Kraft Drift. Valkeat laivat ja Yhteisliikennevarustamo. Tre rederier blir De samseglande s Suomen Konepäällystöliiton julkaisu 2/2016

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kraft Drift. Valkeat laivat ja Yhteisliikennevarustamo. Tre rederier blir De samseglande 1918. s. 20 23. Suomen Konepäällystöliiton julkaisu 2/2016"

Transkriptio

1 Voma & Käyttö Kraft Drft Suomen Konepäällystölton julkasu 2/2016 Suomalasten te länteen II Valkeat lavat ja Yhteslkennevarustamo Fnländarnas väg västerut II Tre rederer blr De samseglande 1918 s Voma & Käyttö 2/2016 1

2 Ssällys Pääkrjotus Chefredaktör Voma & Käyttö Kraft Drft Suomen Konepäällystölton ammatt- ja tedotusleht 110. vuoskerta Pääkrjotus... 3 Halltus suunnttelee pysyvä hekennyksä työsuhdeturvaan... 4 Vekö talouskrs tadon neuvotella?... 4 Sähkön käyttö lask joulukuussa ja kulutus ol 2,8 % edellsvuotta penemp... 5 Sähkön käyttö nous vomakkaast tammkuussa ja kulutus ol 10,3 % edellsvuotta suuremp... 6 ABB nvesto aurnkovomalaboratoroon Ptäjänmäellä... 7 Höyryturbnn osat: Eräden säätöventtlen huolto... 8 Varhanen puuttumnen ongelmn vähentää tehokkaast työkyvyttömyyseläkketä... 9 Wärtslä to optmse power plant performance n Tmor-Lesteä Saksan kustannukset kasvovat yl tuplast nopeammn VTT:n robott-nnovaato automatso lyhyet tuotantosarjat Wokoskelle valmstu uus erkosseoskaasujen täyttöasema Tomstojen lämpötlat sopvks VTT:n ratkasulla Ykslöllnen lämpöolosuhteden säätö lsää tuottavuutta ja säästää energaa Oulun Energa Oy:n tuotanto hlneutraalks vuoteen 2050 mennessä Karmvat jänntyksen tunnt Uusutuvan energan tavote yltty etuajassa Further orders for Wärtslä Gas Cargo Handlng Systems 11 new Gas Carrers to rely on Wärtslä Maden voyage for Germany s frst newbuld LNG powered seagong vessel equpped wth Wärtslä s solutons Suomalasten te länteen II Valkeat lavat ja Yhteslkennevarustamo Fnländarnas väg västerut II Tre rederer blr De samseglande Magneettsesta kästtelystä tuntuvaa hyötyä vesjärjestelmssä Nocartlle läpmurtotlaukset 12,9 MEUR tomtussopmukset hajautetun energan vomalatostomtukssta Afrkkaan Mellä on todellnen rsk snä, että sähköjärjestelmämme romahtaa Algoma agan chooses Wärtslä ntegrated solutons for two new bulk carrers VTT: Suomen pk-teollsuuden tulevasuuden klpalukyky syntyy nopeasta reagonnsta muutoksn World leadng Wärtslä technologes chosen for new modern LNG Carrer Ammatthakemsto Wärtslää johtaa nyt Jaakko Eskola Jäsenpalsta Jäsenyhdstykset Lutkat ovat palanneet suomalaskotehn Vältä kävä matkatulasa Suomalanen nnovaato lyhentää flunssan kestoa Voma & Käyttö 2/2016 Lastenkodnkuja Helsnk puh. (09) faks (09) emal Päätomttaja Lef Wkström puh. (09) gsm Tlaukset, peruutukset ja osotteenmuutokset Gunne Andersson puh. (09) faks (09) emal Ilmotusmarkknont OS-Meda Oy puh. (09) gsm emal Tatto / suunnttelu Taja Näs Panopakka Hämeen Krjapano Oy Ruuknte 3, Espoo Ilmestyms- ja anestopävät 2016 Nro Teemat Aneston Ilmestyy varaus 1 Energa ja kunnossapto Lavateknkka Turbn ja kattlalatos Sähkö ja automaato Lava-automaato Opskelutomnta Energan tuotanto Ves- ja ympärstöteknkka Lavojen konestot Kansen kuvat: Lef Wkström De tre S:ns regerng har hotat och utpressat arbetstagarna snart ett år. Det är underlgt hur dessa nkompetenta poltker hotar konstant de fnländska arbetarna och får ändå fortsätta sna värv. Under senaste veckoslut har ändå arbetsmarknadsparterna kommt tll en gemensam lösnng tll avtal, som kan hndra att de så kallade tvångslagarna behandlas rksdagen. Resultatet är magert för arbetstagarna men ändå bättre en dessa tvångslagar, som skulle orsaka stor oreda på arbetsmarknaden. Största delen av försämrngar kommer på den offentlga sektorn, eller kommun och statsanställda. Den ssta februar svarade de olka parterna postvt om samhällsfördraget, förutom FFC som vlle ha en veckas respt. Om fördraget godkänns, så behandlas det på förbundsnvå, där avtalet omvandlas tll kollektvavtal. Det blr ett stort jobb att få nnehållet överfört tll alla avtal och därefter ännu få dem godkända av alla parter. Med det här avtalet flyttas det gen 2 3 mljarder euro tll arbetsgvarna av arbetstagarna, och de pengarna Yhteskuntasopmus Samhällsfördraget Kolmen S:än halltus on panostanut ja uhkallut työntekjötä tässä jo lähes vuoden ajan. On hmeellstä, mten tällaset osaamattomat poltkot uhkale normaaleja työssä käyvä hmsä ja saavat kutenkn jatkaa tehtävssään. Vkonloppuna ovat kutenkn työmarkknajärjestöt löytäneet yhtesymmärryksen kosken sopmusta, jolla votasn estää nn kutsuttujen pakkolaken toteutumsta. Sopu on todella laha työntekjölle, mutta kutenkn monelta osn paremp kun estetyt lakmuutokset. Veläkn suurn osa kuormasta kaadetaan julkselle sektorlle, el kunnalla ja valtolla työskenteleven nskaan. Kun olemme helmkuun vmesessä pävässä, nn SAK e ole antanut vastaustaan, nn kun muut työmarkknajärjestöt, vaan ovat srtäneet vastauksensa vkolla eteenpän. Jos sopmus toteutuu, nn pakett menee lttotasolle, jossa sovtaan toteutumnen er alolle sten, että sopmuksen ssältö srtyy nhn satohn kollektvsopmuksn jota on solmttu. El valtavan so työ on edessäpän ja mltä tulos stten näyttää alakohtasest, kun sopmukset on käyty läp ja on mahdollsest hyväksytty tehty tulos? Työnantajlle srretään taas 2 3 mljarda euroa, jota he srtävät osnkona ja bonuksna omstajlle ja johdolle, nn kun akasemmn. E ntä uusa työpakkoja säästämällä synny vakka maan halltus sellasta vättää, ja että jopa uutta työpakkaa syntys nällä kenon. Kakk nämä tomenpteet ja säästöt srtyvät suoraan osngonjakoon, ja ne evät tule hyödyntämään maan taloutta ekä varsnkaan lsäämään kulutusta. n delas ut gen som dvdend tll ägarna eller bonusar tll lednngen och nvesterngar blr det nte av. Inte blr det några nya arbetsplatser, oberoende hur mycket landets regerng vll påstå det och målet med nya arbetsplatser fnns det nget fog för. Konsumtonen mnskar, när kostnaderna för både pensoner som arbetslösheten överförs på arbetstagarna från arbetsgvarna, så landets ekonom backar ännu mer framöver. n Voma & Käyttö 2/2016 3

3 Halltus suunnttelee pysyvä hekennyksä työsuhdeturvaan Tekst: Rsto Kousa, STTK SAK, Akava ja STTK ovat erttän huolssaan halltuksen akesta hekentää työntekjöden työsuhdeturvaa pysyväst. Halltuksen estys työsopmuslan muuttamsesta mahdollstas työntekjän palkkaamsen määräakaseen työsuhteeseen lman perusteltua syytä. Palkansaajajärjestöt arvovat, että muutosestykset lsäävät erarvosuutta työmarkknolla ja hekentävät määräakasten työntekjöden asemaa entsestään. Pätkätyöhön lttyvät ongelmat koskettavat ertysest nuora nasa, jota on non kolmannes kaksta määräakassta työntekjöstä. Lsääntyvät määräakasuudet vovat lsätä sosaaltuken tarvetta ja hekentävät tasa-arvoa. Työelämän epävarmuuden vuoks hmset evät uskalla suunntella perheenlsäystä ja koko elämä pyör karkkosten työsuhteden rytmttämänä. Järjestöjen melestä määräakasuuksen sallmnen lman perusteta johtaa mtä todennäkösmmn shen, että osa pysyvks aotusta työsuhtesta solmtaan jatkossa määräakasna. Tämä vakeuttaa entsestään nuorten ja rtsanottujen pääsyä vaktusn työsuhtesn, järjestöt panottavat lausunnossaan. SAK, Akava ja STTK korostavat, ettevät ne hyväksy halltuksen esttämä lakmuutoksa. Järjestöt esttvät nden tlalle määräakasuuden perusteden vapauttamsta ptkäakastyöttömen kohdalla. Ykskään järjestöjen esttämä työntekjöden asemaa turvaava estys e edennyt estystä valmstelevassa kolmkantatyöryhmässä. Esmerkks työntekjän rtsanoutumsmahdollsuus myös määräakasesta työsuhteesta e edennyt. Jos halltuksen estys kutenkn etenee, edellyttävät palkansaajen keskusjärjestöt lakmuutosten säätämstä määräakasna sekä nden vakutusten arvonta. Halltukselta hatarat perustelut Halltus on kaventamassa työsuhdeturvaa myös lyhentämällä rtsanotun työntekjän takasnottovelvotetta yhdeksästä kuukaudesta neljään. Estys hekentää entsestään rtsanomssuojaa, joka on Suomessa jo nyt hekomp kun muualla Euroopassa, SAK, Akava ja STTK huomauttavat. Halltus perustelee lakmuutoksa työllstämsen kyn- Lsätetoja: nyksen madaltamsella ja yrtysten kasvuhalukkuuden STTK sopmusvastaava, lakmes lsäämsellä. Näden tavotteden toteutumsesta halltus e Hel Ahokas puh kutenkaan pysty esttämään uskottavaa arvota. n Vekö talouskrs tadon neuvotella? Eurooppa on vuoskymmenet ollut työmarkknatomnnan mallalue verrattuna muhn maanosn. Stten sk taloustaantuma. Talouskrsn verukkeella ovat työelämän perusokeuksen loukkaukset myös Euroopassa lsääntyneet. Kansanvälnen työjärjestö ILOkn on huolssaan Euroopan kehtyksestä. Suom on yks nstä eurooppalassta valtosta, joden työelämäntlannetta ILO seuraa. Mkä Eurooppaa vavaa? Mhn täältä on kadonnut tato neuvotella ja sopa asosta? Runsaat 30 vuotta stten EU:n komsson sllonen puheenjohtaja Jacques Delors kutsu eurooppalasten työmarkknajärjestöjen johdon neuvonptoon ja ehdott, että he ryhtyvät tse neuvottelemaan eurooppalasen työelämän kehttämsestä. Eurooppalasen neuvottelumenettelyn, el sosaalsen vuoropuhelun, syntysanat ol lausuttu. Kuus vuotta myöhemmn Maastrchtn huppukokouksessa vuonna 1991 lsättn EU:n perussopmukseen sosaalnen lsäpöytäkrja, jossa vrallstettn työmarkknaosapuolten okeus neuvotella eurooppalasa sopmuksa. Allekrjotetut sopmukset vahvstetaan EU:n drektvks, jotka edelleen mplementodaan osaks jäsenvaltoden lansäädäntöä. Ensmmänen työmarkknaosapuolten välnen sopmus kosk vanhempanlomaa, ja se synty vuonna Samalla vuoskymmenellä tul velä par sopmusta lsää. Sopmukset vahvstettn drektveks, ja ne ovat osa yhtesön lansäädäntöä. Kyllä sllon kelpas neuvotella. Vuostuhannen vahteen jälkeen järjestöt päättvät katkasta napanuoran EU:n komssoon, ja alkovat neuvotella autonomsa eurooppalasa sopmuksa oman kahdenvälsen työohjelmansa puttessa. Tavotteena on, että sopmukset stovat kakka jäsenmata, ja ne pannaan täytäntöön kansallsten mplementontmenettelyden kautta. Tällä vuostuhannella on pääosn neuvoteltu van autonomsa sopmuksa. Par yrtystä on tehty merkttäven lakuudstusten akaansaamseks, kuten työakalansäädännön uudstamnen nykyakasen työelämän tarpeta vastaavaks. Yrtykset ovat kutenkn epäonnstuneet tosensa perään. Autonomsn sopmuksn tukeutuva järjestelmä on peraatteessa hyvä mall. Se antaa työmarkknajärjestölle joustavan ja tsenäsen mahdollsuuden uudstaa eurooppalasta työelämää. Ongelmana on se, että kahdenvälsest on vakea saada neuvotteluden kohteeks asota, jotka pureutuvat työelämän ytmeen. Lsäks autonomsten sopmusten kansallnen täytäntöönpano ontuu. Usessa massa e ole kelvollsta kansallsta täytäntöönpanomalla autonomslle sopmukslle. Eurooppalanen ay-lke on jo ptkään ollut tyytymätön sosaalsen vuoropuhelun tlaan. Se on vaatnut komssolta toma vuoropuhelun kehttämseks. Sks on lahduttavaa, että nykynen Junckern komsso on ottanut tavotteekseen EU-tason työmarkknatomnnan vahvstamsen. Junckern tavote on kytkeä järjestöt työelämän asoden lsäks vahvemmn mukaan myös EU:n talouspoltkkaan, kuten talouden ohjausjaksoa koskevaan valmsteluun. Samanakasest lsätään toma, jolla er jäsenmaden kansallsa neuvottelurakenteta vahvstetaan. Suomelle ols tässä tlanteessa kunnaks, jos sasmme neuvottelutetse kuopattua pakkolat hstoran hämärään, ja näyttää samalla valoa eurooppalasen sosaalsen vuoropuhelun kehttämselle. Neuvottelemnen kannattaa ana. n Sähkön käyttö lask joulukuussa ja kulutus ol 2,8 % edellsvuotta penemp TEOLLISUUDEN SÄHKÖNKULUTUS LASKI HIEMAN VUODENTAKAISELTA TASOLTA JOULUKUUSSA. Sähkön kuukaustlaston mukaan teollsuuden sähkönkulutus on ollut levässä lakussa akasemmasta, ja lasku jatku. Koko Suomen sähkönkulutus lask joulukuussa 2,8 %. Muu kulutus lask ja ol 4,0 prosentta penemp kun vuos stten. Joulukuussa sääkorjausta ol paljon ja sää ol normaala lämpmämp. Olemme tlanteessa jossa sähkönkulutus on muun kulutuksen osalta levässä nousussa ja teollsuuden osalta alkaa tlanne vakntua, mutta pentä laskua ta nousua on lämpötlojen mukaan. Muu kulutus on vomakkaast rppuvanen ulkolämpötlasta. Tuotanto vahtelee paljon ja nyt ovat suurmmat nousjat olleet vesvoma ja tuulvoma, kun muu tuotanto on vomakkaast laskenut. Suomen sähköntuotanto ja -kulutus joulukuussa 2015 mljoonaa klowatttunta (GWh, mlj. kwh) osuus sähkön kokonaskulutuksesta prosentta Suom on käyttänyt sähköä vmesten 12 kuukauden akana 1,1 prosentta vähemmän sähköä kun edellsellä vastaavalla 12 kuukauden jaksolla. Sähkönkulutus on kääntynyt laskuun ja on sltä osn muuttanut akasempaa suuntaa, mkä johtunee lähnnä lämpötlosta. Teollsuuden sähkönkulutus on jatkanut levää laskuaan. n muutos edellsen vuoden vastaavaan jaksoon prosentta Sähkön ja lämmön yhtestuotanto ,6-15,2 (CHP) Ydnvoma ,6 0,4 Vesvoma ,8 29,6 Hl- ja muu lauhdutusvoma ym ,1 6,1 Tuulvoma 335 4,3 95,2 Nettotuont ,5-21,6 Sähkön kokonaskulutus ,0-2,8 Lämpötla- ja kalenterkorjattu muutos ,7 Suomen sähköntuotanto ja -kulutus vmesten 12 kuukauden akana, tammkuu 2015 joulukuu 2015 mljoonaa klowatttunta (GWh, mlj. kwh) osuus sähkön kokonaskulutuksesta prosentta muutos edellsen vuoden vastaavaan jaksoon prosentta Sähkön ja lämmön yhtestuotanto ,0-6,7 (CHP) Ydnvoma ,1-1,4 Vesvoma ,1 25,3 Hl- ja muu lauhdutusvoma ym ,3-32,0 Tuulvoma ,8 110,3 Nettotuont ,8-9,1 Sähkön kokonaskulutus ,0-1,1 Lämpötla- ja kalenterkorjattu muutos ,2 4 Voma & Käyttö 2/2016 Voma & Käyttö 2/2016 5

4 Sähkön käyttö nous vomakkaast tammkuussa ja kulutus ol 10,3 % edellsvuotta suuremp TEOLLISUUDEN SÄHKÖNKULUTUS NOUSI HIEMAN VUODENTAKAISELTA TASOLTA TAMMIKUUSSA. Suomen sähköntuotanto ja -kulutus tammkuussa 2016 mljoonaa klowatttunta (GWh, mlj. kwh) osuus sähkön kokonaskulutuksesta prosentta Sähkön kuukaustlaston mukaan teollsuuden sähkönkulutus on ollut levässä lakussa akasemmasta, mutta nyt kylmän sään vuoks kulutus kasvo. Koko Suomen sähkönkulutus nous tammkuussa 10,3 %. Muu kulutus nous ja ol 16,5 prosentta suuremp kun vuos stten. tammkuussa sääkorjausta ol paljon ja sää ol normaala kylmempää. Olemme tlanteessa jossa sähkönkulutus on muun kulutuksen osalta levässä nousussa ja teollsuuden osalta alkaa tlanne vakntua, mutta pentä laskua ta nousua on lämpötlojen mukaan. Muu kulutus on vomakkaast rppuvanen ulkolämpötlasta. Tuotanto vahtelee paljon ja nyt ovat suurmmat nousjat olleet vesvoma ja tuulvoma, sekä lauhdevoma ja tuont kun muu tuotanto ol akasemmalla tasolla. Suom on käyttänyt sähköä vmesten 12 kuukauden akana 0,5 prosentta enemmän sähköä kun edellsellä vastaavalla 12 kuukauden jaksolla. Sähkönkulutus nous taas heman, johtuen kylmästä säästä, mutta suunta on ollut leväst laskeva jo pdemmän akaa, mkä johtunee lähnnä lämpötlosta. Teollsuuden sähkönkulutus on jatkanut levää laskuaan. n muutos edellsen vuoden vastaavaan jaksoon prosentta Sähkön ja lämmön yhtestuotanto ,7 1,7 (CHP) Ydnvoma ,2 0,5 Vesvoma ,1 25,0 Hl- ja muu lauhdutusvoma ym ,1 54,4 Tuulvoma 221 2,4 54,4 Nettotuont ,6 13,2 Sähkön kokonaskulutus ,0 10,3 Lämpötla- ja kalenterkorjattu muutos ,4 Suomen sähköntuotanto ja -kulutus vmesten 12 kuukauden akana, helmkuu 2015 tammkuu 2016 mljoonaa klowatttunta (GWh, mlj. kwh) osuus sähkön kokonaskulutuksesta prosentta muutos edellsen vuoden vastaavaan jaksoon prosentta Sähkön ja lämmön yhtestuotanto ,7-5,5 (CHP) Ydnvoma ,8-1,4 Vesvoma ,2 30,3 Hl- ja muu lauhdutusvoma ym ,2-24,6 Tuulvoma ,8 98,5 Nettotuont ,9-9,1 Sähkön kokonaskulutus ,0 0,5 Lämpötla- ja kalenterkorjattu muutos ,3 ABB nvesto aurnkovomalaboratoroon Ptäjänmäellä ABB nvesto lähes neljä mljoonaa euroa laboratoroon, jossa tutktaan ja testataan aurnkosähkövahtosuuntaajen (nvertter) suortuskykyä, smulodaan erlasten verkkohäröden vakutuksa sekä tehdään säätestejä. Uuden laboratoron maalman mttakaavassakn anutlaatusessa säähuoneessa päästään testaamaan tehoelektronkkaa nn Speran kun sademetsän olosuhtessa ana 40 pakkasasteesta 100 lämpöasteeseen saakka. Laboratoro tukee Suomen ABB:n vahvassa kasvussa olevaa nvertterlketomntaa. nverttermarkknan koko on non setsemän mljarda euroa, josta vomalatoskoon nverttereden markkna non kolmannes. Suomen AB- Globaalst B:lle kyse on yl sadan mljoonan euron lketomnnasta, jonka tlaukset ja lkevahto ovat vuodessa kaksnkertastuneet ja näkymät ovat hyvät. Aurnkosähkön hnnan ennustetaan laskevan ja vomaloden koon kasvavan. Samalla nverttereden tehovaatmukset kasvavat. Näemme aurnkovomassa paljon mahdollsuuksa, lketomntajohtaja Tmo Tossalo ABB:ltä sanoo. Aurnkosähkönvertter muuntaa aurnkopaneelessa tuotetun tasasähkön sähköverkkoon soveltuvaks vahtosähköks. ABB:n tehdasalueella Helsngn Ptäjänmäellä sjatsevassa uudessa laboratorossa kehtetään ja testataan suura vomalatoskokoluokan nvertteretä, joden ykskköteho vo vastata jopa 200 omakottalon sähkölttymän tehoa. Käytännössä laboratorossa vodaan testata suurmmllaan non 8 megawatn tehosa nvertteretä. Aurnkonvertter on aurnkovomalan avot, keuhkot ja sydän. Kakk vomalan tuottama teho kulkee sen läp. Invertter myös ohjaa omalta osaltaan tuotantoprosessa. Kyse on erttän vaatvasta tehoelektronsesta latteesta, jonka kehttämnen vaat korkeaa osaamsta. Suomalasna vomme olla ylpetä stä, että ABB:llä raskaan sarjan nverttereden osaamsen ja kehttämsen hermokeskus on Suomessa, Tossalo sanoo. ABB käynnst aurnkonvertterlketomnnan Suomessa 2000-luvun lopulla. Jo vuonna 2010 yhtö ott käyttöön 181 klowatn aurnkosähkövomalan taajuusmuuttajatehtaan katolla Helsngn Ptäjänmäellä. Vomala ol tuollon Pohjosmaden suurn. Nykysn ABB:n suomalasta aurnkosähköteknkkaa käytetään megawattluokan aurnkovomalossa ympär maalman, muun muassa Japanssa, Intassa, Euroopassa ja Latnalasen Amerkan suurmmassa aurnkovomalatoksessa Hondurasssa. Intan neljän ggawatn asennuskannasta yl puolet on varustettu ABB:n teknologalla. Yrtysosto, vahva panostus tutkmukseen ja tuotekehtykseen sekä tvs yhtestyö suomalasten ylopstojen ja tutkmuslatosten kanssa ovat kantaneet hedelmää. Tänä pävänä olemme alan johtava tomjota globaalst, Tossalo sanoo. Aurnko on puhdas ja turvallnen energanlähde. Se tuottaa energaa 15 sekunnssa saman verran kun maapallolla kulutetaan vuorokauden akana. Verkkoon kytketty kapasteett Euroopassa ol vuo den 2014 lopussa non MWp. Määrä on lähes tuhat kertanen Suomen kapasteettn verrattuna. Koko maalman aurnkosähkökapasteett ol vuoden 2014 lopussa 178 GW. Suomessa aurnkonvertterlketomnta työllstää ABB:llä ja alhankkjolla yl 100 henklöä. ABB on keskttänyt Suomeen vomalatosmttakaavan aurnkonverttereden kehtys- ja lketomntavastuun. Uus laboratoro otetaan käyttöön helmkuussa n Lsätetoja: ABB Tmo Tossalo puh Voma & Käyttö 2/2016 Voma & Käyttö 2/2016 7

5 Tekst: Ylkonemestr Jukka Kauppnen, AEL Kuva: Kar Alho Höyryturbnn osat: ERÄIDEN SÄÄTÖVENTTIILIEN HUOLTO Varmsta ennen huoltotöden alottamsta, että säätö-öljypumput on erotettu järjestelmästä. Nän varmstat, ette vahnkokäynnstystä ja öljyvahnkoa tapahdu. Turbnvalmstajat ovat asettaneet jokaselle koneelleen omat säätöarvot. Jos venttlssä on mekaannen säätö, mttaa venttlen mekaanset säätöarvot ja krjaa ne talteen. Sähkösessä säädössä säätökäyrän arvot ajetaan talteen ennen kun säätö-öljypumput erotaan. Tämän jälkeen vodaan postaa mekaanset säätötangot/öljyputket. Säätöventtln huolto on tarkkaa hommaa Säätöventtlessä on vomakas jous, jonka kuorman posottamsessa täytyy olla varovanen. Jouskuorman posoton jälkeen puretaan venttln karan päältä jouslautanen/öljymäntä. Tämän jälkeen venttlnkara luktaan, jotta se e pääse rtoamaan venttln rungosta pos nostettaessa. Venttln runkomuttert rrotetaan venttltuksta ja nostetaan runko, kara ja kela pos tuksta. Irrotuksessa on varottava vahngottamasta kelaa sekä rungon ja tukn välstä tvstepntaa. Tvstepoksa löysätään, jotta kara saadaan pos. Tvstepokseja on kahden mallsa. On grafttnapella pakattu tvstepoks sekä muholklla varustettu poks, jossa e ole grafttnappeja, vaan josta vuotohöyry metään poksn kohdalta pos. Kara/kela puhdstetaan, ja slle tehdään tarvttavat tarkastusmttaukset. Kara korjataan ta vahdetaan, jos se on almttanen ta jos snä näkyy huomattava knnlekkautumsen jälkä. Karalle ja kelalle sekä venttltukn ssällä olevalle dffuusorlle tehdään NDT-tarkastukset. Jos epälyttävä näyttämä löytyy, osat vahdetaan. Pnnapultt rrotetaan. Tvstepnta puhdstetaan, mnkä jälkeen tvstepnnat hotaan tahnalla ja slle tehdyllä okeankokosella homatyökalulla. Ylesn homatyökalussa käytetty materaal on valurauta. Homsen jälkeen ptopnta tarkstetaan kaavausvärllä snvär (rungon ja tukn välnen stuvuus). Kun tvstepnta on todettu hyväks, vär pestään pos. Puhdstetut pnnapultt asennetaan, ja jos ne ovat huonot, vahdetaan tlalle uudet. Kara ja kela asennetaan runkoon ja luktaan. Runko asennetaan takasn pakolleen. Puhdstetut ta uudet muttert asennetaan pakolleen ja runko krstetään venttltukkn. Knnlekkautumsenestoanetta kannattaa käyttää asennuksen helpottamseks. Uudet grafttnapt asennetaan pakolleen ja krstetään poksa vähän. Loppukrstys tehdään, kun turbna ollaan ajamassa ylös. Jouslautanen ja jous asennetaan pakolleen. Jous krstetään ja säätötangot asennetaan pakolleen. Säädöt asennetaan kohdlleen. Järjestelmän erotukset puretaan. Venttlt testataan kylmänä, mkäl se on mahdollsta. Pkasulku- ja säätöventtlen pultten päähän kannattaa stanssata pultn ptuus tarkast. Tämän merknnän perusteella pystytään seuraavassa huollossa vahtamaan lkaa vruneet pultt. Nyrkksääntö on, että jos pultt on venynyt yl 1 prosentta ptuudestaan, se vahdetaan. Lähteet: Kar Alho ja Maur Kumpulanen n AEL kouluttaa koneenhotaja ja alkonemestareta Koulutukset alkavat Vaasassa ja Helsngssä Varhanen puuttumnen ongelmn vähentää tehokkaast työkyvyttömyyseläkketä Työkyvyttömyyseläkkeellä oleven suomalasten kokonasmäärä on ollut tasasessa laskussa vme vuodet. Työeläkejärjestelmästä ol työkyvyttömyyseläkkeellä koko maassa vme vuoden lopulla yhteensä non henkeä. Suurmpana syynä olvat melenterveyshäröt. Tedot käyvät lm Eläketurvakeskuksen tlastosta. Myös uusen työkyvyttömyyseläkkeelle srtyneden määrä on laskenut. Koko Suomessa työkyvyttömyyseläkkeelle srty vme vuonna non henkeä. Varhanen puuttumnen työkykyongelmn on tehokas keno pdentää työura. Työkyvyttömyyseläkkeden merkttävä lasku on suur votto sekä yhteskunnan, työyhtesöjen että jokasen työkykynsä sälyttäneen ykslön kannalta, sanoo johtajamme Eero Lanka. Suurn syy työkyvyttömyyseläkkesn on melenterveyden häröt 41 prosentta työkyvyttömyyseläkkeellä olevsta. Toseks suurn syy ovat tuk- ja lkuntaelnten saraudet, jota on koko maassa 28 prosentta. Työelämän tukkenevat vaatmukset ja koveneva työtaht vakuttavat työkykyyn ertysest nuoremmlla työntekjöllä. Vanhemmlla työntekjöllä fyyssten oreden merktys on suuremp. Henkstä hyvnvonta tukemalla vodaan merkttäväst vakuttaa työkyvyn ylläpysymseen, Lanka korostaa. Työeläkekuntoutus on monmuotosta Työkyvyttömyyseläkkeden laskun taustalla arvodaan olevan mona er sytä: parantunut työterveyshuollon tomnta, nopeutunut ammatllseen kuntoutukseen ohjaus ja työkykyjohtamsen ylestymnen työpakolla. Työeläkevakuuttajen toteuttama ammatllnen kuntoutus vo olla esmerkks työkokelua omassa ta muussa työpakassa, työhön valmennusta ta koulutusta. Työeläkevakuuttajat tarjoavat asakkalleen myös työkyvyn ylläptämseen tähtäävää tomntaa. Työkyvyn sälymseen kannattaa vakuttaa jo ennen kun ongelma lmaantuu. Nän vähennetään työntekjöden työkyvyttömyysrskä ja ennaltaehkästään joutumsta työkyvyttömyyseläkkeelle. Työhyvnvont parantaa tuottavuutta, vähentää sarauspossaoloja ja lopulta penentää työnantajen kuluja, Lanka korostaa. Ennenakanen työkyvyttömyys käy kallks Samaan akaan työkyvyttömyyseläkkeellä oleven lukumäärän laskun kanssa on työeläkevakuuttajen tarjoama ammatllnen kuntoutus lsääntynyt vomakkaast. Tänä vuonna myöntesen ammatllsen kuntoutuksen päätöksen saaven määrän vo ennustaa edelleen kasvavan, arvo Eero Lanka. Keskeset luvut työkyvyttömyyseläkkestä: Työkyvyttömyyseläkkeellä yhteensä Suomessa asuvaa. Työkyvyttömyyseläkketä maksettn yhteensä 2,16 mljarda euroa. Nden osuus on vajaat 10 % kaksta maksetusta työeläkkestä. Työkyvyttömyyseläkkeelle srty koko maassa henklöä. Ammatllsta kuntoutusta myönnettn non henklölle. (Tedot koskevat vuotta 2014, e ssällä kansaneläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläkkeelle jäänetä.) Vuodenvahteesta vomaan tulleen lanmuutoksen seurauksena kuntoutuspäätös annetaan ana työkyvyttömyyseläkepäätöksen yhteydessä, mkäl hakjalla on okeus ammatllseen kuntoutukseen, mustuttaa Lanka. Tulevan eläkeuudstuksen yhteydessä työkyvyttömyyseläkkeen tasot ovat hukan parantumassa, kun vanhuuseläkekä nousee astettan 63 vuodesta 65 vuoteen. Tämä johtuu stä, että työkyvyttömyyseläkkeen määrään vakuttaa työuran ansoden ohella työkyvyttömyyden alkamsen ja vanhuuseläkeän välnen aka. Työkyvyttömyyseläke on kutenkn ana ykslölle taloudellsest huonomp vahtoehto kun kuntoutumnen ja töhn paluu. Ihmsten ennenakanen työkyvyttömyys on koko työeläkejärjestelmän taloudellsella mttapuulla kallsta. Ammatllnen kuntoutus maksaa tsensä takasn, mkäl kuntoutettavan työura ptenee non kahdella vuodella, Lanka sanoo. Ammatllsen kuntoutuksen läpkäynestä keskmäärn non 65 % palaa työelämään. On kakken työeläkemaksuja maksaven työntekjöden ja työnantajen etu, että työkyvyttömyyseläkkeden määrät saadaan laskemaan ja kuntoutusmäärät nousemaan tulevasuudessa edelleen, Lanka toteaa. Työeläkevakuuttajat julkasevat uuden strategsen tavottestonsa Työeläkekuntoutuksen suuntavvat 2020 vuoden loppuun mennessä. n 8 Voma & Käyttö 2/2016 Voma & Käyttö 2/2016 9

6 Wärtslä to optmse power plant performance n Tmor-Leste Wärtslä, a global leader n complete lfecycle solutons for the marne and energy markets has n November 2015 sgned a fve-year operatons and mantenance (O&M) agreement wth the Specal Admnstratve Regon of Oecusse for the Inur Sakato power plant n the Democratc Republc of Tmor-Leste. The partnershp optmses the power plant's performance and lfecycle. The O&M agreement reduces the plant's operatng costs and mproves fnancal predctablty and rsk management. In addton, Wärtslä wll tran the plant's employees. Wärtslä takes full responsblty for plant operaton and mantenance to ensure safe, effcent and relable avalablty of electrcty. A Wärtslä O&M agreement provdes comprehensve asset management to meet the customer need for operatonal, management and mantenance servces and performance guarantees. The Inur Sakato power plant s one of the frst establshed nfrastructures n Tmor-Leste. The 17.3 MW power plant s the man power source for the entre Oecusse dstrct. The Inur Sakato plant s powered by four Wärtslä 34DF engnes. The dual-fuel Inur Sakato plant wll run on lght fuel ol but may be converted to natural gas later on. Wärtslä's extensve experence and knowledge from power plant operatng and mantenance were the key factors for ths agreement that expands our partnershp. We want to have n-depth knowledge n-house and to mprove our local capablty. Wärtslä s the best partner from whch to learn from, says Lno MNC Correa of Specal Admnstratve Regon of Oecusse. We are excted to deepen the relatonshp wth the Democratc Republc of Tmor-Leste. Wärtslä as an operatons and mantenance partner s able to provde relable supply of electrcty and optmse the performance of the Inur Sakato plant wth mnmum rsks and costs, comments John Sydney, Drector of Wärtslä's Servce Unt Australasa. n Meda contacts: Wärtslä Servce Unt Australasa Servce Unt Drector John Sydney tel SUOMEN KILPAILUKYKY PARANI TAAS: Saksan kustannukset kasvovat yl tuplast nopeammn Suomen hntaklpalukyky paranee oma akojaan - mutta paraneeko se lan htaast? Työvomakustannukset nousvat Suomessa euroaluetta htaammn tosella vuosneljänneksellä, kerto Eurostat. Suomen työvomakustannukset kasvovat van 1,3 prosentta, kun ne euroalueella kasvovat 1,6 prosentta keskmäärn. Saksassa työvomakustannukset kasvovat 3,1 prosentta, el relust yl kaks kertaa Suomen vauhta nopeammn. Myös esmerkks Ruotsssa kustannukset nousvat Suomea nopeammn, 2,1 prosentta. Krekassa, Kyproksella ja Italassa työvomakustannukset laskvat, mutta usemmssa EU-massa ne kasvovat Suomea nopeammn. Hurjmmn työvomakustannukset laukkaavat nyt Itä-Euroopan massa, kärjessä Latva, Romana ja Bulgara. Kyse on pdempään jatkuneesta trendstä. Suomen teollsuuden ykskkötyökustannukset suhteessa Saksan teollsuuteen ovat kahdessa vuodessa enemmän kun puolttuneet, krjott professor Pertt Haaparanta Akateemsessa talousblogssa. Haaparanta arvo, että halltuksen tavottelema tuottavuuslokka on käytännössä jo suurelta osn otettu. n VTT:n kehttämä pkaohjaus lyhentää merkttäväst teollsuusrobotten ohjelmontakaa, mkä mahdollstaa automatsonnn myös kappaletavaran lyhyssä tuotantosarjossa. Innovaato lsää Suomen klpalukykyä valmstusmaana. VTT on kehttänyt kappaletavaran valmstuksessa käytettävn teollsuusrobottehn ohjausjärjestelmän, joka lyhentää ratkasevast robotn asetus- ja ohjelmontakaa. Nyt tehtyjen nnovaatoden ansosta robotn ohjelmont tomntavalmks lasketaan parhammllaan mnuutessa, kun perntesllä ohjelmontmenetelmllä sama on vonut kestää tunnn ta enemmän. Uus ratkasu tehostaa merkttäväst tuotannollsta tomntaa ja avaa uusa tapoja hyödyntää robotta, sanoo VTT:n johtava tutkja Tapo Hekklä. Uudessa ohjausjärjestelmässä anutlaatusta on muun muassa kahden voma-anturn käyttö, kun perntesest voma-antureta on yks ta se puuttuu kokonaan. Voma-anturn tehtävä on tunnstaa työkaluun kohdstuva voma. VTT:n ratkasussa tonen antur on langattomassa ohjaussauvassa, jolla robotta vo ohjata taluttaen. Ohjaussauva ja reaalakasest tomva ohjausjärjestelmä mahdollstavat sen, että hmnen vo toma robotn kanssa samassa työtlassa ja ohjata suoraan robotn lkketä robottn ta taakkaan knntetyllä ohjaussauvalla. Kun hmnen vo ohjata robotta läheltä, helpottuu hmsen ja robotn vuorovakutus. Vuorovakuttenen ratkasu mahdollstaa sen, että hmsen havannontkyky vodaan hyödyntää annetun tehtävän suorttamsessa, sanoo Hekklä. Vuorovakuttesuuden ansosta sekä uusen tehtäven ja jatkuven ratojen opettamnen robotlle että robotn suora ohjaamnen on huomattavast aempaa nopeampaa. Tästä on ertystä hyötyä muun muassa koekappaleden ja yksttäskappaleden valmstuksessa, koska raskaden kappaleden srtely ja jopa kokoonpano tapahtuu joustavast. Perntesessä ratkasussa robotn lkeradan ohjelmont tapahtuu htaast pste kerrallaan, ja robott tekee ennalta määrteltyä tehtävää kaavamasest. Uusen ohjelmen tekemnen ja penetkn vahtelut esmerkks kästeltäven kappaleden pakossa aheuttavat välttömäst vrhetlanteta. Internet-ajan ratkasu VTT:n robott-nnovaato automatso lyhyet tuotantosarjat Robotn nopea ohjelmont sekä hmsen ja robotn vuorovakutus ovat entstä tärkeämpä omnasuuksa teollsen nternetn akakaudella, jollon joustava tuotanto ja lyhyet sarjat ovat oleellsa klpaluaseta yrtykslle. Tällasn vaatmuksn perntenen kova automaato vastaa huonost. Kun asakkaalla on monpuolnen krjo ykslöllsä kappaleta kästeltävänä, vo tehokas osttasautomaato olla klpalukykynen ratkasu, sanoo Hekklä. VTT:n kehttämä robottratkasu lsää osaltaan Suomen mahdollsuuksa valmstusmaana. Ratkasu sop korkeaa osaamsta vaatvn tehtävn, jossa robott hotaa raskaat tehtävät ja hmselle jää ajattelu. Uus ratkasu mahdollstaa myös teollsen nternetn akaan ylestyvät palvelumallt. Robottn ohjelmotavat tedot vodaan tallentaa plvpalveluun, mkä mahdollstaa erlaset analyyst etäpalveluna. Robotn suortuskykyä vodaan seurata myös reaalajassa nternetn kautta. Nyt kehtetty ohjausratkasu vodaan lttää kakkn robottehn, jossa on avon ohjausrajapnta. Tämä koskee käytännössä useta suura robottvalmstaja. VTT odottaa EU:n 7. puteohjelman HEPHESTOS-projektssa kehtetyn ratkasun knnostavan robottvalmstajen lsäks myös robotteja käyttävää teollsuutta sekä järjestelmätomttaja. Lokakuussa päättyneessä kolmvuotsessa HEPHESTOS-projektssa ol yhdeksän tutkmusorgansaatota ja yrtystä kuudesta maasta: Fraunhofer IPK, Easy-Robot ja ME Messsysteme Saksasta, Unversdad Poltechnca de Madrd Espanjasta, G-Robots Unkarsta, Unverstet I Agder Norjasta, Comau Robotcs Italasta sekä Jot Automaton ja VTT Suomesta. n Lsätetoja: Teknologan tutkmuskeskus VTT Oy johtaqva tutkja Tapo Hekklä puh Voma & Käyttö 2/2016 Voma & Käyttö 2/

7 AWOlaser-pullot täytössä uudessa lnjastossa. TOIMISTOJEN LÄMPÖTILAT SOPIVIKSI VTT:N RATKAISULLA Ykslöllnen lämpöolosuhteden säätö lsää tuottavuutta ja säästää energaa Wokoskelle valmstu uus erkosseoskaasujen täyttöasema Mks roteva mes hkolee, kun hento nanen hytsee ssälläkn? Etenkn tomstossa lämpötla on usen säädetty nasta lhakskkaamman mehen lämpöastmuksen mukasest, joten e hme, että nanen palelee. VTT:n kehttämä anutlaatunen IoT-ratkasu säätää huonestojen lämpötlan automaattsest mahdollsmman hanteellseks tlassa olevlle hedän lämpöastmuksensa perusteella. Ratkasu soveltuu ertysest tomstohn, saraalohn, hotellehn ja vanhankotehn, jossa tarvtaan ykslöllsä olosuhteta. Länsmaden hmset vettävät pävässä yl 90 % ssätlossa. Lämpövhtyvyys vakuttaa myös työtehoon huomattavast. Jos kntestön ssälämpötlaa säädetään 1 3 astetta, työn tuottavuus paranee 4 7 %. Ja jos ssäolosuhteet ovat hyvät, kntestön arvo ja käyttöaste vovat vmeakasten selvtysten mukaan nousta 10 %:lla, toteaa johtava tutkja Pekka Tuomaala VTT:ltä. Teknologan tutkmuskeskus VTT käyttää esneden nternetn perustuvassa IoT-ratkasussaan panettuja ja tavanomasa sensoreta, joden teto vodaan srtää panetulla johtmlla rakentessa ptkäkn matkoja tedonsrtoykskköön, joka puolestaan välttää tedot langattomast plvpalveluun. Plvpalvelussa VT- T:n kehttämä hmsen kehonkoostumukseen, vaatetukseen ja aktvsuustasoon perustuva lämpömall, Human Thermal Model (HTM), laskee optmaalset säädöt rakennusautomaatojärjestelmälle. Lämpömalln tarvtsemat, ykslöllsest määrtetyt tunnstustedot syötetään ennalta järjestelmään. Anturt mttaavat säädettävän tlan lämpötlaa, ssälman suhteellsta kosteutta ja hmsen läsnäoloa ja lähettävät nternetn kautta tedon plveen, josta VT- T:n lämpömall laskee huonelämpötlan asetusarvon kntestön rakennusautomaatojärjestelmään ltetylle huonesäätmelle. Tämän perusteella lämmtysjärjestelmä lsää ta vähentää tlan lämmtystä ta jäähdytystä, erkostutkja Kalev Pra selostaa. Erot hmsten välllä vovat olla jopa 5 astetta. Tähän vakuttavat ykslön lhakskkuus, rasvaprosentt, pano, kä, Kemanteollsuuden poneeryrtys Oy Wokosk Ab on avannut uuden erkosseoskaasujen täyttöaseman Mäntyharjun Vokoskelle. Uuden täyttöaseman oma tehokas tuotantoketju mahdollstaa nopeat tomtukset ja räätälödyt ratkasut suoraan asakkaalle. Erkosseoskaasut ovat tärketä monlla alolla - ntä käytetään mm. auton päästöjen mttaamsessa, lääkkeden valmstuksessa ja elntarvkkeden pakkaamsessa. Teknologan kehttymnen yhteskunnassamme asettaa yhä tukkeneva vaatmuksa myös erkosseoskaasulle. Tarvtaan tarkempa seoksa, useammlla komponentella, matalammssa ptosuuksssa ja nopeammn. Wokosken uus erkosseoskaasujen täyttöasema vastaa nähn tarpesn. Anutlaatunen latos Suomessa Wokosken täyttöasema on anoa Suomessa gravmetrsä el massaan perustuva 200 barn kaasuseoksa erssä täyttävä latos. Olemme panostaneet vme vuosna vahvast erkoskaasuhn: Kotmanen erkososaamnen perustuu ptkään kokemukseen, korkeast koulutettuun henklökuntaan ja alan parhaaseen käytäntöön. Kansanvälsen verkoston myötä myös alan asantuntjuus pysyy korkealla, sanoo erkoskaasujen tuotepäällkkö Eero Asp berg. n Lsätetoja: Oy Wokosk Ab tuotepäällkkö erkoskaasut Eero Aspberg puh Lsätetoja: VTT johtava tutkja Pekka Tuomaala puh vaatetus ja aktvsuustla. Jos henklöllä on sama aktvsuustaso ja vaatetus, nn ero esmerkks lhakskkaan mehen ja äkkään vanhuksen välllä on perät 6 astetta. Myös kntestön energakustannukset penenevät Tarpeen mukanen lämpöolosuhteden säätö tos enssjasest hyötyä vhtyvyyden ja työtehon paranemsen kautta, mutta myös energansäästönä, kun talvella lämmtetään ja kesällä jäähdytetään van ntä tloja, jossa on käyttäjä. Taloteknkan osalta huonekohtanen lmanvahtolämmtys on nopea reagomaan haluttuhn muutoksn, mutta lämpötla vodaan säätää ykslöllsen tarpeen perusteella myös jo etukäteen valmks, ennen kun hmnen tulee huoneeseen. n Oulun Energa Oy:n tuotanto hlneutraalks vuoteen 2050 mennessä Oulun Energa Oy tavottelee sähkön- ja lämmöntuotantonsa muuttamsta täysn hlneutraalks vuoteen 2050 mennessä. Tarkotus on, että yhtö hyödyntää tuollon van sellasa tuotantomenetelmä ja energalähtetä, joden käyttö e lsää hldoksdn määrää lmakehässä. Hlneutraalsuus koskee Oulun Energan kokonaan ja osttan omstamaa energantuotantoa. Ilmaston-muutoksen torjunnan kannalta tärkeä hlneutraalsuus on keskesellä sjalla yhtön uudessa strategassa. Tomtusjohtaja Juhan Järvelä sanoo lnjauksen tarkottavan, että Oulun Energa tukeutuu tulevasuudessa enssjasest uusutuvn energalähtesn. Vähennämme hldoksdpäästöjämme käyttämällä tuotannossamme esmerkks puuta ja muta bopolttoaneta sekä aurnkoa, vettä, tuulta, geotermstä lämpöä ja jätettä. Myös ydnvoma on jatkossa pen osa tätä kokonasuutta, hän kertoo. Puun hyödyntämsestä polttoaneena tosn syntyy hldoksdpäästöjä, mutta ne kompensotuvat, koska kasvaessaan puut stovat hldoksda. Bomassa lasketaan nän nollapäästöseks. Tähän lttyen Oulun Energa on jo muutaman vuoden ajan tuottanut metsen kasvua khdyttävää botuhkalannotetta ja edstänyt nän hlen sdontaa. Uusa mahdollsuuksa Tomtusjohtaja Järvelä kuvalee kaken nykypävän suuren lketomnnan olleen joskus pentä. Samalla tavalla hän uskoo hlneutraalsuuteen pyrkmsen luovan Oulun Energalle uusa lketomntamahdollsuuksa. Usen kehtyksen kärjessä olevat yrtykset pystyvät löytämään uudenlasa tomntamalleja ja tuomaan ensmmäsnä markknolle klpalukykysä palvelukokonasuuksa, hän mustuttaa. Esmerkknä tästä Järvelä ottaa eslle aurnkopaneelt. Yrtyksemme ol Suomessa ensmmästen joukossa muutama vuos stten, kun alotmme aurnkopaneel-lketomnnan. Tällä hetkellä Oulun Energan suunnttelemlla ja toteuttamlla aurnkovomalolla on jo vdenneksen markknaosuus Suomen vuotusesta aurnkopaneelmyynnstä, hän toteaa. Hlneutraalsuuteen Oulun Energa etenee astettan ja todennettavalla tavalla. Tänä vuonna yhtön käyttämstä energalähtestä hlneutraaleja on vajaa 50 prosentta. Tavotteena on, että vuonna 2050 sen tuotanto e lsää lmakehän hldoksda lankaan. Tomtusjohtaja Järvelä korostaa, että teknologa kehttyy kovaa vauhta ja tämä vo auttaa tavotteeseen pääsyä. On mahdotonta tetää, mllasa ratkasuja on käytettävssä kymmenen vuosen kuluttua. Esmerkks hldoksdn talteen ottoon ja varastomseen vo tulla tarjolle teknsest ja kaupallsest tomva ratkasu, hän toteaa. Turvetta tarvtaan ptkään Pyrkmys hlneutraalsuuteen edellyttää Juhan Järvelän mukaan Oulun Energalta turpeen hyödyntämstä energantuotannossa velä ptkään. Kotmasen turpeen käytöllä pystytään ylläptämään elntärkeä huolto-varmuus ja takaamaan turvallnen akataulu uusutuven ja muden energalähteden käytön kehttämselle sekä astettaselle lsäämselle. Turpeen hyödyntämnen on tärkeää myös maaseutualueden talouden ja työllsyyden kannalta. Myös turvetuotannon osalla menetelmät ovat kehttyneet ja kehttyvät jatkuvast ympärstöä vähemmän kuormttavaan suuntaan. Nykyakasen turvetuotannon kuormtus maamme vesstöhn on alle prosentn luokkaa kokonaskuormtuksesta. Tarvtsemme velä yhden nn sanotun uuden suokerran korvaamaan nykyset turvetuotantoalueemme. Sks kapaamme yhteskunnalta järkevä päätöksä lupahakemuksmme. Turve on melle tärkeä energalähde lähvuoskymmenen ajan. Turpeen energakäytön jälkeen kesktymme postuvlla turvesolla muun muassa bomassan tuotantoon ja hlen stomsta edstävn tomenptesn. Stä pats turpeelle saattaa löytyä monenlasta muuta hyötykäyttöä. Pohjos-Pohjanmaan pnta-alasta suo- ja turvemaata on yl 50 prosentta el turve e varmast lopu ekä luonnontlaset rmpsuot katoa jatkossakaan, huomauttaa Järvelä. Hlneutraaln yhteskunnan saavuttamnen vuoteen 2050 mennessä on Suomessa ja Euroopassa noussut yhä vahvemmn lmastuks tavotteeks. Suomessa tavote on arvotu haastavaks, mutta mahdollseks. Tämä edellyttää kutenkn merkttävä tomenptetä yhteskunnan er osapuollta. Ertysen suura vaatmuksa hlneutraalsuus asettaa energa-alalle. EU:ssa hlneutraalsuus Lsätetoja: tavote on asetettu vuodelle Oulun Energa haluaa Oulun Energa Oy olla edelläkävjä tässäkn asassa ja nähdä tlanteen okeana tomtusjohtaja Juhan Järvelä lketomntamahdollsuutena puh tulevasuudessa, summaa tomtusjohtaja Juhan Järvelä. n 12 Voma & Käyttö 2/2016 Voma & Käyttö 2/

8 Korkealla, korkealla lähestyn mustaa ovea panaaksen hopeanvärstä ovenhahvaa alas. Se e ole mkään tavallnen talonov. Mtään e tapahdu kun yrtän avata stä. Ovenkahva e lku. Ov pysyy knn. Yrtän nyt tostamseen käyttää enemmän vomaa, mutta yhtä hekolla menestyksellä. Kolmannen kerran otan kahvasta knn ja panan vomalla ovenkahvaa alas. Panava ov jonka ssä- ja ulkopnnat ovat päällystetty ruostumattomalla teräspellllä, ja oven ssäpuol on erstetty klottan lyjyllä, paskaa mnut nopeast takasn käytävään kun ov avautuu lmanpaneesta. Vastomasest perännyn taaksepän, mutta astun stten päättäväsest kumarassa kynnyksen yl. Kun tulen ssäpuolelle, suljen oven vommakkaast. PANG! Lämpörntama, joka osuu mnua kasvohn, ylpaneella, tuoksuu höyrylle ja saa mnut kourstuksenomasest ptämään kovast knn pakasta jossa seson. Katson alas, hämärässa valastuksessa, kuluun ja näen pentä lkettä syvällä alapuolellan. Stten alotan htaast ja varovasest lkkkua alaspän Aukasen varustamon ulko-oven ja kävelen nopeast kolme kerrosta portata ylös. Astun ssään konttorn mssä kohtaan kesk-käsen nasen vahvast punaslla huullla maalattuna. Hän stuu penen lassenän takana ja hoo punasa kynsään. Hengtän raskaast ja kerron asan. Odottakaa täällä kahvhuoneessa. Kerron henklöstöpäällkölle että hänelle on veras. Mten olkaan nmenne? Vstosta mnuutta myöhemmn henklöstöpäällkön ov avautuu selkosen selälleen ja ovensuussa, edessän, sesoo mes jättjalkojensa päällä. Han sanoo mahtpontsella äänellä, kädet rstssä rnnalla: Tule ssälle, ja stu alas. E, en halua nähdä papereta olen jo tarkastanut snua, se rttää. Text: Kaj Karrento Karmvat JÄNNITYKSEN TUNNIT Koska vot alottaa työt? Huomenna, vastaan. Hyvä, matkusta kotn. Sotan ja lmotan koska ajankohta on lähellä, älä matkusta kauas kodstas. Ne olvat vmeset sanat mnulle. Hän pamauttaa oven knn samanakasest kun hänen puhelmensa so. Neljä vkkoa myöhemmn so puheln, henklöstöpäällkkö on tosessa päässä. Hän sanoo lyhyest: Nyt mnulla on snulle köl. Turbntankker Dagmar Salén. Vkon kuluttua matkustat SAS:n koneella Arlandasta Bostonn ja jatkat seltä Porltand Mann USA:n tärannkolle. Matkatavarota saat ottaa koneeseen neljäkymmentä kloa. Sähköttäjä ja tonen perämes ovat myöskn samassa koneessa. Varustamon edustaja on tetä vastassa Bostonn lentokentällä. Lppu tulee snulle postssa tällä vkolla. Lähetän snulle tuuraajan setsemän kuukauden kuluttua. Onko tämä täysn selvä snulle? Mukavaa matka ja älä unohda ottaa lähtöpävän sanomalehtä mukaas. Istun lnjautossa matkalla lentokentälle ja astun parn tunnn kuluttua DC-8 koneeseen matkalla Bostonn Köpenhamnan kautta. Lentäjen kkunoden alapuolella sesoo Harald Vkng mustlla krjamlla. Olen korkealla Atlantn yläpuolella yhdessä kahden tulevan mehstöjäsenen kanssa, jota en tunnsta, saatkka stten tunne. Ihmeellstä tosaan. Ehdn matkan akana ajatella paljon. Onko tämä stä mtä haluan? Levottomuuden tunne tunkeutuu hpen mnuun. Mnkänlanen on lava ja mnkänlaset ovat työtovern uudessa työpakassan? Monta ajatusta pyör sllä hetkellä päässän. Vastauksa mnulla e velä ole, ne tulevat myöhemmn. Bostonn kaupunk lähestyy ja mer alapuolellamme muuttuu nopeast lentokentäks Logan Arport. Ptkään odotan matkalaukkujan. Ne evät tule. En ole sunkaan anoa matkustaja, joka on tullut SK-1618 lennolla Köpenhamnasta, joka e ole saannut matkatavarotaan. Ehkä Dagmar Salénn sähköttäjä ja perämes myöskn odottavat, nn kun kymmenkunta muutakn matkustajaa? Termnaaln tosessa päässä sesoo kaks mestä, keskustellen. He ovat ruotsalasen näkösä. Kävelen termnaaln halk ja kysyn jos he mahdollsest ovat matkalla Portlandn ja Dagmar Salénn? Kyllä ovat. Tuntuu paremmalta ette enää tarvtse matkustaa yksn. Saamme matkalaukkumme vasta myöhään ja yövymme Boston Hotel Hltonssa. Seuraavana pävänä matka jatkuu Portlandn ja tankklava T/T Dagmar Salénn. Portlandn öljysatamassa tujotan tulevaa työpakkaan jossa on tarkotus työskennellä setsemän kuukautta konehuoneessa. Lava on hmeellsen näkönen. Levottomuus hp taas meleen. En musta mtä ajattelen? Tankklava on melken tyhjä ja oudon näkönen laturssa. Keula osottaa melken tavasta koht ja on korkea kun setsenkerroksnen talo; peräpää, hytteneen, paljon alempana. Seltä täältä, lavan rungosta, on maal possa ja tlalla on ruosteläkkä. Mnua jännttää kun suurella vavalla raahaan matkatavarotan jyrkkä portata ptkn ylös kannelle. Käten hkoavat, ehkä vapsenkn. Ptkö mnun tosaan matkustaa nän kaus? Pään on nyt täynnä erlasa ajatuksa ja ajattelen edelleen: Elämä on täynnä vahtoehtoja: Jos sanon kyllä jolleklle, nn sanon samanakasest toselle, e. Kot-kävää mnulle e ole mutta epävarmuuden tunne saa sjaa ajatuksssan. Kunka kuluu setsemän kuukautta tämän suuruusluokan lavassa? Olenko ajatellut väärn jossan matkan varrella? En ole, uskottelen tsellen, erttän määrätetosest. Uran e ole takanan vaan edessän. Vastaukset ajatuksllen ovat kaukana horsontn takana. Nden kanssa e ole krrettä, jonan pävänä ne tulevat. Sähköttäjä, perämes ja mnä saamme hyttmme päällystökannelta. Mnä lavan vasemmalta puolelta mssä konemesten revrt ovat vanhan tradton mukaan. Ne mehstön jäsenet, jota olemme tulleet tuuraamaan, ovat jo matkustaneet kotn. Ovelle koputetaan ja konepäällkkö, el sff, astuu hyttn. Hän on konehuoneessa pomo ja hänellä on äärmmänen vastuu lavan teknkasta, yötä pävää. Hän on sokokonen ja kovaäännen mes. Hän omaa raskaan ääneen ekä hänen tarvtse tostaa käskyjään. Hänen sokokoset kätensä mustuttavat mnua anopsta, joka suurella puulapolla ottaa vastapastetut pullat ta levät uunsta. Sffn nm on Wlson. Tervetuloa lavaan, hän sanoo. Ensmmäseks te vastasaapuneet menette lavan päällkön luo ja allekrjotatte palvelussopmuksen mnkä jälkeen kuulutte lavan henklökuntaan. Passnne otatte myös mukaanne. Yrtän kävellä rennost, yks kans ylemmäks, päällkön hyttn. Se mustuttaa kooltaan enemmän huonestoa; olohuone, makuuhytt, wc ja kylpyamme. Palvelussopmuksen allekrjotettuamme hän kysyy sasko olla tervetulasryyppy? Kakk nyökkäävät. Lähtö on kello ykstosta lahtea koht käskyä odottamaan, Persanlahtea, hän selventää. Ktos, tässä kakk tällä erää. Tovon että tulette vhtymään lavallamme, se on hyvn erkonen, sen tulette kyllä huomaamaan. Yks asa velä: olutta ja väkevämpä juoma hanktte omalla vastuulla, tax free on auk joka lauanta. Kun yhdessä postumme päällkön hytstä, Wlson sanoo mnulle: Kun olet purkanut matkalaukkus ssällön ja saanut työpukus ylle, nn menet alas kellarn esttäytymään vehkelle. Stä käskyä e vo ymmärtää väärn. Olen matkalla kellarn esttäytymään vehkelle ja olen tunkeutunut konehuoneen ylätasolla olevan raskaan teräsoven kautta joka on melken lavan korkeammassa kerroksessa. Ulkolämpötla on kolmekymmentä celcus-astetta, konehuoneessa kaksnkertanen. Lkun varovast alaspän ja pdän tukevast knn katesta. Ne ovat nn lämpmät, että ntä koskettaessa melken poltan sormen ja jos mnulla ols ollut lppalakk se ols lmanpaneen vakutuksesta lentänyt päästän kun leja. Vahvat puhaltmet kehttävät ylpanetta konehuoneessa. Kaks korkeaa Foster Wheeler höyrykattlaa saavat myös korkeaylpanelmaa. Samanakasest nhn panetaan raskasöljy-polttoanetta metrnptuslla suuttmlla, jotta veden työlämpötla saadaan tavotetuks. Vedestä tulee ylkuumentunutta höyryä ja kaasua pääkoneturbnlle sekä turbnsähkögeneraattorelle, jotka kehttävät tarvttavan sähkövoman. Joku testä varmast on kuullut puhuttavan valvontahuoneesta lavan konehuoneessa. Valvontahuone on äänerstetty ja lmastotu tla, josta lavan lattestot vo hallta pankkeden ta säätövpujen kautta. Snne on sjotetu myös hätä- ja hälytyskeskus. Dagmar Salénssa e ole valvontahuonetta,joten olen tullut aka lämpmään työpakkaan. Neljä tunta työtä, kahdeksan vapaata, neljä tunta työta, kahdeksan vapaata. Tämä on mnun työrytmn seuraavat setsemän kuukautta kahden muun vahtkonemestarn kanssa. Työvaatteta vahdan kaks kertaa vuorokaudessa ja ruokalun yhteydessä nelen suolatabletteja. Ntä on messn ruokapöydällä muden mausteden kanssa. Työpakalle mennessän ja seltä postuessan von käyttää hssä, mutta von myös kävellä kakk setsemän kerrosta. Useast teen nn, koska jos tapahtuu sähkökatkos, black out, on mlte setämätöntä stua pmeässä ja kuumassa hssssä, mssä on vakeaa hengttää, kun konehuoneen kakk puhaltmet ovat pysähtyneet. Nn, melken kakk lavassa pysähtyy pats hätadesel, joka sllon käynnstyy. Se on sjotettu mahdollsmman korkealle lavassa savuppun ssätlossa. Konehuoneessa on sllon aavemasen hljasta ja sellä on raskas hengttää. Lastaamme crude ola, raakaöljyä, Persanlahdella. Lasta vo kuljettaa ja purkaa monessa malman maanosassa, usen Euroopassa ta USA:ssa, mutta myös Australassa. Jos purjehdmme tme charterlla, määrättyä rettä määrätyssä ajanjaksossa, vomme lastata ja purkaa öljyä esmerkks retllä Persanlaht Japan, vuoden. Nyt lastaamme Kharg Islandssa, Iranssa, ja last puretaan jossan Euroopassa. Messssä on tänään ruokalun akana vlkasta keskustelua. Lavan päällkkö lmottaa että last kuljetetaan Göteborgn, Ruotsn. Sellä Dagmar Salén e ole ollut sen jälkeen kun se rakennettn Malmöön Kockumn lavatelakalla. Kahdentosta tunnn lastaus on pättynyt ja kakk lasttankt ovat täynnä raakaöljyä. Mermatka Ruotsn alkaa ja sen on suunnteltu, normaalessa sääolosuhtessa, kestävän neljä vkkoa. Göteborgssa öljylastn purkaus alotetaan välttömäst. Kaklla mehstön jäsenllä on määrätyt työtehtävät. Jokanen tekee omansa ja työnjohtaja, ta esmes jolla on johtava asema, määrää. Vahtkonemestaren työrutnt ovat ennestään tuttuja, he hotavat että last pumpataan mahdollsmman tehokkaast turbnkäyttösllä lastöljypumpulla mahn. Perämehet ja kansmehstö vahtavat öljytankkeja kannella. Göteborgssa katsastetaan myös er koneston osat, kahden vuorokauden akana, jonka öljylastn purkamnen kestää. Katsastuksen tekee Lloyd s Regster yhtestyössä lavan konepäällkön ja varustamon teknllsen osaston henklökunnan kannssa. Kaks mestä Lloydsta, Lontoosta, saapuu Göteborgn ja konepäällkkö Wlson on sen taka erttän varattu. Katsastuksen jälkeen papert allekrjotetaan, mtä on katsastettu. Lemat ja pävämäärä vahvstavat ja päättävät proseduurn. Hän joka on vapaavuorossa vo käydä massa ja rentoutua, ta tässä tapauksessa kun lava on Ruotsssa, ehkä tavata perhettä ta ystävä. Ylhäällä, mahnnoususllalla, on suurn krjamn ja numeron lähtöpävämäära ja aka. Sllä, joka mahdollsest myöhästyy lähdöstä, e ole helppoa. Kun öljytankt on tyhjennetty, panolastvettä pumpataan tankkehn jotta potkur saadaan vedenpnnan alle ja lava saadaan vakaaks merellä, nn että se e värse. Kun lava on merellä se värsee, vakka on panolastssa, lman panolasta se värsee rkk. Tankklava Dagmar Salén kyntää merta Atlantlla koht Persanlahtea. Tämä matka kestää arvolta neljä vkkoa. Sesot keulassa ja knnttät katsees merelle, kuuntelet laneden kohnaa. Katsot kästtämätöntä määrää vettä, jota lava työntää edellään ja puskee svulle päästäkseen eteenpän merellä. Se on hukea tunne ja elämys, joka vahvstuu ent- 14 Voma & Käyttö 2/2016 Voma & Käyttö 2/

Kuluttajahintojen muutokset

Kuluttajahintojen muutokset Kuluttajahntojen muutokset Samu Kurr, ekonomst, rahapoltkka- ja tutkmusosasto Tutkmuksen tausta ja tavotteet Tavaroden ja palveluden hnnat evät muutu jatkuvast, vaan ovat ana jossan määrn jäykkä lyhyellä

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN KILPAILUKYKY VAATII OSAAVAT TEKIJÄNSÄ. Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry

TULEVAISUUDEN KILPAILUKYKY VAATII OSAAVAT TEKIJÄNSÄ. Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry TULEVAISUUDEN KILPAILUKYKY VAATII OSAAVAT TEKIJÄNSÄ Suomen Ammattn Opskeleven Ltto - SAKKI ry AMMATILLINEN KOULUTUS MUUTOKSEN KOURISSA Suomalasen ammatllsen koulutuksen vahvuus on sen laaja-alasuudessa

Lisätiedot

Yrityksellä on oikeus käyttää liketoimintaansa kunnan kanssa määriteltyä Hallan Saunan piha-aluetta.

Yrityksellä on oikeus käyttää liketoimintaansa kunnan kanssa määriteltyä Hallan Saunan piha-aluetta. VUOKRSOPMUS 1.1 Sopjapuolet Hyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskute 1, 89400 HYRYNSALM Hallan Sauna Oy (y-tunnus: 18765087) CO Tl-Tekno Oulu Oy Kauppurnkatu 12, 90100 OULU 1.2 Sopmuksen kohde Hallan

Lisätiedot

AMMATTIMAISTA KIINTEISTÖPALVELUA JO 50 VUODEN AJAN

AMMATTIMAISTA KIINTEISTÖPALVELUA JO 50 VUODEN AJAN AMMATTIMAISTA KIINTEISTÖPALVELUA JO 50 VUODEN AJAN VUO-KIINTEISTÖPALVELUT 50 VUOTTA Vuosaarelaset asunto-osakeyhtöt perustvat vuonna 1965 Vuosaaren Isännötsjätomsto Oy:n, joka tuott omstajlleen kohtuuhntasa

Lisätiedot

Aamukatsaus 13.02.2002

Aamukatsaus 13.02.2002 Indekst & korot New Yorkn päätöskursst, euroa Muutos-% Päätös Muutos-% Helsnk New York (NY/Hel) Dow Jones 9863.7-0.21% Noka 26.21 26.05-0.6% S&P 500 1107.5-0.40% Sonera 5.05 4.99-1.1% Nasdaq 1834.2-0.67%

Lisätiedot

Hyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskutie 1, 89400 HYRYNSALMI. Kohde sijaitsee Hallan Sauna- nimisessä kiinteistössä.

Hyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskutie 1, 89400 HYRYNSALMI. Kohde sijaitsee Hallan Sauna- nimisessä kiinteistössä. VUOKRASOPIMUS 1.1 Sopjapuolet Hyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskute 1, 89400 HYRYNSALMI Hallan Sauna Oy (y-tunnus: 18765087) CIO Tl- Tekno Oulu Oy Kauppurnkatu 12, 90100 OULU 1.2 Sopmuksen kohde

Lisätiedot

SUOMI LATAAMINEN LAITEPARI NÄYTTÖTILAT PUHELUT ILMOITUKSET AKTIVITEETTI UNITILA TAVOITTEET MUISTUTUKSET ÄÄNIKOMENNOT MUSIIKKI ETÄISYYSHÄLYTYS

SUOMI LATAAMINEN LAITEPARI NÄYTTÖTILAT PUHELUT ILMOITUKSET AKTIVITEETTI UNITILA TAVOITTEET MUISTUTUKSET ÄÄNIKOMENNOT MUSIIKKI ETÄISYYSHÄLYTYS SUOMI LATAAMINEN LAITEPARI NÄYTTÖTILAT PUHELUT ILMOITUKSET AKTIVITEETTI 06 07 11 12 13 14 UNITILA TAVOITTEET MUISTUTUKSET ÄÄNIKOMENNOT MUSIIKKI ETÄISYYSHÄLYTYS 15 16 17 18 19 19 YLEISKUVAUS VASEN panke

Lisätiedot

Norjanmeri Norska havet. Suomi i Finland. Ruotsi Sverige. Norja Norge. Tanska Danmark. Itämeri Österjön. Liettua Litauen VENÄJÄ RYSSLAND.

Norjanmeri Norska havet. Suomi i Finland. Ruotsi Sverige. Norja Norge. Tanska Danmark. Itämeri Österjön. Liettua Litauen VENÄJÄ RYSSLAND. Barentsnmer Barents hav Islant Island Norjanmer Norska havet Euroopan unonn jäsenmaat ja lttymsvuodet Europeska unonens medlemsstater och anslutnngsår Atlantt Atlanten Portugal Portugal 1986 Espanja Spanen

Lisätiedot

TYÖVÄENARKISTO SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTISEN PUOLUEEN PUOLUENEUVOSTON PÖYTÄKIRJA

TYÖVÄENARKISTO SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTISEN PUOLUEEN PUOLUENEUVOSTON PÖYTÄKIRJA TYÖVÄENARKSTO SUOMEN SOSALDEMOKRAATTSEN PUOLUEEN PUOLUENEUVOSTON PÖYTÄKRJA ) _ V 1973 RULLA 455 KUVANNUT r > ' V t K MONKKO OY 1994 a - ) - ;! kuljetus tämän seurauksena taas vähenee sekä rautateden pakallslkenteen

Lisätiedot

FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARISAATIO

FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARISAATIO FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARSAATO Työssä tutktaan valoaallon tulotason suuntasen ja stä vastaan kohtsuoran komponentn hejastumsta lasn pnnasta. Havannosta lasketaan Brewstern lan perusteella lasn tatekerron

Lisätiedot

asettamia ehtoja veroluonteisesta suhdannetasausjärjestelmästä. komitean mietintöön. Esityksessä on muutama ratkaisevan heikko kohta.

asettamia ehtoja veroluonteisesta suhdannetasausjärjestelmästä. komitean mietintöön. Esityksessä on muutama ratkaisevan heikko kohta. -112- asettama ehtoja veroluontesesta suhdannetasausjärjestelmästä. Estetty hntasäännöstelyjärjestelmä perustuu nk. Wahlroosn komtean metntöön. Estyksessä on muutama ratkasevan hekko kohta. 15 :ssä todetaan:

Lisätiedot

COULOMBIN VOIMA JA SÄHKÖKENTTÄ, PISTEVARAUKSET, JATKUVAT VARAUSJAKAUMAT

COULOMBIN VOIMA JA SÄHKÖKENTTÄ, PISTEVARAUKSET, JATKUVAT VARAUSJAKAUMAT COUOMBIN VOIMA JA SÄHKÖKENTTÄ, PISTEVARAUKSET, JATKUVAT VARAUSJAKAUMAT SISÄTÖ: Coulombn voma Sähkökenttä Coulombn voman a sähkökentän laskemnen pstevaaukslle Jatkuvan vaauksen palottelemnen pstevaauksks

Lisätiedot

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt FYSP103 / 1 KAASUTUTKIMUS Työn tavotteta havannollstaa deaalkaasun tlanyhtälöä oppa, mten lman kosteus vakuttaa havattavn lmöhn ja mttaustuloksn kerrata mttauspöytäkrjan ja työselostuksen laatmsta Luento-

Lisätiedot

KOKONAISRATKAISUT YHDESTÄ PAIKASTA

KOKONAISRATKAISUT YHDESTÄ PAIKASTA KOKONAISRATKAISUT YHDESTÄ PAIKASTA Monpuolset järjestelmät varastontn ja tuotantoon TUOTELUETTELO 2009 Kappale D Varasto- ja hyllystövältasot vältasot optmaalsta tlankäyttöä varten SSI SCHÄFER: n varasto-

Lisätiedot

in 2/2012 6-7 4-5 8-9 InHelp palvelee aina kun apu on tarpeen INMICSIN ASIAKASLEHTI

in 2/2012 6-7 4-5 8-9 InHelp palvelee aina kun apu on tarpeen INMICSIN ASIAKASLEHTI n 2/2012 fo INMICSIN ASIAKASLEHTI 6-7 Dgtova kynä ja Joun Mutka: DgProfITn sovellukset pyörvät Inmcsn konesalssa. 4-5 HL-Rakentajen työmalle on vedettävä verkko 8-9 InHelp palvelee ana kun apu on tarpeen

Lisätiedot

Fysiikkaa työssä. fysiikan opiskelu yhteistyössä yritysten kanssa

Fysiikkaa työssä. fysiikan opiskelu yhteistyössä yritysten kanssa Fyskkaa työssä yskan opskelu yhtestyössä yrtysten kanssa Fyskkaa työssä yskan opskelu yhtestyössä yrtysten kanssa Annka Ampuja Suv Vanhatalo Hannele Levävaara 1 Käytännön kytkentöjä yskan opskeluun...

Lisätiedot

Jaksolliset ja toistuvat suoritukset

Jaksolliset ja toistuvat suoritukset Jaksollset ja tostuvat suortukset Korkojakson välen tostuva suortuksa kutsutaan jaksollsks suortuksks. Tarkastelemme tässä myös ylesempä tlanteta jossa samansuurunen talletus tehdään tasavälen mutta e

Lisätiedot

Saatteeksi. Vantaalla vuoden 2000 syyskuussa. Hannu Kyttälä Tietopalvelupäällikkö

Saatteeksi. Vantaalla vuoden 2000 syyskuussa. Hannu Kyttälä Tietopalvelupäällikkö Saatteeks Tomtlojen rakentamsta seurattn velä vme vuoskymmenen lopulla säännöllsest vähntään kerran vuodessa tehtävllä raportella. Monsta tosstaan rppumattomsta ja rppuvsta systä johtuen raportont loppu

Lisätiedot

Epätäydelliset sopimukset

Epätäydelliset sopimukset Eätäydellset somukset Matt Rantanen 15.4.008 ysteemanalyysn Laboratoro Teknllnen korkeakoulu Estelmä 16 Matt Rantanen Otmonton semnaar - Kevät 008 Estelmän ssältö Eätäydellset somukset ja omstusokeus alanén

Lisätiedot

Tietoa työnantajille 2010

Tietoa työnantajille 2010 Tetoa työnantajlle 2010 Ssältö Alkusanat 5 Sanasto 6 Maahanmuuttajan kotouttamnen 8 Faktat 9 Oleskeluluvat 10 Akusten maahanmuuttajen koulutusmahdollsuudet Kanuussa 11 Maahanmuuttaja työntekjänä 12 Maahanmuuttajen

Lisätiedot

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt FYSP103 / 1 KAASUTUTKIUS Työn tavotteta havannollstaa deaalkaasun tlanyhtälöä oa, mten lman kosteus vakuttaa havattavn lmöhn ja mttaustuloksn kerrata mttausöytäkrjan ja työselostuksen laatmsta Luento-

Lisätiedot

SUOMEN MATKAILIJAYHDISTYS MATKAILUMAJAT TALVELLA

SUOMEN MATKAILIJAYHDISTYS MATKAILUMAJAT TALVELLA SUOMEN MATKAILIJAYHDISTYS MATKAILUMAJAT TALVELLA 1938 HIIHTOKURSSIT JA -NEUVONTA. HIIHDON OPETUSTA järjestetään Suomen Matkaljayhdstyksen tomesta Koln, Inarn ja Pallastunturn matkalumajolla sekä Pohjanhovssa

Lisätiedot

VERKKO-OPPIMATERIAALIN LAATUKRITEERIT

VERKKO-OPPIMATERIAALIN LAATUKRITEERIT VERKKO-OPPIMATERIAALIN LAATUKRITEERIT Työryhmän raportt 16.12.2005 Monste 1/2006 Opetushalltus ja tekjät Tm Eja Högman ISBN 952-13-2718-9 (nd.) ISBN 952-13-2719-7 ISSN 1237-6590 Edta Prma Oy, Helsnk 2006

Lisätiedot

TUTKIMUKSEN VAIKUTTAVUUDEN MITTAAMINEN MAANMITTAUSTIETEISSÄ. Juha Hyyppä, Anna Salonen

TUTKIMUKSEN VAIKUTTAVUUDEN MITTAAMINEN MAANMITTAUSTIETEISSÄ. Juha Hyyppä, Anna Salonen The Photogrammetrc Journal of Fnland, Vol. 22, No. 3, 2011 TUTKIMUKSEN VAIKUTTAVUUDEN MITTAAMINEN MAANMITTAUSTIETEISSÄ Juha Hyyppä, Anna Salonen Geodeettnen latos, Kaukokartotuksen ja fotogrammetran osasto

Lisätiedot

JOHDANNAISTEN KÄYTTÖ JOUKKOVELKAKIRJALAINASALKUN RISKIENHALLINNASSA: empiirinen tutkimus kotimaisista pitkän koron rahastoista vuosilta 2001 2005.

JOHDANNAISTEN KÄYTTÖ JOUKKOVELKAKIRJALAINASALKUN RISKIENHALLINNASSA: empiirinen tutkimus kotimaisista pitkän koron rahastoista vuosilta 2001 2005. TAMPEREEN YLIOPISTO Talousteteden latos JOHDANNAISTEN KÄYTTÖ JOUKKOVELKAKIRJALAINASALKUN RISKIENHALLINNASSA: emprnen tutkmus kotmassta ptkän koron rahastosta vuoslta 2001 2005. Kansantaloustede Pro gradu

Lisätiedot

Uuden eläkelaitoslain vaikutus allokaatiovalintaan

Uuden eläkelaitoslain vaikutus allokaatiovalintaan TEKNILLINEN KORKEAKOULU Systeemanalyysn laboratoro Mat-2.108 Sovelletun matematkan erkostyö Uuden eläkelatoslan vakutus allokaatovalntaan Tmo Salmnen 58100V Espoo, 14. Toukokuuta 2007 Ssällysluettelo Johdanto...

Lisätiedot

AquaPro 3-10 11-18 19-26 27-34. Bedienungsanleitung Operating instructions Gebruiksaanwijzing Käyttöohje FIN. 046.01.00 Rev.0607

AquaPro 3-10 11-18 19-26 27-34. Bedienungsanleitung Operating instructions Gebruiksaanwijzing Käyttöohje FIN. 046.01.00 Rev.0607 046.01.00 Rev.0607 D GB NL FIN Bedenungsanletung Operatng nstructons Gebruksaanwjzng Käyttöohje 3-10 11-18 19-26 27-34 120 Automaattnen pyörvä laser kallstustomnnolla: Itsetasaus vaakasuorassa tasossa

Lisätiedot

Jaetut resurssit. Tosiaikajärjestelmät Luento 5: Resurssien hallinta ja prioriteetit. Mitä voi mennä pieleen? Resurssikilpailu ja estyminen

Jaetut resurssit. Tosiaikajärjestelmät Luento 5: Resurssien hallinta ja prioriteetit. Mitä voi mennä pieleen? Resurssikilpailu ja estyminen Tosakajärjestelmät Luento : Resurssen hallnta ja prorteett Tna Nklander Jaetut resursst Useat tapahtumat jakavat ohjelma-/lattesto-olota, jossa kesknänen possulkemnen on välttämätöntä. Ratkasuja: Ajonakanen

Lisätiedot

r i m i v i = L i = vakio, (2)

r i m i v i = L i = vakio, (2) 4 TÖRMÄYKSET ILMATYYNYPÖYDÄLLÄ 41 Erstetyn systeemn sälymslat Kun kaks kappaletta törmää tosnsa ne vuorovakuttavat keskenään tetyn ajan Vuorovakutuksella tarkotetaan stä että kappaleet vahtavat keskenään

Lisätiedot

Soile Kulmala. Yksikkökohtaiset kalastuskiintiöt Selkämeren silakan kalastuksessa: bioekonominen analyysi

Soile Kulmala. Yksikkökohtaiset kalastuskiintiöt Selkämeren silakan kalastuksessa: bioekonominen analyysi Sole Kulmala Ykskkökohtaset kalastuskntöt Selkämeren slakan kalastuksessa: boekonomnen analyys Helsngn Ylopsto Talousteteen latos Selvtyksä nro 29 Ympärstöekonoma Helsnk 2005 Ssällys 1 Johdanto... 1 1.1

Lisätiedot

ler-modern isaatio * d *r n ax* *neäemw & rffi rffi # Sch ind Schindler {4ssxisä tu\*vmisu a**r3 \mj**nt rei

ler-modern isaatio * d *r n ax* *neäemw & rffi rffi # Sch ind Schindler {4ssxisä tu\*vmisu a**r3 \mj**nt rei ler-modern saato {4ssxsä tu\*vmsu a**r3 \mj**nt Sch nd re * d *r n ax* *neäemw & rff rff # - " Schndler e,}:r:?tr,::.}a:::.?r!=+,t:",:2-:r?:.+rp;,,..*,. 21/:4?:&rä1 1tt''f &t!:/t F:*?: Haluatko hssstäs

Lisätiedot

PPSS. Roolikäyttäytymisanalyysi 28.03.2011. Tämän raportin on tuottanut: MLP Modular Learning Processes Oy Äyritie 8 A FIN 01510 Vantaa info@mlp.

PPSS. Roolikäyttäytymisanalyysi 28.03.2011. Tämän raportin on tuottanut: MLP Modular Learning Processes Oy Äyritie 8 A FIN 01510 Vantaa info@mlp. PP Roolkäyttäytymsanalyys Roolkäyttäytymsanalyys Rool: Krjanptäjä Asema: Laskentapäällkkö Organsaato: Mallyrtys Tekjä: Matt Vrtanen 8.0.0 Tämän raportn on tuottanut: MLP Modular Learnng Processes Oy Äyrte

Lisätiedot

kaksi SYÖPÄÄ Jarmo Hautamäki selätti Uusi tankkauspiste MUNUAISPOTILAILLE Lääkäri venyy VIIKOSSA MONEEN Kinkkinen KILPIRAUHANEN

kaksi SYÖPÄÄ Jarmo Hautamäki selätti Uusi tankkauspiste MUNUAISPOTILAILLE Lääkäri venyy VIIKOSSA MONEEN Kinkkinen KILPIRAUHANEN Saraanhotoprn leht prkanmaalaslle 1/2016 TERVE IRKANMAA Jarmo Hautamäk selätt kaks SYÖÄÄ Uus tankkauspste MUNUAISOTILAILLE Lääkär venyy VIIKOSSA MONEEN Knkknen KILIRAUHANEN 1/2016 TERVE IRKANMAA Saraanhotoprn

Lisätiedot

Asennus- ja käyttöohjeet. Videoterminaali 2600..

Asennus- ja käyttöohjeet. Videoterminaali 2600.. Asennus- ja käyttöohjeet Vdeotermnaal 2600.. Ssällysluettelo Latekuvaus...3 Asennus...4 Lassuojuksen rrottamnen...5 Käyttö...5 Normaal puhekäyttö...6 Kutsun vastaanotto... 6 Puheen suunnan ohjaus... 7

Lisätiedot

voittaa vastustus.. Puolueen kohdallahan on tilanne se, että me tarvitsemme näis

voittaa vastustus.. Puolueen kohdallahan on tilanne se, että me tarvitsemme näis l maassa sllä tavon, että Jälkjättösyys. Joka ntä uhkaa, tu- s tällä tavon torjutuks. Mnä luulen, että mellä on ahetta Jatkaa tällä lnjalla sekä krtkkämme että ehdotusten tekoa snä melessä, että me vomme

Lisätiedot

Valmistelut INSTALLATION INFORMATION

Valmistelut INSTALLATION INFORMATION Valmstelut 1 Pergo-lamnaattlattan mukana tomtetaan kuvallset ohjeet. Alla olevssa tekstessä on seltykset kuvn. Ohjeet on jaettu kolmeen er osa-alueeseen, jotka ovat valmstelu, asennus ja svous. Suosttelemme,

Lisätiedot

Esitä koherentin QAM-ilmaisimen lohkokaavio, ja osoita matemaattisesti, että ilmaisimen lähdöstä saadaan kantataajuiset I- ja Q-signaalit ulos.

Esitä koherentin QAM-ilmaisimen lohkokaavio, ja osoita matemaattisesti, että ilmaisimen lähdöstä saadaan kantataajuiset I- ja Q-signaalit ulos. Sgnaalt ja järjestelmät Laskuharjotukset Svu /9. Ampltudmodulaato (AM) Spektranalysaattorlla mtattn 50 ohmn järjestelmässä ampltudmodulaattorn (AM) lähtöä, jollon havattn 3 mpulssa spektrssä taajuukslla

Lisätiedot

HIFI-KOMPONENTTIJÄRJESTELMÄ

HIFI-KOMPONENTTIJÄRJESTELMÄ HUOMIO: Kauttmes (e tomteta latteen mukana) vovat erota tässä ohjekrjassa estetystä. mall RNV70 HIFI-KOMPONENTTIJÄRJESTELMÄ Huolto ja teknset tedot LUE käyttöohjeet, ennen kun yrtät käyttää latetta. VARMISTA,

Lisätiedot

1. Luvut 1, 10 on laitettu ympyrän kehälle. Osoita, että löytyy kolme vierekkäistä

1. Luvut 1, 10 on laitettu ympyrän kehälle. Osoita, että löytyy kolme vierekkäistä Johdatus dskreettn matematkkaan Harjotus 3, 30.9.2015 1. Luvut 1, 10 on latettu ympyrän kehälle. Osota, että löytyy kolme verekkästä lukua, joden summa on vähntään 17. Ratkasu. Tällasa kolmkkoja on 10

Lisätiedot

ffirls O/n/ O//n& Kukkasielu Anne Kostian: l"t i" meille puutarhuri, ihmisille. y,s' yrittäiä Anne Kostianin, joka ayaa kukkien ia Sielurkukan

ffirls O/n/ O//n& Kukkasielu Anne Kostian: lt i meille puutarhuri, ihmisille. y,s' yrittäiä Anne Kostianin, joka ayaa kukkien ia Sielurkukan Kukkaselu Anne Kostan: r ff,, I O/n/ O//n& Tapasmrne F puutarhur, yrttää Anne Kostann, joka ayaa kukken a Selurkukan * herkkää ssntä. Kukkaselunmellä hmsä auttana Kostan kertoo, mkä on kukken henknen l"t

Lisätiedot

1. YLEISKATSAUS MYYNTIPAKKAUKSEN SISÄLTÖ. ZeFit USB -latausklipsi Käyttöohje. Painike

1. YLEISKATSAUS MYYNTIPAKKAUKSEN SISÄLTÖ. ZeFit USB -latausklipsi Käyttöohje. Painike Suom USER GUIDE YLEISKATSAUS LATAAMINEN KIINNITTÄMINEN KÄYTÖN ALOITTAMINEN TIETOJEN SYNKRONOINTI NÄYTTÖTILAT AKTIIVISUUSMITTARI UNITILA TAVOITTEET MUISTUTUKSET TEKNISET TIEDOT 6 8 10 12 16 18 20 21 22

Lisätiedot

Tammikuu 2016. Piispa Björn Vikström: Epävarmassa maailmassa tarvitaan toivoa Sivut 8 10. siltalehti.fi

Tammikuu 2016. Piispa Björn Vikström: Epävarmassa maailmassa tarvitaan toivoa Sivut 8 10. siltalehti.fi Hannu Jukola Tamperelanen seurakuntaleht Tammkuu 2016 Ääneen lukemnen rkastuttaa lapsen sanavarastoa Svut 6 7 sltaleht.f Pspa Björn Vkström: Epävarmassa maalmassa tarvtaan tovoa Svut 8 10 Hannu Jukola

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN VÄLISET PALKKAEROT SUOMESSA 2000-LUVULLA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN VÄLISET PALKKAEROT SUOMESSA 2000-LUVULLA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Talousteteden tedekunta JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN VÄLISET PALKKAEROT SUOMESSA 2000-LUVULLA Kansantaloustede, Pro gradu- tutkelma Huhtkuu 2007 Laatja: Terh Maczulskj Ohjaaja:

Lisätiedot

3D-mallintaminen konvergenttikuvilta

3D-mallintaminen konvergenttikuvilta Maa-57.270, Fotogammetan, kuvatulknnan ja kaukokatotuksen semnaa 3D-mallntamnen konvegenttkuvlta nna Evng, 58394J 2005 1 Ssällysluettelo Ssällysluettelo...2 1. Johdanto...3 2. Elasa tapoja kuvata kohdetta...3

Lisätiedot

Yrityksen teoria. Lari Hämäläinen S ysteemianalyysin. Laboratorio. Teknillinen korkeakoulu

Yrityksen teoria. Lari Hämäläinen S ysteemianalyysin. Laboratorio. Teknillinen korkeakoulu Yrtyksen teora Lar Hämälänen.1.003 Yrtys Organsaato, joka muuttaa tuotantopanokset tuotteks ja tom tehokkaammn kun sen osat erllään Yrtys tenaa rahaa myynthnnan sekä ostohnnan ja aheutuneden kustannuksen

Lisätiedot

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Mekankan jatkokurss Fys102 Syksy 2009 Jukka Maalamp LUENTO 2 Alkuverryttelyä Vääntömomentt Oletus: Vomat tasossa, joka on kohtsuorassa pyörmsaksela vastaan. Oven kääntämseen tarvtaan er suurunen voma

Lisätiedot

Säilörehun korjuuajan vaikutus maitotilan talouteen -lyhyen aikavälin näkökulma

Säilörehun korjuuajan vaikutus maitotilan talouteen -lyhyen aikavälin näkökulma Sälörehun korjuuajan vakutus matotlan talouteen -lyhyen akaväln näkökulma Elna Vauhkonen Mastern tutkelma Helsngn Ylopsto Helsnk 13.5.2011 Tedekunta/Osasto Fakultet/Sekton Faculty Latos Insttuton Department

Lisätiedot

Palkanlaskennan vuodenvaihdemuistio 2014

Palkanlaskennan vuodenvaihdemuistio 2014 Palkanlaskennan vuodenvahdemusto 2014 Pkaohje: Tarkstettavat asat ennen vuoden ensmmästä palkanmaksua Kopo uudet verokortt. Samat arvot kun joulukuussa käytetyssä, lman kumulatvsa tetoja. Mahdollsest muuttuneet

Lisätiedot

mukaisuudet nyt kuoppakorotuksilla oikaistaan«normaaleihin palkkamarkkinoihin siirryttäessä tällainen toimenpide Joka tapauksessa

mukaisuudet nyt kuoppakorotuksilla oikaistaan«normaaleihin palkkamarkkinoihin siirryttäessä tällainen toimenpide Joka tapauksessa 21 T mukasuudet nyt kuoppakorotukslla okastaan«normaalehn palkkamarkknohn srryttäessä tällanen tomenpde Joka tapauksessa ols suortettava. Mlle ryhmlle ja mten suurna okasut ols 1 1 l enssjasest tehtävä,

Lisätiedot

HE 174/2009 vp. määräytyisivät 6 15-vuotiaiden määrän perusteella.

HE 174/2009 vp. määräytyisivät 6 15-vuotiaiden määrän perusteella. Halltuksen estys Eduskunnalle laks kunnan peruspalvelujen valtonosuudesta, laks opetus- ja kulttuurtomen rahotuksesta ja laeks eräden nhn lttyven laken muuttamsesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Estyksessä

Lisätiedot

Geneettiset algoritmit ja luonnossa tapahtuva mikroevoluutio

Geneettiset algoritmit ja luonnossa tapahtuva mikroevoluutio Mat-2.108 Sovelletun matematkan erkostyöt Geneettset algortmt ja luonnossa tapahtuva mkroevoluuto 11.5.2005 Teknllnen korkeakoulu Systeemanalyysn laboratoro Oll Stenlund 47068f 1 Johdanto 3 2 Geneettset

Lisätiedot

etappi.com VIESTI PAUKAHTAA LAKEURELTA 4. 5.11.2009

etappi.com VIESTI PAUKAHTAA LAKEURELTA 4. 5.11.2009 VIESTI PAUKAHTAA LAKEURELTA 4. 5.11.2009 Tervetuloa kakspäväslle Lakeuden Etapn ja JLY - Jätelatosyhdstys ry:n järjestämlle vestntäpävlle 4.-5.11.2009 Senäjoelle. Pävlle odotetaan 80 120 vestnnän, tedottamsen

Lisätiedot

Kuntoilijan juoksumalli

Kuntoilijan juoksumalli Rakenteden Mekankka Vol. 42, Nro 2, 2009, s. 61 74 Kuntoljan juoksumall Matt A Ranta ja Lala Hosa Tvstelmä. Urhelututkmuksen melenknnon kohteena ovat yleensä huppu-urheljat. Tuokon yksnkertastettu juoksumall

Lisätiedot

4. MARKKINOIDEN TASAPAINOTTUMINEN 4.1. Tasapainoperiaate Yritysten ja kuluttajien välinen tasapaino

4. MARKKINOIDEN TASAPAINOTTUMINEN 4.1. Tasapainoperiaate Yritysten ja kuluttajien välinen tasapaino 4. MARKKINOIDEN TASAPAINOTTUMINEN 4.. Tasapanoperaate 4... Yrtysten ja kuluttajen välnen tasapano Näkymätön käs muodostuu kahdesta vakutuksesta: ) Yrtysten voton maksmont johtaa ne tuottamaan ntä hyödykketä,

Lisätiedot

Kraft Drift. Suomen Konepäällystöliiton julkaisu 9/2015

Kraft Drift. Suomen Konepäällystöliiton julkaisu 9/2015 Voma & Käyttö Kraft Drft Suomen Konepäällystölton julkasu 9/2015 Pohjanmerellä 28 lavaa merhädässä tammkuussa 1953 Hrmumyrsky rahthöyry Bore VI:n kohtalona paskautu luodolle! s. 20 23 28 fartyg sjönöd

Lisätiedot

Vesipuitedirektiivin mukainen kustannustehokkuusanalyysi maatalouden vesienhoitotoimenpiteille Excel sovelluksena

Vesipuitedirektiivin mukainen kustannustehokkuusanalyysi maatalouden vesienhoitotoimenpiteille Excel sovelluksena Vesputedrektvn mukanen kustannustehokkuusanalyys maatalouden vesenhototomenptelle Excel sovelluksena En Kunnar Helsngn ylopsto Talousteteen latos Ympärstöekonoma Pro gradu tutkelma Maaluu 2008 Tedekunta/Osasto

Lisätiedot

Kraft Drift. Boren rahtilaivaan asennettiin rotorpurje. Bores fraktfartyg med ett rotorsegel. s. 20 23. Suomen Konepäällystöliiton julkaisu 1/2015

Kraft Drift. Boren rahtilaivaan asennettiin rotorpurje. Bores fraktfartyg med ett rotorsegel. s. 20 23. Suomen Konepäällystöliiton julkaisu 1/2015 Voma & Käyttö Kraft Drft Suomen Konepäällystölton julkasu 1/2015 Korkea pyöreä sylnter työntää alusta Boren rahtlavaan asennettn rotorpurje s. 20 23 En hög snurrande cylnder skjuter fram fartyget Bores

Lisätiedot

Sähkön- ja lämmöntuotannon kustannussimulointi ja herkkyysanalyysi

Sähkön- ja lämmöntuotannon kustannussimulointi ja herkkyysanalyysi Sähkön- ja lämmöntuotannon kustannussmulont ja herkkyysanalyys Pekka Nettaanmäk Osmo Schroderus Jyväskylän ylopsto Tetoteknkan latos 2010 1 2 Tvstelmä Raportn tarkotuksena on esttää pelkstetyn matemaattsen

Lisätiedot

Nokian kaupunginkirjaston asiakaskysely 2010

Nokian kaupunginkirjaston asiakaskysely 2010 2011 2010 Nokan kaupungnkrjaston asakaskysely 2010 Nokan kaupungnkrjasto Päv Kar 2011 2 Ssältö Johdanto... 3 Kyselyn toteutus... 4 Vastaajat... 4 Mtä krjastoja käytät?... 6 Krjastojen aukoloajat... 7 Kunka

Lisätiedot

TYÖVOIMAKOULUTUKSEN VAIKUTUS TYÖTTÖMIEN TYÖLLISTYMISEEN

TYÖVOIMAKOULUTUKSEN VAIKUTUS TYÖTTÖMIEN TYÖLLISTYMISEEN VATT-TUTKIMUKSIA 85 VATT-RESEARCH REPORTS Juha Tuomala TYÖVOIMAKOULUTUKSEN VAIKUTUS TYÖTTÖMIEN TYÖLLISTYMISEEN Valton taloudellnen tutkmuskeskus Government Insttute for Economc Research Helsnk 2002 ISBN

Lisätiedot

+ Uusi elinkeinosopimus tuo sujuvammat palvelut. Gasera Oy kasvaa julkisten elinkeinopalveluiden vauhdittamana

+ Uusi elinkeinosopimus tuo sujuvammat palvelut. Gasera Oy kasvaa julkisten elinkeinopalveluiden vauhdittamana Ajankohtasta Turun seudun yrtyspalvelusta 2 2015 + 6Aka - koht älykästä ja kestävää kaupunka + Uus elnkenosopmus tuo sujuvammat palvelut + Gasera Oy kasvaa julksten elnkenopalveluden vauhdttamana busnessturku.f

Lisätiedot

Viherlassilan kevätlehdestä saat ilmaiset VINKIT ja myymälästämme ILMAISET NEUVOT kaupanpäälle! i t. t ä. o k. ...ja maailmasi kasvaa

Viherlassilan kevätlehdestä saat ilmaiset VINKIT ja myymälästämme ILMAISET NEUVOT kaupanpäälle! i t. t ä. o k. ...ja maailmasi kasvaa Vherlasslan kevätlehdestä saat lmaset VNKT ja myymälästämme MET NEUVOT kaupanpäälle! Hae kev! s t o k t ä...ja maalmas kasvaa Tästä se alkaa! Kevät! mmattlasen neuvot helpottavat juur snulle sopvan phan

Lisätiedot

Sähköstaattinen energia

Sähköstaattinen energia ähköstaattnen enega Potentaalenegan a potentaaln suhde on samanlanen kun Coulomn voman a sähkökentän suhde: ähkökenttä vakuttaa vaattuun kappaleeseen nn, että se kokee Coulomn voman, mutta sähkökenttä

Lisätiedot

KERTOMUS SOSIALIDEMOKRAATTISEN EDUSKUNTARYHMÄN

KERTOMUS SOSIALIDEMOKRAATTISEN EDUSKUNTARYHMÄN 'e.. f. : J.'. l f. f KERTOMUS SOSALDEMOKRAATTSEN EDUSKUNTARYHMÄN TOMNNASTA VUONNA 1972 V'!( 1 l M? ^ l ; ' f l, - -, Jt f-j l SSÄLLYSLUETTELO Svu YLESTÄ 2. LANSÄÄDÄNTÖ 2,1* Perustuslakvalokunta 2.2. Lakvalokunta

Lisätiedot

Sähkökiukaan kivimassan vaikutus saunan energiankulutukseen

Sähkökiukaan kivimassan vaikutus saunan energiankulutukseen LAPPEENRANNAN ENILLINEN YLIOPISO eknllnen tedekunta LU Energa Sähkökukaan kvmassan vakutus saunan energankulutukseen Lappeenrannassa 3.6.009 Lass arvonen Lappeenrannan teknllnen ylopsto eknllnen tedekunta

Lisätiedot

Kraft Drift. Meriteollisuusuudessa nyt hyvää meininkiä. Skeppsbyggarna erbjuds nu. framgång och framtid. s. 20 23

Kraft Drift. Meriteollisuusuudessa nyt hyvää meininkiä. Skeppsbyggarna erbjuds nu. framgång och framtid. s. 20 23 Voma & Käyttö Kraft Drft Suomen Konepäällystölton julkasu 5 6/2015 Meyer telakkayhtön vuotunen alhankntojen arvo 2 mljarda euroa Merteollsuusuudessa nyt hyvää mennkä s. 20 23 Varvsbolaget Meyers årlga

Lisätiedot

Kertomus Sos.-dem. Naisten Keskusliiton toiminnasta vuodelta 1964

Kertomus Sos.-dem. Naisten Keskusliiton toiminnasta vuodelta 1964 Lte n:o 2 ' 1 n Kertomus Sos.-dem. Nasten Keskuslton tomnnasta vuodelta 1964 m ; Tlasuudet Sos.-demo Nasten Keskuslton tärkemmstä tomntatapahtumsta manttakoon kunnallspävät, jotka pdettn Kuopossa helmkuun

Lisätiedot

Puupintaisen sandwichkattoelementin. lujuuslaskelmat. Sisältö:

Puupintaisen sandwichkattoelementin. lujuuslaskelmat. Sisältö: Puupntasen sandwchkattoelementn lujuuslaskelmat. Ssältö: Sandwch kattoelementn rakenne ja omnasuudet Laatan laskennan kulku Tulosten vertalua FEM-malln ja analyyttsen malln välllä. Elementn rakenne Puupntasa

Lisätiedot

LOGISTIIKKA. Teollisuus ja Työnantajat

LOGISTIIKKA. Teollisuus ja Työnantajat LOGISTIIKKA syksy 2003 Teollsuus ja Työnantajat Mnstertyöryhmä valmstelee lkenneväyläpoltkkaa Marco Polo -apurahat haussa nyt EU:n tullkoodeksehdotus laahaa USA:n jäljessä TÄSSÄ NUMEROSSA: Kotmaan asat...

Lisätiedot

Hyvä asukas on täällä.

Hyvä asukas on täällä. Hyvä asukas on täällä. NOKIAN KAUUNGIN TIEDOTUSLEHTI 4/2014 Työttömen sosaalsen kuntoutuksen ryhmätomnta käynnsty Nokalla reppaast Kunten vastuu työmarkknatuen kustannukssta kasvaa vuoden 2015 alusta.

Lisätiedot

Keskustan osayleiskaava 2030. Lähtökohta- ja tavoiteraportti B

Keskustan osayleiskaava 2030. Lähtökohta- ja tavoiteraportti B B Keskustan osayleskaava 2030 Lähtökohta- ja tavoteraportt B Järvenpään kaupunk Kaupunkkehtys Ylessuunnttelu PL 41, 04401 JÄRVENPÄÄ 4.11.2013 Keskustan osayleskaava LÄHTÖKOHTA- JA TAVOITERAPORTTI B LÄHTÖTILANNE

Lisätiedot

Sisällysluettelo Laitteen asennus Toiminnot Tekniset tiedot Asetukset Viestikoodit Huolto Takuu Turvallisuusohjeet Toiminnot

Sisällysluettelo Laitteen asennus Toiminnot Tekniset tiedot Asetukset Viestikoodit Huolto Takuu Turvallisuusohjeet Toiminnot DEWALT DW03201 Ssällysluettelo Latteen asennus - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 2 Johdanto- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 2 Yleskuva -

Lisätiedot

Kraft Drift. 100 vuotta RMS Lusitanian upottamisesta. 100 år sedan RMS Lusitanias undergång. s. 20 23. Suomen Konepäällystöliiton julkaisu 4/2015

Kraft Drift. 100 vuotta RMS Lusitanian upottamisesta. 100 år sedan RMS Lusitanias undergång. s. 20 23. Suomen Konepäällystöliiton julkaisu 4/2015 Voma & Käyttö Kraft Drft Suomen Konepäällystölton julkasu 4/2015 Saksalasten torpedo pakott USA:n sotaan 100 vuotta RMS Lustanan upottamsesta s. 20 23 Den tyska torpeden förde USA n världskrget 100 år

Lisätiedot

Tampereen ensi- ja turvakoti ry. Vuosikertomus 2013

Tampereen ensi- ja turvakoti ry. Vuosikertomus 2013 Tampereen ens- ja turvakot ry Vuoskertomus 213 Tampereen ens- ja turvakot ry Vuoskertomus 213 Ssällys Halltuksen puheenjohtajan katsaus svu 2 Tomnnanjohtajan katsaus svu 3 Yhdstystomnta svu 5 Lapsperheden

Lisätiedot

Mittausvirhe. Mittaustekniikan perusteet / luento 6. Mittausvirhe. Mittausepävarmuus ja siihen liittyvää terminologiaa

Mittausvirhe. Mittaustekniikan perusteet / luento 6. Mittausvirhe. Mittausepävarmuus ja siihen liittyvää terminologiaa Mttausteknkan perusteet / luento 6 Mttausepävarmuus ja shen lttyvää termnologaa Mttausepävarmuus = mttaustulokseen lttyvä parametr, joka kuvaa mttaussuureen arvojen odotettua vahtelua Mttauksn lttyvä kästtetä

Lisätiedot

KlapiTuli-palotila. www.klapituli.fi. KlapiTuli-palotilan osat, kokoamis- ja turvaiiisuusohje. Sormikiinnikkeet. 1. Nuppi 1. 2. 3. 4. 2.

KlapiTuli-palotila. www.klapituli.fi. KlapiTuli-palotilan osat, kokoamis- ja turvaiiisuusohje. Sormikiinnikkeet. 1. Nuppi 1. 2. 3. 4. 2. l u T p Kla ö t t e k Teho a j s m a koko e j h o s u asenn KlapTul-palotla KlapTul-palotlan osat, kokoams- ja turvaiisuusohje 1. Nupp 2. HoIkk 3. Kans 4. Ruuv Knntä holkk ja nupp ruuvlla kannen läp ja

Lisätiedot

KOKOUS- JA RYHMÄMATKAT Syksy 2013 kevät 2014

KOKOUS- JA RYHMÄMATKAT Syksy 2013 kevät 2014 KOKOUS- JA RYHMÄMATKAT Syksy 2013 kevät 2014 UUSI UPEA VIKING GRACE! Kokous merellä ja Tukholma kaupan päälle s. 2 Työpävä Suomenlahdella s. 3 Kokousmatka saarstomasemssa s. 4 Ryhmä kasaan ja merelle s.

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI VUOSIKIRJA HELSINGISSÄ 1949 XXIX VUOSIKERTA LAATINUT SUOMEN PANKIN TALOUSTIETEELLINEN TUTKIMUSLAITOS

SUOMEN PANKKI VUOSIKIRJA HELSINGISSÄ 1949 XXIX VUOSIKERTA LAATINUT SUOMEN PANKIN TALOUSTIETEELLINEN TUTKIMUSLAITOS SUOMEN PANKK 948 VUOSKRJA LAATNUT SUOMEN PANKN TALOUSTETEELLNEN TUTKMUSLATOS XXX VUOSKERTA HELSNGSSÄ 949 HELSNK 9'9 VALTONEUVOSTON KRJAPANO Täten saatetaan julksuuteen Suomen. Pankn vuoskrjan kahdeskymmenesyhdeksäs

Lisätiedot

6. Stokastiset prosessit (2)

6. Stokastiset prosessit (2) Ssältö Markov-prosesst Syntymä-kuolema-prosesst luento6.ppt S-38.45 - Lkenneteoran perusteet - Kevät 6 Markov-prosess Esmerkk Tark. atkuva-akasta a dskreetttlasta stokaststa prosessa X(t) oko tla-avaruudella

Lisätiedot

Kraft Drift. Suomen Konepäällystöliiton julkaisu 7 8/2015

Kraft Drift. Suomen Konepäällystöliiton julkaisu 7 8/2015 Voma & Käyttö Kraft Drft Suomen Konepäällystölton julkasu 7 8/2015 Tere tulemast puol vuossataa lavalkennettä Hk Tallnna Tallnnan satamassa hukeat matkustajamäärät s. 20 23 Tere tulemast men nu börjar

Lisätiedot

Luento 6 Luotettavuus Koherentit järjestelmät

Luento 6 Luotettavuus Koherentit järjestelmät Aalto-ylosto erustetede korkeakoulu Matematka a systeemaalyys latos Lueto 6 Luotettavuus Koherett ärestelmät Aht Salo Systeemaalyys laboratoro Matematka a systeemaalyys latos Aalto-ylosto erustetede korkeakoulu

Lisätiedot

Harjoituksen pituus: 90min 3.10 klo 10 12

Harjoituksen pituus: 90min 3.10 klo 10 12 Pallollse puolustae: Sokea ja ta käspallo/ Lppupallo Tavote: aalteo estäe sjottue puolustavalle puolelle, potku ta heto estäe, syöttäse estäe rstäe taklaus, pae tla vottase estäe sjottue puolustavalle

Lisätiedot

SUOMI LATAAMINEN YHDISTÄMINEN NÄYTTÖTILAT PUHELUT ILMOITUKSET SYNKRONOINTI AKTIIVISUUSMITTARI

SUOMI LATAAMINEN YHDISTÄMINEN NÄYTTÖTILAT PUHELUT ILMOITUKSET SYNKRONOINTI AKTIIVISUUSMITTARI SUOMI LATAAMINEN YHDISTÄMINEN NÄYTTÖTILAT PUHELUT ILMOITUKSET SYNKRONOINTI AKTIIVISUUSMITTARI 06 07 11 13 14 14 15 UNITILA TAVOITTEET MUISTUTUKSET ÄÄNIKOMENNOT MUSIIKKI ETÄISYYSHÄLYTYS TEKNISET TIEDOT

Lisätiedot

VAIKKA LAINAN TAKAISIN MAKSETTAVA MÄÄRÄ ON SEN NIMELLISARVO, SIJOITTAJA VOI MENETTÄÄ OSAN MERKINTÄHINNASTA, JOS LAINA ON MERKITTY YLIKURSSIIN

VAIKKA LAINAN TAKAISIN MAKSETTAVA MÄÄRÄ ON SEN NIMELLISARVO, SIJOITTAJA VOI MENETTÄÄ OSAN MERKINTÄHINNASTA, JOS LAINA ON MERKITTY YLIKURSSIIN DANSKE BANK A/S 2017: NOUSEVA KIINA Lanakohtaset ehdot A. Sopmusehdot Nämä lanakohtaset ehdot muodostavat yhdessä 28.6.2012 pävättyyn sekä 8.8.2012, 5.11.2013 ja 13.2.2013 täydennettyyn ohjelmaestteeseen

Lisätiedot

Uuden opettajan opas

Uuden opettajan opas Uuden opettajan opas Ssällys 1 Opettajan työn hakemnen 4 1.1 Kuka vo saada vaknasen opettajan pakan? 5 1.2 Ulkomalla suortetun tutknnon tunnustamnen 6 1.3 Kunka hakemus tehdään? 7 1.4 Ansoluettelo el currculum

Lisätiedot

Työssä tutustutaan harmonisen mekaanisen värähdysliikkeen ominaisuuksiin seuraavissa

Työssä tutustutaan harmonisen mekaanisen värähdysliikkeen ominaisuuksiin seuraavissa URUN AMMAIKORKEAKOULU YÖOHJE (7) FYSIIKAN LABORAORIO V.2 2.2 38E. MEKAANISEN VÄRÄHELYN UKIMINEN. yön tavote 2. eoraa yössä tutustutaan harmonsen mekaansen värähdyslkkeen omnasuuksn seuraavssa tapauksssa:

Lisätiedot

Turingin kone on kuin äärellinen automaatti, jolla on käytössään

Turingin kone on kuin äärellinen automaatti, jolla on käytössään 4 TUINGIN KONEET Ala Turg 1935 36 auha Koe vo srtää auha: T U I N G auhapää: ohjausykskkö: Turg koe o ku äärelle automaatt, jolla o käytössää auhapäätä vasemmalle ta okealle; se vo myös lukea ta krjottaa

Lisätiedot

Ristin tiellä kohtaat itsesikin

Ristin tiellä kohtaat itsesikin sltaleht.f Tamperelanen seurakuntaleht Maalskuu Elokuu 2015 2016 Tampereen seurakunten hljanen vkko ja pääsänen Tapahtumalte Janne Ruotsalanen Emertuspspa Juha Phkala: Rstn tellä kohtaat tseskn Svut 8

Lisätiedot

Tampereen ensi- ja turvakoti ry

Tampereen ensi- ja turvakoti ry Tampereen ens- ja turvakot ry Vuoskertomus 2014 1 Vuoskertomus 2014 Tampereen ens- ja turvakot ry Vuoskertomus 2014 Ssällys Copyrght Suunnttelu, kuvat ja tatto: Juho Paavola 2011, 2012, 2013, 2014, 2015.

Lisätiedot

REILUUS, SOSIAALISET PREFERENSSIT JA PELITEORIA

REILUUS, SOSIAALISET PREFERENSSIT JA PELITEORIA TAMPEREEN YLIOPISTO Talousteteden latos REILUUS, SOSIAALISET PREFERENSSIT JA PELITEORIA Kansantaloustede Pro gradu -tutkelma Marraskuu 2009 Ohaaat: Snkka Hämälänen Matt Tuomala Lsa Ekman TIIVISTELMÄ Tampereen

Lisätiedot

FDS-OHJELMAN UUSIA OMINAISUUKSIA

FDS-OHJELMAN UUSIA OMINAISUUKSIA FDS-OHJELMAN UUSIA OMINAISUUKSIA Smo Hostkka VTT PL 1000, 02044 VTT Tvstelmä Fre Dynamcs Smulator (FDS) ohjelman vdes verso tuo mukanaan joukon muutoksa, jotka vakuttavat ohjelman käyttöön ja käytettävyyteen.

Lisätiedot

VIHDIN KUNTA TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS 1(5) PERUSTURVAKESKUS Perhehuolto

VIHDIN KUNTA TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS 1(5) PERUSTURVAKESKUS Perhehuolto VIHDIN KUNTA TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS 1(5) PERUSTURVAKESKUS Perhehuolto Hakemus kuulle 200 (Vranomanen täyttää) Hakemus saapunut/jätetty / 200 Henklötedot hakjasta ja hänen perheenjäsenstä Sukunm ja etunmet

Lisätiedot

Monte Carlo -menetelmä

Monte Carlo -menetelmä Monte Carlo -menetelmä Helumn perustlan elektron-elektron vuorovakutuksen laskemnen parametrsodulla yrteaaltofunktolla. Menetelmän käyttökohde Monen elektronn systeemen elektronkorrelaato oteuttamnen mulla

Lisätiedot

SUOM.EN PANKKI VU QSIKIRJA HELSINGISSÄ 1937 XVII VUO SIKERTA LAATINUT SUOMEN PANKIN TILASTO~OSA~TO

SUOM.EN PANKKI VU QSIKIRJA HELSINGISSÄ 1937 XVII VUO SIKERTA LAATINUT SUOMEN PANKIN TILASTO~OSA~TO SUOM.EN PANKK 936 VU QSKRJA LAATNUT SUOMEN PANKN TLASTO~OSA~TO XV VUO SKERTA HELSNGSSÄ 937 HELSNK 0s7 V.\,TfONEUVOSTON KRJAPANO Täten saatetaan julksuuteen Suomen Pankn vuoskrjan setsemästosta vuoskerta,

Lisätiedot

Suomen Pankki PL 160, 00101 HELSINKI = (90) 1831

Suomen Pankki PL 160, 00101 HELSINKI = (90) 1831 Suomen Pankk PL 160, 00101 HELSINKI = (90) 1831 SUOMEN PANKIN KESKUSTELUAEOI'TTEITA 20196 Jukka Ahonen Tedotusykskkö 26.9.1996 Suomen Pankk ja tedotusvälneet - vrkamesten ja taloustomttajen vuorovakutus

Lisätiedot

Aukin vaalilehti 2015

Aukin vaalilehti 2015 Aukn vaalleht 2015 Petter Tahvananen 1 39 Jon Orava 1 34 Rtva Väyrynen 1 40 Kasa Korhonen 1 31 Mtä meltä olet keskuspankk rahotuksesta? Se on anoa mahdollsuus. Krouvs pressan vaalen akaan. Valton velka?

Lisätiedot

Pikaopas. Valmistelu ja esitäyttö

Pikaopas. Valmistelu ja esitäyttö Pkaopas Valmstelu ja estäyttö Kerää seuraavat tarvkkeet ennen valmstelua: yks 500 ml:n ta 1 000 ml:n puss/pullo estäyttöluosta (0,9-prosenttnen NaCl, johon on lsätty 1 U/ml heparna) yks 500 ml:n ta 1 000

Lisätiedot

Hakemikaoen on liitettävä asiakirja. Jolla valitsijayhdistys on

Hakemikaoen on liitettävä asiakirja. Jolla valitsijayhdistys on 5 bdokaelbtojen Ttedstalallt tl Valt8lJ«yhdlstyks«a MlMdehon ta tmnmn valtuuttankma vaalltoo ManahM tul««hak««ohdokaalstan ottaaata ehdokaslstojan ybdatelayn va«8t«mn MlJHkyMntM (40) pävmm «nnen ennl MlntM

Lisätiedot

Nord-Lock Lukitusaluslevyt

Nord-Lock Lukitusaluslevyt FINNISH SUOMI Nord-Lock Luktusaluslevyt Tuotetedot Hyväks havattu alkuperänen Nord-Lock Group alott tomntansa vuonna 1982 ja stä lähten olemme pyrkneet luomaan maalman tehokkamman ruuvltosten luktusjärjestelmän.

Lisätiedot

VATT-TUTKIMUKSIA 124 VATT RESEARCH REPORTS. Tarmo Räty* Jussi Kivistö** MITATTAVISSA OLEVA TUOTTAVUUS SUOMEN YLIOPISTOISSA

VATT-TUTKIMUKSIA 124 VATT RESEARCH REPORTS. Tarmo Räty* Jussi Kivistö** MITATTAVISSA OLEVA TUOTTAVUUS SUOMEN YLIOPISTOISSA VATT-TUTKIMUKSIA 124 VATT RESEARCH REPORTS Tarmo Räty* Juss Kvstö** MITATTAVISSA OLEVA TUOTTAVUUS SUOMEN YLIOPISTOISSA Valton taloudellnen tutkmuskeskus Government Insttute for Economc Research Helsnk

Lisätiedot