ULKOMAALAISTAUSTAISET ESPOOSSA 2010
|
|
- Kirsi Kyllönen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ULKOMAALAISTAUSTAISET ESPOOSSA Tietoisku 10/2013 Kuva: Tuire Ruokosuo Vuoden lopussa Espoossa vakituisesti asuvista noin henkilöä oli ulkomaalaistaustaisia. Heidän osuutensa espoolaisista oli 9,9 %. Ulkomaalaistaustaisella tarkoitetaan henkilöä, joka on joko syntynyt ulkomailla ja on joko Suomen tai muun maan kansalainen tai syntynyt Suomessa, mutta on muun maan kansalainen. Ulkomaalaistaustaisista suurin ryhmä oli Lähi- ja Kaukoidässä syntyneet, joiden osuus oli yli neljännes ulkomailla syntyneistä. Toiseksi suurin ryhmä oli entisessä Neuvostoliitossa ja Venäjällä syntyneet 15 %:n osuudella. Kolmannella sijalla olivat afrikkalaiset ja baltialaiset, molempia oli noin 11%. Alueellisesti eniten ulkomaalaistaustaisia oli Otaniemen tilastoalueella, 19 % väestöstä. Alueelle on leimaaantavana pidettävä yliopistocampusta. Toiseksi eniten ulkomaalaistaustaisia oli Kanta-Espoossa. Vähiten heitä olii Nuuksio-Nupurissa ja Laaksolahdessa. Vuoden lopussa kaikista Espoossa asuvista ulkomaalaistaustaisista 48 % oli työssä ja noin 7 % työttömänä. Noin neljännes ryhmästä oli alle 14-vuotiaita lapsia tai opiskelijoita. Eläkeläisten osuus oli varsin alhainen, mutta ryhmään muut kuuluvien korkea, 16 %. Ryhmään kuuluvat muun muassa varusmiehet ja kotityötä tekevät ja muut työvoiman ulkopuolella olevat. Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Ulkomaalaistaustaisten taloudellinen aktiivisuus vaihteli sen mukaan, missä päin maailmaa heidän juurensa ovat ja mikä on ollut Suomeen tulon ajankohta ja taustat. Eniten työvoimaan kuuluvia oli entisen Neuvostoliiton alueelta lähtöisin olevissa, 69 %. Lasten ja opiskelijoiden osuus ryhmässä oli varsin matala, kun taas eläkeläisten osuus oli ryhmistä korkein, 8 %. Osalla ryhmästä on pitkä maahanmuuttohistoria ja tätä kautta ikärakenne ja historialliset tapahtumat vaikuttavat ryhmän rakenteeseen. Espoossa asuvien ulkomaalaistaustaisten työttömyysaste oli vuoden lopussa 13 % Kaikkien espoolaisten työttömyys oli 5,8 %. Korkein työttömyys oli Lähiidässä (mm. Irak, Turkki, Saudi-Arabia) syntyneillä. Työvoimaan kuuluvista lähes kolmannes oli työttömänä. Toiseksi korkein työttömyysprosentti oli Pohjois-Afrikasta (mm. Algeria, Egypti, Marokko) tulleilla, joista joka neljäs oli työttömänä.
2 ULKOMAALAISTAUSTAISET ESPOOSSA Vuoden lopussa Espoossa vakituisesti asuvista noin henkilöä oli ulkomaalaistaustaisia. Heidän osuutensa espoolaisista oli 9,9 %. Tässä selvityksessä ulkomaalaistaustaisella tarkoitetaan henkilöä, joka on joko syntynyt ulkomailla ja on joko Suomen tai muun maan kansalainen tai syntynyt Suomessa, mutta on muun maan kansalainen. Tilastoissa ulkomaalaistaustaisuutta kuvaamaan käytetään myös pelkästään kansalaisuutta tai äidinkieltä. Vuoden 2011 alussa Espoossa oli muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia henkilöä, mikä merkitsi 10,3 % väestöosuutta. Samaan aikaan ulkomaan kansalaisia espoolaisista oli eli 7,4 %. Tässä selvityksessä käytetään ulkomaalaistaustaisuuden määritelmänä kuitenkin synnyinmaan ja kansalaisuuden yhdistelmää. Lähi- ja Kaukoidässä syntyneet suurin ryhmä Ulkomaalaistaustaisista suurin ryhmä oli Lähi- ja Kaukoidässä syntyneet, joiden osuus oli yli neljännes ulkomailla syntyneistä. Toiseksi suurin ryhmä oli entisessä Neuvostoliitossa ja Venäjällä syntyneet 15 %:n osuudella. Kolmannella sijalla olivat afrikkalaiset ja baltialaiset, molempia oli noin 11 %. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Espoo yhteensä 5,8 9,9 11,0 14,5 7,6 11,1 4,7 26,2 2,1 Ruotsi Suomi Suur-Leppävaara 5,7 7,4 8,4 8,6 13,0 12,4 4,4 31,0 2,0 Länsi Eurooppa Baltian maat Suur-Tapiola 6,3 4,1 16,7 8,4 12,9 5,7 4,9 6,9 31,5 2,6 Entinen Neuvostoliitto ja Venäjä Muu Eurooppa Suur-Matinkylä 4,8 7,7 11,3 10,0 16,4 7,7 9,7 4,7 25,7 1,9 Afrikka Amerikka Suur-Espoonlahti 6,8 7,2 11,6 11,9 17,8 8,3 8,0 4,9 21,3 2,3 Lähi- ja Kaukoitä Suur-Kauklahti 9,4 11,5 10,2 16,6 16,2 2,5 12,9 2,7 15,0 2,9 Vanha Espoo 4,9 8,6 5,7 14,1 14,2 9,7 14,4 3,1 23,6 1,7 Pohjois-Espoo 10,2 5,4 12,5 14,3 15,7 5,4 6,1 6,6 21,8 2,1 Kuva 1. Ulkomaalaistaustaisten jakautuminen synnyinalueen mukaan suuralueittain Ulkomaalaistaustaiset Espoossa,Tietoisku 10/2013
3 Kuva 2. Ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä tilastoalueittain Alueellisesti eniten ulkomaalaistaustaisia oli Otaniemen tilastoalueella, 19 % väestöstä. Alueelle on leimaa-antavana pidettävä yliopistocampusta. Toiseksi eniten ulkomaalaistaustaisia oli Kanta- Espoon alueella, 17 %, ja kolmanneksi eniten Kilo-Karakalliossa ja lähes yhtä paljon Matinkylänväestössä, 14 %. Pienin todennäköisyys kohdata ulkomaalaistaustainen espoolainen oli Nuuksio-Nupurissa ja Laaksolahdessa. Lähes yhtä harvinaista kohtaaminen olisi Suvisaaristossa ja Saunalahdessa ja pohjoisimmassa Espoossa. Ulkomaalaistaustaiset Espoossa, Tietoisku 10/2013 3
4 Ulkomaalaistaustaisen väestön rakenne vaihteli selvästi suuralueittain. Ruotsissa syntyneiden osuus oli korkein Pohjois-Espoossa ja Suur-Kauklahdessa. Joka kymmenes näiden alueiden ulkomaalaistaustainen oli ruotsalaista alkuperää. Suomessa syntyneitä ulkomaan kansalaisia oli eniten Suur-Kauklahden ja Vanhan-Espoon ulkomaalaistaustaisissa. Henkilöitä, joiden juuret ovat muualla Länsi-Euroopassa kuin Suomessa ja Ruotsissa, oli eniten Suur-Tapiolan ulkomaalaisissa, liki 17 %. Toiseksi eniten heitä oli Pohjois-Espoon ulkomaalaistaustaisissa. Baltian maista lähtöisin olevia oli suhteellisesti eniten Suur-Kauklahdessa, 17 %. Suur-Matinkylän, Suur-Espoonlahden ja Suur-Kauklahden ulkomaalaistaustaisista % oli lähtöisin entisestä Neuvostoliitosta tai Venäjältä. Afrikassa syntyneitä oli eniten Vanha-Espoon ja Suur-Kauklahden ja amerikkalaisia Suur-Tapiolan ja Pohjois-Espoon ulkomaalaistaustaisissa. Suurin ulkomaalaisväestönosa, Lähi- ja Kaukoidässä syntyneet, oli keskimääräistä suurimpi ryhmä Suur-Tapiolassa, Suur-Leppävaarassa ja Suur-Matinkylässä, joissa sen osuus vaihteli %:iin ulkomailla syntyneistä. Yli puolet ulkomaalaistaustaisista työvoimassa Vuoden lopussa kaikista Espoossa asuvista ulkomaalaistaustaisista 48 % oli työssä ja noin 7 % työttömänä. Vuodesta työllisten osuus oli hieman kohonnut ja työttömien osuus laskenut. Noin neljännes ryhmästä oli alle 14-vuotiaita lapsia tai opiskelijoita. Pääasiallinen toiminta Työlliset 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 % 45,3 47,5 Työttömät 8, vuotiaat Opiskelijat, koululaiset 16,6 15,4 9,9 9,7 Eläkeläiset 4,5 4,4 Muut 15,8 15,9 Kuva 3. Ulkomaalaistaustaisten taloudellinen toiminta Espoossa ja Eläkeläisten osuus oli varsin alhainen, mutta ryhmään muut kuuluvien korkea, 16 %. Ryhmään kuuluvat muun muassa varusmiehet ja kotityötä tekevät ja muut työvoiman ulkopuolella olevat. Ryhmän suuruuteen vaikuttanevat kulttuuriset ja koulutukselliset tekijät. Vuodesta näiden ryhmien koko oli pysynyt lähes ennallaan lasten osuutta lukuun ottamatta, joka oli laskenut. Ulkomaalaistaustaisista miehistä työvoimaan kuului 59 % ja naisista puolet. Neljässä vuodessa miehien työvoimaan kuuluvuus oli hieman laskenut, mutta naisten kohonnut. 4 Ulkomaalaistaustaiset Espoossa,Tietoisku 10/2013
5 % 70,0 60,0 50,0 54,8 59,4 58,6 49,5 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Yhteensä Miehet Naiset Kuva 4. Ulkomaalaistaustaisten työvoimaan kuuluvuus Espoossa sukupuolen mukaan ja Koko väestöön verrattuna ulkomaalaistaustaisten työvoimaan kuuluvuus poikkesi selvästi. Kaikkien ulkomaalaistaustaisten työvoimaan kuuluvuus 55 %, mutta kaikkien espoolaisten hieman alempi 53 %. Taustalla lienee suureksi osaksi näiden ryhmien erilainen ikärakenne. Koko väestössä vanhojen ikäluokkien osuus on suurempi kuin ulkomaalaistaustaisilla. Miehillä ero oli varsin merkittävä. Ulkomaalaisten työvoimaan kuuluvuus oli 5 %-yksikköä suurempi kuin koko espoolaisväestön. Naisilla suhde oli päinvastainen. Kaikista espoolaisnaisista työvoimaan kuului 52 %, mutta ulkomaalaistaustaisista vain joka toinen. Vaikka ikäranne vaikuttaa suhteeseen ulkomaalaistaustaisten osuutta lisäävästi, muut tekijät kumoavat vaikutuksen ja kääntävät suhteen toisin päin. Taustalla ovat jo aiemmin mainitut kulttuurilliset ja koulutukselliset erot ja äärimmäisissä tapauksissa kieli-, luku- ja kirjoitustaitopuutteet. % 60,0 58,0 58,6 56,0 54,0 52,0 52,7 53,2 52,2 Ulkomaalaistaustaiset Kantaväestö 50,0 50,0 48,0 46,0 44,0 Yhteensä Miehet Naiset Kuva 5. Ulkomaalaistaustaisten ja kantaväestön työvoimaan kuuluvuus Espoossa Ulkomaalaistaustaiset Espoossa, Tietoisku 10/2013 5
6 Koska ulkomaalaistaustaisten ja koko väestön erilainen ikärakenne vaikuttaa työvoimaan kuuluvuus osuuteen, asiaa on hyvä tarkastella ottamalla ikä huomioon. Espoon ulkomaalaistaustaisista ei ole ikätietoja pääasiallisen toiminnan mukaan, mutta Espoosta yhdessä Kauniaisten kanssa tieto on saatavissa. Koska Kauniaisten ulkomaalaistaustaisten määrä on pieni, ei se suuresti vaikuta tarkastelun luotettavuuteen. Espoon kaikista vuotiaista työvoimaan kuului 76 %, mutta vastaavanikäisistä ulkomaalaistaustaisista 67 %. Ikä huomioituna ryhmien suhteet kääntyvät päinvastaisiksi. Työikäisistä miehistä työvoimaan kuului 76 % ja ulkomaalaistaustaisistakin 71 %. Naisilla ero oli huomattavasti suurempi. Työikäisistä ulkomaalaistaustaisista työvoimassa oli vain 62 % kun kaikilla naisilla osuus oli miesten tasoa ,8 75,6 76, ,9 70,7 Ulkomaalaistaustaiset Koko väestö % 65 62, Yhteensä Miehet Naiset Kuva 6. Työvoimaan kuuluvuus vuotiaissa Espoon ja Kauniaisten ulkomaalaistaustaisissa ja Espoon vuotiaissa Suur-Tapiolassa opiskelijoiden osuus ulkomaalaistaustaisista suurin Espoon suuralueet poikkesivat toisistaan selvästi sen suhteen, mistä päin maailmaa sen ulkomaalaistaustainen väestö on lähtöisin. Samoin suuralueet eroavat ulkomaalaistaustaisen väestönosansa taloudellisen aktiivisuuden suhteen. Ulkomaalaistaustaisten työvoimaan kuuluvuus oli selvästi muita korkeampi Pohjois-Espoossa. Seuraavalla sijalla olivat Vanha-Espoon ja Suur-Kauklahden ulkomailla syntyneet. Alhaisimmat työvoimaosuudet olivat Suur-Tapiolassa ja Suur-Matinkylässä, mikä selittynee sillä, että alueilla asuu paljon opiskelijoita. 6 Ulkomaalaistaustaiset Espoossa,Tietoisku 10/2013
7 i Alle 15-vuotiaiden lasten osuus ulkomaalaistaustaisista oli korkein Suur-Kauklahdessa, jossa heitä oli lähes viidennes. Selvästi muita matalammalla lasten osuus oli Suur-Tapiolassa, jossa taas opiskelijoiden osuus oli suurin. Myös Suur-Kauklahdessa asuvista ulkomaalaistaustaisista keskimääräistä useampi opiskeli. Eläkkeellä olevia oli eniten Suur-Tapiolassa ja vähiten lapsivaltaisessa Suur-Kauklahdessa. Työvoiman ulkopuolella olevia, kotitöistä huolehtivia oli eniten Suur-Tapiolassa ja Suur-Matinkylässä. Vähiten heitä oli Suur-Kauklahdessa ja Pohjois-Espoossa asuvissa ulkomaalaistaustaisissa. Pohjois- Espoo 63,8 60,6 13,4 15,5 6,4 7,7 12,6 12,1 Vanha Espoo 57,7 50,1 15,8 20,0 9,8 12,2 13,0 13,8 Suur- Kauklahti 56,3 55,3 18,4 17,8 10,9 7,7 11,5 15,1 Työvoima Suur- Espoonlaht 55,6 53,6 16,1 19,4 9,2 9,0 14,0 13, vuotiaat Suur- Matinkylä 55,3 51,0 16,6 18,1 8,3 10,8 14,7 15,0 Opiskelijat, koululaiset Eläkeläiset Suur- Tapiola 52,7 50,5 13,7 15,2 12,4 12,3 15,8 14,9 Muut Suur- Leppävaara 55,4 52,7 15,9 19,7 10,3 10,3 14,3 13,3 Espoo 53,3 15,4 16,6 9,7 9,9 15,9 15,8 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 7. Ulkomaalaistaustaisten taloudellinen toiminta suuralueittain Espoossa Ulkomaalaistaustaiset Espoossa, Tietoisku 10/2013 7
8 Kuvio 8. Alle 14-vuotiaiden osuus ulkomaalaistaustaisista tilastoalueittain Espoossa Entisestä Neuvostoliitosta tulleissa eniten työvoimaan kuuluvia Ulkomaalaistaustaisten taloudellinen aktiivisuus vaihteli sen mukaan, missä päin maailmaa heidän juurensa ovat ja mikä on ollut Suomeen tulon ajankohta ja taustat. Eniten työvoimaan kuuluvia oli entisen Neuvostoliiton alueelta lähtöisin olevissa, 69 %. Lasten ja opiskelijoiden osuus ryhmässä oli varsin matala, kun taas eläkeläisten osuus oli ryhmistä korkein, 8 %. Osalla ryhmästä on pitkä maahanmuuttohistoria ja tätä kautta ikärakenne ja historialliset tapahtumat vaikuttavat ryhmän rakenteeseen. 8 Ulkomaalaistaustaiset Espoossa,Tietoisku 10/2013
9 Toiseksi eniten työvoimaan kuuluvia oli ruotsalaistaustaisilla. Ryhmästä noin joka kymmenes oli alle 14-vuotias lapsi ja yhtä usea koululainen tai opiskelija. Eläkeikäisten osuus oli keskimääräistä korkeampi mutta kotitöitä tekevien alhaisempi. Kolmannella sijalla työvoimaan kuuluvaisuudessa olivat Baltian maista lähtöisin olevat. Heistäkin kymmenesosa oli lapsia, mutta opiskelijoiden osuus oli alhaisempi kuin ruotsalaistaustaisilla. Eläkeläisten osuus oli varsin vähäinen, mutta kotitöitä tekevien hieman keskimäärää korkeampi. Australia ja Oseania 50,5 16,2 4,5 24,3 Kauko-itä ja muu Aasia 56,1 9,3 12,9 18,9 Lähi-itä 48,0 8,8 14,0 25,7 Latinalainen Amerikka 54,5 11,4 12,4 17,6 Pohjois-Amerikka 41,8 26,5 8,2 19,2 Saharan eteläpuoleinen Afrikka Pohjois-Afrikka 62,4 8,0 13,0 3,0 9,0 22,2 20,9 Työvoima Muu Eurooppa 62,1 6,8 8,1 17, vuotiaat Entinen Neuvostoliitto Venäjä Baltian maat 29,5 68,8 63,8 38,9 0,17,6 17,0 10,3 7,8 15,1 8,6 16,8 Opiskelijat, koululaiset Eläkeläiset Muu Länsi-Eurooppa 55,1 17,7 7,4 13,6 Muut Muu pohjoismaa 46,3 25,6 10,3 10,3 Suomi 10,9 81,3 3,4 1,7 Ruotsi 67,0 9,9 9,7 Kaikki yhteensä 15,4 9,7 15,9 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 9. Ulkomaalaistaustaisten pääasiallinen toiminta Espoossa syntymämaan mukaan Alhaisin työvoimaan kuuluvuus oli Suomessa syntyneillä, joista vain joka kymmenes oli töissä tai työttömänä. Tästä ryhmästä alle 14-vuotiaita oli 81 %. Ryhmän nuori ikärakenne selittää sen keskittymisen näihin kahteen ryhmään. Toiseksi vähäisintä työvoimaan kuuluvuus oli Venäjällä syntyneillä, noin 30 %. Myös venäläistaustaisista suuri osa, 39 % oli iältään vasta alle 14-vuotias lapsi. Opiskelijoita heistä oli kuudesosa, mikä oli suurempi osuus kuin muissa ryhmissä. Myös eläkeläisiä venäläistaustaisissa oli keskimääräistä enemmän. Ehkä yllättävästikin pohjoisamerikkalaisissa oli kolmanneksi vähiten työvoimaan kuuluvia. Joka neljäs ryhmään kuuluva oli koululainen tai opiskelija. Merkille pantavaa on ryhmän muu suuri osuus pohjoisamerikkalaisissa. Ryhmän muu (kotitaloustyötä tekevät ja muut työvoiman ulkopuolella olevat) osuus oli korkein Lähi-idästä lähtöisin olevilla, joilla se ylitti neljäsosan. Heistä kuitenkin keskimääräistä useampi opiskeli, mutta työvoimaan kuuluvia oli vain 48 %. Myös Australiasta ja Oseaniasta lähtöisin olevista neljäsosa kuului ryhmään muut. Heistä harva oli opiskelija, mutta lapsia oli keskimääräistä enemmän. Ulkomaalaistaustaiset Espoossa, Tietoisku 10/2013 9
10 Synnyinalue Australia ja Oseania Kauko-Itä ja muu Aasia Lähi-Itä Latinalainen Amerikka Pohjois-Amerikka Saharan eteläp. Afrikka Pohjois-Afrikka Muu Eurooppa Entinen Neuvostoliitto Venäjä Baltian maat Muu Länsi-Eurooppa Muu Pohjoismaa Ruotsi Suomi Kaikki yht. 50,5 43,5 56,1 53,8 48,0 48,7 54,5 52,0 41,8 43,0 52,1 62,4 64,5 62,1 59,8 68,8 63,9 29,5 28,1 63,8 64,8 55,1 55,6 46,3 42,8 67,0 65,3 10,9 16,2 53,3 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 % Kuva 10. Ulkomaalaistaustaisten työvoimaan kuuluvuus synnyinalueen mukaan Espoossa ja Lähi-idässä syntyneiden työttömyys korkein Espoossa asuvien ulkomaalaistaustaisten työttömyysaste oli vuoden lopussa 13 %. Kaikkien espoolaisten työttömyys oli 5,8 %. Korkein työttömyys oli Lähi-idässä (mm. Irak, Turkki, Saudi- Arabia) syntyneillä. Työvoimaan kuuluvista lähes kolmannes oli työttömänä. Lähi-idästä lähtöisin olevien työttömyys oli kuitenkin laskenut vuodesta. Toiseksi korkein työttömyysprosentti oli Pohjois-Afrikasta (mm. Algeria, Egypti, Marokko) tulleilla, joista joka neljäs oli työttömänä. Heilläkin työttömyys oli kehittynyt parempaan suuntaan neljän vuoden aikana. Saharan eteläpuolisesta Afrikasta lähtöisin olevista työvoimaan kuuluvusta runsas viidesosa oli työttömänä. Heillä oli tapahtunut merkittävä parannus työllisyystilanteessa vuodesta. 10 Ulkomaalaistaustaiset Espoossa,Tietoisku 10/2013
11 Muu Pohjoismaa 4,1 3,2 Muu tai tunt. 3,4 16,2 Pohjois-Amerikka 3,8 5,5 Ruotsi 6,8 10,3 Australia ja Oseania 5,4 Baltian maat 6,7 Muu Länsi-Eurooppa 7,6 Suomi 5,2 8,9 Kauko-Itä ja muu Aasia 12,5 17,0 Kaikki yht. 14,9 13,0 Entinen Neuvostoliitto 15,6 14,5 Latinalainen Amerikka 16,1 14,7 Muu Eurooppa 15,0 20,1 Venäjä 13,3 18,4 Saharan eteläp. Afrikka 22,0 26,3 Pohjois-Afrikka 24,3 27,7 Lähi-Itä 30,0 32,5 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 % Kuva 11. Ulkomaalaistaustaisten työttömyysaste syntymämaan mukaan Espoossa ja Harvinaisinta työttömyys oli niillä joiden taustat olivat muissa Pohjoismaissa kuin Ruotsissa. Myös Pohjois-Amerikasta ja Ruotsista lähtöisin olevien työttömyysaste oli alhainen. Australiasta ja Oseaniasta, Baltian maista ja Venäjältä lähtöisin olevien sekä Suomessa syntyneiden työllisyystilanne oli huonontunut vuoteen verrattuna. Muilla ryhmillä työttömyyden osuudet olivat kehittyneet parempaan suuntaan neljässä vuodessa. Ulkomaalaistaustaiset Espoossa, Tietoisku 10/
12 Sammandrag I slutet av bodde det i Esbo cirka personer med utländsk bakgrund. Deras andel av Esboborna var 9,9 procent. Med en person med utländsk bakgrund avses en person som antingen är född utomlands och har finskt eller utländskt medborgarskap eller som är född i Finland men har utländskt medborgarskap. Den största gruppen bland personer med utländsk bakgrund var personer födda i Mellanöstern eller Fjärran östern. De utgjorde en fjärdedel av personer med utländsk bakgrund. Den näst största gruppen, som utgjorde 15 procent, var personer födda i forna Sovjetunionen och Ryssland. På tredje plats fanns personer från Afrika eller de baltiska länderna, cirka 11 procent av vardera. I statistikområdet Otnäs fanns det regionalt sett mest personer med utländsk bakgrund, där de utgjorde 19 procent av befolkningen. Ett universitetscampus sätter sin prägel på området. Den näst största andelen personer med utländsk bakgrund bodde i Stam-Esbo. Andelen var minst i Noux-Nupurböle och i Dalsvik. I slutet av förvärvsarbetade 48 procent av personerna med utländsk bakgrund medan 7 procent var arbetslösa. En fjärdedel av gruppen utgjordes av barn under 14 år eller av studerande. Pensionärernas andel var relativt liten, men andelen personer i gruppen "övriga" var hög, 16 procent. Till gruppen hör bland annat värnpliktiga, hushållsarbetande och andra som står utanför arbetslivet. Den ekonomiska aktiviteten hos personer med utländsk bakgrund varierade beroende på var de hade sina rötter samt när och varför de kommit till Finland. Sysselsättningsgraden var högst bland personer som kommit från det forna Sovjetunionens område, 69 procent. Andelen barn och studerande i gruppen var relativt låg, medan pensionärernas andel var den högsta bland olika grupper, 8 procent. En del personer i gruppen har en lång invandringshistoria och därmed påverkar åldersstrukturen och de historiska händelserna gruppens struktur. Arbetslöshetsgraden bland personer med utländsk bakgrund var 13 procent i Esbo i slutet av. Arbetslöshetsgraden bland alla Esbobor var 5,8 procent. Arbetslöshetsgraden var högst bland per-soner från Mellanöstern (bl.a. Irak, Turkiet, Saudiarabien). Av personer som hör till arbetskraften var nästan en tredjedel arbetslösa. Den näst största arbetslöshetsprocenten fanns bland personer från Nordafrika (bl.a. Algeriet, Egypten, Marocko) varav en fjärdedel var arbetslösa. Julkaisun jakelu ja yhteystiedot: Palveluliiketoimi, Kaupunkitieto PL 631, ESPOON KAUPUNKI Jakelu: puh. (09) ISSN Lisätietoja: Arja Munter, puh Palveluliiketoimi, Kaupunkitieto Espoon kaupunki etunimi.sukunimi@espoo.fi
ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA
ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla
LisätiedotULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007
ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,
LisätiedotVIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA
VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 3/2015 Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Tilastokeskuksen vieraskielisten asumista koskevat tiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja. Tuolloin Espoossa
LisätiedotESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013
ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 Tietoisku 6/2013 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat
LisätiedotESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015
ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015 Tietoisku 6/2015 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat
LisätiedotESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011
ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011 Tietoisku 6/2011 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys
LisätiedotESPOON VÄESTÖRAKENNE 2015 / 2016
ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2015 / 2016 Tietoisku 8/2016 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat
LisätiedotTILASTOKATSAUS 6:2015
TILASTOKATSAUS 6:2015 6.10.2015 ULKOMAALAISTAUSTAISEN VÄESTÖN PÄÄASIALLINEN TOIMINTA VANTAALLA VUONNA 2012 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan Suomessa asuvat henkilöt, jotka ovat joko
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016 Tietoisku 11/2016 Sisällys 1. Asuntokuntien koko pysyi samana 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys
LisätiedotAsuntokunnat ja perheet 2007 TIETOISKU 9/2007. Sisällys
Asuntokunnat ja perheet 2007 TIETOISKU 9/2007 Sisällys 1 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 1.1 Asuntokuntien määrä ja koko 2 PERHEET 2.1 Perhetyyppi 2.2 Lapsiperheet 2.3 Perheiden äidinkieli Kuva: Ee-mailin toimitus
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014 Tietoisku 8/2014 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pysynyt ennallaan 2. Perheiden keskikoko hieman pienentynyt 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys
LisätiedotESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA
ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA Tietoisku 3/2011 Kuva: Teija Jokiranta Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 aikana Espooseen muuttaneista oli nuoria vähemmän kuin koko
LisätiedotTilastokatsaus 6:2014
Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka
LisätiedotPIIRTEITÄ ESPOON RUOTSINKIELISISTÄ
PIIRTEITÄ ESPOON RUOTSINKIELISISTÄ Tietoisku 12/2009 Sisällys Ruotsinkielisyys suuralueittain Ruotsinkielisten ikärakenne keskimäärää vanhempi Ruotsinkielisillä vähemmän työttömyyttä Ruotsinkielinen nuori
LisätiedotEspoon väestö kasvoi yli 3000 hengellä vuonna 2006 TIETOISKU 6/2007 VÄESTÖ Sisällys. Tiivistelmä
Espoon väestö kasvoi yli 3000 hengellä vuonna 2006 TIETOISKU 6/2007 VÄESTÖ 1.1.2007 Sisällys 1 VÄESTÖN MÄÄRÄ 1.1 Väestön määrän kehitys 1.2 Väestön määrä alueittain 1.3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku
LisätiedotTYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2013
TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2013 Tietoisku 1/2016 Sisällys 1 Väestön pääasiallinen toiminta 2 Koulutustaso 3 Tulot 4 Työvoiman rakenne 5 Työpaikkarakenne 6 Työpaikkaomavaraisuus 7 Sukkulointi Kuvaaja: Jussi Helimäki
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008 Tietoisku 13/2008 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten yksin eläjiä 2. Lapsettomia pareja entistä enemmän 3. Viidennes lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä 4. Kielikirjo perheissä
LisätiedotESPOON VÄESTÖRAKENNE 2011 / 2012
ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2011 / 2012 Tietoisku 6/2012 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat
LisätiedotVIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA
VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 11/2010 Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2009 alussa Espoossa asui 19 400 henkilöä. joiden äidinkieli oli jokin muu kuin suomi
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2015
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2015 Tietoisku 9/2015 Sisällys 1. Asuntokuntien koko pysyi samana 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys
LisätiedotTIETOISKU 2/
TIETOISKU 2/2007 21..2007 TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 20 Arja Munter Tiivistelmä Vuoden 20 lopussa espoolaisia oli 227 472 henkeä. Heistä kuului työvoimaan 123 0 henkeä eli yli puolet, 54%. Työvoimassa olevien
LisätiedotTIETOISKU 10/
TIETOISKU 10/2006 8.11.2006 TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 20 Arja Munter Tiivistelmä Vuoden 20 lopussa espoolaisista 54 % eli 121 423 henkeä kuului työvoimaan. Työvoimaan kuuluvuus oli hieman laskenut vuonna 20.
LisätiedotTIETOISKU 6/
TIETOISKU 6/2006 15..2006 TYÖTTÖMYYS LASKI ESPOOSSA VUODEN 2005 AIKANA Espoossa oli työttömänä vuodenvaihteessa 2005/ 2006 7 478 henkilöä. Vuoden aikana työttömien määrä vähentyi noin 500 hengellä. Työttömistä
LisätiedotULKOMAALAISTAUSTAISET NYT JA TULEVAISUUDESSA
ULKOMAALAISTAUSTAISET NYT JA TULEVAISUUDESSA Tietoisku 2/2013 Kuva: Tuire Ruokosuo Vuoden 2010 Tilastokeskuksen syntyperältään ulkomaalaista väestöä koskevassa aineistossa on otettu huomioon myös toisen
LisätiedotSuur-Kauklahti; koko väestö ja v * 2016* Suur-Kauklahti; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v.
- 72-5 SUUR-KAUKLAHTI 51 Kanta-Kauklahti 52 Kurttila-Vanttila 1 Suur-Kauklahti; koko väestö ja 16-64 v. 1.1.1986-216 8 6 4 Yht. 16-64 v 2 16 14 12 1 8 6 4 2 Suur-Kauklahti; ikäryhmät -6, 7-15 ja 65- v.
LisätiedotTietoisku 7/2008. Sisällys. Arja Munter skushallin Kehit. tämis- - ja tutkimusryhmä
ESPOON VÄESTÖR TÖRAKENNE 200 007 / 2008 Tietoisku 7/2008 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009 Tietoisku 10/2009 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten yksin asuvia 2. Lapsettomia pareja entistä enemmän 3. Viidennes lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä 4. Kielikirjo perheissä
LisätiedotPIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA
PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA Tietoisku 1/2008 Sisällys Senioreiden määrä ja ikä Ikäihmisten asuminen Koulutustaso Tulot Kuva: Petri Lintunen Tiivistelmä Vuoden 2007 alussa espoolaisista joka kymmenes,
LisätiedotTYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2005
TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2005 Tietoisku 15/2008 Sisällys 1 Väestö 1.1 Väestön pääasiallinen toiminta 1.2 Väestön koulutustaso 2 Työvoima 2.1 Työvoimaan kuuluvuus 2.2 Työllinen työvoima 2.3 Työtön työvoima 3
LisätiedotSuur-Espoonlahti; koko väestö ja v * 2016* Suur-Espoonlahti; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v.
- 54-4 SUUR-ESPOONLAHTI 41 Kanta-Espoonlahti 42 Saunalahti 43 Nöykkiö-Latokaski 44 Kaitaa 45 Suvisaaristo Suur-Espoonlahti; koko väestö ja 16-64 v. 1.1.1986-216 6 5 4 3 2 1 1986 1991 1996 21 26 211* 216*
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2010
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2010 Tietoisku 8/2010 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten pieniä asuntokuntia 2. Lapsettomien parien osuus perheistä kasvaa 3. Yksinhuoltajaperheiden osuus pysynyt ennallaan 4.
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2011
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2011 Tietoisku 8/2011 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pienentynyt 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Yksilapsisuus yleisintä Suur-Matinkylässä 4. Perheiden kaksikielisyys
LisätiedotSuur-Leppävaara; koko väestö ja v * 2016*
- 6-1 SUUR-LEPPÄVAARA 11 Kanta-Leppävaara 13 Kilo-Karakallio 14 Laaksolahti 15 Viherlaakso-Lippajärvi 16 Sepänkylä Suur-Leppävaara; koko väestö ja 16-64 v. 1.1.1986-216 7 6 5 4 3 2 1 1986 1991 1996 21
LisätiedotSuur-Matinkylä; koko väestö ja v * 2016* Suur-Matinkylä; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v.
- 42-3 SUUR-MATINKYLÄ 31 Matinkylä 32 Olari 33 Henttaa-Suurpelto Suur-Matinkylä; koko väestö ja 16-64 v. 1.1.1986-216 5 4 3 2 Yht. 16-64 v 1 1986 1991 1996 21 26 211* 216* 7 6 5 4 3 2 1 Suur-Matinkylä;
LisätiedotSuur-Tapiola; koko väestö ja v * 2016* Suur-Tapiola; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v. 1.1.
- 24-2 SUUR-TAPIOLA 21 Kanta-Tapiola 22 Otaniemi 23 Haukilahti-Westend 24 Mankkaa 25 Laajalahti 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Suur-Tapiola; koko väestö ja 16-64 v. Yht. 16-64 v Suur-Tapiola; ikäryhmät -6, 7-15
LisätiedotTYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2012
TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2012 Tietoisku 1/2015 Sisällys 1 Väestön pääasiallinen toiminta 2 Koulutustaso 3 Työvoiman rakenne 4 Työpaikkarakenne 5 Työpaikkaomavaraisuus 6 Sukkulointi Kuvaaja: Tuire Ruokosuo Arja
LisätiedotPohjois-Espoo; koko väestö ja v * 2016* Pohjois-Espoo; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v. 1.1.
- 96-7 POHJOIS-ESPOO 71 Vanhakartano-Röylä 72 Kalajärvi-Lakisto 14 12 1 8 6 4 2 Pohjois-Espoo; koko väestö ja 16-64 v. 1.1.1986-216 1986 1991 1996 21 26 211* 216* Yht. 16-64 v 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Pohjois-Espoo;
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2012
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2012 Tietoisku 9/2012 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko ennallaan 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys
LisätiedotTYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2011
TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2011 Tietoisku 1/2014 Sisällys 1 Väestön pääasiallinen toiminta 2 Koulutustaso 3 Työvoiman rakenne 4 Työpaikkarakenne 5 Työpaikkaomavaraisuus 6 Sukkulointi Kuvaaja: Vladimir Pohtokari
LisätiedotTILASTOKATSAUS 9:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 9:2016 1 25.5.2016 VÄESTÖN PÄÄASIALLINEN TOIMINTA HENKILÖN SYNTYPERÄN MUKAAN HELSINGINSEUDULLA JA KOKO MAASSA 2000 2014 Tässä tilastokatsauksessa tarkastellaan Vantaan
LisätiedotVanha-Espoo; koko väestö ja v * 2016* Vanha-Espoo; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v. 1.1.
- 81-6 VANHA-ESPOO 61 Kanta-Espoo 62 Muurala-Gumböle 63 Bemböle 64 Nuuksio-Nupuri 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Vanha-Espoo; koko väestö ja 16-64 v. 1.1.1986-216 Yht. 16-64 v 6 5 4 3 2 1 Vanha-Espoo; ikäryhmät
LisätiedotHelsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.
Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 1.1.2010-2030 Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.2010 Ulkomaan kansalaisten ja vieraskielisten määrä Helsingin seudulla
LisätiedotTYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2009
TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2009 Tietoisku 2/2012 Sisällys 1 Väestön pääasiallinen toiminta 2 Koulutustaso 3 Työvoiman rakenne 4 Työpaikkarakenne 5 Työpaikkaomavaraisuus Kuva: Petri Lintunen Arja Munter Asiakirjahallinto-,
LisätiedotVÄESTÖNMUUTOKSET 2013
VÄESTÖNMUUTOKSET 2013 Tietoisku 7/2014 Sisällys 1 Espoon saama muuttovoitto väheni hieman 2 Muuttovoitto Helsingistä supistui 3 Muuttaneiden koulutustaso laski jälleen 4 Espoon sisällä Suur- Kauklahti
LisätiedotA L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö
A L K U S A N A T Perhe- ja asuntokuntatyyppi vaihtelee pääkaupunkiseudun kunnissa. Espoossa ja Vantaalla perheet ja asuntokunnat ovat tyypiltään melko samanlaisia, mutta Helsingissä esimerkiksi lapsettomien
LisätiedotVäestön pääasiallinen toiminta - Befolkningens huvudsakliga verksamhet, LOHJA - LOJO % väestöstä - % av befolkningen
Befolkningens huvudsakliga verksamhet, LOHJA - LOJO % väestöstä - % av befolkningen 20,3 20,4 20,5 20,7 21,1 21,2 21,5 22,4 22,5 23,7 23,2 23,7 23,6 24,6 25,4 5,4 5,5 5,8 5,7 6,4 6,5 6,3 6,5 6,4 6,6 6,4
LisätiedotASUNTOKUNTIEN TALOUDELLINEN TAUSTA 2013
ASUNTOKUNTIEN TALOUDELLINEN TAUSTA 2013 Tietoisku 4/2016 Kuvaaja: Lea Keskitalo Vuonna 2013 suomalaisen asuntokunnan keskimääräiset tulot olivat noin 48 200 euroa. Pääkaupunkiseudulla Kauniaisissa tulot
LisätiedotUlkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla
Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla Lapsen paras yhdessä enemmän -kehittämispäivä 11.10.2017 Pasi Saukkonen Ulkomaalaistaustaisten väestöryhmien kehitys Helsingissä 1991-2017 100
LisätiedotVäestö ja perheet 2004 / 2005
TILASTOJA ESPOOSTA 1/2005 Väestö ja perheet 2004 / 2005 Arja Munter ESPOON KAUPUNKI KEHITTÄMIS- JA TUTKIMUSRYHMÄ Esbo stads utvecklings och utrednings grupp City of Espoo Research and Development 2005
LisätiedotTILASTOKATSAUS 7:2018
Tilastokatsaus 6:12 TILASTOKATSAUS 7:18 1 17.12.18 SUOMALAIS- JA ULKOMAALAISTAUSTAISEN VÄESTÖN PÄÄASIAL- LINEN TOIMINTA VANTAALLA 00 16 Tässä tilastokatsauksessa tarkastellaan Vantaan väestön pääasiallista
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009
TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 Reijo Ailasmaa +358 29 524 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin
LisätiedotESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA 2013
ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA 2013 Tietoisku 3/2016 Kuva: Eemail/Lehdentekijät Hanna Jantunen Espoon kaupunki Konserniesikunta Strategia ja kehittäminen Vuonna 2013 Espooseen muutti yhteensä 18 307 henkeä,
LisätiedotAjankohtaista kunta- ja aluetiedoista
Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys
LisätiedotPOHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012
POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012 TYÖLLISYYSKATSAUS Marraskuu 2012 Lisätiedot: Olli Peltola puh +358 50 312 8727 Pohjanmaan työllisyyskatsaus
LisätiedotNuoren tukeminen on poikiva sijoitus
Nuoren tukeminen on poikiva sijoitus IV Ohjaamo-päivät 16. 17.3.2016, Vantaa Nuorten tukeminen kannattaa aina tilastoista arkikokemuksiin Pekka Myrskylä, kehittämispäällikkö (eläk.), Tilastokeskus 6100000
LisätiedotTyöttömyyskatsaus Toukokuu 2019
Turun työttömyysaste kuukausittain 1/2016-5/2019 20 18 16 14 12 2016 2017 2018 2019 10 10,8 8 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Työttömyyskatsaus Toukokuu 2019 Konsernihallinto/Strategia
LisätiedotTILASTOKATSAUS 4:2017
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui
LisätiedotMoona monikultturinen neuvonta
Moona monikultturinen neuvonta Maahanmuuttajat Oulun Eteläisessä tilastojen valossa Väkiluku n. 88 500 asukasta (2015) Vuonna 2015 alueella asui 1094 syntyperältään ulkomaalaista ja 876 ulkomaan kansalaista.
LisätiedotVäestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015
Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestörakenne 2014 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.
LisätiedotVäestön pääasiallinen toiminta Befolkningens huvudsakliga verksamhet, LOHJA LOJO (vuoden 2016 aluerajat områdesindelningen år 2016)
100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Väestön pääasiallinen toiminta LOHJA LOJO (vuoden 2016 aluerajat områdesindelningen år 2016) 8962 9014 9157 9284 9554 9719 9942 10168 10562 10741
LisätiedotTILASTOKATSAUS 16:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä
LisätiedotESPOON VÄESTÖRAKENNE 2013 / 2014
ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2013 / 2014 Tietoisku 5/2014 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat
LisätiedotMaahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella
Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat
LisätiedotVÄESTÖNMUUTOKSET 2008
VÄESTÖNMUUTOKSET 2008 Tietoisku 9/2009 Sisällys 1 Espooseen muutto vilkastui, kunnan sisäiset muutot vähenivät 2 Muuttotappio muualle Suomeen pieneni, ulkomailta voittoa 3 Muuttaneiden koulutustaso on
LisätiedotKuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015
Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 215 Tilastotiedote 7 /216 Vuoden 216 alussa Kuopiossa asui 2691 ulkomaan kansalaista, 2,4 % väestöstä. Vuoden 215 aikana ulkomaan kansalaisten määrä kasvoi
LisätiedotEspoo alueittain 2015: Analyysit teemoittain ja suuralueittain
Espoo alueittain 2015: Analyysit teemoittain ja suuralueittain Tietoisku 7/2016 Kuvat: Marko Oikarinen Suurin osa espoolaisista asuu kaupungin eteläpuolella. Ikärakenteeltaan väestö on nuorempaa kuin Suomessa
LisätiedotToimintaympäristön tila Espoossa Väestöennusteet. Konserniesikunta, Strategiayksikkö Kaupunkitutkimus TA Oy, Seppo Laakso 24.4.
Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Väestöennusteet Konserniesikunta, Strategiayksikkö Kaupunkitutkimus TA Oy, Seppo Laakso 24.4.2018 Väestöennusteet Sisällys: Espoon kaupungin ja Helsingin seudun väestöprojektiot
LisätiedotMaahanmuutto ja maahanmuuttajat Itä-Suomen ELY-alueella
Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Itä-Suomen ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Kuopio 21.11.2014 Villiina Kazi Asiantuntija Maahanmuuton määrä kasvaa mutta myös tasaantuu
LisätiedotVäestönmuutokset 2006 TIETOISKU 8/2007. Sisällys
Väestönmuutokset 2006 TIETOISKU 8/2007 Sisällys 1 MUUTTOLIIKE 1.1 Muuttojen määrä 1.2 Kuntien välinen muuttoliike ja siirtolaisuus 1.3 Espoon sisäinen muuttoliike 1.4 Kokonaismuuttotase suuralueittain
LisätiedotMaahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella
Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus 14.1.215 Villiina Kazi Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat keskittyvät
LisätiedotESPOO ALUEITTAIN 2011
ESPOO ALUEITTAIN 2011 Tietoisku 4/2012 Suurin osa espoolaisista asuu kaupungin eteläpuolella. Ikärakenteeltaan väestö on erittäin nuorta. Alueittain ikääntyneiden osuus vaihtelee 19 %:n asti. Vieraskieliset
LisätiedotTILASTOKATSAUS 5:2018
Tilastokatsaus 6:12 TILASTOKATSAUS 5:18 1 10.9.18 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 08 17 Työttömyysaste oli Vantaalla tasan 10 prosenttia vuoden 17 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli peräti 1,9 prosenttiyksikköä, mikä
LisätiedotVäestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015
Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.
LisätiedotAjankohtainen tilanne maahanmuuttokysymyksissä Hallintotuomioistuinpäivä Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö
Ajankohtainen tilanne maahanmuuttokysymyksissä 2.2.2016 Hallintotuomioistuinpäivä Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö Eurooppa ja maahanmuuttopaineet 1. Tilannekuvaa 2. EU:n toimenpiteet 3. Suomen
LisätiedotVÄESTÖNMUUTOKSET 2007
VÄESTÖNMUUTOKSET 2007 Tietoisku 9/2008 Sisälly s Sisällys MUUTTOLIIKE 1 Muuttojen määrä 2 Kuntien välinen muuttoliike ja siirtolaisuus 3 Muuttaneiden koulutustaso 4 Espoon sisäinen muuttoliike 5 Kokonaismuuttotase
LisätiedotTILASTOKATSAUS 3:2019
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 3:2019 1 8.10.2019 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 2009 2018 Työttömyysaste oli Vantaalla 8,7 prosenttia vuoden 2018 lopussa, mikä oli 1,3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisenä
LisätiedotTyöttömyyskatsaus Heinäkuu 2019
Turun työttömyysaste kuukausittain 1/2016-7/2019 20 18 16 14 12 13,0 2016 2017 2018 2019 10 8 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2019 Konsernihallinto/Strategia
LisätiedotTIETOISKU 15/
TIETOISKU 15/25 30.12.25 TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 22 Arja Munter Tiivistelmä Pääkaupunkiseudulla asuvien 15 vuotta täyttäneiden koulutustaso oli korkeampi kuin koko maassa. Pääkaupunkiseutulaisista joka kolmas
LisätiedotVÄESTÖNMUUTOKSET 2011
VÄESTÖNMUUTOKSET 2011 Tietoisku 7/2012 Sisällys 1 Espooseen muutto vilkastui ja muuttovoitto kasvoi 2 Muuttotappio muulle Helsingin seudullepieneni, ulkomailta voittoa 3 Muuttaneiden koulutustaso laski
LisätiedotVIIVOJA YKSINASUVAN MUOTOKUVASTA
VIIVOJA YKSINASUVAN MUOTOKUVASTA Tietoisku 15/2011 Sisällys Yksinasumisen yleisyys Yksinäisasuntokunnassa yleisimmin nainen Yksinasuminen kuuluu nuoruuteen Joka toinen yksinasuva ollut aina naimaton Kartanossa
LisätiedotTyöttömyyskatsaus Tammikuu 2019
Turun työttömyysaste kuukausittain 1/2016-1/2019 20 18 16 14 12 11,9 2016 2017 2018 2019 10 8 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Työttömyyskatsaus Tammikuu 2019 Konsernihallinto/Strategia
LisätiedotVäestön pääasiallinen toiminta Lahdessa ja suurimmissa kaupungeissa 2010
Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 26.0.2012 Väestön pääasiallinen toiminta Lahdessa ja suurimmissa kaupungeissa 2010 LAHDEN VÄESTÖN PÄÄASIALLINEN TOIMINTA 2010 Viimeisten 20 vuoden aikana Lahden
LisätiedotPOHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: heinäkuu 2012 Sysselsättningsöversikt: juli 2012
POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: heinäkuu 2012 Sysselsättningsöversikt: juli 2012 TYÖLLISYYSKATSAUS heinäkuu 2012 Lisätiedot: Jorma Höykinpuro puh +358 50 3128568 ja Olli Peltola puh +358 50 312
LisätiedotTIETOISKU 9/
TIETOISKU 9/005 0.10.005 KUNNALLISVAALIT ESPOOSSA VUONNA 004 Santeri Paakko 30 5 6 5 4 1996 000 004 0 15 14 13 13 14 13 13 11 10 8 9 8 7 7 5 0 4 4 4 4 3 3 3 3 3 1 1 1 Kok SDP Vihr. RKP Kesk. Sit. Vas.
LisätiedotNuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö
Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö 16.09.2016 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010
LisätiedotPOHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: September 2013
POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: September 2013 TYÖLLISYYSKATSAUS Syyskuu 2013 Lisätiedot: Jorma Höykinpuro puh +358 50 312 8568 ja Olli Peltola tfn +358 50
LisätiedotVÄESTÖNMUUTOKSET 2010
VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 Tietoisku 7/2011 Sisällys 1 Espooseen muutto vilkastui ja muuttovoitto kasvoi 2 Muuttotappio muualle Suomeen kääntyi voitoksi 3 Muuttaneiden koulutustaso nousi 4 Espoon sisällä SuurEspoonlahti
LisätiedotPOHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: september 2012
POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: september 2012 TYÖLLISYYSKATSAUS Syyskuu 2012 Lisätiedot: Jorma Höykinpuro puh +358 50 3128568 ja Olli Peltola puh +358 50
LisätiedotVäestön pääasiallinen toiminta 2014
Irja Henriksson 30.12.2016 Väestön pääasiallinen toiminta 2014 Lahden väkiluku oli vuoden 2014 lopussa 118 644, josta työvoimaan kuului 56 877 henkilöä eli 47,9 % koko väestöstä. Loput 61 767 henkilöä
LisätiedotTIETOISKU 7/
TIETOISKU 7/2003 30.7.2003 EDUSKUNTAVAALIT ESPOOSSA 2003 Kok. 28,5 34,1 35,4 SDP 17,6 19,5 23,1 Vihr. 9,9 12,6 12,8 Kesk. 4,4 7,1 11,0 RKP 8,6 10,2 12,1 Vas. 6,7 6,9 7,3 KD PS Lib. 3,3 2,5 1,6 1,5 0,2
LisätiedotVÄESTÖNMUUTOKSET 2015
VÄESTÖNMUUTOKSET 2015 Tietoisku 10/2016 Sisällys 1 Espoon saama muuttovoitto supistui 2 Muuttovoitto Etelä- Suomesta kasvoi 3 Muuttaneiden koulutustaso kohosi 4 Espoon sisällä Suur- Kauklahti muuttovoittaja
LisätiedotMaahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella
Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat
LisätiedotTilastokatsaus 9:2014
Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien
LisätiedotMaahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle
Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Pohjois-Pohjanmaa; Pohjanmaa; 3,8 Etelä-Pohjanmaa; 1,2 2, Kainuu;,6 Lappi; 1, Keski-Suomi; 2, Pohjois-Savo; 1, Pohjois-Karjala; 2,2 Etelä-Savo; 1,3 Kaakkois-Suomi;,
LisätiedotTyömarkkinat, sukupuoli
Työmarkkinat, maahanmuuttajuus ja sukupuoli VTT Annika Forsander Eurooppalaisen maahanmuuton II maailmansodan jälkeiset vaiheet... Toisen maailmansodan jälkeen alkoi eurooppalaisen muuttoliikkeen ensimmäinen
LisätiedotVäestörakenne 2018/2019
218/219 Tietoisku 5/219 Kuva: Jussi Helimäki Espoon väkiluku oli 283 632 henkeä vuodenvaihteessa 218/219. Vuonna 218 Espoo sai väestönlisäystä 4 588 henkeä eli 1,6 prosenttia. Väestönkasvu oli hieman yli
LisätiedotTILASTOKATSAUS 15:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,
LisätiedotVaasan väestö vuonna /2019. REETTA MARTTINEN Tilastosuunnittelija, Kaupunkikehitys
Vaasan väestö vuonna 2018 07/2019 REETTA MARTTINEN Tilastosuunnittelija, Kaupunkikehitys 8.7.2019 Vaasan väestö vuonna 2018 Vaasan väkiluku oli 67 552 vuonna 2018. Vaasan väkiluku kasvoi 160 asukkaalla
LisätiedotUUSIMAA KANSAINVÄLISTYY Työllistyvätkö ulkomaalaiset? Uudenmaan liiton julkaisuja E 126-2013
Uudenmaan liiton julkaisuja E 126-2013 UUSIMAA KANSAINVÄLISTYY Työllistyvätkö ulkomaalaiset? Uudenmaan liiton julkaisuja E 126 2013 ISBN 978-952-448-371-1 ISSN 2341-8885 Ulkoasu: Anni Levonen Valokuvat:
Lisätiedot