Physica 5 Opettajan OPAS (1/24)
|
|
- Jarno Timo-Jaakko Kapulainen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Phyica 5 Opettajan OPAS (/4) 45 y 6,5 /, v 0x /, x?, v?, α? a) Moleat kivet putoavat aanaikaieti veteen Koka ilanvatu on ekityketön, ne putoavat aalla kiihtyvyydellä Vaakauoa alkunopeu ei vaikuta pytyuoaan nopeuteen b) Valitaan x-akeli vaakauuntaan ja y-akeli alapäin Putoaiaika t atkaitaan taaieti kiihtyvän liikkeen paikan lauekkeen y gt avulla y 6,5 t,5, g 9,8 / Oletetaan, että ilanvatu on ekityketön, jolloin kiven liike vaakauunnaa on taaita Kivi lentää vaakauunnaa x v 0x t,5,66 c) Ilan alkunopeutta pudotettu kivi kohtaa aanpinnan nopeudella vy gt 9,8,5,9 Vaakauoaan heitetty kivi kohtaa aanpinnan nopeudella v vx + vy +, 9 5,765 6 ja nopeuden uuntakula on v, 9 y tanα, jota kula α 45, v x 46 v x v 0x 9, y 9, x?, v? Valitaan x-akeli heiton uuntaan ja y-akeli alapäin Kun ilanvatu on ekityketön, jääkiekon liike on vaakauunnaa taaita ja pytyuunnaa taaieti kiihtyvää Lentoaika on kiekon putoaieen kuluva aika, joka aadaan taaieti
2 Phyica 5 Opettajan OPAS (/4) kiihtyvän liikkeen allin avulla y gt, jota t y g 9 9,8,45,4 Kantaa on nyt x v 0x t 9 Jäähän ikeytyinopeuden koponentit ovat v x v 0x 9,45 46, v y gt 9,8,45,850 Ikeytyinopeu on v v + v x y 9 +,850 0, ja uunta tan v y α ja α 5,46 5 v x, v 8 /, y,85, 8,0 g, 5,5 kg, u? Luodin ja lyijypallon liike heti töäyken jälkeen on vaakauoa heittoliike Valitaan x-akeli heiton uuntaan ja y-akeli ylöpäin Koka luodin ilanvatuta on pieni, itä ei oteta huoioon Takatellaan vaakauuntainen liike taaien liikkeen allin avulla Pytyuuntainen liike on taaieti kiihtyvää liikettä, joten putoaiaika aadaan paikan lauekkeeta y y gt Luodin ja lyijypallon lentoaika on t g Luodin ja lyijypallon töäykeä liikeäää äilyy, koka töäyken aikana ulkoiten voiien ipuli on ekityketön, joten v ( + )u x0 ja aadaan kalaaiuodoa v ( + )u x0, jota
3 Phyica 5 Opettajan OPAS (/4) u x0 v + 8,0 0 kg 8 8,0 0 kg + 5,0 kg, 07 Lyijypallon ja luodin nopeu vaakauunnaa on vakio u x u x0,07 ja pytyuunnaa liike on taaieti kiihtyvää, joten aahan ikeytyihetkellä u y gt g y g yg g 9,8,85 6,047 Maahan ouihetkellä nopeuden uuuu on u (, 07 ) + ( 6, 047 ) 6,699 6, vy 6, 047 ja uunta tanα ja α 77, v, 07 x 48 α 45 o, t 4,0, x 8, y? Ilanvatu on ekityketön Valitaan nollahetkeki pukin itoaihetki ja oigoki pukin itoaikohta Valitaan x-akelin uunta vaakauoaan eteenpäin ja y-akelin uunta ylöpäin Voidepukin nopeu vaakauunnaa on vakio v 0x v x x t 8 4,0 9,5 Alkunopeuden pytykoponentti aadaan atkaitua alkunopeuden uuntakulan avulla v0y tanα 0 v0x ja v0y v0x tanα0 9,50 tan 45 9,50 4, 0 Lentoajan t kuluttua voidepukki on liikkunut pytyuunnaa alapäin paikkaan
4 Phyica 5 Opettajan OPAS (4/4) y v 0y t gt 9,50 4,0 9,8 (4,0 ) 40,48 40 Ikeytyeään aahan luipallon lentoadan y-koodinaatin iteiavo on 40, joka on yö heittokokeu 49 α 45 o, t 4,0, x x 0 8, y,, v 0? Valitaan nollahetkeki kuulan itoaihetki ja lähtöpiteeki kuulan itoaikohta Valitaan x-akelin uunta vaakauoaan eteenpäin ja y-akelin uunta ylöpäin Koka ilanvatu on ekityketön, takatellaan kuulan liikettä vaakauunnaa taaien liikkeen allin avulla ja pytyuunnaa taaieti kiihtyvän liikkeen allin avulla Kiihtyvyy pytyuoaa uunnaa on putoaikiihtyvyy a y g Alkunopeuden koponentit ovat v v coα v 0x 0 0 v in α 0y 0 0 Ajan t kuluttua kuulan nopeu on v x v 0x v 0 coα 0 v y v 0y gt v 0 inα 0 gt ja paikka x x 0 + v 0x t y y 0 + v 0y t gt x x0 Paikan x-koodinaatin lauekkeeta aadaan lentoaika t v Koka lähtökula on 45, niin v 0x v 0y v 0 Sijoitetaan nyt lentoaika y-koodinaatin lauekkeeeen 0x
5 Phyica 5 Opettajan OPAS (5/4) y y0 + v0yt gt x x x x y + v g ( ) y v0x v0x x x0 0 0 ( ) v0 y + x x g ja atkaitaan lähtönopeu g(x x v 0 0 ) y 0 y + x x 0 9,8 (,79 0,8 ), 0 +,79 0,8,65 4 Ilanvatu on ekityketön uihin kuulaan vaikuttaviin voiiin (paino) veattuna, koka kuulan uoto on edullinen (pallo), en poikkipinta-ala pienehkö ja tihey uui ja en nopeu uhteellien pieni 50 a) a 0,95 / Auto liikkuu uoaan pohjoieen ja kiihtyvyy uoaan länteen Autolla ei ole tangenttikiihtyvyyttä, koka kiihtyvyy on kohtiuoaa nopeutta vataan Kiihtyvyy on noaalikiihtyvyyttä 60 ( ) v v, 6 a, joten adan äde on 9, a 0,95 Auto kulkee vakionopeudella ypyäataa, jonka kaaevuuäde on 90 b) a, / Auton nopeu 60 k/h, vaakauoaan, kohti pohjoita Koka tangenttikiihtyvyy on nopeuden uunnalle vatakkainen, auton vauhti pienenee Auto kulkee itään kaatuvalla tiellä,
6 Phyica 5 Opettajan OPAS (6/4) jonka kaaevuuäde on c) a,7 / v v a a n 60 ( ), 6, 87, Auto kulkee vakionopeudella uoaan pohjoieen tieä olevan notkelan aliaa kohdaa Tien kaaevuuäde pytyuunnaa on 60 ( ) v, 6 6, a, 7 5 a t,0 /, 60,0, µ 0,50, t? Kitkavoia aa aikaieki noaalikiihtyvyyden Newtonin II liikelain ukaan Σ F a, joten F v µ Vaakauoalla tiellä G N, joten F µ µn µg µg v v µg Taaieti kiihtyvää liikkeeä v v 0 + at Koka alkunopeu on nolla, on v v 0 + at at µg Ratkaitaan aika ja ijoitetaan lukuavot µ g t a
7 Phyica 5 Opettajan OPAS (7/4) 0,50 9,8 60,0 7,55 7, 5 v,5 /, v,5 /, 4, v 7,5 /, a?, α? Matka on puoli kieota π π Laketaan tangenttikiihtyvyy t v k π v + v π v + v a t v t v v π v + v,5,5 π 4 Noaalikiihtyvyy 7,5 a n v Kokonaikiihtyvyy v v π 4,654 a a n + a t,654 0,70 + 0,70,797,8 tanα a t 0, 44 a n α,977 o,0 o θ,0 o + 90 o o
8 Phyica 5 Opettajan OPAS (8/4) Kiihtyvyy on,8 / ja uunta o nopeuvektoiin nähden 5 R Kuu 0,7 M, R Kuu 0,7 R Atonautin paino Maan pinnalla on G g γ M R 54 M M Atonautin paino Kuua on g K γ M K R K Laketaan atonautin paino Kuua uhteea painoon Maaa M K 0,0M M 0,0 g γ γ γ 0,687g 0,7G K RK R R 4 5,98 0 kg, M K (0,7 ) 0,7 7,5 0 kg 55 Palloaiten kappaleiden välinen vetovoia voidaan lakea uoaan gavitaatiolain peuteella F γ Laketaan gavitaatiovoia kuvitteellien atelliitin ja Maan M M ekä atelliitin ja Kuun M K välillä Mekitään nää voiat yhtä uuiki Maan ja atelliitin välinen etäiyy on x ekä Kuun ja atelliitin välinen etäiyy x Gavitaatiovoiat ovat yhtä uuet M M M K γ γ, x ( x) jota upitaalla aadaan M M M K x ( x) ja M ( M x) M K x Saadaan toien ateen yhtälö, joka atkaitaan atkaiukaavalla M M( x + x ) M Kx M M x + M Mx M Kx 0 ( M M ) x M x+ M 0 x M K M M MM ± ( MM) 4( MM MK) MM ( M M ) M K Sijoitetaan tähän annetut avot M M 5, kg, M K 7,5 0 kg ja Ratkaiuki aadaan x k ja x k
9 Phyica 5 Opettajan OPAS (9/4) 6500 k, v? Newtonin II lain ukaan atelliitin liikeyhtälö on F a Satelliitin pitää adallaan gavitaatio F γ ja kiihtyvyy on noaalikiihtyvyyttä a n v Satelliitin adan äde on 6500 k k 870 k Satelliitin nopeu aadaan ii liikeyhtälötä γ M nopeu v, jota atelliitin N 4 6, ,974 0 kg γ M kg k v 5 565, , h 590 k, T?, a? a) Newtonin II laki F a on aalla kappaleen liikeyhtälö Sijoitetaan tähän Hubbleen vaikuttava gavitaatiovoia ja kiihtyvyydeki noaalikiihtyvyy a n v Kun Maan aa on M, Maapallon äde R ja atelliitin kokeu on h, Hubblen liikeyhtälöki aadaan γ M v ( R + h ) R + h b) a-kohdan yhtälötä voidaan atkaita Hubblen nopeu γ M v R+ h N 4 6, ,974 0 kg kg v 7568,8099 / 7,6 k/ Radan pituu on π(r + h), joten kietoajaki voidaan lauekkeeta v T atkaita π( R+ h) π( ) k T 5777, in v v k 7,5688 Noaalikiihtyvyy aadaan nopeuden ja äteen avulla (7568,8 ) v a n 8, 09 8, R+ h ρ 000 kg/, T? Takatellaan ateoidin pinnalla ekvaattoilla olevan kivilohkaeen ypyäliikettä Oaeen vaikuttavat voiat ovat gavitaatiovoia ja tukivoia Newtonin II lain ukaan liikeyhtälö on F a
10 Phyica 5 Opettajan OPAS (0/4) Skalaaiuodoa F N a n γ M v N R R Rajatapaukea, kun kulanopeu on uuin ahdollinen, tukivoia N 0 Sijoitetaan yhtälöön atanopeu v π R jolloin M 4π R γ R T R T, 4π R Ratkaitaan kivenlohkaeen kietoaika T γ M 4, Sijoitetaan tähän ateoidin aa M ρv ρ πr jolloin aadaan T 4π R γρ 4 π π γρ R ja T π π 840,74, h γρ N kg 6, kg 58 T,0 h, x?, v?, a n? a) Satelliitin liikeyhtälö Newtonin II lain F a ukaan ypyäadalla on γ M π Koka atanopeu on v T M π 4 γ T v, liikeyhtälö aa uodon Ratkaitaan tätä adan äde, kun kietoaika on T h 700 N 4 6,67 0 5,98 0 kg (7 00 ) γ MT kg , k 4π 4π Siten kokeu Maan pinnata on x 8060,787 k 670 k 690,787 k 700 k b) Ratanopeu on π π , 65 k v 704, 6 7, 0 T 700 (704,6 c) Noaalikiihtyvyy on a n v ) ,65 6,86 6, Noaalikiihtyvyyden aiheuttaa gavitaatiovoia 59 R 670 k, 5, kg, v? Gavitaatiokentän potentiaalienegia on E p γ M R
11 Phyica 5 Opettajan OPAS (/4) Takatellaan tilannetta enegian äilyien kannalta Maanpinnalla heti laukaiun jälkeen aketin ekaaninen kokonaienegia on aketin liike-enegian ja potentiaalienegian ua Koka enegia äilyy, tää ua on yhtä uui kuin potentiaalienegia kokeudella R+ R R Mekaanien enegian äilyien laita E ka + E pa E kl + E pl aadaan M M v γ 0 γ R R Yhditetään potentiaalienegian teit, jolloin aadaan v γ M + γ M γ M, R R R jota aketin lähtönopeu N 4 6,67 0 5,98 0 kg γ M kg k v 6460,9765 6, 46 R Kuvata ittaaalla aadaan,5 N a) F, 0 c, 5 N 0 c c N F,4 c,5, N 0, 4 c c N F, c,5 4,65 N, c c M F,5 N 0 0 N M F 4,65 N 0,0 5,5 0 N 5, 0 N M, N 0,004 8, 4 0 N b) Levy lähtee pyöiään negatiivieen pyöiiuuntaan taaieti kiihtyen, illä M > M 6 a) Laketaan / avot kullekin voian avolle F (N) () ( ) 8,4 0,088,4 4, 0,8 5,6,5 0,6,8, 0,5,9,9 0,44, M F b) F M Moentti aadaan uoan fyikaalieta kulaketoieta
12 Phyica 5 Opettajan OPAS (/4) 7,5 N M 0,75 N g, b? 50 g L 0,50 Kijoitetaan oenttiehto tangon kekipiteen uhteen Tanko on levoa M 0 L bg ( a) G 0 L L ( a) G ( a) g b G g 0,50 ( 0, ) 750 g 0,0 50 g 6 4 kg kg 45 kg L, 75 a? Kijoitetaan oenttiehto akelin uhteen Tukivoian N vaikutuuoa kulkee akelin kautta, joten illä ei ole oenttia L L ( ag ) ag+ ( + ag ) L L a a + + a L L + a ( + + ) L ( + ) a ( + + ),75 (4 + ) kg ( ) kg,5996, 64 Valitaan poitiivinen kietouunta vatapäivään Moenttiehto piteen C uhteen (lankku on levoa) L ( bg ) ( L a bn ) 0
13 Phyica 5 Opettajan OPAS (/4) Piteen D uhteen G L N b N (L a) kg, 65 kg L 4,80 a,0 b, 0 α 55 Tikkaiiin vaikuttavat voiat on piietty kuvaan Kijoitetaan tikkaiden taapainoehdot Koka tikkaat ovat levoa, on F 0 M 0 F x N F µ 0 F y N G G 0 M A G acoα + G (L b)coα N Linα 0 Rajatapaukea Fµ Fµ 0 µ 0N N N µ 0N 0, joten µ 0 N N g + g ( ga + g( L b))coα N Linα ( a + ( L b))coα µ 0 ( + ) Linα (8 kg, kg,60 ) co55 0, , 45 (65 kg + 8 kg) 4,80 in55 66 Laite on telaata ja en taapainoehto on G FR Kuoan notaieen tavitaan voia F G R F on ii pienepi kuin paino G uhteea R Voian uunta on notajalle edullinen 67 Tukivoia ei väännä, joten ilaa M Ga Gb 0 i
14 Phyica 5 Opettajan OPAS (4/4) Tukivoia ei väännä ja vedeä olepiin päihin vaikuttaa yhtä uui note N, joten M A Ga Gb + Na Nb < 0, illä ( Ga Gb 0) ja ( N( a b) < 0) Kultapallo painuu ala 68 d, 6 µ 0,4 α 5 Lin? Lankkuun vaikuttavaa kuvion ukaiet voiat Miniipituu aadaan kun lankun yläpää on ahdolliian lähellä ylepää tukea Fµ µ N Fµ µ N Taapainoehdot Fx Ginα µ N µ N 0 F y N N Gcoα 0 L M A Gco α ( d) Nd 0 ( L Nd d ) g coα Nd L + d g coα Ratkaitaan voiayhtälöitä N
15 Phyica 5 Opettajan OPAS (5/4) N N + g coα g in α µ ( N + g co α ) µ N 0 g inα µ N µ g coα µ N 0 N g inα µ g coα µ dg (inα µ co α) inα µ coα L + d d( + ) g coα µ µ coα in 5 µ co5,6 ( + ) 4,67 4, µ co5 69 x 5 c x 9,0 c x 7,5 c y,5 c y 9,0 c y,5 c 5,0 c 7,5 c x xa xπ xπ pp A π π y 5 c 5 c 50 c 9,0 c π (5,0 c) 7,5 c π (7,5 c) 5 c 50 c π (5,0 c) π (7,5 c) 4,04 c 4,0 c ya yπ yπ pp A π π,5 c 5 c 50 c 9,0 c π (5,0 c),5 c π (7,5 c) 5 c 50 c π (5,0 c) π (7,5 c),776 c,8 c 70 n 850 RPM, d 58 c, 0,9, t?, ω?, T? a) Kieoaika t n 850 0,0077 in 0,07 in Kulanopeu ω πn π ,0 89 b) Newtonin II liikelain ukaan Σ F a Olkoon poitiivinen uunta ylöpäin Saadaan kalaaiyhtälö T G a
16 Phyica 5 Opettajan OPAS (6/4) Kiihtyvyy on noaalikiihtyvyyttä a v n ω Siten T G+ a g ( + a) g ( + ω Sijoitetaan lukuavot T 8,0 0 - kg (9,8 + 89,0 0,9 ) 8,460 N 8 N 7 t 5 n 500 RPM, t,5, N? Kiihdyty Oletetaan, että taaieti kiihtyvä pyöiiliike ϕ ω0t+ αt Kulanopeuden ja pyöiinopeuden välillä vallitee yhtey ω πn Sijoitetaan kulakiihtyvyyden laueke kulan yhtälöön α ω π n t t π n t ϕ π nt t π 500 in,5 π 500,5 60 Taainen vauhti ϕ ωt πnt π ,495 ad in,5 π 500, ,088 ad Kula yhteenä ϕ 96,495 ad + 505,088 ad 50,476 ad Kieokia N 50,476 ad π 840 kieota 7 ad 4 a) ω?, t, ad, 7 ω 0, α Taaieti kiihtyvä pyöiiliike ω ω0 + αt ad ad 4,7, + ad 44,9 b) Taaieti kiihtyvä pyöiiliike ϕ ω0t+ αt ad 45
17 Phyica 5 Opettajan OPAS (7/4) 4 ad, + ad,7 4,7965 ad Kieokia 67, π (, ) 4,7965 ad 7 n 0 00 RPM, t 6,5, n 60 RPM, ω?, t?, N? a) Kulakiihtyvyy ω π n α t t π (60 00) 60,50 6,5,5 b) Taaieti kiihtyvä pyöiiliike ϕ ω0t+ αt πnt 0 + αt π ,5,50 6,5 ( ) 50,995 ad N 50,995 84,5 π c) Taaieti kiihtyvä pyöiiliike ωl ω+ αt Ratkaitaan aika t, kun ω l 0 π 60 ω πn t 60,7857,8 α α,50 74 Kulanopeuden ja aika-akelin ajoittaa fyikaalinen pinta-ala ilaiee pyöän pyöiän kulan uuuuden Laketaan fyikaalinen pinta-ala , ,5 ad ϕ 5,5 ad Kieokia 8, 548 8,5 π π ad 75 a) Kuvaajata aadaan ϕ (,0 ) ad ja ϕ (4, 0 )6,8 ad Siten ϕ,8 ad ϕ Kieoten lukuäää,8 0,6048 0,6 π π
18 Phyica 5 Opettajan OPAS (8/4) b) Kulanopeu hetkellä,0 aadaan piitäällä kuvaajalle tangentti ko hetkeä vataavaan piteeeen ja ääittäällä tangentin fyikaalinen kulakeoin Kuvaajata aadaan fyikaalieki kulaketoieki (kulanopeudeki) 5,6 ad ad, 4 4 c) Kekikulanopeu on ϕ(7,0 ) ϕ(0,0 ) ω k 7,0 7, ad ad, 0 7,0 d) Hetkellä,0 on yhtä uui hetkellinen kulanopeu kuin kekikulanopeu Tulo aadaan katoalla kuvaajata, illoin kuvaajalle piietyn tangentin kulakeoin (uunta) on aa kuin kekikulanopeu 76 d 0,65, 0,75, t,0, t 0,50, a? Kulanopeu hetkellä,0 kulanopeu on ω(,0 ) 44,0 ad Koka kulanopeu uuttuu taaieti, kulakiihtyvyy on ad 44,0 α ω 4,6667 ad t,0 an ω at α Taaieti kiihtyvä pyöiiliike, kulanopeu alua ω 0 0 Kulanopeu hetkellä 0,50 ad ad ω ω0 + αt 4,6667 0,50 7, Noaalikiihtyvyy an 77 ad ω 7, 0,75 0,665 Tangenttikiihtyvyy ad at α 0,75 4,6667 5,5000 Kiihtyvyy a at + an a 5, ,665 0,90 Kiihtyvyyden uunta ad 5,5000 a t tanθ 0,77 a ad n 0,665 θ 5,57 5
19 Phyica 5 Opettajan OPAS (9/4) J v 0,085 kg, v c, 4 c, 0,40 kg, J l? Koka kiinnitetty kappale on pienehkö, en hitauoentti on J Näin yteein kokonaihitauoentti on J l J v + J J v + 0,085 kg + 0,40 kg 0,4 0,080 kg 0, kg ( ) 78 n 600 RPM, t,5, J 0,4 kg, M? Pyöiiliikkeen peuyhtälö M Jα Taaieti kiihtyvä pyöiiliike ω ω0 + αt Koka pyöä lähtee levota, ω 0 0 ω Siten ω αt, joten α t Sijoitetaan kulakiihtyvyyden laueke pyöiiliikkeen peuyhtälöön ω M Jα J t Pyöiinopeuden n ja kulanopeuden ω välillä on yhtey ω πn Siten ω πn M J J t t Sijoitetaan lukuavot π 600 in,5 M 0,4 kg π 600 0,4 kg 60 6,07 N 6, N,5 79, kg,,0 c, l 8,0 c n 00 RPM a) L? Pyöiiäää L Jω Koka ω πn, on L J π n π n Sijoitetaan lukuavot L, kg (0,0 ) π 00 in kg kg, kg (0,0 ) π 00,8959,9 60 b) M?
20 Phyica 5 Opettajan OPAS (0/4) Pyöiien peuyhtälön ukaan M Jα Jo oentti on vakio, pyöiinen on taaieti hidatuvaa ω ω0 + αt Lopua ω 0, joten 0 ω + αt 0 ω0 α t Sijoitetaan pyöiiliikkeen peuyhtälöön ω0 M Jα J t π n t π 00, kg (0,0 ) 4,5 in π 00, kg (0,0 ) 60 4,5 0,644 N 0,64 N 80 ω 5, ad/, ω? a) Koka ei ulkoien voian oenttia, pyöiiäää äilyy Siten J ω J ω Jω Jω eli ω ω 5, ad 5,6 ad b) Pyöiienegia on E Jω E J ω, E J ω Jω Jω E Jω Jω E J Jω ω Koka J J ja ω ω, aadaan E E ( ) J ω J ω Jω 9 00 % 8,0 c, 4, kg, p,6 kg, α?,? Sylinteiin vaikuttaa paino G, akelin tukivoia N ja langan
21 Phyica 5 Opettajan OPAS (/4) jännityvoia T Punnukeen vaikuttaa paino G p ja jännityvoia T a) Punnu: F a p p G + T a p Huoioialla poitiivinen uunta aadaan kalaaiyhtälö G T a p p Sylintei: Dynaiikan peulain ukaan F a G + N + T a 0 kalaai yhtälö G N + T 0 Pyöiiliikkeen peuyhtälön ukaan M Jα Sylintein hitauoentti on J ja a d, joten T a, joten T a Dynaiikan peulain ukaan aadaan punnukelle G T a p p Gp a a p Ratkaitaan kiihtyvyy G p p g a + p + p ja kulakiihtyvyy a g p α ( + p),6 kg 9,8 8,565 9 ( 4, kg +,6 kg) 0,0 b) v0t + at, v 0 0 at g p t + p,6 kg 9,8 (, ),0544, 4, kg +,6 kg
22 Phyica 5 Opettajan OPAS (/4) 8 a) Tähden luhituea en äde pienenee Koka hitauoentti on veannollinen äteen neliöön, tähden hitauoentti pienenee Koka tähteen ei vaikuta ulkoita oenttia, en pyöiiäää L Jω äilyy Kun tähden hitauoentti pienenee, en kulanopeu pyöiinopeu) kavaa Jotta pyöiinopeu kavaii iljoonaketaieki, tulee äteen pienentyä vähintään tuhanneoaa b) Kun lakija on ilaa, lakijan ja ukien uodotaaan yteeiin ei vaikuta ulkoita oenttia Tällöin yteein pyöiiäää äilyy Jo ylävatalo ja uket kääntyiivät aaan uuntaan, pyöiiäää ei äilyii c) Kun luoti pyöii pituuakelina ypäi, illä on kulanopeu akelina ypäi Luodin lentäeä iihen ei vaikuta ulkoita oenttia, jolloin pyöiiäään äilyien vuoki en aento äilyy aana 8 Hitauoentit J ohutylintei J J ohutpallo J J upylintei J J upipallo J 4 5 Mekaaninen enegia äilyy Epa + Eta + Ea Epl + Etl + El Valitaan potentiaalienegia 0-taoki taon alapää Alua kappaleilla ei ole tanlaatioenegiaa eikä otaatioenegiaa, illä ne ovat paikallaan Koka kappaleet ovat alua aalla kokeudella, niillä on alua yhtä uui potentiaalienegia gh Siten ei kappaleille Ohuteinäinen ylintei gh v + Jω v v + ( ) v + v v v gh Ohuteinäinen pallo gh v + J ω 5 v + v 6 v 6 v gh,095 gh 5 Upieinäinen ylintei gh v + J ω v + v 4 v 4 v gh,55 gh Upieinäinen pallo
23 Phyica 5 Opettajan OPAS (/4) gh v4 + J 4ω4 7 v4 + v v 0 v4 gh,95 gh 7 Joten v < v < v < v 4 a) Pallot tulevat ala nopeujäjetykeä: upinainen pallo, upieinäinen ylintei, ohuteinäinen pallo, ohuteinäinen ylintei Jäjety on yö käänteinen kappaleiden hitauoenttien uuuujäjetykeen Kappale, jolla on pienin hitauoentti, tulee eniäienä ala b) Kappaleet pyähtyvät ulkoien voian vaikutuketa Kitkavoian tekeä työ pienentää eteneiliikkeen enegiaa ja kitkavoian oentti otaatioenegiaa Kappaleiden eteneiliikkeen enegia on veannollinen niiden nopeukien neliöön Siten piiälle liikkuu e, jolla on uuin nopeu eli upinainen pallo c) Kato a-kohta d) Suuin pyöiienegia on kappaleella, jolla on pienin eteneiliikkeen enegia Pienin eteneiliikkeen enegia on kappaleella, jonka nopeu on pienin eli ohuteinäinen ylintei 84 v 85 k/h, d 0,90, n? Jotta enkaat kuluiivat ahdolliian vähän, enkaiden ulkopinnan atanopeuden tulii olla aa kuin lentokoneen nopeu Ratanopeuden v ja kulanopeuden ω ekä pyöiinopeuden n välillä vallitee yhtey v ω πn, jota v n π k h 600 8,75 8 π 0,45 π 0,45 85 E 0,5 kj, n 650 RPM, n 440 RPM, J? Luovutettu enegia on yhtä uui kuin pyöiienegian uuto E Ep Jω Jω J( πn ) J( πn ) E J ( πn ) ( πn ) 0,5 0 J π π ,44 kg 0,4 kg 86 0,5, 88 kg, n 00 /in, F µ 90,0 N, µ 0,8, t 50,0
24 Phyica 5 Opettajan OPAS (4/4), M kitka? Koka jauttava oentti on vakio, vauhtipyöän liike on taaieti hidatuvaa pyöiiliikettä Kulakiihtyvyy on α ω ω ω π n π n π ( n n ) t t t t π (0 00 ) in in π (0 00) -4, Pyöiiliikkeen peulain ukaan Σ M Jα Kokonaioentti on ΣM M kitka + F µ ja hitauoentti J M kitka + Fµ α M kitka Fµ + α 0,8 90 N 0,5 + 0,5 88 kg (0,5 ) (4,469 ) 5,040 N 5, N Koka kulakiihtyvyy ja kitkavoian oentti ovat aanuuntaiia, kulakiihtyvyy on ijoitettu edellieä poitiiviena lukuna
RATKAISUT: Kertaustehtäviä
Phyica 5 OPETTAJAN OPAS paino (6) Ketautehtäiä : Ketautehtäiä Luku t 5 n 5 RPM,,5 Kiihdyty Oletetaan, että taaieti kiihtyä pyöiiliike ϕ ωt+ αt Kulanopeuden ja pyöiinopeuden älillä allitee yhtey ω π n Sijoitetaan
LisätiedotRATKAISUT: 7. Gravitaatiovoima ja heittoliike
Phyica 9. paino () 7. Gaitaatiooia ja heittoliike : 7. Gaitaatiooia ja heittoliike 7. a) Gaitaatiooia aikuttaa kaikkien kappaleiden älillä. Gaitaatiooian uuuu iippuu kappaleiden aoita ja niiden älietä
LisätiedotRATKAISUT: 8. Momentti ja tasapaino
Phyica 9. paino (7) : 8. Voian vari r on voian vaikutuuoran etäiyy pyöriiakelita. Pyöriiakeli on todellinen tai kuviteltu akeli, jonka ypäri kappale pyörii. Voian oentti M kuvaa voian vääntövaikututa tietyn
LisätiedotRATKAISUT: 3. Voimakuvio ja liikeyhtälö
Phyica 9. paino (8) 3. Voiakuvio ja liikeyhtälö : 3. Voiakuvio ja liikeyhtälö 3. a) Newtonin I laki on nieltään jatkavuuden laki. Kappale jatkaa liikettään uoraviivaieti uuttuattoalla nopeudella tai pyyy
Lisätiedotrad s rad s km s km s
otoni 5 6- Ketautehtävien atkaiut Luku. Satelliitti kietää Maata päiväntaaajataoa 50 k Maan pinnan yläpuolella. Sen kietoaika on 90 in. Määitä atelliitin kulanopeu ja atanopeu. Maan ekvaattoiäde on noin
LisätiedotRATKAISUT: 9. Pyörimisen peruslaki ja pyörimismäärä
Phyic 9. pino (9) 9. Pyöiien peulki j pyöiiäää : 9. Pyöiien peulki j pyöiiäää 9. ) Hituoentti on uue, jok kuv kppleen pyöiihitutt, toiin noen itä, iten vike kppleen pyöiitä on uutt. b) Syteein pyöiiäää
LisätiedotRATKAISUT: Kertaustehtävät
Phyica 4 OPETTAJAN OPAS (7) Kertautehtävät : Kertautehtävät Luku Piirretään tangentti hetkeä, vataavaan kohtaan Kuvan ukaan tangentin kulakerroin on 4,5 4 oikea vaihtoehto Vatau: B eli B on Taainen liike,
LisätiedotKERTAUSTEHTÄVIÄ. LUKU v k = 12 m/s, x = 3,0 km, t =? x. LUKU v = 90 km/h = (90/3,6) m/s = 25 m/s, t = 1 s, s =? Kuljettu matka on m s
Phyica 4 Opettajan OPAS (8) LUKU 46 v k = /, x = 3,0 k, t =? x x Kekinopeuden uuruu on vk = Ratkaitaan aika t = t v 3,0 k t = = 50 = 50 in = 4,667 in 4, in 60 k 47 v k = 50 k/h, x =,5 k, v k = 80 k/h,
LisätiedotPAKONOPEUDET eli KOSMISET NOPEUDET
PAKONOPEUDET eli KOSMISET NOPEUDET Kappaleen kokonaienegiata Ekok Ek + Ep iippuu ikä on kappaleen atakäyän uoto gaitaatiokentää. Voidaan eottaa kole atakäyää: 1) Ekok < 0 ellipi ) Ekok 0 paaabeli 3) Ekok
Lisätiedot1. Oheinen kuvio esittää kolmen pyöräilijän A, B ja C paikkaa ajan funktiona.
Fotoni 4 Kertau - 1 Kertautehtäviä Luku 1 1. Oheinen kuvio eittää kolen pyöräilijän A, B ja C paikkaa ajan funktiona. a) Kuka on kulkenut piiän atkan aikavälinä 0...7? b) Milloin B aavuttaa C:n? c) Kenellä
LisätiedotMAOL-Pisteitysohjeet Fysiikka kevät 2004
MAOL-Piteityohjeet Fyiikka kevät 004 Tyypilliten virheiden aiheuttaia piteenetykiä (6 piteen kaalaa): - pieni lakuvirhe -1/3 p - lakuvirhe, epäielekä tulo, vähintään - - vataukea yki erkitevä nuero liikaa
LisätiedotMetallikuulan vieriminen kaltevalla tasolla
1 Metallikuulan vieriinen kaltevalla taolla Mikko Vetola Koulun nii Fyiikka luonnontieteenä FY1-Projektityö 4.6.2002 Arvoana: K+ (10) 2 1. Työn tarkoitu Tehtävänä oli tutkia illaiia liikeiliöitä eiintyy
LisätiedotFysiikkakilpailu 6.11.2007, avoimen sarjan vastaukset AVOIN SARJA
Fyiikkakilpailu 6.11.007, avoimen ajan vatauket AVOIN SARJA Kijoita tektaten koepapeiin oma nimei, kotiooitteei, ähköpotiooitteei, opettajai nimi ekä koului nimi. Kilpailuaikaa on 100 minuuttia. Sekä tehtävä-
LisätiedotMekaniikan jatkokurssi Fys102
Mekaniikan jatkokussi Fys10 Kevät 010 Jukka Maalampi LUENTO 5 Copyight 008 Peason Education, Inc., publishing as Peason Addison-Wesley. Newtonin painovoimateoia Knight Ch. 13 Satunuksen enkaat koostuvat
LisätiedotMAOL-Pisteitysohjeet Fysiikka kevät 2002
MAOL-Piteityhjeet Fyiikka kevät 00 Tyypilliten virheiden aiheuttaia piteenetykiä (6 piteen kaalaa): - pieni lakuvirhe -/3 p - lakuvirhe, epäielekä tul, vähintään - - vataukea yki erkitevä nuer liikaa -0
Lisätiedot4.3 Liikemäärän säilyminen
Tämän kappaleen aihe liikemäärän äilyminen törmäykiä. Törmäy on uora ja kekeinen, jo törmäävät kappaleet liikkuvat maakekipiteitten kautta kulkevaa uoraa pitkin ja jo törmäykohta on tällä amalla uoralla.
Lisätiedotb) Laskiessani suksilla mäkeä alas ja hypätessäni laiturilta järveen painovoima tekee työtä minulle.
nergia. Työ ja teho OHDI JA TSI -. Opettaja ja opikelija tekevät hyvin paljon aanlaita ekaanita työtä, kuten liikkuinen, kirjojen ja eineiden notainen, liikkeellelähtö ja pyähtyinen. Uuien aioiden oppiinen
LisätiedotPhysica 9 1. painos 1(8) 20. Varattu hiukkanen sähkö- ja magneettikentässä
Phyica 9 aino (8) 0 Varattu hiukkann ähkö- ja agnttikntää : 0 Varattu hiukkann ähkö- ja agnttikntää 0 a) Sähköknttä aikuttaa arattuun hiukkan oialla F = QE Poitiiiti aratull hiukkall oian uunta on ähkökntän
LisätiedotLUKION FYSIIKKAKILPAILU 8.11.2005 avoimen sarjan vast AVOIN SARJA
LKION FYSIIKKAKILPAIL 8..5 avoien arjan vat AVOIN SARJA Kirjoita tektaten koepaperiin oa niei, kotiooitteei, ähköpotiooitteei, opettajai nii ekä koului nii. Kilpailuaikaa on inuuttia. Sekä tehtävä- että
LisätiedotLUKION FYSIIKKAKILPAILU 10.11.2009, ratkaisut PERUSSARJA
LUKION FYSIIKKAKILPAILU 0..009, ratkaiut PERUSSARJA Vataa huolellieti ja iititi! Kirjoita tektaten koepaperiin oa niei, kotiooitteei, ähköpotiooite, opettajai nii ekä koului nii. Kilpailuaikaa on 00 inuuttia.
LisätiedotKertausosa. 2. Kuvaan merkityt kulmat ovat samankohtaisia kulmia. Koska suorat s ja t ovat yhdensuuntaisia, kulmat ovat yhtä suuria.
5. Veitoken tilavuu on V,00 m 1,00 m,00 m 6,00 m. Pienoimallin tilavuu on 1 V malli 6,00 m 0,06m. 100 Mittakaava k aadaan tälötä. 0,06 1 k 6,00 100 1 k 0,1544... 100 Mitat ovat. 1,00m 0,408...m 100 0,41
LisätiedotKertaustehtäviä. Luku 1. Physica 3 Opettajan OPAS
(4) Luku 57. a) Mekaaniea poikittaiea aaltoliikkeeä aineen rakenneoat värähtelevät eteneiuuntaan vataan kohtiuoraa uunnaa. Eierkkejä ovat uun uaa jouen poikittainen aaltoliike tai veden pinnan aaltoilu.
LisätiedotLuentomoniste: Mekaniikka Pasi Repo & Pekka Varis (päivitetty 2.1.06)
Fyiia evät 006 JAMK/IT -Intituutti Luentoonite: Meaniia Pai Repo & Pea Vai (päivitetty..06) 0. Johdanto... 0.. Fyiian ääitelä... 0.. Mittau ja yiöt.... -ulotteita ineatiiaa... 3.. Keivauhti... 3.. Keinopeu...
LisätiedotFy07 Koe Kuopion Lyseon lukio (KK) 1 / 5
y07 Koe 8.9.05 Kuopion yeon lukio (KK) / 5 Vataa kolmeen tehtävään. Vatuken reitani on 60, käämin induktani on 0,60 H ja reitani 8 ja kondenaattorin kapaitani on 80. Komponentit ovat arjaan kytkettyinä
LisätiedotRATKAISUT: Kertaustehtäviä
Phyica 1 uuditettu paino OPETTAJAN OPAS 1(9) Kertautehtäiä RATKAISUT: Kertautehtäiä LUKU 3. Luua on a) 4 eriteää nueroa b) 3 eriteää nueroa c) 7 eriteää nueroa. 4. Selitetään erieen yhtälön olepien puolien
LisätiedotRATKAISUT: 18. Sähkökenttä
Physica 9 1. painos 1(7) : 18.1. a) Sähkökenttä on alue, jonka jokaisessa kohdassa varattuun hiukkaseen vaikuttaa sähköinen voia. b) Potentiaali on sähkökenttää kuvaava suure, joka on ääritelty niin, että
Lisätiedot= 2 1,2 m/s 55 m 11 m/s. 18 m 72 m v v0
Kertaustehtävät. c) Loppunopeus on v = as =, /s 55 /s. 8 7 v v0 3,6 s 3,6 s. c) Kiihtyvyys on a = =,0. t 5 s s Kolessa sekunnissa kuljettu atka on 7 s3 = v0t + at = 3,0 s + (,0 /s ) (3,0 s) 55,5. 3,6 s
LisätiedotIntensiteettitaso ja Doplerin ilmiö
Inteniteettitao ja Doplerin ilmiö Tehtävä Erkki työkentelee airaalaa. Sairaalalta 6,0 km päää on tapahtunut tieliikenneonnettomuu ja onnettomuupaikalta lähteneen ambulanin ireenin ääni kuuluu Erkille 60,0
LisätiedotLuento 5: Käyräviivainen liike. Käyräviivainen liike Heittoliike Ympyräliike Kulmamuuttujat θ, ω ja α Yhdistetty liike
Luento 5: Käyräviivainen liike Käyräviivainen liike Heittoliike Ympyräliike Kulmamuuttujat θ, ω ja α Yhdistetty liike 1 / 29 Luennon sisältö Käyräviivainen liike Heittoliike Ympyräliike Kulmamuuttujat
LisätiedotÄänen nopeus pitkässä tangossa
IXPF24 Fyiikka, ryhälaboratoriotyö IST4S1 / E1 / A Okanen Janne, Vaitti Mikael, Vähäartti Pai Jyväkylän Aattikorkeakoulu, IT-intituutti IXPF24 Fyiikka, Kevät 2005, 6 ECTS Opettaja Pai Repo Äänen nopeu
Lisätiedot1 Magneetin ympärillä on magneettikenttä Perustehtävät
Phyica 7 Opettajan OPAS (6) Magneetin ympärillä on magneettikenttä Magneetin ympärillä on magneettikenttä Perutehtävät. a) Aineet voidaan luokitella magneettiiin ja ei-magneettiiin aineiiin. Oa ei-magneettiita
LisätiedotMAOL-Pisteitysohjeet Fysiikka kevät 2010
MAOL-Piteityohjeet Fyiikka kevät 010 Tyypilliten virheiden aiheuttaia piteenetykiä (6 piteen kaalaa): - pieni lakuvirhe -1/3 p - lakuvirhe, epäielekä tulo, vähintään - - vataukea yki erkitevä nuero liikaa
LisätiedotLuento 3: Käyräviivainen liike
Luento 3: Käyräviivainen liike Kertausta viime viikolta Käyräviivainen liike Heittoliike Ympyräliike Kulmamuuttujat θ, ω ja α Yhdistetty liike Luennon sisältö Kertausta viime viikolta Käyräviivainen liike
LisätiedotHY / Matematiikan ja tilastotieteen laitos Tilastollinen päättely II, kevät 2017 Harjoitus 4 Ratkaisuehdotuksia. Tehtäväsarja I
HY / Matematiikan ja tilatotieteen laito Tilatollinen päättely II, kevät 207 Harjoitu 4 Ratkaiuehdotukia Tehtäväarja I. (Kvantiili-kvantiili kuvion [engl. q q plot] idea.) Olkoon atunnaimuuttujalla X ellainen
Lisätiedotx + 1 πx + 2y = 6 2y = 6 x 1 2 πx y = x 1 4 πx Ikkunan pinta-ala on suorakulmion ja puoliympyrän pinta-alojen summa, eli
BM0A5810 - Differentiaalilaskenta ja sovellukset Harjoitus, Syksy 015 1. a) Funktio f ) = 1) vaihtaa merkkinsä pisteissä = 1, = 0 ja = 1. Lisäksi se on pariton funktio joten voimme laskea vain pinta-alan
LisätiedotRATKAISUT: 13. Harmoninen värähtely
Phyica 9 1 paino 1(7) 13 Haroninen värähtely : 13 Haroninen värähtely 131 a) Voia, jona uuruu on uoraan verrannollinen poieaaan taapainoaeata ja jona uunta on ohti taapainoaeaa b) Suure, joa ilaiee aiayiöä
LisätiedotKahdeksansolmuinen levyelementti
Levy8 ja RS hm.. Kahdekanolminen levyelementti akatellaan kvan kahdekanolmita levyelementtiä. q 6 y (,y q 8 ( 8,y 8 8 q 7 q 6 (,y q 5 q q q 7 q q ( 7,y 7 v ( 6,y 6 P 5 ( 5,y 5 q 9 6 q 5 (,y q (,y q q q
LisätiedotDiplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2013 Insinöörivalinnan fysiikan koe 29.5.2013, malliratkaisut
A1 Ampumahiihtäjä ampuu luodin vaakasuoraan kohti maalitaulun keskipistettä. Luodin lähtönopeus on v 0 = 445 m/s ja etäisyys maalitauluun s = 50,0 m. a) Kuinka pitkä on luodin lentoaika? b) Kuinka kauaksi
LisätiedotHavainnoi mielikuviasi ja selitä, Panosta ajatteluun, selvitä liikkeen salat!
Parry Hotteri tutki näkymättömiä voimia kammiossaan Hän aikoi tönäistä pallon liikkeelle pöydällä olevassa ympyrän muotoisessa kourussa, joka oli katkaistu kuvan osoittamalla tavalla. Hän avasi Isaac Newtonin
LisätiedotS Piirianalyysi 2 2. välikoe
S-55.22 Piirianalyyi 2 2. välikoe 6.5.23 Lake tehtävät 2 eri paperille kuin tehtävät 3 5. Muita kirjoittaa jokaieen paperiin elväti nimi, opikelijanumero, kurin nimi ja koodi. Epäelvät vataupaperit voidaan
LisätiedotE 3.15: Maan pinnalla levossa olevassa avaruusaluksessa pallo vierii pois pöydän vaakasuoralta pinnalta ja osuu lattiaan D:n etäisyydellä pöydän
HARJOITUS 2 E 3.9: Fysiikan kirja luisuu pois pöydän vaakasuoralta pinnalta nopeudella 1,10 m/s. Kirja osuu lattiaan 0,350 sekunnin kuluttua. Jätä ilmanvastus huomiotta. Laske a) pöydän pinnan etäisyys
Lisätiedot5-2. a) Valitaan suunta alas positiiviseksi. 55 N / 6,5 N 8,7 m/s = =
TEHTÄVIEN RATKAISUT 5-1. a) A. Valitaan suunta vasemmalle positiiviseksi. Alustan suuntainen kokonaisvoima on ΣF = 19 N + 17 N -- 16 N = 0 N vasemmalle. B. Valitaan suunta oikealle positiiviseksi. Alustan
LisätiedotRATKAISUT: 5. Liikemäärä ja impulssi
Phyica 9 1. paino 1(9) 5. Liikeäärä ja ipuli : 5. Liikeäärä ja ipuli 5.1 a) Kappaleen liikeäärä on p, joa on kappaleen aa ja kappaleen nopeu. b) Ipuliperiaate: Syteein liikeäärän uuto Δ p aikaälillä Δt
LisätiedotVedetään kiekkoa erisuuruisilla voimilla! havaitaan kiekon saaman kiihtyvyyden olevan suoraan verrannollinen käytetyn voiman suuruuteen
4.3 Newtonin II laki Esim. jääkiekko märällä jäällä: pystysuuntaiset voimat kumoavat toisensa: jään kiekkoon kohdistama tukivoima n on yhtäsuuri, mutta vastakkaismerkkinen kuin kiekon paino w: n = w kitka
LisätiedotÖljysäiliö maan alla
Kaigasniemen koulu Öljysäiliö maan alla Yläkoulun ketaava ja syventävä matematiikan tehtävä Vesa Maanselkä 009 Ostat talon jossa on öljylämmitys. Takapihalle on kaivettu maahan sylintein muotoinen öljysäiliö
LisätiedotViikkotehtävät IV, ratkaisut
Viikkotehtävät IV, ratkaiut. 7,40 V (pariton napajännite) I 7 ma (lampun A ähkövirta rinnankytkennää) I 5 ma (lampun B ähkövirta rinnankytkennää) a) eitani on, joten lamppujen reitanit voidaan lakea tehtävää
LisätiedotKJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme
KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 30.3.2016 Susanna Hurme Yleisen tasoliikkeen kinetiikka (Kirjan luku 17.5) Osaamistavoitteet Osata ratkaista voimia ja niiden aiheuttamia kiihtyvyyksiä tasoliikkeessä
LisätiedotLuvun 5 laskuesimerkit
Luvun 5 laskuesimerkit Esimerkki 5.1 Moottori roikkuu oheisen kuvan mukaisessa ripustuksessa. a) Mitkä ovat kahleiden jännitykset? b) Mikä kahleista uhkaa katketa ensimmäisenä? Piirretäänpä parit vapaakappalekuvat.
LisätiedotX 2 = k 21X 1 + U 2 s + k 02 + k 12. (s + k 02 + k 12 )U 1 + k 12 U 2. s 2 + (k 01 + k 21 + k 02 + k 12 ) s + k
Aalto-yliopiton Perutieteiden korkeakoulu Matematiikan ja yteemianalyyin laito Mat-49 Syteemien Identifiointi 0 harjoituken ratkaiut äytetään enin iirtofunktiomalli Tehdään Laplace-muunno: ẋ k 0 k x +
LisätiedotNEWTONIN LAIT MEKANIIKAN I PERUSLAKI MEKANIIKAN II PERUSLAKI MEKANIIKAN III PERUSLAKI
NEWTONIN LAIT MEKANIIKAN I PERUSLAKI eli jatkavuuden laki tai liikkeen jatkuvuuden laki (myös Newtonin I laki tai inertialaki) Kappale jatkaa tasaista suoraviivaista liikettä vakionopeudella tai pysyy
Lisätiedot7. PYÖRIVÄN SÄHKÖKONEEN SUUNNITTELUN ETENEMINEN JA KONEEN OMI- NAISUUDET
7.1 LTY Juha Pyhönen 7. PYÖRIVÄN SÄHKÖKONEEN SUUNNITTELUN ETENEMINEN JA KONEEN OMI- NAISUUDET Pyöivän ähkökoneen uunnittelua voidaan noudattaa eiekiki euaavanlaita työjäjetytä. Tää opii uoaan epätahtioottoeille,
LisätiedotAUTON LIIKETEHTÄVIÄ: KESKIKIIHTYVYYS ak JA HETKELLINEN KIIHTYVYYS a(t) (tangenttitulkinta) sekä matka fysikaalisena pinta-alana (t,
AUTON LIIKETEHTÄVIÄ: KESKIKIIHTYVYYS ak JA HETKELLINEN KIIHTYVYYS a(t) (tangenttitulkinta) sekä matka fysikaalisena pinta-alana (t, v)-koordinaatistossa ruutumenetelmällä. Tehtävä 4 (~YO-K97-1). Tekniikan
LisätiedotKoneenosien suunnittelu
KO-C00 Koneenoien uunnittelu Lakueiekkejä KO-C00 Koneenoien uunnittelu Lakueiekkejä 07 Kokoela peutuu pääoin Panu Kiviluoan ja Ea Pokan laatiaan ateiaaliin. Siältö PERUSTEET... KUORMITUKSET... 7 LIITOKSET...
LisätiedotTEHTÄVIEN RATKAISUT. b) 105-kiloisella puolustajalla on yhtä suuri liikemäärä, jos nopeus on kgm 712 p m 105 kg
TEHTÄVIEN RATKAISUT 15-1. a) Hyökkääjän liikemäärä on p = mv = 89 kg 8,0 m/s = 71 kgm/s. b) 105-kiloisella puolustajalla on yhtä suuri liikemäärä, jos nopeus on kgm 71 p v = = s 6,8 m/s. m 105 kg 15-.
Lisätiedot2.5 Liikeyhtälö F 3 F 1 F 2
Tässä kappaleessa esittelen erilaisia tapoja, joilla voiat vaikuttavat kappaleen liikkeeseen. Varsinainen kappaleen pääteea on assan liikeyhtälön laatiinen, kun assaan vaikuttavat voiat tunnetaan. Sitä
LisätiedotLiikemäärän säilyminen Vuorovesivoimat Jousivoima
Liikemäärän säilyminen Vuorovesivoimat Jousivoima Tämän luennon tavoitteet Liikemäärän säilyminen Vuorovesivoimat ja binomiapproksimaatio gravitaatio jatkuu viime viikolta Jousivoima: mikä se on ja miten
LisätiedotMAA2 POLYNOMIFUNKTIOT JA -YHTÄLÖT
MAA POLYNOMIFUNKTIOT JA YHTÄLÖT 17.11.017 Nimi: 1 3 Yhteensä Kokeessa on kolme osaa: A, B1 ja B. Aosa: Tehtävät tehdään ilman laskinta Tee kaikki neljä () tehtävää (jokainen max 6p) Kun palautat tämän
LisätiedotS-55.1220 Piirianalyysi 2 Tentti 27.10.2011
S-55.220 Piirianalyyi 2 Tentti 27.0. j(t) u(t) -piiriin vaikuttaa lähdevirta j(t) = A ĵ in(ωt)]. Lake piirin jännite u(t) ajan funktiona ja vatukea kuluva teho. Piiri on jatkuvuutilaa. ĵ = 0,5A = 2µF ω
LisätiedotFysiikan perusteet. Voimat ja kiihtyvyys. Antti Haarto
Fysiikan perusteet Voimat ja kiihtyvyys Antti Haarto.05.01 Voima Vuorovaikutusta kahden kappaleen välillä tai kappaleen ja sen ympäristön välillä (Kenttävoimat) Yksikkö: newton, N = kgm/s Vektorisuure
LisätiedotLiike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä
Liike ja voima Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä Tasainen liike Nopeus on fysiikan suure, joka kuvaa kuinka pitkän matkan kappale kulkee tietyssä ajassa. Nopeus voidaan
LisätiedotKerrataan harmoninen värähtelijä Noste, nesteen ja kaasun aiheuttamat voimat Noste ja harmoninen värähtelijä (laskaria varten)
Noste Ympyräliike I Luennon tavoitteet Kerrataan harmoninen värähtelijä Noste, nesteen ja kaasun aiheuttamat voimat Noste ja harmoninen värähtelijä (laskaria varten) Aloitetaan ympyräliikettä Keskeisvoiman
LisätiedotL a = L l. rv a = Rv l v l = r R v a = v a 1, 5
Tehtävä a) Energia ja rataliikemäärämomentti säilyy. Maa on r = AU päässä auringosta. Mars on auringosta keskimäärin R =, 5AU päässä. Merkitään luotaimen massaa m(vaikka kuten tullaan huomaamaan sitä ei
LisätiedotTKK/ Sillanrakennustekniikka Rak SILLAT JA PERUSTUKSET (4op) TENTTI Tenttipaperiin: Sukunimi, etunimet, op.
TKK/ Sillanrakennustekniikka Rak-.07 SIAT JA PERUSTUKSET (4op) TENTTI 9.5.008 Tenttipaperiin: Sukunii, etuniet, op. kirjan nro, vsk. Selosta itä tarkoitetaan seuraavilla siltatereillä tai niityksillä:
LisätiedotFysiikkakilpailu , avoimen sarjan vastaukset AVOIN SARJA
AVOIN SARJA Kijoita tekstaten koepapeiin oma nimesi, kotiosoitteesi, sähköpostiosoitteesi, opettajasi nimi sekä koulusi nimi. Kilpailuaikaa on 100 minuuttia. Sekä tehtävä- että koepapeit palautetaan kilpailun
LisätiedotDerivoimalla kerran saadaan nopeus ja toisen kerran saadaan kiihtyvyys Ña r
Vuka HT 4 Tehtävä. Lyhyenä alustuksena tehtävään johdetaan keskeiskiihtyvyys tasaisessa pyörimisessä. Meillä on ympyräradalla liikkuva kappale joka pyörii vakiokulmanopeudella ω dϕ säteellä r origosta.
LisätiedotKJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme
KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 16.3.2016 Susanna Hurme Päivän aihe: Translaatioliikkeen kinetiikka (Kirjan luvut 12.6, 13.1-13.3 ja 17.3) Oppimistavoitteet Ymmärtää, miten Newtonin toisen lain
Lisätiedot= r, s. Jokaisella diedriryhmällä on vastaavanlainen esitys ryhmän O(2) < GL 2 (R) aliryhmänä. r 2 (C) r 2 (B) r 2 (A) s s
6. Symmetinen yhmä Ääellien n alkiota kootuvan joukon { 2...n} pemutaatioyhmää kututaan ymmetieki yhmäki S n.hajoitutehtävän5nojallaminkätahanan alkion joukon pemutaatioyhmä on iomofinen yhmän S n kana.
LisätiedotS-55.1220 Piirianalyysi 2 Tentti 1.9.2011
S-55.2 Piirianalyyi 2 Tentti.9.. e(t) L j(t) Lake vatukea lämmöki muuttuva teho P. = Ω L = mh = 2mF ω = 0 3 rad/ e = ê in(ωt) j = ĵ in(2ωt) ĵ = 0 A ê = 2 2 V. 2. u(t) k Kuvan mukainen taajännitelähteen
LisätiedotC B A. Kolmessa ensimmäisessä laskussa sovelletaan Newtonin 2. ja 3. lakia.
Jako 4: Dynamiikan peruteet jatkuu, työ ja energia Näiden tehtävien viimeinen palautu- tai näyttöpäivä on tiitaina 23.5.2017. Ektra-tehtävät vataavat kolmea tehtävää, kun kurin lopua laketaan lakuharjoitupiteitä.
Lisätiedotgallup gallup potentiaali ja voima potentiaali ja voima potentiaali ja voima potentiaali ja voima
aup Kuinka pajon käytät kurikirjaa (tai jotain muuta oppikirjaa)? a) Tututun aiheeeen ennen uentoja b) Luen kirjaa uentojen jäkeen c) Luen oppikirjaa ähinnä akareita tehdeä d) n koke oppikirjaan aup Kappae
LisätiedotPOSITIIVISEN LINSSIN POLTTOVÄLI
S-108110 OPTIIKKA 1/6 POSITIIVISEN LINSSIN POLTTOVÄLI Laboratoriotyö S-108110 OPTIIKKA /6 SISÄLLYSLUETTELO 1 Poitiivien linin polttoväli 3 11 Teoria 3 1 Mittauken uoritu 5 LIITE 1 6 Mittaupöytäkirja 6
LisätiedotRATKAISUT: 17. Tasavirtapiirit
Phyica 9. paino 1(6) ATKAST 17. Taavirtapiirit ATKAST: 17. Taavirtapiirit 17.1 a) Napajännite on laitteen navoita mitattu jännite. b) Lähdejännite on kuormittamattoman pariton napajännite. c) Jännitehäviö
LisätiedotJakso 6: Värähdysliikkeet Tämän jakson tehtävät on näytettävä viimeistään torstaina
Jakso 6: Värähdysliikkeet Tämän jakson tehtävät on näytettävä viimeistään torstaina 31.5.2012. T 6.1 (pakollinen): Massa on kiinnitetty pystysuoran jouseen. Massaa poikkeutetaan niin, että se alkaa värähdellä.
LisätiedotS Fysiikka III (Est) Tentti
S-114137 Fyiikka III (Et) Tentti 9008 1 Vetyatomin elektronin kulmaliikemäärää kuvaa kvanttiluku l =3 Lake miä kaikia kulmia kulmaliikemäärävektori voi olla uhteea kulmaliikemäärän z-komponenttiin ( )
LisätiedotJakso 4: Dynamiikan perusteet jatkuu, työ ja energia Näiden tehtävien viimeinen palautus- tai näyttöpäivä on maanantaina
Jako 4: Dynamiikan peruteet jatkuu, työ ja energia Näiden tehtävien viimeinen palautu- tai näyttöpäivä on maanantaina 8.8.2016. Kolmea enimmäieä lakua ovelletaan Newtonin 2. ja 3. lakia. T 4.1 (pakollinen):
Lisätiedot1.5 Tasaisesti kiihtyvä liike
Jos pudotat lyijykuulan aanpinnan läheisyydessä, sen vauhti kasvaa joka sekunti noin 9,8 etrillä sekunnissa kunnes törää aahan. Tai jos suoritat autolla lukkojarrutuksen kuivalla asvaltilla jostain kohtuullisesta
Lisätiedota) Oletetaan, että happi on ideaalikaasu. Säiliön seinämiin osuvien hiukkasten lukumäärä saadaan molekyylivuon lausekkeesta = kaava (1p) dta n =
S-, ysiikka III (S) välikoe 7000 Laske nopeuden itseisarvon keskiarvo v ja nopeuden neliöllinen keskiarvo v rs seuraaville 6 olekyylien nopeusjakauille: a) kaikkien vauhti 0 / s, b) kolen vauhti / s ja
Lisätiedot12. ARKISIA SOVELLUKSIA
MAA. Arkiia ovellukia. ARKISIA SOVELLUKSIA Oleeaan, eä kappale liikkuu ykiuloeia raaa, eimerkiki -akelia pikin. Kappaleen nopeuden vekoriluonne riiää oaa vauhdin eumerkin avulla huomioon, ja on ehkä arkoiukenmukaiina
LisätiedotPERUSSARJA. Tasapainossa punnusten painovoima on kumilangan venymistä vastustavan voiman suuruinen, mutta vastakkaissuuntainen.
Fykkaklpalu 6.11.007, peuajan atkaut PERUSSARJA Kjota tektaten koepapen oa ne, kotoottee, ähköpotoottee, opettaja n ekä koulu n. Klpaluakaa on 100 nuutta. Sekä tehtävä- että koepapet palautetaan klpalun
LisätiedotLUKION FYSIIKKAKILPAILU , perussarja PERUSSARJA
LUKION FYSIIKKAKILPAILU 10.11.009, peruarja PERUSSARJA Vataa huolellieti ja iititi! Kirjoita tektaten koepaperiin oa niei, kotiooitteei, ähköpotiooite, opettajai nii ekä koului nii. Kilpailuaikaa on 100
Lisätiedotellipsirata II LAKI eli PINTA-ALALAKI: Planeetan liikkuessa sitä Aurinkoon yhdistävä jana pyyhkii yhtä pitkissä ajoissa yhtä suuret pinta-alat.
KEPLERIN LAI: (Ks. Physica 5, s. 5) Johannes Keple (57-60) yhtyi yko Bahen (546-60) havaintoaineiston pohjalta etsimään taivaanmekaniikan lainalaisuuksia. Keple tiivisti tutkimustyönsä kolmeen lakiinsa
Lisätiedot7. Pyörivät sähkökoneet
Pyörivät ähkökoneet 7-1 7. Pyörivät ähkökoneet Mekaanien energian muuntamieen ähköenergiaki ekä ähköenergian muuntamieen takaiin mekaanieki energiaki käytetään ähkökoneita. Koneita, jotka muuntavat mekaanien
LisätiedotPakotettu vaimennettu harmoninen värähtelijä Resonanssi
Pakotettu vaimennettu harmoninen värähtelijä Resonanssi Tällä luennolla tavoitteena Mikä on pakkovoiman aiheuttama vaikutus vaimennettuun harmoniseen värähtelijään? Mikä on resonanssi? Kertaus: energian
LisätiedotKuva 1: Etäisestä myrskystä tulee 100 metrisiä sekä 20 metrisiä aaltoja kohti rantaa.
Kuva : Etäisestä yrskystä tulee 00 etrisiä sekä 20 etrisiä aaltoja kohti rantaa. Myrskyn etäisyys Kuvan ukaisesti yrskystä tulee ensin pitkiä sataetrisiä aaltoja, joiden nopeus on v 00. 0 tuntia yöhein
LisätiedotLaudatur 4 MAA4 ratkaisut kertausharjoituksiin
Laudatur MAA ratkaisut kertausharjoituksiin Yhtälöparit ja yhtälöryhmät 6. a) x y = 7 eli,y+, sijoitetaan alempaan yhtälöön x+ 7y = (, y+, ) + 7y =,y =, y = Sijoitetaan y = yhtälöparin ylempään yhtälöön.,
LisätiedotHarjoitellaan voimakuvion piirtämistä
Harjoitellaan voimakuvion piirtämistä Milloin ja miksi voimakuvio piirretään? Voimakuvio on keskeinen osa mekaniikan tehtävän ratkaisua, sillä sen avulla hahmotetaan tilanne, esitetään kappaleeseen kohdistuvat
LisätiedotRatkaise tehtävä 1 ilman teknisiä apuvälineitä! 1. a) Yhdistä oikea funktio oikeaan kuvaajaan. (2p)
Matematiikan TESTI 3, Maa7 Trigonometriset funktiot RATKAISUT Sievin lukio II jakso/07 VASTAA JOKAISEEN TEHTÄVÄÄN! MAOL/LIITE/taulukot.com JA LASKIN ON SALLITTU ELLEI TOISIN MAINITTU! TARKISTA TEHTÄVÄT
LisätiedotKurssikoe, FY5 Pyöriminen ja gravitaatio,
Kussikoe, FY5 Pöiinen j gittio, 5.4.6 Vst in iiteen tehtäään. Jokisess tehtäässä ksii pisteäää on kuusi pistettä. Voit psti tehdä ekintöjä ös tehtääppeiin, niitä ei huoioid ioinniss. Plut ös tehtääppei..
LisätiedotVÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 07: Yhden vapausasteen vaimenematon ominaisvärähtely
7/ VÄRÄHTELYMEKNKK SESS 7: Yhden vapausasteen vaieneaton oinaisvärähtely JHDNT inaisvärähtely tarkoittaa ekaanisen systeein liikettä, jossa se liikkuu ilan ulkoisten herätevoiien vaikutusta. inaisvärähtely
LisätiedotLuvun 12 laskuesimerkit
Luvun 12 laskuesimerkit Esimerkki 12.1 Mikä on huoneen sisältämän ilman paino, kun sen lattian mitat ovat 4.0m 5.0 m ja korkeus 3.0 m? Minkälaisen voiman ilma kohdistaa lattiaan? Oletetaan, että ilmanpaine
LisätiedotSähköstatiikka ja magnetismi Mekaniikan kertausta
Sähöstatiia ja magnetismi Meaniian etausta Antti Haato 17.05.013 Newtonin 1. lai Massan hitauden lai Jatavuuden lai Kappaleen nopeus on vaio tai appale pysyy paiallaan, jos siihen ei vaiuta voimia. Newtonin
LisätiedotVUOROVAIKUTUKSESTA VOIMAAN JA EDELLEEN LIIKKEESEEN. Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet (mat/fys/kem suunt.), luento 1 Kari Sormunen
VUOROVAIKUTUKSESTA VOIMAAN JA EDELLEEN LIIKKEESEEN Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet (mat/fys/kem suunt.), luento 1 Kari Sormunen Vuorovaikutus on yksi keskeisimmistä fysiikan peruskäsitteistä
Lisätiedot(a) Potentiaali ja virtafunktiot saadaan suoraan summaamalla lähteen ja pyörteen funktiot. Potentiaalifunktioksi
Tehtävä 1 Tornadon virtauskenttää voidaan approksimoida kaksiulotteisen nielun ja pyörteen summana Oleta, että nielun voimakkuus on m < ja pyörteen voimakkuus on > (a Määritä tornadon potentiaali- ja virtafunktiot
LisätiedotPietarsaaren lukio Vesa Maanselkä
Fys 9 / Mekaniikan osio Liike ja sen kuvaaminen koordinaatistossa Newtonin lait Voimavektorit ja vapaakappalekuvat Työ, teho,työ-energiaperiaate ja energian säilymislaki Liikemäärä ja sen säilymislaki,
Lisätiedoton hidastuvaa. Hidastuvuus eli negatiivinen kiihtyvyys saadaan laskevan suoran kulmakertoimesta, joka on siis
Fys1, moniste 2 Vastauksia Tehtävä 1 N ewtonin ensimmäisen lain mukaan pallo jatkaa suoraviivaista liikettä kun kourun siihen kohdistama tukivoima (tässä tapauksessa ympyräradalla pitävä voima) lakkaa
LisätiedotFysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012
Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 LIIKE Jos vahvempi kaveri törmää heikompaan kaveriin, vahvemmalla on enemmän voimaa. Pallon heittäjä antaa pallolle heittovoimaa, jonka
LisätiedotMAOL-Pisteitysohjeet Fysiikka kevät 2011
MAOL-Pisteitysohjeet Fysiikka kevät 0 Tyypillisten virheiden aiheuttaia pisteenetyksiä (6 pisteen skaalassa): - pieni laskuvirhe -/3 p - laskuvirhe, epäielekäs tulos, vähintään - - vastauksessa yksi erkitsevä
LisätiedotLHSf5-1* Osoita, että van der Waalsin kaasun tilavuuden lämpötilakerroin on 2 γ = ( ) RV V b T 2 RTV 2 a V b. m m ( ) m m. = 1.
S-445 FSIIKK III (ES) Syksy 004, LH 5 Ratkaisut LHSf5-* Osoita, että van der Waalsin kaasun tilavuuden läötilakerroin on R ( b ) R a b Huoaa, että läötilakerroin on annettu oolisen tilavuuden = / ν avulla
LisätiedotLuvun 5 laskuesimerkit
Luvun 5 laskuesimerkit Huom: luvun 4 kohdalla luennolla ei ollut laskuesimerkkejä, vaan koko luvun 5 voi nähdä kokoelmana sovellusesimerkkejä edellisen luvun asioihin! Esimerkki 5.1 Moottori roikkuu oheisen
Lisätiedot