 217 sademäärä oli 32 mm, joka oli 12 % enemmän kuin pitkäaikainen keskiarvo (477 mm). Tammikuu ja kesä-heinäkuu olivat vähäsateisia kuukausia. Maalishuhtikuussa, elokuussa ja marras-joulukuussa satoi sen sijaan tavanomaista enemmän. Lämpötila C Sadanta mm I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 1 Oulunsalon Pellonpään keskilämpötilat ja sadanta v. 217 sekä vertailuna v. 217 ja v keskimäärin. (Lähde: Ilmatieteen laitos 218) 4 KUORMITUS Miehonsuon tuhkanläjitysalueen kuormitusnäytteet otetaan läjitysalueen laskeutusaltaan mittapadolta (MieP1). Vuonna 217 näytteet otettiin touko-, heinä, syys- ja marraskuussa. Tuhkanläjitysalueen kuormitus laskettiin näytteenottohetken virtaaman ja vedenlaadun perusteella. Avovesikauden keskimääräinen kuormitus laskettiin yksittäisistä kuormitushavainnoista kertomalla koko vuoden keskivirtaamalla. Keskivirtaamaa laskettaessa korvattiin puuttuvien vuorokausien virtaamatiedot edellisen ja seuraavan virtaamahavainnon keskiarvolla. Vuonna 217 alku- ja loppuvuoden virtaamat on merkitty nollaksi, sillä niistä ei ole havaintoja. Todennäköisesti virtaamaa ei ole ollut jäätymisen takia. Mittapadon virtaamia havainnoitiin Oulun Energian toimesta noin kerran viikossa toukokuun alusta marraskuun puoleen väliin ja konsultin toimesta näytteenottojen yhteydessä. Virtaamahavainnot vuodelta 217 on esitetty liitteessä 3. Kuvassa 2 on esitetty vuoden 217 mitatut virtaamat sekä niiden perusteella laskettu virtaamakäyrä. Koko vuoden laskettu keskimääräinen virtaama oli,31 l/s (27,1 m3/d), sillä oletuksella että virtaama oli nolla alku- ja loppuvuodesta.

6 Kuva , 1,8 1,6 1,4 1,2 1,,8,6,4,2, Virtaama-arvio Mitattu MieP1 virtaamat 217 l/s Läjitysalueen mittapadon (MieP1) havaitut virtaamat sekä niiden perusteella laskettu virtaamakäyrä koko vuodelle. Tuhkanläjitysalueen bruttokuormitus on esitetty taulukossa 1. Koko vuoden keskivirtaamalla laskettuna happea kuluttavan aineksen (COD Mn) kuormitus oli keskimäärin,7, typen kuormitus,6, kiintoainekuormitus,, sulfaatin kuormitus 9 ja kloridin kuormitus 2,4. Taulukko 1 Miehonsuon tuhkanläjitysalueen bruttokuormitus näytteenottohetkillä vuonna 217 ja koko vuoden keskivirtaamalla painotettu vuosikuormitus vuosina Q CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO3-N NH4-N Fe Mn Kiintoaine Cl SO4 3 3,8,3 3,2 1,6,7,6 1,2,4,4,2,13,1,12,7,3,2,3,1,1,,1,,1,6,2,2,2,1,1,,41,2,16,2,6,6,2,6,7,2,34,,13,2,4,,2,,1,,24,1,6,14,4,4,13,3,6,2 1,3,2 1,3,8,3,4,6,1,,1,4,1,3,4,1,1,3,1,1, 2,1, 2,2 1,8,,8 2,1,4,,1,4 2,2 1,8 11,3 2,4 4, 9,3 2,9 3,1 1,1 2, 6, 42,1 39,9 9,1 11,4 27,4 8,7 8,9 3, ka. v. 217 ka. v. 216 ka. v. 21 ka. v. 214 ka. v. 213 ka. v. 212 m /d PINTAVESITARKKAILU.1 Näytepisteet Pvm Valumavesien laatua tarkkailtiin tuhkanläjitysalueen mittapadolla (MieP1), turvetuotantoalueen laskeutusaltaan mittapadolla (), turvetuotantoalueen laskeutusaltaan ja eristysojituksen yhtymäkohdan alapuolella () sekä läjitysalueen yläpuolisessa metsäojassa (MieP). Näytteitä otettiin vuonna 217 touko-marraskuussa. Viiden vuoden välein tehtävä laaja metallivalikko määritettiin viimeksi syyskuussa 213 ja on vuorossa seuraavan kerran syksyllä 218. Tarkkailupisteiden sijainti on esitetty liitteessä 2 ja tarkkailussa käytetyt analyysimenetelmät liitteessä 4. Tarkkailutulokset vuodelta 217 on esitetty liitteessä sekä ennakkotarkkailun ja v tulokset taulukoituna liitteessä 6. Oulun Energia esitti ELY-keskukselle muutosta mittauspisteen sijaintiin, koska Turveruukki Oy oli perustamassa tuotantoalueen vesille uutta vesien

7 6 tarkkailupistettä laskeutusaltaiden jälkeiseen ojaan vähän nykyistä alemmaksi. Tämän takia oli tarve erottaa turvetuotantoalueen ja tuhkanläjitysalueen vedet toisistaan. Aiemmin turvetuotantoalueen ja tuhkanläjitysalueen vedet sekoittuivat keskenään heti mittauspisteen jälkeen. Tuhkaläjitysalueen vedet on ohjattu vuonna 213 kuvassa esitettyä punaista reittiä eli turvetien pohjoispuolen ojaa pitkin. Oja yhtyy Miehonojaan noin 3 metriä alempana. Tämän seurauksena näytteenottopiste siirrettiin turvetuotantoalueen ojan ja tuhkanläjitysalueen ojan yhtymiskohdan alapuolelle. Nykyinen ja vanha tuhkan läjitysalueen vesien kulkureitti on esitetty alla olevassa kuvassa 3. Kaikkien nykyisten tarkkailupisteiden sijainti on esitetty liitteessä 2. ELY-keskus hyväksyi tarkkailupisteen muutokset kirjeellään Vanha oja Kuva 3 Pintavesipisteiden 2 ja 3 vanhat sekä nykyiset tarkkailupisteet..2 Vedenlaatu 217 Tarkkailun näytteet otettiin vuonna 217 samaan aikaan kaikilta pisteiltä. Näytteenottopäivät olivat 3.., 13.7.,.9. ja Tuhkanläjitysalueen yläpuolisen metsäojan (MieP) vesi oli vuonna 217 hapanta (ph 4,1,1), ruskeaa ja rauta- ja humuspitoista sekä runsasravinteista (ka. kok.p 194 ja kok.n 1 43 ) (Kuva 4). Veden happitilanne oli ojavesille tyypilliseen tapaan ajoittain huono.

8 7 S-joht ms/m 2 O2 mg/l MieP Kok.PMieP1 7 MieP Fe MieP Kok.NMieP MieP ennakko ennakko CODMn MieP1 mg/l ennakko ennakko MieP ennakko MieP1 Kuva 4 ennakko MieP Pintaveden laatu Miehonsuon tuhkanläjitysalueen tarkkailupisteillä ennakkotarkkailussa v sekä vuosina Sähkönjohtavuusarvot ja kloridi- ja sulfaattipitoisuudet olivat luonnonvesille tyypillistä tasoa lukuun ottamatta marraskuun näytteenottokertaa, jolloin kaikki arvot olivat koholla tavanomaiseen verrattuna. Nämä tulokset on tarkistettu laboratoriossa. Syyskuussa 217 mitatut metallipitoisuudet olivat pääosin pieniä. Tuhkanläjitysalueen mittapadolla (MieP1) vesi oli vuonna 217 hapanta tai lievästi hapanta (ph 4, 6,4). Happitilanne oli parhaimmillaankin vain välttävä. Vedessä oli enemmän kiintoainetta kuin vertailupisteellä MieP, mutta väriarvot ja kemiallisen hapenkulutuksen määrä (CODMn) olivat pienempiä kuin vertailupisteellä. Vesi oli runsasravinteista (ka. kok.p 86 ja kok.n 2 21 ), ja epäorgaanisia ravinteita esiintyi

9 8 runsaasti kaikilla näytteenottokerroilla. Sähkönjohtavuusarvo sekä sulfaatti- ja kloridipitoisuudet olivat selvästi luonnonvesille tyypillistä tasoa suurempia. Syyskuussa 217 mangaanin ja molybdeenin pitoisuudet olivat koholla alueen purovesien yleiseen tasoon nähden. Vedessä oli runsaasti rautaa, mutta pitoisuudet olivat samaa suuruusluokkaa kuin vertailupisteellä. Vedenlaadussa ei ollut havaittavissa merkittäviä eroja vuosien 216 ja 217 välillä. Mittapadon vedessä on nykyisin enemmän rautaa ja kokonaisfosforia kuin ennakkotarkkailunäytteessä. Kemiallisen hapenkulutuksen määrä on sen sijaan laskenut ennakkotarkkailunäytteen tasoon nähden. Miehonsuon turvetuotantoalueen laskeutusaltaan mittapadolla (), turvetuotantoalueen laskeutusaltaan ja eristysojituksen yhtymäkohdan alapuolella () ja turvetuotantoalueen vesistötarkkailupisteellä MieP4 vesi oli hapanta tai lievästi hapanta (ph,1 6,8), ruskeaa ja rautapitoista. Kokonaistyppipitoisuudet olivat suuria (ka ) ja useimmiten epäorgaanista typpeä esiintyi runsaasti. Pitoisuustaso oli lähellä mittapadon näytepisteen MieP1 tasoa. Kokonaisfosforipitoisuudet olivat pisteillä MieP4 keskimäärin 3 eli pienempiä kuin mittapadon pisteellä. Fosfaattifosforia esiintyi pisteillä MieP4 noin 1 4 prosenttia kokonaisfosforin määrästä. Pisteillä veden happitilanne vaihteli välttävästä hyvään. Kiintoainepitoisuudet olivat useimmiten melko pieniä ja kemiallisen hapenkulutuksen määrä oli keskimäärin pienempi kuin vertailupisteellä MieP. Kloridipitoisuuksissa esiintyi runsaasti vaihtelua, ja vuonna 217 koholla olevia pitoisuuksia havaittiin lähinnä heinäkuussa. Sulfaatin määrä oli niin ikään koholla heinäkuun näytteenottokierroksen aikaan. Sähkönjohtavuusarvot vaihtelivat kloridin ja sulfaatinpitoisuusvaihtelujen mukaisesti. Pisteillä ja mangaanin määrä oli koholla vertailupisteen MieP tasoon verrattuna, mutta muiden metallien pitoisuudet olivat lähellä luonnontasoa syyskuussa Vedenlaadun kehitys Kuvassa 4 on esitetty pintaveden laadun kehitys muutamien parametrien osalta eri havaintopisteissä. Happipitoisuudet ovat viime vuosina vaihdelleet melko paljon kaikissa pisteissä, ja tuhkanläjitysalueen mittapadolla (MieP1) kehityssuunta on ollut laskeva. Tuhkanläjitysalueen mittapadolla sähkönjohtavuuden taso on noussut vuoden 24 jälkeen yhä suuremmin vaihteluin tasolle 1 2 ms/m (Kuva 4), mutta muiden pisteiden sähkönjohtavuus on vaihdellut tasaisesti välillä 2 ms/m koko toiminnan ajan. Kemiallisessa hapenkulutuksessa on ollut vaihtelua muilla pisteillä, mutta tuhkanläjitysalueen mittapadolla kemiallinen hapenkulutus on viime vuosina (21 217) pysytellyt välillä mg/l. Kokonaisfosforipitoisuuksissa on vuosina ollut voimakasta vaihtelua mittapadolla, mutta viime vuosina pitoisuuksien äärevyys on vähentynyt. Kokonaistyppipitoisuudet vaihtelivat suunnilleen saman verran kaikilla havaintopisteillä vuoteen 212 saakka yläpuolista ojaa (MieP) lukuun ottamatta. Vuosina typpipitoisuudet ovat kuitenkin olleet tuhkanläjitysalueen mittapadolla (MieP1) korkeammalla tasolla kuin muilla pisteillä. Tuhkanläjitysalueen mittapadolla fosforipitoisuuksissa on havaittavissa laskeva kehityssuunta, kun taas typpipitoisuuden kehityssuunta on nouseva. Miehonsuon tuhkanläjitysalueen sekä turvetuotantoalueen ojien alapuolella () veden laatu on pääasiassa ollut samankaltainen kuin turvetuotantoalueen mittapadolla (). Veteen liuenneiden suolojen määrää kuvaavien sähkönjohtavuusarvojen voimakas nousu tuhkanläjitysalueen lähtevässä vedessä (MieP1) johtunee veden kloridi-, sulfaatti- ja mangaanipitoisuuksien selvästä noususta (liite 6, Kuva ).

10 9 7 SO ennakko Kuva Mn ennakko mg/l Sulfaatti- ja mangaanipitoisuuksien keshitys tuhkanläjitysalueen mittapadolta lähtevässä vedessä (MieP1). Mangaanipitoisuudet kääntyivät kuitenkin laskuun vuonna 213. Myös rautapitoisuudet ovat olleet tuhkanläjitysalueen vesissä viimeiset kymmenen vuotta toiminnan alkuajan tasoa korkeampia. Turvetuotantoalueen ja tuhkanläjitysalueen alapuolisessa ojassa sulfaattipitoisuudet sekä sähkönjohtavuusarvot ovat kaksinkertaistuneet ennakkotilanteeseen nähden (liite 6). Kloridipitoisuudet ovat kasvaneet voimakkaasti. 6 POHJAVESITARKKAILU Miehonsuon pohjavesitarkkailunäytteet otetaan ohjelman mukaisesti kerran vuodessa syyskuussa. Vuoden 217 syyskuussa näytteenotossa oli kuitenkin tapahtunut virhe, ja näytteenottaja oli erehdyksessä ottanut näytteen pohjavesiputkien läheisyydessä sijaitsevasta ojasta. Virhe huomattiin niin myöhään, että korvaavaa näytteenottoa ei pystytty enää vuodelle 217 järjestämään. Virheen toistuminen estetään tarkentamalla näytteenotto-ohjeistusta laboratoriossa. Seuraavan kerran pohjavesinäytteet otetaan syksyllä YHTEENVETO Oulun Energian Toppilan voimalaitosten tuhkan läjitys Miehonsuon tuhkanläjitysalueelle aloitettiin keväällä Viime vuosina alueelle on läjitetty myös Laanilan Voima Oy:n tuhkia. Pintavesien laatua on tarkkailtu ennen läjityksen aloittamista ennakkotarkkailunäytteillä sekä jatkuvana tarkkailuna tuhkanläjityksen alettua. Vuodesta 26 lähtien on lisäksi tarkkailtu kerran vuodessa pohjavesien laatua tuhkanläjitysalueen ylä- ja alapuolelta. Vuonna 217 tuhkanläjitysalueen mittapadolta virtasi vettä alapuoliseen vesistöön keskimäärin,31 l/s (27,1 m3/d). Happea kuluttavan aineksen (COD Mn) kuormitus oli keskimäärin,7, typen kuormitus,6, kiintoaineen kuormitus,, sulfaatin kuormitus 9,1 ja kloridin kuormitus 2,4. Vuoden 217 pintavesituloksissa ei ollut havaittavissa merkittäviä muutoksia edellisvuoteen tai pidempään ajanjaksoon verrattuna. Tuhkanläjitysalueelta purkautuva vesi (MieP1) oli aiempien vuosien tapaan hapanta, suolapitoista ja runsasravinteista. Happi-

11 1 pitoisuudet olivat ajoittain huonoja. Kokonaisfosforipitoisuudet olivat keskimäärin ennakkotarkkailunäytteen tasoa suurempia, mutta kokonaistyppipitoisuus oli samalla tasolla kuin vuonna Liuenneiden suolojen määrää kuvaava sähkönjohtavuusarvo sekä kloridi- ja sulfaattipitoisuudet ovat nousseet viime vuosien aikana tuhkanläjitysalueelta lähtevissä vesissä. Mangaanipitoisuus nousi vuoteen 213 saakka, minkä jälkeen pitoisuudet kääntyivät laskuun. Viereisen Miehonsuon turvetuotantoalueen valumavesi oli suovesille tyypillisesti varsin tummaa ja ravinteikasta, ja siinä oli enemmän happea kuluttavaa ainesta kuin tuhkanläjitysalueen vedessä. Miehonsuon tuhkanläjitysalueen sekä turvetuotantoalueen ojien alapuolella () veden laatu on pääasiassa ollut samankaltainen kuin turvetuotantoalueen mittapadolla (). Pohjavesituloksissa tarkkailun näytteet otetaan ohjelman mukaisesti kerran vuodessa syyskuussa. Vuoden 217 syyskuussa näytteet jäivät kuitenkin ottamatta näytteenotossa sattuneen virheen takia. Virheen toistuminen estetään tarkentamalla näytteenottoohjeistusta laboratoriossa. Seuraavan kerran pohjavesinäytteet otetaan syksyllä VIITTEET Ilmatieteen laitos 218. Avoin data. Luettu tammikuussa 218. Lahermo, P., Tarvainen, T., Hatakka, T., Backman, B., Juntunen, R., Kortelainen, N., Lakomaa, T., Nikkarinen, M., Vesterbacka, P., Väisänen, U. & Suomela, P. 22. Tuhat kaivoa - Suomen kaivovesien fysikaalis-kemiallinen laatu vuonna Summary: One thousand wells the physical-chemical quality of Finnish well waters in Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti Geological Survey.

12 " Miehonsuo 2, km Sisältää Maanmittauslaitoksen taustakartta-aineistoa 1/217 Liite 1. Miehonsuon sijainti

13 Liite 2

14 Liite 3 Miehonsuon tuhkanläjitysalueen virtaamat v. 217 Oulun Energian ja konsultin tekemät mittaukset pvm Virtaama läjitysalueen mittapadolla (MieP1) l/s 1,3,,32,61,4,4,32,32,32,14,4,37,32,4,1,4 1, 1,84 1,2,79,61,64,61,71,68,4,8,48,48 1,, Näytteenoton yhteydessä mitattu virtaama X Virtaama turvetuotantoalueen laskuojan mittapadolla () l/s 428,6 X 1,8 X 8,3 X 8,7 läjitysalue* keskimäärin l/s,31 m 3 /d 27,1 läjitysalue valuma valuma-alue (km 2 ), l/s km 2 6,3 *Vuoden (36 d) keskivirtaaman laskemiseksi puuttuvat päivät täydennettiin edellisen ja seuraavan havainnon keskiarvolla.

15 Oulun Energia Miehonsuon tuhkanläjitysalueen tarkkailu 217 Näytteenotto ja analyysit Nab Labs Oy Liite 4 ANALYYSIMENETELMÄT PINTA- ja POHJAVEDET Analyysi Menetelmä Yksikkö t kenttämittaus C vedenkorkeus mp:lla cm O2 SFS-EN 2813:1996 mg/l O2 kyll. % SFS-EN 2813:1996 % ph SFS 321:1979 Sähkönjohtavuus SFS-EN 27888:1994 ms/m Kiintoaine SFS-EN 872:2 mg/l Väriluku SFS-EN ISO 7887:212 modif. mg Pt/l Kok. N SFS-EN ISO 119-1:98 NH4-N ISO :213 modif. NO2,3-N ISO :213 modif. Kok. P ISO :213 modif. PO4-P ISO :213 modif. COD Mn SFS 336:1981 mg/l Cl SFS-EN ISO 134-1:29 mg/l SO4 SFS-EN ISO 134:29 mg/l Fe SFS-EN ISO 1188:9 modif. Mn SFS-EN ISO 17294:16 As SFS-EN ISO Cr SFS-EN ISO Mo SFS-EN ISO Zn SFS-EN ISO V SFS-EN ISO 17294

16 Liite Miehonsuon tuhkanläjitysalueen velvoitetarkkailu v. 217 Näytteenotto ja analyysit: Nablabs Oy Pintavedet Havaintopiste Pvm Ottosyv. m,,,1,1 Mp vesip. cm t O2 O2 ph S-joht C,7 12,3 9,2,9 mg/l 9,3 <,2, 7, Kyll% ,2, 4,1,1 ms/m,2 7,,9 14,3 CODMn Kiintoaine mg/l mg/l 43 2,1 2 8,2 66 1,6 6 2,2 NH4-N NO3-N NO2+3-N Väri Kok.N mg/lpt Eo.N * MieP MieP MieP MieP MieP1 MieP1 MieP1 MieP , 2, 6,, 1,1 1,8 9,1,2 6, 4, 6,, , 4, 6,4 6, , 44, 2, 21, , 7, 32, 28, 1,1 16,2 9,8, 1,3 7,3,2 1, ,3 6,7,1,6 4,6 38 6,7 7, ,9 9,4 4,6 1, ,2 1,8 1,1,3 1,6 7,9 6,7 1, ,3 6,8,1,7 4, 36 6,7 7, , 11, 4, 2, Mo,4 4,9,2,1 V 2,9 1,1 1,9 1,8 Zn 33 2, MieP MieP ,6,2,6,3 As 1,7 1,2,81,74 Cr 1,,7 1,4 1,1 Pohjavedet Näytteenotossa tapahtuneen inhimillisen erehdyksen takia näytteet jäivät ottamatta syyskuussa 217. *Jos arvo on määritysrajaa pienempi; keskiarvo on laskettu 1/2 määritysrajasta Kok.P PO4-P Cl SO4 Fe Mn mg/l,7 1,4 1,1 7,8 mg/l 7, 7,9 7, ,8 36 3, 4,8 8, ,7 34 3,3 4,7 6,

17 Oulun Energian Miehonsuon tuhkanläjitysalueen tarkkailutulokset v VUOSIKESKIARVOT Liite 6 O 2 ph S-joht Väri COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N Eo.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Mn Kiintoa. Cl SO 4 Pvm. mg/l ms/m mg/lpt mg/l µg/ mg/l mg/l mg/l MieP Tuhkanläjitysalueen yläpuolinen metsäoja ,8 3,7 16, < ,,8 1 27,2 4,2 1, < ,7, ,9 4, 11, < ,1 1, ,7 4,4 8, < ,8 1,4 2 21,9 4, 1, ,9 1, Ei saatu näytteitä 212 8, 4,3 8, < ,2 2, ,1 4,7 9, , 4, ,4 4,7 1, < ,, ,1 4, 8, ,9 2, ,9 4,7 14, ,2 8, ,3 4,4 8, , 2,7 14 MieP1 Tuhkanläjitysalueen mittapato ennakko ( ) 4,4, ,8 2, ,,4 7, ,7 1, ,, 8, ,3 1, ,6,3 8, , 1, ,8, ,6 4, ,2, ,9 1, ,8, ,1 3, ,8 4, ,9 2, ,6 4, ,6 7, ,8 4, , 4, ,6 3, ,6 23, * 6, 3, < , 3, ,4 3, < ,3 64, ,7 3, < , 74, , 3, < ,2 98, , 3, ,7 14, ,2 3, , 168, ,4 4, < ,3 146, ,1 4, , 143, ,8 4, , 197, ,6 4, ,3 112,8 39 Turvetuotantoalueen mittapato ennakko ( ) 6, , 9, ,2 6,2 9, ,1 3, ,3 6, ,2, ,4 6,2 8, ,8, ,6 6,3 9, ,7, ,4 6, ,9 13, ,2 6, , 8, , 6, ,3, ,6 6, ,4 7, ,9 6, ,8 8, ,2 6, ,4 8, ,6,9 7, ,8 3, ,1 6, ,8 9, , 6, ,4 12, ,2 6, ,9 9, ,4 6, , 9, ,8 6, , 9, ,6 6, ,4 11, ,4 6, ,1 1, ,4 6, ,8 11, ,3, ,1 11,4 28 Tuhkanläjitysalueen ja turvetuotantoalueen alapuolinen oja ennakko ( ),6 8, , < , 6, 7, ,4 2, , 6, ,9, ,1 6,3 7, ,9 3, , 6, ,, ,1 6, ,1, ,2 6, ,9 6, ,6 6, , 4, ,2 6, ,8, ,2 6, ,7 7, ,3 6, ,6 7, ,4,8 9, , 4, ,3 6, , 8, ,2 6, ,1 11, ,4 6, ,9 8, , 6, ,7 8, ,1 6, ,4 9, ,8 6, ,7 11, , 6, , 9, ,2 6, ,2 1,1 3