Kraft Drift. Suomen Konepäällystöliiton julkaisu 7 8/2015

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kraft Drift. Suomen Konepäällystöliiton julkaisu 7 8/2015"

Transkriptio

1 Voma & Käyttö Kraft Drft Suomen Konepäällystölton julkasu 7 8/2015 Tere tulemast puol vuossataa lavalkennettä Hk Tallnna Tallnnan satamassa hukeat matkustajamäärät s Tere tulemast men nu börjar remontten! Passagerarmängderna Voma & Käyttö 7 8/ Tallnnhamnen enorma

2 Ssällys Pääkrjotus Chefredaktör Voma & Käyttö Kraft Drft Suomen Konepäällystölton ammatt- ja tedotusleht 109. vuoskerta Pääkrjotus... 3 STTK:n puheenjohtaja Antt Palola: Jätä hattuun työajan pdentämskeskustelussa... 4 Teollsuuden Palkansaajat: Irtsanomssuoja nostettava Ruotsn ja Saksan tasolle... 4 Sähkön käyttö nous kesäkuussa ja kulutus ol yl edellsvuoden tasoa... 5 Sähkön käyttö lask toukokuussa ja kulutus ol alle edellsvuoden tasoa... 6 Suomen ABB:n aurnkosähköteknkkaa Suomen suurmpaan aurnkovomalaan... 7 Uuden keskusjärjestön projektpäällkkö Juha Hekkala: Pävtetään ay-lke 2020-luvulle... 8 Pohjosmaat edelläkävjötä synteettsten öljyjen käytössä... 9 Energapaalut tuottavat kestävää, kustannustehokasta lähenergaa...10 Fortum kehttää uutta bopolttoanetta hevosen kuvkelannasta ja lantahuoltopalvelua tallelle...10 Uus metaanreaktor tuottaa ympärstöystävällstä energaa ja hlltsee lmastonmuutosta...11 New Wärtslä 31 engne acheves Gunness World Records ttle...12 Ptkät työajat alentavat työpakan tuottavuutta...13 Maatalous pulassa päästövähennys tavotteden kanssa...14 Aurnkolämpö maalämpöpumpun rnnalla on kannattava ja ekolognen hybrdratkasu...15 Hyväkuntonen merenkulkja jaksaa tukassakn pakassa...16 Vnden tll heders: Rotorsegel med gott resultat!...18 Tuul kunnaan: Rotorpurjeesta hyvät tulokset!...18 Våga ge lllfngret?...19 Tere tulemast puol vuossataa lavalkennettä Hk Tallnna Tallnnan satamassa hukeat matkustajamäärät...20 Tere tulemast men nu börjar remontten! Passagerarmängderna Tallnnhamnen enorma...22 Alstom modernso Ran vesvomalatosta Latvassa yl sadalla mljoonalla eurolla...24 Nestemäset bopolttoaneet vahvast esllä halltusohjelmassa...24 KPA Uncon tomttaa höyrykattlalatoksen Laht Energa Oy:lle...25 Wärtslä launches four new fuel effcent Contaner Feeder Vessel desgns at Nor-Shppng...27 Ammatthakemsto...28 Yrtys hyötyy alkonemestarn koulutuksesta: tehot nousevat, tulos paranee ja työntekjät ovat tyytyväsä...32 Jäsenpalsta...32 Jäsenyhdstykset...34 Mexkon matkat...39 Lastenkodnkuja Helsnk puh. (09) faks (09) emal Päätomttaja Lef Wkström puh. (09) gsm Tlaukset, peruutukset ja osotteenmuutokset Gunne Andersson puh. (09) faks (09) emal Ilmotusmarkknont OS-Meda Oy puh. (09) gsm emal Tatto / suunnttelu Taja Näs Panopakka Wellprnt Oy Ruuknte 3, Espoo Ilmestyms- ja anestopävät 2015 Nro Teemat Aneston Ilmestyy varaus 1 Energa ja kunnossapto Lavateknkka Turbn ja kattlalatos Sähkö ja automaato Lava-automaato Opskelutomnta Energan tuotanto Ves- ja ympärstöteknkka Lavojen konestot Kansen kuvat: Lef Wkström lyckades den andra gången heller, med Spläs samhällsfördrag. Hur skulle projektet lyckas, när arbetsgvaren får på slverbrcka Inte allt, medan arbetstagarna och alla övrga skall betala hela kalaset. Hotandet om nedskärnngar från första början bådar nte gott och den ensdga framförngen av hela fördraget. Varför överenskomma om svåra frågor mnst ett år förtd, när verklgheten förändras hela tden. Regerngens lnje tycks vara, att straffa barn, unga, studeranden, arbetslösa, pensonärer och övrga svaga grupper samhället, men kaptalet och storägarna får en annan behandlng. Trolgen blr det ännu en tredje omgång av försöken tll samhällsfördrag nnan nuvarande avtalen upphör. Spläs försök tll avtal har vart dktat och nte avtalanden och nu borde det bl ändrng sättet. Påståenden om en hög kostnadsnvå landet är nte hela sannngen, när närngslvet gör fel saker och under en dålg lednng samt kompetensen på försäljnngssdan är skral. Företagen har utan motprestatoner fått över två mljarder, va slopade FPA-avgfter och sänkt samfundsskatt, men allt har gått tll akteägarna och lednngens optoner. Det är ngen måtta på grgheten hos företagslednng och storägare. De fnska företagsledarna är dålga på att leda och synnerhet på marknadsförng. Företagen borde ta exempel av Yhteskuntasopmus Samhällsfördraget E tonenkaan yrtys tuonut tulosta, kun Juha Splä torstana 20 elokuuta totes, että hänen toveensa e toteudu yhteskuntasopmuksen osalta. Mten vokaan onnstua, kun työnantajalla e ollut mtään melenkntoa akaansaada mtään, kun kolmen S:n halltus ol jo luvannut kaken työnantajlle. Uhkalu jo alkujaan ol kästtämätöntä, kun työntekjötä pyrtään nujertamaan joka osa-alueella. Mks ptää tosta vuotta etukäteen sopa asosta mtä e tedetä ja stoutua olettamuksn? Maan halltus kurttaa lapsa, nuora, opskeljota, työttömä, eläkeläsä ja mona muta hekompa ryhmä, mutta pääomat jätetään rauhaan ja suuromstajat. Ilmesest Splä herättelee jotan velä ja vmestään vuoden kuluttua kun TYKA sopmukset ovat päättymässä. Tapa jolla Splä on pyrknyt löytämään jotan yhtestyötä, on ollut sanelua ekä sopmsta, ja nyt tuls muuttaa suuntaa. Vätteet kovasta kustannustasosta ontuu, ja ongelma on lähnnä elnkenorakentessa ja kyvyttömyydestä markknoda tuotteta ja palveluta. Yrtykslle on annettu lmasta rahaa jo par mljarda, Kelamaksujen ja yhtesöverolekkausten kautta, ja suurn osa stä on osnkona ja bonuksna maksettu ulos. Mtään rajaa e ole yrtysjohtajen ja suuromstajen ahneudessa. Suomalaset yrtysjohtajat ovat huonoja johtamaan ja myymään, ja kannattas ottaa oppa Ruotssta ja Saksasta nältä osn. Jos johdossa ols osaamsta, nn markknolla kyllä löytys tlaa. Koulutuksesta lekkaamalla mennään väärään suuntaan, kun ptäs saada uutta kehtettyä ekä lekata. Koulutuksen laatu alkaa jo nykysn olla kyseenalanen ja kun lähopetusta AMK:ssa on vajaa 10 tunta vkossa, nn e voda puhua laadukkaasta opetuksesta. n Sverge och Tyskland, på företagslednng och marknads förng. Om lednngen kan stt jobb, så fnns det jobb även för andra. Utöver allt annat otyg som den nuvarande regerngen httat på så är nedskärnngar utbldnngen det sämsta alternatvet. V borde stället satsa på utbldnng och kunskap och nte skära. Nu ges det knappt 10 tmmar närundervsnng veckan på yrkeshögskolenvå, det är rena katastrofen denna utvecklng, och det är omöjlgt att tala om kvalté med denna undervsnng. n 2 Voma & Käyttö 7 8/2015 Voma & Käyttö 7 8/2015 3

3 STTK:N PUHEENJOHTAJA ANTTI PALOLA: JÄITÄ HATTUUN työajan pdentämskeskustelussa STTK:n puheenjohtaja Antt Palola toppuuttelee yhteskuntasopmuksen ympärllä käytävää keskustelua työakojen pdentämsestä. Nn kauan kun mustan, on vätetty, että Suomea uhkaa työvomapula. Stä e ole edes näköprssä, mutta sen sjaan mellä on jo nytpula työstä ja työpakosta ekä muutosta ole näkyvssä. Työajan pdentämnen merktss palkkojen lekkaamsta ja lsäs vältöntä työttömyyttä. STTK korostaa, että yhteskuntasopmuksen on oltava tasapanonen ja kohtuullnen ratkasu, jossa myös työnantajen on kannettava oma osansa vastuusta. Kansanvälsen työjärjestö ILO:n tuoreessa raportssa todetaan, että koko maalmassa enää neljänneksellä työssäkäyvstä on tostaseks vomassa oleva työsopmus. Mkään tulevasuuden ennuste Suomessa ta maalmalla e vttaa shen, että työn määrä jatkossa lsääntys. Tulevasuuden työ slppuuntuu erlasks pätkks ja tomeentulo muodostuu monella TEOLLISUUDEN PALKANSAAJAT: Irtsanomssuoja nostettava Ruotsn ja Saksan tasolle Kevätkokoukseen Krkkonummelle kokoontunut Teollsuuden Palkansaajat (TP) ptää halltuksen asettamaa tavotetta tuottavuuden nostamsesta vdellä prosentlla okeana Suomen klpalukyvyn vahvstamseks. Kenot tavotteen saavuttamseks ovat kutenkn pahast hukassa. Yhtälö on järjetön. Halltus on päättänyt lekata osaamstalouden perustesta kovalla kädellä. Puhutaan täyden vkkotyöajan pdentämsestä, vakka tämän tuottavuushyödyt ovat hyvn kyseenalasa. Samalla työttömyysluvut ovat plvssä ja vajaatyöllstettyjä runsaast. E Suomen uutta menestystarnaa nän rakenneta, TP:n puheenjohtaja Jorma Malnen sanoo. Edellytykset tuottavuuden nostamseks syntyvät nnovaatoden, nvestonten sekä hyvnvovan, motvotuneen ja osaavan henklöstön kautta. TP korostaa, että tuottavuus vaat noustakseen henklöstön kokeman epävarmuuden vähentämstä. Palkansaajen työsuhdeturvaan onkn tehtävä lsäpanostuksa. Lsäks TP on pettynyt halltuksen vaatmattomaan tahtotlaan harmaan talouden torjumseks ja kansanvälsen veronkerron ktkemseks. Tosenlanen lähestymnen ols vahvstanut veropohjaa ja antanut edellytykset luopua myös jostan kaavallusta lekkaukssta. Lsätetoja: STTK.n puheenjohtaja Antt Palola puh hmsellä useasta erlasesta työpalasta. Automaato, dgtalsaato ja robott edstävät luovaa tuhoa, jossa työpakkoja katoaa enemmän kun uusa syntyy. Tostaseks vomassaoleva, kokoakanen työ muodostuu yhä harvemman herkuks. Tähän kuvaan e sov ajatus työakojen pdentämsestä. Työajan pdentämsen sjaan Palola ehdottaa työn jakamsta nykystä tasasemmn. Myös olemassa oleva, monpuolsa työakamalleja, työakapankka ja etätyömahdollsuutta on osattava hyödyntää paremmn. Palkansaajen on nykystä enemmän votava vakuttaa omn työakohnsa. Se edstää työhyvnvonta, tuottavuutta sekä työn ja ykstyselämän yhteensovttamsta. Työ e enää tapahdu automaattsest tehtaassa ta tomstossa maanantasta perjantahn kello 7 16 välsenä akana. Maalma on auk vuorokauden ympär ja työakojen on sopeuduttava uuteen rytmn. Työakoja vodaan tasapanosest joustavottaa jo nyt olemassa oleven sopmusten puttessa. n Ykspuolsta sanelua mahdoton hyväksyä TP:n mukaan halltuksen ykspuolsta sanelua on mahdoton hyväksyä. Se mustuttaa uusa halltuspuolueta, että ne ovat tostuvast vakuuttaneet stoutuvansa atoon yhtestyöhön palkansaajalkkeen kanssa ja kolmkantaseen valmsteluun. Halltuksen tuore ohjelma antaa kutenkn odottaa, että usessa kysymyksssä tämä lupaus aotaan pettää. Päämnster Juha Splän on mustettava, että hän on saanut kansalta valtakrjan konsensusta korostaen, rkk repmsen sjaan. Nyt on näyttöjen aka, Malnen korostaa. Ssällön perusteella näyttää sltä, että elnkenoelämä on nähn kysymyksn päässyt jo vakuttamaan. Mten palkansaajen asemaa koskevsta krjaukssta aotaan käydä adot neuvottelut myös medän kanssamme? Elnkenopoltkan kapea-alasuus okastava Halltuksen päätös panostaa laajalt botalouteen ja dgtalsaatoon on TP:n mukaan kannatettava. Valttu elnkenopolttnen lähestymstapa on kutenkn avan lan kapea-alanen ja stä puuttuu strategnen lähestymnen teollsuuden uudstamseks ja vahvstamseks. Myös muut tomalat tarvtsevat halltuksen huomon. Vaadmme halltusta korjaamaan tlanteen tasapanottamalla tomntalnjaansa. Shen avautuu luonteva mahdollsuus alkukesän akana muodostettavan kasvupaketn strategsten kärkhankkeden kautta sekä myöhemmn muotoltavassa tomenpdeohjelmassa, Malnen toteaa. n Sähkön käyttö nous kesäkuussa ja kulutus ol yl edellsvuoden tasoa TEOLLISUUDEN SÄHKÖNKULUTUS NOUSI VUODENTAKAISESTA TASOSTA KESÄKUUSSA. Sähkön kuukaustlaston mukaan teollsuuden sähkönkulutus on ollut levässä lakussa akasemmasta, vakka nyt kulutus nytkäht ylöspän. Koko Suomen sähkönkulutus nous kesäkuussa 1,8 %. Muu kulutus nous ja ol 2,3 % suuremp kun vme vuonna kesäkuussa. kesäkuussa sääkorjausta e okeastaan ollut, vaan lämpötla ol normaal. Olemme tlanteessa jossa sähkönkulutus on muun kulutuksen osalta levässä nousussa ja teollsuuden osalta alkaa tlanne vakntua, mutta pentä laskua on ollut. Muu kulutus on vomakkaast rppuvanen ulkolämpötlasta. Tuotanto vahtelee paljon ja nyt ovat suurmmat nousjat olleet vesvoma ja tuulvoma, kun muu tuotanto on pääosn vomakkaast laskenut. Suomen sähköntuotanto ja -kulutus kesäkuussa 2015 mljoonaa klowatttunta (GWh, mlj. kwh) osuus sähkön kokonaskulutuksesta prosentta Suom on käyttänyt sähköä vmesten 12 kuukauden akana 0,6 prosentta vähemmän sähköä kun edellsellä vastaavalla 12 kuukauden jaksolla. Sähkönkulutus on kääntynyt laskuun ja on sltä osn muuttanut akasempaa suuntaa, mkä johtunee lähnnä lämpötlosta. Teollsuuden sähkönkulutus on jatkanut laskuaan. n muutos edellsen vuoden vastaavaan jaksoon prosentta Sähkön ja lämmön yhtestuotanto ,8-4,9 (CHP) Ydnvoma ,8 3,9 Vesvoma ,3 33,1 Hl- ja muu lauhdutusvoma ym ,3-29,6 Tuulvoma 158 2,7 202,4 Nettotuont ,1-29,0 Sähkön kokonaskulutus ,0 1,8 Lämpötla- ja kalenterkorjattu muutos ,7 Suomen sähköntuotanto ja -kulutus vmesten 12 kuukauden akana, henäkuu 2014 kesäkuu 2015 mljoonaa klowatttunta (GWh, mlj. kwh) osuus sähkön kokonaskulutuksesta prosentta muutos edellsen vuoden vastaavaan jaksoon prosentta Sähkön ja lämmön yhtestuotanto ,1-4,5 (CHP) Ydnvoma ,7-2,4 Vesvoma ,8 8,2 Hl- ja muu lauhdutusvoma ym ,1-11,5 Tuulvoma ,0 73,8 Nettotuont ,2 0,6 Sähkön kokonaskulutus ,0-0,6 Lämpötla- ja kalenterkorjattu muutos ,4 4 Voma & Käyttö 7 8/2015 Voma & Käyttö 7 8/2015 5

4 Sähkön käyttö lask toukokuussa ja kulutus ol alle edellsvuoden tasoa TEOLLISUUDEN SÄHKÖNKULUTUS OLI SELVÄSSÄ LASKUSSA EDELLEEN TOUKOKUUSSA. Sähkön kuukaustlaston mukaan teollsuuden sähkönkulutus on ollut levässä lakussa akasemmasta, vakka välllä on tullut levä muutos ylöspän. Koko Suomen sähkönkulutus lask toukokuussa 2,0 %. Muu kulutus nous ja ol 1,1 % suuremp kun vme vuonna toukokuussa. Toukokuussa sääkorjausta e okeastaan ollut, vaan lämpötla ol lähes normaal. Olemme tlanteessa jossa sähkönkulutus on muun kulutuksen osalta levässä nousussa ja teollsuuden osalta alkaa tlanne vakntua, mutta pentä laskua on ollut. Muu kulutus on vomakkaast rppuvanen ulkolämpötlasta. Tuotanto vahtelee paljon ja nyt ovat suurmmat nousjat olleet vesvoma ja tuulvoma, kun muu tuotanto on vomakkaast laskenut. Suomen sähköntuotanto ja -kulutus toukokuussa 2015 mljoonaa klowatttunta (GWh, mlj. kwh) osuus sähkön kokonaskulutuksesta prosentta Suom on käyttänyt sähköä vmesten 12 kuukauden akana 0,6 prosentta vähemmän sähköä kun edellsellä vastaavalla 12 kuukauden jaksolla. Sähkönkulutus on kääntynyt laskuun ja on sltä osn muuttanut akasempaa suuntaa, mkä johtunee lähnnä lämpötlosta. Teollsuuden sähkönkulutus on jatkanut laskuaan. n muutos edellsen vuoden vastaavaan jaksoon prosentta Sähkön ja lämmön yhtestuotanto ,2-7,4 (CHP) Ydnvoma ,0-9,0 Vesvoma ,6 28,4 Hl- ja muu lauhdutusvoma ym ,5-43,8 Tuulvoma 166 2,6 113,8 Nettotuont ,2-11,0 Sähkön kokonaskulutus ,0-2,0 Lämpötla- ja kalenterkorjattu muutos ,0 Suomen sähköntuotanto ja -kulutus vmesten 12 kuukauden akana, kesäkuu 2014 toukokuu 2015 mljoonaa klowatttunta (GWh, mlj. kwh) osuus sähkön kokonaskulutuksesta prosentta muutos edellsen vuoden vastaavaan jaksoon prosentta Sähkön ja lämmön yhtestuotanto ,2-4,0 (CHP) Ydnvoma ,2-2,3 Vesvoma ,3 7,3 Hl- ja muu lauhdutusvoma ym ,2-12,6 Tuulvoma ,9 65,7 Nettotuont ,7 1,7 Sähkön kokonaskulutus ,0-0,5 Lämpötla- ja kalenterkorjattu muutos ,6 Suomen ABB:n aurnkosähköteknkkaa Suomen suurmpaan aurnkovomalaan Suomen ABB tomttaa megawatn aurnkosähköaseman rakentella olevaan Kvkon aurnkovomalaan Helsnkn. Suomessa kehtettyyn taajuusmuuttajateknkkaan pohjautuva ratkasu muuntaa aurnkopaneelessa syntyvän tasasähkön verkkoon soveltuvaks vahtosähköks. ABB tomttaa Suomen suurmpaan aurnkovomalaan Helsngn Kvkkoon megawatn aurnkosähköaseman (MWS, Megawatt Staton). Asema on osa järjestelmätomttaja GreenEnergy Fnlandn lähes aurnkopaneeln vomalaa, joka valmstuessaan tulee tuottamaan non 800 megawatttunta sähköä. Määrä vastaa non 400 kerrostalokakson vuoskulutusta. ABB:n korkean teknologan aurnkosähköasema muuntaa aurnkopaneelen tuottaman tasasähkön suoraan keskjännteverkkoon soveltuvaks vahtosähköks. Integrotu konttratkasu ssältää 20 klovoltn keskjänntemuuntajan, keskjänntekojeet sekä megawatn nverttert. Invertterteknkka pohjaa Suomen ABB:llä kehtettyyn ja teollsuuden vuoskymmenä hyödyntämään taajuusmuuttajateknologaan. Valtsmme päämehemme ABB:n laadukkaan ja kompaktn MWS-konseptn sen teollsuudessa testatun teknologan ja luotettavuuden sekä korkean hyötysuhteen ja valvontarajapntojen monpuolsuuden taka. Lsäks konsept on nopea ja helppo käyttöönottaa, ABB:n Ptäjänmäen taajuusmuuttajatehtaan katolla sjatseva aurnkosähkövomalavhttn käyttöön kesäkuussa Green Energy Fnland Oy:n tomtusjohtaja Mko Huomo kertoo. Aurnkovoma on lähestymässä verkkoparteetta. Maalmalla sähköä on pakon jo tuotettu kulutuspkken akaan aurnkovomalla samaan hntaan ta edullsemmn kun perntesllä vomantuotannon muodolla lman syöttötarffeja. EU:n energaskenaaron mukaan vuonna 2050 jopa prosentta energasta tuotetaan uusutuvlla energalähtellä. ABB panostaa vahvast aurnkoteknologan kehttämseen ja uusen ratkasujen luomseen asakkallemme. Kvkkoon tomtettava ntegrotu konttratkasu on nopea ja helppo käyttöönottaa, markknontjohtaja Jyrk Leppänen ABB:ltä sanoo. ABB on maalman johtava tomttaja aurnkovomantuotantoon. Yhtö on tomttanut Suomessa kehtettyä aurnkosähköteknkkaa non MW muun muassa 15 megawatn aurnkosähkövomalaan Maurtukselle ja Latnalasen Amerkan suurmpaan aurnkovomaprojektn Hondurasn. Kvkon aurnkovomala rakennetaan hhtohalln katolle. Vomalan omstaa Helen, joka myy vomalan aurnkopaneelt nmkkopaneelena. Vomantuotanto Kvkossa käynnstyy arvolta syksyllä ABB on johtava sähkövoma- ja automaatoteknologayhtymä, jonka tuotteet, järjestelmät ja palvelut parantavat teollsuus- ja energayhtöasakkaden sekä lkenne- ja nfrastruktuuralojen asakkaden klpalukykyä ympärstömyöntesest. ABB työllstää 100 maassa non henklöä, josta Suomessa non n Lsätetoja: ABB Oy Jyrk Leppänen puh Voma & Käyttö 7 8/2015 Voma & Käyttö 7 8/2015 7

5 Vme vuoden marraskuussa 22 ammattlton puheenjohtajat esttvät nykysten keskusjärjestöjen ja ammattlttojen yhtestyön tvstämstä. Stä läht lkkeelle selvtystyö uuden keskusjärjestön perustamseks. Nyt hankkeessa on mukana 49 ammattlttoa er keskusjärjestöstä ja juna kulkee eteenpän. Tavotteena on, että uus keskusjärjestö alottas tomntansa vuoden 2017 alusta. Projektpäällköks valttu yhteskuntateteden tohtor Juha Hekkala on tuttu mes usessa järjestössä, ertysest urhelu- ja mussa kansalasjärjestössä. Ntä kehttäessään hän on törmännyt samohn asohn, jotka tulevat vastaan myös ay-lkkeessä. Suomalasella yhdstystomnnalla on kunnakas hstora, yhdstyksä on perustettu yl Kokouksn osallstumnen on kansanpernnettä, johon nuoret sukupolvet evät enää tavu. Sen rnnalle on tullut verkostomasta tomntaa, jossa haetaan epämuodollsest yhtesä näkemyksä ja aletaan toma. Hänen mukaansa uuden keskusjärjestön perustamnen läht lkkeelle, koska järjestöllä on huol stä, mten esmerkks nuoret ja maahanmuuttajat saadaan mukaan. Tonen ajatus on saada yhtesellä äänellä vahvempaa vakuttamsta. Tomntamallt 2020-luvulle Uuden keskusjärjestön perustamnen e ole Hekkalan mukaan saneeraushanke, vaan tavotteena on saada nykysllä resurssella enemmän akaan. Tämä e ole myöskään koneston vlaamsta, vaan haetaan uutta alkua tekemseen. Nyt ollaan pävttämässä ay-lkettä 2020-luvulle. Se lähtee lkkeelle uuden keskusjärjestön perustamsesta ja sen tomntakulttuursta. Lttojen asemaan e puututa, mutta totta ka tässä näytetään esmerkkä. Tomntakulttuurn muuttamsessa tärkentä on nähdä työelämän muutos ja nuorten sukupolven erlanen tapa toma. Tämä onkn Hekkalan melahe, jota hän on tutknut ja käynyt saarnaamassa erlasssa järjestössä. Kakssa keskustelussa tulee esn nuorten erlaset tavat toma. Omaehtosuus, tse tekemnen, räätälönt. Kun uudet sukupolvet tulevat työpakolle, hellä e ole samanlasta kästystä työstä kun vanhemmlla. Hellä on oma ajatuksa ja deota, mten asat vos tehdä tosn ja he kertovat sen. Nuoret sanovat tse, koska srtyvät kolmpäväseen työvkkoon ta pdemmälle lomalle. He ovat tottuneet kulutusyhteskunnassa shen, että hellä on okeuksa, ja koulu opettaa Tekst: Pekka Kapanen, Unonmeda UUDEN KESKUSJÄRJESTÖN PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ JUHA HEIKKALA: PÄIVITETÄÄN AY-LIIKE 2020-LUVULLE Keskusjärjestön tavotteena on saada yhtesellä äänellä lsää vomaa vakuttamseen. Nuora ja maahanmuuttaja lähestytään tomntakulttuura uudstamalla. Uus alku, uus bränd Juha Hekkalan melestä ammattyhdstyslke tekee paljon hyvä asota. Ihmset ptäs van saada laajemmn tuntemaan, että he ovat mukana jossan suuremmassa. Haluamme ta emme, elämme huomo- ja merktystaloudessa. Sllon melkuvlla ja brändllä on suur merktys snä, mllasen vastaanoton ay-lke saa kansalasten keskuudessa. Eräs ratkaseva kysymys on, mten hyvn ay-lke tuntee jäsenensä. Hekkala mustuttaa, että monet yrtykset tetävät jo lähes reaalajassa, mten hedän asakkaansa käyttäytyvät, ja mten hetä ptää palvella. Olemme srtymässä perntesestä suomalasesta järjestelmästä shen, että asakas ta jäsen on kunngas. Ne järjestöt, jotka onnstuvat tässä muutoksessa, ovat tulevasuuden vottaja. tseohjautuvuuteen. Tetyst se näkyy myös työpakolla ja järjestössä. Hekkalan mukaan uuden keskusjärjestön rool on olla ennakova asantuntja ja auttaa lttoja näden muutosten tunnstamsessa ja uusen tomntamallen luomsessa. Yhdellä äänellä lsää panoarvoa Uuden keskusjärjestön tavotteena on lsätä ammattyhdstyslkkeen panoarvoa ja vakutusvaltaa. Se haluaa olla vahva vakuttaja ja sopja. Kun tässä yhteydessä puhutaan työnjaosta uuden keskusjärjestön ja sen jäsenlttojen välllä, lkutaan herkällä alueella. Peraate on, että e puututa lttojen asemaan nden omassa ammatllsessa edunvalvonnassa. Mutta tulevan syksyn akana etstään ntä asota, jossa panoarvoa vodaan lsätä puhumalla yhtesellä äänellä. Onhan se myös EK:n vastavoma, taho joka vo puhua palkansaajen ja tsensä työllstäjen nmssä. Muutenkn uuden keskusjärjestön rool täsmentyy erlasssa työryhmssä syksyn akana. Hekkalan mukaan se tulee keskttymään valkotuhn sohn yhteskunnallsn asohn ja nstä sopmseen. Vme kädessä homman dea on, että ammattyhdstyslkkeen tomnta vakuttaa kakken palkansaajen ja yksnyrttäjen elämään nn, että he vovat hyvn työssään ja elämässään, tvstää Hekkala. n Pohjosmaat edelläkävjötä synteettsten öljyjen käytössä Synteettnen voteluöljy on mneraalöljyyn verrattuna jopa neljä kertaa kallmpaa. Tästä huolmatta Pohjosmassa käytetään enten synteettsä voteluöljyjä koko maalmassa. Taustalla on halu panostaa teknologaan, ympärstönsuojeluun ja ptkän akaväln talouteen. Juha Hekkala Uuden palkansaajakeskusjärjestön selvtyshankkeen projektpäällkkö on 53-vuotas yhteskuntateteden tohtor. Hekkala on urallaan tomnut tutkjana, vrkamehenä sekä järjestöjen asantuntjatehtävssä. Hänellä on kokemusta useden järjestöjen kehttämshankkesta. Hekkala tom valmsteljana, kun kolme valtakunnallsta urhelujärjestöä (SLU, Nuor Suom ja Kuntolkuntaltto) perustvat uuden urhelu- ja lkuntajärjestön Valon ja lopettvat oman tomntansa. Hekkalan kteytys järjestöjen haasteesta: Stoutumsen hakalusta on srryttävä läpvrtauksen halltsemseen. Mneraalöljy on edelleen maalman käytetyn moottoren voteluane. Shelln voteluanedetuotteden jakeljayhtö Unvarn mukaan neljä vdestä ltrasta autojen, lavojen, rakennus- ja työkoneden moottoressa käytettävstä öljystä on edelleen mneraalöljyä. Synteettsten voteluöljyjen suoso Pohjosmassa on maalman suurna ja kysyntä on kasvanut edelleen. Vuoden 2015 ensmmäsellä neljänneksellä käytettn 46 prosentta enemmän synteettsä voteluöljyjä kun edellsen vuoden vastaavana ajanjaksona. Pohjosmassa käytetään enten synteettsä öljyjä koko maalmassa, ja käytön kasvu on myös ollut suurnta. Suom ja muut Pohjosmaat ovat knnostuneta synteettsstä voteluöljystä maanteteellsstä, teknologssta ja taloudellssta systä. Suurn osa Suomessa käytettävästä teknkasta vaat ptkälle kehtettyjä öljytuotteta. Suomen lmastolle tyypllset suuret lämpötlanvahtelut vaatvat paljon moottoröljyltä, sanoo Jukka Hasunen, Suomen Unvarn myyntpäällkkö. Polttoaneen kulutus ja ympärstö Lsätetoja: Unvar Oy Jukka Hasunen +358 (0) Pohjosmassa peräänkuulutetaan hatallsten päästöjen vähentämstä, sllä Pohjosmaden osuus päästöstä on suuremp kun monssa mussa massa. Edstyneempen moottoröljyjen käyttö vähentää polttoaneen kulutusta uudemmssa konessa, mkä on yks syy synteettsten voteluöljyjen suoson kasvulle. Suomessa yrtykset ovat valmta maksamaan synteettsstä öljytuottesta, stäkn huolmatta että nden hnta vo olla jopa nelnkertanen mneraalöljyhn verrattuna. Yrtykset valtsevat synteettsen öljyn ptkäkestosuuden ja ympärstöystävällsyyden vuoks. Ptkäkestosna ne vähentävät huoltotarvetta ja laskevat käyttökustannuksa, Hasunen sanoo. Kehttyvät taloudet jäljessä Itä-Euroopassa ja kolmannen maalman massa täyssynteettsten voteluöljyjen käyttö on edelleen vähästä. Esmerkks Braslassa, Venäjällä ja Knassa usemmlle yrtykslle loogsn ratkasu on käyttää mahdollsmman halpoja voteluöljyjä. Tähän on usen syynä tukka budjett sekä se, ette vahtoehdosta tedetä tarpeeks. Koneden huoltoa e myöskään ana aseteta etusjalle. Odotettavssa on kutenkn, että synteettsten öljyjen käyttö lsääntyy myös mussa massa, kertoo Unvarn Pohjosmaden vastaava teknkko Chrstopher Hansen. n AMMATTITAIDOLLA: * teollsuusmuronnt * puhdstukset * tulvartonnt * aputyöt PL14, Helsnk , , fax Voma & Käyttö 7 8/2015 Voma & Käyttö 7 8/2015 9

6 Energapaalut tuottavat kestävää, kustannustehokasta lähenergaa Uponor ja SSAB ovat tuoneet markknolle uusutuvaa lähenergaa hyödyntävän ratkasun, joka vastaa uudsrakentamsen kasvavn energa- ja kustannustehokkuusvaatmuksn: energapaalut. Maaperään lyötävät ta porattavat teräksset energapaalut antavat rakennukselle sekä vakaan perustuksen että suuren osan käyttöenergasta. Lämmtyksessä hyödynnetään maahan varastotunutta energaa, vlennyksessä puolestaan maaperän matalaa lämpötlaa. Energapaalujärjestelmä sop kerrostalohn, tomstorakennuksn ja teollsuushallehn, jossa käytetään perustamstapana paalutusta. Käyttökelposuus ertyyppslle rakennukslle on selvtetty analyysellä, testkentlle asennetulla koepaalulla ja smulonnlla. Hyödyntämseen sopvat parhaten matalalämpötlaan perustuvat lämmönjakotavat, jota ovat esmerkks lattalämmtys ja -vlennys. Energapaaluja vodaan käyttää myös aluerakentamsessa. Kannattava nvestont Energapaalut tomvat perntesen maalämmön tavon lämpöenergan lähteenä ja tuovat säästöjä kntestön käyttökustannuksn. Säästöt syntyvät ptkällä tähtämellä: perntesn lämmtys- ja vlennysratkasuhn verrattuna nvestont maksaa tsensä takasn parhammllaan 5 8 vuodessa, ja paalut kestävät oken asennettuna läp rakennuksen elnkaaren. Lsäks laadukas lämmönsäätelyjärjestelmä nostaa kntestön arvoa ja ympärstötehokkuus vuokrausastetta. Energapaalujen hyödyt Kustannus-, ympärstö- ja elnkaartehokkuus Hyödyntää uusutuvaa, pakallsta energaa Penentää rakennuksen hldoksdpäästöjä Vodaan käyttää usean rnnakkasen energalähteen kanssa E huoltokustannuksa, kestää läp rakennuksen elnkaaren Tulevasuuden ratkasu! Uponorn ja SSAB:n keht- Lsätetoja: Uponor Suom Oy Applcaton Development Manager Sam Tjurn puh tämää energapaalujärjestelmää on jo hyödynnetty usessa uudskohtessa, ja lsää on rakentella. n Fortum kehttää uutta bopolttoanetta hevosen kuvkelannasta ja lantahuoltopalvelua tallelle FORTUM OYJ LEHDISTÖTIEDOTE Fortum kehttää hevosen kuvkelannasta energantuotantoon sopvaa bopolttoanetta sekä samalla uutta palvelukonsepta hevostallelle. Hevosen kuvkelannan käyttämnen vomalatosten polttoaneena on hyvä esmerkk kertotaloudesta, jossa materaalt kertävät ja tuottelle luodaan lsäarvoa palvelulla. Hevostallt käyttävät kuvkkeena muden prosessen svutuotteta, kuten sahanpurua. Tallella lanta sekottuu kuvkkeeseen, joka kerätään ja poltetaan vomalatoksessa. Hevosenlannan hyödyntämnen on kotmanen cleantech-sovellus, joka vähentää fosslsten polttoaneden käyttöä, ulkomasten bopolttoaneden tuonta ja luo lsää pakallsa työpakkoja, toteaa Fortumn teknologajohtaja Hel Antla. Suomessa hevosten kuvkelannan energassältö on non 500 GWh ja ylttää henokseltaan esmerkks Fortumn Järvenpään vomalatoksen vuotusen polttoanekäytön. Suomessa hevosa on non Kolmen hevosen vuoden akana tuottaman lannan energamäärä vastaa yhden omakottalon lämpöenergan vuoskulutusta. Hevostallelle lanta on yhä kasvava ongelma, koska bohajoavan jätteen kaatopakkakelto astuu vomaan vuoden 2016 alusta. Lantaa e myöskään saa levttää kaltevlle pellolle. Fortumn kehttämä palvelu tarjoaakn tallelle uuden ja vavattoman ratkasun ongelmaan. Palvelu ptää ssällään sekä kuvkkeen tomtuksen tallelle että kuvkelannan noudon tallelta. Palvelulla vo olla markknota myös Suomen ulkopuolella, sllä esmerkks Ruotsssa hevosa on ja Puolassa Olemme kehttäneet palvelua tvssä yhtestyössä hevostallen kanssa. Keväällä toteutetussa plotssa ol mukana neljä talla Espoosta ja Krkkonummelta. Kesän ja syksyn akana plotta laajennetaan ja tavotteena on saada kymmenä talleja mukaan, kertoo konseptn kehttämsestä Fortumlla vastaava Anss Paalanen. Kevään plottvaheessa tehtn myös koepolttoja yhtestyössä VTT:n kanssa. Koepolton perusteella hevosenlanta soveltuu hyvn energantuotantoon tukpolttoaneeks. Lähpävnä alotetaan koepoltot Fortumn Järvenpään vomalatoksella. Hevosen kuvkelanta nähdään hyvänä lsänä Järvenpään tyyppslle lämmön ja sähkön yhtestuotantolatokslle. Palvelukonseptn kehttämstä jatketaan yhdessä hevostallen kanssa. HorsePower-konsept on osa Fortumn bopolttoaneden kehtystyötä kuten Otso-boöljy, jota tuotetaan Fortumn Joensuun vomalatoksen yhteydessä. n Lsätetoja: Fortum Oyj teknologajohtaja Hel Antla puh Uus metaanreaktor tuottaa ympärstöystävällstä energaa ja hlltsee lmastonmuutosta Luonnonvarakeskuksessa kehtetty metaanreaktor vauhdttaa ympärstöystävällsen energan saamsta markknolle. Reaktor sekä varasto uusutuvaa energaa että tuottaa synteettstä maakaasua hyvällä hyötysuhteella. Uudella menetelmällä vodaan edstää hlneutraaln yhteskunnan syntymstä. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkjat Ann Altalo ja Marko Nskanen ovat onnstuneet toteuttamaan metaanreaktorn, jonka avulla vodaan sekä tuottaa polttoanetta että varastoda aurnko- ja tuulenergaa sekä vesvomaa. Reaktorlla vodaan myös jalostaa puuraaka-anetta erttän puhtaaks metaanks, joka on panestuksen jälkeen valmsta käytettäväks lkennepolttoaneena. Tulevasuudessa menetelmän avulla vodaan myös stoa teollsuuslatosten hldoksdpäästöjä metaanntuotantoon. Yksnkertanen ja käyttökustannuksltaan edullnen reaktor mahdollstaa hlneutraaln polttoanekerron. Se myös tukee EU:n ylestä päämäärää el vähentää energan tuontrppuvuutta, kertoo tutkja Ann Altalo. Patentt haussa kahdelle nnovaatolle Reaktorn ptkän kehtystyön akana on tehty useta nnovaatota, josta kahdelle on haettu patentta. Professor Erkk Aura kehtt ensverson reaktorsta, jossa suosta peräsn olevat mkrobt tuottavat hldoksdsta ja vedystä metaana ja vettä. Altalo ja Nskanen kehttvät menetelmää edelleen parantamalla reaktorn tomntaa ja testaamalla syöttökaasuna er lähtestä peräsn oleva kaasuja. Nyt kehtetty mkrobolognen menetelmä sop hajautettuun energantuotantoon, penn energalatoksn. Koko prosessn hyötysuhde on varsn hyvä: vedyn polttoarvon menetys hukkalämpönä on korkentaan 20 prosentta. Metaanlla on nykysstä energan varastontratkasusta paras kapasteett sekä ajallsest että määrällsest, kertoo tutkja Marko Nskanen. Tutkmuksen akana selvs, että metaantuotannon lähtöaneena vodaan puhtaan vedyn ja hldoksdn sjaan käyttää myös hlmonoksda ssältävää puukaasua. Havattn, että mkrobt pystyvät valmstamaan puukaasusta ensn hldoksda ja stä edelleen metaana. Kehtetyn menetelmän avulla puukaasun kakk energaa ssältävät komponentt saadaan muutettua metaanks, jota vodaan käyttää paljon monpuolsemmn kun puukaasua, kertaa Altalo. Käyttökohteta maatlolta teollsuuteen Innovaato on nyt valms kaupallstettavaks ja shen haetaan sopvaa kumppana. Altalo arvo, että ensmmäset reaktort ovat markknolla 2 3 vuoden kuluttua. Tavotteena on päästä ensn kotmaan maatla- ja kunnallslatosten kokosten energalatosten markknolle ja myöhemmn teollsuusmttakaavaan sekä ventmarkknolle. Esmerkks maatlojen bokaasulatoksssa metaanboreaktormme avulla vodaan valmstaa metaana bokaasun ssältämästä hldoksdsta. Nykysllä menetelmllä hldoksd vapautuu lmakehään, tutkjat toteavat. Metaanreaktor on tuotantokustannuksltaan edullnen ja sopva käyttökohteta löytyy nn kotmaasta kun ulkomalta. Saksassa saatasn talteen aurnko- ja tuulenergan ylmäärä, mellä taas pystyttäsn tehostamaan ja monpuolstamaan puun ja bomassan käyttöä. Teknologamme torjuu lmastonmuutosta, Altalo ja Nskanen toteavat. n Lsätetoja: Luonnonvarakeskus, Luke tutkja Ann Altalo puh Voma & Käyttö 7 8/2015 Voma & Käyttö 7 8/

TULEVAISUUDEN KILPAILUKYKY VAATII OSAAVAT TEKIJÄNSÄ. Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry

TULEVAISUUDEN KILPAILUKYKY VAATII OSAAVAT TEKIJÄNSÄ. Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry TULEVAISUUDEN KILPAILUKYKY VAATII OSAAVAT TEKIJÄNSÄ Suomen Ammattn Opskeleven Ltto - SAKKI ry AMMATILLINEN KOULUTUS MUUTOKSEN KOURISSA Suomalasen ammatllsen koulutuksen vahvuus on sen laaja-alasuudessa

Lisätiedot

AMMATTIMAISTA KIINTEISTÖPALVELUA JO 50 VUODEN AJAN

AMMATTIMAISTA KIINTEISTÖPALVELUA JO 50 VUODEN AJAN AMMATTIMAISTA KIINTEISTÖPALVELUA JO 50 VUODEN AJAN VUO-KIINTEISTÖPALVELUT 50 VUOTTA Vuosaarelaset asunto-osakeyhtöt perustvat vuonna 1965 Vuosaaren Isännötsjätomsto Oy:n, joka tuott omstajlleen kohtuuhntasa

Lisätiedot

Aamukatsaus 13.02.2002

Aamukatsaus 13.02.2002 Indekst & korot New Yorkn päätöskursst, euroa Muutos-% Päätös Muutos-% Helsnk New York (NY/Hel) Dow Jones 9863.7-0.21% Noka 26.21 26.05-0.6% S&P 500 1107.5-0.40% Sonera 5.05 4.99-1.1% Nasdaq 1834.2-0.67%

Lisätiedot

in 2/2012 6-7 4-5 8-9 InHelp palvelee aina kun apu on tarpeen INMICSIN ASIAKASLEHTI

in 2/2012 6-7 4-5 8-9 InHelp palvelee aina kun apu on tarpeen INMICSIN ASIAKASLEHTI n 2/2012 fo INMICSIN ASIAKASLEHTI 6-7 Dgtova kynä ja Joun Mutka: DgProfITn sovellukset pyörvät Inmcsn konesalssa. 4-5 HL-Rakentajen työmalle on vedettävä verkko 8-9 InHelp palvelee ana kun apu on tarpeen

Lisätiedot

Jaksolliset ja toistuvat suoritukset

Jaksolliset ja toistuvat suoritukset Jaksollset ja tostuvat suortukset Korkojakson välen tostuva suortuksa kutsutaan jaksollsks suortuksks. Tarkastelemme tässä myös ylesempä tlanteta jossa samansuurunen talletus tehdään tasavälen mutta e

Lisätiedot

Uuden eläkelaitoslain vaikutus allokaatiovalintaan

Uuden eläkelaitoslain vaikutus allokaatiovalintaan TEKNILLINEN KORKEAKOULU Systeemanalyysn laboratoro Mat-2.108 Sovelletun matematkan erkostyö Uuden eläkelatoslan vakutus allokaatovalntaan Tmo Salmnen 58100V Espoo, 14. Toukokuuta 2007 Ssällysluettelo Johdanto...

Lisätiedot

Kuluttajahintojen muutokset

Kuluttajahintojen muutokset Kuluttajahntojen muutokset Samu Kurr, ekonomst, rahapoltkka- ja tutkmusosasto Tutkmuksen tausta ja tavotteet Tavaroden ja palveluden hnnat evät muutu jatkuvast, vaan ovat ana jossan määrn jäykkä lyhyellä

Lisätiedot

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt FYSP103 / 1 KAASUTUTKIMUS Työn tavotteta havannollstaa deaalkaasun tlanyhtälöä oppa, mten lman kosteus vakuttaa havattavn lmöhn ja mttaustuloksn kerrata mttauspöytäkrjan ja työselostuksen laatmsta Luento-

Lisätiedot

Saatteeksi. Vantaalla vuoden 2000 syyskuussa. Hannu Kyttälä Tietopalvelupäällikkö

Saatteeksi. Vantaalla vuoden 2000 syyskuussa. Hannu Kyttälä Tietopalvelupäällikkö Saatteeks Tomtlojen rakentamsta seurattn velä vme vuoskymmenen lopulla säännöllsest vähntään kerran vuodessa tehtävllä raportella. Monsta tosstaan rppumattomsta ja rppuvsta systä johtuen raportont loppu

Lisätiedot

Kraft Drift. Boren rahtilaivaan asennettiin rotorpurje. Bores fraktfartyg med ett rotorsegel. s. 20 23. Suomen Konepäällystöliiton julkaisu 1/2015

Kraft Drift. Boren rahtilaivaan asennettiin rotorpurje. Bores fraktfartyg med ett rotorsegel. s. 20 23. Suomen Konepäällystöliiton julkaisu 1/2015 Voma & Käyttö Kraft Drft Suomen Konepäällystölton julkasu 1/2015 Korkea pyöreä sylnter työntää alusta Boren rahtlavaan asennettn rotorpurje s. 20 23 En hög snurrande cylnder skjuter fram fartyget Bores

Lisätiedot

Kraft Drift. Meriteollisuusuudessa nyt hyvää meininkiä. Skeppsbyggarna erbjuds nu. framgång och framtid. s. 20 23

Kraft Drift. Meriteollisuusuudessa nyt hyvää meininkiä. Skeppsbyggarna erbjuds nu. framgång och framtid. s. 20 23 Voma & Käyttö Kraft Drft Suomen Konepäällystölton julkasu 5 6/2015 Meyer telakkayhtön vuotunen alhankntojen arvo 2 mljarda euroa Merteollsuusuudessa nyt hyvää mennkä s. 20 23 Varvsbolaget Meyers årlga

Lisätiedot

TYÖVOIMAKOULUTUKSEN VAIKUTUS TYÖTTÖMIEN TYÖLLISTYMISEEN

TYÖVOIMAKOULUTUKSEN VAIKUTUS TYÖTTÖMIEN TYÖLLISTYMISEEN VATT-TUTKIMUKSIA 85 VATT-RESEARCH REPORTS Juha Tuomala TYÖVOIMAKOULUTUKSEN VAIKUTUS TYÖTTÖMIEN TYÖLLISTYMISEEN Valton taloudellnen tutkmuskeskus Government Insttute for Economc Research Helsnk 2002 ISBN

Lisätiedot

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt FYSP103 / 1 KAASUTUTKIUS Työn tavotteta havannollstaa deaalkaasun tlanyhtälöä oa, mten lman kosteus vakuttaa havattavn lmöhn ja mttaustuloksn kerrata mttausöytäkrjan ja työselostuksen laatmsta Luento-

Lisätiedot

Hyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskutie 1, 89400 HYRYNSALMI. Kohde sijaitsee Hallan Sauna- nimisessä kiinteistössä.

Hyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskutie 1, 89400 HYRYNSALMI. Kohde sijaitsee Hallan Sauna- nimisessä kiinteistössä. VUOKRASOPIMUS 1.1 Sopjapuolet Hyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskute 1, 89400 HYRYNSALMI Hallan Sauna Oy (y-tunnus: 18765087) CIO Tl- Tekno Oulu Oy Kauppurnkatu 12, 90100 OULU 1.2 Sopmuksen kohde

Lisätiedot

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas! 1907. Edusk. Krj. Suomen Pankn vuosrahasääntö. Suomen Eduskunnan alamanen krjelmä uudesta Suomen Pankn vuosrahasäännöstä. Suurvaltasn, Armollsn Kesar ja Suurruhtnas! Suomen Eduskunnan pankkvaltuusmehet

Lisätiedot

FDS-OHJELMAN UUSIA OMINAISUUKSIA

FDS-OHJELMAN UUSIA OMINAISUUKSIA FDS-OHJELMAN UUSIA OMINAISUUKSIA Smo Hostkka VTT PL 1000, 02044 VTT Tvstelmä Fre Dynamcs Smulator (FDS) ohjelman vdes verso tuo mukanaan joukon muutoksa, jotka vakuttavat ohjelman käyttöön ja käytettävyyteen.

Lisätiedot

Sähkön- ja lämmöntuotannon kustannussimulointi ja herkkyysanalyysi

Sähkön- ja lämmöntuotannon kustannussimulointi ja herkkyysanalyysi Sähkön- ja lämmöntuotannon kustannussmulont ja herkkyysanalyys Pekka Nettaanmäk Osmo Schroderus Jyväskylän ylopsto Tetoteknkan latos 2010 1 2 Tvstelmä Raportn tarkotuksena on esttää pelkstetyn matemaattsen

Lisätiedot

Monte Carlo -menetelmä

Monte Carlo -menetelmä Monte Carlo -menetelmä Helumn perustlan elektron-elektron vuorovakutuksen laskemnen parametrsodulla yrteaaltofunktolla. Menetelmän käyttökohde Monen elektronn systeemen elektronkorrelaato oteuttamnen mulla

Lisätiedot

Kraft Drift. Suomen Konepäällystöliiton julkaisu 9/2015

Kraft Drift. Suomen Konepäällystöliiton julkaisu 9/2015 Voma & Käyttö Kraft Drft Suomen Konepäällystölton julkasu 9/2015 Pohjanmerellä 28 lavaa merhädässä tammkuussa 1953 Hrmumyrsky rahthöyry Bore VI:n kohtalona paskautu luodolle! s. 20 23 28 fartyg sjönöd

Lisätiedot

Kraft Drift. 100 vuotta RMS Lusitanian upottamisesta. 100 år sedan RMS Lusitanias undergång. s. 20 23. Suomen Konepäällystöliiton julkaisu 4/2015

Kraft Drift. 100 vuotta RMS Lusitanian upottamisesta. 100 år sedan RMS Lusitanias undergång. s. 20 23. Suomen Konepäällystöliiton julkaisu 4/2015 Voma & Käyttö Kraft Drft Suomen Konepäällystölton julkasu 4/2015 Saksalasten torpedo pakott USA:n sotaan 100 vuotta RMS Lustanan upottamsesta s. 20 23 Den tyska torpeden förde USA n världskrget 100 år

Lisätiedot

Luento 6 Luotettavuus Koherentit järjestelmät

Luento 6 Luotettavuus Koherentit järjestelmät Aalto-ylosto erustetede korkeakoulu Matematka a systeemaalyys latos Lueto 6 Luotettavuus Koherett ärestelmät Aht Salo Systeemaalyys laboratoro Matematka a systeemaalyys latos Aalto-ylosto erustetede korkeakoulu

Lisätiedot

157 TYÖTTÖMYYS- VAKUUTUS- JÄRJESTELMÄN EMU- PUSKUROINTI

157 TYÖTTÖMYYS- VAKUUTUS- JÄRJESTELMÄN EMU- PUSKUROINTI VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT-DISCUSSION PAPERS 157 TYÖTTÖMYYS- VAKUUTUS- JÄRJESTELMÄN EMU- PUSKUROINTI Pas Holm ja Mkko Mäknen Valton taloudellnen tutkmuskeskus Government Insttute for Economc Research

Lisätiedot

LOGISTIIKKA. Teollisuus ja Työnantajat

LOGISTIIKKA. Teollisuus ja Työnantajat LOGISTIIKKA syksy 2003 Teollsuus ja Työnantajat Mnstertyöryhmä valmstelee lkenneväyläpoltkkaa Marco Polo -apurahat haussa nyt EU:n tullkoodeksehdotus laahaa USA:n jäljessä TÄSSÄ NUMEROSSA: Kotmaan asat...

Lisätiedot

Sähkökiukaan kivimassan vaikutus saunan energiankulutukseen

Sähkökiukaan kivimassan vaikutus saunan energiankulutukseen LAPPEENRANNAN ENILLINEN YLIOPISO eknllnen tedekunta LU Energa Sähkökukaan kvmassan vakutus saunan energankulutukseen Lappeenrannassa 3.6.009 Lass arvonen Lappeenrannan teknllnen ylopsto eknllnen tedekunta

Lisätiedot

Uuden opettajan opas

Uuden opettajan opas Uuden opettajan opas Ssällys 1 Opettajan työn hakemnen 4 1.1 Kuka vo saada vaknasen opettajan pakan? 5 1.2 Ulkomalla suortetun tutknnon tunnustamnen 6 1.3 Kunka hakemus tehdään? 7 1.4 Ansoluettelo el currculum

Lisätiedot

Jaetut resurssit. Tosiaikajärjestelmät Luento 5: Resurssien hallinta ja prioriteetit. Mitä voi mennä pieleen? Resurssikilpailu ja estyminen

Jaetut resurssit. Tosiaikajärjestelmät Luento 5: Resurssien hallinta ja prioriteetit. Mitä voi mennä pieleen? Resurssikilpailu ja estyminen Tosakajärjestelmät Luento : Resurssen hallnta ja prorteett Tna Nklander Jaetut resursst Useat tapahtumat jakavat ohjelma-/lattesto-olota, jossa kesknänen possulkemnen on välttämätöntä. Ratkasuja: Ajonakanen

Lisätiedot

TYÖVÄENARKISTO SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTISEN PUOLUEEN PUOLUENEUVOSTON PÖYTÄKIRJA

TYÖVÄENARKISTO SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTISEN PUOLUEEN PUOLUENEUVOSTON PÖYTÄKIRJA TYÖVÄENARKSTO SUOMEN SOSALDEMOKRAATTSEN PUOLUEEN PUOLUENEUVOSTON PÖYTÄKRJA ) _ V 1973 RULLA 455 KUVANNUT r > ' V t K MONKKO OY 1994 a - ) - ;! kuljetus tämän seurauksena taas vähenee sekä rautateden pakallslkenteen

Lisätiedot

Palkanlaskennan vuodenvaihdemuistio 2014

Palkanlaskennan vuodenvaihdemuistio 2014 Palkanlaskennan vuodenvahdemusto 2014 Pkaohje: Tarkstettavat asat ennen vuoden ensmmästä palkanmaksua Kopo uudet verokortt. Samat arvot kun joulukuussa käytetyssä, lman kumulatvsa tetoja. Mahdollsest muuttuneet

Lisätiedot

+ Uusi elinkeinosopimus tuo sujuvammat palvelut. Gasera Oy kasvaa julkisten elinkeinopalveluiden vauhdittamana

+ Uusi elinkeinosopimus tuo sujuvammat palvelut. Gasera Oy kasvaa julkisten elinkeinopalveluiden vauhdittamana Ajankohtasta Turun seudun yrtyspalvelusta 2 2015 + 6Aka - koht älykästä ja kestävää kaupunka + Uus elnkenosopmus tuo sujuvammat palvelut + Gasera Oy kasvaa julksten elnkenopalveluden vauhdttamana busnessturku.f

Lisätiedot

VATT-TUTKIMUKSIA 124 VATT RESEARCH REPORTS. Tarmo Räty* Jussi Kivistö** MITATTAVISSA OLEVA TUOTTAVUUS SUOMEN YLIOPISTOISSA

VATT-TUTKIMUKSIA 124 VATT RESEARCH REPORTS. Tarmo Räty* Jussi Kivistö** MITATTAVISSA OLEVA TUOTTAVUUS SUOMEN YLIOPISTOISSA VATT-TUTKIMUKSIA 124 VATT RESEARCH REPORTS Tarmo Räty* Juss Kvstö** MITATTAVISSA OLEVA TUOTTAVUUS SUOMEN YLIOPISTOISSA Valton taloudellnen tutkmuskeskus Government Insttute for Economc Research Helsnk

Lisätiedot

Tampereen ensi- ja turvakoti ry

Tampereen ensi- ja turvakoti ry Tampereen ens- ja turvakot ry Vuoskertomus 2014 1 Vuoskertomus 2014 Tampereen ens- ja turvakot ry Vuoskertomus 2014 Ssällys Copyrght Suunnttelu, kuvat ja tatto: Juho Paavola 2011, 2012, 2013, 2014, 2015.

Lisätiedot

COULOMBIN VOIMA JA SÄHKÖKENTTÄ, PISTEVARAUKSET, JATKUVAT VARAUSJAKAUMAT

COULOMBIN VOIMA JA SÄHKÖKENTTÄ, PISTEVARAUKSET, JATKUVAT VARAUSJAKAUMAT COUOMBIN VOIMA JA SÄHKÖKENTTÄ, PISTEVARAUKSET, JATKUVAT VARAUSJAKAUMAT SISÄTÖ: Coulombn voma Sähkökenttä Coulombn voman a sähkökentän laskemnen pstevaaukslle Jatkuvan vaauksen palottelemnen pstevaauksks

Lisätiedot

PPSS. Roolikäyttäytymisanalyysi 28.03.2011. Tämän raportin on tuottanut: MLP Modular Learning Processes Oy Äyritie 8 A FIN 01510 Vantaa info@mlp.

PPSS. Roolikäyttäytymisanalyysi 28.03.2011. Tämän raportin on tuottanut: MLP Modular Learning Processes Oy Äyritie 8 A FIN 01510 Vantaa info@mlp. PP Roolkäyttäytymsanalyys Roolkäyttäytymsanalyys Rool: Krjanptäjä Asema: Laskentapäällkkö Organsaato: Mallyrtys Tekjä: Matt Vrtanen 8.0.0 Tämän raportn on tuottanut: MLP Modular Learnng Processes Oy Äyrte

Lisätiedot

Yrityksen teoria ja sopimukset

Yrityksen teoria ja sopimukset Yrtyksen teora a sopmukset Mat-2.4142 Optmontopn semnaar Ilkka Leppänen 22.4.2008 Teemoa Yrtyksen teora: tee va osta? -kysymys Yrtys kannustnsysteemnä: ylenen mall Työsuhde vs. urakkasopmus -analyysä Perustuu

Lisätiedot

Suomen Pankki PL 160, 00101 HELSINKI = (90) 1831

Suomen Pankki PL 160, 00101 HELSINKI = (90) 1831 Suomen Pankk PL 160, 00101 HELSINKI = (90) 1831 SUOMEN PANKIN KESKUSTELUAEOI'TTEITA 20196 Jukka Ahonen Tedotusykskkö 26.9.1996 Suomen Pankk ja tedotusvälneet - vrkamesten ja taloustomttajen vuorovakutus

Lisätiedot

FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARISAATIO

FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARISAATIO FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARSAATO Työssä tutktaan valoaallon tulotason suuntasen ja stä vastaan kohtsuoran komponentn hejastumsta lasn pnnasta. Havannosta lasketaan Brewstern lan perusteella lasn tatekerron

Lisätiedot

Kraft Drift. Valkeat laivat ja Yhteisliikennevarustamo. Tre rederier blir De samseglande 1918. s. 20 23. Suomen Konepäällystöliiton julkaisu 2/2016

Kraft Drift. Valkeat laivat ja Yhteisliikennevarustamo. Tre rederier blir De samseglande 1918. s. 20 23. Suomen Konepäällystöliiton julkaisu 2/2016 Voma & Käyttö Kraft Drft Suomen Konepäällystölton julkasu 2/2016 Suomalasten te länteen II Valkeat lavat ja Yhteslkennevarustamo Fnländarnas väg västerut II Tre rederer blr De samseglande 1918 s. 20 23

Lisätiedot

Keskustan osayleiskaava 2030. Lähtökohta- ja tavoiteraportti B

Keskustan osayleiskaava 2030. Lähtökohta- ja tavoiteraportti B B Keskustan osayleskaava 2030 Lähtökohta- ja tavoteraportt B Järvenpään kaupunk Kaupunkkehtys Ylessuunnttelu PL 41, 04401 JÄRVENPÄÄ 4.11.2013 Keskustan osayleskaava LÄHTÖKOHTA- JA TAVOITERAPORTTI B LÄHTÖTILANNE

Lisätiedot

Hyvä asukas on täällä.

Hyvä asukas on täällä. Hyvä asukas on täällä. NOKIAN KAUUNGIN TIEDOTUSLEHTI 4/2014 Työttömen sosaalsen kuntoutuksen ryhmätomnta käynnsty Nokalla reppaast Kunten vastuu työmarkknatuen kustannukssta kasvaa vuoden 2015 alusta.

Lisätiedot

Mittausvirhe. Mittaustekniikan perusteet / luento 6. Mittausvirhe. Mittausepävarmuus ja siihen liittyvää terminologiaa

Mittausvirhe. Mittaustekniikan perusteet / luento 6. Mittausvirhe. Mittausepävarmuus ja siihen liittyvää terminologiaa Mttausteknkan perusteet / luento 6 Mttausepävarmuus ja shen lttyvää termnologaa Mttausepävarmuus = mttaustulokseen lttyvä parametr, joka kuvaa mttaussuureen arvojen odotettua vahtelua Mttauksn lttyvä kästtetä

Lisätiedot

REILUUS, SOSIAALISET PREFERENSSIT JA PELITEORIA

REILUUS, SOSIAALISET PREFERENSSIT JA PELITEORIA TAMPEREEN YLIOPISTO Talousteteden latos REILUUS, SOSIAALISET PREFERENSSIT JA PELITEORIA Kansantaloustede Pro gradu -tutkelma Marraskuu 2009 Ohaaat: Snkka Hämälänen Matt Tuomala Lsa Ekman TIIVISTELMÄ Tampereen

Lisätiedot

Mittausepävarmuus. Mittaustekniikan perusteet / luento 7. Mittausepävarmuus. Mittausepävarmuuden laskeminen. Epävarmuuslaskelma vai virhearvio?

Mittausepävarmuus. Mittaustekniikan perusteet / luento 7. Mittausepävarmuus. Mittausepävarmuuden laskeminen. Epävarmuuslaskelma vai virhearvio? Mttausteknkan perusteet / luento 7 Mttausepävarmuus Mttausepävarmuus Mttaustulos e ole koskaan täysn oken Mttaustulos on arvo mtattavasta arvosta Mttaustuloksen ja mtattavan arvon ero on mttausvrhe Mkäl

Lisätiedot

Hallin ilmiö. Laatija - Pasi Vähämartti. Vuosikurssi - IST4SE. Tekopäivä 2005-9-14 Palautuspäivä 2005-9-28

Hallin ilmiö. Laatija - Pasi Vähämartti. Vuosikurssi - IST4SE. Tekopäivä 2005-9-14 Palautuspäivä 2005-9-28 Jyväskylän Aattkorkeakoulu, IT-nsttuutt IIF00 Sovellettu fyskka, Syksy 005, 4.5 ETS Opettaja Pas epo alln lö Laatja - Pas Vähäartt Vuoskurss - IST4SE Tekopävä 005-9-4 Palautuspävä 005-9-8 8.9.005 /7 LABOATOIOTYÖ

Lisätiedot

Kansainvälisen konsernin verosuunnittelu ja tuloksenjärjestely

Kansainvälisen konsernin verosuunnittelu ja tuloksenjärjestely Kansanvälsen konsernn verosuunnttelu ja tuloksenjärjestely Kansantaloustede Pro gradu -tutkelma Talousteteden latos Tampereen ylopsto Toukokuu 2007 Pekka Kleemola TIIVISTELMÄ Tampereen ylopsto Talousteteden

Lisätiedot

1. YLEISKATSAUS MYYNTIPAKKAUKSEN SISÄLTÖ. ZeFit USB -latausklipsi Käyttöohje. Painike

1. YLEISKATSAUS MYYNTIPAKKAUKSEN SISÄLTÖ. ZeFit USB -latausklipsi Käyttöohje. Painike Suom USER GUIDE YLEISKATSAUS LATAAMINEN KIINNITTÄMINEN KÄYTÖN ALOITTAMINEN TIETOJEN SYNKRONOINTI NÄYTTÖTILAT AKTIIVISUUSMITTARI UNITILA TAVOITTEET MUISTUTUKSET TEKNISET TIEDOT 6 8 10 12 16 18 20 21 22

Lisätiedot

Fysiikkaa työssä. fysiikan opiskelu yhteistyössä yritysten kanssa

Fysiikkaa työssä. fysiikan opiskelu yhteistyössä yritysten kanssa Fyskkaa työssä yskan opskelu yhtestyössä yrtysten kanssa Fyskkaa työssä yskan opskelu yhtestyössä yrtysten kanssa Annka Ampuja Suv Vanhatalo Hannele Levävaara 1 Käytännön kytkentöjä yskan opskeluun...

Lisätiedot

PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA

PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA Ramboll Fnland Oy Por 2004 Kanskuva: Iso kuva: Porn satama (Suomen Ilmakuva Oy) Pkkukuvat ylhäältä alas: Porn päälkenneverkko (www.por.f), Oy Transpont Ab:n

Lisätiedot

Työllistääkö aktivointi?

Työllistääkö aktivointi? Jyväskylän ylopsto Matemaatts-luonnonteteellnen tedekunta Työllstääkö aktvont? Vakuttavuusanalyys havannovassa tutkmuksessa Elna Kokkonen tlastoteteen pro gradu tutkelma 31. elokuuta 2007 Tlastoteteen

Lisätiedot

Tampereen ensi- ja turvakoti ry. Vuosikertomus 2013

Tampereen ensi- ja turvakoti ry. Vuosikertomus 2013 Tampereen ens- ja turvakot ry Vuoskertomus 213 Tampereen ens- ja turvakot ry Vuoskertomus 213 Ssällys Halltuksen puheenjohtajan katsaus svu 2 Tomnnanjohtajan katsaus svu 3 Yhdstystomnta svu 5 Lapsperheden

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus. Zonation ja luonnonhoidon alueellinen suunnittelu yksityismetsissä

Suomen metsäkeskus. Zonation ja luonnonhoidon alueellinen suunnittelu yksityismetsissä Suomen metsäkeskus Zonton j luonnonhodon lueellnen suunnttelu ykstysmetsssä Johtv luonnonhodon sntuntj Mtt Seppälä METSO j Zonton semnr Ksvu j vkuttvuutt METSO luonnonhotoon 2014-2016 Zonton kehttämsen

Lisätiedot

TUTKIMUKSEN VAIKUTTAVUUDEN MITTAAMINEN MAANMITTAUSTIETEISSÄ. Juha Hyyppä, Anna Salonen

TUTKIMUKSEN VAIKUTTAVUUDEN MITTAAMINEN MAANMITTAUSTIETEISSÄ. Juha Hyyppä, Anna Salonen The Photogrammetrc Journal of Fnland, Vol. 22, No. 3, 2011 TUTKIMUKSEN VAIKUTTAVUUDEN MITTAAMINEN MAANMITTAUSTIETEISSÄ Juha Hyyppä, Anna Salonen Geodeettnen latos, Kaukokartotuksen ja fotogrammetran osasto

Lisätiedot

VIHDIN KUNTA TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS 1(5) PERUSTURVAKESKUS Perhehuolto

VIHDIN KUNTA TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS 1(5) PERUSTURVAKESKUS Perhehuolto VIHDIN KUNTA TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS 1(5) PERUSTURVAKESKUS Perhehuolto Hakemus kuulle 200 (Vranomanen täyttää) Hakemus saapunut/jätetty / 200 Henklötedot hakjasta ja hänen perheenjäsenstä Sukunm ja etunmet

Lisätiedot

Vesipuitedirektiivin mukainen kustannustehokkuusanalyysi maatalouden vesienhoitotoimenpiteille Excel sovelluksena

Vesipuitedirektiivin mukainen kustannustehokkuusanalyysi maatalouden vesienhoitotoimenpiteille Excel sovelluksena Vesputedrektvn mukanen kustannustehokkuusanalyys maatalouden vesenhototomenptelle Excel sovelluksena En Kunnar Helsngn ylopsto Talousteteen latos Ympärstöekonoma Pro gradu tutkelma Maaluu 2008 Tedekunta/Osasto

Lisätiedot

etappi.com VIESTI PAUKAHTAA LAKEURELTA 4. 5.11.2009

etappi.com VIESTI PAUKAHTAA LAKEURELTA 4. 5.11.2009 VIESTI PAUKAHTAA LAKEURELTA 4. 5.11.2009 Tervetuloa kakspäväslle Lakeuden Etapn ja JLY - Jätelatosyhdstys ry:n järjestämlle vestntäpävlle 4.-5.11.2009 Senäjoelle. Pävlle odotetaan 80 120 vestnnän, tedottamsen

Lisätiedot

Suomen ja Ruotsin metsäteollisuuden kannattavuusvertailu v. 1971-78 31.10. 1979. No. 47. Pekka Ylä-Anttila

Suomen ja Ruotsin metsäteollisuuden kannattavuusvertailu v. 1971-78 31.10. 1979. No. 47. Pekka Ylä-Anttila El~r~H(r:n\! ElY~:, ~t/!.) TUTK,, J~- LJ.T ~ THE RESEARCH NSTrTUTE OF THE FNNSH ECONOMY Lönnrotnkatu 4 8, 0020 Helsnk 2, Fnland, tel. 60322 Pekka Ylä-Anttla Suomen ja Ruotsn metsäteollsuuden kannattavuusvertalu

Lisätiedot

Segmentointimenetelmien käyttökelpoisuus

Segmentointimenetelmien käyttökelpoisuus Metsäteteen akakauskrja t e d o n a n t o Rasa Sell Segmentontmenetelmen käyttökelposuus ennakkokuvonnssa Rasa Sell Sell, R. 00. Segmentontmenetelmen käyttökelposuus ennakkokuvonnssa. Metsäteteen akakauskrja

Lisätiedot

Nokian kaupunginkirjaston asiakaskysely 2010

Nokian kaupunginkirjaston asiakaskysely 2010 2011 2010 Nokan kaupungnkrjaston asakaskysely 2010 Nokan kaupungnkrjasto Päv Kar 2011 2 Ssältö Johdanto... 3 Kyselyn toteutus... 4 Vastaajat... 4 Mtä krjastoja käytät?... 6 Krjastojen aukoloajat... 7 Kunka

Lisätiedot

VERKKO-OPPIMATERIAALIN LAATUKRITEERIT

VERKKO-OPPIMATERIAALIN LAATUKRITEERIT VERKKO-OPPIMATERIAALIN LAATUKRITEERIT Työryhmän raportt 16.12.2005 Monste 1/2006 Opetushalltus ja tekjät Tm Eja Högman ISBN 952-13-2718-9 (nd.) ISBN 952-13-2719-7 ISSN 1237-6590 Edta Prma Oy, Helsnk 2006

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Taloustieteiden tiedekunta

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Taloustieteiden tiedekunta JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Talousteteden tedekunta AIKA- IKÄ- JA KOHORTTIVAIKUTUKSET KOTITALOUKSIEN RAHOITUSVARALLISUUDEN RAKENTEISIIN SUOMESSA VUOSINA 1994 2004 Kansantaloustede Pro gradu -tutkelma Maalskuu

Lisätiedot

Kuntoilijan juoksumalli

Kuntoilijan juoksumalli Rakenteden Mekankka Vol. 42, Nro 2, 2009, s. 61 74 Kuntoljan juoksumall Matt A Ranta ja Lala Hosa Tvstelmä. Urhelututkmuksen melenknnon kohteena ovat yleensä huppu-urheljat. Tuokon yksnkertastettu juoksumall

Lisätiedot

KOKOUS- JA RYHMÄMATKAT Syksy 2013 kevät 2014

KOKOUS- JA RYHMÄMATKAT Syksy 2013 kevät 2014 KOKOUS- JA RYHMÄMATKAT Syksy 2013 kevät 2014 UUSI UPEA VIKING GRACE! Kokous merellä ja Tukholma kaupan päälle s. 2 Työpävä Suomenlahdella s. 3 Kokousmatka saarstomasemssa s. 4 Ryhmä kasaan ja merelle s.

Lisätiedot

Pohjoismaiden maataloustuotanto tulevaisuuden resurssitilanteessa

Pohjoismaiden maataloustuotanto tulevaisuuden resurssitilanteessa KOTELÄNJALOSTUKSEN TEDOTE NO 5 Pohjosmaden maataloustuotanto tulevasuuden resursstlanteessa Kalle Majala Kotelänjalostuslatos Helsnk 975 Julkasjat: Kotelänten jalostusteteen latos, Helsngn Ylopsto, Vkk

Lisätiedot

Esitä koherentin QAM-ilmaisimen lohkokaavio, ja osoita matemaattisesti, että ilmaisimen lähdöstä saadaan kantataajuiset I- ja Q-signaalit ulos.

Esitä koherentin QAM-ilmaisimen lohkokaavio, ja osoita matemaattisesti, että ilmaisimen lähdöstä saadaan kantataajuiset I- ja Q-signaalit ulos. Sgnaalt ja järjestelmät Laskuharjotukset Svu /9. Ampltudmodulaato (AM) Spektranalysaattorlla mtattn 50 ohmn järjestelmässä ampltudmodulaattorn (AM) lähtöä, jollon havattn 3 mpulssa spektrssä taajuukslla

Lisätiedot

Tietoa työnantajille 2010

Tietoa työnantajille 2010 Tetoa työnantajlle 2010 Ssältö Alkusanat 5 Sanasto 6 Maahanmuuttajan kotouttamnen 8 Faktat 9 Oleskeluluvat 10 Akusten maahanmuuttajen koulutusmahdollsuudet Kanuussa 11 Maahanmuuttaja työntekjänä 12 Maahanmuuttajen

Lisätiedot

HIFI-KOMPONENTTIJÄRJESTELMÄ

HIFI-KOMPONENTTIJÄRJESTELMÄ HUOMIO: Kauttmes (e tomteta latteen mukana) vovat erota tässä ohjekrjassa estetystä. mall RNV70 HIFI-KOMPONENTTIJÄRJESTELMÄ Huolto ja teknset tedot LUE käyttöohjeet, ennen kun yrtät käyttää latetta. VARMISTA,

Lisätiedot

ler-modern isaatio * d *r n ax* *neäemw & rffi rffi # Sch ind Schindler {4ssxisä tu\*vmisu a**r3 \mj**nt rei

ler-modern isaatio * d *r n ax* *neäemw & rffi rffi # Sch ind Schindler {4ssxisä tu\*vmisu a**r3 \mj**nt rei ler-modern saato {4ssxsä tu\*vmsu a**r3 \mj**nt Sch nd re * d *r n ax* *neäemw & rff rff # - " Schndler e,}:r:?tr,::.}a:::.?r!=+,t:",:2-:r?:.+rp;,,..*,. 21/:4?:&rä1 1tt''f &t!:/t F:*?: Haluatko hssstäs

Lisätiedot

Yksikköoperaatiot ja teolliset prosessit

Yksikköoperaatiot ja teolliset prosessit Ykskköoperaatot ja teollset prosesst 1 Ylestä... 2 2 Faasen välnen tasapano... 3 2.1 Neste/höyry-tasapano... 4 2.1.1 Puhtaan komponentn höyrynpane... 4 2.1.2 Ideaalnen seos... 5 2.1.3 Epädeaalnen nestefaas...

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN VÄLISET PALKKAEROT SUOMESSA 2000-LUVULLA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN VÄLISET PALKKAEROT SUOMESSA 2000-LUVULLA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Talousteteden tedekunta JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN VÄLISET PALKKAEROT SUOMESSA 2000-LUVULLA Kansantaloustede, Pro gradu- tutkelma Huhtkuu 2007 Laatja: Terh Maczulskj Ohjaaja:

Lisätiedot

Paperikoneiden tuotannonohjauksen optimointi ja tuotefokusointi

Paperikoneiden tuotannonohjauksen optimointi ja tuotefokusointi TEKNILLINEN KORKEAKOULU Teknllsen fyskan koulutusohjelma ERIKOISTYÖ MAT-2.108 Sovelletun matematkan erkostyöt 22.4.2003 Paperkoneden tuotannonohjauksen optmont ja tuotefokusont Jyrk Maaranen 38012p 1 Ssällysluettelo

Lisätiedot

Kollektiivinen korvausvastuu

Kollektiivinen korvausvastuu Kollektvnen korvausvastuu Sar Ropponen 4.9.00 pävtetty 3..03 Ssällysluettelo JOHDANTO... KORVAUSVASTUUSEEN LIITTYVÄT KÄSITTEET VAHINKOVAKUUTUKSESSA... 3. MERKINNÄT... 3. VAHINGON SELVIÄMINEN JA KORVAUSVASTUU...

Lisätiedot

Norjanmeri Norska havet. Suomi i Finland. Ruotsi Sverige. Norja Norge. Tanska Danmark. Itämeri Österjön. Liettua Litauen VENÄJÄ RYSSLAND.

Norjanmeri Norska havet. Suomi i Finland. Ruotsi Sverige. Norja Norge. Tanska Danmark. Itämeri Österjön. Liettua Litauen VENÄJÄ RYSSLAND. Barentsnmer Barents hav Islant Island Norjanmer Norska havet Euroopan unonn jäsenmaat ja lttymsvuodet Europeska unonens medlemsstater och anslutnngsår Atlantt Atlanten Portugal Portugal 1986 Espanja Spanen

Lisätiedot

asettamia ehtoja veroluonteisesta suhdannetasausjärjestelmästä. komitean mietintöön. Esityksessä on muutama ratkaisevan heikko kohta.

asettamia ehtoja veroluonteisesta suhdannetasausjärjestelmästä. komitean mietintöön. Esityksessä on muutama ratkaisevan heikko kohta. -112- asettama ehtoja veroluontesesta suhdannetasausjärjestelmästä. Estetty hntasäännöstelyjärjestelmä perustuu nk. Wahlroosn komtean metntöön. Estyksessä on muutama ratkasevan hekko kohta. 15 :ssä todetaan:

Lisätiedot

3.3 Hajontaluvuista. MAB5: Tunnusluvut

3.3 Hajontaluvuista. MAB5: Tunnusluvut MAB5: Tunnusluvut 3.3 Hajontaluvusta Esmerkk 7 Seuraavat kolme kuvaa osottavat, että jakaumlla vo olla sama keskarvo ja stä huolmatta ne vovat olla avan erlaset. Kakken kolmen keskarvo on 78,0! Frekvenss

Lisätiedot

10.5 Jaksolliset suoritukset

10.5 Jaksolliset suoritukset 4.5 Jaksollset suortukset Tarkastellaa tlaetta, jossa asakas tallettaa pakktllle tostuvast yhtäsuure rahasumma k aa korkojakso lopussa. Asakas suorttaa talletukse kertaa. Lasketaa tlllä oleva pääoma :e

Lisätiedot

Soile Kulmala. Yksikkökohtaiset kalastuskiintiöt Selkämeren silakan kalastuksessa: bioekonominen analyysi

Soile Kulmala. Yksikkökohtaiset kalastuskiintiöt Selkämeren silakan kalastuksessa: bioekonominen analyysi Sole Kulmala Ykskkökohtaset kalastuskntöt Selkämeren slakan kalastuksessa: boekonomnen analyys Helsngn Ylopsto Talousteteen latos Selvtyksä nro 29 Ympärstöekonoma Helsnk 2005 Ssällys 1 Johdanto... 1 1.1

Lisätiedot

JOHDANNAISTEN KÄYTTÖ JOUKKOVELKAKIRJALAINASALKUN RISKIENHALLINNASSA: empiirinen tutkimus kotimaisista pitkän koron rahastoista vuosilta 2001 2005.

JOHDANNAISTEN KÄYTTÖ JOUKKOVELKAKIRJALAINASALKUN RISKIENHALLINNASSA: empiirinen tutkimus kotimaisista pitkän koron rahastoista vuosilta 2001 2005. TAMPEREEN YLIOPISTO Talousteteden latos JOHDANNAISTEN KÄYTTÖ JOUKKOVELKAKIRJALAINASALKUN RISKIENHALLINNASSA: emprnen tutkmus kotmassta ptkän koron rahastosta vuoslta 2001 2005. Kansantaloustede Pro gradu

Lisätiedot

HASSEN-WEILIN LAUSE. Kertausta

HASSEN-WEILIN LAUSE. Kertausta HASSEN-WEILIN LAUSE Kertausta Käytetään seuraava merkntjä F = F/F q on sukua g oleva funktokunta Z F (t = L F (t (1 t(1 qt on funktokunnan F/F q Z-funkto. α 1, α 2,..., α 2g ovat polynomn L F (t nollakohten

Lisätiedot

Säilörehun korjuuajan vaikutus maitotilan talouteen -lyhyen aikavälin näkökulma

Säilörehun korjuuajan vaikutus maitotilan talouteen -lyhyen aikavälin näkökulma Sälörehun korjuuajan vakutus matotlan talouteen -lyhyen akaväln näkökulma Elna Vauhkonen Mastern tutkelma Helsngn Ylopsto Helsnk 13.5.2011 Tedekunta/Osasto Fakultet/Sekton Faculty Latos Insttuton Department

Lisätiedot

AquaPro 3-10 11-18 19-26 27-34. Bedienungsanleitung Operating instructions Gebruiksaanwijzing Käyttöohje FIN. 046.01.00 Rev.0607

AquaPro 3-10 11-18 19-26 27-34. Bedienungsanleitung Operating instructions Gebruiksaanwijzing Käyttöohje FIN. 046.01.00 Rev.0607 046.01.00 Rev.0607 D GB NL FIN Bedenungsanletung Operatng nstructons Gebruksaanwjzng Käyttöohje 3-10 11-18 19-26 27-34 120 Automaattnen pyörvä laser kallstustomnnolla: Itsetasaus vaakasuorassa tasossa

Lisätiedot

KlapiTuli-palotila. www.klapituli.fi. KlapiTuli-palotilan osat, kokoamis- ja turvaiiisuusohje. Sormikiinnikkeet. 1. Nuppi 1. 2. 3. 4. 2.

KlapiTuli-palotila. www.klapituli.fi. KlapiTuli-palotilan osat, kokoamis- ja turvaiiisuusohje. Sormikiinnikkeet. 1. Nuppi 1. 2. 3. 4. 2. l u T p Kla ö t t e k Teho a j s m a koko e j h o s u asenn KlapTul-palotla KlapTul-palotlan osat, kokoams- ja turvaiisuusohje 1. Nupp 2. HoIkk 3. Kans 4. Ruuv Knntä holkk ja nupp ruuvlla kannen läp ja

Lisätiedot

LIGNIININ RAKENNE JA OMINAISUUDET

LIGNIININ RAKENNE JA OMINAISUUDET 16006 LIGNIININ RAKENNE JA INAISUUDET Hlatomen nmeämnen γ 16006 6 α 1 β 5 3 4 e Lgnnn prekursort (monomeert) Lgnnn bosyntees e e e Peroksdaasn ja vetyperoksdn läsnäollessa prekursorsta muodostuu resonanssstablotu

Lisätiedot

Aukin vaalilehti 2015

Aukin vaalilehti 2015 Aukn vaalleht 2015 Petter Tahvananen 1 39 Jon Orava 1 34 Rtva Väyrynen 1 40 Kasa Korhonen 1 31 Mtä meltä olet keskuspankk rahotuksesta? Se on anoa mahdollsuus. Krouvs pressan vaalen akaan. Valton velka?

Lisätiedot

ER-kaaviot. Ohjelmien analysointi. Tilakaaviot. UML-kaaviot (luokkakaavio) Tietohakemisto. UML-kaaviot (sekvenssikaavio) Kirjasto

ER-kaaviot. Ohjelmien analysointi. Tilakaaviot. UML-kaaviot (luokkakaavio) Tietohakemisto. UML-kaaviot (sekvenssikaavio) Kirjasto Ohelmen analsont Ohelmen kuvaamnen kaavolla ohelmen mmärtämnen kaavoden avulla kaavoden tuottamnen ohelmasta Erlasa kaavotppeä: ER-kaavot, tlakaavot, UML-kaavot tetohakemsto vuokaavot (tarkemmn) Vuoanals

Lisätiedot

VAIKKA LAINAN TAKAISIN MAKSETTAVA MÄÄRÄ ON SEN NIMELLISARVO, SIJOITTAJA VOI MENETTÄÄ OSAN MERKINTÄHINNASTA, JOS LAINA ON MERKITTY YLIKURSSIIN

VAIKKA LAINAN TAKAISIN MAKSETTAVA MÄÄRÄ ON SEN NIMELLISARVO, SIJOITTAJA VOI MENETTÄÄ OSAN MERKINTÄHINNASTA, JOS LAINA ON MERKITTY YLIKURSSIIN DANSKE BANK A/S 2017: NOUSEVA KIINA Lanakohtaset ehdot A. Sopmusehdot Nämä lanakohtaset ehdot muodostavat yhdessä 28.6.2012 pävättyyn sekä 8.8.2012, 5.11.2013 ja 13.2.2013 täydennettyyn ohjelmaestteeseen

Lisätiedot

TKK @ Ilkka Mellin (2008) 1/24

TKK @ Ilkka Mellin (2008) 1/24 Mat-.60 Sovellettu todeäkösyyslasketa B Mat-.60 Sovellettu todeäkösyyslasketa B / Ratkasut Aheet: Mtta-astekot Havatoaesto kuvaame ja otostuusluvut Avasaat: Artmeette keskarvo, Frekvess, Frekvessjakauma,

Lisätiedot

Asennus- ja käyttöohjeet. Videoterminaali 2600..

Asennus- ja käyttöohjeet. Videoterminaali 2600.. Asennus- ja käyttöohjeet Vdeotermnaal 2600.. Ssällysluettelo Latekuvaus...3 Asennus...4 Lassuojuksen rrottamnen...5 Käyttö...5 Normaal puhekäyttö...6 Kutsun vastaanotto... 6 Puheen suunnan ohjaus... 7

Lisätiedot

Valmistelut INSTALLATION INFORMATION

Valmistelut INSTALLATION INFORMATION Valmstelut 1 Pergo-lamnaattlattan mukana tomtetaan kuvallset ohjeet. Alla olevssa tekstessä on seltykset kuvn. Ohjeet on jaettu kolmeen er osa-alueeseen, jotka ovat valmstelu, asennus ja svous. Suosttelemme,

Lisätiedot

Yrityksellä on oikeus käyttää liketoimintaansa kunnan kanssa määriteltyä Hallan Saunan piha-aluetta.

Yrityksellä on oikeus käyttää liketoimintaansa kunnan kanssa määriteltyä Hallan Saunan piha-aluetta. VUOKRSOPMUS 1.1 Sopjapuolet Hyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskute 1, 89400 HYRYNSALM Hallan Sauna Oy (y-tunnus: 18765087) CO Tl-Tekno Oulu Oy Kauppurnkatu 12, 90100 OULU 1.2 Sopmuksen kohde Hallan

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI VUOSIKIRJA HELSINGISSÄ 1949 XXIX VUOSIKERTA LAATINUT SUOMEN PANKIN TALOUSTIETEELLINEN TUTKIMUSLAITOS

SUOMEN PANKKI VUOSIKIRJA HELSINGISSÄ 1949 XXIX VUOSIKERTA LAATINUT SUOMEN PANKIN TALOUSTIETEELLINEN TUTKIMUSLAITOS SUOMEN PANKK 948 VUOSKRJA LAATNUT SUOMEN PANKN TALOUSTETEELLNEN TUTKMUSLATOS XXX VUOSKERTA HELSNGSSÄ 949 HELSNK 9'9 VALTONEUVOSTON KRJAPANO Täten saatetaan julksuuteen Suomen. Pankn vuoskrjan kahdeskymmenesyhdeksäs

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI VUOSIKIRJA LAATINUT SUOMEN PANKIN TILASTO-OSASTO HELSINGISSÄ 1931 XI VUOSIKERTA

SUOMEN PANKKI VUOSIKIRJA LAATINUT SUOMEN PANKIN TILASTO-OSASTO HELSINGISSÄ 1931 XI VUOSIKERTA SUOMEN PANKK 930 VUOSKRJA LAATNUT SUOMEN PANKN TLASTO-OSASTO X VUOSKERTA HELSNGSSÄ 93 HELSNK m VALTONEUVOSTON KR.]APAJNO Suomen Pankn vuoskrjan yhdestosta vuoskerta saatetaan täten julksuuteen. Se on laadttu

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

Nord-Lock Lukitusaluslevyt

Nord-Lock Lukitusaluslevyt FINNISH SUOMI Nord-Lock Luktusaluslevyt Tuotetedot Hyväks havattu alkuperänen Nord-Lock Group alott tomntansa vuonna 1982 ja stä lähten olemme pyrkneet luomaan maalman tehokkamman ruuvltosten luktusjärjestelmän.

Lisätiedot

KERTOMUS SOSIALIDEMOKRAATTISEN EDUSKUNTARYHMÄN

KERTOMUS SOSIALIDEMOKRAATTISEN EDUSKUNTARYHMÄN 'e.. f. : J.'. l f. f KERTOMUS SOSALDEMOKRAATTSEN EDUSKUNTARYHMÄN TOMNNASTA VUONNA 1972 V'!( 1 l M? ^ l ; ' f l, - -, Jt f-j l SSÄLLYSLUETTELO Svu YLESTÄ 2. LANSÄÄDÄNTÖ 2,1* Perustuslakvalokunta 2.2. Lakvalokunta

Lisätiedot

Paikkatietotyökalut Suomenlahden merenkulun riskiarvioinnissa

Paikkatietotyökalut Suomenlahden merenkulun riskiarvioinnissa Teknllnen korkeakoulu Lavalaboratoro Helsnk Unversty of Technology Shp Laboratory Espoo 2007 M-300 Tomm Arola Pakkatetotyökalut Suomenlahden merenkulun rskarvonnssa TEKNILLINEN KORKEAKOULU HELSINKI UNIVERSITY

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1138. Valtioneuvoston asetus. terveydenhuollon oikeusturvakeskuksesta annetun asetuksen eräiden säännösten kumoamisesta

SISÄLLYS. N:o 1138. Valtioneuvoston asetus. terveydenhuollon oikeusturvakeskuksesta annetun asetuksen eräiden säännösten kumoamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2000 ulkastu Helsngssä 22 päänä joulukuuta 2000 N:o 1138 1143 SISÄLLYS N:o Su 1138 altoneuoston asetus teeydenhuollon okeustuakeskuksesta annetun asetuksen eäden säännösten kumoamsesta...

Lisätiedot

BL20A0600 Sähkönsiirtotekniikka

BL20A0600 Sähkönsiirtotekniikka BLA6 Sähkönsrtoteknkka Tehonaon laskenta Jarmo Partanen LT Energy Electrcty Energy Envronment Srtoverkkoen laskenta Verkon tehonaon laskemnen srron hävöt ännteolosuhteet ohtoen kuormttumnen verkon käyttäytymnen

Lisätiedot

Geneettiset algoritmit ja luonnossa tapahtuva mikroevoluutio

Geneettiset algoritmit ja luonnossa tapahtuva mikroevoluutio Mat-2.108 Sovelletun matematkan erkostyöt Geneettset algortmt ja luonnossa tapahtuva mkroevoluuto 11.5.2005 Teknllnen korkeakoulu Systeemanalyysn laboratoro Oll Stenlund 47068f 1 Johdanto 3 2 Geneettset

Lisätiedot

Palvelun kuvaus. Dell EqualLogic -palvelimen etäkäyttöönotto. Palvelusopimuksen esittely

Palvelun kuvaus. Dell EqualLogic -palvelimen etäkäyttöönotto. Palvelusopimuksen esittely Palvelun kuvaus Dell EqualLogc -palvelmen etäkäyttöönotto Palvelusopmuksen esttely Tässä palvelussa tehdään alustava yksttäsen Dell EqualLogc -tallennuspalvelmen, enntään kahden Dell PowerEdge -palvelmen,

Lisätiedot

Tammikuu 2016. Piispa Björn Vikström: Epävarmassa maailmassa tarvitaan toivoa Sivut 8 10. siltalehti.fi

Tammikuu 2016. Piispa Björn Vikström: Epävarmassa maailmassa tarvitaan toivoa Sivut 8 10. siltalehti.fi Hannu Jukola Tamperelanen seurakuntaleht Tammkuu 2016 Ääneen lukemnen rkastuttaa lapsen sanavarastoa Svut 6 7 sltaleht.f Pspa Björn Vkström: Epävarmassa maalmassa tarvtaan tovoa Svut 8 10 Hannu Jukola

Lisätiedot