SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU"

Transkriptio

1 10642 SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU OSA I VESISTÖTARKKAILU 2012 AHMA YMPÄRISTÖ OY

2 ii SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 2012 OSA I: VESISTÖTARKKAILU Copyright Ahma ympäristö Oy Jyrki Salo, FM SISÄLLYS 1 JOHDANTO VESISTÖALUE HYDROLOGISET OLOSUHTEET KUORMITUS TARKKAILUN TOTEUTUS TULOKSET Lamujoki Uljuan tekojärvi Siikajoki Ohtuanoja ja Luohuanjoki YHTEENVETO LIITTEET VIITTEET Pohjakartat copyright Maanmittauslaitos lupa 16/MML/13

3 1 1 JOHDANTO Siikajoen vesistötarkkailua toteutettiin vuoteen 2007 saakka vuosille laaditun ohjelman (PSV - Maa ja Vesi Oy 2004) ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen (nyk. elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) hyväksymiskirjeen ( , PPO-2007-Y ) mukaisesti. Siikalatvan keskuspuhdistamo otettiin käyttöön vuoden 2007 aikana, joten uusi ohjelma oli tarkoituksenmukaista laatia alkamaan vuodesta 2008 (Kippola ym. 2007). Uudessa ohjelmassa oli eroavaisuuksia aiempaan mm. siitä syystä, että turvetuottajat siirtyivät tarkkailemaan toimintansa vaikutuksia oman, erillisen, tarkkailuohjelmansa mukaisesti (Vapo Oy ym. 2007). Ohjelma oli voimassa vuoden 2012 loppuun ja uusi tarkkailujakso kattaa vuodet Vuosi 2012 oli edellisvuoden laajan tarkkailun jälkeen jälleen suppeamman, vuosittain toteutettavan, tarkkailun vuosi. Tarkkailussa olivat mukana intensiivinen tarkkailu Uljuan ylä- ja alakanavissa ja Lamujoella, Siikalatvan keskuspuhdistamon tarkkailu, Uljuan ja Ohtuanojan (Profood Oy) tarkkailut, sekä Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen toiminnallinen seuranta VHS - havaintopaikoilla. Näiden lisäksi Siikajoen ja Iso-Lamujärven viranomaisseurannan tulokset hyödynnetään yhteistarkkailuraportissa. Jokavuotisella intensiivisellä tarkkailulla tuotetaan muutamalta edustavalta havaintopaikalta tilastollisesti luotettavaa tietoa, jonka perusteella arvioidaan vesistön veden laadun kehittymistä ja ainevirtaamia. Lisäksi intensiivisen tarkkailun tuottaman aineiston avulla arvioidaan Uljuan altaan vaikutuksia alapuolisen vesistön vedenlaatuun ja ainevirtaamiin. Siikajoen vesistöalueen käyttö- ja kuormitustarkkailu, vesistötarkkailu ja kalataloustarkkailu raportoidaan erillisinä. Tässä raportissa esitetään vuoden 2012 vesistötarkkailun tulokset. Tarkkailuohjelman mukaisesti laajemman tarkkailun välivuosina tarkkailusta laaditaan vain lyhyt työraportti, jossa kuvataan aineisto ja menetelmät, poikkeamat ohjelman noudattamisessa, tarkkailuvuoden hydrologiset olosuhteet sekä lyhyesti mahdolliset merkittävät poikkeamat vedenlaadussa. Tulokset esitetään enimmäkseen vain taulukkomuodossa.

4 2 2 VESISTÖALUE Siikajoki alkaa Pyhännän kunnan alueella useiden pienten latvajokien yhtymäkohdasta ja virtaa Kestilän, Pulkkilan, Rantsilan ja Ruukin kuntien kautta laskien Siikajoen kunnan alueella Perämereen (liite 1). Siikajoen valuma-alueen pinta-ala (F) on km 2 ja järvisyys (L) 2,2 %. Suurin sivu-uoma on Lamujoki, jonka valuma-alueen pinta-ala (F) on 979 km 2 ja järvisyys (L) 3,7 % (Ekholm 1993). Siikajoen vesistöön on rakennettu kaksi tekoallasta: Uljua ja Kortteinen. Kortteisen säännöstely aloitettiin vuonna 1968 ja Uljuan Uljuaan (A = 28 km 2 ) vesi johdetaan Siikajoen pääuomasta Lämsänkosken yläpuolelta ja lasketaan edelleen Lamujoen alaosalle. Kortteinen (A = 7 km 2 ) sijaitsee Lamujoen keskiosalla. Tekoaltaiden yhteenlaskettu pinta-ala muodostaa 37 % vesistöalueen järvipinta-alasta. Molempien tekoaltaiden rakentaminen on liittynyt vesistötöihin, joiden tavoitteena on ollut ehkäistä tulvia, parantaa kuivatusta ja edistää voimataloutta. Uljuan altaan säännöstely vaikuttaa oleellisesti alapuolisen Siikajoen virtaamiin ja veden laatuun. Siikajoen alaosalla on kaksi voimalaitosta (Pöyry ja Ruukinkoski). Siikajoen valuma-alueesta noin puolet on metsäisiä turvemaita ja avosoita. Fosforia sisältävää vivianiittia eli rautafosfaattia esiintyy yleisesti koko Siikajokilaakson alueella. Siikajoen vesistöalueen alaosilla on myös happamia sulfaattimaita, jotka ajoittain sadantaolosuhteista riippuen aiheuttavat voimakasta veden ph-arvojen laskua Siikajoen sivu-uomissa ja pääuomassakin. Viljeltyä peltopinta-alaa Siikajoen vesistöalueella on yhteensä noin ha (PSV Maa ja Vesi Oy 2004). Maatalous on keskittynyt jokivarsille. Vesistöön kohdistuu pistemäistä kuormitusta taajamista, teollisuudesta ja turvetuotannosta sekä hajakuormitusta maa- ja metsätaloudesta ja jokivarren asutuksesta. Siikajoen vedenlaatuun vaikuttavat myös tekoaltaat. Siikajoen vesi on laadultaan erittäin rehevää ja humuspitoista. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ympäristökeskusten (nyk. ELY-keskus) 2009 laatimassa Oulujoen Iijoen vesienhoito-alueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015 raportissa Siikajoen ja Lamujoen pääuomat on luokiteltu ekologisilta tiloiltaan tyydyttäviksi. Uljuan ja Kortteisen tekoaltaat (myös Siikajoen vanha uoma, Uljua yläkanava ja Lamujoen alaosa välillä Uljua-Siikajoki) on luokiteltu keinotekoisiksi ja voimakkaasti muutetuiksi vesistöiksi ja Iso-Lamujärvi ekologiselta tilaltaan hyväksi. Siikajoen sivu-uomista kaikki luokitellut vesistöt (Mulkuanjoki, Neittävänjoki, Kärsämänjoki, Vuolunoja) on luokiteltu ekologisilta tiloiltaan välttäviksi. Kemialliselta tilaltaan kaikki vesistöalueen luokitellut vesistöt on luokiteltu hyviksi. Uljuan ja Kortteisen tekoaltaat on nimetty keinotekoisiksi vesimuodostumiksi ja niiden tila suhteessa parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan on tyydyttävä. Siikajoen vanha uoma, Uljuan yläkanava (Lämsänkoski-Uljua) ja Lamujoki välillä Uljua-Siikajoki on puolestaan nimetty välttäviksi. Vuosina Siikajoen pääuomalla toteutettiin kalataloudellisia kunnostustöitä lukuisilla kohteilla. Vuoden 2009 kunnostukset kohdistuivat Ruukin ja jokisuun väliselle alueelle, sekä Siikajoen vanhalle uomalle Pulkkilassa. Vuoden 2010 kohteet sijaitsivat vastaavasti Rantsilassa välillä Lamujoki-Rantsilan kuntakeskus ja vuoden 2011 kohteet Rantsilan ja Paavolan välisellä jokialueella. Työt oli tarkoitus saattaa päätökseen kesällä 2012, mutta haasteellisesta vesitilanteesta johtuen viimeistelytyöt jouduttiin siirtämään vuodelle 2013.

5 3 3 HYDROLOGISET OLOSUHTEET Vuoden 2010 hydrologiset tiedot perustuvat Suomen ympäristökeskuksen hydrologisiin kuukausitiedotteisiin, Lamujoen ja Siikajoen virtaamahavaintoihin sekä Ilmatieteen laitoksen Siikajoen Revonlahden havaintoaseman (5402) lämpötila- ja sadantatietoihin (kuva 1). Virtaamatietoja oli alueelta käytettävissä Lamujoen alaosalta Jylhänrannasta, Uljuan juoksutuksista ja Lämsänkosken ohijuoksutuksesta sekä Siikajoen Harjunnivasta ja Länkelästä. Virtaamamittauspaikkojen sijainnit käyvät ilmi liitteestä 1 ja virtaamat kuvasta 2. Alkuvuoden 2012 sademäärä jäin Revonlahdella pitkän aikavälin keskimääräistä sademäärää pienemmäksi, mutta huhtikuusta aina lokakuulle asti vettä satoi alueella runsaasti. Marrasjoulukuussa sateet jäivät taas keskimääräistä vähäisemmiksi. Lämpötilaltaan kevät ja alkukesä (huhti-kesäkuu) oli viileä, mutta loppukesä ja syksy (heinä-lokakuu) jokseenkin tavanomainen. Marraskuun keskilämpötila jäi hieman nollan yläpuolelle, mutta joulukuu oli tavanomaista kylmempi. (Kuva 1.) Huhtikuun puolivälin tietämiltä alkaen sään lämpeneminen, lumien sulaminen ja sateet nostivat vedenpintoja ja virtaamia eri puolilla maata. Huhti-toukokuun vaihteessa vedenpinta ja virtaamat nousivat Pohjois-Pohjanmaalla huomattavasti keskimääräistä ylemmäs ja tulvavedet peittivät laajoja alueita, näin myös Siikajoella. Kevättulva ajoittui jokseenkin normaaliin aikaan, mutta virtaamapiikit olivat Siikajoen virtaamamittauspisteillä karkeasti kaksin- ja Lamujoen Jylhänrannalla jopa kolminkertaiset vuosien keskimääräisiin kevättulvahuippuihin nähden. Sateisesta kesästä johtuen elokuussa seurasi toinen, kevään tulvahuipun suuruusluokkaa oleva virtaamahuippu ja edelleen loka-marraskuulla vielä normaalin kevättulvan suuruusluokkaa oleva tulvajakso. (Kuva 2.) Kokonaisuudessaan vuosi 2012 oli keväästä alkaen poikkeuksellisen sateinen, mikä näkyi myös Lamu- ja Siikajoen virtaamissa. Elokuun tulvahuippu aiheutti laajoja vahinkoja jokivarren viljelyksillä ja joen kuukauden virtaama oli lähes 6,5 kertainen vuosien keskiarvoon verrattuna. Loka-marraskuullakin virtaama oli pitkän aikavälin keskiarvoon verrattuna noin kaksinkertainen. (Kuva 2.)

6 4 Sadanta 2009 (mm) Siikajoki, Revonlahti I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Lämpötila (ºC) Siikajoki, Revonlahti I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 1. Kuukauden sadanta ja keskilämpötila Ruukissa vuosina sekä vertailujaksolla Lähde: Ilmatieteenlaitos.

7 5 Lamujoki, Jylhänranta Virtaama (m3/s) ka Uljua + Siikajoki Virtaama (m3/s) ka Harjunniva Virtaama (m3/s) ka Länkelä Virtaama (m3/s) ka Kuva 2. Virtaamat Lamujoen Jylhänrannalla, Uljuan juoksutukset + Lämsänkosken ohijuoksutukset, virtaamat Siikajoen Harjunnivassa ja Länkelässä vuosina sekä vuosien virtaamien päivittäiset keskiarvot.

8 6 4 KUORMITUS Siikajoen vesistöalueen teollisuuden ja taajamien kuormitustarkkailun tulokset vuodelta 2012 raportoidaan erillisessä kuormitustarkkailuraportissa (Kaikkonen & Vaaramaa-Hiltunen 2013). Myös turvetuotannon kuormitustarkkailujen tulokset raportoidaan erikseen omassa raporttikokonaisuudessaan (Nikula 2013) ja kaatopaikkojen tarkkailujen tulokset omissa erillisissä yhteenvedoissaan. Näistä esitetään kuitenkin yhteenvedot myös em. Siikajoen yhteistarkkailun kuormitustarkkailuraportissa. Taulukkoon 1 on koottu yhteenveto Siikajoen vesistöalueen taajamien, teollisuuden ja turvetuotannon kuormituksesta. Alueen jätevesien puhdistusta on keskitetty voimakkaasti ja tästä syystä tarkkailussa on mukana enää kolme jätevedenpuhdistamoa. Teollisuuden osalta tarkkailussa on mukana Profood Oy:n (ent. Ravintoraisio Oy) Vihannin tehdas. Turvetuotannon osalta taulukossa esitetään nettokuormitus, jonka tarkemmat laskentaperusteet ilmenevät turvetuotannon yhteistarkkailuraportista (Nikula 2013). Taulukko 1. Siikajoen vesistöalueen pistemäisten kuormittajien aiheuttama vesistökuormitus vuonna 2012 (Kaikkonen & Vaaramaa-Hiltunen 2013). Kuormittaja Kuormitus, kg/d BOD 7 Kok.P Kok.N Ruukki jvp 3,2 0,2 16 Siikajoki jvp 0,7 0,03 5,6 Siikalatvan keskusp. 12 0,2 26 jvp yhteensä 15,9 0,43 47,6 Profood Oy, jvp 5,3 1,10 3,9 Profood Oy, lietekenttä 3,0 0,05 0,4 turvetuotanto - 0,52 30,1 Jätevedenpuhdistamoiden ja Profood Oy:n yhteenlaskettu kuormitus jatkui tarkastelujakson ( ) keskimääräiseen tasoon nähden vähäisenä, osin Siikalatvan keskuspuhdistamon käyttöönotosta johtuen. Turvetuotannon osalta kuormitus riippuu merkittävästi vuoden sääoloista ja tuotantoalojen muutoksista. Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelmassa vuosille (Osa 2 Vesienhoitoalueen eteläiset vesistöt) on esitetty arviot vuosien keskimääräisistä haja-asutuksen, maa- ja metsätalouden, laskeuman sekä luonnonhuuhtouman aiheuttamista kuormituksista Siikajokeen. Fosforin osalta arvio on n. 87 t/a (n. 240 kg/d) ja typen osalta n t/a (n. 3 t/d). Tähän nähden pistekuormittajien kuormitus on häviävän vähäistä, joskin paikallista merkitystä niillä on. 5 TARKKAILUN TOTEUTUS Vuoden 2012 tarkkailu toteutettiin Siikajoella tarkkailuohjelman mukaisesti suppeamman, vuosittain toteutettavan tarkkailun muodossa. Tarkkailussa olivat mukana intensiivinen tarkkailu Uljuan ylä- ja alakanavissa ja Lamujoella, Siikalatvan keskuspuhdistamon vaikutustarkkailu, Uljuan ja Ohtuanojan tarkkailut, sekä Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen toiminnallinen seuranta VHS havaintopaikoilla. Tarkkailuohjelman mukaisesti myös yhteistarkkailuun sisältymättömän viranomaisseurannan tulokset esitetään ja hyödynnetään tässä raportissa. Jokavuotisella intensiivisellä tarkkailulla tuotetaan muutamalta edustavalta havaintopaikalta tilastollisesti luotettavaa aineistoa, jonka perusteella arvioidaan vesistön veden laadun

9 7 kehitystä. Lisäksi intensiivisen tarkkailun tuottaman tiedon avulla arvioidaan Uljuan altaan vaikutuksia alapuolisen vesistön veden laatuun ja laajan tarkkailun vuosina myös Lamujoen ja Siikajoen ainevirtaamia ja Uljuan vaikutuksia niihin. Intensiivisen tarkkailun näytepisteet on esitetty taulukossa 2 ja liitteessä 1 ja näytteenottoajankohdat taulukossa 3. Vuonna 2012 tarkkailu toteutui tältä osin ohjelman mukaisesti. Taulukko 2. Intensiivisen tarkkailun havaintopaikat. havaintopaikka tunnus koordinaatit vesistö- (YK) alue kunta Uljuan yläkanava Uy Siikalatva Uljuan alakanava Ua Siikalatva Lamujoki, Piippola Lam Siikalatva Lamujoki, Jylhänranta Lam Siikalatva Taulukko 3. Intensiivisen tarkkailun havaintopaikkojen näytteenottoajankohdat. havaintopaikka tunnus I II III IV V VI VII VIII IX X XI yht. Uljuan yläkanava Uy Uljuan alakanava Ua Lamujoki, Piippola Lam Lamujoki, Jylhänranta Lam Uljuan tekoaltaan tarkkailua toteutettiin ylä- ja alakanavan lisäksi kolmelta näytepisteeltä, jotka on esitetty taulukossa 4 ja liitteessä 1. Uljuan pisteiden näytteenottoaikataulu on esitetty taulukossa 5. Tammikuun näyte päästiin vuonna 2012 ottamaan vasta maaliskuun ensimmäisenä päivänä ja maaliskuun loppupuolella (21.3.) otettiin myös maaliskuun näyte. Huhtikuun näyte jäi taas jäätilanteen vuoksi ottamatta. Myös syvännepisteen elokuun näytekerta jäi toteutumatta. Altaan säännöstely vaikuttaa voimakkaasti myös havaintopaikkakohtaisiin näytemääriin. Uljuan vedenkorkeuden vaihteluväli on keväällä allasta täytettäessä useita (5-6) metrejä. Taulukko 4. Vuosittain toteutettavan Uljuan tekoaltaan tarkkailun havaintopaikat. havaintopaikka tunnus koordinaatit vesistö- (YK) alue kunta Uljuan syvänne U Siikalatva Uljua, Mäntymäki 2 U4 U Siikalatva Uljua, Paakkurinkangas U5 U Siikalatva Taulukko 5. Vuosittain toteutettavan Uljuan tekoaltaan tarkkailun havaintopaikkojen näytteenottoajankohdat. havaintopaikka tunnus I II III IV V VI VII VIII IX X XI yht. Uljuan syvänne U Uljua, Mäntymäki 2 U Uljua, Paakkurinkangas U Ohtuanoja laskee etelästä Siikajokeen Ruukin ja Revonlahden välillä. Sen vedenlaatua tarkkaillaan vuosittain kolmelta havaintopaikalta liittyen sen yläosilla sijaitsevan Profood Oy:n tehtaan jätevedenpuhdistamon ja lietekentän tarkkailuun. Ohtuanojan näytepisteiden tiedot on esitetty taulukossa 6 ja vastaavat näytteenottoajankohdat taulukossa 7. Tarkkailu toteutui suunnitellusti.

10 8 Taulukko 6. Vuosittain toteutettavan Ohtuanojan (Profood Oy) tarkkailun havaintopaikat. havaintopaikka tunnus koordinaatit vesistö- (YK) alue kunta Ohtuanoja,Rukkisenp. Oh Vihanti Ohtuanoja, Kurikka Oh Siikajoki Vuolunoja 812 Oh Siikajoki Taulukko 7. Vuosittain toteutettavan Ohtuanojan (Profood Oy) tarkkailun havaintopaikkojen näytteenottoajankohdat. havaintopaikka tunnus I II III IV V VI VII VIII IX X XI yht. Ohtuanoja,Rukkisenp. Oh Ohtuanoja, Kurikka Oh Vuolunoja 812 Oh Siikalatvan keskuspuhdistamon tarkkailua toteutetaan kaikkiaan viidellä havaintopaikalla. Levänojan näytepiste sijaitsee puhdistamon vesienjohtamisreitillä ja loput neljä Siikajoen pääuomassa. Kaksi Siikajoen näytepisteistä sijaitsee virtaussuunnassa Levänojan yläpuolella ja kaksi sen alapuolella. Tarkkailupisteiden tiedot on esitetty taulukossa 8 ja näytteenottoajankohdat taulukossa 9. Vuonna 2012 tarkkailu toteutui muutoin suunnitellusti, mutta Hautalan näytepisteen lokakuun näyte otettiin vasta marraskuun alussa. Taulukko 8. Vuosittain toteutettavan Siikalatvan keskuspuhdistamon tarkkailun havaintopaikat. havaintopaikka tunnus koordinaatit vesistö- (YK) alue kunta Siikajoki Rantsila Si Siikalatva Siikajoki Rantsila ap 1,4 km Si Siikalatva Levänoja Alapää Lev Siikalatva Siikajoki Hautala Si Siikalatva Siikajoki Mehtälä Si Siikalatva Taulukko 9. Vuosittain toteutettavan Siikalatvan keskuspuhdistamon tarkkailun havaintopaikkojen näytteenottoajankohdat. havaintopaikka tunnus I II III IV V VI VII VIII IX X XI yht. Siikajoki Rantsila Si Siikajoki Rantsila ap 1,4 km Si Levänoja Alapää Lev Siikajoki Hautala Si Siikajoki Mehtälä Si Yhteistarkkailuraportissa hyödynnetään ohjelman mukaisesti myös Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen toiminnallisen seurannan tulokset VHS-havaintopaikoilta. Tähän liittyen näytteitä otettiin yhdeltä Lamujoen ja kahdelta Siikajoen pääuoman havaintopaikalta (taulukko 10) kaikkiaan neljä kertaa vuoden 2010 aikana (taulukko 11). Tarkkailu toteutui tältä osin suunnitellusti.

11 9 Taulukko 10. Vuosittain toteutettavan Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen toiminnallisen seurannan havaintopaikat. havaintopaikka tunnus koordinaatit vesistö- (YK) alue kunta Siikajoki Lämsänkoski Si Siikalatva Siikajoki 4-tien silta Si Siikalatva Lamujoki Pulkka p 2,5 km Lam Siikalatva Taulukko 11. Vuosittain toteutettavan Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen toiminnallisen seurannan havaintopaikkojen näytteenottoajankohdat. havaintopaikka tunnus I II III IV V VI VII VIII IX X XI yht. Siikajoki Lämsänkoski Si Siikajoki 4-tien silta Si Lamujoki Pulkk ap 2,5 km Lam Tarkkailussa hyödynnetään myös ympäristöhallinnon ja muiden ympäristöalan konsulttiyritysten ottamien näytteiden tulokset. Tarkasteluun otettiin mukaan taulukon 12 mukaiset näytepisteet, joiden näytteenotto toteutui taulukon 13 mukaisina ajankohtina. Taulukko 12. Tarkasteluun mukaan otettujen viranomaisseurannan ja muiden tarkkailujen piirissä olevien näytepisteiden sijainnit. Taulukko 13. havaintopaikka koordinaatit (YK) vesistö - alue kunta Siikajoki 8-tien s Siikajoki Siikajoki 86-tien silta Siikajoki Siikajoki Saarikoski Siikajoki Siikajoki Ruukki vanhas Siikajoki Lamujoki, Kortteisen yp Pyhäntä Kortteinen Siikalatva Lamujoki, Kortteisen ap Siikalatva Lamujoki Pulkk yp 1,5 km Siikalatva Luohuanjoki Mikkolan s Siikajoki Viranomaisseurannan ja muiden tarkkailujen näytepisteiden toteutuneet näytteenottoajankohdat havaintopaikka I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII yht. Siikajoki 8-tien s Siikajoki 86-tien silta Siikajoki Saarikoski Siikajoki Ruukki vanhas 1 1 Lamujoki, Kortteisen yp Kortteinen Lamujoki, Kortteisen ap Lamujoki Pulkk yp 1,5 km Luohuanjoki Mikkolan s Lamujoen Jylhänrannan vuoden 2012 näytteenotot eivät osuneet korkeimpiin virtaamahuippuihin. Kevättulvan aikaan näytteet otettiin virtaamien juuri lähtiessä nousuun ja niiden laskettua jo alle puoleen huipustaan. Elokuun tulvahuipun aikaan näytteet otettiin virtaamien pienessä suvantovaiheessa ennen tulvahuippua. Myöskään loka-marraskuun ylivirtaamakaudella näytteenotto ei osunut maksimivirtaamiin. Länkelässä kevättulvan

12 10 virtaamahuippu saatiin sen sijaan näytteenotoilla katettua varsin hyvin. Elokuussa näytteenotto ajoittui virtaamanousun aikaan loka-marraskuulla varsin tiheästi ylivirtaama-kauden eri osiin. (Kuva 3.) Virtaama (m 3 /s) 160 Lamujoki, Jylhänranta näytteenotto Virtaama (m 3 /s) 450 Uljua+Siikajoki Länkelä näytteenotto näytteenotto Kuva 3. Näytteenoton ajoittuminen virtaamatilanteeseen vuonna 2012 Lamujoen Jylhänrannalla, Uljuan alapuolella sekä Siikajoen Länkelässä. 6 TULOKSET Vuosi 2012 oli Siikajoen yhteistarkkailun osalta ns. suppean tarkkailun vuosi ja ohjelman mukaisesti tulokset esitetään pääsääntöisesti vain taulukko- ja kuvaajamuodoissa. Tulokset käsitellään pääsääntöisesti ylävirrasta alaspäin siirtyen. Toteutuneen tarkkailun analyysitulokset ovat kokonaisuudessaan raportin liitteinä 2-7.

13 Lamujoki Lamujoen vedenlaadun tarkasteluun on otettu mukaan intensiivisen tarkkailun näytepisteet Lam 45 (Piippola) ja Lam 6 (Jylhänranta). Näiden väliin jäävät Pulkkilan kuntakeskuksen yläja alapuoliset pisteet Lam 18 (n. 1,5 km Pulkkilan yläpuolella) ja Lam 11 (n. 2,5 km Pulkkilan alapuolella). Näistä piste Lam18 kuuluu Siikajoen alueen turvetuottajien tarkkailuun ja piste Lam 11 vesienhoitoalueen toiminnallisen seurannan näytepisteisiin. Tarkastelussa ovat mukana myös Kortteisen alueen näytepisteet, eli Kortteisen yläpuolinen ja alapuolinen piste, sekä itse Kortteisen näytepiste. Tarkkailutulokset on esitetty taulukoissa 14 ja 15 ja osin kuvissa 4-7. Happitilanne oli näytepisteillä virtavesille tyypillisen hyvä, joskin elokuussa pitoisuudet ja kyllästysasteet olivat jonkin verran alentuneet. Kortteisellakaan happiongelmia ei havaittu, mutta joen latvoilla Iso-Lamujärvellä syvännepisteen alusvesi oli maaliskuun puolivälissä käytännössä hapetonta ja tämän seurauksena myös alusveden yleinen pitoisuustaso oli koholla. Sameusarvojen osalta silmään pistää lähinnä Pulkkilan yläpuolisen näytepisteen Lam 18 heinäkuun kohonnut pitoisuus (34 FTU), joskin myös Pulkkilan alapuolisella näytepisteellä (Lam 11) ja Kortteisella määritettiin ajoittain lievästi kohonneita arvoja. Osaltaan kohonneisiin sameusarvot voivat yleisemminkin johtua mm. leväsamennuksesta, joka on perustuotantokauden loppupuolella varsin normaalia reheville vesialueille. Myös loppukesän runsaat sateet saattoivat nostaa sameusarvoja ja sateiden vaikutus on nähtävissä myös humuspitoisuuksissa. Lamujoen näytepisteiden väriluvut ja kemiallisen hapenkulutuksen arvot viittasivat edelleen hyvin humuspitoiseen vedenlaatuun. Iso-Lamujärvellä humuspitoisuus on vielä selvästi vähäisempää. Humukseen usein sitoutuneen raudan pitoisuudet mukailivat jokseenkin värilukuja ja kemiallisen hapenkulutuksen arvoja. Poikkeuksina voidaan pitää näytepisteiden Lam 45 ja Lam 11 lokakuun pieniä rautapitoisuuksia. Humusvesille normaaliin tapaan Lamujoen vesi oli edelleen lievästi hapanta. Kevään ja elokuun tulvahuippujen aikaan ph-arvot laskivat paikoin alle kuuteen. Alkaliteettiarvot viittasivat pisteellä Lam 11 hyvään/erinomaiseen puskurikykyyn happamoitumista vastaan. Kortteisen alueella alkaliteetti laski heinä-elokuussa tyydyttävälle tasolle. Kiintoainepitoisuudet olivat ajoittain koholla lähes kaikilla Lamujoen alueen näytepisteillä osin kesän sateisuudesta ja valumien vaihteluista johtuen. Sähkönjohtavuuden arvoissa ei havaittu merkittäviä poikkeavuuksia. (Taulukko 14.)

14 12 Taulukko 14. Lamujoen näytepisteiden analyysituloksia vuodelta väri- sähk. alkali- kiintonäyte- pvm O 2 O 2 sameus ph COD luku joht. niteetti Mn Fe aine piste mg/l % FTU mgpt/l ms/m mmol/l mgo 2 /l mg/l µg/l Lam ,4 6, , Lam ,1 6, , Lam , ,3 6, , Lam , ,9 6,88 0, , Lam ,8 6, , Kortteisen yp ,4 92 1,4 90 2,8 6,6 0, ,6 840 Kortteinen ,8 75 3, ,0 6,1 0, , Kortteisen ap ,0 63 3, ,0 6,0 0, , Kortteisen yp ,7 90 1, ,77 6,8 13 3,5 650 Lam ,9 75 4, ,95 6,6 14 3, Kortteisen yp ,7 91 2,3 90 2,7 6,6 0, , Kortteinen ,5 80 3, ,8 6,2 0, , Kortteisen ap ,0 76 2, ,9 6,1 0, , Lam ,7 6, , Lam ,2 6, , Lam , ,2 5, , Lam ,9 5, Lam , ,3 6, , Lam , ,1 6, , Lam ,5 6, Lam , ,3 6, , Kortteisen yp ,6 86 1,5 80 2,27 6,7 15 2,3 830 Lam ,5 77 4, ,56 6,6 23 5, Kortteisen yp ,8 89 7, ,4 6,5 0, Kortteinen ,0 92 3, ,2 6,5 0, , Kortteisen ap ,0 91 2, ,3 6,5 0, , Lam , ,3 6, , Lam ,6 89 7, ,3 6,88 0, , Lam , ,5 6, , Kortteisen yp ,3 75 5, ,23 6, Lam , ,43 6, Kortteisen yp ,8 84 3, ,4 6,3 0, , Kortteinen ,4 83 3, ,4 6,4 0, , Kortteisen ap ,7 86 3, ,4 6,4 0, , Lam , ,6 6, , Lam ,2 72 9, ,6 5,89 0, Lam , ,7 5, Lam ,7 56 6, ,23 5, Kortteisen yp ,4 66 1, ,5 6,0 22 3, Lam ,8 6, ,7 220 Lam , ,1 6,32 0, ,0 140 Lam ,2 6, ,0 2800

15 13 Kuva 4. Lamujoen ja Kortteisen tarkkailupisteiden veden väriluvut vuonna Kuva 5. Lamujoen ja Kortteisen tarkkailupisteiden veden ph-arvot vuonna Lamujoen kokonaisravinnepitoisuudet pääsääntöisesti kasvoivat Kortteiselta alavirtaan siirryttäessä. Kortteisen alueella keskimääräiset pitoisuudet viittasivat lievästi rehevään vedenlaatuun, alempana pitoisuustasot olivat aiempaan tapaan rehevällä tasolla. Iso- Lamujärvi oli kokonaistypen osalta niin ikään keskimäärin lievästi rehevä, mutta järven kokonaisfosforipitoisuudet olivat varsin pieniä, keskimäärin karun ja lievästi rehevän rehevyystasoluokan rajoilla. Kokonaisravinnepitoisuudet heilahtelivat etenkin joen alimmilla näytepisteillä näytteenottokaudella suhteellisen runsaastikin ja ajoittain myös epäorgaanisten ravinneyhdisteiden pitoisuudet olivat koholla. Ravinnepitoisuuksienkin heilahtelut ovat ainakin osin yhteydessä sateisiin ja kohonneisiin valumiin. Kesä-elokuussa määritetyt klorofyllipitoisuudet olivat pääosin lievästi rehevässä rehevyystasoluokassa tai rehevän luokan alarajoilla. Piippolan näytepisteellä pitoisuudet viittasivat kuitenkin heinä-elokuussa rehevään rehevyystasoon. Kortteisella tilanne oli samankaltainen, joskin elokuussa pitoisuus oli vieläkin

16 14 korkeampi (34 µg/l). Piippolan näytepisteen klorofyllipitoisuudet ovat myös aiempina vuosina olleet alempia näytepisteitä korkeampia ja mineraaliravinteiden pitoisuudet vastaavasti pienempiä, mistä päätellen ero perustuotannossa johtunee muista tekijöistä kuin ravinteiden saatavudesta. Pisteen Pisteen Lam 11 bakteerimäärät olivat myös vuonna 2012 ajoittain koholla ja veden hygieeninen taso tältä osin esimerkiksi elokuussa vain välttävä. (Taulukko 15, kuvat 6 ja 7.) Taulukko 15. Lamujoen näytepisteiden analyysituloksia vuodelta lämpökestoiset kolinäyte- pvm kok.n NO 2+3 NH 4 kok.p PO 4 chl-a formiset bakteerit piste µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml Lam Lam Lam ,9 Lam Lam Kortteisen yp Kortteinen Kortteisen ap Kortteisen yp Lam Kortteisen yp Kortteinen Kortteisen ap Lam Lam Lam Lam Lam < ,4 Lam Lam ,6 Lam ,3 Kortteisen yp ,6 Lam ,6 Kortteisen yp Kortteinen , Kortteisen ap , Lam < ,2 17 Lam ,4 65 Lam ,2 Kortteisen yp ,7 Lam ,3 Kortteisen yp Kortteinen , Kortteisen ap , Lam < Lam ,3 240 Lam ,6 Lam , ,5 Kortteisen yp , ,4 Lam Lam Lam

17 15 Kuva 6. Lamujoen ja Kortteisen tarkkailupisteiden veden kokonaistyppipitoisuudet vuonna Kuva 7. Lamujoen ja Kortteisen tarkkailupisteiden veden kokonaisfosforipitoisuudet vuonna Uljuan tekojärvi Uljuan tekojärven vedenlaadun tarkastelussa käytetään hyväksi järven ylä- ja alakanavan (Uy1 ja Ua0), sekä allasalueen kolmen havaintopaikan (Uljuan syvänne U3, Mäntymäki U4 ja Paakkurinkangas U5) tarkkailutuloksia. Ylä- ja alakanavan tarkkailupisteet kuuluvat vuosittaiseen intensiiviseen tarkkailuun ja allasalueen pisteet Uljuan erillistarkkailuun. Uljuan syvännepisteen tammikuun näyte päästiin ottamaan vasta maaliskuun alussa ja varsinaisen maaliskuun kierroksen näyte otettiin maaliskuun lopulla. Maaliskuun ensimmäisellä

18 16 näytekierroksella Uljualla seurattiin vain happitilannetta. Myös huhtikuussa oli tarkoitus toteuttaa happitilanteen seuranta, mutta näytteenotto jäi tuolloin vaikean jäätilanteen vuoksi toteutumatta. Myös elokuun näytekierros jäi syvännepisteen osalta toteutumatta. Uljuan tarkkailupisteiden happitilannetta on havainnollistettu kuvassa 8 ja väriarvoja kuvassa 9. Analyysitulokset on koottu taulukoihin 16 ja 17. Uljuan Mäntymäen näytepisteen happitilanne on ollut säännöllisesti kevättalvisin heikko, kuten myös maaliskuussa Edellisvuosien perusteella tilanne on ollut todennäköisesti heikko jo aiemminkin kevättalvella. Maaliskuussa jo näytepisteen pintavedenkin happitilanne oli selvästi heikentynyt. Näytepisteen pohjasedimentistä oli tuolloin sisäisen kuormituksen seurauksena liuennut vesipatsaaseen myös ravinteita ja muita aineksia, mikä näkyi mm. sameusarvoissa. Ammoniumtypen selvästi nitraatti-nitriittityppeä suurempi pitoisuus kertoo niin ikään hapen puutteesta. Uljuan syvännepisteellä happitilanne oli ainakin vielä helmi-maaliskuun vaihteessa suhteellisen hyvä. Huhtikuussa myös Uljuan alakanavan vesi oli lähes hapetonta ja ravinnepitoisuudet olivat selvästi koholla. Nitraatti-nitriittityppeä oli vedessä jo kuitenkin selvästi enemmän kuin ammoniumtyppeä. Muilta osin happitilanteissa ei ollut huomioitavaa. Uljuan vesi oli aiempaan tapaan erittäin humuspitoista (väriluvut ja kemiallisen hapenkulutuksen arvot) ja rautapitoisuudet olivat humuksen myötä myös korkeita. Elokuun alun runsaat sateet näkyivät etenkin Uljuan yläkanavan veden humuksisuudessa ja valumat laskivat myös veden ph:n alle kuuteen. Muutoinkin veden ph-arvot olivat humusvesille tyypillisesti 6,5:n molemmin puolin. Kiintoainepitoisuudet olivat korkeimmillaan ylä- ja alakanavilla kevättulvan aikaan ja yläkanavalla myös elokuun tulvahuipun aikaan. Talviaikaan alakanavan vesi oli jonkin verran humuksisempaa kuin yläkanavan vesi, mutta kevättulvan ajoista lähtien tilanne kääntyi päinvastaiseksi. Typen osalta alakanavan vesi oli pääosin yläkanavan vettä rehevämpää, mutta fosforin osalta tilanne oli päinvastainen. Alapuolista jokialuetta ei voida luokitella selvästi fosfori- tai typpirajoitteiseksi, sillä pääosin molempia ravinteita on ollut epäorgaanisissa muodoissaan riittävästi tarjolla. Todennäköisesti perustuotantoa rajoittaakin lähinnä veden tumma väri ja virtaus. Uljuan kanavat ja allas voitiin kokonaisravinnepitoisuuksien perusteella luokitella reheviksi ja ajoittain jopa erittäin reheviksi. Kevään valumat nostivat pitoisuuksia etenkin ylä- ja alakanavilla, laajalla allasalueella ravinnepitoisten valumien vaikutukset eivät näy yhtä nopeasti ja voimakkaina piikkeinä. Kesäajan klorofyllipitoisuudet olivat pääosin suhteellisen pieniä viitaten lievästi rehevään rehevyystasoluokkaan. Heinäkuun alussa allasalueen syvännepisteen ja alakanavan pitoisuudet ilmensivät kuitenkin rehevää. Epäorgaanisia ravinneyhdisteitä oli runsaasti perustuotannon käytettävissä myös muulloin.

19 17 Taulukko 16. Uljuan tekojärven alueen havaintopisteiden analyysituloksia vuodelta väri- sähk. kiintonäyte- pvm syvyys O 2 O 2 sameus ph COD luku joht. Mn Fe aine piste m mg/ l % FTU mgpt/l ms/m mgo 2 /l mg/l µg/l Uy , ,4 6, , Ua , ,9 6, , U ,0 9,9 71 U ,5 9,0 65 U ,0 5,9 42 Uy ,1 9, ,9 6, , Ua ,2 7, ,7 6, , U ,0 8, ,7 6, U ,0 3, ,1 6, U ,5 1,3 9, ,5 6, , U ,0 <0,2 1, ,9 6, U ,0 4,5 31 5, ,0 6, , Uy , ,2 6, , Ua ,0 0,59 4, ,2 6, , Uy , ,5 6, Ua ,0 8, ,4 6, Uy ,7 9, ,1 6, , Ua ,0 9, ,6 6, , Uy , ,9 6, Ua ,7 9, ,5 6, , Uy ,5 8, ,7 6, U ,0 9,6 99 5, ,7 6, , U ,0 8,8 89 5, ,7 6, , U ,0 7,9 79 5, ,7 6, , Ua ,6 7, ,8 6, Uy ,2 6, ,9 5, Ua ,2 8, ,9 6, , Uy , ,7 6, ,0 180 Ua , ,3 6, ,0 380 Kuva 8. Uljuan allasalueen havaintopisteiden happitilanteet vuonna 2012.

20 18 Kuva 9. Uljuan tekojärven alueen havaintopisteiden veden väriluvut vuonna Taulukko 17. Uljuan tekojärven alueen havaintopisteiden ravinne- ja klorofyllipitoisuudet vuonna näyte- pvm syvyys kok.n NO 3+2 NH 4 kok.p PO 4 chl-a piste m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Uy , Ua , , Uy , Ua , U , U , , U , U , < U , , Uy , Ua , Uy , Ua , Uy , Ua , Uy , ,1 Ua , ,3 Uy , ,0 U , U , , U , Ua , Uy , ,6 Ua , Uy , Ua ,

21 19 Kuva 10. Uljuan tekojärven alueen havaintopisteiden veden kokonaistyppipitoisuudet vuonna Kuva 11. Uljuan tekojärven alueen havaintopisteiden veden kokonaisfosforipitoisuudet vuonna Siikajoki Siikajoen pääuoman osalta vedenlaadun tarkasteluun otettiin mukaan Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen toiminnallisen seurannan kaksi tarkkailupistettä, joista ylempi (Si 111) sijaitsee Uljuan yläkanavan suulla ja alempi (Si 95) Siikajoen vanhalla uomalla Terskanperällä ennen sen yhtymistä Uljuasta ja Lamujoesta virtaavaan veteen. Mukana olivat myös Siikalatvan keskuspuhdistamon neljä tarkkailupistettä (Si 73, Si 72, Si 71 ja Si 69), turvetuottajien tarkkailun piste Si50 (Saarikoski), sekä pisteet 86-tien silta (86-tien s), Ruukki vanha silta (Ru vs) ja ympäristöhallinnon seurantapiste 8-tien sillan kohdalla (11600). (Liite 1.)

22 20 Alkuvuoden ja kevättalven (ennen kevättulvia) aikaan Siikajoen vedenlaatua seurattiin tiheimmin joen alajuoksulla sijaitsevalla 8-tien sillan havaintopaikalla Maaliskuun alkupuolella näytteet otettiin myös vesienhoitoalueen toiminnallisen seurannan tarkkailupisteiltä Si 111 ja Si 95, sekä Siikalatvan keskuspuhdistamon tarkkailupisteiltä. Huhtikuun alusta alkaen myös 86-tien sillan näytepiste oli varsin tiheässä seurannassa. Happitilanne oli alkuvuonna kaikilla näytepisteillä hyvä, eikä varsinaisia ongelmia havaittu myöskään myöhemmin avovesikaudella. Siikajoen vesi oli totutun humuspitoista ja humusvesille tyypillisen hapanta ja rautapitoista. Kiintoainepitoisuudet ja sameusarvot olivat talvella suhteellisen pieniä nousten kuitenkin kevättulvan aikaan valumien seurauksena selvästi. Kevättulvan aikaan myös veden ph-arvot putosivat seurantapisteillä alle kuuteen. Sama tilanne oli havaittavissa myös elokuun alussa, jolloin happamat valumat jälleen nostivat kiintoaine- ja humuspitoisuuksia ja laskivat veden ph:ta. Myös myöhemmin syksyllä runsaat sateet aiheuttivat ajoittaisia pienempiä tulvahuippuja ja vedenlaadun edellä kuvatun suuntaisia vaihteluja. Siikajoen vedenlaatu vastasi em. vedenlaatuparametrien osalta jokseenkin Uljuan vedenlaatua. Siikajoen ylimpien näytepisteiden vedenlaatu ei merkittävästi eronnut alemmista pisteistä. (Kuva 12,taulukko 18.) Kuva 12. Siikajoen pääuoman havaintopisteiden veden väriluvut vuonna 2012.

23 21 Taulukko 18. Siikajoen pääuoman havaintopisteiden analyysituloksia vuodelta näytepiste pvm O 2 O 2 sameus väriluku sähk. joht. ph alkalini - teetti COD Mn kiintoaine mg/l % FTU/FNU mgpt/l ms/m mmol/l mgo 2 /l mg/l µg/l ,4 79 7, ,2 6,3 0, , Si ,8 69 8, ,1 6,82 0, , Si , ,2 6,86 0, , Si , ,7 6,56 4, Si , ,6 6,54 4, Si ,5 66 5, ,8 6,62 0,20 <1, Si ,6 66 5, ,8 6,55 4, ,5 72 7, ,6 6,4 0, , tien s ,2 6,5 0, , ,4 6,4 0, tien s ,6 6,5 0, , ,8 6,4 0, Si , ,5 6,7 16 3, tien s ,9 75 9, ,7 6,5 17 2, , ,8 6,1 0, tien s ,6 6,4 0, tien s ,8 6,1 0, , ,6 6,1 0, tien s ,5 5,7 0, , ,2 5,7 0, tien s ,8 5,7 0, , ,6 5,9 0, tien s ,0 5,6 0, , ,8 5,7 0, tien s ,4 5,9 0, ,6 5,9 0, tien s ,6 6,2 0, ,6 6,3 0, Si ,4 76 5, ,8 6,4 24 7, tien s ,8 79 6, ,2 6,4 26 7, tien s , tien s ,4 6,5 0, , ,0 6,6 0, , Si ,9 81 6, ,7 6,87 0, , Si ,2 84 6, ,4 6,75 0, , Si ,1 76 6, ,9 6, Si ,1 87 5, ,8 6,72 9, Si ,3 90 6, ,7 6,76 0,12 6, Si ,6 93 6, ,6 6,70 6, Si ,0 76 6, ,5 6,6 38 5, tien s ,4 66 5, ,9 6,6 24 5, tien s ,0 5,9 0, , ,0 6,0 0, Si ,0 60 9, ,9 5,66 0, Si , ,0 5,67 0, Si ,5 45 6, ,1 5, tien s ,1 41 6, ,5 5,8 0, Fe

24 22 näytepiste pvm O 2 O 2 sameus väriluku sähk. joht. ph alkalini - teetti COD Mn kiintoaine mg/l % FTU/FNU mgpt/l ms/m mmol/l mgo 2 /l mg/l µg/l Si ,8 70 6, ,6 6,44 7, Si ,1 73 6, ,6 6, Si ,2 75 6, ,7 6,20 0, Si ,8 71 6, ,7 6, tien s ,4 6,3 0, ,7 6,4 0, Ru vs ,2 56 9, ,4 7,0 0, , tien s ,8 6,5 0, , ,4 6,5 0, tien s ,1 6,0 0, ,6 6,0 0, Si , ,7 6,31 0, ,0 190 Si , ,4 6,20 0, , tien s ,6 6,2 0, ,7 6,2 0, tien s ,6 6,0 0, , ,8 6,0 0, tien s ,2 6,3 0, , ,4 6,3 0, Si , ,1 6,04 0, tien s ,2 5,8 0, ,2 6,1 0, tien s ,8 6,1 0, , , ,6 6,1 0, , tien s ,6 6,2 0, , ,8 6,2 0, , ,7 87 8, ,6 6,2 0, , Siikajoki voitiin kokonaisravinnepitoisuuksien perusteella luokitella reheväksi ja ajoittain, etenkin typen osalta, erittäin reheväksi vesistöksi. Myös ravinteiden osalta tuloksissa erottuvat tulvajaksojen runsaat valumat ja pitoisuushuiput ajoittuivat tulvan nousuun. Epäorgaanisia ravinneyhdisteitä oli perustuotannon käytettävissä läpi tarkkailukauden, eikä jokea voitu tämän perusteella edelleenkään luokitella selvästi typpi- tai fosforirajoitteiseksi. Tuotantoa rajoittanee lähinnä veden tumma väri ja virtaus. Kesäaikaan määritetyt klorofyllipitoisuudet olivat pääosin lievästi rehevällä tasolla. Heinäkuussa pitoisuudet viittasivat kuitenkin rehevään rehevyystasoon. Siikalatvan keskuspuhdistamon vaikutuksia Siikajoen vedenlaatuun ei voitu tarkkailutulosten perusteella juurikaan havaita. Lämpökestoisten koliformisten bakteerien määrät olivat avovesikaudella paikoin jonkin verran koholla ja esim. elokuun alussa veden hygieeninen laatu oli tarkastelun ylimmillä näytepisteillä Si 111 ja Si 95 vain välttävää. Ravinnepitoisuuksien osalta alimman 8-tien sillan näytepisteen pitoisuudet olivat pääosin korkeimpia, mutta muuten pitoisuudet eivät yksiselitteisesti kasvaneet alavirran suuntaan. Myös ylimpien näytepisteiden pitoisuustasot olivat etenkin fosforin osalta varsin korkeita. Näytteenottoajankohdat ja tiheys myös erosivat näytepisteiden kesken toisistaan, mikä vaikeuttaa vertailua. Esim. kevättulvan aikaan kattava näytteenotto toteutui ainoastaan 8-tien sillan näytepisteellä. (Taulukko 19 ja kuvat ) Fe

25 23 Taulukko 19. Siikajoen pääuoman havaintopisteiden ravinne- ja klorofyllipitoisuudet vuonna näytelämpökest. kolipvm kok.n NO 3+2 NH 4 kok.p PO 4 chl-a piste formiset bakteerit µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml Si Si Si Si Si Si Si tien s Si ,2 86-tien s ,0 Si ,8 49 Si ,3 51 Si Si Si Si Si tien s , Si ,8 360 Si ,6 290 Si ,6 86-tien s ,7 Si ,4 72 Si ,8 80 Si ,4 78 Si ,5 30 Ru vs Si Si Si

26 24 Kuva 13. Siikajoen pääuoman havaintopisteiden veden kokonaistyppipitoisuudet vuonna Kuva 14. Siikajoen pääuoman havaintopisteiden veden kokonaisfosforipitoisuudet vuonna Ohtuanoja ja Luohuanjoki Ohtuanojan vedenlaatua tarkkaillaan pääosin Profood Oy:n jätevedenpuhdistamon ja lietekentän kuormituksiin perustuen. Näytepisteitä on kolme: joen latvaosilla Profoodin kuormituksen alapuolella (Oh 28), joen keskivaiheilla (Oh 12) ja alaosilla ennen sen laskua Siikajokeen (Oh 2). Tarkkailua toteutettiin vuonna 2012 kolmeen kertaan ja tarkkailutulokset on esitetty taulukossa 20. Luohuanjoen vedenlaatua tarkkailtiin Mikkolantien sillan

27 25 näytepisteeltä kaikkiaan 23 kertaa vuoden 2012 aikana ja tältä osin analyysitulokset on esitetty taulukossa 21. Maaliskuussa Ohtuanojan ylemmän näytepisteen happitilanne oli jonkin verran heikentynyt ja varsin selvästi heikompi kuin alempana ennen laskua Siikajokeen. Veden väriluvut ja kemiallisen hapenkulutuksen arvot viittasivat erittäin humuspitoiseen vedenlaatuun, vaikka olivatkin pienempiä kuin myöhemmin kesällä. Veden ph-arvot olivat kuitenkin melko lähellä neutraalia. Sähkönjohtavuuden arvot olivat molemmilla näytepisteillä maaliskuussa koholla. Kokonaisravinnepitoisuudet olivat ylemmällä näytepisteellä erittäin rehevällä tasolla ja karkeasti kaksinkertaiset alempaan näytepisteeseen verrattuna. Myös epäorgaanisten ravinneyhdisteiden pitoisuudet olivat vastaavasti korkeita. Pistekuormitus näkyy vedenlaadussa selvästi etenkin pienissä vesistöissä ja alivirtaamakaudella. Heinäkuun alussa happitilanne oli Ohtuanojan näytepisteillä varsin hyvä. Ylimmällä pisteellä veden humuksisuus oli samalla tasolla kuin maaliskuussa, mutta alempana väriluvut ja kemiallisen hapenkulutuksen arvot olivat edelleen nousseet. Veden ph-arvot olivat yhä varsin lähellä neutraalia ja osin sen ylikin. Sähkönjohtavuuden arvot olivat jo laskeneet. Kiintoainepitoisuus oli ylimmällä näytepisteellä jonkin verran koholla, alempana pitoisuudet olivat maaliskuun tasolla. Heinäkuussa kaikki näytepisteet voitiin luokitella ravinnepitoisuuksien perusteella erittäin reheviksi. Kokonaistyppeä oli vähiten ylimmällä näytepisteellä, joskin merkittävä osa typestä oli ammoniumtypen muodossa. Kokonaisfosforipitoisuus taas oli ylimmällä näytepisteellä korkein ja kaikilla näytepisteillä suurin osa fosforista oli maaliskuun tapaan fosfaattifosforin muodossa. Elokuussa happitilanne oli kaikilla näytepisteillä jonkin verran heikentynyt, vaikkakaan varsinaisia happiongelmia ei voitu havaita. Vesi oli edelleen hyvin humuksista ja nyt myös veden ph-arvot olivat laskeneet kuuden tuntumaan ja joen keskivaiheilla sen allekin. Sähkönjohtavuuden arvot olivat edelleen pudonneet, mutta kiintoainepitoisuudet olivat nyt selvästi koholla kaikilla näytepisteillä ilmeisesti osin runsaiden sateiden ja valumien seurauksena. Ravinnepitoisuudet kuvastivat edelleen erittäin rehevää vedenlaatua. Fosforipitoisuudet kasvoivat alavirran suuntaan, kun taas typpipitoisuudet olivat etenkin epäorgaanisten yhdisteiden osalta suurimmat joen yläosilla. Vuoden 2012 tarkkailutulosten perusteella voidaan olettaa Profood Oy:n kuormituksen näkyneen aiempaan tapaan Ohtuanojan vedenlaadussa ajoittain selvästikin. Päästötarkkailun mukaan jätevedenpuhdistamon ja lietekentän kuormitus on kuitenkin ollut melko vähäistä ja pitoisuudet pieniä, joten vesistötarkkailun tuloksista ei voida vetää suoria johtopäätöksiä Profood Oy:n kuormituksesta. (Taulukko 20.) Taulukko 20. Ohtuanojan havaintopisteiden analyysitulokset vuodelta näyteväri- sähk. kiintoaine 3+2 NH 4 kok.p PO 4 pvm O 2 O 2 ph COD piste luku joht. Mn kok.n NO mg/l % mgpt/l ms/m mgo 2 /l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Oh , , , Oh , , , Oh , , Oh , , , Oh , , , Oh , ,6 6, Oh , ,0 5, Oh , ,7 6, Luohuanjoella ei muutamilla määrityskerroilla havaittu happiongelmia. Joen vesi oli aiempaan tapaan hyvin humuksista ja ajoittain myös kiintoainepitoisuudet olivat koholla ainakin osin kulloisestakin valumatilanteesta riippuen. Myös sähkönjohtavuuden arvot heilahtelivat jonkin verran, mutta mitään merkittäviä poikkeavuuksia ei kuitenkaan havaittu. Veden ph-arvo laski alimmillaan kevättulvan aikaan 5,5:een, mutta ilmeisesti pidempien kuivien jaksojen

28 26 puuttuminen esti laajamittaisemman ns. alunailmiön syntymisen. Luohuanjoen typpipitoisuudet viittasivat läpi näytteenottokauden erittäin rehevään vedenlaatuun. Fosforipitoisuudet olivat jonkin verran pienempiä, joskin heinä- ja syyskuun näytekerroilla nekin olivat hyvin rehevällä tasolla. Nitraatti-nitriittityppeä, ammoniumtyppeä ja fosfaattifosforia oli kaikilla näytekerroilla ylimäärin perustuotannon käytettävissä. (Taulukko 21.) Taulukko 21. Luohuanjoen Mikkolantien sillan näytepisteen analyysitulokset vuodelta näyteväri- sähk. kiintoaine 3+2 NH 4 kok.p PO 4 pvm O 2 O 2 ph COD piste luku joht. Mn kok.n NO mg/l % mgpt/l ms/m mgo 2 /l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Mikkolan s , Mikkolan s , Mikkolan s , Mikkolan s ,8 6, Mikkolan s ,4 5, Mikkolan s ,4 5, Mikkolan s , ,2 6, Mikkolan s ,4 5,8 35 6,5 Mikkolan s ,8 5,9 38 9,6 Mikkolan s ,8 6, Mikkolan s ,8 6,9 38 2,3 Mikkolan s , ,9 6, Mikkolan s ,5 5, Mikkolan s , ,4 6, Mikkolan s , ,8 6,7 31 4, Mikkolan s ,3 6,8 30 5,6 Mikkolan s ,0 6, Mikkolan s ,8 6, Mikkolan s ,4 6, Mikkolan s ,8 6,3 37 4,6 Mikkolan s , ,6 5,8 46 9, Mikkolan s ,6 6, Mikkolan s ,4 6,3 34 5,7 7 YHTEENVETO Siikajoen yhteistarkkailussa oli vuonna 2012 vuorossa ns. suppean tarkkailun vuosi. Vedenlaadun tarkkailu sisälsi Lamujoen ja Siikajoen pääuomien, Uljuan tekoaltaan, sekä Profood Oy:n (Ohtuanoja) tarkkailut. Näiden lisäksti tarkkailun raportoinnissa hyödynnettiin myös muutamien muiden näytepisteiden analyysituloksia. Vuosi 2012 oli Siikajoenkin alueella huhtikuulta aina loppusyksyyn saakka poikkeuksellisen sateinen. Kevättulva ja myös elokuun alkuun ajoittunut toinen tulvahuippu olivat suuruusluokaltaan selvästi keskimääräistä suurempia ja vielä loka-marraskuullakin havaittu tulvahuippu oli varsin suuri. Virtaamat aiheuttivat alueella laajoja vahinkoja myös viljelysmaille. Poikkeavat sääolot vaikuttivat luonnollisesti myös Siikajoen vesistöalueen vesistöjen vedenlaatuun, eikä vuotta voida pitää tältäkään osin tavanomaisena. Vaikka tarkkailutulosten mukainen vedenlaatu ei eronnutkaan erityisen merkittävästi aiemmista vuosista, muodostuivat esim. Siikajoen ainevirtaamat ja niiden ajoittuminen poikkeaviksi. Virtaamat myös estivät mm. Siikajoen kalataloudellisten kunnostusten loppuun saattamisen ja töitä jouduttiin mahdollisuuksien mukaan siirtämään vuodelle Lamujoki voitiin vuoden 2012 tarkkailutulosten perusteella luokitella Kortteisen alapuoliselta osaltaan aiempaan tapaan reheväksi. Kortteisen alueella ravinnepitoisuudet olivat jokseenkin lievästi rehevällä tasolla ja latvaosien Iso-Lamujärvi oli etenkin fosforin osalta ajoittain jopa

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A.. Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon kunnan

Lisätiedot

SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU

SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 214_1642 SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU OSA I VESISTÖTARKKAILU 213 AHMA YMPÄRISTÖ OY ii SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 213 OSA I: VESISTÖTARKKAILU Copyright Ahma ympäristö Oy 16.5.214 Jyrki Salo, FM SISÄLLYS 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU

SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 1642 SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU OSA I VESISTÖTARKKAILU 211 LAPIN VESITUTKIMUS OY i Siikajoen yhteistarkkailu 211 SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 211 OSA I: VESISTÖTARKKAILU 5.6.212 Satu Ojala, FM SISÄLLYS 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A 776 4..2 Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon

Lisätiedot

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007 PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 27 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila

Lisätiedot

SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU OSA II VESISTÖTARKKAILU 2016

SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU OSA II VESISTÖTARKKAILU 2016 SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU OSA II VESISTÖTARKKAILU 2016 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10642 i SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 2016 18.4.2017, korjattu 1.6.2017 Satu Ojala, FM limnologi Niina Lappalainen, FT

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014 Väliraportti nro 116-14-7630 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 13. 14.10.2014 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU OSA II VESISTÖTARKKAILU 2015

SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU OSA II VESISTÖTARKKAILU 2015 SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU OSA II VESISTÖTARKKAILU 2015 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10642 i SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 2015 25.4.2016 Satu Ojala, FM limnologi Niina Lappalainen, FT biologi Sisällysluettelo:

Lisätiedot

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992 LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

Vesistötarkkailu vuonna 2012

Vesistötarkkailu vuonna 2012 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 1641 OULUJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU OULUJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU VESISTÖTARKKAILU VUONNA 212 Copyright Ahma ympäristö Oy 16.4.213 Satu Ojala Sisällysluettelo: 1. JOHDANTO...

Lisätiedot

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Varkauden kaupunki LÄHETE A 4 Vesi- ja viemärilaitos Käsityökatu 42-44 29.3.23 2 VARKAUS Tiedoksi: Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Varkauden

Lisätiedot

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi LUVY/109 27.7.2012 Risto Murto Lohjan kaupunki ympäristönsuojelu LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi Näytteenotto liittyy Lohjan kaupungin lakisääteiseen velvoitteeseen seurata ympäristön

Lisätiedot

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014 LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,

Lisätiedot

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 2013

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 2013 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10776 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY, POLAR-SAMMAL OY käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti

Lisätiedot

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 3135/16 23.11.2016 IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Imatran Immalanjärven tarkkailu perustuu Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus

Lisätiedot

VAPO OY JA PELSON VANKILA

VAPO OY JA PELSON VANKILA LIMINGANLAHDEN TARKKAILU 2012 16UEC0078 2.5.2013 VAPO OY JA PELSON VANKILA Liminganlahden kuormittajien käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 2012 1 Liminganlahden kuormittajien käyttö-, päästö-

Lisätiedot

Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2014

Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2014 Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2014 Joni Virtanen Pietarsaari 2015 Sisällys 1 JOHDANTO... 3 2 KAATOPAIKKA... 3 3 KAATOPAIKAN TARKKAILU... 4 3.1 Pohjaveden tarkkailu... 4 3.2 Pintavesien

Lisätiedot

LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS

LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 214 Sari Koivunen 3.12.215 Nro 32-15-8348 2 (14) LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS (214) Sisällys 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS... 3 2. AINEISTO

Lisätiedot

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 28.11.213 Sari Koivunen biologi www.lsvsy.fi Sisältö: Aurajoen ja Aurajoen vesistöalueen yleiskuvaus

Lisätiedot

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009 9M6998 Ruskon jätekeskuksen tarkkailu v. 29, tiivistelmä 1 RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 29 Vuonna 29 Ruskon jätekeskuksen ympäristövaikutuksia tarkkailtiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen

Lisätiedot

HIITOLANJOEN FYSIKAALIS-KEMIALLISEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2015 JA PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA 1995 2015

HIITOLANJOEN FYSIKAALIS-KEMIALLISEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2015 JA PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA 1995 2015 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 421/16 HIITOLANJOEN FYSIKAALIS-KEMIALLISEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2015 JA PITKÄAIKAISTARKASTELU

Lisätiedot

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU

Lisätiedot

SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU OSA I VESISTÖTARKKAILU 2014

SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU OSA I VESISTÖTARKKAILU 2014 SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU OSA I VESISTÖTARKKAILU 2014 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10642 Siikajoen yhteistarkkailu 2014 OSA I: Vesistötarkkailu i SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 2014 OSA I: Vesistötarkkailu

Lisätiedot

Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013

Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013 Kari Kainua/4.12.2013 Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013 1 1. Taustatiedot Vuonna 2011 perustettu Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys pyrkii parantamaan entisen Kiimingin

Lisätiedot

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT Reetta Räisänen biologi Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy Jätevedenpuhdistamoiden purkupaikoista Rannikkoalueella on varsin yleistä,

Lisätiedot

Kan gaslam m in jäteved en puh d istam on vesistötarkkailun vuosiyh teen veto

Kan gaslam m in jäteved en puh d istam on vesistötarkkailun vuosiyh teen veto 1 / 1 LÄHETE 3.3.2016 Varkauden kaupunki Vesi- ja viemärilaitos Käsityökatu 42-44 78210 VARKAUS Tiedoksi: A1407 Pohjois-Savon ELY-keskus Varkauden kaupunki, sosiaali- ja terv. ltk ympäristönsuojelu Kan

Lisätiedot

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää

Lisätiedot

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014 VUOSIYHTEENVETO..1 VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 1 1 YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan

Lisätiedot

Ympäristön tila alkuvuonna 2013

Ympäristön tila alkuvuonna 2013 NÄKYMIÄ ALKUVUOSI 213 ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS Ympäristön tila alkuvuonna 213 Vesistöjen tilan seuranta Etelä-Pohjanmaan ELY:n alueella Etelä-Pohjanmaan Elinkeino-, Liikenne- ja ympäristökeskus seuraa

Lisätiedot

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Orimattilan kaupunki / vesilaitos Tokkolantie 3 16300 ORIMATTILA Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Vääräkosken jätevedenpuhdistamon tarkkailunäytteet

Lisätiedot

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015 1 / 3 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 14.10.2013 Varkauden kaupunki Tekninen virasto Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen

Lisätiedot

PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA Väliraportti nro

PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA Väliraportti nro PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA 2016 Väliraportti nro 21-16-1591 Oheisena lähetetään Paimionjoesta, Tarvasjoesta ja Paimion Vähäjoesta 22.2.2016 otettujen vesinäytteiden

Lisätiedot

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi i Mirja Heikkinen 7.12.2009 Kuusamo Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus / Mirja Heikkinen/ Kitka-seminaari 14.12.2009 1 MITÄ, MISSÄ, MIKSI? - Säännöllinen seuranta

Lisätiedot

VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU

VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU KOKEMÄENJOEN VESISTÖN Marika Paakkinen 16.11.2009 Kirje nro 746 1 Tampereen kaupunki/ Ympäristövalvonta PL 487 33101 Tampere VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU 1. JOHDANTO Tampereen järvien

Lisätiedot

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2015

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2015 VUOSIYHTEENVETO 1..1 VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 1 1 YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan

Lisätiedot

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Annukka Puro-Tahvanainen Saariselkä 18.9.2014 25.9.2014 1 2 Inarijärveen tuleva ravinnekuorma Kokonaisfosfori 55 t/v Kokonaistyppi Piste- ja hajakuormitus

Lisätiedot

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,

Lisätiedot

HAUTASUON VESISTÖTARKKAILU X TURVERUUKKI OY. Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu v. 2015

HAUTASUON VESISTÖTARKKAILU X TURVERUUKKI OY. Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu v. 2015 HAUTASUON VESISTÖTARKKAILU 215 16X213462 1.5.216 TURVERUUKKI OY Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu v. 215 1 Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu v. 215 Sisältö 1 JOHDANTO... 2

Lisätiedot

Tammelan Jäni- ja Heinijärven vedenlaatuselvitys v. 2017

Tammelan Jäni- ja Heinijärven vedenlaatuselvitys v. 2017 Tammelan Jäni- ja Heinijärven vedenlaatuselvitys v. 2017 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 11.12.2017 Johdanto Lammin biologinen asema selvitti Tammelan Jäni- ja Heinijärven sekä

Lisätiedot

LAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS

LAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS LAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 2015 Anne Lehmijoki Sari Koivunen 7.11.2016 Nro 31-16-7242 2 (6) LAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (2015) Sisällys 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS... 3 2. AINEISTO JA MENETELMÄT...

Lisätiedot

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren

Lisätiedot

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS 2014-2015 15.2.2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Selvityksen tausta ja lähtöainesto 2. Ylivirtaamatilanteet ja niiden määritys 3. Virtaaman vaikutus vedenlaatuun

Lisätiedot

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA 2016 Väliraportti nro 15-16-5740 Oheisena lähetetään Aurajoesta ja Vähäjoesta 18.7.2016 otettujen vesinäytteiden tutkimustulokset. Aurajoen varrella olevien jätevedenpuhdistamoiden

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Paskolammin vedenlaatututkimus 2016

Paskolammin vedenlaatututkimus 2016 5.9.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Paskolammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan Vuotinaisissa sijaitsevalta Paskolammilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Valajärven valuma-alue Soita, metsää, harjuja; vähän peltoja: 15,01 km 2 : 4,3 x järven ala eli ei erityisen suuri 2.6.2009

Lisätiedot

Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014

Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014 Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014 PAHA-hanke Perhonjoen alaosan happamuuden hallinta (PAHA- hanke) toteutetaan

Lisätiedot

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Limnologipäivät 11.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Metsätalouden

Lisätiedot

Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen

Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen Vesiensuojelun näkökulma turvetuotannon lupahakemuksiin Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen 1 Petri Tähtinen Vapo Paikalliset

Lisätiedot

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA Näytteenotto ja näytteiden analysointi Vesinäytteet on otettu lopputalvella 2006 ja 2007 sekä loppukesällä 2006, 2007 ja 2010

Lisätiedot

No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017

No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 Niina Hätinen tutkija SISÄLTÖ FINAS-akkreditointipalvelun

Lisätiedot

TK2: Matjärven alumiinikloridikäsittely

TK2: Matjärven alumiinikloridikäsittely Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö Anne Aaltonen TK2: Matjärven alumiinikloridikäsittely 213 tulokset Juha Paavola Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Alueen kuvaus... 1 2.1 Matjärven perustiedot... 1 2.2

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016

Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016 31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan kaakkoisosassa sijaitsevalta Kärjenlamilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSU KVVY OJELUYHDISTYS

KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSU KVVY OJELUYHDISTYS KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS ry KVVY Pantone 3 SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ... 1 2. JÄTEVESIKUORMITUS... 2 3. NÄYTTEIDEN OTTO JA ANALYSOINTI... 2 4. SÄÄOLOT VUOSINA 212-214... 3 5. LASKENNALLISET

Lisätiedot

SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2016

SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2016 VUOSIYHTEENVETO 8.4.27 SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 26 YLEISTÄ Sysmän kunnan viemäröinnin toiminta-alueen puhdistetut jätevedet johdetaan avo-ojaa pitkin Majutveden pohjoisosan

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014. Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014. Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014 16X236418 korjattu 13.11.2015 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon

Lisätiedot

VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2013

VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2013 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy G 3794.52 Vapo Oy VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2013 Lauri Heitto 18.11.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO...6 2.

Lisätiedot

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016 .3.16 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Outamonjärven veden laatu Helmikuu 16 Outamonjärven näytteet otettiin 4..16 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Tarkoituksena oli selvittää

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 13.12.2016 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin Helsingin yliopiston Lammin

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin 29.8.2016 Iso Ruokjärven suojeluyhdistys ry Tarja Peromaa ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin 2009-2015 Sammatin Iso Ruokjärvestä otettiin uusimmat vesinäytteet 15.8.2016

Lisätiedot

OULUJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU VUODELTA 2010 Vesistötarkkailu

OULUJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU VUODELTA 2010 Vesistötarkkailu 10512/2011 OULUJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU VUODELTA 2010 Vesistötarkkailu LAPIN VESITUTKIMUS OY LAPIN VESITUTKIMUS OY vuodelta 2010 Vesistötarkkailu 10512/2011 27.4.2011 Satu Ojala, FM limnologi LVT

Lisätiedot

Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016

Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016 31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan pohjoisosassa Ali-Paastonjärven itäpuolella sijaitsevalta Kaitalammilta otettiin Karkkilan kaupungin

Lisätiedot

Oyj:n toimeksiannosta

Oyj:n toimeksiannosta Liite 1 1(5) Yhteenveto jätevesien vaikutusalueen tilasta ja kalastosta 1 Selvityksen peruste Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto (1.1.2010 alkaen Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue)

Lisätiedot

Iso Lamujärveen kohdistuva kuormitus

Iso Lamujärveen kohdistuva kuormitus Raportti Etelä-Savo 8.12.2015 Iso Lamujärveen kohdistuva kuormitus Satu Torvinen POHJOIS-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS 0295 038 000 www.ely-keskus.fi/pohjois-pohjanmaa Veteraanikatu

Lisätiedot

Kuva Rautuojan (FS27), Kylmäojan (FS03) ja Laurinojan (FS04) tarkkailupisteet.

Kuva Rautuojan (FS27), Kylmäojan (FS03) ja Laurinojan (FS04) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-18. Rautuojan (), Kylmäojan (FS3) ja Laurinojan (FS4) tarkkailupisteet. 2 1.8.4.6 Äkäsjokeen laskevat purot Hannukaisen alueella Äkäsjokeen laskevien purojen vedenlaatua on tutkittu Hannukaisen

Lisätiedot

VILAJOEN JA PUKALUSJÄRVEN VESISTÖTARKKAILU VUODELTA 2015 SEKÄ YH- TEENVETO VUOSILTA

VILAJOEN JA PUKALUSJÄRVEN VESISTÖTARKKAILU VUODELTA 2015 SEKÄ YH- TEENVETO VUOSILTA SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 621/16 VILAJOEN JA PUKALUSJÄRVEN VESISTÖTARKKAILU VUODELTA 2015 SEKÄ YH- TEENVETO VUOSILTA 1985-2015

Lisätiedot

VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Raportti nro

VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Raportti nro VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2017 YLEISTÄ Raportti nro 639-17-7035 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki Sybimar Oy:n tilauksesta lokakuussa vesistöjen jatkotarkkailututkimuksen

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY RAKENTAMISEN TARKKAILU 2011 16WWE0993 15.3.2012 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2011 Osa II b Rakentamisvaiheen aikainen tarkkailu Talvivaara Sotkamo Oy Osa II b Rakentamisvaiheen

Lisätiedot

Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus

Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus 24.8.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 ja 2.8.2016.

Lisätiedot

VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN KYRÖNOJAN JA PÄIVÖLÄNOJAN VEDEN LAATU

VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN KYRÖNOJAN JA PÄIVÖLÄNOJAN VEDEN LAATU 22.8.2017 Ympäristönsuojelu, Vihti VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN KYRÖNOJAN JA PÄIVÖLÄNOJAN VEDEN LAATU 17.7.2017 Vihdin puolelta Vanjokeen laskevasta kahdesta sivu-uomasta Kyrönojasta ja Päivölänojasta otettiin

Lisätiedot

ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin

ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin LUVY/121 18.8.215 Lohjan kaupunki Ympäristönsuojelu ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin Sammatin Iso Heilammen länsiosan 6 metrin syvänteeltä otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

Ympteltk 38 Valmistelu, ympäristösihteeri; puh. 044-4793 233

Ympteltk 38 Valmistelu, ympäristösihteeri; puh. 044-4793 233 Ympäristöterveyslautakunta 38 30.10.2014 Siikajoen vesistö-, kalatalous-, käyttö- ja päästötarkkailun ja Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailun yhteenvedot vuodelta 2013

Lisätiedot

HEINOLAN ALUEEN VESISTÖJEN VEDENLAADUN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUKSET VUONNA 2007

HEINOLAN ALUEEN VESISTÖJEN VEDENLAADUN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUKSET VUONNA 2007 HEINOLAN ALUEEN VESISTÖJEN VEDENLAADUN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUKSET VUONNA 27 vedenlaatu perifyton Anne Åkerberg Janne Raunio Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 169/28 ISSN 1458-864 TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Syvälammen (Saukkola) veden laatu Heinäkuu 2017

Syvälammen (Saukkola) veden laatu Heinäkuu 2017 11.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Syvälammen (Saukkola) veden laatu Heinäkuu 2017 Lohjan Saukkolassa sijaitsevan Syvälammen vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

KUIVASTENSUO Sijainti

KUIVASTENSUO Sijainti Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy KUIVASTENSUO 21 Sijainti Kiukoo-Veteläsuo, ja Pillisuo sijaitsevat Pielavedellä Lampaanjoen alueella (vesistöalue 14.746, peruskartta 3314 7-12). Vesistöalueen koko on

Lisätiedot

soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio

soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Ympärivuotisen pumppauksen ja vesienkäsittelyn soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Esityksen

Lisätiedot

SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2014

SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2014 VUOSIYHTEENVETO 2.4.2015 SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2014 1 YLEISTÄ Sysmän kunnan viemäröinnin toiminta-alueen puhdistetut jätevedet johdetaan avo-ojaa pitkin Majutveden

Lisätiedot

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 29.2.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.

Lisätiedot

PUUMALAN LOHI OY:N KALANKASVATUSLAITOKSEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVE- TO VUODELTA 2015 SEKÄ PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA

PUUMALAN LOHI OY:N KALANKASVATUSLAITOKSEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVE- TO VUODELTA 2015 SEKÄ PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA 2(9) PUUMALAN LOHI OY:N KALANKASVATUSLAITOKSEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVE- TO VUODELTA 2015 SEKÄ PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA 1999 2015 1 Yleistä Puumalan Lohi Oy:n kalankasvattamo sijaitsee noin kaksi

Lisätiedot

Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016

Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 8.9.2016 Lahna- ja Suomusjärven hoitoyhdistys Mauri Mäntylä Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet otettiin Lahna- ja Suomusjärven suojeluyhdistyksen toimesta 28.8.2016

Lisätiedot

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki

Lisätiedot

Automaattinen veden laadun seuranta taajan haja-asutuksen jätevesien kuormittamassa ojassa

Automaattinen veden laadun seuranta taajan haja-asutuksen jätevesien kuormittamassa ojassa Automaattinen veden laadun seuranta taajan haja-asutuksen jätevesien kuormittamassa ojassa A. Särkelä, P. Valkama, N. Mielikäinen ja K. Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry, etunimi.sukunimi@vesiensuojelu.fi

Lisätiedot

Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016

Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016 29.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Ojakkalassa sijaitsevasta Kaitlammesta otettiin 16.8.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU (email) 11.3.2011 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme

Lisätiedot

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja 1 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinkää HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja Heidi Rantala Syyskuu 2008 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 SÄHKÖNJOHTOKYKY... 3 3 VEDEN HAPPAMUUS... 4 4 VÄRILUKU...

Lisätiedot

KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 2014

KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 2014 LUVY/17 28.8.214 Urpo Nurmisto Rahikkalan-Pipolan-Nummijärven vsy Pappilankuja 4 912 Karjalohja KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 214 Karjalohjan läntisten järvien, Haapjärven,

Lisätiedot

KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA Åke Lillman Kirkniemen kartano Lohja

KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA Åke Lillman Kirkniemen kartano Lohja 8.3.2017 Åke Lillman Kirkniemen kartano 08800 Lohja KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA 2017 Vesinäytteet kahdelta havaintopaikalta otettiin 28.2.2017. Työ tehtiin Kirkniemen kartanon toimeksiannosta.

Lisätiedot

Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017

Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017 4.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017 Karkkilan Hajakassa Kaupinojan valuma-alueella (23.087) sijaitsevan Kaitalammin vesinäytteet otettiin 3.8.2017

Lisätiedot

57 Siikajoen vesistöalue

57 Siikajoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 133(196) 57 Siikajoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 318 km 2 Järvisyys 2,2 % Vesistönro Vesistö + hanke Rakennetut MW GWh/a 57 Siikajoen vesistöalue 4,7 15,7

Lisätiedot

Helsingin Longinojan veden laatu ja veden laadun alueellinen vaihtelu

Helsingin Longinojan veden laatu ja veden laadun alueellinen vaihtelu Helsingin Longinojan veden laatu ja veden laadun alueellinen vaihtelu Longinoja Sijainti Maankäyttö Asuinalueet 36 % Kaupunkimainen maankäyttö 75 % Tutkimuskysymykset 1. Millainen on Longinojan veden laadun

Lisätiedot

PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA

PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA 1 YHTEYSTIEDOT Pyhäniemen uimarannan omistaja on Kihniön kunta, osoite: 39820 KIHNIÖ Päävastuullinen hoitaja on Kiinteistö Oy Pyhäniemi, osoite: 1 c/o Holiday Club Isännöinti, PL

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 32 Espoon vesistötutkimus vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Va.

Lisätiedot