Kraft Drift. Suomen Konepäällystöliiton julkaisu 7 8/2015

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kraft Drift. Suomen Konepäällystöliiton julkaisu 7 8/2015"

Transkriptio

1 Voma & Käyttö Kraft Drft Suomen Konepäällystölton julkasu 7 8/2015 Tere tulemast puol vuossataa lavalkennettä Hk Tallnna Tallnnan satamassa hukeat matkustajamäärät s Tere tulemast men nu börjar remontten! Passagerarmängderna Voma & Käyttö 7 8/ Tallnnhamnen enorma

2 Ssällys Pääkrjotus Chefredaktör Voma & Käyttö Kraft Drft Suomen Konepäällystölton ammatt- ja tedotusleht 109. vuoskerta Pääkrjotus... 3 STTK:n puheenjohtaja Antt Palola: Jätä hattuun työajan pdentämskeskustelussa... 4 Teollsuuden Palkansaajat: Irtsanomssuoja nostettava Ruotsn ja Saksan tasolle... 4 Sähkön käyttö nous kesäkuussa ja kulutus ol yl edellsvuoden tasoa... 5 Sähkön käyttö lask toukokuussa ja kulutus ol alle edellsvuoden tasoa... 6 Suomen ABB:n aurnkosähköteknkkaa Suomen suurmpaan aurnkovomalaan... 7 Uuden keskusjärjestön projektpäällkkö Juha Hekkala: Pävtetään ay-lke 2020-luvulle... 8 Pohjosmaat edelläkävjötä synteettsten öljyjen käytössä... 9 Energapaalut tuottavat kestävää, kustannustehokasta lähenergaa...10 Fortum kehttää uutta bopolttoanetta hevosen kuvkelannasta ja lantahuoltopalvelua tallelle...10 Uus metaanreaktor tuottaa ympärstöystävällstä energaa ja hlltsee lmastonmuutosta...11 New Wärtslä 31 engne acheves Gunness World Records ttle...12 Ptkät työajat alentavat työpakan tuottavuutta...13 Maatalous pulassa päästövähennys tavotteden kanssa...14 Aurnkolämpö maalämpöpumpun rnnalla on kannattava ja ekolognen hybrdratkasu...15 Hyväkuntonen merenkulkja jaksaa tukassakn pakassa...16 Vnden tll heders: Rotorsegel med gott resultat!...18 Tuul kunnaan: Rotorpurjeesta hyvät tulokset!...18 Våga ge lllfngret?...19 Tere tulemast puol vuossataa lavalkennettä Hk Tallnna Tallnnan satamassa hukeat matkustajamäärät...20 Tere tulemast men nu börjar remontten! Passagerarmängderna Tallnnhamnen enorma...22 Alstom modernso Ran vesvomalatosta Latvassa yl sadalla mljoonalla eurolla...24 Nestemäset bopolttoaneet vahvast esllä halltusohjelmassa...24 KPA Uncon tomttaa höyrykattlalatoksen Laht Energa Oy:lle...25 Wärtslä launches four new fuel effcent Contaner Feeder Vessel desgns at Nor-Shppng...27 Ammatthakemsto...28 Yrtys hyötyy alkonemestarn koulutuksesta: tehot nousevat, tulos paranee ja työntekjät ovat tyytyväsä...32 Jäsenpalsta...32 Jäsenyhdstykset...34 Mexkon matkat...39 Lastenkodnkuja Helsnk puh. (09) faks (09) emal Päätomttaja Lef Wkström puh. (09) gsm Tlaukset, peruutukset ja osotteenmuutokset Gunne Andersson puh. (09) faks (09) emal Ilmotusmarkknont OS-Meda Oy puh. (09) gsm emal Tatto / suunnttelu Taja Näs Panopakka Wellprnt Oy Ruuknte 3, Espoo Ilmestyms- ja anestopävät 2015 Nro Teemat Aneston Ilmestyy varaus 1 Energa ja kunnossapto Lavateknkka Turbn ja kattlalatos Sähkö ja automaato Lava-automaato Opskelutomnta Energan tuotanto Ves- ja ympärstöteknkka Lavojen konestot Kansen kuvat: Lef Wkström lyckades den andra gången heller, med Spläs samhällsfördrag. Hur skulle projektet lyckas, när arbetsgvaren får på slverbrcka Inte allt, medan arbetstagarna och alla övrga skall betala hela kalaset. Hotandet om nedskärnngar från första början bådar nte gott och den ensdga framförngen av hela fördraget. Varför överenskomma om svåra frågor mnst ett år förtd, när verklgheten förändras hela tden. Regerngens lnje tycks vara, att straffa barn, unga, studeranden, arbetslösa, pensonärer och övrga svaga grupper samhället, men kaptalet och storägarna får en annan behandlng. Trolgen blr det ännu en tredje omgång av försöken tll samhällsfördrag nnan nuvarande avtalen upphör. Spläs försök tll avtal har vart dktat och nte avtalanden och nu borde det bl ändrng sättet. Påståenden om en hög kostnadsnvå landet är nte hela sannngen, när närngslvet gör fel saker och under en dålg lednng samt kompetensen på försäljnngssdan är skral. Företagen har utan motprestatoner fått över två mljarder, va slopade FPA-avgfter och sänkt samfundsskatt, men allt har gått tll akteägarna och lednngens optoner. Det är ngen måtta på grgheten hos företagslednng och storägare. De fnska företagsledarna är dålga på att leda och synnerhet på marknadsförng. Företagen borde ta exempel av Yhteskuntasopmus Samhällsfördraget E tonenkaan yrtys tuonut tulosta, kun Juha Splä torstana 20 elokuuta totes, että hänen toveensa e toteudu yhteskuntasopmuksen osalta. Mten vokaan onnstua, kun työnantajalla e ollut mtään melenkntoa akaansaada mtään, kun kolmen S:n halltus ol jo luvannut kaken työnantajlle. Uhkalu jo alkujaan ol kästtämätöntä, kun työntekjötä pyrtään nujertamaan joka osa-alueella. Mks ptää tosta vuotta etukäteen sopa asosta mtä e tedetä ja stoutua olettamuksn? Maan halltus kurttaa lapsa, nuora, opskeljota, työttömä, eläkeläsä ja mona muta hekompa ryhmä, mutta pääomat jätetään rauhaan ja suuromstajat. Ilmesest Splä herättelee jotan velä ja vmestään vuoden kuluttua kun TYKA sopmukset ovat päättymässä. Tapa jolla Splä on pyrknyt löytämään jotan yhtestyötä, on ollut sanelua ekä sopmsta, ja nyt tuls muuttaa suuntaa. Vätteet kovasta kustannustasosta ontuu, ja ongelma on lähnnä elnkenorakentessa ja kyvyttömyydestä markknoda tuotteta ja palveluta. Yrtykslle on annettu lmasta rahaa jo par mljarda, Kelamaksujen ja yhtesöverolekkausten kautta, ja suurn osa stä on osnkona ja bonuksna maksettu ulos. Mtään rajaa e ole yrtysjohtajen ja suuromstajen ahneudessa. Suomalaset yrtysjohtajat ovat huonoja johtamaan ja myymään, ja kannattas ottaa oppa Ruotssta ja Saksasta nältä osn. Jos johdossa ols osaamsta, nn markknolla kyllä löytys tlaa. Koulutuksesta lekkaamalla mennään väärään suuntaan, kun ptäs saada uutta kehtettyä ekä lekata. Koulutuksen laatu alkaa jo nykysn olla kyseenalanen ja kun lähopetusta AMK:ssa on vajaa 10 tunta vkossa, nn e voda puhua laadukkaasta opetuksesta. n Sverge och Tyskland, på företagslednng och marknads förng. Om lednngen kan stt jobb, så fnns det jobb även för andra. Utöver allt annat otyg som den nuvarande regerngen httat på så är nedskärnngar utbldnngen det sämsta alternatvet. V borde stället satsa på utbldnng och kunskap och nte skära. Nu ges det knappt 10 tmmar närundervsnng veckan på yrkeshögskolenvå, det är rena katastrofen denna utvecklng, och det är omöjlgt att tala om kvalté med denna undervsnng. n 2 Voma & Käyttö 7 8/2015 Voma & Käyttö 7 8/2015 3

3 STTK:N PUHEENJOHTAJA ANTTI PALOLA: JÄITÄ HATTUUN työajan pdentämskeskustelussa STTK:n puheenjohtaja Antt Palola toppuuttelee yhteskuntasopmuksen ympärllä käytävää keskustelua työakojen pdentämsestä. Nn kauan kun mustan, on vätetty, että Suomea uhkaa työvomapula. Stä e ole edes näköprssä, mutta sen sjaan mellä on jo nytpula työstä ja työpakosta ekä muutosta ole näkyvssä. Työajan pdentämnen merktss palkkojen lekkaamsta ja lsäs vältöntä työttömyyttä. STTK korostaa, että yhteskuntasopmuksen on oltava tasapanonen ja kohtuullnen ratkasu, jossa myös työnantajen on kannettava oma osansa vastuusta. Kansanvälsen työjärjestö ILO:n tuoreessa raportssa todetaan, että koko maalmassa enää neljänneksellä työssäkäyvstä on tostaseks vomassa oleva työsopmus. Mkään tulevasuuden ennuste Suomessa ta maalmalla e vttaa shen, että työn määrä jatkossa lsääntys. Tulevasuuden työ slppuuntuu erlasks pätkks ja tomeentulo muodostuu monella TEOLLISUUDEN PALKANSAAJAT: Irtsanomssuoja nostettava Ruotsn ja Saksan tasolle Kevätkokoukseen Krkkonummelle kokoontunut Teollsuuden Palkansaajat (TP) ptää halltuksen asettamaa tavotetta tuottavuuden nostamsesta vdellä prosentlla okeana Suomen klpalukyvyn vahvstamseks. Kenot tavotteen saavuttamseks ovat kutenkn pahast hukassa. Yhtälö on järjetön. Halltus on päättänyt lekata osaamstalouden perustesta kovalla kädellä. Puhutaan täyden vkkotyöajan pdentämsestä, vakka tämän tuottavuushyödyt ovat hyvn kyseenalasa. Samalla työttömyysluvut ovat plvssä ja vajaatyöllstettyjä runsaast. E Suomen uutta menestystarnaa nän rakenneta, TP:n puheenjohtaja Jorma Malnen sanoo. Edellytykset tuottavuuden nostamseks syntyvät nnovaatoden, nvestonten sekä hyvnvovan, motvotuneen ja osaavan henklöstön kautta. TP korostaa, että tuottavuus vaat noustakseen henklöstön kokeman epävarmuuden vähentämstä. Palkansaajen työsuhdeturvaan onkn tehtävä lsäpanostuksa. Lsäks TP on pettynyt halltuksen vaatmattomaan tahtotlaan harmaan talouden torjumseks ja kansanvälsen veronkerron ktkemseks. Tosenlanen lähestymnen ols vahvstanut veropohjaa ja antanut edellytykset luopua myös jostan kaavallusta lekkaukssta. Lsätetoja: STTK.n puheenjohtaja Antt Palola puh hmsellä useasta erlasesta työpalasta. Automaato, dgtalsaato ja robott edstävät luovaa tuhoa, jossa työpakkoja katoaa enemmän kun uusa syntyy. Tostaseks vomassaoleva, kokoakanen työ muodostuu yhä harvemman herkuks. Tähän kuvaan e sov ajatus työakojen pdentämsestä. Työajan pdentämsen sjaan Palola ehdottaa työn jakamsta nykystä tasasemmn. Myös olemassa oleva, monpuolsa työakamalleja, työakapankka ja etätyömahdollsuutta on osattava hyödyntää paremmn. Palkansaajen on nykystä enemmän votava vakuttaa omn työakohnsa. Se edstää työhyvnvonta, tuottavuutta sekä työn ja ykstyselämän yhteensovttamsta. Työ e enää tapahdu automaattsest tehtaassa ta tomstossa maanantasta perjantahn kello 7 16 välsenä akana. Maalma on auk vuorokauden ympär ja työakojen on sopeuduttava uuteen rytmn. Työakoja vodaan tasapanosest joustavottaa jo nyt olemassa oleven sopmusten puttessa. n Ykspuolsta sanelua mahdoton hyväksyä TP:n mukaan halltuksen ykspuolsta sanelua on mahdoton hyväksyä. Se mustuttaa uusa halltuspuolueta, että ne ovat tostuvast vakuuttaneet stoutuvansa atoon yhtestyöhön palkansaajalkkeen kanssa ja kolmkantaseen valmsteluun. Halltuksen tuore ohjelma antaa kutenkn odottaa, että usessa kysymyksssä tämä lupaus aotaan pettää. Päämnster Juha Splän on mustettava, että hän on saanut kansalta valtakrjan konsensusta korostaen, rkk repmsen sjaan. Nyt on näyttöjen aka, Malnen korostaa. Ssällön perusteella näyttää sltä, että elnkenoelämä on nähn kysymyksn päässyt jo vakuttamaan. Mten palkansaajen asemaa koskevsta krjaukssta aotaan käydä adot neuvottelut myös medän kanssamme? Elnkenopoltkan kapea-alasuus okastava Halltuksen päätös panostaa laajalt botalouteen ja dgtalsaatoon on TP:n mukaan kannatettava. Valttu elnkenopolttnen lähestymstapa on kutenkn avan lan kapea-alanen ja stä puuttuu strategnen lähestymnen teollsuuden uudstamseks ja vahvstamseks. Myös muut tomalat tarvtsevat halltuksen huomon. Vaadmme halltusta korjaamaan tlanteen tasapanottamalla tomntalnjaansa. Shen avautuu luonteva mahdollsuus alkukesän akana muodostettavan kasvupaketn strategsten kärkhankkeden kautta sekä myöhemmn muotoltavassa tomenpdeohjelmassa, Malnen toteaa. n Sähkön käyttö nous kesäkuussa ja kulutus ol yl edellsvuoden tasoa TEOLLISUUDEN SÄHKÖNKULUTUS NOUSI VUODENTAKAISESTA TASOSTA KESÄKUUSSA. Sähkön kuukaustlaston mukaan teollsuuden sähkönkulutus on ollut levässä lakussa akasemmasta, vakka nyt kulutus nytkäht ylöspän. Koko Suomen sähkönkulutus nous kesäkuussa 1,8 %. Muu kulutus nous ja ol 2,3 % suuremp kun vme vuonna kesäkuussa. kesäkuussa sääkorjausta e okeastaan ollut, vaan lämpötla ol normaal. Olemme tlanteessa jossa sähkönkulutus on muun kulutuksen osalta levässä nousussa ja teollsuuden osalta alkaa tlanne vakntua, mutta pentä laskua on ollut. Muu kulutus on vomakkaast rppuvanen ulkolämpötlasta. Tuotanto vahtelee paljon ja nyt ovat suurmmat nousjat olleet vesvoma ja tuulvoma, kun muu tuotanto on pääosn vomakkaast laskenut. Suomen sähköntuotanto ja -kulutus kesäkuussa 2015 mljoonaa klowatttunta (GWh, mlj. kwh) osuus sähkön kokonaskulutuksesta prosentta Suom on käyttänyt sähköä vmesten 12 kuukauden akana 0,6 prosentta vähemmän sähköä kun edellsellä vastaavalla 12 kuukauden jaksolla. Sähkönkulutus on kääntynyt laskuun ja on sltä osn muuttanut akasempaa suuntaa, mkä johtunee lähnnä lämpötlosta. Teollsuuden sähkönkulutus on jatkanut laskuaan. n muutos edellsen vuoden vastaavaan jaksoon prosentta Sähkön ja lämmön yhtestuotanto ,8-4,9 (CHP) Ydnvoma ,8 3,9 Vesvoma ,3 33,1 Hl- ja muu lauhdutusvoma ym ,3-29,6 Tuulvoma 158 2,7 202,4 Nettotuont ,1-29,0 Sähkön kokonaskulutus ,0 1,8 Lämpötla- ja kalenterkorjattu muutos ,7 Suomen sähköntuotanto ja -kulutus vmesten 12 kuukauden akana, henäkuu 2014 kesäkuu 2015 mljoonaa klowatttunta (GWh, mlj. kwh) osuus sähkön kokonaskulutuksesta prosentta muutos edellsen vuoden vastaavaan jaksoon prosentta Sähkön ja lämmön yhtestuotanto ,1-4,5 (CHP) Ydnvoma ,7-2,4 Vesvoma ,8 8,2 Hl- ja muu lauhdutusvoma ym ,1-11,5 Tuulvoma ,0 73,8 Nettotuont ,2 0,6 Sähkön kokonaskulutus ,0-0,6 Lämpötla- ja kalenterkorjattu muutos ,4 4 Voma & Käyttö 7 8/2015 Voma & Käyttö 7 8/2015 5

4 Sähkön käyttö lask toukokuussa ja kulutus ol alle edellsvuoden tasoa TEOLLISUUDEN SÄHKÖNKULUTUS OLI SELVÄSSÄ LASKUSSA EDELLEEN TOUKOKUUSSA. Sähkön kuukaustlaston mukaan teollsuuden sähkönkulutus on ollut levässä lakussa akasemmasta, vakka välllä on tullut levä muutos ylöspän. Koko Suomen sähkönkulutus lask toukokuussa 2,0 %. Muu kulutus nous ja ol 1,1 % suuremp kun vme vuonna toukokuussa. Toukokuussa sääkorjausta e okeastaan ollut, vaan lämpötla ol lähes normaal. Olemme tlanteessa jossa sähkönkulutus on muun kulutuksen osalta levässä nousussa ja teollsuuden osalta alkaa tlanne vakntua, mutta pentä laskua on ollut. Muu kulutus on vomakkaast rppuvanen ulkolämpötlasta. Tuotanto vahtelee paljon ja nyt ovat suurmmat nousjat olleet vesvoma ja tuulvoma, kun muu tuotanto on vomakkaast laskenut. Suomen sähköntuotanto ja -kulutus toukokuussa 2015 mljoonaa klowatttunta (GWh, mlj. kwh) osuus sähkön kokonaskulutuksesta prosentta Suom on käyttänyt sähköä vmesten 12 kuukauden akana 0,6 prosentta vähemmän sähköä kun edellsellä vastaavalla 12 kuukauden jaksolla. Sähkönkulutus on kääntynyt laskuun ja on sltä osn muuttanut akasempaa suuntaa, mkä johtunee lähnnä lämpötlosta. Teollsuuden sähkönkulutus on jatkanut laskuaan. n muutos edellsen vuoden vastaavaan jaksoon prosentta Sähkön ja lämmön yhtestuotanto ,2-7,4 (CHP) Ydnvoma ,0-9,0 Vesvoma ,6 28,4 Hl- ja muu lauhdutusvoma ym ,5-43,8 Tuulvoma 166 2,6 113,8 Nettotuont ,2-11,0 Sähkön kokonaskulutus ,0-2,0 Lämpötla- ja kalenterkorjattu muutos ,0 Suomen sähköntuotanto ja -kulutus vmesten 12 kuukauden akana, kesäkuu 2014 toukokuu 2015 mljoonaa klowatttunta (GWh, mlj. kwh) osuus sähkön kokonaskulutuksesta prosentta muutos edellsen vuoden vastaavaan jaksoon prosentta Sähkön ja lämmön yhtestuotanto ,2-4,0 (CHP) Ydnvoma ,2-2,3 Vesvoma ,3 7,3 Hl- ja muu lauhdutusvoma ym ,2-12,6 Tuulvoma ,9 65,7 Nettotuont ,7 1,7 Sähkön kokonaskulutus ,0-0,5 Lämpötla- ja kalenterkorjattu muutos ,6 Suomen ABB:n aurnkosähköteknkkaa Suomen suurmpaan aurnkovomalaan Suomen ABB tomttaa megawatn aurnkosähköaseman rakentella olevaan Kvkon aurnkovomalaan Helsnkn. Suomessa kehtettyyn taajuusmuuttajateknkkaan pohjautuva ratkasu muuntaa aurnkopaneelessa syntyvän tasasähkön verkkoon soveltuvaks vahtosähköks. ABB tomttaa Suomen suurmpaan aurnkovomalaan Helsngn Kvkkoon megawatn aurnkosähköaseman (MWS, Megawatt Staton). Asema on osa järjestelmätomttaja GreenEnergy Fnlandn lähes aurnkopaneeln vomalaa, joka valmstuessaan tulee tuottamaan non 800 megawatttunta sähköä. Määrä vastaa non 400 kerrostalokakson vuoskulutusta. ABB:n korkean teknologan aurnkosähköasema muuntaa aurnkopaneelen tuottaman tasasähkön suoraan keskjännteverkkoon soveltuvaks vahtosähköks. Integrotu konttratkasu ssältää 20 klovoltn keskjänntemuuntajan, keskjänntekojeet sekä megawatn nverttert. Invertterteknkka pohjaa Suomen ABB:llä kehtettyyn ja teollsuuden vuoskymmenä hyödyntämään taajuusmuuttajateknologaan. Valtsmme päämehemme ABB:n laadukkaan ja kompaktn MWS-konseptn sen teollsuudessa testatun teknologan ja luotettavuuden sekä korkean hyötysuhteen ja valvontarajapntojen monpuolsuuden taka. Lsäks konsept on nopea ja helppo käyttöönottaa, ABB:n Ptäjänmäen taajuusmuuttajatehtaan katolla sjatseva aurnkosähkövomalavhttn käyttöön kesäkuussa Green Energy Fnland Oy:n tomtusjohtaja Mko Huomo kertoo. Aurnkovoma on lähestymässä verkkoparteetta. Maalmalla sähköä on pakon jo tuotettu kulutuspkken akaan aurnkovomalla samaan hntaan ta edullsemmn kun perntesllä vomantuotannon muodolla lman syöttötarffeja. EU:n energaskenaaron mukaan vuonna 2050 jopa prosentta energasta tuotetaan uusutuvlla energalähtellä. ABB panostaa vahvast aurnkoteknologan kehttämseen ja uusen ratkasujen luomseen asakkallemme. Kvkkoon tomtettava ntegrotu konttratkasu on nopea ja helppo käyttöönottaa, markknontjohtaja Jyrk Leppänen ABB:ltä sanoo. ABB on maalman johtava tomttaja aurnkovomantuotantoon. Yhtö on tomttanut Suomessa kehtettyä aurnkosähköteknkkaa non MW muun muassa 15 megawatn aurnkosähkövomalaan Maurtukselle ja Latnalasen Amerkan suurmpaan aurnkovomaprojektn Hondurasn. Kvkon aurnkovomala rakennetaan hhtohalln katolle. Vomalan omstaa Helen, joka myy vomalan aurnkopaneelt nmkkopaneelena. Vomantuotanto Kvkossa käynnstyy arvolta syksyllä ABB on johtava sähkövoma- ja automaatoteknologayhtymä, jonka tuotteet, järjestelmät ja palvelut parantavat teollsuus- ja energayhtöasakkaden sekä lkenne- ja nfrastruktuuralojen asakkaden klpalukykyä ympärstömyöntesest. ABB työllstää 100 maassa non henklöä, josta Suomessa non n Lsätetoja: ABB Oy Jyrk Leppänen puh Voma & Käyttö 7 8/2015 Voma & Käyttö 7 8/2015 7

5 Vme vuoden marraskuussa 22 ammattlton puheenjohtajat esttvät nykysten keskusjärjestöjen ja ammattlttojen yhtestyön tvstämstä. Stä läht lkkeelle selvtystyö uuden keskusjärjestön perustamseks. Nyt hankkeessa on mukana 49 ammattlttoa er keskusjärjestöstä ja juna kulkee eteenpän. Tavotteena on, että uus keskusjärjestö alottas tomntansa vuoden 2017 alusta. Projektpäällköks valttu yhteskuntateteden tohtor Juha Hekkala on tuttu mes usessa järjestössä, ertysest urhelu- ja mussa kansalasjärjestössä. Ntä kehttäessään hän on törmännyt samohn asohn, jotka tulevat vastaan myös ay-lkkeessä. Suomalasella yhdstystomnnalla on kunnakas hstora, yhdstyksä on perustettu yl Kokouksn osallstumnen on kansanpernnettä, johon nuoret sukupolvet evät enää tavu. Sen rnnalle on tullut verkostomasta tomntaa, jossa haetaan epämuodollsest yhtesä näkemyksä ja aletaan toma. Hänen mukaansa uuden keskusjärjestön perustamnen läht lkkeelle, koska järjestöllä on huol stä, mten esmerkks nuoret ja maahanmuuttajat saadaan mukaan. Tonen ajatus on saada yhtesellä äänellä vahvempaa vakuttamsta. Tomntamallt 2020-luvulle Uuden keskusjärjestön perustamnen e ole Hekkalan mukaan saneeraushanke, vaan tavotteena on saada nykysllä resurssella enemmän akaan. Tämä e ole myöskään koneston vlaamsta, vaan haetaan uutta alkua tekemseen. Nyt ollaan pävttämässä ay-lkettä 2020-luvulle. Se lähtee lkkeelle uuden keskusjärjestön perustamsesta ja sen tomntakulttuursta. Lttojen asemaan e puututa, mutta totta ka tässä näytetään esmerkkä. Tomntakulttuurn muuttamsessa tärkentä on nähdä työelämän muutos ja nuorten sukupolven erlanen tapa toma. Tämä onkn Hekkalan melahe, jota hän on tutknut ja käynyt saarnaamassa erlasssa järjestössä. Kakssa keskustelussa tulee esn nuorten erlaset tavat toma. Omaehtosuus, tse tekemnen, räätälönt. Kun uudet sukupolvet tulevat työpakolle, hellä e ole samanlasta kästystä työstä kun vanhemmlla. Hellä on oma ajatuksa ja deota, mten asat vos tehdä tosn ja he kertovat sen. Nuoret sanovat tse, koska srtyvät kolmpäväseen työvkkoon ta pdemmälle lomalle. He ovat tottuneet kulutusyhteskunnassa shen, että hellä on okeuksa, ja koulu opettaa Tekst: Pekka Kapanen, Unonmeda UUDEN KESKUSJÄRJESTÖN PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ JUHA HEIKKALA: PÄIVITETÄÄN AY-LIIKE 2020-LUVULLE Keskusjärjestön tavotteena on saada yhtesellä äänellä lsää vomaa vakuttamseen. Nuora ja maahanmuuttaja lähestytään tomntakulttuura uudstamalla. Uus alku, uus bränd Juha Hekkalan melestä ammattyhdstyslke tekee paljon hyvä asota. Ihmset ptäs van saada laajemmn tuntemaan, että he ovat mukana jossan suuremmassa. Haluamme ta emme, elämme huomo- ja merktystaloudessa. Sllon melkuvlla ja brändllä on suur merktys snä, mllasen vastaanoton ay-lke saa kansalasten keskuudessa. Eräs ratkaseva kysymys on, mten hyvn ay-lke tuntee jäsenensä. Hekkala mustuttaa, että monet yrtykset tetävät jo lähes reaalajassa, mten hedän asakkaansa käyttäytyvät, ja mten hetä ptää palvella. Olemme srtymässä perntesestä suomalasesta järjestelmästä shen, että asakas ta jäsen on kunngas. Ne järjestöt, jotka onnstuvat tässä muutoksessa, ovat tulevasuuden vottaja. tseohjautuvuuteen. Tetyst se näkyy myös työpakolla ja järjestössä. Hekkalan mukaan uuden keskusjärjestön rool on olla ennakova asantuntja ja auttaa lttoja näden muutosten tunnstamsessa ja uusen tomntamallen luomsessa. Yhdellä äänellä lsää panoarvoa Uuden keskusjärjestön tavotteena on lsätä ammattyhdstyslkkeen panoarvoa ja vakutusvaltaa. Se haluaa olla vahva vakuttaja ja sopja. Kun tässä yhteydessä puhutaan työnjaosta uuden keskusjärjestön ja sen jäsenlttojen välllä, lkutaan herkällä alueella. Peraate on, että e puututa lttojen asemaan nden omassa ammatllsessa edunvalvonnassa. Mutta tulevan syksyn akana etstään ntä asota, jossa panoarvoa vodaan lsätä puhumalla yhtesellä äänellä. Onhan se myös EK:n vastavoma, taho joka vo puhua palkansaajen ja tsensä työllstäjen nmssä. Muutenkn uuden keskusjärjestön rool täsmentyy erlasssa työryhmssä syksyn akana. Hekkalan mukaan se tulee keskttymään valkotuhn sohn yhteskunnallsn asohn ja nstä sopmseen. Vme kädessä homman dea on, että ammattyhdstyslkkeen tomnta vakuttaa kakken palkansaajen ja yksnyrttäjen elämään nn, että he vovat hyvn työssään ja elämässään, tvstää Hekkala. n Pohjosmaat edelläkävjötä synteettsten öljyjen käytössä Synteettnen voteluöljy on mneraalöljyyn verrattuna jopa neljä kertaa kallmpaa. Tästä huolmatta Pohjosmassa käytetään enten synteettsä voteluöljyjä koko maalmassa. Taustalla on halu panostaa teknologaan, ympärstönsuojeluun ja ptkän akaväln talouteen. Juha Hekkala Uuden palkansaajakeskusjärjestön selvtyshankkeen projektpäällkkö on 53-vuotas yhteskuntateteden tohtor. Hekkala on urallaan tomnut tutkjana, vrkamehenä sekä järjestöjen asantuntjatehtävssä. Hänellä on kokemusta useden järjestöjen kehttämshankkesta. Hekkala tom valmsteljana, kun kolme valtakunnallsta urhelujärjestöä (SLU, Nuor Suom ja Kuntolkuntaltto) perustvat uuden urhelu- ja lkuntajärjestön Valon ja lopettvat oman tomntansa. Hekkalan kteytys järjestöjen haasteesta: Stoutumsen hakalusta on srryttävä läpvrtauksen halltsemseen. Mneraalöljy on edelleen maalman käytetyn moottoren voteluane. Shelln voteluanedetuotteden jakeljayhtö Unvarn mukaan neljä vdestä ltrasta autojen, lavojen, rakennus- ja työkoneden moottoressa käytettävstä öljystä on edelleen mneraalöljyä. Synteettsten voteluöljyjen suoso Pohjosmassa on maalman suurna ja kysyntä on kasvanut edelleen. Vuoden 2015 ensmmäsellä neljänneksellä käytettn 46 prosentta enemmän synteettsä voteluöljyjä kun edellsen vuoden vastaavana ajanjaksona. Pohjosmassa käytetään enten synteettsä öljyjä koko maalmassa, ja käytön kasvu on myös ollut suurnta. Suom ja muut Pohjosmaat ovat knnostuneta synteettsstä voteluöljystä maanteteellsstä, teknologssta ja taloudellssta systä. Suurn osa Suomessa käytettävästä teknkasta vaat ptkälle kehtettyjä öljytuotteta. Suomen lmastolle tyypllset suuret lämpötlanvahtelut vaatvat paljon moottoröljyltä, sanoo Jukka Hasunen, Suomen Unvarn myyntpäällkkö. Polttoaneen kulutus ja ympärstö Lsätetoja: Unvar Oy Jukka Hasunen +358 (0) Pohjosmassa peräänkuulutetaan hatallsten päästöjen vähentämstä, sllä Pohjosmaden osuus päästöstä on suuremp kun monssa mussa massa. Edstyneempen moottoröljyjen käyttö vähentää polttoaneen kulutusta uudemmssa konessa, mkä on yks syy synteettsten voteluöljyjen suoson kasvulle. Suomessa yrtykset ovat valmta maksamaan synteettsstä öljytuottesta, stäkn huolmatta että nden hnta vo olla jopa nelnkertanen mneraalöljyhn verrattuna. Yrtykset valtsevat synteettsen öljyn ptkäkestosuuden ja ympärstöystävällsyyden vuoks. Ptkäkestosna ne vähentävät huoltotarvetta ja laskevat käyttökustannuksa, Hasunen sanoo. Kehttyvät taloudet jäljessä Itä-Euroopassa ja kolmannen maalman massa täyssynteettsten voteluöljyjen käyttö on edelleen vähästä. Esmerkks Braslassa, Venäjällä ja Knassa usemmlle yrtykslle loogsn ratkasu on käyttää mahdollsmman halpoja voteluöljyjä. Tähän on usen syynä tukka budjett sekä se, ette vahtoehdosta tedetä tarpeeks. Koneden huoltoa e myöskään ana aseteta etusjalle. Odotettavssa on kutenkn, että synteettsten öljyjen käyttö lsääntyy myös mussa massa, kertoo Unvarn Pohjosmaden vastaava teknkko Chrstopher Hansen. n AMMATTITAIDOLLA: * teollsuusmuronnt * puhdstukset * tulvartonnt * aputyöt PL14, Helsnk , , fax Voma & Käyttö 7 8/2015 Voma & Käyttö 7 8/2015 9

6 Energapaalut tuottavat kestävää, kustannustehokasta lähenergaa Uponor ja SSAB ovat tuoneet markknolle uusutuvaa lähenergaa hyödyntävän ratkasun, joka vastaa uudsrakentamsen kasvavn energa- ja kustannustehokkuusvaatmuksn: energapaalut. Maaperään lyötävät ta porattavat teräksset energapaalut antavat rakennukselle sekä vakaan perustuksen että suuren osan käyttöenergasta. Lämmtyksessä hyödynnetään maahan varastotunutta energaa, vlennyksessä puolestaan maaperän matalaa lämpötlaa. Energapaalujärjestelmä sop kerrostalohn, tomstorakennuksn ja teollsuushallehn, jossa käytetään perustamstapana paalutusta. Käyttökelposuus ertyyppslle rakennukslle on selvtetty analyysellä, testkentlle asennetulla koepaalulla ja smulonnlla. Hyödyntämseen sopvat parhaten matalalämpötlaan perustuvat lämmönjakotavat, jota ovat esmerkks lattalämmtys ja -vlennys. Energapaaluja vodaan käyttää myös aluerakentamsessa. Kannattava nvestont Energapaalut tomvat perntesen maalämmön tavon lämpöenergan lähteenä ja tuovat säästöjä kntestön käyttökustannuksn. Säästöt syntyvät ptkällä tähtämellä: perntesn lämmtys- ja vlennysratkasuhn verrattuna nvestont maksaa tsensä takasn parhammllaan 5 8 vuodessa, ja paalut kestävät oken asennettuna läp rakennuksen elnkaaren. Lsäks laadukas lämmönsäätelyjärjestelmä nostaa kntestön arvoa ja ympärstötehokkuus vuokrausastetta. Energapaalujen hyödyt Kustannus-, ympärstö- ja elnkaartehokkuus Hyödyntää uusutuvaa, pakallsta energaa Penentää rakennuksen hldoksdpäästöjä Vodaan käyttää usean rnnakkasen energalähteen kanssa E huoltokustannuksa, kestää läp rakennuksen elnkaaren Tulevasuuden ratkasu! Uponorn ja SSAB:n keht- Lsätetoja: Uponor Suom Oy Applcaton Development Manager Sam Tjurn puh tämää energapaalujärjestelmää on jo hyödynnetty usessa uudskohtessa, ja lsää on rakentella. n Fortum kehttää uutta bopolttoanetta hevosen kuvkelannasta ja lantahuoltopalvelua tallelle FORTUM OYJ LEHDISTÖTIEDOTE Fortum kehttää hevosen kuvkelannasta energantuotantoon sopvaa bopolttoanetta sekä samalla uutta palvelukonsepta hevostallelle. Hevosen kuvkelannan käyttämnen vomalatosten polttoaneena on hyvä esmerkk kertotaloudesta, jossa materaalt kertävät ja tuottelle luodaan lsäarvoa palvelulla. Hevostallt käyttävät kuvkkeena muden prosessen svutuotteta, kuten sahanpurua. Tallella lanta sekottuu kuvkkeeseen, joka kerätään ja poltetaan vomalatoksessa. Hevosenlannan hyödyntämnen on kotmanen cleantech-sovellus, joka vähentää fosslsten polttoaneden käyttöä, ulkomasten bopolttoaneden tuonta ja luo lsää pakallsa työpakkoja, toteaa Fortumn teknologajohtaja Hel Antla. Suomessa hevosten kuvkelannan energassältö on non 500 GWh ja ylttää henokseltaan esmerkks Fortumn Järvenpään vomalatoksen vuotusen polttoanekäytön. Suomessa hevosa on non Kolmen hevosen vuoden akana tuottaman lannan energamäärä vastaa yhden omakottalon lämpöenergan vuoskulutusta. Hevostallelle lanta on yhä kasvava ongelma, koska bohajoavan jätteen kaatopakkakelto astuu vomaan vuoden 2016 alusta. Lantaa e myöskään saa levttää kaltevlle pellolle. Fortumn kehttämä palvelu tarjoaakn tallelle uuden ja vavattoman ratkasun ongelmaan. Palvelu ptää ssällään sekä kuvkkeen tomtuksen tallelle että kuvkelannan noudon tallelta. Palvelulla vo olla markknota myös Suomen ulkopuolella, sllä esmerkks Ruotsssa hevosa on ja Puolassa Olemme kehttäneet palvelua tvssä yhtestyössä hevostallen kanssa. Keväällä toteutetussa plotssa ol mukana neljä talla Espoosta ja Krkkonummelta. Kesän ja syksyn akana plotta laajennetaan ja tavotteena on saada kymmenä talleja mukaan, kertoo konseptn kehttämsestä Fortumlla vastaava Anss Paalanen. Kevään plottvaheessa tehtn myös koepolttoja yhtestyössä VTT:n kanssa. Koepolton perusteella hevosenlanta soveltuu hyvn energantuotantoon tukpolttoaneeks. Lähpävnä alotetaan koepoltot Fortumn Järvenpään vomalatoksella. Hevosen kuvkelanta nähdään hyvänä lsänä Järvenpään tyyppslle lämmön ja sähkön yhtestuotantolatokslle. Palvelukonseptn kehttämstä jatketaan yhdessä hevostallen kanssa. HorsePower-konsept on osa Fortumn bopolttoaneden kehtystyötä kuten Otso-boöljy, jota tuotetaan Fortumn Joensuun vomalatoksen yhteydessä. n Lsätetoja: Fortum Oyj teknologajohtaja Hel Antla puh Uus metaanreaktor tuottaa ympärstöystävällstä energaa ja hlltsee lmastonmuutosta Luonnonvarakeskuksessa kehtetty metaanreaktor vauhdttaa ympärstöystävällsen energan saamsta markknolle. Reaktor sekä varasto uusutuvaa energaa että tuottaa synteettstä maakaasua hyvällä hyötysuhteella. Uudella menetelmällä vodaan edstää hlneutraaln yhteskunnan syntymstä. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkjat Ann Altalo ja Marko Nskanen ovat onnstuneet toteuttamaan metaanreaktorn, jonka avulla vodaan sekä tuottaa polttoanetta että varastoda aurnko- ja tuulenergaa sekä vesvomaa. Reaktorlla vodaan myös jalostaa puuraaka-anetta erttän puhtaaks metaanks, joka on panestuksen jälkeen valmsta käytettäväks lkennepolttoaneena. Tulevasuudessa menetelmän avulla vodaan myös stoa teollsuuslatosten hldoksdpäästöjä metaanntuotantoon. Yksnkertanen ja käyttökustannuksltaan edullnen reaktor mahdollstaa hlneutraaln polttoanekerron. Se myös tukee EU:n ylestä päämäärää el vähentää energan tuontrppuvuutta, kertoo tutkja Ann Altalo. Patentt haussa kahdelle nnovaatolle Reaktorn ptkän kehtystyön akana on tehty useta nnovaatota, josta kahdelle on haettu patentta. Professor Erkk Aura kehtt ensverson reaktorsta, jossa suosta peräsn olevat mkrobt tuottavat hldoksdsta ja vedystä metaana ja vettä. Altalo ja Nskanen kehttvät menetelmää edelleen parantamalla reaktorn tomntaa ja testaamalla syöttökaasuna er lähtestä peräsn oleva kaasuja. Nyt kehtetty mkrobolognen menetelmä sop hajautettuun energantuotantoon, penn energalatoksn. Koko prosessn hyötysuhde on varsn hyvä: vedyn polttoarvon menetys hukkalämpönä on korkentaan 20 prosentta. Metaanlla on nykysstä energan varastontratkasusta paras kapasteett sekä ajallsest että määrällsest, kertoo tutkja Marko Nskanen. Tutkmuksen akana selvs, että metaantuotannon lähtöaneena vodaan puhtaan vedyn ja hldoksdn sjaan käyttää myös hlmonoksda ssältävää puukaasua. Havattn, että mkrobt pystyvät valmstamaan puukaasusta ensn hldoksda ja stä edelleen metaana. Kehtetyn menetelmän avulla puukaasun kakk energaa ssältävät komponentt saadaan muutettua metaanks, jota vodaan käyttää paljon monpuolsemmn kun puukaasua, kertaa Altalo. Käyttökohteta maatlolta teollsuuteen Innovaato on nyt valms kaupallstettavaks ja shen haetaan sopvaa kumppana. Altalo arvo, että ensmmäset reaktort ovat markknolla 2 3 vuoden kuluttua. Tavotteena on päästä ensn kotmaan maatla- ja kunnallslatosten kokosten energalatosten markknolle ja myöhemmn teollsuusmttakaavaan sekä ventmarkknolle. Esmerkks maatlojen bokaasulatoksssa metaanboreaktormme avulla vodaan valmstaa metaana bokaasun ssältämästä hldoksdsta. Nykysllä menetelmllä hldoksd vapautuu lmakehään, tutkjat toteavat. Metaanreaktor on tuotantokustannuksltaan edullnen ja sopva käyttökohteta löytyy nn kotmaasta kun ulkomalta. Saksassa saatasn talteen aurnko- ja tuulenergan ylmäärä, mellä taas pystyttäsn tehostamaan ja monpuolstamaan puun ja bomassan käyttöä. Teknologamme torjuu lmastonmuutosta, Altalo ja Nskanen toteavat. n Lsätetoja: Luonnonvarakeskus, Luke tutkja Ann Altalo puh Voma & Käyttö 7 8/2015 Voma & Käyttö 7 8/

Kuluttajahintojen muutokset

Kuluttajahintojen muutokset Kuluttajahntojen muutokset Samu Kurr, ekonomst, rahapoltkka- ja tutkmusosasto Tutkmuksen tausta ja tavotteet Tavaroden ja palveluden hnnat evät muutu jatkuvast, vaan ovat ana jossan määrn jäykkä lyhyellä

Lisätiedot

Tchebycheff-menetelmä ja STEM

Tchebycheff-menetelmä ja STEM Tchebycheff-menetelmä ja STEM Optmontopn semnaar - Kevät 2000 / 1 1. Johdanto Tchebycheff- ja STEM-menetelmät ovat vuorovakuttesa menetelmä evät perustu arvofunkton käyttämseen pyrkvät shen, että vahtoehdot

Lisätiedot

COULOMBIN VOIMA JA SÄHKÖKENTTÄ, PISTEVARAUKSET, JATKUVAT VARAUSJAKAUMAT

COULOMBIN VOIMA JA SÄHKÖKENTTÄ, PISTEVARAUKSET, JATKUVAT VARAUSJAKAUMAT COUOMBIN VOIMA JA SÄHKÖKENTTÄ, PISTEVARAUKSET, JATKUVAT VARAUSJAKAUMAT SISÄTÖ: Coulombn voma Sähkökenttä Coulombn voman a sähkökentän laskemnen pstevaaukslle Jatkuvan vaauksen palottelemnen pstevaauksks

Lisätiedot

Jaetut resurssit. Tosiaikajärjestelmät Luento 5: Resurssien hallinta ja prioriteetit. Mitä voi mennä pieleen? Resurssikilpailu ja estyminen

Jaetut resurssit. Tosiaikajärjestelmät Luento 5: Resurssien hallinta ja prioriteetit. Mitä voi mennä pieleen? Resurssikilpailu ja estyminen Tosakajärjestelmät Luento : Resurssen hallnta ja prorteett Tna Nklander Jaetut resursst Useat tapahtumat jakavat ohjelma-/lattesto-olota, jossa kesknänen possulkemnen on välttämätöntä. Ratkasuja: Ajonakanen

Lisätiedot

FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARISAATIO

FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARISAATIO FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARSAATO Työssä tutktaan valoaallon tulotason suuntasen ja stä vastaan kohtsuoran komponentn hejastumsta lasn pnnasta. Havannosta lasketaan Brewstern lan perusteella lasn tatekerron

Lisätiedot

TYÖVÄENARKISTO SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTISEN PUOLUEEN PUOLUENEUVOSTON PÖYTÄKIRJA

TYÖVÄENARKISTO SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTISEN PUOLUEEN PUOLUENEUVOSTON PÖYTÄKIRJA TYÖVÄENARKSTO SUOMEN SOSALDEMOKRAATTSEN PUOLUEEN PUOLUENEUVOSTON PÖYTÄKRJA ) _ V 1973 RULLA 455 KUVANNUT r > ' V t K MONKKO OY 1994 a - ) - ;! kuljetus tämän seurauksena taas vähenee sekä rautateden pakallslkenteen

Lisätiedot

Mat /Mat Matematiikan peruskurssi C3/KP3-I Harjoitus 2, esimerkkiratkaisut

Mat /Mat Matematiikan peruskurssi C3/KP3-I Harjoitus 2, esimerkkiratkaisut Harjotus, esmerkkratkasut K 1. Olkoon f : C C, f(z) z z. Tutk, mssä pstessä f on dervotuva. Ratkasu 1. Jotta funkto on dervotuva, on sen erotusosamäärän f(z + ) f(z) raja-arvon 0 oltava olemassa ja ss

Lisätiedot

Esitä koherentin QAM-ilmaisimen lohkokaavio, ja osoita matemaattisesti, että ilmaisimen lähdöstä saadaan kantataajuiset I- ja Q-signaalit ulos.

Esitä koherentin QAM-ilmaisimen lohkokaavio, ja osoita matemaattisesti, että ilmaisimen lähdöstä saadaan kantataajuiset I- ja Q-signaalit ulos. Sgnaalt ja järjestelmät Laskuharjotukset Svu /9. Ampltudmodulaato (AM) Spektranalysaattorlla mtattn 50 ohmn järjestelmässä ampltudmodulaattorn (AM) lähtöä, jollon havattn 3 mpulssa spektrssä taajuukslla

Lisätiedot

Fysiikkaa työssä. fysiikan opiskelu yhteistyössä yritysten kanssa

Fysiikkaa työssä. fysiikan opiskelu yhteistyössä yritysten kanssa Fyskkaa työssä yskan opskelu yhtestyössä yrtysten kanssa Fyskkaa työssä yskan opskelu yhtestyössä yrtysten kanssa Annka Ampuja Suv Vanhatalo Hannele Levävaara 1 Käytännön kytkentöjä yskan opskeluun...

Lisätiedot

Kraft Drift. Valkeat laivat ja Yhteisliikennevarustamo. Tre rederier blir De samseglande 1918. s. 20 23. Suomen Konepäällystöliiton julkaisu 2/2016

Kraft Drift. Valkeat laivat ja Yhteisliikennevarustamo. Tre rederier blir De samseglande 1918. s. 20 23. Suomen Konepäällystöliiton julkaisu 2/2016 Voma & Käyttö Kraft Drft Suomen Konepäällystölton julkasu 2/2016 Suomalasten te länteen II Valkeat lavat ja Yhteslkennevarustamo Fnländarnas väg västerut II Tre rederer blr De samseglande 1918 s. 20 23

Lisätiedot

TUTKIMUKSEN VAIKUTTAVUUDEN MITTAAMINEN MAANMITTAUSTIETEISSÄ. Juha Hyyppä, Anna Salonen

TUTKIMUKSEN VAIKUTTAVUUDEN MITTAAMINEN MAANMITTAUSTIETEISSÄ. Juha Hyyppä, Anna Salonen The Photogrammetrc Journal of Fnland, Vol. 22, No. 3, 2011 TUTKIMUKSEN VAIKUTTAVUUDEN MITTAAMINEN MAANMITTAUSTIETEISSÄ Juha Hyyppä, Anna Salonen Geodeettnen latos, Kaukokartotuksen ja fotogrammetran osasto

Lisätiedot

AquaPro 3-10 11-18 19-26 27-34. Bedienungsanleitung Operating instructions Gebruiksaanwijzing Käyttöohje FIN. 046.01.00 Rev.0607

AquaPro 3-10 11-18 19-26 27-34. Bedienungsanleitung Operating instructions Gebruiksaanwijzing Käyttöohje FIN. 046.01.00 Rev.0607 046.01.00 Rev.0607 D GB NL FIN Bedenungsanletung Operatng nstructons Gebruksaanwjzng Käyttöohje 3-10 11-18 19-26 27-34 120 Automaattnen pyörvä laser kallstustomnnolla: Itsetasaus vaakasuorassa tasossa

Lisätiedot

VERKKO-OPPIMATERIAALIN LAATUKRITEERIT

VERKKO-OPPIMATERIAALIN LAATUKRITEERIT VERKKO-OPPIMATERIAALIN LAATUKRITEERIT Työryhmän raportt 16.12.2005 Monste 1/2006 Opetushalltus ja tekjät Tm Eja Högman ISBN 952-13-2718-9 (nd.) ISBN 952-13-2719-7 ISSN 1237-6590 Edta Prma Oy, Helsnk 2006

Lisätiedot

Pyörimisliike. Haarto & Karhunen.

Pyörimisliike. Haarto & Karhunen. Pyörmslke Haarto & Karhunen www.turkuamk.f Pyörmslke Lttyy jäykän kappaleen pyörmseen akselnsa ympär Pyörmsenerga on pyörmsakseln A ympär pyörvän kappaleen osasten lke-energoden summa E r Ek mv mr mr www.turkuamk.f

Lisätiedot

Kuntoilijan juoksumalli

Kuntoilijan juoksumalli Rakenteden Mekankka Vol. 42, Nro 2, 2009, s. 61 74 Kuntoljan juoksumall Matt A Ranta ja Lala Hosa Tvstelmä. Urhelututkmuksen melenknnon kohteena ovat yleensä huppu-urheljat. Tuokon yksnkertastettu juoksumall

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN VÄLISET PALKKAEROT SUOMESSA 2000-LUVULLA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN VÄLISET PALKKAEROT SUOMESSA 2000-LUVULLA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Talousteteden tedekunta JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN VÄLISET PALKKAEROT SUOMESSA 2000-LUVULLA Kansantaloustede, Pro gradu- tutkelma Huhtkuu 2007 Laatja: Terh Maczulskj Ohjaaja:

Lisätiedot

asettamia ehtoja veroluonteisesta suhdannetasausjärjestelmästä. komitean mietintöön. Esityksessä on muutama ratkaisevan heikko kohta.

asettamia ehtoja veroluonteisesta suhdannetasausjärjestelmästä. komitean mietintöön. Esityksessä on muutama ratkaisevan heikko kohta. -112- asettama ehtoja veroluontesesta suhdannetasausjärjestelmästä. Estetty hntasäännöstelyjärjestelmä perustuu nk. Wahlroosn komtean metntöön. Estyksessä on muutama ratkasevan hekko kohta. 15 :ssä todetaan:

Lisätiedot

A250A0100 Finanssi-investoinnit Harjoitukset 24.03.15

A250A0100 Finanssi-investoinnit Harjoitukset 24.03.15 A50A000 Fnanss-nvestonnt Hajotukset 4.03.5 ehtävä. akknapotolon keskhajonta on 9 %. Laske alla annettujen osakkeden ja makknapotolon kovaanssen peusteella osakkeden betat. Osake Kovaanss A 40 B 340 C 60

Lisätiedot

Soile Kulmala. Yksikkökohtaiset kalastuskiintiöt Selkämeren silakan kalastuksessa: bioekonominen analyysi

Soile Kulmala. Yksikkökohtaiset kalastuskiintiöt Selkämeren silakan kalastuksessa: bioekonominen analyysi Sole Kulmala Ykskkökohtaset kalastuskntöt Selkämeren slakan kalastuksessa: boekonomnen analyys Helsngn Ylopsto Talousteteen latos Selvtyksä nro 29 Ympärstöekonoma Helsnk 2005 Ssällys 1 Johdanto... 1 1.1

Lisätiedot

Säilörehun korjuuajan vaikutus maitotilan talouteen -lyhyen aikavälin näkökulma

Säilörehun korjuuajan vaikutus maitotilan talouteen -lyhyen aikavälin näkökulma Sälörehun korjuuajan vakutus matotlan talouteen -lyhyen akaväln näkökulma Elna Vauhkonen Mastern tutkelma Helsngn Ylopsto Helsnk 13.5.2011 Tedekunta/Osasto Fakultet/Sekton Faculty Latos Insttuton Department

Lisätiedot

Tietoa työnantajille 2010

Tietoa työnantajille 2010 Tetoa työnantajlle 2010 Ssältö Alkusanat 5 Sanasto 6 Maahanmuuttajan kotouttamnen 8 Faktat 9 Oleskeluluvat 10 Akusten maahanmuuttajen koulutusmahdollsuudet Kanuussa 11 Maahanmuuttaja työntekjänä 12 Maahanmuuttajen

Lisätiedot

SUOMEN MATKAILIJAYHDISTYS MATKAILUMAJAT TALVELLA

SUOMEN MATKAILIJAYHDISTYS MATKAILUMAJAT TALVELLA SUOMEN MATKAILIJAYHDISTYS MATKAILUMAJAT TALVELLA 1938 HIIHTOKURSSIT JA -NEUVONTA. HIIHDON OPETUSTA järjestetään Suomen Matkaljayhdstyksen tomesta Koln, Inarn ja Pallastunturn matkalumajolla sekä Pohjanhovssa

Lisätiedot

Norjanmeri Norska havet. Suomi i Finland. Ruotsi Sverige. Norja Norge. Tanska Danmark. Itämeri Österjön. Liettua Litauen VENÄJÄ RYSSLAND.

Norjanmeri Norska havet. Suomi i Finland. Ruotsi Sverige. Norja Norge. Tanska Danmark. Itämeri Österjön. Liettua Litauen VENÄJÄ RYSSLAND. Barentsnmer Barents hav Islant Island Norjanmer Norska havet Euroopan unonn jäsenmaat ja lttymsvuodet Europeska unonens medlemsstater och anslutnngsår Atlantt Atlanten Portugal Portugal 1986 Espanja Spanen

Lisätiedot

Asennus- ja käyttöohjeet. Videoterminaali 2600..

Asennus- ja käyttöohjeet. Videoterminaali 2600.. Asennus- ja käyttöohjeet Vdeotermnaal 2600.. Ssällysluettelo Latekuvaus...3 Asennus...4 Lassuojuksen rrottamnen...5 Käyttö...5 Normaal puhekäyttö...6 Kutsun vastaanotto... 6 Puheen suunnan ohjaus... 7

Lisätiedot

4. MARKKINOIDEN TASAPAINOTTUMINEN 4.1. Tasapainoperiaate Yritysten ja kuluttajien välinen tasapaino

4. MARKKINOIDEN TASAPAINOTTUMINEN 4.1. Tasapainoperiaate Yritysten ja kuluttajien välinen tasapaino 4. MARKKINOIDEN TASAPAINOTTUMINEN 4.. Tasapanoperaate 4... Yrtysten ja kuluttajen välnen tasapano Näkymätön käs muodostuu kahdesta vakutuksesta: ) Yrtysten voton maksmont johtaa ne tuottamaan ntä hyödykketä,

Lisätiedot

JOHDANNAISTEN KÄYTTÖ JOUKKOVELKAKIRJALAINASALKUN RISKIENHALLINNASSA: empiirinen tutkimus kotimaisista pitkän koron rahastoista vuosilta 2001 2005.

JOHDANNAISTEN KÄYTTÖ JOUKKOVELKAKIRJALAINASALKUN RISKIENHALLINNASSA: empiirinen tutkimus kotimaisista pitkän koron rahastoista vuosilta 2001 2005. TAMPEREEN YLIOPISTO Talousteteden latos JOHDANNAISTEN KÄYTTÖ JOUKKOVELKAKIRJALAINASALKUN RISKIENHALLINNASSA: emprnen tutkmus kotmassta ptkän koron rahastosta vuoslta 2001 2005. Kansantaloustede Pro gradu

Lisätiedot

KOKONAISRATKAISUT YHDESTÄ PAIKASTA

KOKONAISRATKAISUT YHDESTÄ PAIKASTA KOKONAISRATKAISUT YHDESTÄ PAIKASTA Monpuolset järjestelmät varastontn ja tuotantoon TUOTELUETTELO 2009 Kappale D Varasto- ja hyllystövältasot vältasot optmaalsta tlankäyttöä varten SSI SCHÄFER: n varasto-

Lisätiedot

KERTOMUS SOSIALIDEMOKRAATTISEN EDUSKUNTARYHMÄN

KERTOMUS SOSIALIDEMOKRAATTISEN EDUSKUNTARYHMÄN 'e.. f. : J.'. l f. f KERTOMUS SOSALDEMOKRAATTSEN EDUSKUNTARYHMÄN TOMNNASTA VUONNA 1972 V'!( 1 l M? ^ l ; ' f l, - -, Jt f-j l SSÄLLYSLUETTELO Svu YLESTÄ 2. LANSÄÄDÄNTÖ 2,1* Perustuslakvalokunta 2.2. Lakvalokunta

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

KUPPILÄMMITIN ALKUPERÄINEN KÄYTTÖOHJE FCS4054

KUPPILÄMMITIN ALKUPERÄINEN KÄYTTÖOHJE FCS4054 KUPPILÄMMITIN ALKUPERÄINEN KÄYTTÖOHJE FCS4054 Lue käyttöohje ja "Turvallsuusohjeet"-luku, ennen kun alat käyttää ta huoltaa latetta. Sälytä käyttöohjetta latteen luona. Lsätetoja on kahvautomaatn käyttöohjeessa

Lisätiedot

miksi? Jokainen pääsee jakamaan omia kokemuksiaan ja osaamistaan (hiljaisen tiedon jakaminen)

miksi? Jokainen pääsee jakamaan omia kokemuksiaan ja osaamistaan (hiljaisen tiedon jakaminen) mks? Osaamsen näkyväks tekemnen (kärkaheden ympärlle) Nostaa verkoston ssällä tetosuutta erlassta osaajsta, tomnnasta ja resurssesta. Jokanen pääsee jakamaan oma kokemuksaan ja osaamstaan (hljasen tedon

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

AINEIDEN OMINAISUUKSIIN PERUSTUVA SEOSTEN LUOKITUS JA VAARAA OSOITTAVAT LAUSEKKEET

AINEIDEN OMINAISUUKSIIN PERUSTUVA SEOSTEN LUOKITUS JA VAARAA OSOITTAVAT LAUSEKKEET N:o 979 3731 te 2 AINEIDEN OMINAISUUKSIIN ERUSTUVA SEOSTEN UOKITUS JA VAARAA OSOITTAVAT AUSEKKEET JOHDANTO Vaarallsa aneta ssältävä seoksa luokteltaessa ja merkntöjä valttaessa aneden ptosuuksen perusteella

Lisätiedot

Sähköstaattinen energia

Sähköstaattinen energia ähköstaattnen enega Potentaalenegan a potentaaln suhde on samanlanen kun Coulomn voman a sähkökentän suhde: ähkökenttä vakuttaa vaattuun kappaleeseen nn, että se kokee Coulomn voman, mutta sähkökenttä

Lisätiedot

Paikkatietotyökalut Suomenlahden merenkulun riskiarvioinnissa

Paikkatietotyökalut Suomenlahden merenkulun riskiarvioinnissa Teknllnen korkeakoulu Lavalaboratoro Helsnk Unversty of Technology Shp Laboratory Espoo 2007 M-300 Tomm Arola Pakkatetotyökalut Suomenlahden merenkulun rskarvonnssa TEKNILLINEN KORKEAKOULU HELSINKI UNIVERSITY

Lisätiedot

r i m i v i = L i = vakio, (2)

r i m i v i = L i = vakio, (2) 4 TÖRMÄYKSET ILMATYYNYPÖYDÄLLÄ 41 Erstetyn systeemn sälymslat Kun kaks kappaletta törmää tosnsa ne vuorovakuttavat keskenään tetyn ajan Vuorovakutuksella tarkotetaan stä että kappaleet vahtavat keskenään

Lisätiedot

Lohkoasetelmat. Lohkoasetelmat. Lohkoasetelmat: Mitä opimme? Lohkoasetelmat. Lohkoasetelmat. Satunnaistettu täydellinen lohkoasetelma 1/4

Lohkoasetelmat. Lohkoasetelmat. Lohkoasetelmat: Mitä opimme? Lohkoasetelmat. Lohkoasetelmat. Satunnaistettu täydellinen lohkoasetelma 1/4 TKK (c) lkka Melln (005) Koesuunnttelu TKK (c) lkka Melln (005) : Mtä opmme? Tarkastelemme tässä luvussa seuraavaa kysymystä: Mten varanssanalyysssa tutktaan yhden tekän vakutusta vastemuuttujaan, kun

Lisätiedot

Tammikuu 2016. Piispa Björn Vikström: Epävarmassa maailmassa tarvitaan toivoa Sivut 8 10. siltalehti.fi

Tammikuu 2016. Piispa Björn Vikström: Epävarmassa maailmassa tarvitaan toivoa Sivut 8 10. siltalehti.fi Hannu Jukola Tamperelanen seurakuntaleht Tammkuu 2016 Ääneen lukemnen rkastuttaa lapsen sanavarastoa Svut 6 7 sltaleht.f Pspa Björn Vkström: Epävarmassa maalmassa tarvtaan tovoa Svut 8 10 Hannu Jukola

Lisätiedot

Geneettiset algoritmit ja luonnossa tapahtuva mikroevoluutio

Geneettiset algoritmit ja luonnossa tapahtuva mikroevoluutio Mat-2.108 Sovelletun matematkan erkostyöt Geneettset algortmt ja luonnossa tapahtuva mkroevoluuto 11.5.2005 Teknllnen korkeakoulu Systeemanalyysn laboratoro Oll Stenlund 47068f 1 Johdanto 3 2 Geneettset

Lisätiedot

Verkkokauppa Pohjoismaissa. Kuluttajatutkimus: Pohjoismaiden joulukauppa 2016 Verkkokauppa Pohjoismaissa

Verkkokauppa Pohjoismaissa. Kuluttajatutkimus: Pohjoismaiden joulukauppa 2016 Verkkokauppa Pohjoismaissa Verkkokauppa Pohjoismaissa Kuluttajatutkimus: Pohjoismaiden joulukauppa 2016 Verkkokauppa Pohjoismaissa Pohjoismaiset kuluttajat aikovat tehdä joululahjaostoksia verkosta 2,0 miljardilla eurolla tänä vuonna

Lisätiedot

mukaisuudet nyt kuoppakorotuksilla oikaistaan«normaaleihin palkkamarkkinoihin siirryttäessä tällainen toimenpide Joka tapauksessa

mukaisuudet nyt kuoppakorotuksilla oikaistaan«normaaleihin palkkamarkkinoihin siirryttäessä tällainen toimenpide Joka tapauksessa 21 T mukasuudet nyt kuoppakorotukslla okastaan«normaalehn palkkamarkknohn srryttäessä tällanen tomenpde Joka tapauksessa ols suortettava. Mlle ryhmlle ja mten suurna okasut ols 1 1 l enssjasest tehtävä,

Lisätiedot

Tietojen laskentahetki λ α per ,15 0,18 per ,15 0,18 per tai myöhempi 0,20 0,18

Tietojen laskentahetki λ α per ,15 0,18 per ,15 0,18 per tai myöhempi 0,20 0,18 SU/Vakuutusmatemaattnen ykskkö 6.3.07 (6) Rahastoonsrtovelvotteeseen ja perustekorkoon lttyvät laskentakaavat Soveltamnen. Rahastosrtovelvote RSV. Täydennyskerron b 6 Nätä laskentakaavoja sovelletaan täydennyskertomen,

Lisätiedot

Taustaa. Sekventiaalinen vaikutuskaavio. Päätöspuista ja vaikutuskaavioista. Esimerkki: Reaktoriongelma. Johdantoa sekventiaalikaavioon

Taustaa. Sekventiaalinen vaikutuskaavio. Päätöspuista ja vaikutuskaavioista. Esimerkki: Reaktoriongelma. Johdantoa sekventiaalikaavioon Taustaa Sekventaalnen vakutuskaavo Sekventaalnen päätöskaavo on 1995 ovalun ja Olven esttämä menetelmä päätösongelmen mallntamseen, fomulontn ja atkasemseen. Päätöspuun omnasuukssta Hyvää: Esttää eksplsttsest

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Kertomus Sos.-dem. Naisten Keskusliiton toiminnasta vuodelta 1964

Kertomus Sos.-dem. Naisten Keskusliiton toiminnasta vuodelta 1964 Lte n:o 2 ' 1 n Kertomus Sos.-dem. Nasten Keskuslton tomnnasta vuodelta 1964 m ; Tlasuudet Sos.-demo Nasten Keskuslton tärkemmstä tomntatapahtumsta manttakoon kunnallspävät, jotka pdettn Kuopossa helmkuun

Lisätiedot

Sisällysluettelo Laitteen asennus Toiminnot Tekniset tiedot Asetukset Viestikoodit Huolto Takuu Turvallisuusohjeet Toiminnot

Sisällysluettelo Laitteen asennus Toiminnot Tekniset tiedot Asetukset Viestikoodit Huolto Takuu Turvallisuusohjeet Toiminnot DEWALT DW03201 Ssällysluettelo Latteen asennus - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 2 Johdanto- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 2 Yleskuva -

Lisätiedot

3D-mallintaminen konvergenttikuvilta

3D-mallintaminen konvergenttikuvilta Maa-57.270, Fotogammetan, kuvatulknnan ja kaukokatotuksen semnaa 3D-mallntamnen konvegenttkuvlta nna Evng, 58394J 2005 1 Ssällysluettelo Ssällysluettelo...2 1. Johdanto...3 2. Elasa tapoja kuvata kohdetta...3

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Hakemikaoen on liitettävä asiakirja. Jolla valitsijayhdistys on

Hakemikaoen on liitettävä asiakirja. Jolla valitsijayhdistys on 5 bdokaelbtojen Ttedstalallt tl Valt8lJ«yhdlstyks«a MlMdehon ta tmnmn valtuuttankma vaalltoo ManahM tul««hak««ohdokaalstan ottaaata ehdokaslstojan ybdatelayn va«8t«mn MlJHkyMntM (40) pävmm «nnen ennl MlntM

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

SU/Vakuutusmatemaattinen yksikkö (5)

SU/Vakuutusmatemaattinen yksikkö (5) SU/Vakuutusmatemaattnen ykskkö 0..06 (5) Rahastoonsrtovelvotteeseen ja perustekorkoon lttyvät laskentakaavat Soveltamnen. Rahastosrtovelvote RSV. Täydennyskerron b 6 Nätä laskentakaavoja sovelletaan täydennyskertomen,

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Mat Tilastollinen päättely 7. harjoitukset / Tehtävät. Hypoteesien testaus. Avainsanat:

Mat Tilastollinen päättely 7. harjoitukset / Tehtävät. Hypoteesien testaus. Avainsanat: Mat-.36 Tlastollnen päättely 7. harjotukset Mat-.36 Tlastollnen päättely 7. harjotukset / Tehtävät Aheet: Avansanat: ypoteesen testaus. lajn vrhe,. lajn vrhe, arhaton test, ylkäysalue, ylkäysvrhe, ypotees,

Lisätiedot

voittaa vastustus.. Puolueen kohdallahan on tilanne se, että me tarvitsemme näis

voittaa vastustus.. Puolueen kohdallahan on tilanne se, että me tarvitsemme näis l maassa sllä tavon, että Jälkjättösyys. Joka ntä uhkaa, tu- s tällä tavon torjutuks. Mnä luulen, että mellä on ahetta Jatkaa tällä lnjalla sekä krtkkämme että ehdotusten tekoa snä melessä, että me vomme

Lisätiedot

1, x < 0 tai x > 2a.

1, x < 0 tai x > 2a. PHYS-C020 Kvanttmekankka Laskuharotus 2, vkko 45 Tarkastellaan ptkn x-aksela lkkuvaa hukkasta, onka tlafunkto on (x, t) Ae x e!t, mssä A, a! ovat reaalsa a postvsa vakota a) Määrtä vako A sten, että tlafunkto

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

OSUUSKUNTA VARUBODEN KONSERNITIUNPÄÄ TÖS

OSUUSKUNTA VARUBODEN KONSERNITIUNPÄÄ TÖS OSUUSKUNTA VARUBODEN KONSERNTUNPÄÄ TÖS 2009 2 OSUUSKUNTA VARUBODEN HALLlTUKSEN TOMNTAKERTOMUS VUODELLE 2009 YLESTÄ Koko maalmassa vallseva negatvnen talouskehtys jatku ennennäkemättömän vomakkaana vuoden

Lisätiedot

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta on puhdasta lähienergiaa pientuottajalta sähkönkäyttäjille Farmivirta tuotetaan mikro- ja pienvoimaloissa uusiutuvilla

Lisätiedot

Ristin tiellä kohtaat itsesikin

Ristin tiellä kohtaat itsesikin sltaleht.f Tamperelanen seurakuntaleht Maalskuu Elokuu 2015 2016 Tampereen seurakunten hljanen vkko ja pääsänen Tapahtumalte Janne Ruotsalanen Emertuspspa Juha Phkala: Rstn tellä kohtaat tseskn Svut 8

Lisätiedot

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Merkittiin tiedoksi lomatukihakemuksineen.

Merkittiin tiedoksi lomatukihakemuksineen. ^EUTUTYÖVÄEN LTTO R.Y. PÖYTÄKRJA 13/1984 VALOKUNNAN KOKOUS 5 JG Luonnos SAL-lomatuk ja lomalle hakemnen -lomakkeesta Merkttn tedoks lomatukhakemuksneen. 9 Tauno Hltusen apuraha-anomus SAK:n kulttuurrahastolle

Lisätiedot

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA Tietoisku 3/2011 Kuva: Teija Jokiranta Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 aikana Espooseen muuttaneista oli nuoria vähemmän kuin koko

Lisätiedot

A = B = T = Merkkijonon A osamerkkijono A[i..j]: n merkkiä pitkä merkkijono A:

A = B = T = Merkkijonon A osamerkkijono A[i..j]: n merkkiä pitkä merkkijono A: Merkkjonot (strngs) n merkkä ptkä merkkjono : T T T G T n = 18 kukn merkk [], mssä 0 < n, kuuluu aakkostoon Σ, jonka koko on Σ esm. bttjonot: Σ = {0,1} ja Σ = 2, DN: Σ = {,T,,G} ja Σ = 4 tetokoneen aakkosto

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ...

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ... Missa Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa Kunka Missa ellää S.4 1 Harjotus Mikä Missa oon?.. Minkälainen Missa oon?.. Miksi Missa hääty olla ykshiin niin ushein?.. Missä Liinan mamma oon töissä?

Lisätiedot

BACK-TO-BASICS. TUTKIMUSTEN HYÖDYNTÄMINEN JOHTAMISESSA Johdattelua päivän aiheeseen Jukka Pohjola KATAJANOKKA

BACK-TO-BASICS. TUTKIMUSTEN HYÖDYNTÄMINEN JOHTAMISESSA Johdattelua päivän aiheeseen Jukka Pohjola KATAJANOKKA BACK-TO-BASICS 7.5.2014 KATAJANOKKA TUTKIMUSTEN HYÖDYNTÄMINEN JOHTAMISESSA Johdattelua pävän aheeseen Jukka Pohjola Corporate Sprt Oy www.corporatesprt.f Corporate Sprt Oy Perustettu 1986 Erkososaamnen

Lisätiedot

kaksi SYÖPÄÄ Jarmo Hautamäki selätti Uusi tankkauspiste MUNUAISPOTILAILLE Lääkäri venyy VIIKOSSA MONEEN Kinkkinen KILPIRAUHANEN

kaksi SYÖPÄÄ Jarmo Hautamäki selätti Uusi tankkauspiste MUNUAISPOTILAILLE Lääkäri venyy VIIKOSSA MONEEN Kinkkinen KILPIRAUHANEN Saraanhotoprn leht prkanmaalaslle 1/2016 TERVE IRKANMAA Jarmo Hautamäk selätt kaks SYÖÄÄ Uus tankkauspste MUNUAISOTILAILLE Lääkär venyy VIIKOSSA MONEEN Knkknen KILIRAUHANEN 1/2016 TERVE IRKANMAA Saraanhotoprn

Lisätiedot

SU/Vakuutusmatemaattinen yksikkö (6)

SU/Vakuutusmatemaattinen yksikkö (6) SU/Vakuutusmatemaattnen ykskkö 28.0.206 (6) Rahastoonsrtovelvotteeseen ja perustekorkoon lttyvät laskentakaavat Soveltamnen. Rahastosrtovelvote RSV 2. Täydennyskerron b 6 Nätä laskentakaavoja sovelletaan

Lisätiedot

Luotettava ratkaisutoimittaja

Luotettava ratkaisutoimittaja Luotettava ratkaisutoimittaja 40 vuoden kokemuksella 1 Asiakaslähtöistä ongelmanratkaisua jo 40 vuotta Vuonna 1976 perustettu Sermatech Group on kasvanut 40 vuodessa mekaniikan suunnittelu- ja valmistusyhtiöstä

Lisätiedot

Rahastoonsiirtovelvoitteeseen ja perustekorkoon liittyvät laskentakaavat. Soveltaminen

Rahastoonsiirtovelvoitteeseen ja perustekorkoon liittyvät laskentakaavat. Soveltaminen SU/Vakuutusmatemaattnen ykskkö 0.4.05 Rahastoonsrtovelvotteeseen ja perustekorkoon lttyvät laskentakaavat Soveltamnen. Rahastosrtovelvote RSV. Täydennyskerron b 6 Nätä perusteta sovelletaan täydennyskertomen,

Lisätiedot

Maatalouslautakunta. Maatalouslautakunnan vuodelta 1924 antama kertomus oli seuraavansisältöinen:

Maatalouslautakunta. Maatalouslautakunnan vuodelta 1924 antama kertomus oli seuraavansisältöinen: XXIV. Maatalouslautakunta Maatalouslautakunnan vuodelta 924 antama kertomus ol seuraavanssältönen: Lautakunnan kokoonpano y. m. Lautakuntaan kuuluvat kertomusvuonna ylm. professor E. Hj. Ehrnrooth puheenjohtajana,

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

1 0 2 x 1 a. x 1 2x c b 2a c a. Alimmalta riviltä nähdään että yhtälöyhmällä on ratkaisu jos ja vain jos b 3a + c = 0.

1 0 2 x 1 a. x 1 2x c b 2a c a. Alimmalta riviltä nähdään että yhtälöyhmällä on ratkaisu jos ja vain jos b 3a + c = 0. BM20A5800 - Funktot, lneaaralgebra, vektort Tentt, 26.0.206. (a) Krjota yhtälöryhmä x + 2x 3 = a 2x + x 2 + 5x 3 = b x x 2 + x 3 = c matrsmuodossa Ax = b ja ratkase x snä erkostapauksessa kun b = 0. Mllä

Lisätiedot

ANTIBIOOTTIEN POISTO VEDESTÄ ADSORPTIOLLA

ANTIBIOOTTIEN POISTO VEDESTÄ ADSORPTIOLLA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknllnen tedekunta Kemanteknkan koulutusohjelma Teknllsen keman laboratoro Kanddaatntyö ANTIBIOOTTIEN POISTO VEDESTÄ ADSORPTIOLLA Removal of antbots from water by adsorpton

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

3 Tilayhtälöiden numeerinen integrointi

3 Tilayhtälöiden numeerinen integrointi 3 Tlayhtälöden numeernen ntegront Alkuarvotehtävässä halutaan ratkasta lopputla xt f ) sten, että tlayhtälöt ẋ = fx,u, t) toteutuvat, kun alkutla x 0 on annettu Tlayhtälöden numeernen ntegront vodaan suorttaa

Lisätiedot

Galerkin in menetelmä

Galerkin in menetelmä hum.9.3 Galerkn n menetelmä Galerknn menetelmän soveltamnen e ole rajottunut van ongelmn, jotka vodaan pukea sellaseen varaatomuotoon, joka on seurauksena funktonaaln mnmomsesta, kuten potentaalenergan

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

ffirls O/n/ O//n& Kukkasielu Anne Kostian: l"t i" meille puutarhuri, ihmisille. y,s' yrittäiä Anne Kostianin, joka ayaa kukkien ia Sielurkukan

ffirls O/n/ O//n& Kukkasielu Anne Kostian: lt i meille puutarhuri, ihmisille. y,s' yrittäiä Anne Kostianin, joka ayaa kukkien ia Sielurkukan Kukkaselu Anne Kostan: r ff,, I O/n/ O//n& Tapasmrne F puutarhur, yrttää Anne Kostann, joka ayaa kukken a Selurkukan * herkkää ssntä. Kukkaselunmellä hmsä auttana Kostan kertoo, mkä on kukken henknen l"t

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

SUOMI LATAAMINEN LAITEPARI NÄYTTÖTILAT PUHELUT ILMOITUKSET AKTIVITEETTI UNITILA TAVOITTEET MUISTUTUKSET ÄÄNIKOMENNOT MUSIIKKI ETÄISYYSHÄLYTYS

SUOMI LATAAMINEN LAITEPARI NÄYTTÖTILAT PUHELUT ILMOITUKSET AKTIVITEETTI UNITILA TAVOITTEET MUISTUTUKSET ÄÄNIKOMENNOT MUSIIKKI ETÄISYYSHÄLYTYS SUOMI LATAAMINEN LAITEPARI NÄYTTÖTILAT PUHELUT ILMOITUKSET AKTIVITEETTI 06 07 11 12 13 14 UNITILA TAVOITTEET MUISTUTUKSET ÄÄNIKOMENNOT MUSIIKKI ETÄISYYSHÄLYTYS 15 16 17 18 19 19 YLEISKUVAUS VASEN panke

Lisätiedot

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008

Lisätiedot

Klicka här, skriv ev. Undertitel

Klicka här, skriv ev. Undertitel Klicka här, skriv ev. Undertitel Vanhempainraha on vanhemmille maksettava korvaus, jotta he voisivat töissä olon sijaan olla kotona lastensa kanssa. Tätä korvausta maksetaan yhteensä 480 päivältä lasta

Lisätiedot

Maanhintojen vikasietoisesta mallintamisesta

Maanhintojen vikasietoisesta mallintamisesta Maanmttaus 8:-2 (2006) 5 Maanmttaus 8:-2 (2006) Saapunut 0.8.2005 ja tarkstettuna.4.2006 Hyväksytty 30.6.2006 Maanhntojen vkasetosesta mallntamsesta Marko Hannonen Teknllnen korkeakoulu, Kntestöopn laboratoro

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Maankäyttöjaosto/ Markanvändningssektionen Kunnanhallitus/Kommunstyrel sen Maankäyttöjaosto/ Markanvändningssektionen Kunnanhallitus/Kommunstyrel sen 9 29.01.2014 43 11.02.2014 72 27.08.2014 6 09.09.2014

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Pumppuvoimalaitosten toiminta

Pumppuvoimalaitosten toiminta Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu Pumppuvoimalaitosten toiminta Raportti Olli Vaittinen Smart Grids and Energy Markets WP 3.2 Johdanto Tämä raportti pohjautuu kirjoittajan pitämään esitykseen SGEM

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Harjoitukset (KOMPRIMOINTI)

Harjoitukset (KOMPRIMOINTI) Kmrmntharjtuksa (7) Harjtukset (KOMPRIMOINI) Kmressreja käytetään esmerkks seuraavssa svelluksssa: kaasujen srt, neumaattnen kuljetus anelmahult rsesstellsuudessa kaasureaktden, kaasujen nesteyttämsen

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

KOHTA 3. KOOSTUMUS JA TIEDOT AINEOSISTA

KOHTA 3. KOOSTUMUS JA TIEDOT AINEOSISTA Ssältää 3% aneosa, joden vaaroja vesympärstölle e tunneta. Lsätetoja Vaaralauseketta H304 e sovelleta aerosolelle. Nota P: 64742-48-9. 2.3 Muut vaarat E tunneta. KOHTA 3. KOOSTUMUS JA TIEDOT AINEOSISTA

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot