Kraft Drift. Meriteollisuusuudessa nyt hyvää meininkiä. Skeppsbyggarna erbjuds nu. framgång och framtid. s

Transkriptio

1 Voma & Käyttö Kraft Drft Suomen Konepäällystölton julkasu 5 6/2015 Meyer telakkayhtön vuotunen alhankntojen arvo 2 mljarda euroa Merteollsuusuudessa nyt hyvää mennkä s Varvsbolaget Meyers årlga underleverantörsvärde 2 mljarder euro Skeppsbyggarna erbjuds nu Voma & Käyttö 5 6/ framgång och framtd

2 Ssällys Pääkrjotus Chefredaktör Voma & Käyttö Kraft Drft Suomen Konepäällystölton ammatt- ja tedotusleht 109. vuoskerta Pääkrjotus... 3 STTK:n puheenjohtaja Antt Palola: Pakallsen sopmsen lsäämnen edellyttää luottamusta... 4 Eläkeverotuksen progresso krsty vaalkaudella Sähkön käyttö lask leväst huhtkuussa ja kulutus ol edellsvuoden tasolla... 5 Kesäduunar-nfo auttaa taas nuora kesätyöasossa... 6 Huhtamäk makso konsultlle ammattlton härnnästä tehtaallaan... 7 Alstom rakentaa Etelä-Australan kantaverkon ensmmäsen sarjakompensontjärjestelmän... 7 VTT: Puhtata teollsuuskemkaaleja puubomassasta kaasuttamalla... 8 KPA Uncon tomttaa Metsä Fbre Oy:lle hajukaasuja polttavan kattlalatoksen... 9 Caveron ja Teollsuuden Voma jatkavat kunnossaptoyhtestyötä... 9 Alstom Grd tomttaa 245 kv kaasuerstesen kytknlatoksen Fngrdlle...10 Ydnvomalatosten sesmnen turvallsuus paremmalle tasolle...10 Leo-Pekka Tähden tavotteena uus maalmanennätys SKF:n avulla...11 Pleekö phassa sähköskun vaara?...12 Hldoksdpäästöt penenvät Suomessa Hekentynyt lämmönsrto maksaa teollsuudelle vuosttan satoja mljoona...13 Höyryturbnn osat ja nden huolto...14 Katasen yrtysveroale vet vesperän 800 mljoonan verovedätys...15 Jäsentyytyväsyystutkmus 2015 Medlems enkätundersöknng Mllä ratkotaan penten eläkkeden rttävyyttä?...17 Kesä alottaa pohjan uhdstukset...18 Meyer telakkayhtön vuotunen alhankntojen arvo 2 mljarda euroa Merteollsuusuudessa nyt hyvää mennkä...20 Varvsbolaget Meyers årlga underleverantörsvärde 2 mljarder euro Skeppsbyggarna erbjuds nu framgång och framtd...22 Suomen Konepäällystöltto ry:n jäsenvakuutus...24 Fnlands Masknbefälsförbund rf:s medlemsförsäkrng...26 Ammatthakemsto...28 Jäsenpalsta...32 Jäsenyhdstykset...34 Turvallsn meln matkalle Konepäällystölton jäsenkortn kanssa...38 Lttyy Whte Rose -matkaan Lastenkodnkuja Helsnk puh. (09) faks (09) emal etunm.sukunm@konepaallystoltto.f Päätomttaja Lef Wkström puh. (09) gsm Tlaukset, peruutukset ja osotteenmuutokset Gunne Andersson puh. (09) faks (09) emal gunne.andersson@konepaallystoltto.f Ilmotusmarkknont OS-Meda Oy puh. (09) gsm emal lmo@os-meda.f Tatto / suunnttelu Taja Näs Panopakka Wellprnt Oy Ruuknte 3, Espoo Ilmestyms- ja anestopävät 2015 Nro Teemat Aneston Ilmestyy varaus 1 Energa ja kunnossapto Lavateknkka Turbn ja kattlalatos Sähkö ja automaato Lava-automaato Opskelutomnta Energan tuotanto Ves- ja ympärstöteknkka Lavojen konestot Kansen kuvat: Lef Wkström Nu har de tre SSS männen fått ut sna förslag för den nya regerngen, och de bådar nget gott framtden. De som får det svårast är barnen, ungdomarna och studeranden och alla de arbetslösa, pensonärerna och alla de andra som är behov av stöd för sn utkomst. Sparlstorna berör endast de svaga samhället. Utbldnngen har redan tdgare körts ner, men nu kommer kallduschen, där man fortsätter kraftfullt att utarma framtden. Utbldnngen är det enda, som kan föra oss tll en bättre framtd, men de nya besparngarna, så har v ngen framtd. De tre supermännen verkar nte förstå, vad de gör, när de skär det som kan framtden ge de lyft v behöver. Därtll håller de tre SSS männen på med en utpressnng, där de ställer på förhand upp vllkor, som facket skall godta, va ett samhällsfördrag, där arbetsgvarna får allt och arbetstagarna skall stå för resultatet. Stuatonen är ormlg och det fnns ngen möjlghet att gå med på något sådant. Arbetsgvarna har tdgare fått bort FPA avgften och en sänknng av samfundskatten, utan att ge något gengäld, utan de pengarna har delats ut som bonusar tll lednngen och dvdender tll akteägarna. De som har det bra samhället klarar sg utan alla nedskärnngar, som skatthöjnngar eller annat som skulle dela bördan. De som har utkomststöd ökar mängd och ofta är dessa famljer, där barnen blr kläm. Kolme supermestä Tre supermän Nyt on nämä SSS mehet saaneet ulos estyksensä ja lnjaukset ovat todella pahoja. Lapset, nuoret ja opskeljat ovat hekolla, ja tetenkn kakk, jotka ovat joko työttömänä, eläkkeellä ta muuton hekommassa asemassa. Säästöt haetaan van hekomposasten kukkarolta. Koulutusta on kaklla tasolla jo ajettu alas, ja lnja sen kun vomstuu. Koska emme ole halpatyövomaa Suomessa, nn osaamnen ja koulutus on todella tärkeä osa tulevasuutta, mutta stä nämä kolme SSS:ää evät tunnu välttävän. Lsäks nämä kolme herraa harrastavat törkeätä krstystä, kun nyt ptäs tehdä Yhteskuntasopmus, jossa van työntekjät joustavat, saavat lsää työakaa, muutetaan työsuhde-ehtoja huonompaan ja kakn tavon pyrtään hekentämään työntekjöden asemaa. Stä vaston työnantajat ovat saaneet KELA-maksut postettua, yhtesöveroja laskettua ja muta tuka, lman mtään vastnetta hedän osaltaan. Uus työmnster Jar Lndström on tuonut han okean asan pöydälle, el KELA-maksut ptäs palauttaa työnantajlle, jotka ovat käyttäneet säästöt van bonuksn ja osngonjakoon. Yhtään hekennystä e tule hyväosaslle, e veronkorotuksa ekä muta sellasa toma, jotka tasas nätä kuorma. Tomeentulotuken prssä on yhä useamp perhe ja sllon myös lapset joutuvat hekkoon asemaan. Kesä ja syksy tulevat olemaan todella hankalat, kun ptäs neuvotella ja kun tosaalta on vastassa pelkkä uhkauksa. Splä on lmottanut että hän kannattaa kolmkantaa, mutta stä e ole mtään todsteta, kun lukee halltusohjelmaa. Halltusohjelma on laadttu sten, että työmarkknajärjestölle on srretty kakk vastuu, ja sten, että se vastuu on van työntekjäpuolella. Työnantajat evät ole saaneet kantaakseen mtään! Tämä on lmesest se Splän okeudenmukanen Suom? n Sommaren och hösten kommer att bl besvärlga, när det borde föras förhandlngar men det enda motbudet är utpressnng. Splä har tdgare meddelat att han stöder trepartsförhandlngar, men av detta fnns nget bevs, för när man läser regerngsprogrammet, så ger det ngen ndkaton åt det hållet. Regerngsprogrammet är skrvet så, att det är endast arbetsmarknadsparterna som har ansvar, och då blr det endast arbetstagarna som betalar, när arbetsgvarna är helt befrade från något ansvar. Är det här ett rättvst Fnland enlgt Splä? n 2 Voma & Käyttö 5 6/2015 Voma & Käyttö 5 6/2015 3

3 STTK:N PUHEENJOHTAJA ANTTI PALOLA: Pakallsen sopmsen lsäämnen edellyttää luottamusta Luottamuksen lmaprä suomalaslla työpakolla täytyy vahvstaa, jotta työelämän kehttämnen pakallsella tasolla vo onnstua. Dgtalsaato ja koko työelämän murros vakuttavat ykslöden ja yrtysten tomntaan laajast. Tämän haasteen edessä työyhtesöjen on löydettävä tomva vuoropuhelu. Luottamus on hyvän työyhtesön perusplar. Stä tarvtaan kakessa tomnnassa työntekjöden, esmesten, asakkaden, kumppaneden ja sdosryhmen välllä. Luottamuksen merktys tulee ertysest esn muutoksssa ja vakessa tlantessa, jota työelämässä rttää. Henklöstö on otettava tasavertasest mukaan työpakan tulevasuuden rakentamseen, korostaa STTK:n luottamusmessemnaarn Helsngssä avannut puheenjohtaja Antt Palola. STTK:n henklöstön edustajlle tekemän kyselyn perusteella työnantajan kenot rakentaa luottamusta rajottuvat laken ja sopmusten noudattamseen sekä henklöstön nformomseen työpakan taloudellsesta tlanteesta. Kolmannes kyselyyn vastannesta luottamusmehstä kokee saavansa työnantajan tedotusvelvollsuuden prn kuuluva tetoja huonost ta erttän huonost. Paneet pakallseen sopmseen, tuottavuuden ja palkkausjärjestelmen kehttämseen, työakojen sovttamseen ja ykslöllsyyden vahvstamseen lsääntyvät koko ajan. Edelläkävjätyöpakat ovat tämän ymmärtäneet, mutta suurella enemmstöllä teot, sanat ja tarpeet ovat STTK:n kyselyn perusteella suuressa rstrdassa, Palola tvstää. Kyselystä lmenee, että työpakolla on ongelma esmerkks johtamsessa, työn ja työakojen ykslöllsessä sovttamsessa, tedonkulussa, ongelmatlantesn tarttumsessa ja henklöstön osaamsen ta palktsemsen kehttämsessä. Näyttää sltä, että ykstysellä sektorlla hekko taloustlanne on saanut työpakat lamnlyömään yhtestomnnassa tapahtuvaa ptkäjäntestä kehttämstyötä. Kun työpakkojen tulevasuus on epävarma, tomnta e kehty evätkä deat jalostu. Pakallsessa sopmsessa ovat kunnostautuneet ertysest kunnat ja yleshyödyllset yhtesöt. Luottamusmehen tavottaa yhä harvemp Eläkeverotuksen progresso krsty vaalkaudella Penllä työpakolla työskenteleven luottamusmesten määrä on laskenut vuosna Suurlla työpakolla, kunnssa ja valtolla luottamusmesten määrä ja tehtävän hotoon käytetty aka on lsääntynyt. Yl 70 prosentta luottamusmehstä arvo, että halukkata seuraaja on melko ta erttän vähän. Työ koetaan slt kehttävänä ja palktsevana, mutta osn urakehtystä hekentävänä. Uudet työpakat syntyvät yhä useammn penn yrtyksn. Yhä harvemp työntekjä tulee tulevasuudessa olemaan luottamusmehen tarjoaman tuen prssä. Kymmenen prosentta luottamusmehstä ol kokenut työnsä vakeuttamsta työnantajan taholta. Ääresmerkkenä ovat työpakat, jolla luottamusmehä panostetaan ta uhkallaan. Svstysvaltossa e yhdelläkään työpakalla ptäs joutua kokemaan tällasta, Palola korostaa. n Lsätetoja: STTK.n puheenjohtaja Antt Palola puh Eläketulon verotuksen progresso krsty vaalkaudella penemptuloslle työeläkkeensaajlle suunnattujen kevennysten ja suuremptuloslle kohdstuven veronkorotusten vuoks. Eläkkeden ostovoma puolestaan paran usemmlla. Kesktulosen eläkkeensaajan ostovoma on tänä vuonna 2,4 prosentta korkeamp kun vaalkauden alussa vuonna Tämä käy lm Veronmaksajan Keskuslton tuoreesta Eläkkeensaajan verotus ja ostovoma 2000-luvulla -selvtyksestä, jossa tarkastellaan eläkkeensaajan verotusta ja ostovomaa kuudella er eläketasolla. Selvtyksen on laatnut Veronmaksajen pääekonomst Mkael Krkko-Jaakkola. Vme vaalkaudella kahden matalmman eläketason tuloverotuksen kevennys vahvst näden eläkkeden ostovomaa. Neljällä korkeammalla eläketasolla, kesktulosesta eläkkeensaajasta lähten, veronkrstykset puolestaan sövät ostovomaa. Kakken enten verotus krsty korkemmalla eläketasolla, jolla ertysest eläketulon lsävero nost veroprosentta vuodesta 2013 eteenpän. Korkenta eläketasoa lukuun ottamatta ostovoma on vaalkauden loppua kohden hdastuneen nflaaton ansosta kutenkn suuremp kun vaalkauden alussa. Kun verrataan vuostuhannen alkuun, nn vuonna 2015 esmerkkeläkkeden ostovoma on 16,5 19,7 prosentta suuremp kun vuonna Ostovoman kasvua on tukenut se, että tuloveroprosentt ovat 4,9 8,4 prosenttykskköä matalammat kun vuonna 2000, vakka päättyneellä vaalkaudella tuloverotus kääntykn krstysten telle. Veromuutokset ovat vakuttaneet työeläkkeensaajen ostovomaan merkttäväst. Pelkkää työeläkettä saaven ostovoman kasvusta yl puolet on 2000-luvulla tullut tuloverotuksen kevenemsestä, Krkko-Jaakkola toteaa. n Sähkön käyttö lask leväst huhtkuussa ja kulutus ol edellsvuoden tasolla TEOLLISUUDEN SÄHKÖNKULUTUS OLI LASKUSSA EDELLEEN HUHTIKUUSSA, JA OSASYYNÄ VOI OLLA LEUTO KELI Sähkön kuukaustlaston mukaan teollsuuden sähkönkulutus on ollut levässä lakussa akasemmasta, vakka välllä on tullut levä muutos ylöspän. Koko Suomen sähkönkulutus lask huhtkuussa 0,3 %. Muu kulutus nous ja ol 0,9 % suuremp kun vme vuonna huhtkuussa. Huhtkuussa sääkorjausta jonkn verran, ja lämpötla ol normaala lämpmämp. Olemme tlanteessa jossa sähkönkulutus on muun kulutuksen osalta levässä nousussa ja teollsuuden osalta alkaa tlanne vakntua, mutta pentä laskua on ollut. Muu kulutus on vomakkaast rppuvanen ulkolämpötlasta. Tuotanto vahtelee paljon ja nyt ovat suurmmat nousjat olleet vesvoma ja tuulvoma, kun laskja on ollut tuont ja erllstuotanto. Suomen sähköntuotanto ja -kulutus huhtkuussa 2015 mljoonaa klowatttunta (GWh, mlj. kwh) osuus sähkön kokonaskulutuksesta prosentta Suom on käyttänyt sähköä vmesten 12 kuukauden akana 0,3 prosentta vähemmän sähköä kun edellsellä vastaavalla 12 kuukauden jaksolla. Sähkönkulutus on kääntynyt laskuun ja on sltä osn muuttanut akasempaa suuntaa, mkä johtunee lähnnä lämpötlosta. Teollsuuden sähkönkulutus on jatkanut laskuaan. n muutos edellsen vuoden vastaavaan jaksoon prosentta Sähkön ja lämmön yhtestuotanto ,1 0,8 (CHP) Ydnvoma ,0-1,1 Vesvoma ,7 22,5 Hl- ja muu lauhdutusvoma ym ,1-18,1 Tuulvoma 156 2,3 65,9 Nettotuont ,7-17,2 Sähkön kokonaskulutus ,0-0,3 Lämpötla- ja kalenterkorjattu muutos ,1 Suomen sähköntuotanto ja -kulutus vmesten 12 kuukauden akana, toukokuu 2014 huhtkuu 2015 mljoonaa klowatttunta (GWh, mlj. kwh) osuus sähkön kokonaskulutuksesta prosentta muutos edellsen vuoden vastaavaan jaksoon prosentta Sähkön ja lämmön yhtestuotanto ,1-3,1 (CHP) Ydnvoma ,8-2,1 Vesvoma ,8 2,9 Hl- ja muu lauhdutusvoma ym ,7-9,0 Tuulvoma ,8 61,7 Nettotuont ,9 3,6 Sähkön kokonaskulutus ,0-0,3 Lämpötla- ja kalenterkorjattu muutos ,5 4 Voma & Käyttö 5 6/2015 Voma & Käyttö 5 6/2015 5

4 Huhtamäk makso konsultlle ammattlton härnnästä tehtaallaan Kesäduunar-nfo auttaa taas nuora kesätyöasossa Palkansaajakeskusjärjestöjen yhtenen Kesäduunar-nfo neuvoo jälleen nuora kesätyösuhtesn lttyvssä asossa. Ens vkon maanantana avattavaan maksuttomaan Kesäduunar-nfoon vovat ottaa yhteyttä nuorten lsäks myös vanhemmat sekä työnantajat. SAK:n, STTK:n ja Akavan palvelu on saanut joka kesä satoja yhteydenottoja. Puhelmesta ta netn kautta vo pyytää apua esmerkks palkkohn, työvuorohn ta työsopmuksen laatmseen lttyvn asohn. Kesäduunarneuvoja Rna Knape mustuttaa, että työsopmus kannattaa tehdä ana krjallsena. Ennen kun allekrjotat sopmuksen, lue tekst ja käy läp snä mantut työehdot sekä työntekjän okeudet ja velvollsuudet. Tarksta etenkn luvattujen työtunten määrä. Epäselvät kohdat on hyvä selvttää ennen sopmuksen allekrjottamsta, Knape jatkaa. Palkkaerttelyn ta muun vastaavan tostteen kanssa tulee olla tarkkana. Lomakorvausta on maksettava muutaman tunnn ptusesta työsuhteesta. Lsätetoja: SAK:n nuorsoshteer Tatu Tuomela puh STTK:n opskelja- ja nuorsopolttnen asantuntja Hanna Hesse puh Akavan asantuntja nuoret akuset ja työelämä Mka Sahames puh Tarksta, että palkkatedot ovat oken, ja snulle on maksettu kakk lta-, vkonloppu- ja yltyökorvaukset. Huolehd kesätyön loputtua, että saat okeat lomakorvaukset, Knape huomauttaa. Tänään vetetään kansanvälstä työturvallsuuspävää. Kesäduunarneuvoja korostaa, että kesätyöntekjälle kuuluu ana perehdytys työtehtävn ja työhön. Perehdytys parantaa työturvallsuutta ja vähentää työtapaturmarskä. Kesäduunar-nfo aukeaa maanantana 4. toukokuuta ja on avonna perjantahn 28. elokuuta saakka. Palvelu on tomnut tähän mennessä jo kymmenenä kesänä. Neuvoja vo kysyä numerosta ja osotteesta Keskustelua käydään myös Facebookssa osotteessa ja Twtterssä Puhelnpalvelu on avonna maanantasta perjantahn kello Neuvontaa saa suomeks, ruotsks ja englannks. Palveluun vo sottaa nmettömänä. n Suomalasen pakkausalan yrtyksen Huhtamäen Yhdysvallossa tomva tytäryhtö makso vme vuonna konsultlle lähes euroa, jotta se keskustels yhtön työntekjöden kanssa järjestäytymsestä. Cruz & Assocates -konsulttfrma on erkostunut ammattyhdstyslkkeen härntään. Asasta kerrottn maanantana Suomen ammattlttojen keskusjärjestön SAK:n verkkosvulla. Uutsen mukaan konsulttyrtyksen käytön ol paljastanut Yhdysvaltan metalltyöväen ltto Unted Steelworkers (USW). Uutsen mukaan konsulttyhtö lupaa toma jo ennen kun lton jäsenkortteja aletaan edes levttää työpakalla. Huhtamäk on tomttanut konsultn pestaamsesta Yhdysvaltan vranomaslle raportn. Alstom Grd on vottanut usean mljoonan euron arvosen avamet käteen -urakan ElectraNet Pty Ltd:ltä. Urakan kohteena on Etelä-Australan osavalton kantaverkoon tomtettava sarjakompensontjärjestelmä (Fxed Seres Compensaton, FSC), joka lsää verkon srtokapasteetta non 40 prosentlla ja parantaa 275 kv:n Etelä-Australa Vctora -srtolnjan vrran laatua. Sarjaparsto rakennetaan uutelle Black Range -sähköasemalle, non 35 klometrä etelään Kethstä, lähelle Wllalookan kaupunka Etelä-Australassa. Sähköasema sjatsee 300 km ptkän 275 kv:n srtolnjan puolessa välssä. Lnjan lähtöpste on Talem Bendn sähköasema ja päätepste South Eastn sähköasema, joka Alstom rakentaa Etelä-Australan kantaverkon ensmmäsen sarjakompensontjärjestelmän SAK:n uutsen mukaan Huhtamäen työntekjät ovat kertoneet, että työnantaja velvott hedät tapaamaan konsultn, joka yrtt estää hedän järjestäytymsensä. Konsultt olvat olleet tehtalla useta kuukausa. Helsngn Sanomat kerto vme vuoden elokuussa, että Huhtamäkeä arvosteltn ankarast Yhdysvaltan metalltyöntekjöden lttokokouksessa, koska se e antas työntekjöden järjestäytyä. Kokoukseen osallstu jäsentä. Tlasuuteen osallstu myös Suomesta Paperlton puheenjohtaja Petr Vanhala, joka pt ennenkuulumattomana, jolle työntekjöllä ole yhdstymsvapautta. Yhdysvallossa Huhtamäk omstaa 21 tehdasta, jossa on työntekjää. Van kuudessa tehtaassa työntekjät ovat ammattyhdstyksessä. Esmerkks Commercen tehtaan työntekjät evät ole ammattlton jäsenä. USW ol laatnut raportn, jonka mukaan tehtasn on palkattu runsaast vuokratyöntekjötä, jolle maksetaan paljon vähemmän palkkaa kun vaktuslle. Tuollon Huhtamäen tomtusjohtaja Jukka Moso sano, ette USW:n raportt ole koko totuus ja että työntekjät saavat järjestäytyä vapaast. Moson mukaan ammattlttoon vodaan lttyä, jos yl puolet stä haluaa. SAK:n uutsen mukaan yhtö lmott, että se muuttaa ohjetaan Commercen tehtaallaan Kalfornassa ja sall ammattlttojen aneston tehtaalla. Huhtkuussa USW tek kutenkn työvranomaslle Huhtamäen tomnnasta valtuksen, jonka mukaan ay-lkkeeseen kuuluven työntekjöden työakoja ja -oloja ol muutettu syrjntään vttaavalla tavalla, SAK:n svulla kerrottn. n lttää Etelä-Australan kantaverkon Vctoran osavalton kantaverkkoon. Alstomn tomtus on avamet käteen -projekt, joka ssältää FSC-järjestelmän projektnhallnnan, suunnttelun, valmstuksen, tomtukset, asennukset, testauksen ja käyttöönoton. Maarakennustyöt evät ssälly tomtukseen. Projektn toteuttavat Alstomn Australan- ja Suomen-yksköt. Järjestelmän käyttöönotto on suunnteltu henäkuulle Projekt tuo tulevasuudessa merkttävä etuja sähkön käyttäjlle, koska se antaa mahdollsuuden lsätä sekä tuulvoman srtoa Etelä-Australasta että edullsemman sähkön tuonta osavaltoon etenkn kulutushuppujen akana. Alstomn sarjakompensontjärjestelmä lsää koko srtolnjan tehokapasteetta. Sarjakompensont on jo ptkään ollut suosttu ratkasu erttän suurkapasteettsten srtolnjojen suortuskyvyn optmonnssa. Kantaverkon sarjakompensontjärjestelmän tehtävänä on tehostaa verkon tomntaa mnmomalla hävötä ja lsäämällä järjestelmän kokonassrtokapasteetta. Alstomn kattava kompensontjärjestelmen (FACTS) valkoma keskttyy nmenomaan sähkönlaadun ja asakkaden AC-suurjänntesrtojärjestelmen suortuskyvyn parantamseen kakkalla maalmassa. n Lsätetoja: Alstom Suom & Balta vestntäjohtaja Sar Luhanka puh sar.luhanka@alstom.com 6 Voma & Käyttö 5 6/2015 Voma & Käyttö 5 6/2015 7

5 VTT: Puhtata teollsuuskemkaaleja puubomassasta kaasuttamalla VTT on osottanut, että puubomassa vodaan muuntaa onnstuneest puhtaks BTXkemkaaleks: bentseenks, tolueenks ja ksyleenks. Tutkmuksen tavotteena on, että puupohjaslla kemkaalella vodaan korvata raakaöljyn käyttöä esmerkks muovessa, polttoanessa, lääkkessä ja maalessa. KPA Uncon tomttaa Metsä Fbre Oy:lle hajukaasuja polttavan kattlalatoksen Metsä Groupn kuuluva Metsä Fbre on solmnut sopmuksen KPA Unconn kanssa hajukaasu-kattlalatoksen tomttamsesta Rauman sellutehtaalle. Investonnlla lsätään hajukaasujen kästtelyn kapasteetta. Samassa yhteydessä hajukaasujen kästtelyyn ja kerälyyn tehdään myös muta parannuksa. Uus hajukaasukattla on teholtaan 20 megawatta. Se on merkttäväst suuremp kun nykynen hajukaasukattla, jonka teho on setsemän megawatta. Tavotteenamme Metsä Fbressä on olla edelläkävjä ympärstösuortuskyvyssä. Rauman uus hajukaasukattla on luonnollnen askel tavotteen saavuttamsessa. Investont parantaa hajukaasujen kästtelyn suortuskykyä ja tomntavarmuutta. Mellä on luja luotto shen, että KPA Uncon pystyy vastaamaan tavottesmme, kertoo Metsä Fbre Rauman tehtaanjohtaja Ilkka Pokolanen. Tämä projekt on melenkntonen ja olemme tyytyväsä, että Metsä Fbre Oy valts juur medät uuden latoksen tomttajaks. Uncon SF- tyyppnen ratkausumme polttaa kaasut tarkast, nn, että nstä e kodu ympärstölle päästö- ekä hajuhattoja kertoo Juho Rastas, myyntpäällkkö, KPA Uncon Oy Normaaltlanteessa sellutehtaalla syntyvät väkevät hajukaasut poltetaan meesauunssa. Investonnlla mnmodaan hajupäästöt ympärstöön tehtaan härötlantessa sekä tehtaan alas- ja ylösajotlantessa ohjaamalla hajukaasut tehokkaast kästtelyyn. Hajukaasukattla tom varapolttopakkana sellutehtaalla. Uus hajukaasukattla otetaan käyttöön syksyllä tehtaan vuoshuoltosesokn jälkeen. Tomtus on kokonastomtus joka ssältää rakennukset, prosesslatteet, asennustyöt, käyttöönoton ja käyttöhenklökunnan koulutuksen. Latos asennetaan nykysen hajukaasukattlan rnnalle, jonka kautta savukaasut johdetaan olemassa olevaan savupppuun. Latos tom etävalvonnassa soodakattlan valvomosta. n Lsätetoja: KPA Uncon Oy myyntjohtaja Teemu Koskela puh teemu.koskela@kpauncon.com Uusutuvsta lähtestä saataven kemkaalen kysyntä on kasvanut nopeast, ja nyt kavataan vahtoehtosa, ympärstöä säästävä tuotantorettejä. Ertysen haluttuja kemkaaleja ovat puhtaat aromaatt kuten BTX-kemkaalt bentseen, tolueen ja ksyleen. Teknologan tutkmuskeskus VTT:n kehttämä menetelmä BTX-kemkaalen valmstamseks perustuu puubomassan kaasutuksen, Fscher-Tropsch-synteesn ja aromatsonnn yhdstämseen. Yl 85 % erotetusta bentseenstä ol yl 90-prosenttsta, ja non 50 % erotetusta tolueensta ol puhtausasteeltaan 70-prosenttsta. Prosessa vodaan soveltaa bopohjasten kemkaalen tuotantoon. Sekä bentseenä että tolueena vodaan kuten- kn hyödyntää myös erkostuneempen yhdsteden, kuten VTT:n kokessa esmerkkyhdsteenä olleen kpulääkkeenä käytetyn parasetamoln, valmstukseen. Yhdsteen synteettnen rett edellyttää puhtata lähtöaneta, joten tutkmus osottaa, mten korkealaatusa kaasutuksella tuotetut aromaatt ovat. Puhtaden BTX-jakeden alustavaks ltrahnnaks laskettn 1,4 euroa. Hnta on korkeamp kun raakaöljystä tällä hetkellä saatavan materaaln hnta, mutta 8 Voma & Käyttö 5 6/2015 huomattavast klpalukykysemp kun mulla vastaavlla bopohjaslla retellä. Kehtystyö jatkuu suuremmassa mttakaavassa VTT:n Boruukk-plotontykskössä Espoossa. VTT:n tavotteena on demonstroda koko bomassasta aromaateks ja lopputuotteks kästtävän prosessn teollnen toteutuskelposuus valmstamalla materaala useta kloja. Synteettstä rettä kehtetään edelleen prosessn teknsen ja taloudellsen toteutettavuuden parantamseks, jotta päästään lähemmäs kaupallseen käyttöön soveltuvaa prosessa. n Lsätetoja: Teknologan tutkmuskeskus VTT Oy johtava tutkja Matt Renkanen puh matt.renkanen@vtt.f Caveron ja Teollsuuden Voma jatkavat kunnossaptoyhtestyötä Caveron on tehnyt kolmvuotsen sopmuksen Teollsuuden Voma Oyj:n kanssa Eurajoella sjatseven Olkluoto 1 ja Olkluoto 2 -ydnvomalatosyksköden kunnossaptopalvelusta. Osapuolet ovat sopneet, ette sopmuksen arvoa julksteta. Sopmus kattaa kunnossaptopalveluja sähköstyksen, automaaton, teollsuusasennusten ja prosessputkstojen osalta. Palvelut panottuvat ydnvomalatosten vuoshuoltohn, ja ne ssältävät teknsen huollon ja kunnossapdon ohella asantuntjapalveluja sekä projekten toteutuksa. Sopmus on jatkoa yhtestyölle, joka alko jo ydnvomalatosyksköden rakennusvaheessa 1970-luvulla. Tavotteena on edelleen yhdessä kehttää palveluden ssältöä sekä turvallsta työskentelyä. Olemme tyytyväsä uudesta sopmuksesta, joka jatkaa ptkään kestänyttä hyvää yhtestyötä palvelujen tuottamsessa ja kehttämsessä. Turvallsuusosaamnen, jonka merktys korostuu ertysest ydnvomalatoksssa, edellyttää määrätetosta kehttämstä. Uusttu sopmus kertoo asakkaamme luottamuksesta osaamseemme, kertoo kunnossaptopalvelusta Caveronn Teollsuuden ratkasut -dvsoonassa vastaava johtaja Tapo Wars. Teollsuuden Voma Oyj varmstaa tomntansa jatkuvuutta ptkäakasn yhtestyösopmuksn hyven ja osaaven kumppaneden kanssa, kommento Teollsuuden Voman tuotantojohtaja Mkko Kosonen. n Lsätetoja: Caveron Teollsuuden ratkasut vestntäpäällkkö Sanna-Mar Latnen puh sanna-mar.latnen@caveron.f Voma & Käyttö 5 6/2015 9

6 Alstom Grd tomttaa 245 kv kaasuerstesen kytknlatoksen Fngrdlle Alstom Grd on saanut tlauksen Infratek Fnland Oy:ltä uuden 245 kv kaasuerstesen kytknlatoksen tomttamseks Fngrd Oyj:n Rovanemellä sjatsevalle Petäjäskosken sähköasemalle. Alstomn tomtus koostuu kuudesta B105-tyyppsen kaasuerstesen kytknlatoksen kentästä (245 kv, 31,5 ka, 3150 A). Petäjäskosken sähköasemaa uustaan parhallaan sähköverkon käyttövarmuuden parantamseks osana Lapn sähköverkon kehttämssuunntelmaa. Asema on keskenen solmukohta Pohjos-Suomen kantaverkossa. Alueen sähkönkulutus on kasvanut vme vuosna matkalu- ja asutuskeskuksssa, myös kavostomnnan sähkönkulutus on kasvussa. Mall B105 on Alstom Grdn kaasuerstesstä kytknlatokssta kehttynen. Se on käytettävyydeltään markknoden kärkeä ja sen huollon tarve on vähänen. Kytknlatos suunntellaan, valmstetaan ja testataan Alstom Grdn tehtaalla Ranskassa ja tomtetaan Suomeen marraskuussa Infratek Fnland Oy vastaa sähköaseman kokonasurakonnsta, kokonastomtuksen arvo non 11 mljoonaa euroa. Kokonasprojekt on yks Fngrdn suurmmsta sähköasemaurakosta. Kyseessä on jo tonen projekt, jossa Alstom tom yhdessä Infratekn kanssa. Vuonna 2014 Alstom tomtt Fngrdn Vähänummen sähköasemalle 123 kv kytknlatoksen Infratekn kautta. Petäjäskosken kaasuerstenen kytknlatos on Vähänummen projekta astetta suuremp jänntetasoltaan ja projektkooltaan. Tämä tlaus on jatkoa Alstom Grdn paluuseen Suomen GIS-kojestomarkknolle. Panostukset globaalssa tuotekehtystomnnassamme tuottavat nyt tuloksa ja yhtestyömme Infratekn kanssa YDINVOIMALAITOSTEN SEISMINEN TURVALLISUUS PAREMMALLE TASOLLE Maanjärstyksen pohjosmaset asantuntjat koolle Espooseen Fukushman onnettomuuden jälkeen ydnvomalatosten sesmnen turvallsuus on tullut entstä tärkeämmäks myös pohjosmaslla ydnvoma-aluella. VTT kehttää yhdessä pohjosmasten tomjoden kanssa uusa menetelmä maanjärstyskuormen ennakontn Fennoskandassa. Maanjärstyksstä mtattu, lähdemallnnukseen pohjautuva teto on harvnasta vakalla manneraluella. VTT järjestää 8. toukokuuta pohjosmaslle tomjolle yhtesen tlasuuden, jonka tavotteena on tunnstaa ja jakaa tämäntyyppseen tarkotukseen sopva pohjosmanen teto keskenään. Nyt alkavassa nelvuotsessa hankkeessa pävtetään myös nykysä maanjärstysten alkupsteden mallnnusmenetelmä ja kehtetään uusa kenoja maan lkkeden smulontn vakalla mannermaslla aluella, ertysest Fennoskandan klpalueella. Kokemusperästen havantojen puute Fennoskandassa tapahtuneden vomakkaden maanjärstysten lähalueen maan lkkestä on vakeuttanut ymmärrystä stä, mllaset ovat mahdollsen ydnlatoksen lähesyydessä tapahtuvan maanjärstyksen aheuttamat kuormat, vakka emprnen teto onkn analysotu läpkotasn. Vmeakasten laskentamenetelmen kehtysaskelen ansosta on olemassa mahdollsuus muodostaa laskennallsa malleja, jotka antavat realstsa arvota maanjärstysten aheuttamasta kuormasta. Projektn asantutkjaverkosto keskttyy matalan sesmsyyden aluesn Pohjosmassa ja vahvstaa entsestään yhtestyötä VTT:n ja Uppsalan ylopston välllä maanjärstysten alkupsteden mallntamsen alueella. Teknologan tutkmuskeskus VTT Oy:n projektpartnereta ovat Aalto-ylopsto, Helsngn ylopsto, Uppsalan ylopsto, GEUS Geologcal Survey of Denmark ja Pohjosmaden johtava teknkan on osottautunut menestyksekkääks, kertoo Rsto Peltola, Suomen Alstom Grdn myyntjohtaja, kertoo. n Lsätetoja: Alstom Suom & Balta vestntäjohtaja Sar Luhanka puh sar.luhanka@alstom.com Lsätetoja: VTT tutkja Vlho Jussla puh vlho.jussla@vtt.f alan konsulttyrtys ÅF. Hankkeen rahottajana on NKS Nordc Nuclear Safety Research. Hankkeen pdemmän akaväln tavotteena on laajentaa yhtestyö kattamaan myös Baltan maat. Projektn tulokset tarjoavat taustatetoa ydnlatosten turvallsuusarvota varten, mutta ne ovat merktyksellsä myös ydnjätteden loppusjotuspakolle. Hankkeen tuloksa vodaan hyödyntää myös kansallsen ydnturvallsuusohjelman (SAFIR2018) NEST-projektssa. n VIIMEINENKIN SADASOSA POIS Leo-Pekka Tähden tavotteena uus maalmanennätys SKF:n avulla SKF ja pyörätuolkelauksen 100 metrn halltseva maalmanmestar ja paralympavottaja Leo-Pekka Täht ovat solmneet yhtestyösopmuksen, jonka tavotteena on svttää Täht uuteen maalmanennätysvauhtn. Yhtestyön ytmessä ovat Leo-Pekka Tähden uuden kelaustuoln pyören laakert, joden optmomseen SKF keskttyy. Yhteys SKF:n ja Leo-Pekan välllä on lmenen. SKF tuntee laakert, olemme nssä maalmanluokan osaaja, kommento SK- F:n Suomen tomtusjohtaja Vesa Alatalo ja jatkaa vos okeastaan sanoa, että laakert ovat ntohmomme. Tonen ntohmomme on auttaa asakkatamme saavuttamaan tavotteensa. Yhtestyösopmuksessa Leo-Pekka Tähden kanssa kteytyy sten koko SKF:n olemus. Kelaustuoleja on kehtetty paljonkn vuosen varrella rakenteden ja materaalen osalta, mutta laakeresta on puhuttu vähän. Tos henoa, että SKF ott mnuun yhteyttä. Mellä on selkeä yhteys tosmme, kertoo puolestaan Leo-Pekka Täht. Ytmessä SKF:n matalaktkaset E2-laakert Lsätetoja: SKF Juho Rstmäk puh juho.rstmak@skf.com SKF tomttaa Leo-Pekka Tähden uuteen kelaustuoln matalaktkaset laakert sekä antaa tarvttavan teknsen tuen laakeren asennukseen, voteluun ja huoltoon. SKF:n ratkasun ytmessä on uusnta teknologaa oleva matalaktkanen E2-laakertyypp, jonka verntäktka on merkttäväst normaala laakera alhasemp. Vakutusta tehostetaan optmomalla myös laakeren tvstys ja valtsemalla mahdollsmman matalaktkanen voteluane. Laskennallsten tarkastelujen avulla on selvtetty verntäktkat erlasssa laakerontvahtoehdossa sekä laakeren kesknässsä asennustukkuuksssa. Kelaustuoln laakeront selvtetään ja lasketaan nyt pern pohjn. Muutoksen jälkeen uuden kelaustuoln laakeront vo tarvttaessa olle aempaa jäykemp ja verntäktka penemp. Puhumme penstä, mutta kutenkn merkttävstä asosta, kertoo SKF:n teknsen ryhmän päällkkö Samul Vrolanen. Leo-Pekan kelaustuolssa SKF:n E2-laakerella saavutetaan laskennallsest non 7 % penemp verntävastus tavallsn laakerehn verrattuna. Huppu-urheljan kokonassuortuksen kannalta laakeront näyttelee pentä osaa, mutta sllon kun sadasosasekuntkn ratkasee, ykstyskohta e kannata jättää huomomatta. Margnaalt ovat penä. Olen hävnnyt yhden kansanvälsen ksan van kahdella sadasosalla, vahvstaa Leo-Pekka Täht. Uus kelaustuol on tarkotus ottaa käyttöön harjotuslerllä Tenerffalla. Kesäkuussa Svetsssä ksataan huppunopealla radalla, joka mahdollstaa jopa maalmanennätysvauhdn. Nykynen 100 metrn T54-luokan ennätys 13,63 sekunta on Leo-Pekka Tähden nmssä. Haaveen on alttaa 13,50 sekunnn raja satasella. Nyt kun laakertkn tutktaan pern pohjn, von lähteä tähän kauteen hyvällä flksellä. Kauden päätavote on syksyn MM-ksossa Qatarssa. Kauempana sntää Ron olympalaset 2016, kertoo Täht. SKF tovottaa Leo-Pekka Tähdelle ktkatonta matkaa koht maalmanennätystä ja uusa mestaruuksa. n 10 Voma & Käyttö 5 6/2015 Voma & Käyttö 5 6/

7 Kuva: Anne Yrjänä Vältä sähköskut ja anna sähkömehen asentaa. HEIKENTYNYT LÄMMÖNSIIRTO MAKSAA TEOLLISUUDELLE VUOSITTAIN SATOJA MILJOONIA Ulkopstokkeesta valuu vettä, jouluvalojen jäljltä maassa matelee haurastunut sähköjohto, tse vrtetyn pstokkeen johdot plkstävät löysän ltoksen vuoks Myös ulkotlossa käytettäven sähkölatteden tulee täyttää standardn mukaset turvallsuusnormt ja van pätevyysvaatmukset täyttävä, koulutettu sähkömes saa tehdä sähköasennuksa, mustuttaa sähköstysalan yhtenen Sähkötrefft-palvelu. Sähkölatteden on ana oltava joko suojaerstettyjä, suojamaadotettuja ta suojajänntteellä tomva. Phalla kotelonten ptää olla tvtä, ette nden ssään pääse vettä. Vkavrtasuojakytkn tuo lsäturvaa ulkopstorasossa. Se vodaan asentaa pats sähkökeskukseen myös yksttäsen pstorasan yhteyteen. Sähkö on väärn kästeltynä hengenvaarallsta, ekä sähköstyksä sks kannata ekä lan mukaan saakaan ryhtyä tse vrttelemään. Van muutaman erkseen määrtellyn asan kuten sulakkeden, lampun ja pstotulpan vahdon sekä yksvahesen jatkojohdon vo tehdä tse. Sähkön aheuttamaa vaara on vakea havata ja vahnko tulee yleensä ana ennalta arvaamatta. Asennustyöt saa tehdä anoastaan ammatttatonen sähköasentaja. Lähalueen sähköammattlaset löytyvät osotteesta n PIILEEKÖ PIHASSA SÄHKÖISKUN VAARA? sahkotrefft.f on sähköstysalan yhtenen verkkopalvelu, joka auttaa löytämään ammatttatosen sähköasentajan läheltä kota. Tavotteena on parantaa koten energatehokkuutta, asumsmukavuutta ja sähköturvallsuutta. Sähkötrefft-palvelun tuottavat Sähkö- ja teleurakotsjaltto STUL ry, Sähköturvallsuuden Edstämskeskus STEK ry, Sähköteknsen Kaupan Ltto ry, Turvallsuus- ja kemkaalvrasto (Tukes) ja Sähkösuunntteljat NSS ry. Tavallsta lämpmämp sää ja sähkön nettotuonnn kasvu penensvät Suomen päästökauppasektorn päästöjä 2014 non 2,7 mljoonaa tonna. EU:n päästökauppaan kuuluven suomalasten latosten yhtespäästömäärä ol 28,8 mljoonaa tonna hldoksda vuonna Vuonna 2013 päästöt olvat 31,5 mljoonaa tonna. Kakken päästökauppalan soveltamsalaan kuuluven yrtysten tul lmottaa maalskuun 31. pävään mennessä latosten edellsen vuoden todennetut hldoksdpäästöt unonn rekstern. Päästöjä vastaava määrä päästöokeuksa on palautettava unonn reksterssä Teollsuudessa lkaset lämmönvahtmet vovat aheuttaa jättlaskun, joka verhoutuu muhn kustannuksn. Srtmen pnnolle pakkautuva lka ja erlaset kemkaalt hekentävät lämmönsrtoa, mkä hattaa yrtysten tuotantoprosessa ja aheuttaa turha kustannuksa. Ongelmat lämmönsrrossa maksavat suomalasyrtykslle vuosttan jopa puol mljarda euroa. Tehtaat tuottavat, ottavat talteen ja srtävät jatkuvast lämpöä prosessen välllä. Epäpuhtauksa ssältäven lämpövrtojen srto tuottaa päänvavaa monessa tuotantolatoksessa. Lka ja erlaset kemkaalt pakkautuvat srtmen pnnolle ja hekentävät lämmönsrtoa. Tämä hattaa tuotantoprosessa, vähentää energatehokkuutta ja aheuttaa turha kustannuksa, sanoo Motvan johtava asantuntja Laur Suomalanen. Lka vo olla esmerkks rasvaa, pölyä, kutuja ta erlasa kemkaaleja. Myös prosessen jäähdytykseen käytettäven luonnonvesen mukana kulkeutuvat penelöt ja lete tarttuvat lämmönsrtopntohn ja hekentävät energatehokkuutta. Motvan teettämän selvtyksen mukaan hekentynyt lämmönsrto aheuttaa Suomessa teollsuudelle turha kustannuksa jopa 500 mljoonan euron edestä vuosttan, Suomalanen kertoo. Lämmönvahtmen lkaantumnen ja stä aheutuva energatehokkuuden hekkenemnen lsää tuotannon polttoaneenkulutusta ja kasvhuonekaasupäästöjä. Se kasvattaa myös nvestont-, energaja huoltokustannuksa sekä menetetystä tuotannosta aheutuva kustannuksa. Monet yrtykset joutuvat pysäyttämään tuotannon lämmönvahtmen puhdstuksen ajaks. Osalla on käytössä varalämmönvahdn, jotta tuotantoa e tarvtse keskeyttää. Herkäst lkaantuvssa kohtessa, lämmönvahtmet on jossan tapauksssa mtotettu tarpeettoman suurks. Nämä kakk ovat hyvn kallta ratkasuja yrtykselle, sanoo Suomalanen. Motva koordno hanketta, jossa haetaan kenoja parantaa tehtaden lämmönsrron ja talteenoton energatehokkuutta. Tarkastelussa ovat prosessen lämmönsrto-ongelmat, erlaset lämmöntalteenoton ratkasut, haasteellsten lämpövrtojen kästtely sekä lkaantumsen ja puhdstuksen merktys lämmönsrtmen tomntaan. Hanke tuottaa tetoa ja ohjestusta tehtaden lämmönsrron energataloudellsuuden parantamseen. Motva koordnomassa hankkeessa ovat mukana Baxs Oy, Huntsman Pgments and Addtves, KL-Lämpö Oy, Sprax Oy, SSAB Europe Oy ja Suomen Soker Oy. Lsäks hankkeeseen osallstuvat Pöyry Fnland Oy ja Motva Servces Oy. Työtä rahottavat mukana olevat yrtykset sekä työ- ja elnkenomnsteröja Energavrasto. Marraskuussa 2014 käynnstynyt hanke päättyy vuoden 2016 alussa. n Hldoksdpäästöt penenvät Suomessa 2014 huhtkuun loppuun mennessä kunkn latoksen osalta. Suomessa päästöjen penenemseen vuonna 2014 vakuttvat ertysest tavallsta lämpmämp sää ja sähkön nettotuonnn kasvu sekä taloudellnen taantuma. Fosslsten polttoaneden käyttö Suomessa lask nostaen uusutuven energalähteden osuutta energan kokonaskulutuksesta. Päästökauppasektorlla maakaasun kulutus lask vuonna 2014 yhteensä 11 prosentta. Kvhlen kulutus Lsätetoja: Energavrasto yljohtaja Smo Nurm puh Lsätetoja: Motva Oy johtava asantuntja Laur Suomalanen puh ta laur.suomalanen@motva.f vähen non 23 prosentta edellsvuoteen verrattuna. Turpeen käyttö lsäänty edellsestä vuodesta 6 prosentta. Uusutuven, kestävyyskrteert täyttäven, polttoaneden käyttö päästökauppasektorlla vähen 0,5 prosentta edellsestä vuodesta. Muutosprosentt perustuvat energamäärn. n 12 Voma & Käyttö 5 6/2015 Voma & Käyttö 5 6/

8 Tekst: Jukka Kauppnen, AEL HÖYRYTURBIININ OSAT JA NIIDEN HUOLTO Pkasulkuventtl Pkasulkuventtl on erttän tärkeä varolate el suoja höyryturbnlle. Höyry vrtaa höyrykattlasta turbnlle pkasulkuventtln kautta. Pkasulkuventtl suojaa turbna ryntäämseltä, jos kuorma hävää esmerkks generaattorn kytkeytyessä rt sähköverkosta evätkä turbnn säätöventtlt ehd sulkeutua. Pkasulkuventtleden jälkenen höyrytla, ennen säätöventtletä, tehdään tlavuudeltaan mahdollsmman peneks, jotte turbn ryntää mahdollsen säätöventtln hdastellessa pkasulussa. Vomaöljy ptää pkasulkuventtln auk, kun öljynpane laskee, ja jous sulkee venttln 0,15 0,6 sekunnssa. Pkasulkuventtl sulkeutuu myös, kun sen säätö-öljyjä ohjaavsta magneettventtlestä hävää sähköt, ta generaattorn katkasjat avautuvat ta panetaan hätäkatkasjaa. Tällön pkasulkuventtl estää välttömäst höyryn pääsyn turbnlle. Vomaöljyn paneen lasku aheuttaa turbnn pkasulun het. Pkasulkuventtlt suljetaan myös latoksen normaalssa alasajossa sen Kuva Keuruun Lämpövoma Oy:stä. jälkeen, kun säätöventtlt on suljettu. Uusssa turbnessa ja pkasulkuventtlen modernsonnn jälkeen vo esntyä varsnkn tomlattessa venttln jumntumsta ja muta tomntahärötä. Öljyn epäpuhtaudet aheuttavat härötä etenkn pkasulkuventtlen servoventtlessä (ohjausventtlessä). Pkasulkuventtlen koestuksn ja koekäyttöhn ptää varata asennustyön jälkeen rttäväst akaa. Tuorehöyryn pkasulkuventtlt vodaan asentaa erllsnä ta turbnn runkoon. Yleensä turbnelle on asennettu kaks pkasulkuventtlä, yks kummallekn puolelle turbnn runkoa. Venttlt avautuvat ja sulkeutuvat hydraulsest, ja jous auttaa ja nopeuttaa tomntaa. Venttlen molemmn puoln ovat vestysputket, jotka estävät veden pääsyn turbnn. Suomessa on myös AEG Kans AG:n, nykysn Semens Nürnbergn, höyryllä tomva pkasulkuventtlejä. Kurosteettna vo manta, että Bergmann-Borsg käyttää hydraulkkanesteenä vettä, jollon tarvtaan korkeamp pane ja theämmät suodattmet, sekä leväkasvun estävä kemkalont, jotta ves on rttävän puhdasta. Hydraulkkajärjestelmän vuotaessa turbnn kuumlle pnnolle, esmerkks venttlestä ta putkstonltokssta, on ves öljyä paloturvallsemp neste. Yks turbnn käynnstys ta yks turbnn pkasulku vastaa normaala käyttötunta turbnlla, rppuen turbnn valmstajasta. Harvnasta, mutta mahdollsta, on että kattlaputkstosta rronnut magnettt jumuttaa ta hdastaa pkasulkuventtln tomntaa. Turbnn käynnstyksessä, ennen höyryn ottamsta turbnlle, testataan pkasulkuventtlen tomvuus. Nän huolletaan pkasulkuventtl Ensn tehdään vaadttavat erotukset. Varmstetaan, ette tuorehyöryputkessa ole erotuksen jälkeen höyryä, sen ptää olla kahden suljetun venttln takana. Tämän jälkeen tehdään mekaanset erotukset ja varmstetaan sähköset erotukset (generaattor). Seuraavaks rrotetaan öljyputket, rajakytkmet ja pkasulkuventtl. Pkasulkuventtl nostetaan puhtaalle työpöydälle, rrotetaan tomlate ja puretaan höyryosa. Kara ja pkasulkuventtln kela otetaan rt venttlpesästä. Kara, kela ja dffuusor puhdstetaan. Sen jälkeen tehdään NDT-tarkastukset dffuusorlle, kelalle, karalle ja venttlpesälle sekä mttatarkastukset karalle. Stten on vuorossa lappojen ja tvstepntojen puhdstus. Kelan ja dffuusorn ptopnta tarkastetaan kosketuspntojen tveyden vuoks, venttlssä salltaan pen läpvuoto. Kara ja kela asennetaan takasn pakalleen. Vahtoa vaatvat tvsteet, pultt ja muttert vahdetaan uusn. Pkasulkuventtln tomlatteen huolto Ensn vapautetaan jouskuorma ja sylnterosa vedetään pos. Jous ja työmäntä postetaan. Osat puhdstetaan ja tehdään mttatarkastukset. Vallset osat vahdetaan ta kunnostetaan. Kokoamsvaheessa vahdetaan kakk tvsteet. Tomlate kootaan ja testataan, mkäl mahdollsta. Pokkeamsta pkasulkuventtlssä nformodaan työn tlaajaa. Pkasulkuventtl ja tomlate yhdstetään ja ne asennetaan pakolleen. Tuorehöyryputkston ja pkasulkuventtln Lsätetoja: AEL koulutusasantuntja Jukka Kauppnen puh väln asennetaan tvsteet ja pultt krstetään. Ohjaus-/työ-öljyputket asennetaan takasn pakolleen. Rajakytkmet asennetaan pakolleen ja testataan. Rajakytkmet vakuttavat generaattorn suojaukseen ast. Sähköset erotukset puretaan. Pkasulkuventtln tomnta testataan kylmänä, mkäl mahdollsta. Höyrypuolen erotukset puretaan. Pkasulkuventtl testataan käynnstyksen yhteydessä. Pkasulkuventtlt ptää huoltaa non käyttötunnn ta kolmen vuoden välen. Pkasulkuventtln huollon ykstyskohdat määräytyvät turbnnvalmstajan ohjestuksen perusteella. Kunnossaptoyrtyksllä on omat työjärjestyksensä. Työn tlaajan kannattaa varmstaa pkasulkuventtlen huoltajen (venttlasentajen) työkokemus venttlhuollosta. Lähteet: Alhon huolto Oy, Kar Alho ja Henry Alho. n AEL AEL kouluttaa kaukolämpöasentaja, kaukolämpöylasentaja, koneenhotaja ja alkonemestareta Kaukolämpöasentajan, kaukolämpöylasentajan, koneenhotajan ja alkonemestarn teorakoulutus Kouvolassa alkaa Koneenhotajan ja alkonemestarn teorakoulutus Helsngssä alkaa Vomalatoskunnossapto Helsngssä Tekst:Tuomas Hyytnen Katasen yrtysveroale vet vesperän 800 mljoonan verovedätys Jyrk Katasen halltuksen tekemän yhtesöveron roman alennuksen pt tuoda nvestonteja, työpakkoja ja verotuloja. Tosn käv.jyrk Katasen (kok) ja Jutta Urplasen (sd) halltuksen tekemä roma yrtysveron alennus on tomnut huonost. Sen lupaamat nvestonnt, työpakat ja verotulot ovat jääneet saamatta. Sen sjaan valto menett vme vuonna yhtesöverotuloja arvolta 800 mljoonaa euroa. Samaan akaan pörssyrtysten maksamat osngot ovat kasvaneet suunnlleen saman verran. Elnkenoelämän keskusltto uskoo, että veronalennus alkaa tepsä, kun paremmat ajat kottavat. Talouspoltkkaa arvovat asantuntjat sanovat, että veroale perusteltn alun pern kyseenalaslla laskelmlla. n 14 Voma & Käyttö 5 6/2015 Voma & Käyttö 5 6/

9 JÄSENTYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2015 Suomen Konepäällystöltto toteuttaa jäsentyytyväsyystutkmuksen, jonka vastausaka loppuu 31. henäkuuta Jäsenstön antaman palautteen avulla on tarkotus kehttää lton tomntaa vastaamaan jäsenstön odotuksa ollaksemme paremp palveluntuottaja ja edunvalvoja. Votte ottaa kantaa myös suunnteltuun Uuteen Keskusjärjestöön. Tutkmukseen pääsee vastaamaan Suomen Konepäällystölton www-svulla, ja tutkmusta pdetään avonna saakka, jotta mahdollsmman monella jäsenellä ols mahdollsuus vastata kyselyyn ja vakuttaa lttomme kehttämseen omalla näkemyksellään. Jokasen jäsenen melpde on tärkeä ja sks tovomme että mahdollsmman mon käyttää mahdollsuuden hyväks vastaamalla tutkmukseen. Jäsentyytyväsyystutkmuksen tulokssta kerromme tutkmuksen valmstuttua. Tutkmuksen toteuttaa Onway Oy, jolla on laaja kokemus palkansaajajärjestöjen jäsentutkmukssta. Hyvää kesää! Lef Wkström tomnnanjohtaja Suomen Konepäällystöltto MEDLEMS ENKÄTUNDERSÖKNING 2015 Fnlands Masknbefälsförbund utför en enkätundersöknng för medlemmarna där svarstden är tll 31 jul Med de svar som medlemmarna framför de olka frågorna, är det menngen att utveckla förbundets verksamhet att bättre motsvara förväntnngarna nom medlemskåren. N kan även ta ställnng frågan om det Nya Centralförbundet. Tll själva enkäten kommer man va Fnlands Masknbefälförbunds www-sda, och där gå tll den svenskspråkga sdan. Enkätsdan är öppen tll den 31 jul 2015, så att möjlgast många kan delta, och därmed nverka på hur förbundet utvecklas framtden. Varje medlems åskt är vktgt och därför önskar v att möjlgast många ger sg td att svara och framföra sna åskter. Senare, när enkäten är klar, så publceras resultaten. Oneway Oy utför själva enkäten, och de har en långvarg erfarenhet av dylka undersöknngar nom löntagarorgansatoner. En skön sommar! Lef Wkström verksamhetsledare Fnlands Masknbefälsförbund? Mllä ratkotaan penten eläkkeden rttävyyttä? Eläkejärjestelmän keskesmpä tehtävä on alusta ast ollut ehkästä vanhuuteen lttyvää köyhyyttä. Laksäätesten eläkkeden vertalussa suomalanen eläketurva näyttää muhn Euroopan mahn verrattuna suhteellsen hyvältä. Kakken pentulosmpen joukossa on van vähän eläkekäsä. Eläkelästen köyhyysrskssä on eroja eläkeläsryhmen kesken. Työeläkettä ta kansaneläkettä saavan keskmääränen kokonaseläke ol euroa kuukaudessa vuonna 2014 (ETK ja Kela). Pentulosmpa ovat työeläkettä valla olevat eläkeläset. Suomessa pentulosuusraja yhden hengen taloudessa ol euroa vuodessa (1.190 euroa/kk) vuonna 2013 selvää Tlastokeskuksen tulonjakotlastosta. Sen sjaan kakken pentulosmpa olvat ne, joden käytettävssä olevat tulot jävät alle euroon vuodessa (alle 792 euroa/kk). Enemmstö 65 vuotta täyttänestä pentulossta on avan pentulosuusrajan tuntumassa. Hetä ol vuonna Kakken pentulosmpen joukossa eläkekäsä on vähän. Suomessa on 1,5 mljoonaa eläkelästä. Eläkelästen kottaloudet ovat Suomessa lsääntyneet parssa vuoskymmenessä runsaast. Eläkeaka on pdentynyt, sllä elnajat ovat pdentyneet. Ertysest naslla, joden elnajanodote on mehä ptemp. Takuueläkkeen saaja ol vme vuoden lopulla. Hestä non puolet ol yl 60-vuotata. Vanhemmssa käluokssa suuremp osuus eläkkeensaajsta ol nasa. Takuueläkkeen tarkotuksena on parantaa penmpä eläkketä saaven tomeentuloa. Takuueläkettä saa eläkkeensaaja, jonka kansaneläke ja työeläke? jäävät alle lassa määrtellyn tulorajan. Takuueläke on tällä hetkellä 746,57 euroa kuukaudessa. Kenoja penten eläkkeden rttävyysongelmaan Suomessa työeläke kertyy kakesta tehdystä työstä samolla ehdolla, joten erlaset palkat johtavat erlasn eläkkesn. Penten eläkkeden rttävyysongelmaa vodaan hotaa tulevasuuteen pän nn, että huolehdtaan stä, että hmsllä on työtä, ja stä että eläke kertyy jatkossakn myös pätkätöstä, sanoo Telan tomtusjohtaja Suv-Anne Smes. Usen penten eläkkeden korjaamseen ratkasuks estetään eläkekattoa. Suomalasessa työeläkejärjestelmässä se e kutenkaan ratkase ongelmaa. Mtä muta kenoja eläkelästen tomeentulo-ongelmn stten ols? Suv-Anne Smes poht asaa vdeolla. Yksnasumnen lsää köyhyysrskä Mesten keskeläke ol euroa kuukaudessa ja nasten puolestaan euroa vme vuonna. Erot eläkkessä johtuvat mesten ja nasten välsstä palkkaerosta. Myös työuran ptuudella on ollut merktystä eläkkeden karttumseen. Vanhuuseläkettä saavlla naslla työeläkkeet jäävät penemmäks kun mehllä ta he evät saa työeläkettä lankaan, koska evät ole olleet työelämässä. Kakken huonommassa asemassa ovat penpalkkaset, 75 vuotta täyttäneet, yksnasuvat naset, jotka elävät kansaneläkkeen varassa. n 16 Voma & Käyttö 5 6/2015 Voma & Käyttö 5 6/

10 KESÄ ALOITTAA POHJAN PUHDISTUKSET Taas on se aka vuodesta, jollon alusten pohjaan muodostuu nden kulkua hattaavaa kasvustoa. Vuosen akana levän kasvunopeus on koko ajan lsääntynyt. Pohjan puhdstus vakuttaa postvsest lavan kulkuun ja vähentää polttoaneen kulutusta ja on nän yks keno vakuttaa merenkulun ympärstövakutuksn. Kasvuston määrä on lsääntynyt vuosen akana Puhdstus tapahtuu pysähdyksen akana Leväkasvuston määrä on lsääntynyt kuluneden vuosen akana. DG Dvng Group on tehnyt lavojen pohjan puhdstustomntaa 1980-luvulta lähten. Tuollon käytettn erlasta antfoulng -maala kun nykysn ja veden laatu ol parempaa. Ravnteden määrä vedessä on lsääntynyt snä määrn, että nyt kesäkuukausna lavojen pohja puhdstetaan leväkasvustosta ylesest kolmen vkon välen. Puhdstustarve Saarstomeren alueella lkennövllä alukslla on suurn. Alla olevssa kuvssa näkyy hyvn aluksen pohjaan kasvanutta levää. Vasen kuva on toukokuulta ennen pohjan puhdstusta ja okea kuv henäkuulta, jollon levän kasvunopeus on lämmenneen veden myötä khtynyt. Levää kasvaa tyypllsest pnnalta shen syvyyteen, jolle pääsee valoa. Pahmmllaan leväkasvusto ulottuu lavan pohjan tasaselle osuudelle ja ruohon ptuus lavan svulla on jopa 40 cm Tallnk Slja-varustamon lava Baltc Prncess saapuu laturn tuoden perlle autot, rekat ja matkustajat. Pysähdys kestää tunnn, jonka akana lava tyhjennetään, svotaan, tankataan ja uudet matkustajat ja rahtlkenne srtyvät alukseen. Samassa ajassa puhdstetaan osa lavan pohjaa. Lavan harjaustyön suorttaa DG Dvng Group Oy Turusta. Yrtys tekee lavojen puhdstustyötä kakkalla Itämeren alueella. Tällä kertaa työtä (tämän vuoden ensmmänen harjaus) tehdään 1 sukeltajan tomesta yhden pntamehen avustaessa sukeltajaa. Harjauskalusto on yrtyksen tse kehttämää ja sllä kyetään puhdstamaan m 2 lavan pohjaa tunnssa. Haluttaessa pohjasta rtoava anes vodaan prosessveden mukana pumpata maalla olevaan sälöön sekä puhdstaa suodattmen avulla ennen veden palautusta vesstöön. Keräävästä harjauslatteestaan DG Dvng Group Oy on jättänyt vuonna 2013 patentthakemuksen. Harjaustyön valmstelut kestävät non 0,5 tunta. Tuossa ajassa tarvttavat puhdstus- ja sukelluslatteet ovat käyttökunnossa. Työ alotetaan perästä/keulasta. Tällä kertaa pohjaan on kasvanut 5 cm ptkää leväkasvustoa ja lkenteessä olevaan lavaan e ole knnttynyt näkkä. Tämä on tyypllnen tlanne kesäkauden alussa. Harjaus etenee nopeast ja non 350 m 2 alue on puhdstettu pysähdyksen akana. Latteden pakkaamnen autoon ja työn raportont varustamolle lopettavat työn. Sama tostuu lavan seuraavlla Turun veralulla saman vkon akana. Harjaustyön edut Ympärstöystävällsyys ja ympärstöasoden huomomsen panoarvo on kasvanut vme vuosen akana huomattavast. Ympärstöasat huomodaan nn uuden lavan suunnttelussa kun olemassa olevan kaluston operonnssa. Yks käytännön esmerkk ympärstöasoden huomomsesta on lkenteessä olevan lavan pohjan harjaamnen. Lavan pohjaan kasvaa lämpmän veden akana kasvllsuutta ja tarttuu penelötä, jotka lsäävät veden vastusta ja stä kautta lavan kulkuun tarvttavaa konetehoa. Pohjan puhdstus harjaamalla yllä ptää lavan optmaalsa lukuomnasuuksa. Tuollon tarvttava koneteho saadaan optmotua ja lmaan pääseven pakokaasujen määrä mnmotua. Esmerkknä ns. pkalkenteessä olevassa lavassa puhdstus suortetaan kesäkuukausna non kolmen vkon välen. Tallnk Sljan Baltc Prncess -lavalla ulkosvun puhtautta tarkkallaan pävttän vsuaalsest sekä seuraamalla tarvttavan konetehon tarvetta tetyn nopeuden saavuttamseks. Raja-arvona vodaan ptää puolen solmun nopeuden laskua samalla koneteholla. Kun tämä raja-arvo yltetään, lavan pohja tyypllsest harjataan, kertoo Baltc Prncess lavan kapteen Juha Ross. Ympärstöasat ovat Tallnk Slja varustamolle tärketä. Tästä syystä varustamon lavojen pohja harjataan kesäkuun ja syyskuun välsenä akana non kolmen vkon välen, Ross jatkaa. n DG Dvng Group Oy Perustettu 1983 Työntekjötä henklöä Tompakat: Turku ja Helsnk Lkevahto ,3 M Tarvttaessa olemme lkkeellä kahdessa tunnssa ympär vuorokauden vkon jokasena pävänä 18 Voma & Käyttö 5 6/2015 Voma & Käyttö 5 6/

11 Vrolanen Tallnk Group on tlannut Meyer Turku Oy:ltä kevääks 2017 tomtettavaks LNC-kaasulla kulkevan nopean rstelyaluksen; se asetetaan Tallnnan lnjalle. Tekst: Bengt Karlsson Meyer telakkayhtön vuotunen alhankntojen arvo 2 mljarda euroa Merteollsuusuudessa nyt hyvää mennkä Telakan projekt-nsnöör Berndt Lönnqvst, nnokas ja hyvn lavansa osaava,tässä oppaana Men Schff 4:n lehdstötlasuudessa Kuvat: Bengt Karlsson. Ystävyys amerkkalasen Carnval-varustamon pääomstajan,edesmenneen Ted Arrsonn (vas.) kanssa ol ratkasevaa Masa-Yardsa perustettaessa. Arrson tlas Masalta myös psmmän lavasarjan, josta kuvassa Imagnaton, jota Arrson,Saarkangas ja lavan kapteen Vttoro Fabett esttelevät Meyer Turun tlauskrja 2015 Men Shff 4 -rstelyalus TUI Cruseslle, bruttotonna, ptuus 294 m, matkustajamäärä Men Schff Tallnkn nopea autolautta, bruttotonna, ptuus 212 m, matkustajamäärä Men Shff Men Shff 7 (opto) Men Shff 8 (opto) Carnvaln rstelyalukset, aesopmus kahdesta rsteyaluksesta Tosaan, stä on van runsas vuos kun Voma&Käyttö leht julkas merenkulun krjotuksan otskon kuten Rstelyjätn pääjohtaja: Turun telakka on klpalukykynen!, Merteollsuudesta menestystekjämme löytyy ja stten STX Turun telakka myydään ennen kesää. Mutta kuka on ostaja?. Telakan koko kohtalo ja tomnta ol pahast murheellnen kaupungssa jossa lavanrakennuksen juuret juontavat ana 1730-luvulle saakka. Nyt kohtaamme kesän 2015 ja hyvn paljon on ehtnyt tapahtua: Hyvät tulevasuuden näkymät ktävät uutsna merteollsuudessa uuden omstajan myötä, Meyern Turun telakan tlauskrja on tötä täynnä moneks vuodeks ja nän myös alhankkjoden tlanne on mtä rohkasevn! Teto Tallnkn rsteljätlauksesta vme joulukuussa ol sgnaal tulevasta Van vähän akaa stä ennen Lavasähkö Oy:n tj. Juha Hetarnta ol laatmassa alhankkjoden puuhamehenä Turun telakalle pelastussuunntelma, mutta nyt krstunnelmat tuntuvat jääneen taakse: Tämä tlaus herättää oken todella postvsa mettetä. Saamme uuden protolavan, joten tämä tetää suunnteljolle ja tuotannolle työtä. Kyse on veläpä erkososaamsta vaatvasta LNG-lavasta, Hemornta hekumo. (TS ). Kun velä saksalasten TUI-varustamon kaks lostorsteljää varmstettn tomtettavaks näkymät tulevasta ptvät postvsuutta okeast yllä. Carnvaln yhdeksän rsteljän tlaukset hstoran suurn Stäkn suuremp uutspaukku ja merktykseltään valtava kt yl Atlantn 29. huhtkuuta: Amerkkalasen Carnval Corporatonn uudsrakennusohjelma ja shen lttyvät yhtestyösopmukset ( Memorandum of Agreements ) koskevat kakkaan yhdeksää alustlausta! Meyer Turku sas tlaukssta suunntellust kaks, ja lsäks tämä maalman suurn rsteljävarustamo ols tlaamassa kaks lavaa Meyer Papenburgn telakalta Saksassa ja vs lavaa talalaselta Fncanterltä. Tomtukset Carnvaln lehdstötedotteessa mantaan myös optot lsätlaukssta tulevna vuosna. Tämä on rstelyalan kakken akojen suurn tlaus, Meyer Turun tomtusjohtaja Jan Meyer lotsee. Jo vkkoa akasemmn selvs että Meyern telakkayhtö ostaa koko Turun telakan. Valto pääs rt telakasta josta se omst 30%. Nänhän luvatut osakkuussuunntelmat stten toteutettn sovtust. Meyern alhankntapävä 14. huhtkuuta Relut 100 yrtystä tul sllon Turun tlasuuteen kuuuntelemaan mten tötä rtoas Turun telakan lsäks myös Meyern kahdelle Saksan telakalle. Turun telakan alhankkjota saattaa odottaa lähvuosna parhammllaan satojen mljoonen alhankntasopmukset. Yksstään materaaltarpeet ovat valtavat. Meyer tarvtsee nykysten lavatlausten kattamseks nelötä lattamateraaleja kuten mattoja ja parketta, nelötä kkunota ja vessaa. Materaaltarpeden lsäks yhtö ostaa sähkölatteta, terästötä, hytten kalustuksa, äänjärjestelmä sekä vakkapa baarmkkorobootteja. Telakkayhtön vuotunen alhankntojen arvo on kaks mljarda euroa. Suomalasten alhankkjoden osuus tästä on n. 25 %, el mljoonaa euroa. (HS/Talous ) Jan Meyer näkee suomalasten osaamsen klpalutekjänä. Tvs ja ptkäjäntenen yhtestyö alhankkjoden kanssa mahdollstaa kustannusten hallnnan sekä ptää rstelylavohn erkostuneen telakan klpaljoden edellä. Suom on Carnvaljättläselle vanha tuttu. E ole ensmmänen kerta kun Carnval Corp. suunnttelee rstelyhankntoja suomalaselta telakalta. Telakkajohtaja Martn Saarkankaan akana Carnval-konsorto ol Helsngn telakan suur asakas. Melken koko 1990-luvun Fantasy-sarja Carnval Cruse Lnelle turvas työt telakalla. Tämä rstelylavojen sarja alko vuonna 1990 ensmmäsenä ms Fantasy ja sen sanotaan olevan menestyksekkän rakennetusta rsteljöstä maalmassa. Kaks vuoskymmentä stten ptken sarjojen rakentamnen ol hyvn harvnasta. Telakkamme tomtt yhteensä kahdeksan ssaralusta. Lostorsteljä Fantasy ol ensmmänen rstelylava maalmassa jossa ol desel-sähkönen moottor. Tämä merktsee että lavan generaattort syöttävät vahtovrtaa jolla koko sähköenergatarve lavalla tyydytetään. Sarjan setsemäs el ms Elaton, ol maalmassa ensmmänen rsteljä johon ol asennettu sähkökäyttönen Azpod-potkur. Potkurlate on käännettävssä ja korvaa nänollen myös tavanomasen peräsmen. Sarjan vmesessä ms Paradsessä ol myös sama systeem; Azpod-agregaattn kehtt ABB Suomessa. Martn Saarkankaan henklökohtaset hyvät suhteet Carnvaln pääomstajaan Arsonn perheeseen johtvat uusn tlauksn, ja nn synty nk. Sprt-luokka. Tunnustusta ja ktettävää huomota savat monet teknset nnovaatot ja uusen kehtyssuunten luomnen. Kuus lavaa tomtettn Sprt-luokassa(Panamax-kokoon), kolme Carnval Cruse Lnelle ja kolme Costa Cruseslle(kuuluu Carnval-ryhmään). Nämä lostorsteljät valmstuvat myös Helsngssä, vuosna Kakk tämä joht Carnval-ryhmän menestymseen ja valtavaan kehtykseen rstelymarkknoden er segmentessä (rettvahtoehdot jne.). Men Schff 4 Erlebnsse läht kesän aallolle Kun lehdstö perjantana 8. toukokuuta kutsuttn juhlstamaan vastavalmstunutta ja Turun telakalta luovutettavaa ms Men Schff 4:ää; pääs se jälleen kerran tutustumaan, elämyksä runsaast tarjoavaan lostokkaaseen TUI-rstelylavaan (TUI-varustamon, jossa 50 % omstajaosuus on Royal Carbbean Cruse Lnella). Lava ol jo pävää ennen sen ensmatkaa yl Itämeren koht Saksaa ja Keln kaupunka tptop kunnossa(lähtövalms!). Tämän lavan rakentamnen on sujunut avan uskomattoman henost. Men Schff 3:n synnytys ol tuskasa, sllon elettn velä STX:n omstajuuden loppumetrejä, Ilmapr tämän lavan kohdalla on ollut avan erlanen, hehkuttaa lavan projektpäällkkö Km Oln. Iloon yhtyy myös lavan tlaajan edustaja, RCCL:n varatomtusjohtaja Harr Kulovaara: Olemme avan valtavan tyytyväsä alukseen. Nän vrheetöntä ja valmsta lavaa emme hstoramme akana juur koskaan ole saaaneet. Seuraavat ssarukset Men Schff 5 ja Men Schff 6 saadaan akaan veläkn nopeammassa akataulussa uskaltaa Km Oln luvata. (TS ) Tärkentä on halu panostaa tulevasuuteen. (Martn Saarkangas) Hyvät lukjan, nn massa kun merlläkn, Telle haluan tovottaa losta ja hyvää Juhannusta, vhtykää kun kesä jo lomat kottavat. n 20 Voma & Käyttö 5 6/2015 Voma & Käyttö 5 6/

12 Kryssnngsfartyget Men Schff brt, längd 294 m, pass.antal Bld: Mayer Turku Oy Kryssnngslnjer nom Carnval Corporaton (lnje/varumärke och antal fartyg) Text: Bengt Karlsson Varvsbolaget Meyers årlga underleverantörsvärde 2 mljarder euro Skeppsbyggarna erbjuds nu framgång och framtd Det är faktskt nte mer än ett år sedan Kraft&Drft publcerade mna artklar med rubrker som Kryssnngsjättens drektör: Åbovarvet är konkurrenskraftgt, Fartygsnnovatoner ett krav som v klarar med råge, och sedan Varför skulle Åbo-varvet vara ett lockande objekt? STX-skeppsvarvet skall säljas före sommaren. Men vem köper? Hela varvets framtd och dess verksamhet var oerhört bekymmersamt en stad där skeppsvarvsndustrns anor sträcker sg tll 1730-talet. När v nu tar emot sommaren har mycket skett och förändrats: Goda nyheter når oss om förutsättnngar nom varsndustrn som ngen ens vågat drömma om. Allt detta postva tack vare ny ägaren tyska Meyer varvsbolaget; nu är Meyer Turku Oy:s orderbok välfylld för år framöver och framgångsutmanngarna för landets underleverantörer mycket goda! Nyheten om Tallnks beställnng av kryssnngsfärjan december fjol var en postv sgnal på vad som komma skulle Bara lte tdgare hade Lavasähkö Oy/ Ab:s vd. Juha Hetarnta som underleverantörernas förtrogne aktvst Åbo arbetat febrlt med att ta fram ett räddnngsprogram, men nu är krsstuaton som bortblåst: Den här ordern från Tallnk Group väcker verklgen postva funderngar. V får ju en ny prototyp, som betyder jobb åt produktonen och planerngsteamen. Det gäller ju ett krävande LNG-fartyg som fordrar specalkunskaper. När dessutom det tyska TUI-rederets två lyxkryssare säkrades med leverans spred sg en konkret postvtet, på hela varvsområdet. Carnvals beställnng på sju kryssnngsfartyg är hstorens största Nyheten som lade över Atlanten och tog oss med gapande munnar och därefter med jubel skedde den 29 aprl: Amerkanska Carnval Corporaton gav ut stt planerade nybyggnadsprogram med samförståndsavtal ( Memorandum of Agreements ) som gäller sammanlagt sju fartygsbeställnngar! Meyer Turku-varvet skulle få två order, Meyer Papenburg två och talenska Fncanter fem stycken att bygga, åt världens största kryssnngskonsortum. För leveranser I pressmeddelandet nämns även optoner för flerbeställnngar under de närmaste åren. Detta är faktskt kryssnngsbranschens allra största beställnng genom tderna, konstaterar Meyer Turku varvets verkställande drektör Jan Meyer med glädje. Veckan tdgare blev det dessutom klart att tyska Meyer varvsbolaget köper hela Åbo-varvet. Staten sålde sn andel på 30 % Meyer nhandlade aktepotten, just så som det planerats under hösten. Meyers underleverantörsdag 14 aprl Över hundra företag kom tll arrangemanget Åbo, för att förhöra sg om samarbetsmöjlgheter med Åbo-varvet och naturlgtvs lyssna tll vad Meyer på sna två varv Tyskland kunde behöva. Det är nte alls omöjlgt för Åbo-varvets underleverantörer att få uppdrag med samarbetskontrakt på flera hundra mljoner euro de kommande åren! Enbart materalbehoven är enorma. För de nuvarande fartygsbeställnngarna kommer Meyer att behöva nte mndre än kvadrater golvmateral som mattor och parkett, kvadrater fönster och WC-byttor, bara som exempel. Dessutom köper de elapparatur, stålarbeten, hyttnrednngsmöblemang, ljudsystem och varför nte robotar som barkypare. Varvsbolagets årlga eurovärde av underleveranser är 2 mljarder. Andelen för de Masa-Yards levererade stt första fartyg ms Fantasy januar Bld: Hfors-varvets arkv. fnska underleverantörerna är ca. 25 %, m.a.o mljoner euro. (HS./Talous ) Jan Meyer ser fnländarnas kunngheter som fördel konkurrensen. Ett nära och långsktgt samarbete med underleverantörerna möjlggör bättre kostnadskontroller och är en klar konkurrensfavör för varvet som specalserat sg på kryssnngsfartyg. För Carnval-jätten är Fnland bekant Det är nte första gången som Carnval Corporaton planerar fartygsanskaffnngar från fnländska skeppsvarv. Under varvdrektör Martn Saarkangas td var Carnval redergruppen Helsngfors-varvets stora kund. Nästan hela 1990-talet tryggade Fantasy-seren tll Carnval Cruse Lne arbetena på varvet. Den här seren av kryssnngsfartyg började 1990 och först ut var ms Fantasy följd av sju syskon. Den här leveransseren av lyxkryssare och sägs vara en av de mest framgångsrka som någonsn byggts. För två årtonden sedan var en såhär lång leveranssere ovanlg. Fantasy var det första kryssnngsfartyget världen med desel-elektrskt maskner. Detta betyder att fartygets generatorer alstrar växelström och förser samtlga förbrukare ombord med elenerg. Serens sjunde ms Carnval Cruse Lne 24 Prncess Cruses 18 Holland Amerca Lne 15 Seabourn 5 Cunard 3 Elaton var världens första kryssnngsfartyg med eldrvna Azpod-roderpropelleraggregat; som är svängbara och därmed ersätter konventonella roder. Även ms Paradse, ssta ut seren, förseddes med Azpod (tllv. ABB Fnland). Martn Saarkangas goda personlga kontakter tll Carnvals huvudägare Arson-famljen ledde tll nya beställnngar. Nu föddes den sk. Sprt-klassen, med flera nya teknska nnovatoner. Sex lyxkryssare levererades Sprt-klass (Panamax-storlek), tre tll Carnval Cruse Lne och tre tll Costa Cruses (hör tll Carnval-gruppen). Samtlga dessa byggdes också Helsngfors. Carnval växte och utvecklade framgångsrkt bl.a. nya ruttkoncept nom kryssnngsndustrn. Men Schff 4 Erlebnsse avgck grann och stlfull Ada Cruses 10 Costa Cruses 15 P&O Cruses (Australa) 3 Totalt 101 Fartyg order 9 När meda/pressen fredagen den 8 maj nbjöds att bese nybygget ms Men Schff 4, som från Åbo-varvet då överläts tll TUI-rederet fck redaktörerna åter en gång bekanta sg med ett hyperstlfullt kryssnngsfartyg, fyllt av möjlgheter tll aktvteter och lvets goda ombord. Tyska TUI-rederet ägs tll 50 % av Royal Carrbean Cruse Lne. Fartyget var tptop skck och helt klart ett dygn före överenskomna avgångstden, med första destnaton Tyskland och Kel. Byggandet av Men Schff 4 har gått undan otrolgt bra. Men Schff 3:ans tllverknng var smärtsam, då levde v ännu på STX-varvsägarens slutmetrar. Atmosfären har vart en helt annan nu, säger projektchefen Km Oln märkbart förnöjd. RCCL:s vce vd. Harr Kulovaara nstämmer spontant och tllägger att rederet nte rktgt nånsn emottagt ett så felfrtt fartyg. Följande systrar Men Schff 5 och Men Schff 6 blr nog avgångsklara ännu snabbare, vågar Km Oln lova.(ts ) Det vktgaste är vljan att satsa på framtden. (Martn Saarkangas) Bästa läsare, såväl tll lands som tll sjöss, tllönskar skrbenten en trevlg Mdsommar, hav gott sommar och semestertd. n 22 Voma & Käyttö 5 6/2015 Voma & Käyttö 5 6/

13 Suomen Konepäällystöltto ry:n jäsenvakuutus Tuoteseloste Vapaa-ajan matkustajavakuutus Vakuutetut Vakuutettuna ovat lton alle 70-vuotaat jäsenet. Vakuutettuna ovat myös vakuutetun mukana matkustavat alle 20-vuotaat omat lapset sekä vakuutetun kanssa samassa taloudessa asuvat alle 20-vuotaat lapset. Vakuutettuna ovat yllämantut henklöt, jolla on vaknanen asunto ja kot Suomessa ja jotka pääasallsest oleskelevat täällä. Tämä tarkottaa, että jäsenellä on vaktunen osote Suomessa ja että hän oleskelee yl puolet vuodesta Suomessa. Vakuutusturva on sdottu lton jäsenyyteen. Jos jäsen eroaa ta erotetaan ltosta, vakuutusturva päättyy välttömäst. Vomassaolo Vakuutus on vomassa Suomesta ulkomalle tehtävllä vapaa-ajan matkolla sekä vapaa-ajalla tehtävllä kotmaanmatkolla. Suomessa vakuutettu e ole matkalla, kun hän on asunnollaan, työpakallaan, opskelupakallaan, vapaa-ajan asunnollaan, matkalla edellä mantusta pakasta toseen ta jos matkakohde on lnnuntetä alle 50 klometrn etäsyydellä edellä mantusta pakosta. Vakuutus on vomassa enntään 45 vuorokautta matkan alkamsesta. Vakuutus e ole vomassa klpaurhelussa ta sen harjottelussa, ekä ehdossa erkseen posrajatussa urhelulajessa ja harrastuksssa. Matkasaraus ja matkatapaturma Matkustajavakuutuksesta korvataan matkan akana alkaneen äkllsen sarauden ta sattuneen tapaturman aheuttamat hotokulut lman ylärajaa. Vakuutuksesta korvataan myös Turvan hyväksymä vakavast loukkaantuneen ta sarastuneen vakuutetun kuljetus kotmaahan. Matkasarauden hotokuluja korvataan enntään 90 pävää hodon alkamsesta ja matkatapaturman hotokuluja enntään kolme vuotta tapaturman sattumsesta. Matkasaraus on odottamaton ja äkllnen lääkärnhotoa vaatnut saraus, joka lääketeteellsen kokemuksen mukaan on saanut alkunsa matkan akana. Matkasaraudeks e katsota sarautta, jonka oreta on lmennyt ennen matkan alkamsta ta jonka tutkmukset ovat olleet kesken ennen matkalle lähtöä, vakka saraus todetaan matkan akana. Matkustajavakuutuksesta korvataan kutenkn myös ennen matkaa olleen sarauden äkllsen ja odottamattoman pahenemsen ensapuluontesen hodon kuluja matkakohteessa, mutta e muta vakuutusehdossa manttuja kustannuksa, kuten esmerkks saraankuljetusta takasn Suomeen. Matkatapaturma on matkalla sattunut äkllnen ja ulkonen tapahtuma, josta aheutuu ruumnvamma vakuutetun stä tahtomatta. Matkatapaturmana pdetään myös hukkumsta, kaasumyrkytystä, lämpöhalvausta, aurngonpstosta, paleltumsta sekä huomattavasta paneen vahtelusta syntynyttä vammaa, elle vakuutettu ole tse nätä aheuttanut. Myös äkllsen lkkeen ta vomanponnstuksen aheuttama lhaksen ta jänteen venähdysvamma matkalla katsotaan matkatapaturmaks, elle sen syynä ole vakuutetun saraus ta ruumnvka. Lsäks edellytetään, että lääkärnhoto on alotettu 14 vuorokauden kuluessa vammautumsesta. Täydellnen luettelo korvattavsta ja korvauksen ulkopuolelle jäävstä hotokulusta on vakuutusehdossa. Matkan peruuntumnen, keskeytymnen ja matkalta myöhästymnen Matkan peruuntumsella tarkotetaan matkalle lähdön estymstä. Matkan keskeytymsellä tarkotetaan alkaneen matkan muuttumsta. Matkan peruuntumnen ta keskeytymnen korvataan, kun nden syynä on vakuutetun ta lähomasen odottamaton sarastumnen, tapaturma ta kuolema. Pakottavuus arvodaan lääketeteellsn perusten. Peruuntumsen ta keskeytymsen syynä vo olla myös vakuutetun Suomessa olevaan omasuuteen kohdstunut merkttävä vahnko, joka edellyttää läsnäoloa vahnkopakalla. Vakuutettu myöhästyy matkalta, jos hän e ehd etukäteen varaamansa lento-, lava-, juna- ta lnja-automatkan ta jatkoyhteyden alkamspakkaan meno- ta paluumatkalla. Myöhästymnen korvataan, jos sen syynä on vakuutetun matkallaan käyttämää ylestä kulkuneuvoa kohdannut sääeste, luonnonmullstus, teknnen vka, lkennevahnko ta rkollnen teko ta jos vakuutetun matkallaan käyttämä ykstynen kulkuneuvo joutuu lkennevahnkoon. Matkustajavakuutuksen lähomaset Matkustajavakuutuksessa lähomasella tarkotetaan seuraava henklötä: avo- ta avopuolso vakuutetun omat ja hänen avo- ta avopuolsonsa lapset ja lastenlapset vakuutetun kanssa samassa taloudessa vaknasest asuvat muut kun omat lapset vakuutetun omat ja hänen avo- ta avopuolsonsa vanhemmat, otto- ja sovanhemmat sekä ssarukset ja ssaruspuolet mnät ja vävyt yks matkakumppan, jonka kanssa vakuutettu on kahdestaan varannut matkan Matkavakuutuskortt ja apu ongelmatlantessa Jäsenkortt, joka tom myös matkavakuutuskorttna, on posttettu vakuutuksen prn kuuluvlle jäsenlle. Kortt kannattaa ptää matkalla mukana ja esttää hotolatoksessa. Nän hotolatos vo todeta, että asakkaalla on vomassaoleva matkavakuutus ja että hodolle löytyy maksaja. Turva tekee yhtestyötä Tanskassa sjatsevan kansanvälsen hälytyskeskuksen SOS-Internatonaln kanssa, joka auttaa matkaljota ulkomalla sattunessa saraus-, onnettomuus- ja kuolemantapauksssa. SOS:n vo ottaa yhteyttä myös mussa kun hätätapauksssa. Se vo esmerkks neuvoa lähmmän luotettavan lääkäraseman sjannn ta auttaa, jos hotolatos e suostu lähettämään laskua Turvaan. Hälytyskeskus pävystää ympär vuorokauden ja palvelee myös suomen kelellä. Myös Suomen edustustosta vo pyytää apua hätätlantessa. Matkatavarat Jäsenvakuutus e ssällä matkatavaravakuutusta. Oma kotvakuutus saattaa kattaa myös matkatavarolle sattuvat vahngot. Vapaa-ajan tapaturmavakuutus Vakuutetut Vakuutettuna ovat lton alle 70-vuotaat jäsenet. Vakuutettuna ovat henklöt, jolla on vaknanen asunto ja kot Suomessa ja jotka pääasallsest oleskelevat täällä. Tämä tarkottaa, että jäsenellä on vaktunen osote Suomessa ja että hän oleskelee yl puolet vuodesta Suomessa. Vakuutusturva on sdottu lton jäsenyyteen. Jos jäsen eroaa ta erotetaan ltosta, vakuutusturva päättyy välttömäst. Vomassaolo Vakuutus on vomassa vapaa-akana kakkalla maalmassa. Henklöllä, jolla e ole työsuhdetta ja jotka evät ansotarkotuksessa harjota yrtystomntaa, vakuutus on vomassa kokopäväsest. Vakuutus e ole vomassa klpaurhelussa ta sen harjottelussa ekä ehdossa erkseen posrajatussa urhelulajessa ja harrastuksssa. Tapaturma Tapaturma on äkllnen ja ulkonen tapahtuma, josta aheutuu ruumnvamma vakuutetun stä tahtomatta. Tapaturmana pdetään myös hukkumsta, kaasumyrkytystä, lämpöhalvausta, aurngonpstosta, paleltumsta sekä huomattavasta paneen vahtelusta syntynyttä vammaa, elle vakuutettu ole tse nätä aheuttanut. Myös äkllsen lkkeen ta vomanponnstuksen aheuttama lhaksen ta jänteen venähdysvamma katsotaan tapaturmaks, elle sen syynä ole vakuutetun saraus ta ruumnvka. Lsäks edellytetään, että lääkärnhoto on alotettu 14 vuorokauden kuluessa vammautumsesta. Jos tapaturmana korvattavasta vammasta rppumattomat sekat, kuten esmerkks olemassa oleva saraus, ovat vakuttaneet vamman syntyyn ta sen paranemsen ptkttymseen, maksetaan vakuutuksesta korvauksa van sltä osn, kun hodon ta hatan katsotaan lääketeteellsn perusten aheutuvan tapaturmana korvattavasta vammasta. Esmerkks tapaturmavamman taustalla saattaa olla än mukanaan tuoma kuluma ja rappeutuma, jota e katsota tapaturman seurauksks. Tapaturman hotokulut Tapaturman hotokuluja korvataan tapaturmaa koht enntään vahnkohetkellä vomassa olleeseen vakuutusmäärään ast. Hotokulusta vähennetään omavastuu kertaalleen jokasta tapaturmaa koht. Vakuutuksen päättymsen jälkeen hotokuluja korvataan enntään yhden vuoden ajalta. Täydellnen luettelo korvattavsta ja korvauksen ulkopuolelle jäävstä hotokulusta on vakuutusehdossa. Tapaturman aheuttama pysyvä hatta Tapaturman aheuttamalla pysyvällä hatalla tarkotetaan lääketeteellsest arvotua ylestä hattaa, joka vammasta aheutuu vakuutetulle. Hatan suuruus määrtellään Sosaal- ja terveysmnsterön antaman hattaluoktuksen mukaan. Hattaa määrteltäessä huomodaan vamman laatu, mutta e esmerkks vakuutetun ammatta ta harrastuksa. Hatan tulee lmetä kolmen vuoden ssällä tapaturman sattumsesta. Täydestä hatasta maksetaan sovttu hattakorvaus ja osttasesta hatasta hattaa vastaava osa hattakorvauksesta. Pysyvän hatan korvaus maksetaan, kun hatta on muodostunut pysyväks, kutenkn akasntaan vuoden kuluttua tapaturmasta. Lsätetoja Jäsenvakuutuksen tarkemp ssältö ja vakuutuksessa olevat rajotukset ovat vakuutusehdossa. Ne löytyvät Konepäällystöltolle räätälödyltä Turvan palvelusvulta Vakuutusehdot saa myös Turvan tompakosta ta pyytämällä palvelunumerosta Konepäällystöltto on ottanut jäsenlleen myös Lttoturvavakuutuksen järjestötehtävn sekä ammatllsen vastuu- ja okeusturvavakuutuksen. Lsätetoa nästä vakuutukssta Turvan palvelusvulla konepaallystoltto Olemme asakkademme omstama kesknänen vakuutusyhtö ja tarjoamme ertysest ammattlttojen jäsenlle etuja ja räätälötyjä tuotteta. Palvelemme numerossa ma pe 8 18 sekä verkossa osotteessa 186x265_Konepaallysto_ehdot_ ndd :58:19 186x265_Konepaallysto_ehdot_ ndd :58:20 24 Voma & Käyttö 5 6/2015 Voma & Käyttö 5 6/

14 Fnlands Masknbefälsförbund rf:s medlemsförsäkrng Produktfakta Resenärförsäkrng för frtd Försäkrade Försäkrade är förbundets medlemmar under 70 år. Försäkrade är även medresande egna barn under 20 år och barn under 20 år som bor samma hushåll som den försäkrade. Försäkrngen omfattar alla ovan nämnda personer som har sn stadgvarande bostad och stt hem Fnland och som vstas huvudsaklgen landet. Med detta avses att medlemmen har en stadgvarande adress Fnland och vstas över hälften av året landet. Försäkrngsskyddet är knutet tll medlemskap förbundet. Om medlemmen utträder eller utesluts ur förbundet upphör försäkrngsskyddet omedelbart. Gltghet Försäkrngen gäller under frtdsresor från Fnland tll utlandet samt under frtdsresor hemlandet. En försäkrad Fnland anses nte vara på resa när han eller hon är sn bostad, på sn arbetsplats, på sn studeplats, sn frtdsbostad eller på väg från en av de ovan nämnda platserna tll en annan, eller om resmålet fågelvägen lgger på mndre än 50 klometers avstånd från ovan nämnda platser. Försäkrngen gäller högst 45 dygn räknat från resans startdatum. Försäkrngen gäller nte samband med tävlngsdrott eller därtll anknuten tränng eller vd utövande av vllkoren särsklt uteslutna drottsgrenar eller hobbyer. Sjukdom och olycksfall under resa Resenärförsäkrngen ersätter utan övre gräns vårdkostnader tll följd av plötslg sjukdom som börjat under resa eller ett olycksfall som nträffat under resa. Försäkrngen ersätter också kostnaderna för transport tll hemlandet, om den försäkrade har skadats eller nsjuknat allvarlgt och Turva godkänt transporten. Kostnader för vård av sjukdom under resa ersätts för högst 90 dagar från det att vården började, och vårdkostnader tll följd av olycksfall under resa ersätts för högst 3 år från det att olycksfallet nträffade. Med sjukdom under resa avses en oväntad och plötslg sjukdom som krävt läkarvård och som enlgt medcnsk erfarenhet måste anses ha börjat under resan. Med sjukdom under resa avses nte en sjukdom som vsat symptom före resan eller sådana fall där undersöknngen av sjukdomen nte har slutförts före avresedagen, även om sjukdomen konstateras under resan. Vd plötslg och oväntad försämrng av en sjukdom som den försäkrade har haft före resan ersätter resenärförsäkrngen dock även kostnaderna för nödvändg första hjälp på resmålet, men nga andra kostnader som nämns försäkrngsvllkoren, såsom sjuktransport tllbaka tll Fnland. Med olycksfall under resa avses en plötslg, yttre händelse som orsakar kroppsskada och som ofrvllgt drabbar den försäkrade under resan. Med olycksfall under resa avses också drunknng, gasförgftnng, värmeslag, solstng, förfrysnng samt skada tll följd av betydande växlng tryck, förutsatt att den försäkrade nte själv vållat dessa. Som olycksfall under resa betraktas även försträcknngsskada muskel eller sena tll följd av en plötslg rörelse eller kraftansträngnng, förutsatt att skadan nte uppstått på grund av sjukdom eller kroppsskada hos den försäkrade. För ersättnng förutsätts dessutom att läkarvården nleds nom 14 dygn från skadans uppkomst. I försäkrngsvllkoren fnns en fullständg förtecknng över ersättnngsglla vårdkostnader och vårdkostnader som nte ersätts. Annullerng och avbrytande av resa samt mssad avresa Med annullerad resa avses att avresan förhndras. Med avbrytande av resa avses att en redan påbörjad resa ändras. Stuatoner där en resa annulleras eller avbryts ersätts om annullerngen eller avbrottet beror på att den försäkrade eller en nära anhörg plötslgt nsjuknar, råkar ut för ett olycksfall eller avlder. Bedömnngen av om skälet vart tvngande görs på medcnska grunder. Ersättnng för annullerng eller avbrytande av resa kan också utbetalas om en betydande skada drabbar den försäkrades egendom Fnland och skadan kräver den försäkrades närvaro på skadeplatsen. Med mssad avresa avses att den försäkrade vd utresa eller återfärd nte hnner td tll den plats där en på förhand bokad flyg-, båt-, tåg- eller bussresa eller anslutnng börjar. Mssad avresa ersätts om orsaken är att ett allmänt färdmedel som den försäkrade använt har drabbats av väderlekshnder, naturkatastrof, teknskt fel, trafkolycka eller brottslg gärnng eller om ett prvat fortskaffnngsmedel som den försäkrade använder råkar ut för en trafkolycka. Nära anhörga resenärförsäkrngen Med nära anhörga avses resenärförsäkrngen följande personer: make eller sambo den försäkrades egna och makens eller sambons barn och barnbarn andra än egna barn som stadgvarande bor samma hushåll med den försäkrade den försäkrades egna och makens eller sambons föräldrar, adoptvföräldrar, mor- och farföräldrar samt syskon och styvsyskon svärdöttrar och svärsöner en reskamrat, då han eller hon och den försäkrade har bokat resan på tu man hand. Reseförsäkrngskort och hjälp vd problem Ett medlemskort, som även fungerar som reseförsäkrngskort, har postats tll alla medlemmar som omfattas av försäkrngen. Kortet bör tas med på resan och uppvsas på vårdnrättnngen som bevs på att kunden har en gltg reseförsäkrng och att det fnns någon som betalar vården. Turva samarbetar med den nternatonella larmcentralen SOS-Internatonal Danmark, som bstår turster sjukdoms-, olycks- och dödsfall som sker utomlands. SOS står också tll tjänst andra fall än nödstuatoner. Du kan vända dg tll SOS tll exempel om du vll veta var närmaste påltlga läkarstaton fnns eller om vårdnrättnngen nte går med på att skcka räknngen tll Turva. Larmcentralen betjänar dygnet runt även på svenska. I nödfall kan du också vända dg tll Fnlands beskcknngar. Resgods Medlemsförsäkrngen nnefattar ngen resgodsförsäkrng. I vssa fall täcker hemförsäkrngen även skador på resgods. Olycksfallsförsäkrng för frtd Försäkrade Försäkrade är förbundets medlemmar under 70 år. Försäkrngen omfattar alla ovan nämnda personer som har sn stadgvarande bostad och stt hem Fnland och som vstas huvudsaklgen landet. Med detta avses att medlemmen har en stadgvarande adress Fnland och vstas över hälften av året landet. Försäkrngsskyddet är knutet tll medlemskap förbundet. Om medlemmen utträder eller utesluts ur förbundet upphör försäkrngsskyddet omedelbart. Gltghet Försäkrngen gäller under frtd överallt världen. För personer som nte står anställnngsförhållande och nte bedrver företagsverksamhet förvärvssyfte gäller försäkrngen på heltd. Försäkrngen gäller nte samband med tävlngsdrott eller därtll anknuten tränng eller vd utövande av vllkoren särsklt uteslutna drottsgrenar eller hobbyer. Olycksfall Med olycksfall avses en plötslg, yttre händelse som orsakar kroppsskada och som ofrvllgt drabbar den försäkrade. Med olycksfall avses också drunknng, gasförgftnng, värmeslag, solstng, förfrysnng samt skada tll följd av betydande växlng tryck, förutsatt att den försäkrade nte själv vållat dessa. Som olycksfall betraktas även försträcknngsskada muskel eller sena tll följd av en plötslg rörelse eller kraftansträngnng, förutsatt att skadan nte uppstått på grund av sjukdom eller kroppsskada hos den försäkrade. För ersättnng förutsätts dessutom att läkarvården nleds nom 14 dygn från skadans uppkomst. Om en omständghet utan samband med den skada som ersätts såsom olycksfall, tll exempel en befntlg sjukdom, har bdragt tll skadans uppkomst eller tll att tllfrsknandet fördröjts, utbetalas ersättnng endast tll den del vården eller menet på medcnska grunder måste anses ha orsakats av den skada som ersätts såsom olycksfall. Bakom en olycksfallsskada kan tll exempel lgga åldersrelaterade försltnngar eller degeneraton som nte kan anses ha uppstått tll följd av olycksfallet. Vårdkostnader Vårdkostnader ersätts vd varje olycksfall högst upp tll det försäkrngsbelopp som gällde vd skadetdpunkten. Självrsken avdras från vårdkostnaderna en gång per varje olycksfall. Efter att försäkrngen har upphört ersätts vårdkostnader under högst ett år. I försäkrngsvllkoren fnns en fullständg förtecknng över ersättnngsglla vårdkostnader och vårdkostnader som nte ersätts. Bestående men tll följd av olycksfall Med bestående men tll följd av olycksfall avses ett medcnskt bedömt allmänt men som orsakas den försäkrade tll följd av en skada. Menets omfattnng bestäms enlgt Socal- och hälsovårdsmnsterets förordnng om nvaldtetsklassfcerng. När menet fastställs beaktas skadans art men nte tll exempel den försäkrades yrke eller frtdsntressen. Menet ska framkomma nom tre år från olycksfallet. För fullständgt men utbetalas den menersättnng som avtalats och för partellt men en proportonerlg del av menersättnngen. Ersättnng för bestående men betalas när menet blvt bestående, dock tdgast när ett år har förflutt från olycksfallet. Ytterlgare nformaton Närmare nformaton om medlemsförsäkrngen och dess begränsnngar ges försäkrngsvllkoren, som fnns på Turvas skräddarsydda kundtjänstsdor för Masknbefälsförbundets medlemmar konepaallystoltto. Du kan också begära försäkrngsvllkoren på något av Turvas kontor eller servceställen eller på servcenumret Masknbefälsförbundet har också tecknat en förbundsförsäkrng (Lttoturva) för organsatonsuppgfter och en yrkesmässg ansvars- och rättsskyddsförsäkrng för sna medlemmar. Du kan läsa mer om dessa försäkrngar på Turvas kundtjänstsdor www. turva.f/konepaallystoltto. V är ett kundägt försäkrngsbolag som samarbetar specellt med fackförbunden. V betjänar på numret må fr kl samt på adressen 186x265_Konepaallysto_ehdot_ruots_ ndd :25:25 186x265_Konepaallysto_ehdot_ruots_ ndd :25:26 26 Voma & Käyttö 5 6/2015 Voma & Käyttö 5 6/

15 AMMATTIHAKEMISTO AMMATTIHAKEMISTO AMMATTIHAKEMISTO AMMATTIHAKEMISTO AMMATTIHAKEMISTO AMMATTIHAKEMISTO AMMATTIHAKEMISTO Höyrytykset ja kattlanuohoukset H&T Höyrytys- ja tehdaspesu... s. 29 Höyrynmyynt Varsnas-Suomen Höyrymyynt Oy... s. 28 Koneet ja latteet Alfa Laval... s. 30 Korkeapanepesut ja mupalvelut Pesupalvelu Hans Langh... s. 29 Kunnossaptopalvelut Konemestarpalvelu Korhonen Oy... s. 30 Käyttövarmuutta teollsuudelle Caveron Industra Oy... s. 28 Lavadeseleden huolto ja korjaus Marne Desel Fnland Oy... s. 30 Sukelluspalvelut Dvng Group... s. 30 Rannkon Sukelluspalvelu Oy... s. 31 Sähköasennukseet Lavasähkötyö Oy... s. 31 Tvsteet Tartek Oy... s. 30 Tvsteteknkka... s. 30 Tulenkestävä muurauksa Erkosmuuraus Oy... s. 31 Turva- ja Valvontajärjestelmät Autrosafe... s. 29 Vomalatos- ja prosesspolttmet JS Oy Petarsaar... s. 31 Olon Energy Oy... s. 31 Puh faks Rstkvente 4, TUUSULA , fax e-m al: Lavaelektronkka ja huolto AT-Marne... s. 30 Lavakorjauksa ABB... s. 30 JAP-Metall... s. 30 Lavakone... s. 31 Lavatarvkketa Tecmarn Shp Supply... s. 29 Lämpöteknset latteet Vtos-metall Oy... s. 30 Vomansrtolatteet Trans-Auto Marn Oy... s. 31 Öljy- ja kaasupolttma Lavapoltn... s. 31 Öljynpuhdstusratkasut KL-Yhtöt Oy... s. 29 PALOVARTIOINTI BRANDBEVAKNING Laaja sammutuskalusto, asantunteva henklökunta, paloautot ja palopumput Omfattande brandutrustnng, yrkeskunng personal, brandblar och brandpumpar PUHDISTUSTYÖT RENGÖRINGSARBETEN Korkeapanepesut ja märkämut. Teollsuus, lavat, sälöt... Palosaneeraukset & JVT. Högtryckstvättnng och våtsugnng. Industr, fartyg, csterner... Brandsanerngar och RVR. LIETTEENKUVAUS SLAMTORKNING Letteen lnkousta koko Suomessa. Slamcentrfugerng hela Fnland. Drty job well done Paneenalaset tvstykset FSC-Servce... s. 31 Palovartonta Alanda Easy Wash... s. 29 ALANDIA EASY WASH AB Långkärrvägen 14, ISKMO , pävystys/dejour: VARSINAIS-SUOMEN HÖYRYMYYNTI OY VARSINAIS-SUOMEN HÖYRYMYYNTI Archme / Kahlenberg (USA) panelmatyfont Autronca Fre & Securty, Marne (Norja) lavojen palohälytys-, sammutusjärjestelmät ja testlatteet Color Lght (Ruots) valonhettmet Kongsberg Martme As (Norja) lämpö- ja paneanturt (ak. Autronca), konehälytysjärjestelmät, navgontjärjestelmät Martechnc Gmbh (Saksa) poltto- ja voteluaneden testlatteet Pfannenberg ja E2S (Saksa, Englant) elektronset ään- ja valohälyttmet Wkrolux Oy (Suom) turvavalastus oma tuotanto: Plansafe turvavalokeskukset, pernteset sekä osotteellset järjestelmät valopylvästaulut Puhdstamme Plsst Konehuoneet Tuotanto- ja prosesslnjat Sälöden ssä- ja ulkopuolet Lämmönvahtmet VARSINAIS-SUOMEN HÖYRYMYYNTI Uranuksenkuja 10, VANTAA P. (09) , F. (09) autrosafe@autrosafe.f Pesupalvelu Hans Langh Oy Alaskartano, Pkkö Puh. (02) Voma & Käyttö 5 6/2015 Voma & Käyttö 5 6/

16 A M M AT T I H A KEM ISTO AM MATTI HA K E MI S TO A MMATTI HA K E MI S TO A M M AT T I H A K E M I S T O A M M AT T I H A K E M I S T O A M M AT T I H A K E M I S T O A MMATTIHAKEMISTO Konemestarpalvelu Korhonen Oy Konekunnossapdon ammattlanen suunnttelu valvonta varaosahallnta ABB Turboahtmet Turboahtmet ABB p Myynt: Tel. turbo@f.abb.com Fax Huolto: Tel ABB Oy, Turboahtmet turbo@f.abb.com Lyhtyte Tulenkestävät muuraukset ja massaukset Savupppujen muuraus- ja korjaustyöt Korkeanpakantyöt Rannkon Sukelluspalvelu Oy ERIKOISMUURAUS OY Coastal Dvng Servce Ltd Pkku-Hetanen, Kotka nfo@sukelluspalvelu.f PL 117, TUUSULA Lasse Nemelä, puh , tomsto@erkosmuuraus.f Helsnk ABB Oy, ABB Asakaspalvelukeskus Turboahtmet p Lyhtyte 20 Erkosmuuraus Oy_140x40.ndd Twn Dsc Mervahteet ja rrotuskytkmet Sähkö- ja automaatosuunnttelu Lavasähköasennukset Teollsuuden sähköasennukset Sähkömoottoreden myynt ja huolto Konehuone- ja ulkokansvalasmet Kaapelradat ja tarvkkeet Webshop ( Hamlton Jet Vesjett Transflud Nestekytkmet Tarjante 5, Vantaa Puh lavapoltn@elsanet.f Lavadeseleden huolto ja korjaus Täydellset konehaalaukset CAT Authorzed Marne Dealer KEMEL akseltvsteet ja -laakert Vahteden ja potkurlatteden työt Koneden lnjaukset ja muovvalut Sälnkäänte 12, Mäntsälä PUHELIN pekka.valln@japmetall.net.f ISO sertfotu Eteläkaar 10, Leto Puh Rech Joustavat kytkmet LAIVASÄHKÖTYÖ OY Rautatehtaankatu 22, Turku p. (02) , f Lavasa hko tyo _60x52.ndd 1 koneden ja moottoreden huolto- ja asennustyöt männän haalaukset putk- ja htsaustyöt pumppujen huollot Faks: Uranuksenkuja 1 C, Vantaa e-mal: lavakone@lavakone.f PL 20 ABB vahde p HELSINKI Prosessa pysäyttämättä Paneenalaset FSC-tvstykset Vuodesta 1977 Varoventtlen säätö ja käynnnakanen Koestus DENSITEST-menetelmällä Vuodesta 1985 Pl 31, TAMPERE Puh. (03) , Fax. (03) fsc@dens.f Sulzer tvsteet AT-Marne Oy Pumppuhn, sekottmn ja muhn lattesn Täyden palvelun tvstehuolto Nopea tomtusaka Palveluksessa maalla ja merellä Navgont-, ja merenkulkulatteet Kommunkontlatteet Erkoselektronkkalatteet puolustusvomlle Sälömttauslatteet ja lastausvarret teollsuudelle Tartek Oy Jyrsjänte 3, Rauma Puheln (02) Voma & Käyttö 5 6/2015 navg-atmarne-palveluksessanne.ndd , Voma & Käyttö 5 6/

17 Kotkan Konepäällystöyhdstys ry:n TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 Yhdstys Kotkan Konepäällystöyhdstyksen ry:n tomntavuos 2014 kulu vlkkaan tomnnan merkessä. Vuoskokous pdettn maalskuussa ja vaalkokous joulukuussa yhdstyksen sääntö-jen (14, 15 ) määräämllä tavolla. Kuukauskokouksa järjestettn talvkuukausna yhdeksän kertaa. Kokouspakkana on tomnut Kotkan Klub. Kokouksn osallstu keskmäärn 22 yhdstyksen jäsentä. Hallnto Halltus kokoontu tomntavuoden akana yhdeksän (9) kertaa. Yhdstyksen puheenjohtaja tom Mkko Järvnen, varapuheenjohtajana Antt Luos-tarnen sekä shteer ja rahastonhotajana Jouko Pettnen. Halltukseen kuuluvat varsnasna jäsennä Markku Sun, Antt Luostarnen, Jor Spännär, Eero Jämsä, Tapan Snjärv ja Jouko Pettnen. Varajäsen Tmo Lahonen. Muta luottamustoma ovat hotaneet, lpunkanta jna Seppo Kurk, Martt Herrala ja Markku Spola. Lava-asames Tmo Lahonen. Vapaa-ajantomkunta Juha Spännär ja Ova Joknem. Lakkotomkuntana ja arkstonhotajana halltus. Ikätarkkalja Eero Jämsä. SKL:n lttohalltuksessa jäsenenä Tapan Snjärv, varajäsennä Turo Valkama ja Antt Luostarnen. Kotkan Opskelja-asunnot Oy:n halltuksessa yhdstyksen edustajna ovat tomneet Mkko Järvnen halltuksen puheenjohtajana ja Jouko Pettnen halltuksen jäsenenä. Tmo Lahonen edust yhdstystä oy:n yhtökokouksessa. STTK:n alue- ja pakallstomnnassa edustajana tom Antt Luostarnen. Talous Yhdstyksen talous on vakaa. Lton jäsenmaksupalautukset ovat kehttyneet myöntesest. Tomnnantarkastajana on tomnut Markku Auromaa ja varahenklönä Ramo Raja-järv. Vuoskokous vahvst tuloslaskelman ja tlnpäätöksen sekä myöns vastuuvapauden rahastonhotajalle sekä halltuksen jäsenlle. AMMATTITAIDOLLA: * teollsuusmuronnt * puhdstukset * tulvartonnt * aputyöt PL14, Helsnk , , fax jarmo.konen@eptkonen.net.f, Jäsenet Jäsenmäärä henklöä. Maksava jäsenä ol 214 ja eläkeläsjäsenä 175. Opskeljat Tomntavuoden akana on yhdstys tukenut taloudellsest Kymenlaakson Ammat-tkorkeakoulun opskeljatomntaa sekä osallstunut opskeljolle suunnattujen te-dotustlasuuksen järjestämseen yhdessä Kotkan Merenkulku- ja Energakllan sekä SKL:n kanssa. Kllan tomnta on ollut vmevuosna asalle nnostuneden ja motvo-tuneden vetäjn puutteessa vähästä. Rekrytont tapahtuma museomurtaja Tarmolla Kotkan merpäven akana henä-kuussa yhdessä lton edustajen kanssa kuulu tomntavuoden ohjelmaan. Stpendejä yhdstys myöns KYAMK:n energa- ja merenkulunopskeljolle sekä Ete-lä-Kymenlaakson ammattopstossa vahtkonemestarks opskelevlle henklölle. Vapaa-aka Vapaa-akaa vetettn tomntavuoden akana monpuolsest. Kotseutu retkelle Kymenlaakson alueelle 7.6 osallstu 28 henklöä. Kohtena mm. Valkeala, Kausala, Moson kartano ja Jokelan traktormuseo. Elokuussa pävnä. majakkamatka Hdenmaalle osallstuja 31 henklöä. Matkalla tutustuttn saaren majakohn (tuletorn): Tahkuna, Köpy ja Rstna. Saaren hstoraan, muhn nähtävyyksn sekä sotamuseoon erttän asantuntevan oppaan johdolla. Pkkujoulu tapahtuma Kotkan Klublla tarjottn joulupävällnen jonka jälkeen Kotkan teatterssa nähtn muskaal Kesarkunta. Osanottaja 43 henklöä. Muu tomnta Yhdstys on mukana yhtesöjäsenenä Kotka Merenkulku- ja Energaklta ry, Satama-jäänsärkjä S/S Turso yhdstys ry, Merkarhun pernneyhdstys ry:n tomnnassa. Osakkeen omstajana Kotkan Opskelja-asunnot Oy:n hallnnossa. Parhaat ktokset yhdstyksen tomntaan osallstunelle ja sen tomntaa tukenelle henklölle sekä yhtesölle. Halltus LIITON TOIMISTO PIDETÄÄN SULJETTUNA FÖRBUNDERTS KONTOR HÅLLES STÄNGT Ouun Konemestaryhdstys kutsuu jäsenet MERI OULUN KESÄTEATTERIIN Ptkänmöljänte 2 Oulu Teatterkappale on komeda TANGOT SOLMUSSA Aka klo Hnta 15 / lppu. Kahv ja pulla ssältyvät hntaan. Ilmottautumset Ka Väsäselle puh ta Sähköpostlla: ka.vasanen@dnanternet.net vmestään maksettava Nordean tllle FI Vestkenttään TANGOT SOLMUSSA Tervetuloa. Tampereen Konemestart ja Insnöört ry Retk Uudenkaupungn Autotehtaalle! torstana Lähtö: Vanhalta krkolta torstana klo 7.00 Paluu: Vanhalle krkolle llalla. Matka on jäsenlle lmanen, mutta edellyttää ennakkolmottautumsta. Ilmottautumset mennessä: Martt Nupposelle puh ta Eero Klpselle puh Jäsenet tervetuloa, Johtokunta SVENSKA MASKINBEFÄLSFÖRENINGEN I HELSINGFORS r.f Anordnar en teaterresa, avec tll Lurens sommarteater den kl för att se Anne mästerskytten Buss från Helsngfors (Kasma) Söderkulla Borgå Anmälnngar tll Bo Wckholm senast den 30.6 per tel eller wckholm.bo@gmal.com Prs 30 betalas tll förenngen senast den Kontonr: FI Styrelsen KUTSU! Turun Konepäällystöyhdstyksen kesäteattermatka Tampereelle Hnta 75 / henklö Lähtö klo yhdstyksen edestä, Puutarhakatu 7 Teatterkappaleena Avolttosmulaattor Roolessa mm. Esko Rone, Eja Vlpas ja Tom Lndholm Matkan hntaan kuuluu, teatterestys, välakakahv ja vner sekä ruokalu estyksen jälkeen ravntola Ano ja Ilmarssa ja tetyst bussmatka ja hyvää matkaseuraa. Ilmottautumsa Jarmo Mäkselle puh sähköpost. jarmo-maknen@luukku.com maksu kesäkuun 15. pv mennessä OP tllle FI HUOM! Tlnumero muuttunut. Tervetuloa mukaan Tampereen Konemestart ja Insnöört ry Höyrylavarstely Jyväskylästä Päjänteelle! Ajankohta: lauantana Lähtö: Vanhalta krkolta klo Paluu: Vanhalle krkolle llalla Matka on jäsenlle lmanen, mutta edellyttää ennakkolmottautumsta. Aveclta pertään osallstumsmaksuna 15. Ilmottautumset mennessä: Martt Nupposelle puh ta Eero Klpslle puh Tervetuloa, Johtokunta Helsngn Konemestaryhdstys järjestää jäsenlle syysretken TEATTERI AREENAAN Hämeente 2, Helsnk Tetterkappale on Arena-näyttämön syksyn naurulataus MINISTERIÄ VIEDÄÄN (Ray Cooney), ohj. Nel Hardwck Teatter alkaa klo Ennen teattera menemme syömään klo Hotell Seurahuoneelle. Omavastuu 30 / hlö maksetaan mennessä Nordean tllle nro ensn maksanutta henklöä mahtuu mukaan. HUOM! Ilmottaudu ensn kalev.korhonen@suom24.f ta puh Voma & Käyttö 5 6/2015 Voma & Käyttö 5 6/

18 JÄSENYHDISTYKSET / MEDLEMSFÖRENINGAR SUOMEN KONEPÄÄLLYSTÖLIITON JÄSENYHDISTYKSET / FINLANDS MASKINBEFÄLSFÖRBUNDS MEDLEMSFÖRENINGAR Nro 001 Etelä-Samaan Konepäällystöyhdstys (Perus. Grund. 1921) Puh.joht. Tapan Hrvonen Iltaruskonkuja 5, Imatra puh Varapuh.joht./Rah.hot. Seppo Pääkkönen Kornetnkatu 1 as. 10, Lappeenranta puh Sht. Pekka Sevänen Kalervonkatu 53, Lappeenranta puh. k , sevanen.pekka@luukku.com Kokoukset syys-toukokuun akana, kuukauden kolmantena arkkeskvkkona klo Lappeenrannan Upseerkerho, Upreerte 2, Lappeenranta Nro 002 Hamnan Konemestaryhdstys (Perus. Grund. 1947) Puh.joht. Juha Suomalanen Humaljoenkatu 14, Hamna puh juha.suomalanen@pp2.net.f Varapuh.joht. Nlo Sro Nnstönte 16, Pyhältö puh Sht./rah.hot. Juhan Jusslanen Torpparnpolku 1, Potsla puh Yhdstyksen kokoukssta lmotetaan krjetse Nro 003 Svenska Masknbefälsförenngen Hfors (Perust. Grund. 1909) Ordf./sekr. Henrk Eklund Söderbyvägen 50, Ekenäs tel henrk.eklund@adven.com Vceordf. Bo Wckholm Lsebergsvägen 33, Kalkstrand tel Kassör Lef Wkström Brovägen 2 bst. 1, Kyrkslätt tel Förenngens lokal Stora Robertsgatan D 51. Obs. Ingång va Fredrkstorget där summertelefon fnns. Månadsmöten den första helgfra onsdagen månaden kl , styrelsemöte kl Jun, jul och august, nga möten Nro 004 Helsngn Konemestaryhdstys (Perus. Grund. 1869) Puh.joht. Kmmo Kojamo Myötätuulenkuja 4 B 24, Espoo puh kkojamo@gmal.com Varapuh.joht./sht. Jar Luostarnen Tyynelänkuja 5 E 65, Helsnk puh. k , t jar.luostarnen@kolumbus.f Rah.hot. Ramo Harju Tulsuonkuja 1 B 9, Helsnk puh harjunramo@gmal.com Kokoukset pdetään syys-toukokuun välsenä akana (vaalkokous joulukuussa ja vuoskokous maalskuussa) kuukauden ensmmäsenä arkkeskvkkona klo 19.00, osotteessa Tunturnkatu 5 A 3, Helsnk. Mkäl em. ajankohta on pyhä- ta aattopävä, pdetään kokous seuraavan vkon keskvkkona. Tervetuloa Nro 005 Hämeenlnnan Konemestaryhdstys (Perust. Grund. 1945) Puh.joht. Markku Säynäjäkangas Länste 25, Hkä puh. t , Varapuh.joht. Laur Pävänen Mäntyte 7, Launonen puh. k Sht. Seppo Helmnen Aleksnkatu 8ö, Rhmäk puh Rah.hot. Rsto Mukkala Hämeenkatu 13 B 20, Hyvnkää puh Nro 007 Kemn Konemestaryhdstys (Perust. Grund. 1941) Puh.joht. Tapo Huuska Heknkuja 10, Kem puh Varapuh.joht. Kalle Kostamo Perttusenkatu 25, Kem puh Sht. Tmo Kest Seponkatu 30, Kem puh Rah.hot. Marja-Leena Huuska Heknkuja 10, Kem puh Yhdstys kokoontuu erkseen lmotettuna ajankohtana Nro 008 Kesk-Pohjanmaan Konemestaryhdstys Mellersta Österbottens Masknmästareförenng (Perust. Grund. 1939) Puh.joht. Laur Mattla Khute 15, Petarsaar puh. k , t Varapuh.joht. Teuvo Petlä Runsanmäk 4, Petarsaar puh. t , Sht. Esa Jylhä Kermate 4, Kokkola puh. k , t Rah.hot. Pertt Nevala Kedonte 20 H 28, Petarsaar puh. t , Nro 009 Kesk-Suomen Konemestaryhdstys (Perust. Grund. 1947) Puh.joht. Pas Peräsaar Hsknkuja 4, Tkkakosk Varapuh.joht. Hannu Orslaht Kukante 322, Kukka puh Sht. Tapo Roha Satamakatu 21 A 18, Jyväskylä puh Rah.hot. Pekka Raatkanen Sääksmäente 10, Jyväskylä puh Kokoukset kuukauden tosena keskvkkona klo Ravntola Sohvssa Nro 010 Kotkan Konepäällystöyhdstys (Perust. Grund. 1923) Puh.joht. Mkko Järvnen Rauduskatu 21, Kotka puh , Varapuh.joht. Antt Luostarnen Käpylänkatu 2 A 12, Kotka puh Sht./rah.hot. Jouko Pettnen Rotnpää 39, Kotka puh jouko.pettnen@keng.f Kokoukset talvkuukausen ensmmäsenä arktorstana klo kokouspakka Ravntola Vaust Nro 011 Konemestart ja Energateknset KME (Perust. Grund. 1958) Puh.joht. Pertt Rot Opppojante 13 A, Helsnk puh. t , Varapuh.joht. Pekka Tettnen Puronvars 8 A, Espoo puh Sht. Juha Umonen Pallastunturnkuja 7 E 15, Vantaa puh Varasht. Tanel Varjus Fnnoonte 54 P 41, Espoo puh Rah.hot. Lasse Laaksonen Ojantynte 1, Tampere puh. t , k Yhdstyksen sähköpostosotteet ovat etunm.sukunm@kme.f. Yhdstyksen postosote on Rstolante 10 A, Helsnk. Yhdstyksen ylesstä kokoukssta lmotetaan enssjasest Voma ja Käyttö -lehdessä ja Mutta elle se jostan syystä ole mahdollsta, kuukauden ensmmäsen maanantan Helsngn Sanomssa. Nro 012 Kuopon Konepäällystöyhdstys (Perus. Grund. 1899) Puh.joht. Ilkka Relander Humpnte 172, Lapnlaht puh Varapuh.joht. Sam Koponen Luhtalahdente 71, Räsälä Sht. Vejo Tolonen Lehtonemente 114 C 82, Kuopo puh Rah. hot. Merja Korhonen Häntäahonte 33, Kuopo puh Kuukauskokoukset talvkuukausna erkseen lmotettuna akana Nro 013 Lahden Konemestaryhdstys (Perust. Grund. 1945) Puh.joht. Mkko Anttla Västäräknkuja 16 as. 4, Laht puh puheenjohtaja@lahdenkone...* Varapuh.joht. Kar Nygren Ruolankatu 20 A 42, Laht Sht./rah.hot. Juha Snvaara Vherlaaksonte 9, Laht puh shteer@lahdenkone...* Kuukauskokoukset tamm-toukokuun ja syysjoulukuun ensmmäsenä arkstorstana klo Hotell Cumuluksessa. Sähköpostosotteden loppuosa on *@lahdenkonemestaryhdstys.f Nro 014 Mkkeln Konepäällystöyhdstys (Perust. Grund. 1948) Puh.joht. Seppo Pra Suentassu 4, Mkkel puh , t seppo.pra@ese.f Varapuh.joht. Osmo Blom Kölkaar 29 D 44, Mkkel puh Sht. Tapo Havernen Aurakatu 5 H 59, Mkkel puh tapo.havernen@ese.f Rah.hot. Mka Mannnen Mukulapolku 3, Mkkel puh mka.mannnen@ese.f Kuukauskokoukset tamm-, maals-, touko-, syys- ja marraskuussa kuukauden ensmmäsenä arktstana klo Ravntola Pruuv, Mkkel Nro 015 Oulun Konemestaryhdstys (Perust. Grund. 1903) Puh.joht. Jouko Saarela Kurkelante 1 C 8, Oulu puh jouko.saarela@oulunenerga.f Sht. Ar Henonen Hekkalahdente 24, Kello puh ar.henonen@pp.net.f Rah.hot. Ka Väsänen Vllente 5, Martnnem puh ka.vasanen@dnanternet.net Teollsuusjaoston yhdysmes Hannu Pesonen Topplansaarente 3 C 49, Oulu puh hannuw.pesonen@luukku.com Kuukauskokoukset Oulu lavalla. Topplan satama , 10.2., 14.4., 12.5., 8.9., , ja klo Maalskuun vuoskokouksesta ja marraskuun vaalkokouksesta erllnen lmotus Raahen kerho Puh. joht. Hannu Pesonen Topplansaarente 3 C 49, Oulu puh hannuw.pesonen@luukku.com Sht./rah.hot. Pentt Ala-Lehtmäk Samnaarnkatu 9 A 23, Raahe puh pentt.alalehtmak@gmal.com Kajaann kerho Puh.joht. Tasto Karvonen Kovkoskenkatu 17 A 8, Kajaan puh Varapuh.joht. Pentt Mäkelänen Vrkote 5, Kajaan puh Sht. Tmo Myllynem tmo.myllynem@kanuu.f Rovanemen kerho Puh.joht. Rejo Rajala Kolpeneente 41 C 4, Rovanem puh Sht. Harr Juntunen Karjate 16, Saarenkylä Rah.hot. Tapo Saarelanen Närete 15, Rovanem puh Lava-asames Ka Väsänen Vllente 5, Martnnem puh ka.vasanen@dnanternet.net Nro 016 Pargas Masknbefälsförenng (Perust. Grund. 1925) Ordf. Tage Johansson Skogsuddevägen 8, Pargas tel. hem , Vceordf./kassör Jan-Erk Söderholm Skepparvägen 35, Pargas tel janerk/annel@pp.net.f Sekr. Berndt Karlsson Tervsundsvägen 150, Pargas tel , berndt.karlsson@parnet.f Nro 017 Porn Konemestaryhdstys (Perust. Grund. 1894) Puh.joht. Pas Kaja Setälänte 16, Harjavalta puh pas.kaja@satshp.f Varapuh.joht. Jorma Elo Kvenhakkaajankatu 33, Por puh Sht. Mkko Jaakola Sahalastenkatu 3 A, Por mkko.jaakola@porenerga.f Rah.hot. Tmo Kuosmanen Attaluodonkatu 4 E 43, Por puh tmo.kuosmanen@fortum.com Lava-asames Pertt Venttnen Hekkapellonte 18, Por puh pventtnen@gmal.com Kokoukset tamm-toukokuun ja syys-joulukuun akana joka kuukauden tosena keskvkkona klo Porn Klublla, Eteläranta 10. Toukokuun kuukauskokous pdetään perntesest BSF:n purjehduspavljonglla. Vuoskokous huhtkuussa ja vaalkokous joulukuussa 34 Voma & Käyttö 5 6/2015 Voma & Käyttö 5 6/

19 Nro 018 Rauman Konepäällystöyhdstys (Perust. Grund. 1926) Puh.joht. Antta Hekura Mäkte 6 A 2, Kortela puh eahekura@gmal.com Varapuh.joht. Kar Snkallas Koulurante 541, Kollaa puh kar.snkallas@tvo.f Rah.hot. Petter Uutela Hakapolku 4, Eurajok puh petter.uutela@tvo.f Sht. Merv Fagerström Jepyrte 17, Rauma puh merv.fagerström@tvo.f Kuukauskokoukset pdetään talvkuukausna erkseen lmotettavana ajankohtana Nro 019 Savonlnnan Konemestaryhdstys (Perust. Grund. 1933) Puh.joht. Esa Pekknen Ano Actén pustote 2 A 1, Savonlnna Varapuh.joht. Juha Puurtnen Tottnkatu 2 B 16, Savonlnna puh Sht./rah.hot. Vejo Anttonen Kangasvuokonte 21 C 27, Savonlnna puh Kokoukset pdetään erkseen lmotettavana ajankohtana Nro 020 Tampereen Konemestart ja Insnöört (Perust. Grund. 1937) Puh.joht. Pentt Aarnmetsä Paavo Kolnkatu 10 A 9, Tampere puh p.am@suom24.f Varapuh.joht. Martt Nupponen Porrassalmenkuja 4 A 11, Tampere puh Sht. Eero Klpnen Ahvensjärvente 22 C Tampere puh eero.klpnen@tpnet.f Rah.hot. Joachm Alatalo puh Kuukauskokoukset pdetään erkseen lmotettavana ajankohtana Nro 021 Turun Konepäällystöyhdstys (Perust. Grund. 1874) Puh.joht. Jukka Lehtnen Somersojante 13, Raso puh jukka.lehtnen@turkuenerga.f Varapuh.joht. Harr Pspanen Kattarakatu 3, Raso puh harr.pspanen@suom24.f Sht./jäsenkrjur Hemo Kumlander Betanankatu 2 as. 16, Turku puh hemo.kumlander@elsanet.f Rah.hot. Ismo Sahlberg puh smo.sahlberg@fortum.com Huonestoasat Rauno Palonen Varsojankatu 33, Turku ulla.ahlqvst-palonen@pp.net.f Huvtomkunta Jarmo Mäknen Tkkumäenkuja 2 A 10, Turku puh jarmo-maknen@luukku.com Yhdstyksen kokoukset pdetään joka kuukauden ensmmäsenä arktorstana (syys-toukokuu) klo yhdstyksen huonestossa Puutarhakatu 7 a as. 2, Turku. Helmkuun kuukauskokous on yhdstyksen vuoskokous ja joulukuun kokous on vaalkokous. Ikäveljet kokoontuvat joka tsta (syys-toukokuussa) klo Yhdstyksen sähköpost on tkpy@tkpy.f ja kotsvut Yhdstyksen tlnumero on Osuuspankk FI (vuokrat, lahjotukset yms., e osallstumsmaksuja). Huvtomkunnan tlnumero, johon maksetaan kakk osallstumsmaksut, on Osuuspankk FI Nro 022 Vaasan Konemestaryhdstys Vasa Masknmästareförenng (Perust. Grund. 1911) Puh.joht./ordf. Tmo Leppäkorp puh Varapuh.joht. Hemo Norrgård puh Sht./sekr. / rah.hot./kassör Vel-Pekka Utto puh Lava-asames Tmo Leppäkorp Yhdstys kokoontuu talvkuukausna kuukauskokouksn neljä (4) kertaa: -syyskuussa, -joulukuussa, kuukaus/vaalkokous, -helmkuussa, kuukaus/vuoskokous sekä toukokuussa, em. kokouskuukausen ensmmäsenä arktorstana, elle tosn lmoteta. Kokouspakka: Hotell Teklan ravntola Brando, Palosaarente 58, klo Förenngen har månadsmöten fyra (4) gånger under vnterhalvåret: -september, -december/valmäte, -februar/årsmöte, samt maj. Månadsmöten hålles första helgfra torsdagen, om nte annan meddelas. Mötesplats Hotell Tekla, restaurang Brando, Brändövägen 58, kl Nro 023 Julksen alan merenkulku-, erkosja energateknset JAME (Perust. Grund. 1950) Puh.joht. Heno Kovanen Vherte 53 B, Vantaa puh heno.kovanen@saunalaht.f Varapuh.joht. Tomm Nlsson Suomenlnna C 52 A 1, Helsnk puh Sht. Pekka Savkko Varkkavuorenkatu 19 B 46, Turku puh Rah.hot. Hannele Haaranen Kallopohjante 5 E 50, Tuusula puh Turun kerho Puh.joht. Mauno Hasunen Sltavoudnkatu 1 as. 19, Raso puh Vaasan kerho Puh.joht. Åke Norrgård Erksgränd 3, Övermark puh. k Sht. Pertt Toropanen Rnnete 5, Vaasa puh Yhdstyksen kokoukssta lmotetaan Voma ja Käyttö lehdessä Nro 024 Lovsan Vomalatosmestart (Perust. Grund. 1974) Puh.joht. Pekka Vano Pohjolante 46, Kerava puh Varapuh.joht. Tmo Järvmäk Retsaarente 41, Kotka puh tmo.jarvmak@fortum.com Sht. Markku Sopanen Kuovnte 2, Sltakylä puh Rah.hot. Pekka Tahvananen Runar Schldtnte 18, Lovsa puh. k , t Nro 025 Ålands energ och sjöfartsteknska förenng ÅESF (Perust. Grund. 1942) Ordf. Hans Paln Ljungvägen 4, Marehamn tel ordforande.aesf@aland.net Vceordf. Ole Gnman Mustervägen 2, Godby tel Sekr. Magnus Erksson Högbackagatan 12, Marehamn tel Kassör Thomas Strömberg Granvägen 54, Marehamn tel Om ej Strömberg är anträffbar, kontakta Hans Paln. Månadsmöte den andra tsdagen månaden kl Hotell Arkpelag. Inga möten jun, jul, august Nro 026 Kokkolanseudun konemestart (Perust. Grund. 1974) Puh.joht. Järvnen Tapo Raksonte 18, Kokkola puh Varapuh.joht. Kallokosk Tom Kahvkuja 12, Kokkola puh Sht. Nemonen Vel Markusbackante 303, Alavetel puh. t ta Rah.hot. Smlä Sam Vesakkote 1, Kokkola puh Nro 027 Pohjos-Karjalan Konemestaryhdstys (Perust. Grund. 1987) Puh.joht. Jukka Ahtonen Rauhankatu 37, Joensuu puh Varapuh.joht. Pertt Tuhkanen puh Sht. Seppo Luostarnen Pajate 14, Lehmo Rah.hot. Jorma Tavanen Opotante 5, Joensuu puh Nro 029 Luotskutternkuljettajat Lotskutterförarna (Perust. Grund. 1989) Puh.joht./ordf. Teemu Kour Talomäenkatu 14, Turku puh Varapuh.joht./vceordf. Hannu Poskparta Nttykatu 3, Rauma puh Sht./rah.hot. Ar Pöyhtär Lassente 7, Hmanka Nro 030 Energansnöört (Perust. Grund. 1992) Puh.joht./sht. Antt Laaksonen Talpakuja 6 F Turku puh anss.laaksonen@kolumbus.f SUOMEN KONEPÄÄLLYSTÖLIITTO FINLANDS MASKINBEFÄLSFÖRBUND JULKIS- JA YKSITYISALOJEN TYÖTTÖMYYSKASSA JYTK OFFENTLIGA- OCH PRIVATA SEKTORNS ARBETSLÖSHETSKASSA- JYTK Asemamehenkatu 4 / Puh.palvelu / tel.servce Statonskarlsgatan Helsnk / Helsngfors (arksn / vardagar klo ) Neuvonta / Info Fax TOIMISTO TIEDOTTAA / BYRÅN MEDDELAR Mermespalvelutomsto: Sjömansservcebyrån: puh tel Mermeseläkekassa: Sjömanspensonskassan: puh tel Uudenmaankatu 16 A Nylandsgatan 16 A Helsnk Helsngfors FPA Infopaket om sjukförsäkrng av sjömän sjukforsakrng-av-sjoman Kela Mermehen sosaalturva ja sarausvakuutus Lastenkodnkuja 1/ Barnhemsgränd Helsnk / Helsngfors Fax Talous / ekonom Jäsenasat / medlemsärenden Gunne Andersson Tomnnanjohtaja / verksamhetsledare Lef Wkström , Asamehet ombudsmän Joachm Alatalo , Päv Saarnen , Sam Uolamo , etunm.sukunm@konepaallystoltto.f fornamn.efternamn@konepaallystoltto.f kassa@jytk.f Voma & Käyttö 5 6/2015 Voma & Käyttö 5 6/

20 Turvallsn meln matkalle Konepäällystölton jäsenkortn kanssa Tekst: Janca Lamberg, Turva Kaoottnen lkenne, erlanen bakteerkanta, tarttuvat taudt... Matkalla vo sattua mtä van. Ja sattuukn: joka pävä yks suomalanen sarastuu ja vs suomalasta joutuu rkoksen uhrks ulkomalla. Snä vot lomalla levollsn meln, sllä Konepäällystöltto on ottanut jäsenlleen Turvasta jäsenvakuutuksen, joka ssältää matkustajavakuutuksen vapaa-ajan matkolle. Ota jäsenkortts mukaan matkalle, sllä se tom myös matkavakuutuskorttna. Konepäällystölton jäsenvakuutuksessa ovat vakuutettuna alle 70-vuotaat jäsenet. Vakuutettuna ovat myös mukana matkustavat alle 20-vuotaat omat ja samassa taloudessa asuvat lapset. Vakuutus on vomassa yhtäjaksosest enntään 45 vuorokautta matkan alkamsesta. Ylmenevlle matkapävlle kannattaa ottaa Turvasta määräakanen matkustajavakuutus. Vakuutus e ole vomassa ehdossa erkseen posrajatussa urhelulajessa ta harrastuksssa. Oln kavereden kanssa lomalla Rodoksella, kun tosena lomapävänä vasen olkapään tul nn kpeäks, ette käs noussut ja pukemnenkn ol yhtä tuskaa. Oppaan tlaama lääkär saapu hotellhuoneeseen, tutk olkapään ja kysy, onko mnulla vakuutusta. Annon ltton jäsenkortn, joka tom myös matkavakuutuskorttna. Lääkär kerto, että kakk hotuu, sllä hän ottas yhteyttä Turvaan. Lääkär käv sen jälkeen joka aamu antamassa kpupkn, muta lääkketä sekä ohjeta mten toma käden kanssa. Hoto ol todella hyvää, joten pystyn jatkamaan lomaan. Todellnen yllätys ol se, kun Turvasta sotettn mnulle, kyseltn vontan ja tovoteltn hyvää lomaa. Hyvästä hodosta johtuen kysenen ressu on edelleen matkostan melnpanuvn ja loman onnstunut. Matkustelen edelleen ana on ltton jäsenkortt mukanan. Musta ottaa matkalle mukaan jäsenkortts, joka on myös matkavakuutuskortt. Nän hotava latos vo todeta, että snulla on vomassa oleva matkavakuutus ja että hodolle löytyy maksaja. Matkavakuutuskortt e kutenkaan ole maksukortt, joten on hyvä varautua shen, että kulut joutuu maksamaan ensn tse ja hakemaan korvausta myöhemmn vakuutusyhtöstä. Jos joudut tse maksamaan hotokulut, sälytä kutt ja lähetä ne vahnkolmotuksen mukana Turvaan. Mtä vakuutuksesta korvataan? Vakuutus korvaa matkan akana alkaneen äkllsen sarauden ta sattuneen tapaturman aheuttama hotokuluja. Nätä ovat esmerkks lääkärnpalkkot, tutkmuskulut ja lääkärn määräämät lääkkeet. Ennen matkan alkua ollut saraus e ole vakuutusehtojen tarkottama matkasaraus. Tällaseen sarauteen lttyen korvataan anoastaan ensapuhoto matkakohteessa. Oln mehen kanssa lomalla Kanaralla, kun sarastun rajuun vatsatautn ja joudun päväks saraalaan. Onneks mukaan tul lton jäsenkortt, ja mehen hot tarvttavat papertyöt mnun ollessan monssa er kokessa ja röntgenkuvssa. Vakka saraalakulun korvattn vakuutuksesta, mnua harmtt velä Suomeen palattuankn lomapävän menetys. Muutama pävä kotutumsen jälkeen san kutenkn Turvalta krjeen, että tettyjä matkapapereta helle lähettämällä he korvaavat mnulle yhden menetetyn lomapävän, jonka joudun vettämään saraalahodossa. Se ol mnulle täydellnen yllätys. Vakuutuksesta korvataan myös matkan peruuntumsen ta keskeytymsen kuluja, mkäl se johtuu äkllsestä saraudesta ta tapaturmasta. Matkan peruuntumnen tarkottaa stä, että matkalle lähtö estyy. Matkan keskeytymsellä tarkotetaan jo alkaneen matkan muuttumsta. Lsäks korvataan matkalta myöhästymsestä aheutuva kuluja vakuutusehdossa mantussa tlantessa. Matkan peruuntumsesta ja keskeytymsestä korvataan kuluja, josta matkan järjestäjä e lan ta matkaehtojen mukaan ole vastuussa. Nätä kuluja vovat olla esmerkks matka- ta majotuskulut. Oln varannut kotmaasta lomamökn ja varausmaksukn ol jo maksettuna, kun juur ennen lomaa mehen sa vakavan sarauskohtauksen ja hänet vetn saraalaan. Joudun peruman lomamökn vme tngassa, joten varausmaksua emme saaneet takasn. Mnulla ol kutenkn ltton kautta matkustajavakuutus Turvassa, joten san osuuten varausmaksusta takasn vakuutuksen kautta. Myöhästymsen vuoks korvataan tarpeellset ylmääräset matka- ja majotuskulut, jotka aheutuvat matkan jatkamsesta alkuperäseen määränpäähän, ja jota matkanjärjestäjä e korvaa. Matkalta myöhästymnen tarkottaa stä, että matkustaja e ehd lento-, lava-, juna- ta lnja-automatkan alkamspakkaan ta etukäteen hanktun jatkoyhteyden alkamspakkaan vakuutusehdossa mantusta systä johtuen. Vakuutetun tulee lähteä matkalle rttävän ajossa valltsevat olosuhteet huomoon ottaen. Matkatavarat on vakuutettava erkseen Jäsenvakuutukseen e ssälly matkatavaravakuutusta, joten matkatavarat on vakuutettava erkseen, ellevät ne jo ssälly normaaln kotvakuutukseen. Kun otat laajan tason kotvakuutuksen Turvasta, korvaa se myös ulkomaan matkolla mukana olevlle matkatavarolle aheutuneta vahnkoja euroon ast. SOS auttaa apua tarvtseva matkaaja SOS Internatonal on pohjosmasten vakuutusyhtöden omstama kansanvälnen hälytyskeskus, josta vot saada apua, jos sarastut ja tarvtset lääkärä ta saraalahotoa. SOS:ssa on ympärvuorokautnen pävystys suomen kelellä ja sellä tunnetaan myös Konepäällystölton vakuutus. Olen koko elämän saanut olla terveenä, joten äkllnen saraus e ole tullut meleenkään e varsnkaan matkalla. Tunsassa mnulle sk kutenkn tuskallnen sappkvkohtaus. Tlannetta e helpottanut vähääkään sjantmme veraassa maassa. Matkatomston sopmusklnkalla kysyttn ensmmäsenä kuka maksaa? Kskasn ässän hhasta: ltton kautta saadun matkavakuutuskortn! Sappkvet lekattn. Ykstyshuoneessa parannellessan san puhelnsoton suomea puhuvalta henklöltä SOS Internatonalsta. Ystävällnen nashenklö kysel vontan kakkea muuta kun vleän vrallsest. Tunsn, Kun lähdmme Rosarosta koht Suomea, pokkesmme Braslan Santoksessa ja Rossa lastaamassa raakaa kahva lastn täytteeks, mutta mnulla e ole tetoa kunka paljon stä tul. Samalla sa mehstö ostaa oh lastaajafrman er myyjltä nn paljon kun ol US-dollareta. Se ol erkosta kauppaa ja tapahtu van Braslan ja Kanaransaarten välllä, ja lsäks myyjät olvat täysn tetosa mtä Kanaransaarlla saa säkstä kahva, jossa me ne mymme. Vältyspalkko ol melle non 20 %, joten ostohnta ol ana suhteessa myynthntaan. Mutta se ol melle melko hyvä psnes. Koska Kanaransaarlla tull hot koko psneksen, mukana ol koko lavan henklökunta, mellä e sen psneksen kanssa ollut muuta tekemstä kun kantaa kahvsäkt täklle. Tull ajo kuorma-auton lavan vereen, nost kymmenys vaakaan kannelle, punnts säkt, määräs hnnan ja lastas ne laturlla odottavaan kuorma-autoon. Tässä psneksessä ol kyllä joskus ollut sellanen vaara Braslan päässä, että jos oh kahvkomppanan myydystä kahvsta ol vuotanut teto komppanalle, seltä tul tarkastaja lavaan ja vaat kakk kahvt mtkä ol yl lastn kannelle. Stten hän velott jokasesta säkstä osto ja myynthnnan erotuksen. joten me olmme omllamme, Lsätetoja jäsenvakuutuksesta: Vakuutusehdot ja korvauksenhakuohjeet löytyvät Turvan tekemltä palvelusvulta Tutustu vakuutusehtohn ja vakuutuksessa olevn rajotuksn ennen matkalle lähtöä. Lsätetoja vakuutuksesta saat Turvan tompakosta, asamehltä ta palvelunumerosta Tompakkojen yhteystedot ja lsätetoja Turvasta löydät osotteesta turva.f. että nämä ammatt-hmset ymmärtävät sarastuneen orvon olon sellä kaukana kotoa. En saanut lekkauksen vuoks palata muun perheen kanssa samalla lennolla. Ykstynen takskuljetus ve mnut lentokentälle pääkaupunkn. Sellä san jälleen ykstyspalvelua lentoyhtön vrkaljalta. Lensn Parsn, mssä vastassa ol pyörätuol ja avustaja, joka hot puolestan kaken tarvttavan vrallsen osuuden lentoan varten. Helsngssä mnua ol vastassa taks, joka ve kotovellen ast. Kokemuksen jälkeen von lämpmäst suostella lton jäsenetuhn kuuluvaa Turvan matkavakuutusta! SOS:n vo ottaa yhteyttä myös mussa kun hätätapauksssa. He vovat esmerkks neuvoa lähmmän luotettavan lääkäraseman sjannn. SOS:n asantuntjat selvttävät tapaustas ja pyytävät tarvttaessa avuks SOS:n yhteyslääkärn. SOS keskustelee tarvttaessa hotavan lääkärn kanssa ja välttää potlaan hodon kannalta tärkeät tedot hotolatokselle. Jos hotolatos e hyväksy matkavakuutuskorttas ekä suostu lähettämään laskua Turvaan, vot pyytää hotolatosta sottamaan SOS:n. LIITTYY WHITE ROSEN -MATKAAN Tekst: Jorma Kataja vaan nätä kontrolleja tetämän mukaan sattu harvon. Seltä ajomme stten suoraan Suomeen. San myös kastetlasuudesta todstuksen, kun mnut kastettn päväntasaajan yltyksestä 21 joulukuuta 1957 ja han tse Neptuunukselta. 38 Voma & Käyttö 5 6/2015 Voma & Käyttö 5 6/