ULKOMAALAISTAUSTAISET ESPOOSSA 2010

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ULKOMAALAISTAUSTAISET ESPOOSSA 2010"

Transkriptio

1 ULKOMAALAISTAUSTAISET ESPOOSSA Tietoisku 10/2013 Kuva: Tuire Ruokosuo Vuoden lopussa Espoossa vakituisesti asuvista noin henkilöä oli ulkomaalaistaustaisia. Heidän osuutensa espoolaisista oli 9,9 %. Ulkomaalaistaustaisella tarkoitetaan henkilöä, joka on joko syntynyt ulkomailla ja on joko Suomen tai muun maan kansalainen tai syntynyt Suomessa, mutta on muun maan kansalainen. Ulkomaalaistaustaisista suurin ryhmä oli Lähi- ja Kaukoidässä syntyneet, joiden osuus oli yli neljännes ulkomailla syntyneistä. Toiseksi suurin ryhmä oli entisessä Neuvostoliitossa ja Venäjällä syntyneet 15 %:n osuudella. Kolmannella sijalla olivat afrikkalaiset ja baltialaiset, molempia oli noin 11%. Alueellisesti eniten ulkomaalaistaustaisia oli Otaniemen tilastoalueella, 19 % väestöstä. Alueelle on leimaaantavana pidettävä yliopistocampusta. Toiseksi eniten ulkomaalaistaustaisia oli Kanta-Espoossa. Vähiten heitä olii Nuuksio-Nupurissa ja Laaksolahdessa. Vuoden lopussa kaikista Espoossa asuvista ulkomaalaistaustaisista 48 % oli työssä ja noin 7 % työttömänä. Noin neljännes ryhmästä oli alle 14-vuotiaita lapsia tai opiskelijoita. Eläkeläisten osuus oli varsin alhainen, mutta ryhmään muut kuuluvien korkea, 16 %. Ryhmään kuuluvat muun muassa varusmiehet ja kotityötä tekevät ja muut työvoiman ulkopuolella olevat. Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Ulkomaalaistaustaisten taloudellinen aktiivisuus vaihteli sen mukaan, missä päin maailmaa heidän juurensa ovat ja mikä on ollut Suomeen tulon ajankohta ja taustat. Eniten työvoimaan kuuluvia oli entisen Neuvostoliiton alueelta lähtöisin olevissa, 69 %. Lasten ja opiskelijoiden osuus ryhmässä oli varsin matala, kun taas eläkeläisten osuus oli ryhmistä korkein, 8 %. Osalla ryhmästä on pitkä maahanmuuttohistoria ja tätä kautta ikärakenne ja historialliset tapahtumat vaikuttavat ryhmän rakenteeseen. Espoossa asuvien ulkomaalaistaustaisten työttömyysaste oli vuoden lopussa 13 % Kaikkien espoolaisten työttömyys oli 5,8 %. Korkein työttömyys oli Lähiidässä (mm. Irak, Turkki, Saudi-Arabia) syntyneillä. Työvoimaan kuuluvista lähes kolmannes oli työttömänä. Toiseksi korkein työttömyysprosentti oli Pohjois-Afrikasta (mm. Algeria, Egypti, Marokko) tulleilla, joista joka neljäs oli työttömänä.

2 ULKOMAALAISTAUSTAISET ESPOOSSA Vuoden lopussa Espoossa vakituisesti asuvista noin henkilöä oli ulkomaalaistaustaisia. Heidän osuutensa espoolaisista oli 9,9 %. Tässä selvityksessä ulkomaalaistaustaisella tarkoitetaan henkilöä, joka on joko syntynyt ulkomailla ja on joko Suomen tai muun maan kansalainen tai syntynyt Suomessa, mutta on muun maan kansalainen. Tilastoissa ulkomaalaistaustaisuutta kuvaamaan käytetään myös pelkästään kansalaisuutta tai äidinkieltä. Vuoden 2011 alussa Espoossa oli muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia henkilöä, mikä merkitsi 10,3 % väestöosuutta. Samaan aikaan ulkomaan kansalaisia espoolaisista oli eli 7,4 %. Tässä selvityksessä käytetään ulkomaalaistaustaisuuden määritelmänä kuitenkin synnyinmaan ja kansalaisuuden yhdistelmää. Lähi- ja Kaukoidässä syntyneet suurin ryhmä Ulkomaalaistaustaisista suurin ryhmä oli Lähi- ja Kaukoidässä syntyneet, joiden osuus oli yli neljännes ulkomailla syntyneistä. Toiseksi suurin ryhmä oli entisessä Neuvostoliitossa ja Venäjällä syntyneet 15 %:n osuudella. Kolmannella sijalla olivat afrikkalaiset ja baltialaiset, molempia oli noin 11 %. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Espoo yhteensä 5,8 9,9 11,0 14,5 7,6 11,1 4,7 26,2 2,1 Ruotsi Suomi Suur-Leppävaara 5,7 7,4 8,4 8,6 13,0 12,4 4,4 31,0 2,0 Länsi Eurooppa Baltian maat Suur-Tapiola 6,3 4,1 16,7 8,4 12,9 5,7 4,9 6,9 31,5 2,6 Entinen Neuvostoliitto ja Venäjä Muu Eurooppa Suur-Matinkylä 4,8 7,7 11,3 10,0 16,4 7,7 9,7 4,7 25,7 1,9 Afrikka Amerikka Suur-Espoonlahti 6,8 7,2 11,6 11,9 17,8 8,3 8,0 4,9 21,3 2,3 Lähi- ja Kaukoitä Suur-Kauklahti 9,4 11,5 10,2 16,6 16,2 2,5 12,9 2,7 15,0 2,9 Vanha Espoo 4,9 8,6 5,7 14,1 14,2 9,7 14,4 3,1 23,6 1,7 Pohjois-Espoo 10,2 5,4 12,5 14,3 15,7 5,4 6,1 6,6 21,8 2,1 Kuva 1. Ulkomaalaistaustaisten jakautuminen synnyinalueen mukaan suuralueittain Ulkomaalaistaustaiset Espoossa,Tietoisku 10/2013

3 Kuva 2. Ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä tilastoalueittain Alueellisesti eniten ulkomaalaistaustaisia oli Otaniemen tilastoalueella, 19 % väestöstä. Alueelle on leimaa-antavana pidettävä yliopistocampusta. Toiseksi eniten ulkomaalaistaustaisia oli Kanta- Espoon alueella, 17 %, ja kolmanneksi eniten Kilo-Karakalliossa ja lähes yhtä paljon Matinkylänväestössä, 14 %. Pienin todennäköisyys kohdata ulkomaalaistaustainen espoolainen oli Nuuksio-Nupurissa ja Laaksolahdessa. Lähes yhtä harvinaista kohtaaminen olisi Suvisaaristossa ja Saunalahdessa ja pohjoisimmassa Espoossa. Ulkomaalaistaustaiset Espoossa, Tietoisku 10/2013 3

4 Ulkomaalaistaustaisen väestön rakenne vaihteli selvästi suuralueittain. Ruotsissa syntyneiden osuus oli korkein Pohjois-Espoossa ja Suur-Kauklahdessa. Joka kymmenes näiden alueiden ulkomaalaistaustainen oli ruotsalaista alkuperää. Suomessa syntyneitä ulkomaan kansalaisia oli eniten Suur-Kauklahden ja Vanhan-Espoon ulkomaalaistaustaisissa. Henkilöitä, joiden juuret ovat muualla Länsi-Euroopassa kuin Suomessa ja Ruotsissa, oli eniten Suur-Tapiolan ulkomaalaisissa, liki 17 %. Toiseksi eniten heitä oli Pohjois-Espoon ulkomaalaistaustaisissa. Baltian maista lähtöisin olevia oli suhteellisesti eniten Suur-Kauklahdessa, 17 %. Suur-Matinkylän, Suur-Espoonlahden ja Suur-Kauklahden ulkomaalaistaustaisista % oli lähtöisin entisestä Neuvostoliitosta tai Venäjältä. Afrikassa syntyneitä oli eniten Vanha-Espoon ja Suur-Kauklahden ja amerikkalaisia Suur-Tapiolan ja Pohjois-Espoon ulkomaalaistaustaisissa. Suurin ulkomaalaisväestönosa, Lähi- ja Kaukoidässä syntyneet, oli keskimääräistä suurimpi ryhmä Suur-Tapiolassa, Suur-Leppävaarassa ja Suur-Matinkylässä, joissa sen osuus vaihteli %:iin ulkomailla syntyneistä. Yli puolet ulkomaalaistaustaisista työvoimassa Vuoden lopussa kaikista Espoossa asuvista ulkomaalaistaustaisista 48 % oli työssä ja noin 7 % työttömänä. Vuodesta työllisten osuus oli hieman kohonnut ja työttömien osuus laskenut. Noin neljännes ryhmästä oli alle 14-vuotiaita lapsia tai opiskelijoita. Pääasiallinen toiminta Työlliset 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 % 45,3 47,5 Työttömät 8, vuotiaat Opiskelijat, koululaiset 16,6 15,4 9,9 9,7 Eläkeläiset 4,5 4,4 Muut 15,8 15,9 Kuva 3. Ulkomaalaistaustaisten taloudellinen toiminta Espoossa ja Eläkeläisten osuus oli varsin alhainen, mutta ryhmään muut kuuluvien korkea, 16 %. Ryhmään kuuluvat muun muassa varusmiehet ja kotityötä tekevät ja muut työvoiman ulkopuolella olevat. Ryhmän suuruuteen vaikuttanevat kulttuuriset ja koulutukselliset tekijät. Vuodesta näiden ryhmien koko oli pysynyt lähes ennallaan lasten osuutta lukuun ottamatta, joka oli laskenut. Ulkomaalaistaustaisista miehistä työvoimaan kuului 59 % ja naisista puolet. Neljässä vuodessa miehien työvoimaan kuuluvuus oli hieman laskenut, mutta naisten kohonnut. 4 Ulkomaalaistaustaiset Espoossa,Tietoisku 10/2013

5 % 70,0 60,0 50,0 54,8 59,4 58,6 49,5 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Yhteensä Miehet Naiset Kuva 4. Ulkomaalaistaustaisten työvoimaan kuuluvuus Espoossa sukupuolen mukaan ja Koko väestöön verrattuna ulkomaalaistaustaisten työvoimaan kuuluvuus poikkesi selvästi. Kaikkien ulkomaalaistaustaisten työvoimaan kuuluvuus 55 %, mutta kaikkien espoolaisten hieman alempi 53 %. Taustalla lienee suureksi osaksi näiden ryhmien erilainen ikärakenne. Koko väestössä vanhojen ikäluokkien osuus on suurempi kuin ulkomaalaistaustaisilla. Miehillä ero oli varsin merkittävä. Ulkomaalaisten työvoimaan kuuluvuus oli 5 %-yksikköä suurempi kuin koko espoolaisväestön. Naisilla suhde oli päinvastainen. Kaikista espoolaisnaisista työvoimaan kuului 52 %, mutta ulkomaalaistaustaisista vain joka toinen. Vaikka ikäranne vaikuttaa suhteeseen ulkomaalaistaustaisten osuutta lisäävästi, muut tekijät kumoavat vaikutuksen ja kääntävät suhteen toisin päin. Taustalla ovat jo aiemmin mainitut kulttuurilliset ja koulutukselliset erot ja äärimmäisissä tapauksissa kieli-, luku- ja kirjoitustaitopuutteet. % 60,0 58,0 58,6 56,0 54,0 52,0 52,7 53,2 52,2 Ulkomaalaistaustaiset Kantaväestö 50,0 50,0 48,0 46,0 44,0 Yhteensä Miehet Naiset Kuva 5. Ulkomaalaistaustaisten ja kantaväestön työvoimaan kuuluvuus Espoossa Ulkomaalaistaustaiset Espoossa, Tietoisku 10/2013 5

6 Koska ulkomaalaistaustaisten ja koko väestön erilainen ikärakenne vaikuttaa työvoimaan kuuluvuus osuuteen, asiaa on hyvä tarkastella ottamalla ikä huomioon. Espoon ulkomaalaistaustaisista ei ole ikätietoja pääasiallisen toiminnan mukaan, mutta Espoosta yhdessä Kauniaisten kanssa tieto on saatavissa. Koska Kauniaisten ulkomaalaistaustaisten määrä on pieni, ei se suuresti vaikuta tarkastelun luotettavuuteen. Espoon kaikista vuotiaista työvoimaan kuului 76 %, mutta vastaavanikäisistä ulkomaalaistaustaisista 67 %. Ikä huomioituna ryhmien suhteet kääntyvät päinvastaisiksi. Työikäisistä miehistä työvoimaan kuului 76 % ja ulkomaalaistaustaisistakin 71 %. Naisilla ero oli huomattavasti suurempi. Työikäisistä ulkomaalaistaustaisista työvoimassa oli vain 62 % kun kaikilla naisilla osuus oli miesten tasoa ,8 75,6 76, ,9 70,7 Ulkomaalaistaustaiset Koko väestö % 65 62, Yhteensä Miehet Naiset Kuva 6. Työvoimaan kuuluvuus vuotiaissa Espoon ja Kauniaisten ulkomaalaistaustaisissa ja Espoon vuotiaissa Suur-Tapiolassa opiskelijoiden osuus ulkomaalaistaustaisista suurin Espoon suuralueet poikkesivat toisistaan selvästi sen suhteen, mistä päin maailmaa sen ulkomaalaistaustainen väestö on lähtöisin. Samoin suuralueet eroavat ulkomaalaistaustaisen väestönosansa taloudellisen aktiivisuuden suhteen. Ulkomaalaistaustaisten työvoimaan kuuluvuus oli selvästi muita korkeampi Pohjois-Espoossa. Seuraavalla sijalla olivat Vanha-Espoon ja Suur-Kauklahden ulkomailla syntyneet. Alhaisimmat työvoimaosuudet olivat Suur-Tapiolassa ja Suur-Matinkylässä, mikä selittynee sillä, että alueilla asuu paljon opiskelijoita. 6 Ulkomaalaistaustaiset Espoossa,Tietoisku 10/2013

7 i Alle 15-vuotiaiden lasten osuus ulkomaalaistaustaisista oli korkein Suur-Kauklahdessa, jossa heitä oli lähes viidennes. Selvästi muita matalammalla lasten osuus oli Suur-Tapiolassa, jossa taas opiskelijoiden osuus oli suurin. Myös Suur-Kauklahdessa asuvista ulkomaalaistaustaisista keskimääräistä useampi opiskeli. Eläkkeellä olevia oli eniten Suur-Tapiolassa ja vähiten lapsivaltaisessa Suur-Kauklahdessa. Työvoiman ulkopuolella olevia, kotitöistä huolehtivia oli eniten Suur-Tapiolassa ja Suur-Matinkylässä. Vähiten heitä oli Suur-Kauklahdessa ja Pohjois-Espoossa asuvissa ulkomaalaistaustaisissa. Pohjois- Espoo 63,8 60,6 13,4 15,5 6,4 7,7 12,6 12,1 Vanha Espoo 57,7 50,1 15,8 20,0 9,8 12,2 13,0 13,8 Suur- Kauklahti 56,3 55,3 18,4 17,8 10,9 7,7 11,5 15,1 Työvoima Suur- Espoonlaht 55,6 53,6 16,1 19,4 9,2 9,0 14,0 13, vuotiaat Suur- Matinkylä 55,3 51,0 16,6 18,1 8,3 10,8 14,7 15,0 Opiskelijat, koululaiset Eläkeläiset Suur- Tapiola 52,7 50,5 13,7 15,2 12,4 12,3 15,8 14,9 Muut Suur- Leppävaara 55,4 52,7 15,9 19,7 10,3 10,3 14,3 13,3 Espoo 53,3 15,4 16,6 9,7 9,9 15,9 15,8 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 7. Ulkomaalaistaustaisten taloudellinen toiminta suuralueittain Espoossa Ulkomaalaistaustaiset Espoossa, Tietoisku 10/2013 7

8 Kuvio 8. Alle 14-vuotiaiden osuus ulkomaalaistaustaisista tilastoalueittain Espoossa Entisestä Neuvostoliitosta tulleissa eniten työvoimaan kuuluvia Ulkomaalaistaustaisten taloudellinen aktiivisuus vaihteli sen mukaan, missä päin maailmaa heidän juurensa ovat ja mikä on ollut Suomeen tulon ajankohta ja taustat. Eniten työvoimaan kuuluvia oli entisen Neuvostoliiton alueelta lähtöisin olevissa, 69 %. Lasten ja opiskelijoiden osuus ryhmässä oli varsin matala, kun taas eläkeläisten osuus oli ryhmistä korkein, 8 %. Osalla ryhmästä on pitkä maahanmuuttohistoria ja tätä kautta ikärakenne ja historialliset tapahtumat vaikuttavat ryhmän rakenteeseen. 8 Ulkomaalaistaustaiset Espoossa,Tietoisku 10/2013

9 Toiseksi eniten työvoimaan kuuluvia oli ruotsalaistaustaisilla. Ryhmästä noin joka kymmenes oli alle 14-vuotias lapsi ja yhtä usea koululainen tai opiskelija. Eläkeikäisten osuus oli keskimääräistä korkeampi mutta kotitöitä tekevien alhaisempi. Kolmannella sijalla työvoimaan kuuluvaisuudessa olivat Baltian maista lähtöisin olevat. Heistäkin kymmenesosa oli lapsia, mutta opiskelijoiden osuus oli alhaisempi kuin ruotsalaistaustaisilla. Eläkeläisten osuus oli varsin vähäinen, mutta kotitöitä tekevien hieman keskimäärää korkeampi. Australia ja Oseania 50,5 16,2 4,5 24,3 Kauko-itä ja muu Aasia 56,1 9,3 12,9 18,9 Lähi-itä 48,0 8,8 14,0 25,7 Latinalainen Amerikka 54,5 11,4 12,4 17,6 Pohjois-Amerikka 41,8 26,5 8,2 19,2 Saharan eteläpuoleinen Afrikka Pohjois-Afrikka 62,4 8,0 13,0 3,0 9,0 22,2 20,9 Työvoima Muu Eurooppa 62,1 6,8 8,1 17, vuotiaat Entinen Neuvostoliitto Venäjä Baltian maat 29,5 68,8 63,8 38,9 0,17,6 17,0 10,3 7,8 15,1 8,6 16,8 Opiskelijat, koululaiset Eläkeläiset Muu Länsi-Eurooppa 55,1 17,7 7,4 13,6 Muut Muu pohjoismaa 46,3 25,6 10,3 10,3 Suomi 10,9 81,3 3,4 1,7 Ruotsi 67,0 9,9 9,7 Kaikki yhteensä 15,4 9,7 15,9 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 9. Ulkomaalaistaustaisten pääasiallinen toiminta Espoossa syntymämaan mukaan Alhaisin työvoimaan kuuluvuus oli Suomessa syntyneillä, joista vain joka kymmenes oli töissä tai työttömänä. Tästä ryhmästä alle 14-vuotiaita oli 81 %. Ryhmän nuori ikärakenne selittää sen keskittymisen näihin kahteen ryhmään. Toiseksi vähäisintä työvoimaan kuuluvuus oli Venäjällä syntyneillä, noin 30 %. Myös venäläistaustaisista suuri osa, 39 % oli iältään vasta alle 14-vuotias lapsi. Opiskelijoita heistä oli kuudesosa, mikä oli suurempi osuus kuin muissa ryhmissä. Myös eläkeläisiä venäläistaustaisissa oli keskimääräistä enemmän. Ehkä yllättävästikin pohjoisamerikkalaisissa oli kolmanneksi vähiten työvoimaan kuuluvia. Joka neljäs ryhmään kuuluva oli koululainen tai opiskelija. Merkille pantavaa on ryhmän muu suuri osuus pohjoisamerikkalaisissa. Ryhmän muu (kotitaloustyötä tekevät ja muut työvoiman ulkopuolella olevat) osuus oli korkein Lähi-idästä lähtöisin olevilla, joilla se ylitti neljäsosan. Heistä kuitenkin keskimääräistä useampi opiskeli, mutta työvoimaan kuuluvia oli vain 48 %. Myös Australiasta ja Oseaniasta lähtöisin olevista neljäsosa kuului ryhmään muut. Heistä harva oli opiskelija, mutta lapsia oli keskimääräistä enemmän. Ulkomaalaistaustaiset Espoossa, Tietoisku 10/2013 9

10 Synnyinalue Australia ja Oseania Kauko-Itä ja muu Aasia Lähi-Itä Latinalainen Amerikka Pohjois-Amerikka Saharan eteläp. Afrikka Pohjois-Afrikka Muu Eurooppa Entinen Neuvostoliitto Venäjä Baltian maat Muu Länsi-Eurooppa Muu Pohjoismaa Ruotsi Suomi Kaikki yht. 50,5 43,5 56,1 53,8 48,0 48,7 54,5 52,0 41,8 43,0 52,1 62,4 64,5 62,1 59,8 68,8 63,9 29,5 28,1 63,8 64,8 55,1 55,6 46,3 42,8 67,0 65,3 10,9 16,2 53,3 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 % Kuva 10. Ulkomaalaistaustaisten työvoimaan kuuluvuus synnyinalueen mukaan Espoossa ja Lähi-idässä syntyneiden työttömyys korkein Espoossa asuvien ulkomaalaistaustaisten työttömyysaste oli vuoden lopussa 13 %. Kaikkien espoolaisten työttömyys oli 5,8 %. Korkein työttömyys oli Lähi-idässä (mm. Irak, Turkki, Saudi- Arabia) syntyneillä. Työvoimaan kuuluvista lähes kolmannes oli työttömänä. Lähi-idästä lähtöisin olevien työttömyys oli kuitenkin laskenut vuodesta. Toiseksi korkein työttömyysprosentti oli Pohjois-Afrikasta (mm. Algeria, Egypti, Marokko) tulleilla, joista joka neljäs oli työttömänä. Heilläkin työttömyys oli kehittynyt parempaan suuntaan neljän vuoden aikana. Saharan eteläpuolisesta Afrikasta lähtöisin olevista työvoimaan kuuluvusta runsas viidesosa oli työttömänä. Heillä oli tapahtunut merkittävä parannus työllisyystilanteessa vuodesta. 10 Ulkomaalaistaustaiset Espoossa,Tietoisku 10/2013

11 Muu Pohjoismaa 4,1 3,2 Muu tai tunt. 3,4 16,2 Pohjois-Amerikka 3,8 5,5 Ruotsi 6,8 10,3 Australia ja Oseania 5,4 Baltian maat 6,7 Muu Länsi-Eurooppa 7,6 Suomi 5,2 8,9 Kauko-Itä ja muu Aasia 12,5 17,0 Kaikki yht. 14,9 13,0 Entinen Neuvostoliitto 15,6 14,5 Latinalainen Amerikka 16,1 14,7 Muu Eurooppa 15,0 20,1 Venäjä 13,3 18,4 Saharan eteläp. Afrikka 22,0 26,3 Pohjois-Afrikka 24,3 27,7 Lähi-Itä 30,0 32,5 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 % Kuva 11. Ulkomaalaistaustaisten työttömyysaste syntymämaan mukaan Espoossa ja Harvinaisinta työttömyys oli niillä joiden taustat olivat muissa Pohjoismaissa kuin Ruotsissa. Myös Pohjois-Amerikasta ja Ruotsista lähtöisin olevien työttömyysaste oli alhainen. Australiasta ja Oseaniasta, Baltian maista ja Venäjältä lähtöisin olevien sekä Suomessa syntyneiden työllisyystilanne oli huonontunut vuoteen verrattuna. Muilla ryhmillä työttömyyden osuudet olivat kehittyneet parempaan suuntaan neljässä vuodessa. Ulkomaalaistaustaiset Espoossa, Tietoisku 10/

12 Sammandrag I slutet av bodde det i Esbo cirka personer med utländsk bakgrund. Deras andel av Esboborna var 9,9 procent. Med en person med utländsk bakgrund avses en person som antingen är född utomlands och har finskt eller utländskt medborgarskap eller som är född i Finland men har utländskt medborgarskap. Den största gruppen bland personer med utländsk bakgrund var personer födda i Mellanöstern eller Fjärran östern. De utgjorde en fjärdedel av personer med utländsk bakgrund. Den näst största gruppen, som utgjorde 15 procent, var personer födda i forna Sovjetunionen och Ryssland. På tredje plats fanns personer från Afrika eller de baltiska länderna, cirka 11 procent av vardera. I statistikområdet Otnäs fanns det regionalt sett mest personer med utländsk bakgrund, där de utgjorde 19 procent av befolkningen. Ett universitetscampus sätter sin prägel på området. Den näst största andelen personer med utländsk bakgrund bodde i Stam-Esbo. Andelen var minst i Noux-Nupurböle och i Dalsvik. I slutet av förvärvsarbetade 48 procent av personerna med utländsk bakgrund medan 7 procent var arbetslösa. En fjärdedel av gruppen utgjordes av barn under 14 år eller av studerande. Pensionärernas andel var relativt liten, men andelen personer i gruppen "övriga" var hög, 16 procent. Till gruppen hör bland annat värnpliktiga, hushållsarbetande och andra som står utanför arbetslivet. Den ekonomiska aktiviteten hos personer med utländsk bakgrund varierade beroende på var de hade sina rötter samt när och varför de kommit till Finland. Sysselsättningsgraden var högst bland personer som kommit från det forna Sovjetunionens område, 69 procent. Andelen barn och studerande i gruppen var relativt låg, medan pensionärernas andel var den högsta bland olika grupper, 8 procent. En del personer i gruppen har en lång invandringshistoria och därmed påverkar åldersstrukturen och de historiska händelserna gruppens struktur. Arbetslöshetsgraden bland personer med utländsk bakgrund var 13 procent i Esbo i slutet av. Arbetslöshetsgraden bland alla Esbobor var 5,8 procent. Arbetslöshetsgraden var högst bland per-soner från Mellanöstern (bl.a. Irak, Turkiet, Saudiarabien). Av personer som hör till arbetskraften var nästan en tredjedel arbetslösa. Den näst största arbetslöshetsprocenten fanns bland personer från Nordafrika (bl.a. Algeriet, Egypten, Marocko) varav en fjärdedel var arbetslösa. Julkaisun jakelu ja yhteystiedot: Palveluliiketoimi, Kaupunkitieto PL 631, ESPOON KAUPUNKI Jakelu: puh. (09) ISSN Lisätietoja: Arja Munter, puh Palveluliiketoimi, Kaupunkitieto Espoon kaupunki

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 3/2015 Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Tilastokeskuksen vieraskielisten asumista koskevat tiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja. Tuolloin Espoossa

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 Tietoisku 6/2013 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015 Tietoisku 6/2015 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011 Tietoisku 6/2011 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2015 / 2016

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2015 / 2016 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2015 / 2016 Tietoisku 8/2016 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 6:2015

TILASTOKATSAUS 6:2015 TILASTOKATSAUS 6:2015 6.10.2015 ULKOMAALAISTAUSTAISEN VÄESTÖN PÄÄASIALLINEN TOIMINTA VANTAALLA VUONNA 2012 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan Suomessa asuvat henkilöt, jotka ovat joko

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016 Tietoisku 11/2016 Sisällys 1. Asuntokuntien koko pysyi samana 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Asuntokunnat ja perheet 2007 TIETOISKU 9/2007. Sisällys

Asuntokunnat ja perheet 2007 TIETOISKU 9/2007. Sisällys Asuntokunnat ja perheet 2007 TIETOISKU 9/2007 Sisällys 1 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 1.1 Asuntokuntien määrä ja koko 2 PERHEET 2.1 Perhetyyppi 2.2 Lapsiperheet 2.3 Perheiden äidinkieli Kuva: Ee-mailin toimitus

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014 Tietoisku 8/2014 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pysynyt ennallaan 2. Perheiden keskikoko hieman pienentynyt 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA Tietoisku 3/2011 Kuva: Teija Jokiranta Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 aikana Espooseen muuttaneista oli nuoria vähemmän kuin koko

Lisätiedot

Espoon väestö kasvoi yli 3000 hengellä vuonna 2006 TIETOISKU 6/2007 VÄESTÖ Sisällys. Tiivistelmä

Espoon väestö kasvoi yli 3000 hengellä vuonna 2006 TIETOISKU 6/2007 VÄESTÖ Sisällys. Tiivistelmä Espoon väestö kasvoi yli 3000 hengellä vuonna 2006 TIETOISKU 6/2007 VÄESTÖ 1.1.2007 Sisällys 1 VÄESTÖN MÄÄRÄ 1.1 Väestön määrän kehitys 1.2 Väestön määrä alueittain 1.3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2013

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2013 TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2013 Tietoisku 1/2016 Sisällys 1 Väestön pääasiallinen toiminta 2 Koulutustaso 3 Tulot 4 Työvoiman rakenne 5 Työpaikkarakenne 6 Työpaikkaomavaraisuus 7 Sukkulointi Kuvaaja: Jussi Helimäki

Lisätiedot

PIIRTEITÄ ESPOON RUOTSINKIELISISTÄ

PIIRTEITÄ ESPOON RUOTSINKIELISISTÄ PIIRTEITÄ ESPOON RUOTSINKIELISISTÄ Tietoisku 12/2009 Sisällys Ruotsinkielisyys suuralueittain Ruotsinkielisten ikärakenne keskimäärää vanhempi Ruotsinkielisillä vähemmän työttömyyttä Ruotsinkielinen nuori

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008 Tietoisku 13/2008 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten yksin eläjiä 2. Lapsettomia pareja entistä enemmän 3. Viidennes lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä 4. Kielikirjo perheissä

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2011 / 2012

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2011 / 2012 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2011 / 2012 Tietoisku 6/2012 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 11/2010 Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2009 alussa Espoossa asui 19 400 henkilöä. joiden äidinkieli oli jokin muu kuin suomi

Lisätiedot

TIETOISKU 2/

TIETOISKU 2/ TIETOISKU 2/2007 21..2007 TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 20 Arja Munter Tiivistelmä Vuoden 20 lopussa espoolaisia oli 227 472 henkeä. Heistä kuului työvoimaan 123 0 henkeä eli yli puolet, 54%. Työvoimassa olevien

Lisätiedot

TIETOISKU 10/

TIETOISKU 10/ TIETOISKU 10/2006 8.11.2006 TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 20 Arja Munter Tiivistelmä Vuoden 20 lopussa espoolaisista 54 % eli 121 423 henkeä kuului työvoimaan. Työvoimaan kuuluvuus oli hieman laskenut vuonna 20.

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2015

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2015 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2015 Tietoisku 9/2015 Sisällys 1. Asuntokuntien koko pysyi samana 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

TIETOISKU 6/

TIETOISKU 6/ TIETOISKU 6/2006 15..2006 TYÖTTÖMYYS LASKI ESPOOSSA VUODEN 2005 AIKANA Espoossa oli työttömänä vuodenvaihteessa 2005/ 2006 7 478 henkilöä. Vuoden aikana työttömien määrä vähentyi noin 500 hengellä. Työttömistä

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009 Tietoisku 10/2009 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten yksin asuvia 2. Lapsettomia pareja entistä enemmän 3. Viidennes lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä 4. Kielikirjo perheissä

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET NYT JA TULEVAISUUDESSA

ULKOMAALAISTAUSTAISET NYT JA TULEVAISUUDESSA ULKOMAALAISTAUSTAISET NYT JA TULEVAISUUDESSA Tietoisku 2/2013 Kuva: Tuire Ruokosuo Vuoden 2010 Tilastokeskuksen syntyperältään ulkomaalaista väestöä koskevassa aineistossa on otettu huomioon myös toisen

Lisätiedot

Tietoisku 7/2008. Sisällys. Arja Munter skushallin Kehit. tämis- - ja tutkimusryhmä

Tietoisku 7/2008. Sisällys. Arja Munter skushallin Kehit. tämis- - ja tutkimusryhmä ESPOON VÄESTÖR TÖRAKENNE 200 007 / 2008 Tietoisku 7/2008 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa

Lisätiedot

Suur-Kauklahti; koko väestö ja v * 2016* Suur-Kauklahti; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v.

Suur-Kauklahti; koko väestö ja v * 2016* Suur-Kauklahti; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v. - 72-5 SUUR-KAUKLAHTI 51 Kanta-Kauklahti 52 Kurttila-Vanttila 1 Suur-Kauklahti; koko väestö ja 16-64 v. 1.1.1986-216 8 6 4 Yht. 16-64 v 2 16 14 12 1 8 6 4 2 Suur-Kauklahti; ikäryhmät -6, 7-15 ja 65- v.

Lisätiedot

PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA

PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA Tietoisku 1/2008 Sisällys Senioreiden määrä ja ikä Ikäihmisten asuminen Koulutustaso Tulot Kuva: Petri Lintunen Tiivistelmä Vuoden 2007 alussa espoolaisista joka kymmenes,

Lisätiedot

Suur-Espoonlahti; koko väestö ja v * 2016* Suur-Espoonlahti; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v.

Suur-Espoonlahti; koko väestö ja v * 2016* Suur-Espoonlahti; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v. - 54-4 SUUR-ESPOONLAHTI 41 Kanta-Espoonlahti 42 Saunalahti 43 Nöykkiö-Latokaski 44 Kaitaa 45 Suvisaaristo Suur-Espoonlahti; koko väestö ja 16-64 v. 1.1.1986-216 6 5 4 3 2 1 1986 1991 1996 21 26 211* 216*

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2010

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2010 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2010 Tietoisku 8/2010 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten pieniä asuntokuntia 2. Lapsettomien parien osuus perheistä kasvaa 3. Yksinhuoltajaperheiden osuus pysynyt ennallaan 4.

Lisätiedot

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2005

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2005 TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2005 Tietoisku 15/2008 Sisällys 1 Väestö 1.1 Väestön pääasiallinen toiminta 1.2 Väestön koulutustaso 2 Työvoima 2.1 Työvoimaan kuuluvuus 2.2 Työllinen työvoima 2.3 Työtön työvoima 3

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2011

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2011 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2011 Tietoisku 8/2011 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pienentynyt 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Yksilapsisuus yleisintä Suur-Matinkylässä 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2012

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2012 TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2012 Tietoisku 1/2015 Sisällys 1 Väestön pääasiallinen toiminta 2 Koulutustaso 3 Työvoiman rakenne 4 Työpaikkarakenne 5 Työpaikkaomavaraisuus 6 Sukkulointi Kuvaaja: Tuire Ruokosuo Arja

Lisätiedot

Suur-Leppävaara; koko väestö ja v * 2016*

Suur-Leppävaara; koko väestö ja v * 2016* - 6-1 SUUR-LEPPÄVAARA 11 Kanta-Leppävaara 13 Kilo-Karakallio 14 Laaksolahti 15 Viherlaakso-Lippajärvi 16 Sepänkylä Suur-Leppävaara; koko väestö ja 16-64 v. 1.1.1986-216 7 6 5 4 3 2 1 1986 1991 1996 21

Lisätiedot

Suur-Matinkylä; koko väestö ja v * 2016* Suur-Matinkylä; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v.

Suur-Matinkylä; koko väestö ja v * 2016* Suur-Matinkylä; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v. - 42-3 SUUR-MATINKYLÄ 31 Matinkylä 32 Olari 33 Henttaa-Suurpelto Suur-Matinkylä; koko väestö ja 16-64 v. 1.1.1986-216 5 4 3 2 Yht. 16-64 v 1 1986 1991 1996 21 26 211* 216* 7 6 5 4 3 2 1 Suur-Matinkylä;

Lisätiedot

Suur-Tapiola; koko väestö ja v * 2016* Suur-Tapiola; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v. 1.1.

Suur-Tapiola; koko väestö ja v * 2016* Suur-Tapiola; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v. 1.1. - 24-2 SUUR-TAPIOLA 21 Kanta-Tapiola 22 Otaniemi 23 Haukilahti-Westend 24 Mankkaa 25 Laajalahti 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Suur-Tapiola; koko väestö ja 16-64 v. Yht. 16-64 v Suur-Tapiola; ikäryhmät -6, 7-15

Lisätiedot

Pohjois-Espoo; koko väestö ja v * 2016* Pohjois-Espoo; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v. 1.1.

Pohjois-Espoo; koko väestö ja v * 2016* Pohjois-Espoo; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v. 1.1. - 96-7 POHJOIS-ESPOO 71 Vanhakartano-Röylä 72 Kalajärvi-Lakisto 14 12 1 8 6 4 2 Pohjois-Espoo; koko väestö ja 16-64 v. 1.1.1986-216 1986 1991 1996 21 26 211* 216* Yht. 16-64 v 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Pohjois-Espoo;

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2012

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2012 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2012 Tietoisku 9/2012 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko ennallaan 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2011

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2011 TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2011 Tietoisku 1/2014 Sisällys 1 Väestön pääasiallinen toiminta 2 Koulutustaso 3 Työvoiman rakenne 4 Työpaikkarakenne 5 Työpaikkaomavaraisuus 6 Sukkulointi Kuvaaja: Vladimir Pohtokari

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2016

TILASTOKATSAUS 9:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 9:2016 1 25.5.2016 VÄESTÖN PÄÄASIALLINEN TOIMINTA HENKILÖN SYNTYPERÄN MUKAAN HELSINGINSEUDULLA JA KOKO MAASSA 2000 2014 Tässä tilastokatsauksessa tarkastellaan Vantaan

Lisätiedot

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3. Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 1.1.2010-2030 Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.2010 Ulkomaan kansalaisten ja vieraskielisten määrä Helsingin seudulla

Lisätiedot

Vanha-Espoo; koko väestö ja v * 2016* Vanha-Espoo; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v. 1.1.

Vanha-Espoo; koko väestö ja v * 2016* Vanha-Espoo; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v. 1.1. - 81-6 VANHA-ESPOO 61 Kanta-Espoo 62 Muurala-Gumböle 63 Bemböle 64 Nuuksio-Nupuri 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Vanha-Espoo; koko väestö ja 16-64 v. 1.1.1986-216 Yht. 16-64 v 6 5 4 3 2 1 Vanha-Espoo; ikäryhmät

Lisätiedot

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2009

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2009 TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2009 Tietoisku 2/2012 Sisällys 1 Väestön pääasiallinen toiminta 2 Koulutustaso 3 Työvoiman rakenne 4 Työpaikkarakenne 5 Työpaikkaomavaraisuus Kuva: Petri Lintunen Arja Munter Asiakirjahallinto-,

Lisätiedot

Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla

Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla Lapsen paras yhdessä enemmän -kehittämispäivä 11.10.2017 Pasi Saukkonen Ulkomaalaistaustaisten väestöryhmien kehitys Helsingissä 1991-2017 100

Lisätiedot

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö A L K U S A N A T Perhe- ja asuntokuntatyyppi vaihtelee pääkaupunkiseudun kunnissa. Espoossa ja Vantaalla perheet ja asuntokunnat ovat tyypiltään melko samanlaisia, mutta Helsingissä esimerkiksi lapsettomien

Lisätiedot

Väestön pääasiallinen toiminta - Befolkningens huvudsakliga verksamhet, LOHJA - LOJO % väestöstä - % av befolkningen

Väestön pääasiallinen toiminta - Befolkningens huvudsakliga verksamhet, LOHJA - LOJO % väestöstä - % av befolkningen Befolkningens huvudsakliga verksamhet, LOHJA - LOJO % väestöstä - % av befolkningen 20,3 20,4 20,5 20,7 21,1 21,2 21,5 22,4 22,5 23,7 23,2 23,7 23,6 24,6 25,4 5,4 5,5 5,8 5,7 6,4 6,5 6,3 6,5 6,4 6,6 6,4

Lisätiedot

ASUNTOKUNTIEN TALOUDELLINEN TAUSTA 2013

ASUNTOKUNTIEN TALOUDELLINEN TAUSTA 2013 ASUNTOKUNTIEN TALOUDELLINEN TAUSTA 2013 Tietoisku 4/2016 Kuvaaja: Lea Keskitalo Vuonna 2013 suomalaisen asuntokunnan keskimääräiset tulot olivat noin 48 200 euroa. Pääkaupunkiseudulla Kauniaisissa tulot

Lisätiedot

Väestö ja perheet 2004 / 2005

Väestö ja perheet 2004 / 2005 TILASTOJA ESPOOSTA 1/2005 Väestö ja perheet 2004 / 2005 Arja Munter ESPOON KAUPUNKI KEHITTÄMIS- JA TUTKIMUSRYHMÄ Esbo stads utvecklings och utrednings grupp City of Espoo Research and Development 2005

Lisätiedot

Nuoren tukeminen on poikiva sijoitus

Nuoren tukeminen on poikiva sijoitus Nuoren tukeminen on poikiva sijoitus IV Ohjaamo-päivät 16. 17.3.2016, Vantaa Nuorten tukeminen kannattaa aina tilastoista arkikokemuksiin Pekka Myrskylä, kehittämispäällikkö (eläk.), Tilastokeskus 6100000

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 Reijo Ailasmaa +358 29 524 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA 2013

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA 2013 ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA 2013 Tietoisku 3/2016 Kuva: Eemail/Lehdentekijät Hanna Jantunen Espoon kaupunki Konserniesikunta Strategia ja kehittäminen Vuonna 2013 Espooseen muutti yhteensä 18 307 henkeä,

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012 POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012 TYÖLLISYYSKATSAUS Marraskuu 2012 Lisätiedot: Olli Peltola puh +358 50 312 8727 Pohjanmaan työllisyyskatsaus

Lisätiedot

Moona monikultturinen neuvonta

Moona monikultturinen neuvonta Moona monikultturinen neuvonta Maahanmuuttajat Oulun Eteläisessä tilastojen valossa Väkiluku n. 88 500 asukasta (2015) Vuonna 2015 alueella asui 1094 syntyperältään ulkomaalaista ja 876 ulkomaan kansalaista.

Lisätiedot

Väestön pääasiallinen toiminta Befolkningens huvudsakliga verksamhet, LOHJA LOJO (vuoden 2016 aluerajat områdesindelningen år 2016)

Väestön pääasiallinen toiminta Befolkningens huvudsakliga verksamhet, LOHJA LOJO (vuoden 2016 aluerajat områdesindelningen år 2016) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Väestön pääasiallinen toiminta LOHJA LOJO (vuoden 2016 aluerajat områdesindelningen år 2016) 8962 9014 9157 9284 9554 9719 9942 10168 10562 10741

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2017

TILASTOKATSAUS 4:2017 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2013 / 2014

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2013 / 2014 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2013 / 2014 Tietoisku 5/2014 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus 14.1.215 Villiina Kazi Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat keskittyvät

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2008

VÄESTÖNMUUTOKSET 2008 VÄESTÖNMUUTOKSET 2008 Tietoisku 9/2009 Sisällys 1 Espooseen muutto vilkastui, kunnan sisäiset muutot vähenivät 2 Muuttotappio muualle Suomeen pieneni, ulkomailta voittoa 3 Muuttaneiden koulutustaso on

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestörakenne 2014 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015 Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 215 Tilastotiedote 7 /216 Vuoden 216 alussa Kuopiossa asui 2691 ulkomaan kansalaista, 2,4 % väestöstä. Vuoden 215 aikana ulkomaan kansalaisten määrä kasvoi

Lisätiedot

Espoo alueittain 2015: Analyysit teemoittain ja suuralueittain

Espoo alueittain 2015: Analyysit teemoittain ja suuralueittain Espoo alueittain 2015: Analyysit teemoittain ja suuralueittain Tietoisku 7/2016 Kuvat: Marko Oikarinen Suurin osa espoolaisista asuu kaupungin eteläpuolella. Ikärakenteeltaan väestö on nuorempaa kuin Suomessa

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Itä-Suomen ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Itä-Suomen ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Itä-Suomen ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Kuopio 21.11.2014 Villiina Kazi Asiantuntija Maahanmuuton määrä kasvaa mutta myös tasaantuu

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2006 TIETOISKU 8/2007. Sisällys

Väestönmuutokset 2006 TIETOISKU 8/2007. Sisällys Väestönmuutokset 2006 TIETOISKU 8/2007 Sisällys 1 MUUTTOLIIKE 1.1 Muuttojen määrä 1.2 Kuntien välinen muuttoliike ja siirtolaisuus 1.3 Espoon sisäinen muuttoliike 1.4 Kokonaismuuttotase suuralueittain

Lisätiedot

ESPOO ALUEITTAIN 2011

ESPOO ALUEITTAIN 2011 ESPOO ALUEITTAIN 2011 Tietoisku 4/2012 Suurin osa espoolaisista asuu kaupungin eteläpuolella. Ikärakenteeltaan väestö on erittäin nuorta. Alueittain ikääntyneiden osuus vaihtelee 19 %:n asti. Vieraskieliset

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2007

VÄESTÖNMUUTOKSET 2007 VÄESTÖNMUUTOKSET 2007 Tietoisku 9/2008 Sisälly s Sisällys MUUTTOLIIKE 1 Muuttojen määrä 2 Kuntien välinen muuttoliike ja siirtolaisuus 3 Muuttaneiden koulutustaso 4 Espoon sisäinen muuttoliike 5 Kokonaismuuttotase

Lisätiedot

Ajankohtainen tilanne maahanmuuttokysymyksissä Hallintotuomioistuinpäivä Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö

Ajankohtainen tilanne maahanmuuttokysymyksissä Hallintotuomioistuinpäivä Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö Ajankohtainen tilanne maahanmuuttokysymyksissä 2.2.2016 Hallintotuomioistuinpäivä Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö Eurooppa ja maahanmuuttopaineet 1. Tilannekuvaa 2. EU:n toimenpiteet 3. Suomen

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö 16.09.2016 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Lisätiedot

VIIVOJA YKSINASUVAN MUOTOKUVASTA

VIIVOJA YKSINASUVAN MUOTOKUVASTA VIIVOJA YKSINASUVAN MUOTOKUVASTA Tietoisku 15/2011 Sisällys Yksinasumisen yleisyys Yksinäisasuntokunnassa yleisimmin nainen Yksinasuminen kuuluu nuoruuteen Joka toinen yksinasuva ollut aina naimaton Kartanossa

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2011

VÄESTÖNMUUTOKSET 2011 VÄESTÖNMUUTOKSET 2011 Tietoisku 7/2012 Sisällys 1 Espooseen muutto vilkastui ja muuttovoitto kasvoi 2 Muuttotappio muulle Helsingin seudullepieneni, ulkomailta voittoa 3 Muuttaneiden koulutustaso laski

Lisätiedot

TIETOISKU 15/

TIETOISKU 15/ TIETOISKU 15/25 30.12.25 TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 22 Arja Munter Tiivistelmä Pääkaupunkiseudulla asuvien 15 vuotta täyttäneiden koulutustaso oli korkeampi kuin koko maassa. Pääkaupunkiseutulaisista joka kolmas

Lisätiedot

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: heinäkuu 2012 Sysselsättningsöversikt: juli 2012

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: heinäkuu 2012 Sysselsättningsöversikt: juli 2012 POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: heinäkuu 2012 Sysselsättningsöversikt: juli 2012 TYÖLLISYYSKATSAUS heinäkuu 2012 Lisätiedot: Jorma Höykinpuro puh +358 50 3128568 ja Olli Peltola puh +358 50 312

Lisätiedot

Väestön pääasiallinen toiminta Lahdessa ja suurimmissa kaupungeissa 2010

Väestön pääasiallinen toiminta Lahdessa ja suurimmissa kaupungeissa 2010 Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 26.0.2012 Väestön pääasiallinen toiminta Lahdessa ja suurimmissa kaupungeissa 2010 LAHDEN VÄESTÖN PÄÄASIALLINEN TOIMINTA 2010 Viimeisten 20 vuoden aikana Lahden

Lisätiedot

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: September 2013

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: September 2013 POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: September 2013 TYÖLLISYYSKATSAUS Syyskuu 2013 Lisätiedot: Jorma Höykinpuro puh +358 50 312 8568 ja Olli Peltola tfn +358 50

Lisätiedot

TIETOISKU 9/

TIETOISKU 9/ TIETOISKU 9/005 0.10.005 KUNNALLISVAALIT ESPOOSSA VUONNA 004 Santeri Paakko 30 5 6 5 4 1996 000 004 0 15 14 13 13 14 13 13 11 10 8 9 8 7 7 5 0 4 4 4 4 3 3 3 3 3 1 1 1 Kok SDP Vihr. RKP Kesk. Sit. Vas.

Lisätiedot

Väestön pääasiallinen toiminta 2014

Väestön pääasiallinen toiminta 2014 Irja Henriksson 30.12.2016 Väestön pääasiallinen toiminta 2014 Lahden väkiluku oli vuoden 2014 lopussa 118 644, josta työvoimaan kuului 56 877 henkilöä eli 47,9 % koko väestöstä. Loput 61 767 henkilöä

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2015

VÄESTÖNMUUTOKSET 2015 VÄESTÖNMUUTOKSET 2015 Tietoisku 10/2016 Sisällys 1 Espoon saama muuttovoitto supistui 2 Muuttovoitto Etelä- Suomesta kasvoi 3 Muuttaneiden koulutustaso kohosi 4 Espoon sisällä Suur- Kauklahti muuttovoittaja

Lisätiedot

TIETOISKU 7/

TIETOISKU 7/ TIETOISKU 7/2003 30.7.2003 EDUSKUNTAVAALIT ESPOOSSA 2003 Kok. 28,5 34,1 35,4 SDP 17,6 19,5 23,1 Vihr. 9,9 12,6 12,8 Kesk. 4,4 7,1 11,0 RKP 8,6 10,2 12,1 Vas. 6,7 6,9 7,3 KD PS Lib. 3,3 2,5 1,6 1,5 0,2

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 Tietoisku 7/2011 Sisällys 1 Espooseen muutto vilkastui ja muuttovoitto kasvoi 2 Muuttotappio muualle Suomeen kääntyi voitoksi 3 Muuttaneiden koulutustaso nousi 4 Espoon sisällä SuurEspoonlahti

Lisätiedot

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Pohjois-Pohjanmaa; Pohjanmaa; 3,8 Etelä-Pohjanmaa; 1,2 2, Kainuu;,6 Lappi; 1, Keski-Suomi; 2, Pohjois-Savo; 1, Pohjois-Karjala; 2,2 Etelä-Savo; 1,3 Kaakkois-Suomi;,

Lisätiedot

Työmarkkinat, sukupuoli

Työmarkkinat, sukupuoli Työmarkkinat, maahanmuuttajuus ja sukupuoli VTT Annika Forsander Eurooppalaisen maahanmuuton II maailmansodan jälkeiset vaiheet... Toisen maailmansodan jälkeen alkoi eurooppalaisen muuttoliikkeen ensimmäinen

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2014

Tilastokatsaus 9:2014 Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien

Lisätiedot

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Maaliskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: Mars 2013

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Maaliskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: Mars 2013 POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: Maaliskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: Mars 2013 TYÖLLISYYSKATSAUS Maaliskuu 2013 Lisätiedot: Jorma Höykinpuro puh +358 50 312 8568 ja Olli Peltola tfn +358 50

Lisätiedot

Tilastokatsaus 10:2014

Tilastokatsaus 10:2014 Tilastokatsaus 10:2014 Vantaa 1 2.9.2014 Tietopalvelu B11:2014 Vieraskielisten asuntokuntien asumisesta Vantaalla ja vähän muuallakin Vantaalla asui vuoden 2012 lopulla yhteensä 8 854 vieraskielistä 1

Lisätiedot

Espoon ruotsinkielisten väestöennuste

Espoon ruotsinkielisten väestöennuste Espoon ruotsinkielisten väestöennuste 2008-2017 Teija Jokiranta ESPOON KAUPUNKI KEHITTÄMIS- JA TUTKIMUSRYHMÄ Esbo stads utvecklings och utrednings grupp City of Espoo Research and Development 2007 Espoon

Lisätiedot

UUSIMAA KANSAINVÄLISTYY Työllistyvätkö ulkomaalaiset? Uudenmaan liiton julkaisuja E 126-2013

UUSIMAA KANSAINVÄLISTYY Työllistyvätkö ulkomaalaiset? Uudenmaan liiton julkaisuja E 126-2013 Uudenmaan liiton julkaisuja E 126-2013 UUSIMAA KANSAINVÄLISTYY Työllistyvätkö ulkomaalaiset? Uudenmaan liiton julkaisuja E 126 2013 ISBN 978-952-448-371-1 ISSN 2341-8885 Ulkoasu: Anni Levonen Valokuvat:

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet 2014 Tampereella 9 422 ulkomaan kansalaista 131 eri maasta Vuoden 2014 lopussa oli tamperelaisista 4,2 prosenttia ulkomaan kansalaisia.

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2014

VÄESTÖNMUUTOKSET 2014 VÄESTÖNMUUTOKSET 2014 Tietoisku 8/2015 Sisällys 1 Espoon saama muuttovoitto kasvoi 1000 hengellä 2 Muuttovoitto EteläSuomessa kasvoi 3 Muuttaneiden koulutustaso kohosi 4 Espoon sisällä SuurKauklahti muuttovoittaja

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2009

VÄESTÖNMUUTOKSET 2009 VÄESTÖNMUUTOKSET 2009 Tietoisku 6/2010 Sisällys 1 Espooseen muutto laantui, kunnan sisäiset muutot lisääntyivät 2 Muuttotappio muualle Suomeen kasvoi, ulkomailta voittoa 3 Muuttaneiden koulutustaso laskenut

Lisätiedot

UUSIMAA KANSAINVÄLISTYY Työllistyvätkö ulkomaalaiset?

UUSIMAA KANSAINVÄLISTYY Työllistyvätkö ulkomaalaiset? UUSIMAA KANSAINVÄLISTYY Työllistyvätkö ulkomaalaiset? Uudenmaan liiton julkaisuja 2013 Uudenmaan liiton julkaisuja xxx 2013 ISBN 978-952-448- ISSN Ulkoasu: Valokuvat: Tuula Palaste-Eerola Verkkojulkaisu

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2012

VÄESTÖNMUUTOKSET 2012 VÄESTÖNMUUTOKSET 2012 Tietoisku 7/2013 Sisällys 1 Espoon saama muuttovoitto kasvoi hieman 2 Muuttovoitto Helsingistä supistui 3 Muuttaneiden koulutustaso laski jälleen 4 Espoon sisällä Suur- Matinkylä

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset Väestö ja väestönmuutokset Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Lähde: Tilastokeskus 10.4.2017 Väestö ja väestönmuutokset Yli puolet espoolaisista on työikäisiä Kuuden suurimman kaupungin väestö

Lisätiedot

TIETOISKU 9/

TIETOISKU 9/ TIETOISKU 9/2006 2.10.2006 VÄESTÖNMUUTOKSET 2005 Tiivistelmä Vuoden 2006 alussa Espoossa oli 231 704 asukasta. Vuodessa espoolaisten määrä oli lisääntynyt 4 232 hengellä. Lisäyksestä oli muuttovoittoa

Lisätiedot

Väestökatsaus. Lokakuu 2015

Väestökatsaus. Lokakuu 2015 Väestökatsaus Lokakuu 2015 Turun ennakkoväkiluku oli lokakuun lopussa 185 747, jossa oli kasvua vuodenvaihteesta 1 923 henkeä. Elävänä syntyneet 1 634 Kuolleet 1 467 Syntyneiden enemmyys 167 Kuntien välinen

Lisätiedot