Kraft Drift. 100 vuotta RMS Lusitanian upottamisesta. 100 år sedan RMS Lusitanias undergång. s Suomen Konepäällystöliiton julkaisu 4/2015

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kraft Drift. 100 vuotta RMS Lusitanian upottamisesta. 100 år sedan RMS Lusitanias undergång. s. 20 23. Suomen Konepäällystöliiton julkaisu 4/2015"

Transkriptio

1 Voma & Käyttö Kraft Drft Suomen Konepäällystölton julkasu 4/2015 Saksalasten torpedo pakott USA:n sotaan 100 vuotta RMS Lustanan upottamsesta s Den tyska torpeden förde USA n världskrget 100 år sedan RMS Lustanas undergång Voma & Käyttö 4/2015 1

2 Ssällys Pääkrjotus Chefredaktör Voma & Käyttö Kraft Drft Suomen Konepäällystölton ammatt- ja tedotusleht 109. vuoskerta Pääkrjotus... 3 STTK:n johtaja Katarna Murto: Työakalan lähtökohtana työntekjän suojelu... 4 Uus keskusjärjestö-hanke... 4 Sähkön käyttö nous leväst maalskuussa ja kulutus ol edellsvuoden tasolla... 5 Tämä on Suom Veronmaksajat tukemaan Ahvenanmaan tuulvomaa jättsummalla, hyödyn käär Ruots... 6 Suomen ABB:n nnovaato parantamaan AIDAn koko lavaston energatehokkuutta... 8 Fortum nvesto uuteen yhdstettyyn sähkön ja lämmön tuotantolatokseen Zabrzessa, Puolassa... 8 Selvtys: Kvhl korvas maakaasun hldoksdpäästöt kasvovat 1,6 mljoonaa tonna suurssa suomalaskaupungessa... 9 Fortum peruskorjaa Imatran vesvomalatoksen padon...10 Valtakunnan metsen nventont: Puuvarat mahdollstavat hakkuden lsäyksen...11 MTK:n energavalokunta: Boenergaa tarvtaan elvyttämään Suomen talous...11 Watrec Oy toteuttaa uuden bokaasulatoksen osaks täysn uudenlasta kerrätysratkasua...12 Wärtslä ntroduces new fuel pump for effcent and envronmentally sustanable gas operatons...12 Teollsuuden vrtuaaltehdas vähentää kustannuksa ja päästöjä...13 Monet vähennykset ptää tse vaata verolmotuksessa...13 Öljyntorjuntaharjotusta seuraamassa Sampolla matkalujäänmurtajan erlanen pävä...14 Vantaan Vaaralaan on valmstunut uus suurlnjanen maamerkk...18 ITERn vaatva etähuollon operaato onnstu suomalasvomn...18 MTK: Olketanoltehdas ols merkttävä botalousnvestont...19 Saksalasten torpedo pakott USA:n sotaan 100 vuotta RMS Lustanan upottamsesta...20 Den tyska torpeden förde USA n världskrget 100 år sedan RMS Lustanas undergång...22 Eläkemaksuja tarvtaan nykysn ja tulevn eläkkesn...24 Lavalkenteen rskt hallntaan Itämerellä merellsten tomntojen rsktyöryhmä perustettu...24 Helsngn konemestaryhdstyksen retk Kroata, Bosna-Herzegovna ja Montenegro Wärtslä launches new seres of LNG Carrer desgns as shppng moves nto the gas...26 Verkko syö kohta sähkömme On kysyttävä, onko mellä varaa tähän...27 Ammatthakemsto...28 Jäsenpalsta...32 Jäsenyhdstykset...34 Keskeläke euroa kuukaudessa...38 Mustoja Suomen sota-ajolta...38 Lastenkodnkuja Helsnk puh. (09) faks (09) emal Päätomttaja Lef Wkström puh. (09) gsm Tlaukset, peruutukset ja osotteenmuutokset Gunne Andersson puh. (09) faks (09) emal Ilmotusmarkknont OS-Meda Oy puh. (09) gsm emal Tatto / suunnttelu Taja Näs Panopakka Wellprnt Oy Ruuknte 3, Espoo Ilmestyms- ja anestopävät 2015 Nro Teemat Aneston Ilmestyy varaus 1 Energa ja kunnossapto Lavateknkka Turbn ja kattlalatos Sähkö ja automaato Lava-automaato Opskelutomnta Energan tuotanto Ves- ja ympärstöteknkka Lavojen konestot Kansen kuvat: Lef Wkström Maan halltusta e ole velä parsttu kasaan, vaan shen menee velä oma akansa. Kutenkn non kuukauden päästä ptäs olla selvllä, mten nykysen TES-sopmuksen vmenen vuos sovtaan ja snä on krettä, koska 15. kesäkuuta ptäs olla valmsta. Jos ja kun neuvottelut ovat käyty, ja tedämme onko edes jokn sopmus syntynyt, mhn ltot vovat ottaa kantaa, nn vasta stten on ka mahdollsta mettä mahdollsa jatkoja ja mahdollsta yhteskuntasopmusta. Nyt on todella vakeata nähdä, että mten jatko sujuu, koska mon asa on varmaan rppuvanen uudesta halltuksesta ja ketä snä on mukana. E vo olla nn, että palkansaajat ja eläkeläset maksavat taas kaken ja pääomatulolla eläven e tarvtse osallstua. Kohta kaks kerrosta on takanapän, mssä matalat TES-korotukset ovat vakuttaneet shen, että ansot ovat laskeneet, kun nflaato on venyt osansa. Uutta keskusjärjestöä ollaan puuhaamassa ja snä on vajaat Regerngsförhandlngarna är på gång och ännu vet v nte hur den nya regerngen skall se ut. V har nu en dryg månad td, för att få klart det ssta årets lönepaket, som hör tll det nuvarande kollektvavtalets överenskommelse. Femtonde jun är gränsen, och tll dess skall allt vara klart, eller förfaller avtalet. Utöver det pågående avtalet har det dskuterats om en förlängnng, ett så kallat samhällsfördrag, som skulle nnehålla även annat än endast löner. Det som blr ett problem, är att hur få med alla samhället, så att det nte är endast löntagarna och pensonärerna som drabbas, utan även de med kaptalnkomster är med och betalar. Allt detta är beroende av den nya regerngen och vem är med där. Snart har två svaga nkomstpoltska avtal genomldts, med en mycket svag löneutvecklng, där nflatonen tagt det mesta. Att bygga upp ett nytt centralförbund har på gott en td och med projektet är närmare femto förbund. Om och när det nya centralförbundet uppstår, så betyder det en hel del förändrngar från nuvarande. Om det mest optmstska resultatet nås, så blr medlemsantalet över 1,5 mljoner medlemmar, som medför olka Yhteskuntasopmus Samhällsfördraget vskymmentä järjestöä stä mettmässä. Jos ja kun sellanen järjestö syntyy, nn monet asat varmaan muuttuvat. Koska palkansaajapuolella ols jopa yl 1,5 mljoonanen keskusjärjestö, nn sen tomntatavat olsvat varmaan erlaset kun nykysllä keskusjärjestöllä. Hallntokoneston koko ja päätöksenteko vaat jotan uutta, koska muuton hallnto kasvas lan suureks. Mten lttotaso mahdollsest muuttuu, kun samaan keskusjärjestöön tulee tomjota samolta alolta, ja monest vo löytyä paljon päällekkäsyyksä? Olettaa vo, että järjestökenttä elää myös lttotasolla lähvuosna. n förändrngar fältet. Admnstratonen förändras säkert en del, när många förbund kommer med, så kommer det att nverka på storlekar av styrelse och andra admnstratva strukturer. Och hur nverkar en stor förrändrng på förbundsnvå, när det kan fnnas många olka förbund nom samma verksamhetsområden och då fnns det möjlghet att se över strukturerna. Trolgen sker det en del förändrngar nom förbunden framtden. n 2 Voma & Käyttö 4/2015 Voma & Käyttö 4/2015 3

3 STTK:N JOHTAJA KATARINA MURTO: Työakalan lähtökohtana työntekjän suojelu Stra on teettänyt selvtyksen suomalasen työakasääntelyn nykytlasta ja kehttämstarpesta. STTK:n johtajan Katarna Murron melestä vomassa oleva työakalak e täysn vastaa nykypävän työelämän tarpesn. Tomntaympärstö ja työnteon muodot ovat jatkuvassa muutoksessa. Globaal klpalu, khtyvä dgtalsaato ja 24/7-tomnta hejastuvat työakohn. Työtä e välttämättä tehdä enää säännöllsest työpakolla, mkä asettaa haasteta työajan seurantaan, Murto arvo. STTK:n melestä yksttästen pykälen uudstamnen e ole tarkotuksenmukasta. Jos työakalan kokonasuudstus tulee ajankohtaseks, lähtökohta uudstamsessa on oltava työakalan tarkotus. Kyse on työntekjöden suojelusta. Työakalaka e voda muuttaa van työnantajan jouston tarpesn. Työakalan lallnen yksnkertastamnen johtas tulknnanvarasuuteen ja valuttas kaken työajosta sopmsen työehtosopmuksn ja työpakkatasolle. Jo nyt työakalak mahdollstaa monssa asossa tosn sopmsen työehtosopmuksssa. Lka yksnkertastamnen murentas työntekjän työakasuojelun ja sopmuksettomat alat olsvat kokonaan lman lan suojaa, Murto sanoo. Suomen työajat evät tlastojen perusteella ole ertysen lyhyet. Metä lyhyemp työaka on esmerkks Saksassa ja Ruotsssa. Arkpyhämme sjottuvat eurooppalaseen keskarvoon. Stran julkasemassa selvtyksessä todetaan, että suomalaslla työpakolla joustava työakoja on enemmän kun mssään muussa EU-maassa. Kysymys kuuluukn, mks työnantajalähtösä joustoja tuls lsätä, Murto hmettelee. Vmesmmän työolotutkmuksen perusteella STTK-lassta 27 prosentta tekee anakn joskus yltötä, jota e korvata. Van non puolet kokee vovansa vakuttaa omn työvuorohnsa. Jopa 60 prosentta krjaa tse työakansa ta stä e seurata. Tämä on työntekjöden kuormtuksen, hyvnvonnn ja työturvallsuuden näkökulmasta hälyttävää. Työntekjöden UUSI oma vakutusmahdollsuuksa työakojen ja työvuorojen järjestämseen on lsättävä, jotta työn ja ykstyselämän yhteensovttamnen onnstuu paremmn. Kun saa vakuttaa omn työvuorohnsa, motvaato lsääntyy ja se edstää hyvää lmaprä. Avansanoja tässäkn työelämän kehttämsessä ovat luottamus ja avomuus. n Lsätetoja: STTK Katarna Murto Puh KESKUSJÄRJESTÖ-HANKE Uus keskusjärjestö -hanke käynnsty pdetyllä lttojen kokouksella, johon ol kutsuttu kakk Suomessa tomvat ammatllset edunvalvontajärjestöt. Kokouksessa päätettn käynnstää selvtys uuden keskusjärjestön perustamsesta. Selvtykseen mukaan lmottautuneet ltot ptvät kokouksen Kokouksessa hankkeelle valttn ohjausryhmä, joka koostuu 14 lton edustajasta ja kahdesta asantuntjajäsenenä tomvasta keskusjärjestöpuheenjohtajasta. Ohjausryhmän tehtävänä on valmstella estykset selvtystyössä mukana oleven lttojen kokoukslle ja johtaa hankkeen etenemstä ja taloutta. Ohjausryhmän jäsenet ovat Pertt Porokar (Insnöörltto), Rauno Vesvalo (Tehy), Jorma Malnen (Ammattltto Pro), Slja Paavola (SuPer), Maja Phlajamäk (Jyty), Nko Smola (Parda), Lsa Halme (VvL), Jarkko Eloranta (JHL), Ann Seln (PAM), Rku Aalto (Metallltto), Marko Pranen (AKT), Matt Harjunem (Rakennusltto), Vel-Matt Kuntonen (SEL) ja Tmo Vallttu (TEAM). Selvtysvaheeseen on tostaseks lmottautunut mukaan 46 ammattlttoa. Ne edustavat non 1,7 mljoonaa palkansaajaa ja yksnyrttäjää. Selvtystyöhön on mahdollsta lmottautua mukaan myös hankkeen käynnstyttyä. n Sähkön käyttö nous leväst maalskuussa ja kulutus ol edellsvuoden tasolla TEOLLISUUDEN SÄHKÖNKULUTUS OLI LASKUSSA MAALISKUUSSA, JA OSASYYNÄ VOI OLLA LEUTO TALVI Sähkön kuukaustlaston mukaan teollsuuden sähkönkulutus on ollut levässä lakussa akasemmasta, vakka välllä on tullut levä muutos ylöspän. Koko Suomen sähkönkulutus nous maalskuussa 0,3 %. Muu kulutus nous ja ol 1,0 % suuremp kun vme vuonna maalskuussa. Maalskuussa sääkorjausta ol paljon, ja lämpötla ol normaala lämpmämp. Olemme tlanteessa jossa sähkönkulutus on muun kulutuksen osalta levässä nousussa ja teollsuuden osalta alkaa tlanne vakntua, mutta pentä laskua on ollut. Muu kulutus on vomakkaast rppuvanen ulkolämpötlasta. Tuotanto vahtelee paljon ja nyt ovat suurmmat nousjat tuulvoma ja erllstuotanto, kun laskja on ollut tuont ja vesvoma. Suomen sähköntuotanto ja -kulutus maalskuussa 2015 mljoonaa klowatttunta (GWh, mlj. kwh) osuus sähkön kokonaskulutuksesta prosentta Suom on käyttänyt sähköä vmesten 12 kuukauden akana 0,6 prosentta vähemmän sähköä kun edellsellä vastaavalla 12 kuukauden jaksolla. Sähkönkulutus on kääntynyt laskuun ja on sltä osn muuttanut akasempaa suuntaa, mkä johtunee lähnnä lämpötlosta. Teollsuuden sähkönkulutus on jatkanut laskuaan, pokkeuksena joulukuu. n muutos edellsen vuoden vastaavaan jaksoon prosentta Sähkön ja lämmön yhtestuotanto ,6-2,1 (CHP) Ydnvoma ,8 0,0 Vesvoma ,3-4,0 Hl- ja muu lauhdutusvoma ym ,7 31,4 Tuulvoma 219 2,9 104 Nettotuont ,7-10,8 Sähkön kokonaskulutus ,0 0,3 Lämpötla- ja kalenterkorjattu muutos ,6 Suomen sähköntuotanto ja -kulutus vmesten 12 kuukauden akana, huhtkuu 2014 maalskuu 2015 mljoonaa klowatttunta (GWh, mlj. kwh) osuus sähkön kokonaskulutuksesta prosentta muutos edellsen vuoden vastaavaan jaksoon prosentta Sähkön ja lämmön yhtestuotanto ,0-4,9 (CHP) Ydnvoma ,8-2,0 Vesvoma ,5 0,5 Hl- ja muu lauhdutusvoma ym ,8-15,2 Tuulvoma ,7 61,2 Nettotuont ,8 9,7 Sähkön kokonaskulutus ,0-0,6 Lämpötla- ja kalenterkorjattu muutos ,7 4 Voma & Käyttö 4/2015 Voma & Käyttö 4/2015 5

4 TÄMÄ ON SUOMI Veronmaksajat tukemaan Ahvenanmaan tuulvomaa jättsummalla, hyödyn käär Ruots Suom on akessa tukea Ahvenanmaan tuulvomalota mljoonlla eurolla. Tuksähköä e vo kutenkaan srtää Suomeen, vaan mahdollnen yljäämäsähkö menee Ruotsn hyväks, koska Suomen ja Ahvenanmaan sadan mljoonan euron sähkökaapel on sopmuksssa van varavomayhteys. Eduskunnan talousvalokunta kästtelee tänään torstanakn, mten manner-suomen tuulvoman syöttötarff vodaan vedä Ahvenanmaan tsehallntoalueelle. Talouspolttsen mnstervalokunnan alustavan arvon mukaan manner-suomen veronmaksajat tuksvat Ahvenanmaan maakunnan tuulvomahankketa 12 vuoden akana yhteensä 60 mljoonalla eurolla. Lsäks Ahvenanmaan maakunta osallstus oman laknsa puttessa tuotantotuen kustannuksn vähntään 1,5 mljoonan euron vuosttasella maksuosuudella el yhteensä vähntään 18 mljoonalla eurolla. Uus kaapel on sopmuksssa varavomayhteys Kakk hyvn tähän ast, mutta stten tuleekn mutta: Ahvenanmaan ja manner-suomen väln rakennetaan parakaa srtokyvyltään 100 megawatn suurusta sähkökaapela, joka valmstuu ens vuodenvahteessa Naantaln ja Ahvenanmaan Juvkn vällle. Kyse on tästä: Nykysopmuksen kaapel toms van Ahvenanmaan varavomakaapelna, jota ptkn e sähköä e vo myydä Ahvenanmaalta manner-suomeen. Tämän kakkaan 125 mljoonan euron kaapelhankkeen päärahottajana tom Suomen valto. Hanke sa 50 mljoonaa euroa suoraa valtonavustusta, jonka lsäks valto takas hankkeen vaatman 70 mljonan euron lanan. Suomen kantaverkkoyhtön Fngrdn markknakehtyspäällkön Juha Hekkalan mukaan Fngrd, Ahvenanmaan kantaverkkoyhtö Kraftnät Åland ja Ruotsn kantaverkkoyhtö Svenska Kraftnät käyvät parakaa neuvotteluja stä, että votasnko uus sähkökaapel ottaa sähkömarkknoden käyttöön ja jos vodaan, nn mssä vaheessa. Haasteta tuottaa monta asaa. Yksnkertasest sekn, että Ahvenanmaa on tsehallntoalue, mutta Kraftnät Åland e ole vrallsessa luoktuksessa velä kantaverkkoyhtö. Ahvenanmaan sähköverkko on nykysn yhteydessä Ruotsn 80 megawatn kaapellla - käytännössä Vattenfallnomstamaan alueverkkoon. Mahdollnen Ahvenanmaan yljäämäsähkö olskn pakko kaupata Ruotsn, koska uutta manner-suomen ja Ahvenanmaan välstä kaapela e saa käyttää markknasähkön välttämseen. Suomen sähkötuk valuu naapurn hyödyks Tämä tarkottas yksnkertastaen stä, että Suomen antelaalla syöttötarfflla Ahvenanmaalle rakennettava tuulsähkön lsätuotanto alentas ruotsalasen sähkön käyttäjän hntaa ja edstäs edelleen Ruotsn teollsuuden klpalukykyä. Vme vuonna Ruotsn ja Suomen sähkön hntaero Nordpooln spot-markknolla ol keskmäärn 4,4 4,6 euroa megawatttunnlta Ruotsn hyväks ja päväakaan selväst suuremp. Vakka suurn osa sähkökaupan hnnasta suojataankn, suojauskustannukslla on myös eroa. Ehän tässä ole mtään järkeä, että Suom auttaa kalln kaapeln rakentamsessa, jota e vo kutenkaan käyttää kaupallsest. Ahvenanmaan tuulolosuhteet ovat kutenkn ernomaset verrattuna manner-suomeen? Käymme tosssamme nätä neuvotteluja, jotta uus sähkökaapel saatasn markknoden käyttöön. En kutenkaan usko, että kaapel tuls markknoden käyttöön het vuoden vahteen tenolla, kun kaapel valmstuu, Hekkala sanoo. Manner-Suomen veronmaksajen kannalta asa on slt harvnasen selvä, vakka kyse on kohtuullsen penestä yhteydestä. Yksnkertasest peraatteen vuoks uus kaapel ptäs saada normaaln markknakäyttöön välttömäst kun se valmstuu. Loppujen lopuks kyse on poltkasta. Krafnät Ålandsta lähes puolet (46,84 prosentta) omstaa Ahvenanmaan maakuntahalltus. Jos eduskunta hyväksyy nyt Ahvenamaan tuulvomatuen, maakunnan sähkön ptää antaa vrrata myös Suomen suuntaan markknaehtosest. n 6 Voma & Käyttö 4/2015 Voma & Käyttö 4/2015 7

5 Suomen ABB:n nnovaato parantamaan AIDAn koko lavaston energatehokkuutta Suomen ABB tomttaa saksalasen rsteljävarustamon AIDAn kakkn kymmeneen alukseen energankäytön seuranta- ja hallntajärjestelmän (EM- MA Advsory Sute). EMMA-energanhallntajärjestelmä mnmo nn yksttästen alusten kun koko lavaston energankäytön kokonaskustannukset.se on jo asennettu kuuteen AIDA-varustamon rstelyalukseen. Järjestelmä seuraa lavaston potkuren työntövomaa, työntötehoa, aluksen kulkuasentoa, sähköntuotantoa, lmastonnn tehoa, päädeselgeneraattoren polttoöljyn omnaskulutusta sekä polttoaneen kokonaskulutusta. Tedot srretään plvsovellukseen alusvertaluja varten ja kakk lavaston energankulutukseen lttyvät tedot ovat etänä seurattavssa. Järjestelmän tuottamalla vertalutedolla varustamo löytää helpost energatehokkammat tavat toma. Kun ne otetaan käyttöön kakssa varustamon aluksssa, penenevät polttoaneenkulutus ja päästöt merkttäväst. Lsäks AB- B:n kattavat analyyspalvelut ssältäen smulonnn tukevat varustamoa lketomnnan energatehokkuuden edelleen kehttämsessä. Non 90 prosentta maalmankaupasta kuljetetaan mertse ja non 3 prosentta maalman pakokaasupäästöstä tulee merenkulusta. AIDA tunnetaan yhtenä ympärstön parhaten huomoon ottavsta rsteljävarustamosta. Yhtö asettaa tukat vaatmukset aluksssaan käytettävlle sovellukslle. Olemme tyytyväsä shen, että AIDA valts EMMA-järjestelmän penentämään entsestään lavastonsa ympärstöjalanjälkeä, lketomntajohtaja Juha Koskela ABB:ltä sanoo. Parhaan mahdollsen tehokkuuden saavuttamnen edellyttää alusten energankäytön tatavaa hallntaa. Kehttynyt energankäytön hallntajärjestelmä antaa käyttöömme matemaattsest analysodut suortuskykymttart pelkän kästtelemättömän datan sjaan, sanoo AIDA Cruses -yhtön mertomnnasta vastaava varatomtusjohtaja Jens Lassen. AIDAn aluksn asennettu EM- MA-järjestelmä on SEEMP-yhteensopva (Shp Energy Effcency Management Plan). Alusten energatehokkuuden hallntasuunntelma SEEMP edellyttää, että lavan operojalla on käytössään suunntelma operonnn energatehokkuuden parantamseks. Se on ollut pakollnen kakssa aluksssa vuodesta 2013 lähten. Suomen ABB:llä kehtetty EMMA-energanhallntajärjestelmä tuotn markknolle vuonna n Lsätetoja: ABB Oy Juha Koskela puh Fortum nvesto uuteen yhdstettyyn sähkön ja lämmön tuotantolatokseen Zabrzessa, Puolassa Fortum on päättänyt rakentaa uuden yhdstetyn sähkön ja lämmön (CHP) monpolttoanelatoksen Zabrzeen, Puolaan. Investonnn kokonasarvo on non 200 mljoonaa euroa (870 mljoonaa Puolan złotya). Suunntelmen mukaan uus vomalatos alottaa kaupallsen tuotannon vuoden 2018 loppuun mennessä, ja se tuottaa kaukolämpöä non kottaloudelle Zabrzessa ja Bytomssa. Uus vomalatos käyttää polttoaneenaan pääosn jäteperästä polttoanetta (RDF) ja hltä, mutta vo käyttää myös bomassaa ja polttoaneden seoksa. Jäteperäsen polttoaneen osuus vo olla jopa 50 % kokonaspolttoaneenkulutuksesta. Jäteperästä polttoanetta varten talous- ja teollsuusjäte hanktaan pakallsest. Uus vomalatos korvaa aemmat, pelkkää hltä käyttävät, vanhentuneet yksköt Zabrzessa ja Bytomssa. Investonnn odotetaan parantavan merkttäväst tuotannon tehokkuutta ja vähentävän alueen hldoksd- ja muta päästöjä. Vomalatoksen tuotantokapasteett on 220 megawatta (MW) ssältäen 145 MW lämpöä ja 75 MW sähköä. Sen vuosttasen tuotannon arvodaan olevan non 730 GWh lämpöä ja 550 GWh sähköä. Rakennusprojektn arvodaan alkavan kesällä, pakallsten ympärstövakutusten arvonnn ja muden neuvotteluden jälkeen. Tehokas sähkön ja lämmön yhtestuotanto on yks Fortumn kolmesta strategsesta ydnosaamsalueesta. Mellä on SELVITYS: Kvhl korvas maakaasun hldoksdpäästöt kasvovat 1,6 mljoonaa tonna suurssa suomalaskaupungessa Pöyryn tuoreen selvtyksen mukaan hldoksdpäästöt ovat kasvaneet Suomen suurssa kaupungessa 1,6 mljoonalla tonnlla vuodesta 2010 vuoteen Päästöjen lsääntymsen taustalla on maakaasun korvautumnen pääosn kvhlellä yhdstetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa. Gasum ehdottaa polttoaneverotuksen uudstamsta, sllä vuoden 2011 energaverouudstus e ole täysn onnstunut tavotteessaan edstää vähäpäästösten polttoaneden käyttöä. Maakaasun korvautumnen kvhlellä on johtanut lsääntyvn hldoksdpäästöhn. Hldoksdpäästöt kasvovat yhdstetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa non 20 prosentlla pääkaupunkseudulla, Lahdessa ja Tampereella , Pöyryn uus selvtys kertoo. Tämä vastaa non 2,7 prosentta koko Suomen vuotussta kasvhuonekaasupäästöstä. Samaan akaan myös hmsen terveydelle hatallset lähpäästöt kasvovat merkttäväst. Penhukkas- ja rkkdoksdpäästöt lähes kaksnkertastuvat, ja lsäks typenoks- runsaast kokemusta tehokkaasta energantuotannosta ja haluamme aktvsest osallstua lmastonmuutoksen hlltsemseen. Nän vomme myös osaltamme myötävakuttaa Puolan energasektorn käynnssä olevaan muutokseen, sanoo Markus Rauramo, Fortumn Heat, Electrcty Sales and Solutons -dvsoonan johtaja. Mellä on jo nyt vahva asema Puolassa, joka on yks Euroopan suurmmsta kaukolämpömarkknosta. Fortum on tomnut Puolassa vuodesta 2003 lähten. Sllä on tällä hetkellä neljä CHP-ykskköä sekä yl 800 km kaukolämpöverkkoa, jotka palvelevat yhteensä kottaloutta Płockn, Wrocławn, Częęstochowan, Zabrzen ja Bytomn kau- Lsätetoja: Fortum Heat Electrcty Sales and Solutons -dvsoonan johtaja Markus Rauramo puh pungessa. Fortumn kokonassähköntuotantokapasteett on yl 200 MW ja lämmöntuotantokapasteett yl MW. Vuoden 2014 lopussa Fortumlla ol non 600 työntekjää Puolassa. Zabrze on osa nopeast kehttyvää Katowcen aluetta, Ylä-Slesassa. Alueella on non 2,4 mljoonaa asukasta 21 kaupungssa. n dpäästöt kasvovat non kolmanneksella tarkastellussa kaupungessa vuodesta 2010 vuoteen Maakaasun edut sähkön ja lämmön yhtestuotannossa ovat selkeät. Maakaasua hyödynnettäessä lähpäästöt ovat erttän alhaset. Lsäks kaasun poltosta syntyvät hldoksdpäästöt ovat non 40 prosentta alhasemmat kun kvhlellä. Maakaasulla on myös korkea sähköntuotannon hyötysuhde verrattuna kntesn polttoanesn: maakaasun korvautumnen kvhlellä on näkynyt yhtestuotantosähkön määrän laskuna vuoden 2011 kesästä lähten. Vähenemä vastaa non kahta prosentta Suomen sähköntuotannosta, ja selvtyksen mukaan se on korvautunut erllsellä sähköntuotannolla ja sähkön tuonnlla. Gasumn veromall edstäs vähäpäästösyyttä Pöyryn selvtys osottaa, että kokonasuutena katsoen vuoden 2011 energaverouudstus e ole onnstunut kaklta osn tavotteessaan ohjata vähäpäästösten polttoaneden käyttöön. Maakaasun kohdalla veromuutos on ollut ertysen merkttävä: Maakaasun veroa on korotettu portattan vuosen 2011, 2013 ja 2015 alussa, ja kakkaan maakaasun verotus on yl setsenkertastunut vuoden 2010 tasoon verrattuna. Energaveropäätöksen yhteydessä halltus lupas seurata uudstuksen vakutuksa er energalähteden käyttöön ja CO2-päästöhn. Hldoksdpäästöjen hlltsemseks Gasum on esttänyt polttoaneverotuksen uudstamsta malllla, joka ohjas vähäpäästösten polttoaneden käyttöön, ves kotmasta sähkön ja lämmöntuotantoa energatehokkaampaan suuntaan ja edstäs sähköntuotannon omavarasuutta. Lsäks Gasumn veromall ols valton verotulojen kannalta neutraal ratkasu, Gasumn tomtusjohtaja Johanna Lammnen sanoo. Ehdotettu veromall ohjas käyttämään olemassa olevaa, vähäpäästösempää ja energatehokkaampaa kapasteetta, ekä se lsäs nvestonteja fosslsn polttoanesn. Tämä tarjoas konkreettsen kenon päästä eroon suuresta osasta kvhlen käyttöä nopealla akataululla ja vähentäs päästöjä merkttäväst. Srtymnen kvhlestä maakaasuun mahdollstas nopean päästövähenemän, koska kaasuvomalat ovat jo olemassa Pöyryn tutkmuksessa tarkastellussa kaupungessa (Helsnk, Espoo, Vantaa, Tampere, Laht). Kaasuvomalat ovat energatehokkaampa ja uudempa kun vastaavat knteän polttoaneen latokset. n Lsätetoja: Gasum tomtusjohtaja Johanna Lammnen, puh (johdon assstentt, Henna Walker) 8 Voma & Käyttö 4/2015 Voma & Käyttö 4/2015 9

6 Fortum tekee mttavan peruskorjauksen Imatran vesvomalatoksen padolle. Hanke toteutetaan vuosna , ja se työllstää yrtyksä Imatran seudulla arvolta 80 henklötyövuoden verran. Hankkeen päätoteuttaja on Desta Oy. Peruskorjaushankkeen myötä Suomen suurmman vesvomalatoksen vuonna 1929 valmstuneen padon turvallsuus ja luotettavuus paranevat ja padon käyttökä pdentyy usella kymmenllä vuoslla, projektpäällkkö Hekk Puuska Fortumsta kertoo. Lsätetoja: Fortum projektpäällkkö Hekk Puuska puh FORTUM PERUSKORJAA IMATRAN VESIVOIMALAITOKSEN PADON Peruskorjaustöden ensmmäsessä vaheessa tämän vuoden akana korvataan säännöstelypadolla oleva nykynen kapea slta uudella leveämmällä sllalla. Uus patoslta mahdollstaa ajoneuvojen käytön patolatteden huolto-, korjaus- ja kunnossaptotössä. Vuonna 2016 uustaan padon sektorluukku, ja stä seuraavna vuosna kunnostetaan padon valssluukut. Betonpatorakenteden kunnostus tehdään vahettan vuosen akana. Peruskorjaushankkeen toteutus vakuttaa myös Imatran vomalatoksen sähköntuotantoon. Tetyt rakennusteknset työt tulevat edellyttämään pentä vrtamaa vomalatoksen läp. Nämä työt pyrtään ajottamaan sten, että ohjuoksutuksn Imatran vomalatos Imatran vomalatos on Suomen suurn vesvomalatos. Imatran vomalatoksen rakentamnen alotettn vuonna Ensmmänen konesto otettn käyttöön vuonna 1928 ja vmenen el setsemäs konesto vuonna Vomalatoksen nykynen teho on 185 MW ja sen vuostuotanto on runsaat GWh, mkä vastaa yl kottalouden vuoskulutusta. e tule tarvetta. Peruskorjattava kohde on valtakunnallsest merkttävä, koska se sjatsee yhden Suomen kuulusmman matkalunähtävyyden, Imatrankosken äärellä. Tulevan kesän kosknäytöksn hanke e vakuta, vaan ne on suunnteltu toteutettavaks Imatran kaupungn jo julkaseman ohjelman mukaan. Imatran vomalatoksen padon peruskorjaushanke ssältyy Fortumn vesvoman pohjosmaseen nvestontohjelmaan. Fortum nvesto Suomen ja Ruotsn vesvomalatostensa peruskorjauksn non 100 mljoonaa euroa vuosttan. n VALTAKUNNAN METSIEN INVENTOINTI: Puuvarat mahdollstavat hakkuden lsäyksen Valtakunnan metsen 11. nventonnn tulokset ovat valmstuneet. Tuorempen mttausten mukaan puuston määrä on 2,4 mljarda kuutometrä ja vuotunen kasvu 105,5 mljoonaa kuutometrä. Metsen kärakenne ja täysmääränen puusto mahdollstavat kasvun hyvän tason. Edellseen nventontn verrattuna metsät ovat varttuneet nuora harvennusmetsä on srtynyt varttuneempn kehtysvahesn enemmän kun vme vuosen hakkuden tasolla on syntynyt nuora metsä. Metsän monmuotosuuden kannalta tärkeän lahopuuston määrä on kasvanut Etelä-Suomessa, mutta näyttäs vähentyneen Pohjos-Suomessa vmesen runsaan 10 vuoden akana. Lahopuuston määrää on mtattu vasta 1990-luvun lopulta lähten, kun metsen monmuotosuudesta huolehtmnen nous metsänhodon tavottesn. Vähntään polttopuuks kelpaavan kuolleen puun määrää on Suomessa seurattu 1920-luvulta lähten. Sen määrä on nyt sekä Etelä- että Pohjos-Suomessa suuremp kun 1960-luvulla, jollon kuollut puusto kerättn metsstä hyvn tarkast. Suurn kestävä anes- ja energapuukertymä kasvussa Puuntuotannon metsämaalle laskettu suurn kestävä anes- ja energapuun kertymän runkotlavuus on tällä hetkellä non 81 mljoonaa kuutometrä vuodessa. Sen ennakodaan ylttävän 86 mljoonaa kuutometrä vuodessa jo vuosna Kansallsen metsästrategan tavote 80 mljoonan kuutometrn runkopuun hakkusta vuonna 2025 on ss puuntuotannollsest kestävä. Metsäteollsuus käytt vuosna kotmasta anespuun el tukkja kutupuun mtat täyttävää raakapuuta keskmäärn 53 mljoonaa kuutometrä. Sellutehdassuunntelmen toteuttamnen lsäs havukutupuun käyttöä jopa 14 Seuraavalla halltuksella rttää työsarkaa energapoltkan suunnan kääntämsessä ja botalouden lupausten lunastamsessa mustuttaa MTK:n energavalokunta. Metsähakkeen tuen byrokratsomnen kahteen er tasoon ja turveveron ptämnen ennallaan jatkovat halltuksen hlenmustaa ympärstöpoltkkaa ja kvhlen käytön edstämstä, toteaa MT- K:n energavalokunnan puheenjohtaja, MTK:n kolmas puheenjohtaja Markus Eerola. Byrokratan myötä merkttävät boenerganvestonnt srtyvät hamaan tulevasuuteen, harmttelee Eerola. MTK tovoo maan uuden halltuksen saavan nopeast uskottavuutta rapautuneeseen energapoltkkaan. Boenerga on merkttävmpä osa botaloutta ja sen tuotannolla vodaan työllstää jopa henklöä. Seuraavan halltuksen tehtäväks jää pkasella akataululla valmstella turpeen veron alentamnen nykyjärjestelmää kannustavammaks ja metsähakkeen tuen nosto. Samassa yhteydessä halltuksen on tarkasteltava faktapohjalta ptävätkö nykysen halltuksen tekemät byrokraattset tuen kahteen luokkaan jakamsen perusteet. MTK on asettanut energapoltkan tavotteeks vuoteen 2040 mennessä laskennallsest sataprosenttsen energaomavarasuuden. MTK:n energavalokunta haluaa tulevaan halltusohjelmaan pensähköntuotannon kannustma ja bokaasun lkennekäytön laajentamsta. Lsätetoja: Metsävarat ja metsen tla erkostutkja Kar T. Korhonen puh mljoonaa kuutometrä vuodessa vuoteen 2025 mennessä. Luonnonvarakeskuksen laskelmen mukaan kotmasa hakkuta vodaan lsätä uutta kysyntää vastaavast, mutta Etelä-Suomessa havukutupuun lsäyksestä osa ols kuuskutua. On varauduttava shen, että mäntykudun kysynnän tyydyttämseks joudutaan hakkaamaan metsstä myös nykystä enemmän mäntytukka. Vuoteen 2020 asetettu metsähakkeen 13,5 mljoonan kuutometrn käyttötavote lämmön- ja energantuotannossa on myös mahdollsta toteuttaa samanakasest kasvavan anespuun käytön kanssa, jos energapuusta non puolet korjataan hakkuutähtenä ja kantona. n MTK:N ENERGIAVALIOKUNTA: Boenergaa tarvtaan elvyttämään Suomen talous Boenergaa tarvtaan korvaamaan fosslsta energaa sähkön ja lämmön tuotannossa. n Lsätetoja: MTK:n energavalokunnan puheenjohtaja Markus Eerola puh MTK Asames Ilpo Mattla puh Voma & Käyttö 4/2015 Voma & Käyttö 4/

7 WATREC OY TOTEUTTAA UUDEN BIOKAASULAITOKSEN OSAKSI TÄYSIN UUDENLAISTA KIERRÄTYSRATKAISUA Rhmäelle on alettu rakentaa kolmen jalostamon muodostamaa, Kertotalouskyläks nmettyä aluetta, joka mahdollstaa maalmanlaajusest anutlaatusen kerrätysratkasun. Uudessa konseptssa tavallsesta yhdyskuntajätteestä erotetaan muovt, metallt sekä bohajoava anes, ja ohjataan ne edelleen jatkojalostukseen. Ekokemn kehttämä uus kerrätysratkasu nostaa yhdyskuntajätteen kerrätys- ja hyötykäyttöastetta merkttäväst. Yhdyskuntajätettä erottelevan Ekojalostamon yhteyteen rakennettava bokaasulatos hyödyntää jätteestä erotettua bohajoavaa anesta tuottaen stä sekä bokaasua että lannotetta ta maanparannusanetta. Bokaasulatokselle tulee sekajätteestä erotettua orgaansta lajketta. Seulan läp kuljettuaan se prosessodaan latoksen läp, ja stä otetaan uusutuva energa talteen, kertoo latoksen pääurakotsjan, Watrec Oy:n, tomtusjohtaja Juhan Suvlamp. Ekokemn oman jalostamon yhteyteen The latest addton to Wärtslä s portfolo of gas pumps has been ntroduced. The new Wärtslä Svanehøj ECA Fuel Pump (EFP) has been developed n close cooperaton wth desgners of lquefed natural gas (LNG) fuel systems to support gas fuelled engnes that acheve greater effcency. The new Wärtslä pump offers a number of advantages, ncludng havng no tank connectons below lqud level, no electrcal components nsde the tank, and hardly any contrbuton to the generaton of bol off gas. Havng less heat and pressure buld up n the fuel tank makes ntegrodulla bokaasulatoksella saavutetaan synergaetuja ja tehostetaan jalostamon tomntaa. Sekn on nnovatvnen ratkasu se on Suomen ensmmänen botehdas, jossa kästellään sekajätteestä peräsn olevaa bojätettä. Aemmn toteuttamssamme latoksssa, Honkajoella, Kuopossa ja Oulussa, on vastaanottolnjat kottalouksen ja kaupan erllskerätylle bojättelle se- Lsätetoja: Watrec Oy tomtusjohtaja Juhan Suvlamp puh kä lettelle. Rhmäelle nyt rakennettavassa latoksessa kästellään näden lsäks Ekojalostamossa syntyvä orgaannen jae omalla vastaanottolnjallaan. Lnjoja tulee ss olemaan kolme tavallsen kahden sjaan, Suvlamp sanoo. Maalmanlaajusest katsoen hankkeessa käytetty teknologa avaa mahdollsuuden kerrätykselle täysn uudenlasessa mttakaavassa. Monessa maassa jätteden syntypakkaerottelua e tehdä ollenkaan, ja sks sekajae on ylesn jae maalmalla. Watrecn teknologa sekä osaamnen tarjoavat ratkasun orgaansen jakeen hyödyntämselle myös tällasssa massa. Orgaansta jaetta kästtelevän bojalostamon rakennuttaa Botehdas Oy, Suomen anoa valtakunnallsest tomva bokaasuyrtys. Watrec Oy on Botehtaan teknologapartner ja vastaa kaksta yrtyksen bokaasulatosten toteutukssta. Ekojalostamon rakennustyöt ovat alkaneet tällä vkolla. Kesällä rakennusvaheeseen etenevät myös bojalostamo sekä muovjalostamo. Jalostamoden on määrä valmstua vuoden 2016 kesällä. n Wärtslä ntroduces new fuel pump for effcent and envronmentally sustanable gas operatons the new pump very safe, whle n harsher operatng condtons t also mantans the pressure, thereby ensurng a contnuous gas flow to the LNG fuelled engne. The Wärtslä Svanehøj ECA Fuel Pump s desgned to be compatble wth Wärtslä s LNGPac fuel bunkerng and supply system, and n accordance wth regulatons coverng vessels operatng n Emsson Control Areas (ECAs). The pump can also be used wth other types of fuel, such as ethane and methanol. Ths new addton to our pump portfolo s one more mportant enabler for the use of LNG as a safe and vable marne fuel. The desgn s based on the company s huge competence and depth of experence n pump technology, and wll ensure a steady, safe, and relable supply of gas to the engne regardless of weather or thermal condtons. Needless to say, t meets all the latest envronmental and effcency requrements, says Henrk Sorensen, Managng Drector, Wärtslä Svanehøj. There are currently more than Wärtslä Svanehøj deepwell gas pumps n operaton around the globe. Ths latest verson s desgned for a servce lfe of at least operatng hours or fve year servce ntervals. It also has a con- Teollsuuden vrtuaaltehdas vähentää kustannuksa ja päästöjä VTT on kehttänyt yhdessä eurooppalasten yhtöden ja tutkmuslatosten kanssa plvpohjasen, modulaarsen ja helpost räätälötävän ohjelmstoalustan, jota hyödyntämällä vodaan lsätä teollsuustuotteden kestävyyttä sekä penentää valmstuskustannuksa ja päästöjä. Alusta tarjoaa vrtuaalsen yhtestyöympärstön organsaatolle, jotka yhdessä kehttävät samaa tuotetta ta palvelua. Äskettän päättyneessä EPES (Eco-Process Engneerng System for composton of servces to optmse product lfe-cycle) -hankkeessa syntynyt järjestelmä yhdstää tehokkaast asatetosen lähestymstavan, plvpalvelun, teollsen nternetn, yhtestyöverkostot, smulonnn ja ympärstövakutusten arvonnn. Se tarjoaa työkaluja er organsaatossa tomvlle asantuntjolle kehttää ja parantaa tuotteen ta palvelun elnkaaren vaheta yhdessä. Ohjelmston avulla vodaan selkyttää ja osn automatsoda monmutkasa kehtystehtävä yhdstämällä sekä manuaalsa asantuntjan tekemä että ohjelmallsest tehtävä parannuksa. Analyyst ovat tostettava ja mahdollstavat nän perntesä tapoja laajemman jäsentelyn. VTT kehtt järjestelmään smulontmoduuln, jolla vodaan tuottaa räätälötyjä ja helpost automatsotava smulontpalveluta päätöksenteon tueks. Palveluden avulla päätöksenteossa vodaan helpommn huomoda esmerkks kestävän kehtyksen ja ekotehokkuuden tunnuslukuja, kuten energa- ja materaaltehokkuutta ja päästöjä. Järjestelmän prototyyppä testattn yhdessä AIRBUSn kanssa lentokoneen spen suunntteluun. Ratkasun avulla yrtys kyken tekemään uusn sp- ja tehdaskonseptehn lttyvät päätökset vrtuaalsessa yhtestyöympärstössä, jossa myös päästöt ja materaalen käyttö votn ottaa huomoon. Järjestelmää sovellettn lsäks tuulmyllyjen kunnossapdon ja korkeajänntekaapeleden suunntteluun. Esmerkks tuulpustojen tuotanto saatn ohjelmston avulla optmotua, koska työkalu mahdollstaa tuulmyllyjen tlan lsäks myös tuulennusteden ja käytettävssä oleven resurssen huomoon ottamsen. Hankkeessa olvat VTT:n lsäks mukana hanketta koordnova Tecnala Espanjasta ja ATB Saksasta, ohjelmstoyrtykset Ssteplant Espanjasta ja Esteco Italasta sekä yrtykset AIRBUS, Tamon ja NKT, joden kanssa testattn kehtystyön tuloksa. n tngency n place should somethng unexpected happen, whereby the pump can be servced under Wärtslä s three servce area concept, whch enables access to the motor, bearng and pump - even wth gas pressure n the tank. Importantly, the electrc motor s stuated outsde the fuel tank to elmnate excess heat and pressure. Conventonal pumps wth the motor nstalled nsde the fuel tank transfer as much as 70 percent of the electrcal energy as heat to the LNG. n Meda Contacts: Wärtslä Svanehøj Wärtslä Shp Power Sales Development Manager Mr Jm Rse tel: Monet vähennykset ptää tse vaata verolmotuksessa Kun saat estäytetyn verolmotuksen, käy se huolella läp. Täydennä puuttuvat tedot ja korjaa mahdollset vrheet, Veronmaksajan Keskuslton johtava lakmes Päv Kaar mustuttaa. Estäytetyn verolmotuksen tedot on saatu er lähtestä, kuten työnantajalta ja pankesta. Yleensä ne ovat oken. Verotus e ole kutenkaan nn automaattsta, että kakk verovähennykset sas vaatmatta ntä tse. Esmerkks matkakulut evät srry vuoden vahteessa saapuvalta perusverokortlta estäytetylle verolmotukselle. Ne näkyvät lmotuksessa van, jos olet lmottanut ne hankkessas uuden verokortn el nn sanotun muutosverokortn, Kaar ohjestaa. Sama koskee kottalousvähennystä. Jos olet vme vuonna esmerkks remontonut kota ta kesämökkä, nyt on aka vaata stä kottalousvähennystä. Musta tarkstaa myös pääomatulot. Yllättävän mon jättää vuokratulot lmottamatta, koska luulee tedon vuokratulojen okeasta määrästä jo olevan verotomstossa. Luulo on väärä. Jos vuokra e lmota nmenomaan verolmotuksella, joutuu maksamaan veronkorotusta, vakka ennakkoverot vuokratulosta ols maksettu, huomauttaa Kaar. Huomo myös, että verolmotuksen mukana tulevan erttelyosan tedot evät ole välttämättä srtyneet varsnaselle verolmotuslomakkeelle. Vakka esmerkks sjotusasunnon lanan korkokulut näkysvät erttelyosassa, ne vovat puuttua varsnaselta verolmotukselta kohdasta 7.7 Tulonhankkmsvelan korot. Syynä vo olla se, että lanan käyttötarkotus e ole verottajan tedossa. Jos nän on, saat korkovähennyksen van, jos merktset korot okeaan kohtaan verolmotukselle, Kaar korostaa. Vot tehdä korjaukset ja täydennykset lomakkeen ohella sähkösest osotteessa Tetojen vmenen lmottamspävä on joko 7.5. ta Pävämäärä on merktty lomakkeelle. Verolmotusta e tarvtse palauttaa, jos korjattavaa ta lsättävää e ole. Neuvoja verolmotuksen tarkstamseen ja korjaamseen löytyy osotteesta veronmaksajat.f/verolmotus, Kaar mustuttaa. n 12 Voma & Käyttö 4/2015 Voma & Käyttö 4/

8 Tekst: Rtta Ahonen Kuvat: Jyrk Nkklä ÖLJYNTORJUNTAHARJOITUSTA SEURAAMASSA SAMPOLLA matkalujäänmurtajan erlanen pävä Jäänmurtajalakosta johtuen Ahto ja Konto jävät pos Kem Arctc 2015-öljyntorjuntaharjotuksesta. Alkuperäseen suunntelmaan kuuluneet öljyntorjunta-alukset Louh ja Letto esttvät tostakymmentä kansallsuutta edustavalle ylesölle kunka selvytyvät 200 tonnn raskaan polttoöljyvuodon puhdstamsesta jääsohjon seasta. Kuvtteellnen kahden rahtlavan törmäys ol tapahtunut Kemn väylällä vomakkaan tuulen ja valltseven jääolosuhteden taka. Valtaosa öljystä ol onnettomuusalueella, mutta saastutt myös muta Kemä koht menevä väylä. Jäljellä oleva öljy ol postettu rkkoutuneesta tanksta ja lavan runko ol hnattu Kemn satamaan. Syke lähettää pakalle Louhn ja Leton sekä hälyttää pakallsen pelastuslatoksen. Hälytmme HELCOM-sopmuksen nojalla Itämeren maat. Kööpenhamnan sopmuksen nojalla Pohjosmaat, Euroopan merturvallsuusvraston sekä Arktsen neuvoston jäsenmaat uuden öljyntorjuntasopmuksen nojalla, kertoo harjotuksen johtajana tomnut Suomen ympärstökeskuksen ryhmäpäällkkö Jorma Rytkönen. Harjotus on merkttävä ja anutlaatunen juur sks, että snä ovat mukana kakk nämä kolme sopmusta. Harjotuksesta e lmotettu etukäteen nälle taholle, jotta votn testata todellsa vvetä hälytykseen vastaamsessa ja avun tarjoamsessa. Hälytysten antamsessa käytettn kahta erlasta ohjelmstoa ja kolmea sähköpostlstaa, joden todettn aheuttavan paljon työtä. Harjotuksen purkutlasuudessa yltarkastaja Hel Haapasaar Suomen ympärstökeskuksesta totes, että kolme valtota e vastannut hälytykseen lankaan ja vvästyksä tapahtu monen kohdalla. Todellsessa onnettomuudessa kesktyttäsn yhteen hälytysmenetelmään ja kansanvälset hälytystehtävät annettasn yhdelle henklölle. Rytkösen mukaan hälytysten ajottamnen anto ajattelemsen ahetta etenkn, jos on tarve hakea kalustoa. Sllon e välttämättä apua lähdetä kutsumaan kaukaa, jollon akaa avun saamseen vo mennä pävä ta jopa vkkoja. Kem paras pakka Matkalujäänmurtaja Sampo sa keskvkkona tavanomasesta rstelyverasjoukosta pokkeavat rstelyveraat, jotka tulvat tarkkalemaan Louhn ja Leton urakkaa öljyn keräämsessä. Edellsenä pävänä satanut lum ja aurnkonen pävä lovat mellyttävät putteet tapahtumalle, joskn jäätlanne ol normaala hekomp. Se e kutenkaan muodostanut mnkäänlasta estettä tapahtuman läpvemselle. Louh ja Letto lähtvät lkkeelle aamukahdeksalta, Sampo tarkkaljoneen yhdeksältä. Kemn Satama ott omstamansa lavan käyttöön ja Sampo pääs tursten kuljettamsesta vahteeks erlasn tehtävn. Tapahtuma semnaareneen pt alun pern ptää Oulussa, mutta lavan päällkkö Petter Tähtnen sa Kemn Sataman tomtusjohtaja Rejo Vtalan ja markknontpäällkkö Hannu Tkkalan antaman tuen myötä Syken vakuuttuneeks stä, että Kemn edusta on juur okea pakka tämän tyyppselle harjotukselle. Sampon ajamnen yltönä Ouluun kesken khkemmän matkalusesongn ols myös maksanut enemmän kun tommnen sen kotsatamassa. Jos arktsen osaamskeskuksen sjanta suunntellaan, tämä harjotus antaa parhaan mahdollsen pohjan slle. Kem on edelleen se paras pakka, mssä sen vo toteuttaa, Tähtnen sanoo. Tähtnen kttää lostavaa yhtestyötä nn Suomen ympärstökeskuksen kun Kemn kaupungn tomjoden kesken. Kulttuurkeskus, kaupunk ja hotellen henklökunnat hotvat osuutensa ammatttadolla semnaarn ja koko öljyntorjuntaharjotuksen onnstumseks. Sampon konepäällkkö Mkko Mustosen mukaan aamulla töhn tullessa henklökunnan keskuudessa vallts postvnen jänntys. Harvon Sampolla ja Kemssä näkee nän arvovaltasta väkeä ja ammattnsa huppuosaaja ympär maalmaa. Tämä on valtavan heno avaus ja tovon, että kansanvälset ja myös ko- Suomen ympärstökeskuksen Kem Arctc öljyntorjuntaharjotuksessa testattn mekaansta öljyntorjuntaa ja kaukokartotusta Perämeren arktsssa olosuhtessa. Tarkkalualuksena tomnut Sampo täytty kansanvälsstä ja arvovaltassta verasta. Matkalujäänmurtaja Sampon konepäällkkö Mkko Mustonen. 14 Voma & Käyttö 4/2015 Voma & Käyttö 4/

9 tmaset yrtykset knnostuvat Perämeren pohjukasta, jossa lunta ja jäätä on tarjolla joka vuos. Tämä on hyvä harjotuskenttä monenlaslle kokelle, Mustonen toteaa. Sampon sähkömestar Jukka Ylsuvannon pävä alko audovsuaalsen puolen valmstelulla. Kamerota, ääntä, vdeota ja powerpont-estyksä hottn kuntoon. Tetolkenteen osalta laajensmme wf-verkkoa ja paransmme kuuluvuutta. Nettn pääsee nyt kolmea kautta, Ylsuvanto sanoo. Mustosen ja Ylsuvannon työtlaan käy normaalrstelyn akana tutustumassa 150 rstelyverasta kuudessa ryhmässä. Tänä pävänä monkaan e malta lähteä lavan alempn kerroksn vaan pysyttelee aurnkosella kannella katsellen öljyntorjuntaharjotusta, joka alkaa Sampo on Louhn svulla, josta näkymät Louhlle ovat hyvät. Louh alottaa kuvtteellsen raskaan polttoöljyn puhdstuksen. Suomella on ernomanen tlasuus osottaa kansanvälselle ylesölle osaamstaan arktsessa öljyntorjunnassa. Pakalla on myös ympärstöturvallsuusjohtaja Mary Landry Yhdysvaltan ssämnsteröstä. Landryn mukaan Yhdysvallossa e ole jässä kulkeva aluksa, joten Suomen öljyntorjuntakalusto knnostaa. Suomalasta tehokkuusajattelua parhammllaan Tapahtuman tarkotus on esttää avomerolosuhtesn kehtettyjä öljyntorjuntamenetelmä käyttöönotetussa 71-metrsessä Louhssa on kolmen tyyppsä harjakerämä sekä peräkanteen knntetyt raskaat jääharjat. Louh pystyy tommaan jääolosuhteden lsäks myös kaksmetrsessä aallokossa. Talvella on enemmän akaa toma kun kesällä ennen kun öljy saavuttaa rannkon. Jää estää öljyä levämästä laajolle aluelle. Talvolosuhteden haasteta puolestaan ovat pmeys ja pumppausta vakeuttava korkea vskosteett, sanoo Rytkönen. Sampo srtyy Leton svulle seuraamaan sen tomntaa öljyn keräämsessä. Mervartoston komentaja Jukka Savolanen toteaa, että ylesö näkee hyvn ertyslaatusta tomntaa ja ertyslatteden käyttöä. Maalmanlaajusest outoon tlanteeseen el öljyä jässä tlanteeseen on kehtetty latteta, jotka tomvat, kuten nytkn näemme. Suomalanen tehokkuusajattelu näkyy vranomasten yhtestomntana. Ympärstömnsterö ja Suomen ympärstökeskus vastaavat asosta ja he hakevat edullsmmat ja tehokkammat ratkasut. Sjotetaan kalustoa muden vranomasten musta systä ylläptämn lavohn ja saadaan käyttöön koko öljyntorjuntakapasteett, Savolanen kehuu. Rajavartolatoksen lentokone osallstu myös harjotukseen. Kemn sataman tomtusjohtaja Rejo Vtalan mukaan vastaavaa jässä tapahtuvaa harjotusta e ole akasemmn pdetty Perämeren pohjukassa. Pakka on anoa okea Suomessa tämän tyyppseen harjotukseen. Vakutus on suur, jos ajatellaan, mtä hyötyä on suomalasen osaamsen markknomsesta. Pakalla on lkemaalman edustaja nn Venäjältä kun Yhdysvallostakn, Vtala sanoo. Samanakasest Hollannssa on IN- TERSPILL tapahtuma el öljyntorjuntalatteta valmstaven yrtysten messut. Stä huolmatta Kem Arctc 2015 keräs 180 hengen osallstujamäärän. Harjotuksn lttyvässä semnaarssa kästeltn arktsta ympärstöä, mekaansta öljynkeräystä jässä, arktsen alueen jää- ja sääpalveluta, alusten omnasuuksa jääolosuhtessa ja ympärstön valvontaa. Peneks maaks mellä on suhteellsen tehokas öljynkeräysjärjestelmä, mutta lsäparannuksa tarvtaan velä. Tulevasuudessa työmme kohdstuu avomervarustuksn ja kohdennamme öljyntorjuntakapasteetta myös ulkosaarstoon, sano Suomen ympärstökeskuksen ympärstöneuvos Anna-Maja Pajukallo. Suom on todennäkösest anoa maa maalmassa, jossa kakk merkuljetukset menevät satamen kautta, jotka ovat jäässä osan vuodesta. Mellä on sks runsaast osaamsta arktssta olosuhtesta. Arktsten alueden ympärstörsken lsääntymnen, jäden sulamnen, arktsen lkenteen lsääntymnen kannustavat yhä tehokkaampaan varautumseen ja uusen öljyn- keräysteknkoden testaamseen. Kem Arctc öljyntorjuntaharjotus anto runsaast lsätetoa ja pohdttavaa. Analysomme kehttämskohteta, jota löyty koko tomntaketjusta. Onnstumseen tarvtaan useta vahtoehtosa menetelmä ja paljon työtä vaadtaan velä tomven menetelmen kehttämseen suurn jäällä olevn öljyvuotohn, kertoo Jorma Rytkönen. Seuraava harjotus on toukokuussa Vron kanssa Saarenmaalla, ja kesäkuussa suomalaset öljyntorjuntalavat osallstuvat Venäjän öljyntorjuntaharjotukseen rajan takana Vysotskssa. n 16 Voma & Käyttö 4/2015 Voma & Käyttö 4/

10 Vantaan Vaaralaan on valmstunut uus suurlnjanen maamerkk Kehä III:n varrelle pystytetty avan uudenlanen masemapylväspar herättää uudenlasella muotolullaan huomota keskellä vlkasta lkennelttymää sen näkevät esmerkks kakk autoljat, jotka ajavat Porvoonväylää dästä Helsnkn pän. Pylväsparn suunnttelutyössä on huomotu pats ympärstö ja lkenne, myös alueella jo olemassa olevat rakenteet, kuten Vantaan Energan aemmn pystyttämä vomajohtopylväs. Tärkeä ja näkyvä osa yhteskunnan sähkönsrtojärjestelmää ovat vomajohtorakenteet, osana nykyakasta masemaamme. Teollsest muotollut sähköverkon vomajohtopylväät el masemapylväät elävöttävät omalta osaltaan yhtestä masemaa samalla edustaen ympärstöä kunnottavaa teknstä muotolua. Masemapylvästä on tullut näkyvä osa suomalasta ympärstöä. VTT ja Tampereen teknllnen ylopsto saavuttvat ITER-fuusoreaktorn etäohjauksen kehtystyössä merkttävän uuden askeleen, kun fuusolatteen dvertor-kehän avaavan ja sulkevan kasetn vahto reaktorn etähuollon tutkmusympärstössä onnstu etäohjatust. Operaato on yks vaatvmpa tomenptetä tulevassa ITERssä. Suomalasten ITER-yhtestyö jatkuu nyt myös uutena mljoonahankkeena. ITERn rakennustyöt etenevät Etelä-Ranskan Cadarachessa vauhdkkaast, ja latoksen osajärjestelmstä on käyty useta tarjousklpaluja. Teknologan tutkmuskeskus VTT sa ensmmäsen tomeksannosta vme vuonna ja on mukana myös seuraavassa tarjousklpalun vottaneessa konsortossa, joka tomttaa ns. Neutral Beam -etähuoltolatteston fuusoreaktorn. Sopmuksen kokonasarvo on n. 45 mljoonaa euroa. Lsätetoja: Fngrd Oyj varatomtusjohtaja Kar Kuusela puh Masemapylvätä sjotetaan harktust pakkohn, jossa vomajohtorakenteet kulkevat masemallsest herkässä ympärstössä. Tällasa kohteta ovat esmerkks taajama-alueet, vesstön yltykset ja kohdat, jossa vomajohdot ylttävät vlkkata lkenneväylä. Vaaralan masemapylväshanke suju haasteellsesta ruuhka-suomen sjannstaan huolmatta henost ja vommekn nautta hankkeen tuotokssta kymmenä vuosa eteenpän, toteaa Fngrdn varatomtusjohtaja Kar Kuusela. Masemapylväät ovat esmerkk sähkötomalan nnovatvsuudesta ja halukkuudesta ottaa yhteskunnallset tekjät kakessa tekemsessä huomoon. Teemme työtä, jonka tavotteena on palvella kansalasa mahdollsmman hyvn. Halusmme olla mukana toteuttamassa masemapylväsratkasua näkyvälle pakalle, jonne ol jo aemmn rakennettu Vantaan uuden jätevomalan lttymsjohdon modern vomajohtopylväs, perustelee tomtusjohtaja Rsto Lapp Vantaan Energa Sähköverkot Oy:n osallstumsta yhtestyöhankkeeseen. Vaaralassa pylväden näkyvyys on merkttävä, sanoo puolestaan Muotohomo Oy:n tomtusjohtaja Pekka Tovanen. Tovanen kuvalee uuden pylvään muotolua eleettömäks ja ajattomaks. Se herättää melenkntoa, mutta samalla sop hyvn ympärstöönsä. Pylväs on myös erttän kustannus- ja materaaltehokas. Hankkeen kustannukssta ovat vastanneet valtaosn Lkennevrasto ja Vantaan kaupunk. Pylväät ovat kehttäneet yhtestyössä kantaverkkoyhtö Fngrd Oyj, Vantaan Energa Sähköverkot Oy ja muotolutomsto Muotohomo Oy. n ITERn vaatva etähuollon operaato onnstu suomalasvomn Taustalla on VTT:n non 10 vuoden onnstunut tutkmus- ja kehtystyö ITE- Rn epäpuhtauksa kerääven dvertor-kasetten vahto-operaatossa. Tehtävät lttyvät huollon etäoperonnn latteden ja ohjausjärjestelmen suunntteluun ja nden testaukseen Tampereella sjatsevassa Dvertor Test Platform 2 -el DTP2 -tutkmusympärstössä, joka on täysmttakaavanen mall fuusoreaktorn pohjaosasta. Itse testalusta on non 20 meträ ptkä ja panaa non 65 tonna. ITERn teknologalta edellytetään paljon, sllä sen avulla halltaan sadassa mljoonassa celsusasteessa palavaa fuusoplasmaa. Kun fuusoreaktor on käytössä, sen ydnosat aktvotuvat neutronpommtuksessa. Sks kakk huolto-, tarkastus- ja korjaustomet tehdään etäoperonnn avulla valvomosta vrtuaalmallen ja kameranäkymän avustamana. ITERn reaktorkammon alaosassa sjatsevat 54 dvertor-kasetta ovat kukn kooltaan 3,4 m x 2,3 m x 0,6 m ja panavat non 10 tonna. Dvertor-kasett on kään kun valtava tuhkakupp, johon kuuma tuhka ja epäpuhtaudet laskeutuvat. n Lsätetoja: VTT tutkmusprofessor Tmo Määttä puh MTK: OLKIETANOLITEHDAS ols merkttävä botalousnvestont MTK ptää Suomen Boetanol Oy:n Kouvolan Myllykoskelle suunnttelemaa olketanoltehdasta merkttävänä uuden botalouden käytännön toteuttajana. Jopa neljännes Suomen vljanvljelyalasta vos olla olktomtusten prssä. Oljentomtussopmukslla vodaan parhaten taata tehtaan jatkuva raaka-anesaant ja mnmoda er osapuolnen rskä, totes MTK:n energa-asames Ilpo Mattla Myllykoskella Suomen Boetanol Oy:n tlasuudessa. Vljeljölle kerrottn tlasuudessa nvestontsuunntelmen nykytlasta ja aesopmusten tavottesta. Stovat sopmukset tehdään vasta nvestontpäätösten jälkeen. MTK ptää tärkeänä, että suunnttella olevaan merkttävään olkvnaa tuottavaan bojalostamoon saadaan rttäväst kotmasta raaka-anetta. Olk on etanoln raaka-aneena kustannus, mutta vljeljän tulee saada stä kohtuullnen hnta ottaen huomoon myynnn er rsktekjät. Hyvällä sopmusteknkalla vodaan olken ostajan kun myyjänkn rskejä penentää. MTK kannustaa vljeljötä tekemään olken myynnn aesopmuksa, jotta nvestonnt saadaan lkkeelle ja tehtaan raaka-ane vodaan turvata. Tässä vaheessa e velä solmta osapuola stova sopmuksa, vaan ne tehdään, kun nvestontpäätökset on tehty. Maanvljeljä Kmmo Jokranta Elmäeltä korost, että olken Valkosta valoa antavan Led-valolähteen keksmsen jälkeen on alkanut kvas valasmen tuotekehtys usessa yrtyksssä. Autrosafe Oy on ollut vhreden ja punasten leden kanssa tekemsssä jo -90 luvun alusta alkaen ja käytt vhretä ledejä postumsteopastessa. myynt on merkttävä tuloerä vljeljälle. Suomen vahtelevssa sääolosuhtessa olken korjuu on haasteellsta. Sks on tärkeätä, että alueen vljeljät tekevät jo tässä vaheessa rttäväst aesopmuksa. Hehtaareja tarvtaan non kolmnkertanen määrä verrattuna vuotuseen käyttötarpeeseen. On tärkeää, että sopmuksssa sälyy vljeljän päätösvalta vodaanko olka kunakn vuonna korjata va e, Jokranta mustutt. n AMMATTITAIDOLLA: * teollsuusmuronnt * puhdstukset * tulvartonnt * aputyöt PL14, Helsnk , , fax AUTROSAFE OY Kun valkosta valoa tuottavat ledt tulvat markknolle 1997 leden käyttö ylesty ja ntä alettn käyttämään monssa erlasssa valasmssa. Leden kehtys on ollut humaa vmesen 10 vuoden akana ja leden tehot ovat kasvaneet huomattavast. Nyt Autrosafe Oy on tuonut markknolle omat AUTROLED 1 ja AUTROLED 2 -ledvalasmet jossa molemmssa on 2 x 80 W Ctzen ledt ja ne on saatavssa 15, 21, 38 ja 71 hejastuskulmlla varustetulla hejastmlla. Valotolpassa on Autroled 1 valasn jossa on kaks erllstä 80 W led valasnta yhteseen powern yhdstettynä. Erllsllä valolla vodaan valokela tehokkaast suunnata kahteen suuntaan, kuten kuvassa näkyy, tonen valasee kntestön päätyä ja tonen kntestön svua. Lsätetoja: 18 Voma & Käyttö 4/2015 Voma & Käyttö 4/

11 ss Lustana ss Maurtana RMS (Royal Mal Shp) Lustana. RMS (Royal Mal Shp) Lustana. Tekst: Bengt Karlsson Saksalasten torpedo pakott USA:n sotaan 100 vuotta RMS Lustanan upottamsesta Kun Saksa julst ensmmäsessä maalmansodassa rajattoman sukellusveneden käyttöönoton, päätös kohdstus ratkasevast hetä tseään kohtaan. Totta ol että he savat brtt polvlleen mutta suur ja vahva valto lännessä, nmttän USA pysy velä sodan ulkopuolella. Amerkan suhtautumnen ol kutenkn muuttumassa ja sen merktys tuls olemaan Saksalle ja sen lttolaslle tuhosa. Ja muutos tapahtu. USA:n mukaantulon syy sotaan ol brtten ylpeyden matkustajalava ss Lustanan tuho, kun saksalasten sukellusvene U-20 upott sen 7. toukokuuta Lustana ve mukanaan meren syvyyksn henklöä josta 128 ol Amerkan kansalasa. Lava ol lähtenyt vakntuneelle retlle New Yorksta päämääränään Lverpool Englannssa ja lähesty nyt Irlannn etelärannkkoa. Se ol jo vastaanottanut varotukset saksalasten sukellusveneden tomnnosta nmenomaan Brtten saarten edustalla. Komentosllalla ol sks ryhdytty tomenptesn: suljettn vestvt lapot, lsättn matruuseja ulkotähystykseen, määrättn valottomuus ja pelastusveneet asetettn nopeaan käyttöönottoon. Aamun valjetessa önen sumu hälven. Sumu ol saanut kapteen Wllam Turnern vähentämään nopeuden kahdestakymmenestä vteentosta solmuun. Pävästä 7. toukokuuta tul aurnkonen ja Lustana eten 21 solmun nopeudella. Mutta lostokas matkustajalava e lkkunut tyynellä ja rauhallselta vakuttavalla mertellään yksn. Lähellä lkku saksalasten sukellusvene U-20 päällkkönään Walther Schweger matkalla kotn pän. Atlantlla se ol vme pävnä upottanut kolme brttlästä rahtlavaa. Kello Schweger huomo jotakn knnostavaa horsontssa. Äärvvat selkntyvät ja paljastvat lavan jossa ol neljä korsteena: Kyseessä ol suunnattoman so Lustana, yks maalman suurmmsta atlantnkulkjosta! Etäsyys 700 meträ torpedo laukastaan Klo U-20 laskeutu 11 m syvyyteen, ernomaseen sjantn josta perskoopn kautta tähystää kohdetta. Puol tunta tämän jälkeen sukellusveneestä ammuttn torpedo joka osu matkustajalavan okeaan kylkeen komentosllan alapuolella. Tämän jälkeen seuras vomakas räjähdys jota seuras velä epätavallsen vahva räjähteen plvsuma. Lustana pysähty välttömäst ja kallstu okealle. Keula alko nopeast vapua mereen. Lavalla synty totaalnen kaaos ja kallstuma ylty koko ajan. Höyrypane ol laskenut nn nopeast että Lustanaa e enää pystytty ohjaamaan. Lava ol kuolemaan tuomttu. Kaklle hmslle ols löytynyt tlaa pelastusvenessä mutta kallstumasta johtuen ol mahdotonta laskea vasemman puolen venetä veslle. Monet pelastusveneet kääntyvät ylösalasn ja hmset putosvat alas jääkylmään mereen. Lavalla ol 48 pelastusvenettä mutta nstä van kuus pystyttn laskemaan vrhettä veslle. Perä tavasta kohden valtava Lustana uppos syvyksn van 18 mnuutta osuman jälkeen. Vomakkaat räjähdykset krvät lmolle kun höyrykattlat lavan uumenssa räjähtvät; kauhuelämystä van korostaen. Kello Lustanaa e enää ollut. Pelastusoperaatot rannkolta olvat surkeat. Kakkaan 761 hmstä selvs hengssä. Matkustajen joukossa ol myös 128 amerkkalasta tämä tosasa tul vakuttamaan ensmmäsen maalmansodan kulkuun Olko Lustanan lastssa sotatarvkketa? Suur kstakysymys synty stä, olko Lustana e-sotlaallnen va sotlaallnen alus. Brtt ja amerkkalaset panottvat vomakkaast sen svltehtävä. Stävaston saksalaset vättvät hanakast että Lustana todstettavast ltty Englannn lavaston varajoukkoon ja ol lastattu sotatarvkkella. Tämä tek stä luvallsen kohteen. Saksalaset olvat okeassa, sllä matkustajalavaa pystyttäsn käyttämään tarpeen tullen sotatehtävssä. On myös hyvä mustaa että Lustana rakennettn nmenomaan lostokkuudessaan vottamaan saksalaset lnjalavat. Brtt-mperum ol nmttän menettämässä valtaotettaan matkustajalkenteestä USA:han. Arvovaltanen kunnanosotus Atlantn Snnen nauha joka ansataan nopemmasta Atlantn yltyksestä ol jo jouduttu luovuttaamaan juur Saksalle. Palkttuna ol nyt matkustajalavat ss Wlhelm der Grosse ja stten komea ss Deutschland. Tämän jälkeen englantlanen Cunard Lne päätt rakentaa Lustanan ja sen ssaren ss Mauretanan. Jättläsalusten rahotuksesta huoleht myös maan halltus(amraltett!). Kakk tämä, jotta brtt-mperumn arvovalta merllä sälys. Myös sodan uhka ol huomotu. Yks ehdosta ol että asestus ols mahdollnen lavolla. Jotta molemmat lavat saavuttasvat edellytetyn nopeuden teknkan vmesmmät saavutukset tuls hyödyntää: Esm. uudenlanen höyryturbn joka tuottas hevosvomaa(25 26 solmua). Panostettn myös matkanteon turvallsuuteen peraattessa molemmat olsvat uppoamattomat; avan kuten Ttanc muutama vuosa myöhemmn. Ilman muuta matkustajlle tarjottasn haltavaa ylellsyyttä. Myös II- ja III-luokan matkaljolla ol hyvät oltavat. Lustanan vesllelasku tapahtu 7. kesäkuuta 1906 ja netsytmatka Lverpoolsta New Yorkn kott neljä kuukautta myöhemmn. Ptuudeltaan 240-metrsenä ja tonnsena se ol suurn matkustajalava maalmassa. Jo tosella matkallaan se vallott tavotellun Atlantn Snsen nauhan. Ennätysaka ol 4 pävää, 19 tunta ja 53 mnuutta. Kun stten Maurtana joulukuussa samana vuonna tul retlle se ol jo velä heman nopeamp ja sa ptää ennätyksensä perät kaks vuoskymmentä. Menetettyään Lustanan brtt yllyttvät USA:n sotaan Saksaa vastaan. Amerkan presdentn Woodrow Wlsonn haluttomuus lähettää maataan sotaan, vakka kansalasa ol menetetty lavatuhossa, joht shen että brtt(mermnsternä Wnston Churchll) plkkasvat häntä pelkurks ja kutsuvat esm. räjähtämättömän kranaatn Wlsonks. Saksalasten sukellusvenehyökkäykset vomstuvat taas merkttäväst vuoden 1917 alkupuolella. Nyt presdenntt Wlson pääty tomn ja julst 6. huhtkuuta samana vuonna sodan Saksaa vastaan. Iso-Brtannalle ja sen lttoutunelle se ol kun tavaan lahja! Eurooppa pelastettn kun USA lähett 2 mljoonaa sotlasta ensmmäseen maalmansotaan. Saksalasten ol peräännyttävä ja sen hävämä sota ol menetyksneen valtava. n Vottajat krjottavat hstoran. Alusta alkaen syytettn saksalasta sukellusvenettä, sen mehstöä ja ennenkakkea Saksan halltusta ja kesar Vlhelmä upottamsesta. Paljon myöhemmn on kutenkn käynyt lm että osa Lustanan laststa ol kakkea muuta kun neutraal. Ehkä sttenkn juur räjähdysherkkä last ol syynä katastrofn nopeaan etenemseen ja suureen kuolnmäärään. (Staatt C-G Wennerholmn krjasta Lustanas undergång-atlanten 1915 /Prsma 2005) LYHYESTI ATLANTIN SINISESTÄ NAUHASTA Nauhan tarkka ja alkuperänen nm on Blue Rband. Arvo myönnettn matkustajalavalle joka nopemmn on ylttänyt Atlantn. Saadakseen Blue Rbandn vaadttn että ennätysaka ol tehty matkalla länteen pän, Euroopasta Pohjos-Amerkkaan. Spratasalus ss Srus sa ensmmäsenä Atlantn Snsen nauhan v matkasta Irlannn Corksta New Yorkn, ajassa 18 pävää, 10 tunta ja 22 mnuutta. Lostokas tonnnen ss Unted States ol vmenen Atlantn lnjalavosta jota kunnotettn arvovallalla. Sen vesllelasku ol tapahtunut 1950 ja se purjeht rettä Le Havre-New York vuoteen1969. Matka Ranskasta kest 3 pävää, 12 tunta ja 12 mnuutta(kesknopeus 34,5 somua). 34 matkustajalavaa on saanut Blue Rbandn. Kun matkustajalentokoneden kehtys houkuttel yhä suurempa määrä matkaljota Atlantn yltyksn tämä merkts Atlantn lnjalavojen loppua. Snnen nauha on hstoraa, stä e enää vo saavuttaa. 20 Voma & Käyttö 4/2015 Voma & Käyttö 4/

12 Torpedens ca. träff-yta Text: Bengt Karlsson Den tyska torpeden förde USA n världskrget 100 år sedan RMS Lustanas undergång När Tyskland deklarerade onskränkt ubåtskrg under första världskrget skulle det slå hårt mot dem själva. Vsserlgen tvngade man brtterna ner på knä men stora och starka USA höll sg utanför det europeska krget. Dock, en förändrng av den amerkanska hållnngen skulle bl förödande för Tyskland och de allerade. Och förändrngen kom. Starten på USA:s väg n krget var när brtternas stolthet, passagerarfartyget Lustana sänktes av tysk ubåt den 7 maj 1915 och tog med sg männskor djupet, varav 128 var amerkaner. Fartygets hade avgått från New York med sedvanlg destnaton Lverpool och närmade sg nu Irlands sydkust.. Hon hade mottagt varnngar om tysk ubåtsaktvtet just det här området krng brttska öarna. På kommandobryggan hade man vdtagt de försktghetsåtgärder som ansågs nödvändga: De vattentäta skotten stängdes, dubbla utkk utkommenderades, mörkläggnng beordrades och lvbåtarna gjordes klara för snabb sjösättnng. På morgonen lättade den dmma som fått kapten Wllam Turner att sänka farten från 21 tll 15 knop. Dagen blev solg den 7 maj och Lustana gjorde nu 18 knop. Men det magnfka passagerarfartyget var nte ensam på det tllsynes frdfulla havet. Inte långt därfrån stävade den tyska ubåten U-20 under Walther Schwegers befäl hemåt, efter att ha sänkt tre brttska fartyg de senaste dagarna. Klockan sktade ubåtskaptenen något väsentlgt borta vd horsonten. Konturen av ett fartyg med fyra skorstenar blev allt tydlgare: Det var fråga om enorma Lustana, en av världens då största atlantångare! Torped avlossas på avstånd 700 m Schweger bestämde sg klo och U-20 gck ner tll 11 meters djup, perfekt poston för att hålla koll på stt mål va perskopet. En halv tmme senare avlossas torpeden som träffar styrbordssdan under kommandobryggan. Sedan följer en stark detonaton med påföljd av ett ovanlgt starkt explosonsmoln. Lustana stannar omedelbart och kränger sedan mot styrbord. Fören började snabbt sjunka havet. Total kaos rådde ombord och slagsdan blev allt kraftgare. Ångtrycket hade sjunkt så kraftgt att Lustana nte mera kunde manövreras. Fartyget var dödsdömt. Det skulle ha funnts plats för alla lvbåtarna men p.g.a. den stora lutnngen blev det omöjlgt att sjösätta båtarna på babordssdan. Många lvbåtar hamnade upp och ner och männskorna föll ner det skalla vattnet. Endast 6 av de 48 lvbåtarna sjösattes oklanderlgt! Med aktern pekande uppåt sjönk Lustana bara 18 mnuter efter att torpeden träffat. Kraftga smällar från de exploderande ångpannorna gjorde skräckupplevelsen bara värre. Klockan fanns Lustana nte mera. Räddnngsoperatonerna från kusten var en bedrövelse. Totalt överlevde 761 personer. Bland passagerarna fanns också 128 amerkaner - detta kom att påverka första världskrgets utvecklng! Lustana lastad med krgsmateral? Det stora tvstemålet var om Lustana vart ett cvlt fartyg eller nte. Brtterna och amerkanerna ansåg det, medan tyskarna med bestämdhet hävdade att fartyget bevslgen ngck den brttska flottan som ett reservfartyg. och t.om var lastad med krgsmateral. Det gjorde henne tll ett legtmt mål. Tyskarna hade nog rätt, passagerarångaren kunde vd behov användas av brttska flottan. V skall också veta att Lustana från början byggts för att överglänsa de tyska atlantångarna. Storbrtannen höll på att tappa stt övertag om trafken tll USA. Den prestgefyllda utmärkelsen Atlantens Blåa band för snabbaste överfart, hade de 1897 förlorat tll just Tyskland. Det var ss Kaser Wlhelm der Grosse som nnehade utmärkelsen. Sedan följd av mponerande ss Deutschland. Det brttska rederet Cunard Lne lät nu bygga Lustana och systerfartyget Mauretana. Den brttska regerngen(obs. amralteten) ställde upp med fnanserngen av dessa två jättefartyg. Allt för att upprätthålla den brttska äran och för att nte förbse krget. Vllkoret var bl.a att passagerarfartygen fråga skulle kunna bestyckas. För att dessa två skulle bl tllräcklgt hastga krävdes senaste teknk: T.ex. en ny sorts ångturbn som skulle ge hästkrafter. (25 26 knop). Mycket satsades på absolut tryggad överfart Lustana och Mauretana skulle prncp bl osänkbara. Precs som Whte Star Lnes rms Ttanc några år senare. Helt naturlgt skulle passagerarna bjudas på yttersta lyx. Man kan gott påstå att även II- och III-klass passagerarna hade det välordnat. RMS Lustana sjösattes den 7 jun Den 19 september gck ut från Lverpool på sn jungfrufärd mot New York. Med sna 240 meter och dwt var hon det största passagerarfartyg som världen dttlls skådat. Under sn andra resa tll New York erövrade Lustana det eftertraktade Blåa bandet. Rekordtden var 4 dagar, 19 tmmar och 53 mnuter. När sedan Mauretana kom n på lnjen december samma tog hon över tteln och skulle få behålla det två årtonden framöver. Brtterna försökte efter förlusten av Lustana hetsa USA tll krg mot Tyskland. Den amerkanska presdenten Woodrow Wlsons ovlja att gå med krget trots att amerkanska lv splts resulterade att brtterna(wnston Churchll var marnmnster) hånade honom för feghet och kallade en granat som nte exploderade för en Wlson. Ubåtsattackerna genast början av 1917 tlltog dock kraftgt, efter en tds lugn. Då fck presdent Wlson nog och förklarade krget mot Tyskland den 6 aprl samma år. För Storbrttanen och dess allerade kom det som en skänk från ovan. De 2 mljoner soldater som USA satte n första världskrget räddade Europa; tyskarna pressades tllbaka med enorma förlustsffror och förlorade allt. n Det är segrarna som skrver hstoren. Berättelsen om Lustanas undergång kan sägas vara av den arten, från början skyldes den tyska ubåten som torpederade henne, dess besättnng men framförallt den tyska regerngen och kejsar Vlhelmför att ensamma vara skuld tll undergången. Först långt senare har det vsat sg att en del av den last Lustana förde på sn ssta resa, trolgen kan kallas för allt annat än neutral. Kanske var det också den mycket explosva lasten som blev orsak tll katastrofens snabba förlopp och den höga dödssffran. (ctat C-G Wetterholms bok Lustanas undergång Atlanten 1915 / Prsma 2005) KORT OCH GOTT OM ATLANTENS BLÅA BAND Bandets exakta och ursprungluga namn är Blue Rband. Utmärkelsen tlldelas det snabbaste passagerarfartyget över Atlanten. För att erhålla utmärkelsen Blue Rband krävdes att rekordtden skulle nås överfarten västerut, från Europa tll Nord-Amerka. Hjulångaren Srus erhöll Atlantens Blåa band som första fartyg; från Cork Irland tll New York år 1838, den resan tog 18 dagar, 10 tmmar och 22 mnuter. Luxuösa tonnaren Unted States var den ssta stora lnjeångaren som hedrades med utmärkelsen. Sjösatt 1950 och seglade på sn rutt Le Havre-New York tll år Resan från Frankrke tog 3 dagar, 12 tmmar och 12 mnuter(medelfart 34,5 knop). 34 pass.fartyg har tlldelats Blue Rband. När flygtrafken med passagerarflygplanens utvecklng lockade allt fler slutet av 50-talet hade Atlantens lnjefartyg att ge sg. Atlantens Blåa band är hstora och kan nte erhållas mera. 22 Voma & Käyttö 4/2015 Voma & Käyttö 4/

13 Eläkemaksuja tarvtaan nykysn ja tulevn eläkkesn Talouskasvun akaansaamnen on erttän tärkeää, mutta eläkemaksujen ptää yhdessä rahastotujen varojen kanssa kattaa nykyset ja tulevat eläkkeet, sanoo TELA:n tomtusjohtaja Suv-Anne Smes. Eläkejärjestelmän rahotuksesta tulee huolehta, sllä jo nyt 1,5 mljoonaa suomalasta saa pääasallsen tomeentulonsa työeläkkeestä. Parhallaan lanvalmstelussa olevan eläkeuudstuksen yhtenä keskesenä tavotteena on eläkemaksun tasapanottamnen ja tuleven sukupolven maksutaakan halltsemnen. Eläkemaksujen ja rahastotujen varojen on rtettävä tulevn eläkkesn ekä työeläkejärjestelmällä pdä ratkoa muta yhteskunnallsa tavotteta. Julksuudessa on väläytelty työeläkevarojen käyttöä muuhun kun eläkkesn. Tämä tehtäsn nykysten ja tuleven nuorten kustannuksella. Keskustelusta on jäänyt uupumaan se mtä seurauksa varojen käytöllä ols. Se tarkottas esmerkks eläkemaksun nostoa ta penennystä eläkkesn, Suv-Anne Smes huomauttaa. Työeläkejärjestelmämme on osttan rahastova. Ilman rahastonta arvodaan, että TyEL-maksuna ptäs kerätä 1,2 mljarda nykystä enemmän varoja. Tämä merktss Tyel-maksun korottamsta non 26,5 prosenttn nykysen 24 prosentn sjaan. n LAIVALIIKENTEEN RISKIT HALLINTAAN ITÄMERELLÄ merellsten tomntojen rsktyöryhmä perustettu Kansanvälsen merentutkmusneuvoston yhteydessä tomva ryhmä haluaa lavalkenteen aheuttamat rskt säännöllsest arvotavks. Suomenlaht otetaan ertystarkasteluun. Merenkulun aheuttamen rsken hallnnonnssa ollaan edelleen lapsenkengssä. Rskarvota e tuoteta vuosttan, arvonnlle e ole sovttuja tapoja ekä rskejä pystytä huomomaan jatkuvast, luettelee kalastusbologan professor Sakar Kukka Helsngn ylopstosta. Tlanne on skäl nurnkurnen, että merenkulkuun verrattuna kansantaloudellsest paljon penemmän kalastusalan säätelyasat ovat vme vuosna kehttyneet humast. Kalastuksen säätelyssä on esmerkks parannettu er tahojen osallstumsmahdollsuuksa säätelypäätösten valmsteluun ja teteen merktystä päätöksenteossa. Lavalkenteen rsken hallnnonnssa aotaankn nyt ottaa malla kalastuksen säätelyssä hyväks havatusta tomntatavosta. Tätä varten Kansanvälseen merentutkmusneuvostoon, ICES, on perustettu Itämeren merellsten tomntojen rsktyöryhmä, jonka puheenjohtajana on koko elämänsä kansanvälsen kalastuksen säätelyn parssa työtä tehnyt Sakar Kukka. Ryhmän työskentelyyn osallstuvat Helsngn ja Turun ylopston, Aalto-ylopston ja tutkmuskeskus Merkotkan tutkjat. Ulkomasa jäsenä etstään parhallaan. Ensmmäseks tehtäväkseen työryhmä tarkastelee rsklaskentaan käytettävssä oleva menetelmä. Sen jälkeen selvtetään, mllasta tetoa tarvtaan ja mhn. Tämän perusteella tehdään suostukset ICES:lle. Sakar Kukka haluaa lähteä tarjoamaan työryhmän osaamsta ertysest Suomenlahdelle, jossa lavalkenteen aheuttamat rskt ovat suuret. Venäjä kuljettaa kolmasosan öljystään Suomenlahden kautta, ja alueella on paljon muutakn lkennettä. Työryhmän tavotteena on samalla avomuuden lsäämnen rsken kohteena oleven kesken, sllä mahdollsen öljyonnettomuuden sattuessa suurn osa kustannukssta tulee rantavaltoden maksettavaks. Vrolasten, venälästen ja suomalasten tuls halutessaan voda osallstua julkseen keskusteluun lavalkenteen rskestä. Tällön maden halltukset pystysvät myös halltsemaan nätä rskejä äänestäjen rttävän turvallseks kokemalla tavalla. Työryhmän on tarkotus parssa vuodessa rakentaa asota nn ptkälle, että seuraavaks votasn harkta erllsen neuvonantoelmen perustamsta.n Lsätetoja: professor Sakar Kukka puh HELSINGIN KONEMESTARIYHDISTYKSEN RETKI Kroata, Bosna-Herzegovna ja Montenegro Tekst: Hel Totta se on, että monta vkkoa odotettu matka tul kohdalle ja sekkalu sa alkaa. Lentokentällä tapasmme ja opas Lela terveht metä kakka 30:ntä retkeljää. Fnnarn koneeseen ja muutama tunt nn olmme jo Dubrovnkssa. Busskusk Marno nappas medät kyytn ajaen kaunn mermaseman kulkessa verellä. Ihana aurnko yllätt medät täysn, sks mon löyskn nenälleen aurnkolast. Dubrovnkn vanhakaupunk ol täynnä hmetystä kujneen, muureneen, kahvloneen sekä kssoneen. Hotell Leroon majotuttn mukavan puheensornan valltessa. Kakk sa huoneen sekä tervetulasmaljan ja maukkaan llallsen jälkeen un matto. Aurnkonen aamu ja Adranmer houkuttel muutaman untretkelle. Prteänä bussn ja mutkttelevaa vuorstotetä tutustumaan Star Most -sltaan ja sen ympärstöön. Pääsmme pakallseen moskejaan ja juotuamme kavon rakasta vettä, Lela ohjal pakallsen oppaan kanssa todella vanhaan turkklaseen kotn... oolalaa mtkä näkymät joelle ja lähtessä phalla klpkonnat metä terveht. Ruokalua sekä kävelyä ja monella ol mukana penä nyssykötä matkamustoks. Paluumatkalla Bosna-Herzegovna ja Kroatan rajan yltyksen jälkeen seuraavalla taukopakalla Kalev avas kuohuvaa ja nän onnttelmme Smoa. Olpa mukava yllätys melle kaklle. Retken kolmas pävä olkn vapaapävä. Vanhan kaupungn muurn kertämnen knnost mona. Helle hell edelleen metä. Pakallset lepomotuotteet tulvat tutuks pävän akana, sekä rennot kahvlat sataman varrella. Pävän päätteeks samme mustoks palaneen nenän ja otsan, slt nn hanaa. Illalla matkasmme peneen kylään. Vastassa ol hana perhe juomneen, tansseneen ja pernneruokneen. Vsvuotas Davd esnty melle ja harmonkka so pkku sormssa tatavast. Rosvopastmasta lhaa ja perunota ja vnä samme. Helsngn konemestaryhdstys heräs, puheen ään koven ja laulattaa alko kummast. Neljäntenä pävänä Montenegron Boka Kotorskan laht näytt kauneutensa aurngon kera. Pokkesmme muutamaan kaupunkn kera vanhojen kaupunken. Sant Tryphonn katetraal mykst kauneudellaan ja mermuseo ol nn knnostava, että ahmmalla pt tutka lavat, aseet ja kakk aarteet. Paluumatkalla ol jänntystä losslla, kun bussmme hädn tuskn mahtu kyytn, mutta luottamus Marnoon ol luja. Rajalla jä pakallsta suklaata mukaan, ku sa n halval. Lähtöpäväkskn ol järjestetty ohjelmaa. Aamupalan jälkeen vmeset kunat tulasn ja katsella mustot meleen joka pakasta kaupungn hulnasta, turkoossta merestä, kevään herännestä kuksta ja pusta ja paljon, paljon musta. Pävällä laukut bussn ja erlanen kyyt odott. Kahdessa erässä pääsmme köysradalla ylös Srdj-vuorelle. Hu, jännää ja avan mahtavaa! Rauhassa kävelmme tutustuen sodan runtelemaan lnnotukseen. Snä tul monenlasa ajatuksa, kun kävelmme kvkkosta polkua. Löytypä seltä pakallnen kyy, mkä olkn syy mnun reppalla vauhdlla treffpakallemme. Köysradalla alas turvallseen ja nn tuttuun busskyytn päämääränä CRVIK:n vnkellar. Vnn valmstamseen omstautunut säntä pt huolen, että samme olomme mukavaks kera purtavan ja mattavan juotavan. Velä pyörähdys Cavtat kylässä ja kotmatka sa alkaa... Ktos Kalevlle, yhdstykselle ja hyvälle oppaalle Lelalle ja mukana oljolle. Mä kusest mustan tän! n 24 Voma & Käyttö 4/2015 Voma & Käyttö 4/

14 Verkko syö kohta sähkömme On kysyttävä, onko mellä varaa tähän Kuva: Markus Jokela / HS Wärtslä launches new seres of LNG Carrer desgns as shppng moves nto the gas age The unmatched track record and expertse that Wärtslä has n LNG fuel solutons for the marne ndustry s agan emphassed wth the company's launchng of a new seres of LNG Carrer shp desgns. Ths seres of desgns s the latest addton to Wärtslä's shp desgn portfolo and s an mportant part of the company's strategc programme under the theme "Takng Merchant Shppng nto the Gas Age". The seres comprses four vessel desgns, the WSD59 3K, WSD59 6.5K, WSD55 12K, and WSD50 20K, all of whch have been developed n close cooperaton wth customers to produce vessels that are approprate for the global LNG nfrastructure and applcable for both ocean gong and nland water operatons. In each case, fuel economy, performance guarantees, optonal versons to meet specfc needs, and the flexblty to choose partcular features and solutons have been emphassed. Wärtslä Shp Desgn has an extensve reference lst datng back to 2003 for vessel desgns for LNG fuelled shps. The experence and know-how that has been bult up durng these 15 years has been utlsed to develop ths latest seres of world class desgns for LNG Carrers. The entre concept of these desgns s to enable the lowest possble fuel consumpton, to allow owners to select the shp desgn that exactly meets ther needs, and to provde shpyards wth the most convenent and cost effectve packages possble, says Rku-Pekka Hägg, Vce Presdent, Shp Desgn, Wärtslä Shp Power. More than vessels have thus far been bult based on Wärtslä desgns, ncludng some of the world's most advanced LNG powered shps. Accordng to Mr Hägg; Our shp desgns consstently rase the bar for merchant shppng n terms of effcency and envronmental sustanablty. The WSD59 3K desgn offers fuel consumpton of 7.5 t/d at a servce speed of 14 knots. The desgn draft s 4.75 metres. The fuel consumpton for the WSD55 12K desgn vessels s 13.5 t/d at a servce speed of 14.5 knots, makng t the best n ts class. The desgn draft s 6.2 metres. The fuel consumpton for vessels based on the WSD50 20K desgn s also the best n ts class at 18.1 t/d at a servce speed of 15 knots. The WSD59 6.5K desgn offers a fuel consumpton of 11.0 t/d at a speed of 13 knots. The desgn draft s 5.8 metres. The new desgns have been developed at the Wärtslä Shp Desgn offces n Chna and Poland. They wll be featured at the CMA Shppng conference and exhbton beng held March n Stamford, Connectcut, USA. n Meda Contacts: Wärtslä Shp Power Merchant Shp Desgn Solutons Sales Drector Mr Jacob H. Thygesen tel: Kuluttajat ovat vahngossa tehneet oken käyttämällä entstä enemmän tabletteja ja kannettava tetokoneta, jotka kuluttavat jopa van sadasosan stä mtä pöytätetokoneet, toteaa professor Jukka Manner. Koten ja tomstojen latteet käyttävät karkeast kolmanneksen tetoteknkan sähköstä. Tosen kolmanneksen syövät palvelnkeskukset. Loput ve verkko. Tetoteollsuus e ole Mannern melestä kovn huolssaan energan tuhlaamsesta. Autoteollsuus pyrk jatkuvast vähentämään autojen kulutusta kehttämällä moottoreta ja kevyemmn rullaava renkata. Tetoteknkassa polttoaneen el sähkön hnnalla e näytä olevan merktystä. Anakaan velä. Manner hettää haasteen myös tetokoneohjelmen tekjölle. Tarvtaan nykystä kevyempä ohjelmstoja, jotka kuluttasvat vähemmän vrtaa. Kevyempen ja tomvampen ohjelmen tekemnen ves kutenkn työtunteja ja maksas enemmän. Ja mks älypuhelmessa ptää olla useta prosessoreja? Nssä vo olla enemmän laskentatehoa kun pöytätetokonessa kymmenen vuotta stten. Tetokonekeskusten hehkumaa lämpöä ptäs ottaa talteen nykystä tehokkaammn, professor Jukka Manner sanoo. Manner luopu kuvaputktelevsosta, mutta uuden son televson energantarve vo olla melken yhtä suur kun vanhan. Sekä yrtykset että esmerkks EU:n komsso ovat pohtneet kenoja tetoteknkan energatehokkuuden parantamseks. Palvelnkeskusten lämpöä ajetaan pakon lämmtysverkkoon, mutta kenoja ptää kehttää yhä. Manner mantsee esmerkks IBM:n järjestelmän, joka ottaa hukkalämpöä talteen suoraan transstoresta. Järjestelmä e ole kutenkaan vakntunut. Manner ja kollegat tutkvat vuoskymmenen alussa, vosko tetolkenne- ja tetoverkkoteknkan latoksen palvelmella lämmttää rakennusta. Hukkalämpö rtt lämmttämään käyttöveden kesällä. Hanke jä kesken, kun rahat loppuvat, mutta putket ja latekontt ovat tallella. n 26 Voma & Käyttö 4/2015 Voma & Käyttö 4/

15 AMMATTIHAKEMISTO AMMATTIHAKEMISTO AMMATTIHAKEMISTO AMMATTIHAKEMISTO AMMATTIHAKEMISTO AMMATTIHAKEMISTO AMMATTIHAKEMISTO Höyrytykset ja kattlanuohoukset H&T Höyrytys- ja tehdaspesu... s. 29 Höyrynmyynt Varsnas-Suomen Höyrymyynt Oy... s. 28 Koneet ja latteet Alfa Laval... s. 30 Korkeapanepesut ja mupalvelut Pesupalvelu Hans Langh... s. 29 Kunnossaptopalvelut Konemestarpalvelu Korhonen Oy... s. 30 Käyttövarmuutta teollsuudelle Caveron Industra Oy... s. 28 Lavadeseleden huolto ja korjaus Marne Desel Fnland Oy... s. 30 Sukelluspalvelut Dvng Group... s. 30 Rannkon Sukelluspalvelu Oy... s. 31 Sähköasennukseet Lavasähkötyö Oy... s. 31 Tvsteet Tartek Oy... s. 30 Tvsteteknkka... s. 30 Tulenkestävä muurauksa Erkosmuuraus Oy... s. 31 Turva- ja Valvontajärjestelmät Autrosafe... s. 29 Vomalatos- ja prosesspolttmet JS Oy Petarsaar... s. 31 Olon Energy Oy... s. 31 Puh faks Rstkvente 4, TUUSULA , fax e-m al: Lavaelektronkka ja huolto AT-Marne... s. 30 Lavakorjauksa ABB... s. 30 JAP-Metall... s. 30 Lavakone... s. 31 Lavatarvkketa Tecmarn Shp Supply... s. 29 Lämpöteknset latteet Vtos-metall Oy... s. 30 Vomansrtolatteet Trans-Auto Marn Oy... s. 31 Öljy- ja kaasupolttma Lavapoltn... s. 31 Öljynpuhdstusratkasut KL-Yhtöt Oy... s. 29 PALOVARTIOINTI BRANDBEVAKNING Laaja sammutuskalusto, asantunteva henklökunta, paloautot ja palopumput Omfattande brandutrustnng, yrkeskunng personal, brandblar och brandpumpar PUHDISTUSTYÖT RENGÖRINGSARBETEN Korkeapanepesut ja märkämut. Teollsuus, lavat, sälöt... Palosaneeraukset & JVT. Högtryckstvättnng och våtsugnng. Industr, fartyg, csterner... Brandsanerngar och RVR. LIETTEENKUVAUS SLAMTORKNING Letteen lnkousta koko Suomessa. Slamcentrfugerng hela Fnland. Drty job well done Paneenalaset tvstykset FSC-Servce... s. 31 Palovartonta Alanda Easy Wash... s. 29 ALANDIA EASY WASH AB Långkärrvägen 14, ISKMO , pävystys/dejour: VARSINAIS-SUOMEN HÖYRYMYYNTI OY VARSINAIS-SUOMEN HÖYRYMYYNTI Archme / Kahlenberg (USA) panelmatyfont Autronca Fre & Securty, Marne (Norja) lavojen palohälytys-, sammutusjärjestelmät ja testlatteet Color Lght (Ruots) valonhettmet Kongsberg Martme As (Norja) lämpö- ja paneanturt (ak. Autronca), konehälytysjärjestelmät, navgontjärjestelmät Martechnc Gmbh (Saksa) poltto- ja voteluaneden testlatteet Pfannenberg ja E2S (Saksa, Englant) elektronset ään- ja valohälyttmet Wkrolux Oy (Suom) turvavalastus oma tuotanto: Plansafe turvavalokeskukset, pernteset sekä osotteellset järjestelmät valopylvästaulut Puhdstamme Plsst Konehuoneet Tuotanto- ja prosesslnjat Sälöden ssä- ja ulkopuolet Lämmönvahtmet VARSINAIS-SUOMEN HÖYRYMYYNTI Uranuksenkuja 10, VANTAA P. (09) , F. (09) Pesupalvelu Hans Langh Oy Alaskartano, Pkkö Puh. (02) Voma & Käyttö 4/2015 Voma & Käyttö 4/

16 A M M AT T I H A KEM ISTO AM MATTI HA K E MI S TO A MMATTI HA K E MI S TO A M M AT T I H A K E M I S T O A M M AT T I H A K E M I S T O A M M AT T I H A K E M I S T O A MMATTIHAKEMISTO Konemestarpalvelu Korhonen Oy Konekunnossapdon ammattlanen suunnttelu valvonta varaosahallnta ABB Turboahtmet Turboahtmet ABB p Myynt: Tel Fax Huolto: Tel ABB Oy, Turboahtmet Lyhtyte Tulenkestävät muuraukset ja massaukset Savupppujen muuraus- ja korjaustyöt Korkeanpakantyöt ERIKOISMUURAUS OY PL 117, TUUSULA Lasse Nemelä, puh , Helsnk ABB Oy, ABB Asakaspalvelukeskus Turboahtmet p Lyhtyte 20 Erkosmuuraus Oy_140x40.ndd 1 Coastal Dvng Servce Ltd Pkku-Hetanen, Kotka Twn Dsc Mervahteet ja rrotuskytkmet Hamlton Jet Vesjett Transflud Nestekytkmet Tarjante 5, Vantaa Puh Rech Joustavat kytkmet Sähkö- ja automaatosuunnttelu Lavasähköasennukset Teollsuuden sähköasennukset Sähkömoottoreden myynt ja huolto Konehuone- ja ulkokansvalasmet Kaapelradat ja tarvkkeet Webshop (www.lst.f/webshop) LAIVASÄHKÖTYÖ OY Rautatehtaankatu 22, Turku p. (02) , f PL 20 ABB vahde p HELSINKI Rannkon Sukelluspalvelu Oy Lavadeseleden huolto ja korjaus Täydellset konehaalaukset CAT Authorzed Marne Dealer KEMEL akseltvsteet ja -laakert Vahteden ja potkurlatteden työt Koneden lnjaukset ja muovvalut Sälnkäänte 12, Mäntsälä PUHELIN ISO sertfotu Eteläkaar 10, Leto Puh koneden ja moottoreden huolto- ja asennustyöt männän haalaukset putk- ja htsaustyöt pumppujen huollot Faks: Uranuksenkuja 1 C, Vantaa e-mal: Prosessa pysäyttämättä Paneenalaset FSC-tvstykset Vuodesta 1977 Varoventtlen säätö ja käynnnakanen Koestus DENSITEST-menetelmällä Vuodesta 1985 Pl 31, TAMPERE Puh. (03) , Fax. (03) Sulzer tvsteet AT-Marne Oy Pumppuhn, sekottmn ja muhn lattesn Täyden palvelun tvstehuolto Nopea tomtusaka Palveluksessa maalla ja merellä Navgont-, ja merenkulkulatteet Kommunkontlatteet Erkoselektronkkalatteet puolustusvomlle Sälömttauslatteet ja lastausvarret teollsuudelle Tartek Oy Jyrsjänte 3, Rauma Puheln (02) Voma & Käyttö 4/2015 navg-atmarne-palveluksessanne.ndd , Voma & Käyttö 4/

17 Konemestart ja energateknset ry:n TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 Yhdstyksen tomnta koostu lttohalltuksen, johtokunnan ja ylesten kokousten tekemen päätösten ja peraateratkasujen tomeenpanosta. Johtokunnan puheenjohtajana tom kahdeksatta ansokasta vuotta Pertt Rot. Varapuheenjohtajana tom Jarmo Lahdensvu, rahastonhotajana ja jäsensvujen ylläptäjänä Lasse Laaksonen sekä shteernä Juha Umonen, jäsennä Janne Metsomäk, Jar Mannnen ja Pekka Tettnen. Varajäsennä tomvat Matt Vrta ja Tanel Varjus joka tom myös tosena shteernä. Vuos ol 56 tomntavuos. Isännöntä omstamssamme huonestossamme hotelvat Pekka Tettnen ja Lasse Laaksonen. Tomnnantarkastajna olvat Kar Wessman ja Rtva Wessman. Johtokunta kokoontu tomntavuoden akana setsemän (7) kertaa sekä ylesä kokouksa ol sääntömääräset kaks (2) el vaal- ja vuoskokoukset. Kaks (2) johtokunnan kokoukssta pdettn Kopparössä ssältäen myös talkoot. Vuoskokous pdettn Tampereella Panmoravntola Plevnassa Kokouksen puheenjohtajana tom Pekka Järvnen. Vuoskokouksessa ol läsnä 17 jäsentä. Kokous päätettn mattavalla ruokalulla. Vaalkokous pdettn Helsngssä Ravntolalava Wäskllä. Vaalkokouksessa ol läsnä 16 jäsentä. Uutena johtokuntaan nous Ram Vaher. Helsngn Konemestaryhdstyksen kanssa järjestettn loppukesällä rstely Satamajäänmurtaja Tursolla. Mukaan ol kutsuttu myös ruotsnkelsen yhdstyksen edustaja, mutta hetä e pakalle päässyt. Ressu ol onnstunut. Olemme edelleen myös S/S Turson kannatusyhdstyksen jäsennä. Yhdstys osallstu aktvsest Pertt Rotn johdolla lttohalltuksen tomntaan. Pertt tom myös lttohalltuksen ensmmäsenä varapuheenjohtajana. Varajäsennä ovat tomneet Pekka Alavahtola ja Matt Vrta. Lasse Laaksonen on lton tomnnantarkastajana. Sopmuspuolella yhdstyksemme jäsenllä on edustukset KT-, ja ET puolella. Yhdstyksemme on ollut kannatusjäsenenä teknkan opskeljoden Kotkan merenkulku-, ja energakllassa. Yhdstyksen veteraanjaos on tomnut aktvsest ja he ovat ptäneet talkoot kahdest Kopparössä. Veteraant ovat kokoontuneet myös ravntolalava Väskllä. Helsngn ja Tampereen jaokset ovat tomneet myös aktvsest omlla tahollaan ja käyneet mm. syömässä. Yhdstyksen omstaman Dno-Rakenne Oy:n tomtusjohtajana ja käytännön asoden hotajana Kopparössä jatkaa tomtusjohtaja Pekka Tettnen. Dno-Rakenteen halltuksen ovat muodostaneet Jarmo Lahdensvu, Jar Mannnen, Lasse Laaksonen ja Juha Umonen Kopparön uuden saunarakennuksen vuokraustomnta on tuonut lsää vuokraaja. Veteraant ja johtokunta rakensvat talkossaan uuden välakasen puuvajan. He myös ravasvat tontta ja tekvät polttoputa myrskyn kaatamsta pusta. Vanhaan mökkn panostettu puulämmttenen kuas sekä tuvan puolelle asennettu takkasydän on tuonut huomattavan sähkönsäästön. Jäsenmäärämme ol vuoden 2014 lopussa 533 jäsentä. Vuonna 2014 Yhdstykseemme ltty 24 jäsentä. Yhdstyksestä eros 2 jäsentä. Yhdstyksestä e erotettu yhtään jäsentä. Yhdstyksestä kuol 4 jäsentä. Yhdstystä vahto 3 jäsentä. Yhdstyksen jäsenmäärän muutos ol +15 jäsentä. Konemestart ja Energateknsten johtokunta kttää saamastaan tuesta ja luottamuksesta jäsenstöään ja yhtestyökumppaneta. Konemestart ja Energateknset ry:n johtokunta Kuopon konepäällystöyhdstys ry:n TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 Kulunut vuos ol yhdstyksen 115:s tomntavuos. Kuukauskokouksn kokoonnuttn vs kertaa, kokouksen ajottuessa kevääseen ja syksyyn. Vuoskokous pdettn Haapanemen vomalatoksella helmkuussa. Maalskuussa yhdstys järjest vrkstysmatkan Budapestn, matkaoppaana tom Mhaly Makka. Matkalle osallstu 12 yhdstyksen jäsentä. Huhtkuussa yhdstyksen jäsenä osallstu Joensuun yhdstyksen järjestämn plkkksohn. Joensuulaset vottvat ksan ja savat kertopalknnon haltuunsa. Vaalkokous pdettn Hotell Atlaksen neuvotteluhuoneessa, kokoukseen osallstu 14 yhdstyksen jäsentä. Samassa yhteydessä vetmme pkkujoulua kelalun ja ruokalun merkessä. Yhdstyksen kokouksn osallstu keskmäärn 12 henklöä. Yhdstykseen ltty 1 jäsen. Jäsenmäärä ol 55. Tomhenklönä tomvat: Puheenjohtaja Ilkka relander Varapuheenjohtaja Sam Koponen Shteer Vejo Tolonen Rahastonhotaja Merja Korhonen STTK:n aluetomkunnassa edustajna olvat Ilkka Relander ja Sam Koponen. Johtokunnan varsnaset jäsenet: Ilkka Relander, Sam Koponen, Merja Korhonen, Mka Knnunen, Kmmo Karjula ja Sakar Raak. Varajäsenet: Maja Star ja Oss Pessa. Yhdstyksen tomnta on jatkunut perntesest ja jäsenmäärä on pysynyt entsellään. Vejo Tovonen, shteer Ouun Konemestaryhdstys kutsuu jäsenet MERI OULUN KESÄTEATTERIIN Ptkänmöljänte 2 Oulu Teatterkappale on komeda TANGOT SOLMUSSA Aka klo Hnta 15 / lppu. Kahv ja pulla ssältyvät hntaan. Ilmottautumset Ka Väsäselle puh ta Sähköpostlla: vmestään maksettava Nordean tllle FI Vestkenttään TANGOT SOLMUSSA Tervetuloa. KUTSU! Turun Konepäällystöyhdstyksen kesäteattermatka Tampereelle Hnta 75 / henklö Lähtö klo yhdstyksen edestä, Puutarhakatu 7 Teatterkappaleena Avolttosmulaattor Roolessa mm. Esko Rone, Eja Vlpas ja Tom Lndholm Matkan hntaan kuuluu, teatterestys, välakakahv ja vner sekä ruokalu estyksen jälkeen ravntola Ano ja Ilmarssa ja tetyst bussmatka ja hyvää matkaseuraa. Ilmottautumsa Jarmo Mäkselle puh sähköpost. maksu kesäkuun 15. pv mennessä OP tllle FI HUOM! Tlnumero muuttunut. Tervetuloa mukaan Tampereen Konemestart ja Insnöört ry Höyrylavarstely Jyväskylästä Päjänteelle! Ajankohta: lauantana Lähtö: Vanhalta krkolta klo Paluu: Vanhalle krkolle llalla Matka on jäsenlle lmanen, mutta edellyttää ennakkolmottautumsta. Aveclta pertään osallstumsmaksuna 15. Ilmottautumset mennessä: Martt Nupposelle puh ta Eero Klpslle puh Tervetuloa, Johtokunta Julksen Alan Merenkulku -ja Energateknset JAME ry KEVÄTKOKOUS Lauantana klo Halsuante 5 7 Kannelmäk, Helsnk Halltus klo Tervetuloa Halltus SVENSKA MASKINBEFÄLSFÖRENINGEN I HELSINGFORS r.f Anordnar en teaterresa, avec tll Lurens sommarteater den kl för att se Anne mästerskytten Buss från Helsngfors (Kasma) Söderkulla Borgå Anmälnngar tll Bo Wckholm senast den per tel eller Prs 30 betalas tll förenngen senast den Kontonr: FI Styrelsen Helsngn Konemestaryhdstys järjestää jäsenlle syysretken TEATTERI AREENAAN Hämeente 2, Helsnk Tetterkappale on Arena-näyttämön syksyn naurulataus MINISTERIÄ VIEDÄÄN (Ray Cooney), ohj. Nel Hardwck Teatter alkaa klo Ennen teattera menemme syömään klo Hotell Seurahuoneelle. Omavastuu 30 / hlö maksetaan mennessä Nordean tllle nro ensn maksanutta henklöä mahtuu mukaan. HUOM! Ilmottaudu ensn ta puh Voma & Käyttö 4/2015 Voma & Käyttö 4/

18 JÄSENYHDISTYKSET / MEDLEMSFÖRENINGAR SUOMEN KONEPÄÄLLYSTÖLIITON JÄSENYHDISTYKSET / FINLANDS MASKINBEFÄLSFÖRBUNDS MEDLEMSFÖRENINGAR Nro 001 Etelä-Samaan Konepäällystöyhdstys (Perus. Grund. 1921) Puh.joht. Tapan Hrvonen Iltaruskonkuja 5, Imatra puh Varapuh.joht./Rah.hot. Seppo Pääkkönen Kornetnkatu 1 as. 10, Lappeenranta puh Sht. Pekka Sevänen Kalervonkatu 53, Lappeenranta puh. k , Kokoukset syys-toukokuun akana, kuukauden kolmantena arkkeskvkkona klo Lappeenrannan Upseerkerho, Upreerte 2, Lappeenranta Nro 002 Hamnan Konemestaryhdstys (Perus. Grund. 1947) Puh.joht. Juha Suomalanen Humaljoenkatu 14, Hamna puh Varapuh.joht. Nlo Sro Nnstönte 16, Pyhältö puh Sht./rah.hot. Juhan Jusslanen Torpparnpolku 1, Potsla puh Yhdstyksen kokoukssta lmotetaan krjetse Nro 003 Svenska Masknbefälsförenngen Hfors (Perust. Grund. 1909) Ordf./sekr. Henrk Eklund Söderbyvägen 50, Ekenäs tel Vceordf. Bo Wckholm Lsebergsvägen 33, Kalkstrand tel Kassör Lef Wkström Brovägen 2 bst. 1, Kyrkslätt tel Förenngens lokal Stora Robertsgatan D 51. Obs. Ingång va Fredrkstorget där summertelefon fnns. Månadsmöten den första helgfra onsdagen månaden kl , styrelsemöte kl Jun, jul och august, nga möten Nro 004 Helsngn Konemestaryhdstys (Perus. Grund. 1869) Puh.joht. Kmmo Kojamo Myötätuulenkuja 4 B 24, Espoo puh Varapuh.joht./sht. Jar Luostarnen Tyynelänkuja 5 E 65, Helsnk puh. k , t Rah.hot. Ramo Harju Tulsuonkuja 1 B 9, Helsnk puh Kokoukset pdetään syys-toukokuun välsenä akana (vaalkokous joulukuussa ja vuoskokous maalskuussa) kuukauden ensmmäsenä arkkeskvkkona klo 19.00, osotteessa Tunturnkatu 5 A 3, Helsnk. Mkäl em. ajankohta on pyhä- ta aattopävä, pdetään kokous seuraavan vkon keskvkkona. Tervetuloa Nro 005 Hämeenlnnan Konemestaryhdstys (Perust. Grund. 1945) Puh.joht. Markku Säynäjäkangas Länste 25, Hkä puh. t , Varapuh.joht. Laur Pävänen Mäntyte 7, Launonen puh. k Sht. Seppo Helmnen Aleksnkatu 8ö, Rhmäk puh Rah.hot. Rsto Mukkala Hämeenkatu 13 B 20, Hyvnkää puh Nro 007 Kemn Konemestaryhdstys (Perust. Grund. 1941) Puh.joht. Tapo Huuska Heknkuja 10, Kem puh Varapuh.joht. Kalle Kostamo Perttusenkatu 25, Kem puh Sht. Tmo Kest Seponkatu 30, Kem puh Rah.hot. Marja-Leena Huuska Heknkuja 10, Kem puh Yhdstys kokoontuu erkseen lmotettuna ajankohtana Nro 008 Kesk-Pohjanmaan Konemestaryhdstys Mellersta Österbottens Masknmästareförenng (Perust. Grund. 1939) Puh.joht. Laur Mattla Khute 15, Petarsaar puh. k , t Varapuh.joht. Teuvo Petlä Runsanmäk 4, Petarsaar puh. t , Sht. Esa Jylhä Kermate 4, Kokkola puh. k , t Rah.hot. Pertt Nevala Kedonte 20 H 28, Petarsaar puh. t , Nro 009 Kesk-Suomen Konemestaryhdstys (Perust. Grund. 1947) Puh.joht. Pas Peräsaar Hsknkuja 4, Tkkakosk Varapuh.joht. Hannu Orslaht Kukante 322, Kukka puh Sht. Tapo Roha Satamakatu 21 A 18, Jyväskylä puh Rah.hot. Pekka Raatkanen Sääksmäente 10, Jyväskylä puh Kokoukset kuukauden tosena keskvkkona klo Ravntola Sohvssa Nro 010 Kotkan Konepäällystöyhdstys (Perust. Grund. 1923) Puh.joht. Mkko Järvnen Rauduskatu 21, Kotka puh , Varapuh.joht. Antt Luostarnen Käpylänkatu 2 A 12, Kotka puh Sht./rah.hot. Jouko Pettnen Rotnpää 39, Kotka puh Kokoukset talvkuukausen ensmmäsenä arktorstana klo kokouspakka Ravntola Vaust Nro 011 Konemestart ja Energateknset KME (Perust. Grund. 1958) Puh.joht. Pertt Rot Opppojante 13 A, Helsnk puh. t , Varapuh.joht. Pekka Tettnen Puronvars 8 A, Espoo puh Sht. Juha Umonen Pallastunturnkuja 7 E 15, Vantaa puh Varasht. Tanel Varjus Fnnoonte 54 P 41, Espoo puh Rah.hot. Lasse Laaksonen Ojantynte 1, Tampere puh. t , k Yhdstyksen sähköpostosotteet ovat Yhdstyksen postosote on Rstolante 10 A, Helsnk. Yhdstyksen ylesstä kokoukssta lmotetaan enssjasest Voma ja Käyttö -lehdessä ja Mutta elle se jostan syystä ole mahdollsta, kuukauden ensmmäsen maanantan Helsngn Sanomssa. Nro 012 Kuopon Konepäällystöyhdstys (Perus. Grund. 1899) Puh.joht. Ilkka Relander Humpnte 172, Lapnlaht puh Varapuh.joht. Sam Koponen Luhtalahdente 71, Räsälä Sht. Vejo Tolonen Lehtonemente 114 C 82, Kuopo puh Rah. hot. Merja Korhonen Häntäahonte 33, Kuopo puh Kuukauskokoukset talvkuukausna erkseen lmotettuna akana Nro 013 Lahden Konemestaryhdstys (Perust. Grund. 1945) Puh.joht. Mkko Anttla Västäräknkuja 16 as. 4, Laht puh Varapuh.joht. Kar Nygren Ruolankatu 20 A 42, Laht Sht./rah.hot. Juha Snvaara Vherlaaksonte 9, Laht puh Kuukauskokoukset tamm-toukokuun ja syysjoulukuun ensmmäsenä arkstorstana klo Hotell Cumuluksessa. Sähköpostosotteden loppuosa on Nro 014 Mkkeln Konepäällystöyhdstys (Perust. Grund. 1948) Puh.joht. Seppo Pra Suentassu 4, Mkkel puh , t Varapuh.joht. Osmo Blom Kölkaar 29 D 44, Mkkel puh Sht. Tapo Havernen Aurakatu 5 H 59, Mkkel puh Rah.hot. Mka Mannnen Mukulapolku 3, Mkkel puh Kuukauskokoukset tamm-, maals-, touko-, syys- ja marraskuussa kuukauden ensmmäsenä arktstana klo Ravntola Pruuv, Mkkel Nro 015 Oulun Konemestaryhdstys (Perust. Grund. 1903) Puh.joht. Jouko Saarela Kurkelante 1 C 8, Oulu puh Sht. Ar Henonen Hekkalahdente 24, Kello puh Rah.hot. Ka Väsänen Vllente 5, Martnnem puh Teollsuusjaoston yhdysmes Hannu Pesonen Topplansaarente 3 C 49, Oulu puh Kuukauskokoukset Oulu lavalla. Topplan satama , 10.2., 14.4., 12.5., 8.9., , ja klo Maalskuun vuoskokouksesta ja marraskuun vaalkokouksesta erllnen lmotus Raahen kerho Puh. joht. Hannu Pesonen Topplansaarente 3 C 49, Oulu puh Sht./rah.hot. Pentt Ala-Lehtmäk Samnaarnkatu 9 A 23, Raahe puh Kajaann kerho Puh.joht. Tasto Karvonen Kovkoskenkatu 17 A 8, Kajaan puh Varapuh.joht. Pentt Mäkelänen Vrkote 5, Kajaan puh Sht. Tmo Myllynem Rovanemen kerho Puh.joht. Rejo Rajala Kolpeneente 41 C 4, Rovanem puh Sht. Harr Juntunen Karjate 16, Saarenkylä Rah.hot. Tapo Saarelanen Närete 15, Rovanem puh Lava-asames Ka Väsänen Vllente 5, Martnnem puh Nro 016 Pargas Masknbefälsförenng (Perust. Grund. 1925) Ordf. Tage Johansson Skogsuddevägen 8, Pargas tel. hem , Vceordf./kassör Jan-Erk Söderholm Skepparvägen 35, Pargas tel Sekr. Berndt Karlsson Tervsundsvägen 150, Pargas tel , Nro 017 Porn Konemestaryhdstys (Perust. Grund. 1894) Puh.joht. Pas Kaja Setälänte 16, Harjavalta puh Varapuh.joht. Jorma Elo Kvenhakkaajankatu 33, Por puh Sht. Mkko Jaakola Sahalastenkatu 3 A, Por Rah.hot. Tmo Kuosmanen Attaluodonkatu 4 E 43, Por puh Lava-asames Pertt Venttnen Hekkapellonte 18, Por puh Kokoukset tamm-toukokuun ja syys-joulukuun akana joka kuukauden tosena keskvkkona klo Porn Klublla, Eteläranta 10. Toukokuun kuukauskokous pdetään perntesest BSF:n purjehduspavljonglla. Vuoskokous huhtkuussa ja vaalkokous joulukuussa 34 Voma & Käyttö 4/2015 Voma & Käyttö 4/

19 Nro 018 Rauman Konepäällystöyhdstys (Perust. Grund. 1926) Puh.joht. Antta Hekura Mäkte 6 A 2, Kortela puh Varapuh.joht. Kar Snkallas Koulurante 541, Kollaa puh Rah.hot. Petter Uutela Hakapolku 4, Eurajok puh Sht. Merv Fagerström Jepyrte 17, Rauma puh Kuukauskokoukset pdetään talvkuukausna erkseen lmotettavana ajankohtana Nro 019 Savonlnnan Konemestaryhdstys (Perust. Grund. 1933) Puh.joht. Esa Pekknen Ano Actén pustote 2 A 1, Savonlnna Varapuh.joht. Juha Puurtnen Tottnkatu 2 B 16, Savonlnna puh Sht./rah.hot. Vejo Anttonen Kangasvuokonte 21 C 27, Savonlnna puh Kokoukset pdetään erkseen lmotettavana ajankohtana Nro 020 Tampereen Konemestart ja Insnöört (Perust. Grund. 1937) Puh.joht. Pentt Aarnmetsä Paavo Kolnkatu 10 A 9, Tampere puh Varapuh.joht. Martt Nupponen Porrassalmenkuja 4 A 11, Tampere puh Sht. Eero Klpnen Ahvensjärvente 22 C Tampere puh Rah.hot. Joachm Alatalo puh Kuukauskokoukset pdetään erkseen lmotettavana ajankohtana Nro 021 Turun Konepäällystöyhdstys (Perust. Grund. 1874) Puh.joht. Jukka Lehtnen Somersojante 13, Raso puh Varapuh.joht. Harr Pspanen Kattarakatu 3, Raso puh Sht./jäsenkrjur Hemo Kumlander Betanankatu 2 as. 16, Turku puh Rah.hot. Ismo Sahlberg puh Huonestoasat Rauno Palonen Varsojankatu 33, Turku Huvtomkunta Jarmo Mäknen Tkkumäenkuja 2 A 10, Turku puh Yhdstyksen kokoukset pdetään joka kuukauden ensmmäsenä arktorstana (syys-toukokuu) klo yhdstyksen huonestossa Puutarhakatu 7 a as. 2, Turku. Helmkuun kuukauskokous on yhdstyksen vuoskokous ja joulukuun kokous on vaalkokous. Ikäveljet kokoontuvat joka tsta (syys-toukokuussa) klo Yhdstyksen sähköpost on ja kotsvut Yhdstyksen tlnumero on Osuuspankk FI (vuokrat, lahjotukset yms., e osallstumsmaksuja). Huvtomkunnan tlnumero, johon maksetaan kakk osallstumsmaksut, on Osuuspankk FI Nro 022 Vaasan Konemestaryhdstys Vasa Masknmästareförenng (Perust. Grund. 1911) Puh.joht./ordf. Tmo Leppäkorp puh Varapuh.joht. Hemo Norrgård puh Sht./sekr. / rah.hot./kassör Vel-Pekka Utto puh Lava-asames Tmo Leppäkorp Yhdstys kokoontuu talvkuukausna kuukauskokouksn neljä (4) kertaa: -syyskuussa, -joulukuussa, kuukaus/vaalkokous, -helmkuussa, kuukaus/vuoskokous sekä toukokuussa, em. kokouskuukausen ensmmäsenä arktorstana, elle tosn lmoteta. Kokouspakka: Hotell Teklan ravntola Brando, Palosaarente 58, klo Förenngen har månadsmöten fyra (4) gånger under vnterhalvåret: -september, -december/valmäte, -februar/årsmöte, samt maj. Månadsmöten hålles första helgfra torsdagen, om nte annan meddelas. Mötesplats Hotell Tekla, restaurang Brando, Brändövägen 58, kl Nro 023 Julksen alan merenkulku-, erkosja energateknset JAME (Perust. Grund. 1950) Puh.joht. Heno Kovanen Vherte 53 B, Vantaa puh Varapuh.joht. Tomm Nlsson Suomenlnna C 52 A 1, Helsnk puh Sht. Pekka Savkko Varkkavuorenkatu 19 B 46, Turku puh Rah.hot. Hannele Haaranen Kallopohjante 5 E 50, Tuusula puh Turun kerho Puh.joht. Mauno Hasunen Sltavoudnkatu 1 as. 19, Raso puh Vaasan kerho Puh.joht. Åke Norrgård Erksgränd 3, Övermark puh. k Sht. Pertt Toropanen Rnnete 5, Vaasa puh Yhdstyksen kokoukssta lmotetaan Voma ja Käyttö lehdessä Nro 024 Lovsan Vomalatosmestart (Perust. Grund. 1974) Puh.joht. Pekka Vano Pohjolante 46, Kerava puh Varapuh.joht. Tmo Järvmäk Retsaarente 41, Kotka puh Sht. Markku Sopanen Kuovnte 2, Sltakylä puh Rah.hot. Pekka Tahvananen Runar Schldtnte 18, Lovsa puh. k , t Nro 025 Ålands energ och sjöfartsteknska förenng ÅESF (Perust. Grund. 1942) Ordf. Hans Paln Ljungvägen 4, Marehamn tel Vceordf. Ole Gnman Mustervägen 2, Godby tel Sekr. Magnus Erksson Högbackagatan 12, Marehamn tel Kassör Thomas Strömberg Granvägen 54, Marehamn tel Om ej Strömberg är anträffbar, kontakta Hans Paln. Månadsmöte den andra tsdagen månaden kl Hotell Arkpelag. Inga möten jun, jul, august Nro 026 Kokkolanseudun konemestart (Perust. Grund. 1974) Puh.joht. Järvnen Tapo Raksonte 18, Kokkola puh Varapuh.joht. Kallokosk Tom Kahvkuja 12, Kokkola puh Sht. Nemonen Vel Markusbackante 303, Alavetel puh. t ta Rah.hot. Smlä Sam Vesakkote 1, Kokkola puh Nro 027 Pohjos-Karjalan Konemestaryhdstys (Perust. Grund. 1987) Puh.joht. Jukka Ahtonen Rauhankatu 37, Joensuu puh Varapuh.joht. Pertt Tuhkanen puh Sht. Seppo Luostarnen Pajate 14, Lehmo Rah.hot. Jorma Tavanen Opotante 5, Joensuu puh Nro 029 Luotskutternkuljettajat Lotskutterförarna (Perust. Grund. 1989) Puh.joht./ordf. Teemu Kour Talomäenkatu 14, Turku puh Varapuh.joht./vceordf. Hannu Poskparta Nttykatu 3, Rauma puh Sht./rah.hot. Ar Pöyhtär Lassente 7, Hmanka Nro 030 Energansnöört (Perust. Grund. 1992) Puh.joht./sht. Antt Laaksonen Talpakuja 6 F Turku puh SUOMEN KONEPÄÄLLYSTÖLIITTO FINLANDS MASKINBEFÄLSFÖRBUND JULKIS- JA YKSITYISALOJEN TYÖTTÖMYYSKASSA JYTK OFFENTLIGA- OCH PRIVATA SEKTORNS ARBETSLÖSHETSKASSA- JYTK Asemamehenkatu 4 / Puh.palvelu / tel.servce Statonskarlsgatan Helsnk / Helsngfors (arksn / vardagar klo ) Neuvonta / Info Fax TOIMISTO TIEDOTTAA / BYRÅN MEDDELAR Mermespalvelutomsto: Sjömansservcebyrån: puh tel Mermeseläkekassa: Sjömanspensonskassan: puh tel Uudenmaankatu 16 A Nylandsgatan 16 A Helsnk Helsngfors FPA Infopaket om sjukförsäkrng av sjömän sjukforsakrng-av-sjoman Kela Mermehen sosaalturva ja sarausvakuutus Lastenkodnkuja 1/ Barnhemsgränd Helsnk / Helsngfors Fax Talous / ekonom Jäsenasat / medlemsärenden Gunne Andersson Tomnnanjohtaja / verksamhetsledare Lef Wkström , Asamehet ombudsmän Joachm Alatalo , Päv Saarnen , Sam Uolamo , Voma & Käyttö 4/2015 Voma & Käyttö 4/

20 Keskeläke euroa kuukaudessa Keskmääränen kokonaseläke vme vuonna ol euroa kuukaudessa. Tedot perustuvat Eläketurvakeskuksen ja Kelan tlastotetohn vuoden 2014 lopussa. Kokonaseläkkeen luvut kuvaavat Suomessa asuva, työeläkettä ta kansaneläkettä saava eläkeläsä. Tähän tarkasteluun evät kuulu osa-akaeläkettä ta pelkkää perhe-eläkettä saavat. Mehen kokonaseläke 1.803, nasen Mehet saavat keskmäärn suurempa eläkketä kun naset. Mesten keskeläke vuonna 2014 ol euroa kuukaudessa, nasten euroa. Nasten eläke ol 78 prosentta mesten keskeläkkeestä. Kymmenen vuotta stten (2004) nasten eläke-euro ol 77 senttä ja Lsätetoja: tlastosuunnttelja Hed Nyman puh hed.nyman(at)etk.f tlastopäällkkö Tna Palote-Heno puh tna.palote-heno(at)etk.f 20 vuotta stten (1994) 73 senttä. Mesten ja nasten välset palkkaerot selttävät nasten työeläkkeden matalampaa tasoa. Ansotason lsäks työuran ptuus vakuttaa sukupuolten välseen eroon. Joukossa on myös nasa, jotka evät ole olleet lankaan työelämässä ta helle kertynyt työeläke on jäänyt peneks. Tällön eläke muodostuu pääosn Kelan kansaneläkkeestä ja takuueläkkeestä. Suomessa 1,5 mljoonaa eläkkeensaajaa Yhä useamman suomalasen ostovoma perustuu eläkkeeseen. Jo yl neljännes Suomessa asuvsta saa jotakn eläkettä: vanhuuseläkettä, työkyvyttömyyseläkettä, perhe-eläkettä ta osa-akaeläkettä. Eläkettä saa yhteensä 1,5 mljoonaa henklöä. Suomesta maksettn ulkomalle eläkettä henklölle. Laksäätesä eläkketä maksettn vuonna 2014 yhteensä non 27,5 mljarda euroa, josta työeläkketä 24,4 mljarda euroa. Vuonna 2014 työeläkettä sa henklöä. Hestä suurn osa, henklöä, ol vanhuuseläkeläsä. Työkyvyttömyyseläkettä saaven joukko on edelleen jatkanut vähentymstään edellsvuodesta ( ). Osa-akaeläkettä sa henklöä. n MUISTOJA SUOMEN SOTA-AJOILTA Tekst: Jorma Kataja Olen kertonut tarnota ja kokemuksan mermesten elämästä lavolla, etupäässä sodan päättymsen ja sen jälkesestä ajasta. Mutta katson penenä kunnotuksena nlle mermesveteraanelle, jotka vaarosta välttämättä kuljettvat sodan akana Suomeen rahtlavastomme, en tetystkään halua jättää huomomatta sen akasa matkustaja-aluksa myöskään. Haluan kertoa nstä vakeukssta ja tuntemukssta mtä von velä tuolta mustn sokkelosta löytää. Ne lavat, jota sllon ol käytettävssä, ja joden syväys sall nden kulkemsta matalammlla saarstoväylllä varsnkn Suomenlahden satamsta ana Hankoon ast, ja seltä ulos Itämerelle. Nämähän olvat pokkeuksetta vanhoja höyrylavoja, jotka käyttvät höyrykattlossaan lämmtyksessä kvhltä, joka joskus saatto olla hyvn huonolaatusta, el henoa maansekasta hltä. Lsäks osa alukssta ol todella hekkokuntosa, kuten esmerkks ss Zorre ja ss Ndarholm, joden kulkuvarmuus vaat paljon ylmäärästä työtä. Lnjat olvat sota-akana Suom Saksa, Puola ta Ruots ja Tanska. Pokkeuksena ol esmerkks vuonna 1943 ss Ingan 2409 bruttovetosen lavan matka Vpursta Hollantn. Alkumatka Travemündeen suju kovn ponnstuksn kutenkn vahngotta. Vakka lavan lämmttämnen ol tos tappavaa työtä. Shen vakutt tos huono hlen laatu, ja sen lsäks 17-vuotas lämmttäjä, jolla e velä ollut tarpeeks rutna ja kokemusta 6-fyyrn yksn lämmttämsestä. Travemündessa suortettn ensn de magnetsont merenlahdelle tehdyllä plaanlla. Sen jälkeen ajomme Kln kanavaan Brunsbutteln yöllä, sellä saksalaset sotlaat rakensvat paatttäklle t-tyklle aseman ja yhdelle sotlaalle majotustlat. Sen lsäks tul ahtern ja föörn sulkupallot. Kun ol saatu 30 lavaa ja sotalavat kokoon, läht konvoy keskyöllä Pohjanmeren yl Hollantn. Nämä yltykset sujuvat lman vaurota. Mutta Itämerellä sattu onnettomuuksa sodan akana, vaan mnä en ollut ntä näkemässä. Sen sjaan mtä omasta elämästän ja keskustelusta lavakavereden kanssa mustan, en mnkäänlasta pelkoa koskaan havannut. Elmme van normaala elämää pävä kerrallaan, ehän murehtmsella stä työtä ols pystynyt tekemään. n 38 Voma & Käyttö 4/2015

Aamukatsaus 13.02.2002

Aamukatsaus 13.02.2002 Indekst & korot New Yorkn päätöskursst, euroa Muutos-% Päätös Muutos-% Helsnk New York (NY/Hel) Dow Jones 9863.7-0.21% Noka 26.21 26.05-0.6% S&P 500 1107.5-0.40% Sonera 5.05 4.99-1.1% Nasdaq 1834.2-0.67%

Lisätiedot

AMMATTIMAISTA KIINTEISTÖPALVELUA JO 50 VUODEN AJAN

AMMATTIMAISTA KIINTEISTÖPALVELUA JO 50 VUODEN AJAN AMMATTIMAISTA KIINTEISTÖPALVELUA JO 50 VUODEN AJAN VUO-KIINTEISTÖPALVELUT 50 VUOTTA Vuosaarelaset asunto-osakeyhtöt perustvat vuonna 1965 Vuosaaren Isännötsjätomsto Oy:n, joka tuott omstajlleen kohtuuhntasa

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN KILPAILUKYKY VAATII OSAAVAT TEKIJÄNSÄ. Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry

TULEVAISUUDEN KILPAILUKYKY VAATII OSAAVAT TEKIJÄNSÄ. Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry TULEVAISUUDEN KILPAILUKYKY VAATII OSAAVAT TEKIJÄNSÄ Suomen Ammattn Opskeleven Ltto - SAKKI ry AMMATILLINEN KOULUTUS MUUTOKSEN KOURISSA Suomalasen ammatllsen koulutuksen vahvuus on sen laaja-alasuudessa

Lisätiedot

Uuden eläkelaitoslain vaikutus allokaatiovalintaan

Uuden eläkelaitoslain vaikutus allokaatiovalintaan TEKNILLINEN KORKEAKOULU Systeemanalyysn laboratoro Mat-2.108 Sovelletun matematkan erkostyö Uuden eläkelatoslan vakutus allokaatovalntaan Tmo Salmnen 58100V Espoo, 14. Toukokuuta 2007 Ssällysluettelo Johdanto...

Lisätiedot

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt FYSP103 / 1 KAASUTUTKIMUS Työn tavotteta havannollstaa deaalkaasun tlanyhtälöä oppa, mten lman kosteus vakuttaa havattavn lmöhn ja mttaustuloksn kerrata mttauspöytäkrjan ja työselostuksen laatmsta Luento-

Lisätiedot

in 2/2012 6-7 4-5 8-9 InHelp palvelee aina kun apu on tarpeen INMICSIN ASIAKASLEHTI

in 2/2012 6-7 4-5 8-9 InHelp palvelee aina kun apu on tarpeen INMICSIN ASIAKASLEHTI n 2/2012 fo INMICSIN ASIAKASLEHTI 6-7 Dgtova kynä ja Joun Mutka: DgProfITn sovellukset pyörvät Inmcsn konesalssa. 4-5 HL-Rakentajen työmalle on vedettävä verkko 8-9 InHelp palvelee ana kun apu on tarpeen

Lisätiedot

Kuluttajahintojen muutokset

Kuluttajahintojen muutokset Kuluttajahntojen muutokset Samu Kurr, ekonomst, rahapoltkka- ja tutkmusosasto Tutkmuksen tausta ja tavotteet Tavaroden ja palveluden hnnat evät muutu jatkuvast, vaan ovat ana jossan määrn jäykkä lyhyellä

Lisätiedot

Hyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskutie 1, 89400 HYRYNSALMI. Kohde sijaitsee Hallan Sauna- nimisessä kiinteistössä.

Hyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskutie 1, 89400 HYRYNSALMI. Kohde sijaitsee Hallan Sauna- nimisessä kiinteistössä. VUOKRASOPIMUS 1.1 Sopjapuolet Hyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskute 1, 89400 HYRYNSALMI Hallan Sauna Oy (y-tunnus: 18765087) CIO Tl- Tekno Oulu Oy Kauppurnkatu 12, 90100 OULU 1.2 Sopmuksen kohde

Lisätiedot

Jaksolliset ja toistuvat suoritukset

Jaksolliset ja toistuvat suoritukset Jaksollset ja tostuvat suortukset Korkojakson välen tostuva suortuksa kutsutaan jaksollsks suortuksks. Tarkastelemme tässä myös ylesempä tlanteta jossa samansuurunen talletus tehdään tasavälen mutta e

Lisätiedot

Saatteeksi. Vantaalla vuoden 2000 syyskuussa. Hannu Kyttälä Tietopalvelupäällikkö

Saatteeksi. Vantaalla vuoden 2000 syyskuussa. Hannu Kyttälä Tietopalvelupäällikkö Saatteeks Tomtlojen rakentamsta seurattn velä vme vuoskymmenen lopulla säännöllsest vähntään kerran vuodessa tehtävllä raportella. Monsta tosstaan rppumattomsta ja rppuvsta systä johtuen raportont loppu

Lisätiedot

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt FYSP103 / 1 KAASUTUTKIUS Työn tavotteta havannollstaa deaalkaasun tlanyhtälöä oa, mten lman kosteus vakuttaa havattavn lmöhn ja mttaustuloksn kerrata mttausöytäkrjan ja työselostuksen laatmsta Luento-

Lisätiedot

Kraft Drift. Boren rahtilaivaan asennettiin rotorpurje. Bores fraktfartyg med ett rotorsegel. s. 20 23. Suomen Konepäällystöliiton julkaisu 1/2015

Kraft Drift. Boren rahtilaivaan asennettiin rotorpurje. Bores fraktfartyg med ett rotorsegel. s. 20 23. Suomen Konepäällystöliiton julkaisu 1/2015 Voma & Käyttö Kraft Drft Suomen Konepäällystölton julkasu 1/2015 Korkea pyöreä sylnter työntää alusta Boren rahtlavaan asennettn rotorpurje s. 20 23 En hög snurrande cylnder skjuter fram fartyget Bores

Lisätiedot

Kraft Drift. Suomen Konepäällystöliiton julkaisu 7 8/2015

Kraft Drift. Suomen Konepäällystöliiton julkaisu 7 8/2015 Voma & Käyttö Kraft Drft Suomen Konepäällystölton julkasu 7 8/2015 Tere tulemast puol vuossataa lavalkennettä Hk Tallnna Tallnnan satamassa hukeat matkustajamäärät s. 20 23 Tere tulemast men nu börjar

Lisätiedot

Sähkön- ja lämmöntuotannon kustannussimulointi ja herkkyysanalyysi

Sähkön- ja lämmöntuotannon kustannussimulointi ja herkkyysanalyysi Sähkön- ja lämmöntuotannon kustannussmulont ja herkkyysanalyys Pekka Nettaanmäk Osmo Schroderus Jyväskylän ylopsto Tetoteknkan latos 2010 1 2 Tvstelmä Raportn tarkotuksena on esttää pelkstetyn matemaattsen

Lisätiedot

+ Uusi elinkeinosopimus tuo sujuvammat palvelut. Gasera Oy kasvaa julkisten elinkeinopalveluiden vauhdittamana

+ Uusi elinkeinosopimus tuo sujuvammat palvelut. Gasera Oy kasvaa julkisten elinkeinopalveluiden vauhdittamana Ajankohtasta Turun seudun yrtyspalvelusta 2 2015 + 6Aka - koht älykästä ja kestävää kaupunka + Uus elnkenosopmus tuo sujuvammat palvelut + Gasera Oy kasvaa julksten elnkenopalveluden vauhdttamana busnessturku.f

Lisätiedot

PPSS. Roolikäyttäytymisanalyysi 28.03.2011. Tämän raportin on tuottanut: MLP Modular Learning Processes Oy Äyritie 8 A FIN 01510 Vantaa info@mlp.

PPSS. Roolikäyttäytymisanalyysi 28.03.2011. Tämän raportin on tuottanut: MLP Modular Learning Processes Oy Äyritie 8 A FIN 01510 Vantaa info@mlp. PP Roolkäyttäytymsanalyys Roolkäyttäytymsanalyys Rool: Krjanptäjä Asema: Laskentapäällkkö Organsaato: Mallyrtys Tekjä: Matt Vrtanen 8.0.0 Tämän raportn on tuottanut: MLP Modular Learnng Processes Oy Äyrte

Lisätiedot

Palkanlaskennan vuodenvaihdemuistio 2014

Palkanlaskennan vuodenvaihdemuistio 2014 Palkanlaskennan vuodenvahdemusto 2014 Pkaohje: Tarkstettavat asat ennen vuoden ensmmästä palkanmaksua Kopo uudet verokortt. Samat arvot kun joulukuussa käytetyssä, lman kumulatvsa tetoja. Mahdollsest muuttuneet

Lisätiedot

FDS-OHJELMAN UUSIA OMINAISUUKSIA

FDS-OHJELMAN UUSIA OMINAISUUKSIA FDS-OHJELMAN UUSIA OMINAISUUKSIA Smo Hostkka VTT PL 1000, 02044 VTT Tvstelmä Fre Dynamcs Smulator (FDS) ohjelman vdes verso tuo mukanaan joukon muutoksa, jotka vakuttavat ohjelman käyttöön ja käytettävyyteen.

Lisätiedot

Keskustan osayleiskaava 2030. Lähtökohta- ja tavoiteraportti B

Keskustan osayleiskaava 2030. Lähtökohta- ja tavoiteraportti B B Keskustan osayleskaava 2030 Lähtökohta- ja tavoteraportt B Järvenpään kaupunk Kaupunkkehtys Ylessuunnttelu PL 41, 04401 JÄRVENPÄÄ 4.11.2013 Keskustan osayleskaava LÄHTÖKOHTA- JA TAVOITERAPORTTI B LÄHTÖTILANNE

Lisätiedot

Kraft Drift. Suomen Konepäällystöliiton julkaisu 9/2015

Kraft Drift. Suomen Konepäällystöliiton julkaisu 9/2015 Voma & Käyttö Kraft Drft Suomen Konepäällystölton julkasu 9/2015 Pohjanmerellä 28 lavaa merhädässä tammkuussa 1953 Hrmumyrsky rahthöyry Bore VI:n kohtalona paskautu luodolle! s. 20 23 28 fartyg sjönöd

Lisätiedot

157 TYÖTTÖMYYS- VAKUUTUS- JÄRJESTELMÄN EMU- PUSKUROINTI

157 TYÖTTÖMYYS- VAKUUTUS- JÄRJESTELMÄN EMU- PUSKUROINTI VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT-DISCUSSION PAPERS 157 TYÖTTÖMYYS- VAKUUTUS- JÄRJESTELMÄN EMU- PUSKUROINTI Pas Holm ja Mkko Mäknen Valton taloudellnen tutkmuskeskus Government Insttute for Economc Research

Lisätiedot

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas! 1907. Edusk. Krj. Suomen Pankn vuosrahasääntö. Suomen Eduskunnan alamanen krjelmä uudesta Suomen Pankn vuosrahasäännöstä. Suurvaltasn, Armollsn Kesar ja Suurruhtnas! Suomen Eduskunnan pankkvaltuusmehet

Lisätiedot

Mittausvirhe. Mittaustekniikan perusteet / luento 6. Mittausvirhe. Mittausepävarmuus ja siihen liittyvää terminologiaa

Mittausvirhe. Mittaustekniikan perusteet / luento 6. Mittausvirhe. Mittausepävarmuus ja siihen liittyvää terminologiaa Mttausteknkan perusteet / luento 6 Mttausepävarmuus ja shen lttyvää termnologaa Mttausepävarmuus = mttaustulokseen lttyvä parametr, joka kuvaa mttaussuureen arvojen odotettua vahtelua Mttauksn lttyvä kästtetä

Lisätiedot

Sähkökiukaan kivimassan vaikutus saunan energiankulutukseen

Sähkökiukaan kivimassan vaikutus saunan energiankulutukseen LAPPEENRANNAN ENILLINEN YLIOPISO eknllnen tedekunta LU Energa Sähkökukaan kvmassan vakutus saunan energankulutukseen Lappeenrannassa 3.6.009 Lass arvonen Lappeenrannan teknllnen ylopsto eknllnen tedekunta

Lisätiedot

Kraft Drift. Valkeat laivat ja Yhteisliikennevarustamo. Tre rederier blir De samseglande 1918. s. 20 23. Suomen Konepäällystöliiton julkaisu 2/2016

Kraft Drift. Valkeat laivat ja Yhteisliikennevarustamo. Tre rederier blir De samseglande 1918. s. 20 23. Suomen Konepäällystöliiton julkaisu 2/2016 Voma & Käyttö Kraft Drft Suomen Konepäällystölton julkasu 2/2016 Suomalasten te länteen II Valkeat lavat ja Yhteslkennevarustamo Fnländarnas väg västerut II Tre rederer blr De samseglande 1918 s. 20 23

Lisätiedot

Hallin ilmiö. Laatija - Pasi Vähämartti. Vuosikurssi - IST4SE. Tekopäivä 2005-9-14 Palautuspäivä 2005-9-28

Hallin ilmiö. Laatija - Pasi Vähämartti. Vuosikurssi - IST4SE. Tekopäivä 2005-9-14 Palautuspäivä 2005-9-28 Jyväskylän Aattkorkeakoulu, IT-nsttuutt IIF00 Sovellettu fyskka, Syksy 005, 4.5 ETS Opettaja Pas epo alln lö Laatja - Pas Vähäartt Vuoskurss - IST4SE Tekopävä 005-9-4 Palautuspävä 005-9-8 8.9.005 /7 LABOATOIOTYÖ

Lisätiedot

Yrityksellä on oikeus käyttää liketoimintaansa kunnan kanssa määriteltyä Hallan Saunan piha-aluetta.

Yrityksellä on oikeus käyttää liketoimintaansa kunnan kanssa määriteltyä Hallan Saunan piha-aluetta. VUOKRSOPMUS 1.1 Sopjapuolet Hyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskute 1, 89400 HYRYNSALM Hallan Sauna Oy (y-tunnus: 18765087) CO Tl-Tekno Oulu Oy Kauppurnkatu 12, 90100 OULU 1.2 Sopmuksen kohde Hallan

Lisätiedot

Kraft Drift. Meriteollisuusuudessa nyt hyvää meininkiä. Skeppsbyggarna erbjuds nu. framgång och framtid. s. 20 23

Kraft Drift. Meriteollisuusuudessa nyt hyvää meininkiä. Skeppsbyggarna erbjuds nu. framgång och framtid. s. 20 23 Voma & Käyttö Kraft Drft Suomen Konepäällystölton julkasu 5 6/2015 Meyer telakkayhtön vuotunen alhankntojen arvo 2 mljarda euroa Merteollsuusuudessa nyt hyvää mennkä s. 20 23 Varvsbolaget Meyers årlga

Lisätiedot

FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARISAATIO

FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARISAATIO FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARSAATO Työssä tutktaan valoaallon tulotason suuntasen ja stä vastaan kohtsuoran komponentn hejastumsta lasn pnnasta. Havannosta lasketaan Brewstern lan perusteella lasn tatekerron

Lisätiedot

LOGISTIIKKA. Teollisuus ja Työnantajat

LOGISTIIKKA. Teollisuus ja Työnantajat LOGISTIIKKA syksy 2003 Teollsuus ja Työnantajat Mnstertyöryhmä valmstelee lkenneväyläpoltkkaa Marco Polo -apurahat haussa nyt EU:n tullkoodeksehdotus laahaa USA:n jäljessä TÄSSÄ NUMEROSSA: Kotmaan asat...

Lisätiedot

TYÖVOIMAKOULUTUKSEN VAIKUTUS TYÖTTÖMIEN TYÖLLISTYMISEEN

TYÖVOIMAKOULUTUKSEN VAIKUTUS TYÖTTÖMIEN TYÖLLISTYMISEEN VATT-TUTKIMUKSIA 85 VATT-RESEARCH REPORTS Juha Tuomala TYÖVOIMAKOULUTUKSEN VAIKUTUS TYÖTTÖMIEN TYÖLLISTYMISEEN Valton taloudellnen tutkmuskeskus Government Insttute for Economc Research Helsnk 2002 ISBN

Lisätiedot

Kansainvälisen konsernin verosuunnittelu ja tuloksenjärjestely

Kansainvälisen konsernin verosuunnittelu ja tuloksenjärjestely Kansanvälsen konsernn verosuunnttelu ja tuloksenjärjestely Kansantaloustede Pro gradu -tutkelma Talousteteden latos Tampereen ylopsto Toukokuu 2007 Pekka Kleemola TIIVISTELMÄ Tampereen ylopsto Talousteteden

Lisätiedot

Pikaopas. Valmistelu ja esitäyttö

Pikaopas. Valmistelu ja esitäyttö Pkaopas Valmstelu ja estäyttö Kerää seuraavat tarvkkeet ennen valmstelua: yks 500 ml:n ta 1 000 ml:n puss/pullo estäyttöluosta (0,9-prosenttnen NaCl, johon on lsätty 1 U/ml heparna) yks 500 ml:n ta 1 000

Lisätiedot

SUOMEN MATKAILIJAYHDISTYS MATKAILUMAJAT TALVELLA

SUOMEN MATKAILIJAYHDISTYS MATKAILUMAJAT TALVELLA SUOMEN MATKAILIJAYHDISTYS MATKAILUMAJAT TALVELLA 1938 HIIHTOKURSSIT JA -NEUVONTA. HIIHDON OPETUSTA järjestetään Suomen Matkaljayhdstyksen tomesta Koln, Inarn ja Pallastunturn matkalumajolla sekä Pohjanhovssa

Lisätiedot

Suomen Pankki PL 160, 00101 HELSINKI = (90) 1831

Suomen Pankki PL 160, 00101 HELSINKI = (90) 1831 Suomen Pankk PL 160, 00101 HELSINKI = (90) 1831 SUOMEN PANKIN KESKUSTELUAEOI'TTEITA 20196 Jukka Ahonen Tedotusykskkö 26.9.1996 Suomen Pankk ja tedotusvälneet - vrkamesten ja taloustomttajen vuorovakutus

Lisätiedot

Segmentointimenetelmien käyttökelpoisuus

Segmentointimenetelmien käyttökelpoisuus Metsäteteen akakauskrja t e d o n a n t o Rasa Sell Segmentontmenetelmen käyttökelposuus ennakkokuvonnssa Rasa Sell Sell, R. 00. Segmentontmenetelmen käyttökelposuus ennakkokuvonnssa. Metsäteteen akakauskrja

Lisätiedot

Jaetut resurssit. Tosiaikajärjestelmät Luento 5: Resurssien hallinta ja prioriteetit. Mitä voi mennä pieleen? Resurssikilpailu ja estyminen

Jaetut resurssit. Tosiaikajärjestelmät Luento 5: Resurssien hallinta ja prioriteetit. Mitä voi mennä pieleen? Resurssikilpailu ja estyminen Tosakajärjestelmät Luento : Resurssen hallnta ja prorteett Tna Nklander Jaetut resursst Useat tapahtumat jakavat ohjelma-/lattesto-olota, jossa kesknänen possulkemnen on välttämätöntä. Ratkasuja: Ajonakanen

Lisätiedot

PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA

PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA Ramboll Fnland Oy Por 2004 Kanskuva: Iso kuva: Porn satama (Suomen Ilmakuva Oy) Pkkukuvat ylhäältä alas: Porn päälkenneverkko (www.por.f), Oy Transpont Ab:n

Lisätiedot

KOKONAISRATKAISUT YHDESTÄ PAIKASTA

KOKONAISRATKAISUT YHDESTÄ PAIKASTA KOKONAISRATKAISUT YHDESTÄ PAIKASTA Monpuolset järjestelmät varastontn ja tuotantoon TUOTELUETTELO 2009 Kappale D Varasto- ja hyllystövältasot vältasot optmaalsta tlankäyttöä varten SSI SCHÄFER: n varasto-

Lisätiedot

1. YLEISKATSAUS MYYNTIPAKKAUKSEN SISÄLTÖ. ZeFit USB -latausklipsi Käyttöohje. Painike

1. YLEISKATSAUS MYYNTIPAKKAUKSEN SISÄLTÖ. ZeFit USB -latausklipsi Käyttöohje. Painike Suom USER GUIDE YLEISKATSAUS LATAAMINEN KIINNITTÄMINEN KÄYTÖN ALOITTAMINEN TIETOJEN SYNKRONOINTI NÄYTTÖTILAT AKTIIVISUUSMITTARI UNITILA TAVOITTEET MUISTUTUKSET TEKNISET TIEDOT 6 8 10 12 16 18 20 21 22

Lisätiedot

asettamia ehtoja veroluonteisesta suhdannetasausjärjestelmästä. komitean mietintöön. Esityksessä on muutama ratkaisevan heikko kohta.

asettamia ehtoja veroluonteisesta suhdannetasausjärjestelmästä. komitean mietintöön. Esityksessä on muutama ratkaisevan heikko kohta. -112- asettama ehtoja veroluontesesta suhdannetasausjärjestelmästä. Estetty hntasäännöstelyjärjestelmä perustuu nk. Wahlroosn komtean metntöön. Estyksessä on muutama ratkasevan hekko kohta. 15 :ssä todetaan:

Lisätiedot

Viiteopas. 2 Kokoa ja kiinnitä uusi natronkalkkikolonni. 1 Poista vanha natronkalkki. Esitäyttö esiliitetyn letkuston avulla

Viiteopas. 2 Kokoa ja kiinnitä uusi natronkalkkikolonni. 1 Poista vanha natronkalkki. Esitäyttö esiliitetyn letkuston avulla Vteopas Valmstelu ja estäyttö esltetyllä letkustolla Kerää seuraavat tarvkkeet ennen valmstelua: Yks 500 ml:n ta 1 000 ml:n puss/pullo tavallsta kettosuolaluosta, jossa on yks (1) ykskkö (U) heparna kettosuolaluoksen

Lisätiedot

ler-modern isaatio * d *r n ax* *neäemw & rffi rffi # Sch ind Schindler {4ssxisä tu\*vmisu a**r3 \mj**nt rei

ler-modern isaatio * d *r n ax* *neäemw & rffi rffi # Sch ind Schindler {4ssxisä tu\*vmisu a**r3 \mj**nt rei ler-modern saato {4ssxsä tu\*vmsu a**r3 \mj**nt Sch nd re * d *r n ax* *neäemw & rff rff # - " Schndler e,}:r:?tr,::.}a:::.?r!=+,t:",:2-:r?:.+rp;,,..*,. 21/:4?:&rä1 1tt''f &t!:/t F:*?: Haluatko hssstäs

Lisätiedot

Uuden opettajan opas

Uuden opettajan opas Uuden opettajan opas Ssällys 1 Opettajan työn hakemnen 4 1.1 Kuka vo saada vaknasen opettajan pakan? 5 1.2 Ulkomalla suortetun tutknnon tunnustamnen 6 1.3 Kunka hakemus tehdään? 7 1.4 Ansoluettelo el currculum

Lisätiedot

OSUUSKUNTA VARUBODEN KONSERNITIUNPÄÄ TÖS

OSUUSKUNTA VARUBODEN KONSERNITIUNPÄÄ TÖS OSUUSKUNTA VARUBODEN KONSERNTUNPÄÄ TÖS 2009 2 OSUUSKUNTA VARUBODEN HALLlTUKSEN TOMNTAKERTOMUS VUODELLE 2009 YLESTÄ Koko maalmassa vallseva negatvnen talouskehtys jatku ennennäkemättömän vomakkaana vuoden

Lisätiedot

Yrityksen teoria ja sopimukset

Yrityksen teoria ja sopimukset Yrtyksen teora a sopmukset Mat-2.4142 Optmontopn semnaar Ilkka Leppänen 22.4.2008 Teemoa Yrtyksen teora: tee va osta? -kysymys Yrtys kannustnsysteemnä: ylenen mall Työsuhde vs. urakkasopmus -analyysä Perustuu

Lisätiedot

TYÖVÄENARKISTO SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTISEN PUOLUEEN PUOLUENEUVOSTON PÖYTÄKIRJA

TYÖVÄENARKISTO SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTISEN PUOLUEEN PUOLUENEUVOSTON PÖYTÄKIRJA TYÖVÄENARKSTO SUOMEN SOSALDEMOKRAATTSEN PUOLUEEN PUOLUENEUVOSTON PÖYTÄKRJA ) _ V 1973 RULLA 455 KUVANNUT r > ' V t K MONKKO OY 1994 a - ) - ;! kuljetus tämän seurauksena taas vähenee sekä rautateden pakallslkenteen

Lisätiedot

Vesipuitedirektiivin mukainen kustannustehokkuusanalyysi maatalouden vesienhoitotoimenpiteille Excel sovelluksena

Vesipuitedirektiivin mukainen kustannustehokkuusanalyysi maatalouden vesienhoitotoimenpiteille Excel sovelluksena Vesputedrektvn mukanen kustannustehokkuusanalyys maatalouden vesenhototomenptelle Excel sovelluksena En Kunnar Helsngn ylopsto Talousteteen latos Ympärstöekonoma Pro gradu tutkelma Maaluu 2008 Tedekunta/Osasto

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus. Zonation ja luonnonhoidon alueellinen suunnittelu yksityismetsissä

Suomen metsäkeskus. Zonation ja luonnonhoidon alueellinen suunnittelu yksityismetsissä Suomen metsäkeskus Zonton j luonnonhodon lueellnen suunnttelu ykstysmetsssä Johtv luonnonhodon sntuntj Mtt Seppälä METSO j Zonton semnr Ksvu j vkuttvuutt METSO luonnonhotoon 2014-2016 Zonton kehttämsen

Lisätiedot

Suomen ja Ruotsin metsäteollisuuden kannattavuusvertailu v. 1971-78 31.10. 1979. No. 47. Pekka Ylä-Anttila

Suomen ja Ruotsin metsäteollisuuden kannattavuusvertailu v. 1971-78 31.10. 1979. No. 47. Pekka Ylä-Anttila El~r~H(r:n\! ElY~:, ~t/!.) TUTK,, J~- LJ.T ~ THE RESEARCH NSTrTUTE OF THE FNNSH ECONOMY Lönnrotnkatu 4 8, 0020 Helsnk 2, Fnland, tel. 60322 Pekka Ylä-Anttla Suomen ja Ruotsn metsäteollsuuden kannattavuusvertalu

Lisätiedot

Valmistelut INSTALLATION INFORMATION

Valmistelut INSTALLATION INFORMATION Valmstelut 1 Pergo-lamnaattlattan mukana tomtetaan kuvallset ohjeet. Alla olevssa tekstessä on seltykset kuvn. Ohjeet on jaettu kolmeen er osa-alueeseen, jotka ovat valmstelu, asennus ja svous. Suosttelemme,

Lisätiedot

Säilörehun korjuuajan vaikutus maitotilan talouteen -lyhyen aikavälin näkökulma

Säilörehun korjuuajan vaikutus maitotilan talouteen -lyhyen aikavälin näkökulma Sälörehun korjuuajan vakutus matotlan talouteen -lyhyen akaväln näkökulma Elna Vauhkonen Mastern tutkelma Helsngn Ylopsto Helsnk 13.5.2011 Tedekunta/Osasto Fakultet/Sekton Faculty Latos Insttuton Department

Lisätiedot

HE 174/2009 vp. määräytyisivät 6 15-vuotiaiden määrän perusteella.

HE 174/2009 vp. määräytyisivät 6 15-vuotiaiden määrän perusteella. Halltuksen estys Eduskunnalle laks kunnan peruspalvelujen valtonosuudesta, laks opetus- ja kulttuurtomen rahotuksesta ja laeks eräden nhn lttyven laken muuttamsesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Estyksessä

Lisätiedot

VAIKKA LAINAN TAKAISIN MAKSETTAVA MÄÄRÄ ON SEN NIMELLISARVO, SIJOITTAJA VOI MENETTÄÄ OSAN MERKINTÄHINNASTA, JOS LAINA ON MERKITTY YLIKURSSIIN

VAIKKA LAINAN TAKAISIN MAKSETTAVA MÄÄRÄ ON SEN NIMELLISARVO, SIJOITTAJA VOI MENETTÄÄ OSAN MERKINTÄHINNASTA, JOS LAINA ON MERKITTY YLIKURSSIIN DANSKE BANK A/S 2017: NOUSEVA KIINA Lanakohtaset ehdot A. Sopmusehdot Nämä lanakohtaset ehdot muodostavat yhdessä 28.6.2012 pävättyyn sekä 8.8.2012, 5.11.2013 ja 13.2.2013 täydennettyyn ohjelmaestteeseen

Lisätiedot

Tampereen ensi- ja turvakoti ry. Vuosikertomus 2013

Tampereen ensi- ja turvakoti ry. Vuosikertomus 2013 Tampereen ens- ja turvakot ry Vuoskertomus 213 Tampereen ens- ja turvakot ry Vuoskertomus 213 Ssällys Halltuksen puheenjohtajan katsaus svu 2 Tomnnanjohtajan katsaus svu 3 Yhdstystomnta svu 5 Lapsperheden

Lisätiedot

Esitä koherentin QAM-ilmaisimen lohkokaavio, ja osoita matemaattisesti, että ilmaisimen lähdöstä saadaan kantataajuiset I- ja Q-signaalit ulos.

Esitä koherentin QAM-ilmaisimen lohkokaavio, ja osoita matemaattisesti, että ilmaisimen lähdöstä saadaan kantataajuiset I- ja Q-signaalit ulos. Sgnaalt ja järjestelmät Laskuharjotukset Svu /9. Ampltudmodulaato (AM) Spektranalysaattorlla mtattn 50 ohmn järjestelmässä ampltudmodulaattorn (AM) lähtöä, jollon havattn 3 mpulssa spektrssä taajuukslla

Lisätiedot

etappi.com VIESTI PAUKAHTAA LAKEURELTA 4. 5.11.2009

etappi.com VIESTI PAUKAHTAA LAKEURELTA 4. 5.11.2009 VIESTI PAUKAHTAA LAKEURELTA 4. 5.11.2009 Tervetuloa kakspäväslle Lakeuden Etapn ja JLY - Jätelatosyhdstys ry:n järjestämlle vestntäpävlle 4.-5.11.2009 Senäjoelle. Pävlle odotetaan 80 120 vestnnän, tedottamsen

Lisätiedot

VERKKO-OPPIMATERIAALIN LAATUKRITEERIT

VERKKO-OPPIMATERIAALIN LAATUKRITEERIT VERKKO-OPPIMATERIAALIN LAATUKRITEERIT Työryhmän raportt 16.12.2005 Monste 1/2006 Opetushalltus ja tekjät Tm Eja Högman ISBN 952-13-2718-9 (nd.) ISBN 952-13-2719-7 ISSN 1237-6590 Edta Prma Oy, Helsnk 2006

Lisätiedot

Yksikköoperaatiot ja teolliset prosessit

Yksikköoperaatiot ja teolliset prosessit Ykskköoperaatot ja teollset prosesst 1 Ylestä... 2 2 Faasen välnen tasapano... 3 2.1 Neste/höyry-tasapano... 4 2.1.1 Puhtaan komponentn höyrynpane... 4 2.1.2 Ideaalnen seos... 5 2.1.3 Epädeaalnen nestefaas...

Lisätiedot

Paperikoneiden tuotannonohjauksen optimointi ja tuotefokusointi

Paperikoneiden tuotannonohjauksen optimointi ja tuotefokusointi TEKNILLINEN KORKEAKOULU Teknllsen fyskan koulutusohjelma ERIKOISTYÖ MAT-2.108 Sovelletun matematkan erkostyöt 22.4.2003 Paperkoneden tuotannonohjauksen optmont ja tuotefokusont Jyrk Maaranen 38012p 1 Ssällysluettelo

Lisätiedot

AquaPro 3-10 11-18 19-26 27-34. Bedienungsanleitung Operating instructions Gebruiksaanwijzing Käyttöohje FIN. 046.01.00 Rev.0607

AquaPro 3-10 11-18 19-26 27-34. Bedienungsanleitung Operating instructions Gebruiksaanwijzing Käyttöohje FIN. 046.01.00 Rev.0607 046.01.00 Rev.0607 D GB NL FIN Bedenungsanletung Operatng nstructons Gebruksaanwjzng Käyttöohje 3-10 11-18 19-26 27-34 120 Automaattnen pyörvä laser kallstustomnnolla: Itsetasaus vaakasuorassa tasossa

Lisätiedot

KOKOUS- JA RYHMÄMATKAT Syksy 2013 kevät 2014

KOKOUS- JA RYHMÄMATKAT Syksy 2013 kevät 2014 KOKOUS- JA RYHMÄMATKAT Syksy 2013 kevät 2014 UUSI UPEA VIKING GRACE! Kokous merellä ja Tukholma kaupan päälle s. 2 Työpävä Suomenlahdella s. 3 Kokousmatka saarstomasemssa s. 4 Ryhmä kasaan ja merelle s.

Lisätiedot

Mittausepävarmuus. Mittaustekniikan perusteet / luento 7. Mittausepävarmuus. Mittausepävarmuuden laskeminen. Epävarmuuslaskelma vai virhearvio?

Mittausepävarmuus. Mittaustekniikan perusteet / luento 7. Mittausepävarmuus. Mittausepävarmuuden laskeminen. Epävarmuuslaskelma vai virhearvio? Mttausteknkan perusteet / luento 7 Mttausepävarmuus Mttausepävarmuus Mttaustulos e ole koskaan täysn oken Mttaustulos on arvo mtattavasta arvosta Mttaustuloksen ja mtattavan arvon ero on mttausvrhe Mkäl

Lisätiedot

Kuntoilijan juoksumalli

Kuntoilijan juoksumalli Rakenteden Mekankka Vol. 42, Nro 2, 2009, s. 61 74 Kuntoljan juoksumall Matt A Ranta ja Lala Hosa Tvstelmä. Urhelututkmuksen melenknnon kohteena ovat yleensä huppu-urheljat. Tuokon yksnkertastettu juoksumall

Lisätiedot

Tampereen ensi- ja turvakoti ry

Tampereen ensi- ja turvakoti ry Tampereen ens- ja turvakot ry Vuoskertomus 2014 1 Vuoskertomus 2014 Tampereen ens- ja turvakot ry Vuoskertomus 2014 Ssällys Copyrght Suunnttelu, kuvat ja tatto: Juho Paavola 2011, 2012, 2013, 2014, 2015.

Lisätiedot

Pohjoismaiden maataloustuotanto tulevaisuuden resurssitilanteessa

Pohjoismaiden maataloustuotanto tulevaisuuden resurssitilanteessa KOTELÄNJALOSTUKSEN TEDOTE NO 5 Pohjosmaden maataloustuotanto tulevasuuden resursstlanteessa Kalle Majala Kotelänjalostuslatos Helsnk 975 Julkasjat: Kotelänten jalostusteteen latos, Helsngn Ylopsto, Vkk

Lisätiedot

Luento 6 Luotettavuus Koherentit järjestelmät

Luento 6 Luotettavuus Koherentit järjestelmät Aalto-ylosto erustetede korkeakoulu Matematka a systeemaalyys latos Lueto 6 Luotettavuus Koherett ärestelmät Aht Salo Systeemaalyys laboratoro Matematka a systeemaalyys latos Aalto-ylosto erustetede korkeakoulu

Lisätiedot

Tietoa työnantajille 2010

Tietoa työnantajille 2010 Tetoa työnantajlle 2010 Ssältö Alkusanat 5 Sanasto 6 Maahanmuuttajan kotouttamnen 8 Faktat 9 Oleskeluluvat 10 Akusten maahanmuuttajen koulutusmahdollsuudet Kanuussa 11 Maahanmuuttaja työntekjänä 12 Maahanmuuttajen

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI VUOSIKIRJA LAATINUT SUOMEN PANKIN TILASTO-OSASTO HELSINGISSÄ 1931 XI VUOSIKERTA

SUOMEN PANKKI VUOSIKIRJA LAATINUT SUOMEN PANKIN TILASTO-OSASTO HELSINGISSÄ 1931 XI VUOSIKERTA SUOMEN PANKK 930 VUOSKRJA LAATNUT SUOMEN PANKN TLASTO-OSASTO X VUOSKERTA HELSNGSSÄ 93 HELSNK m VALTONEUVOSTON KR.]APAJNO Suomen Pankn vuoskrjan yhdestosta vuoskerta saatetaan täten julksuuteen. Se on laadttu

Lisätiedot

TKK @ Ilkka Mellin (2008) 1/24

TKK @ Ilkka Mellin (2008) 1/24 Mat-.60 Sovellettu todeäkösyyslasketa B Mat-.60 Sovellettu todeäkösyyslasketa B / Ratkasut Aheet: Mtta-astekot Havatoaesto kuvaame ja otostuusluvut Avasaat: Artmeette keskarvo, Frekvess, Frekvessjakauma,

Lisätiedot

Fysiikkaa työssä. fysiikan opiskelu yhteistyössä yritysten kanssa

Fysiikkaa työssä. fysiikan opiskelu yhteistyössä yritysten kanssa Fyskkaa työssä yskan opskelu yhtestyössä yrtysten kanssa Fyskkaa työssä yskan opskelu yhtestyössä yrtysten kanssa Annka Ampuja Suv Vanhatalo Hannele Levävaara 1 Käytännön kytkentöjä yskan opskeluun...

Lisätiedot

Palvelun kuvaus. Dell EqualLogic -palvelimen etäkäyttöönotto. Palvelusopimuksen esittely

Palvelun kuvaus. Dell EqualLogic -palvelimen etäkäyttöönotto. Palvelusopimuksen esittely Palvelun kuvaus Dell EqualLogc -palvelmen etäkäyttöönotto Palvelusopmuksen esttely Tässä palvelussa tehdään alustava yksttäsen Dell EqualLogc -tallennuspalvelmen, enntään kahden Dell PowerEdge -palvelmen,

Lisätiedot

Norjanmeri Norska havet. Suomi i Finland. Ruotsi Sverige. Norja Norge. Tanska Danmark. Itämeri Österjön. Liettua Litauen VENÄJÄ RYSSLAND.

Norjanmeri Norska havet. Suomi i Finland. Ruotsi Sverige. Norja Norge. Tanska Danmark. Itämeri Österjön. Liettua Litauen VENÄJÄ RYSSLAND. Barentsnmer Barents hav Islant Island Norjanmer Norska havet Euroopan unonn jäsenmaat ja lttymsvuodet Europeska unonens medlemsstater och anslutnngsår Atlantt Atlanten Portugal Portugal 1986 Espanja Spanen

Lisätiedot

Monte Carlo -menetelmä

Monte Carlo -menetelmä Monte Carlo -menetelmä Helumn perustlan elektron-elektron vuorovakutuksen laskemnen parametrsodulla yrteaaltofunktolla. Menetelmän käyttökohde Monen elektronn systeemen elektronkorrelaato oteuttamnen mulla

Lisätiedot

Työssä tutustutaan harmonisen mekaanisen värähdysliikkeen ominaisuuksiin seuraavissa

Työssä tutustutaan harmonisen mekaanisen värähdysliikkeen ominaisuuksiin seuraavissa URUN AMMAIKORKEAKOULU YÖOHJE (7) FYSIIKAN LABORAORIO V.2 2.2 38E. MEKAANISEN VÄRÄHELYN UKIMINEN. yön tavote 2. eoraa yössä tutustutaan harmonsen mekaansen värähdyslkkeen omnasuuksn seuraavssa tapauksssa:

Lisätiedot

VATT-TUTKIMUKSIA 124 VATT RESEARCH REPORTS. Tarmo Räty* Jussi Kivistö** MITATTAVISSA OLEVA TUOTTAVUUS SUOMEN YLIOPISTOISSA

VATT-TUTKIMUKSIA 124 VATT RESEARCH REPORTS. Tarmo Räty* Jussi Kivistö** MITATTAVISSA OLEVA TUOTTAVUUS SUOMEN YLIOPISTOISSA VATT-TUTKIMUKSIA 124 VATT RESEARCH REPORTS Tarmo Räty* Juss Kvstö** MITATTAVISSA OLEVA TUOTTAVUUS SUOMEN YLIOPISTOISSA Valton taloudellnen tutkmuskeskus Government Insttute for Economc Research Helsnk

Lisätiedot

SUOMI LATAAMINEN YHDISTÄMINEN NÄYTTÖTILAT PUHELUT ILMOITUKSET SYNKRONOINTI AKTIIVISUUSMITTARI

SUOMI LATAAMINEN YHDISTÄMINEN NÄYTTÖTILAT PUHELUT ILMOITUKSET SYNKRONOINTI AKTIIVISUUSMITTARI SUOMI LATAAMINEN YHDISTÄMINEN NÄYTTÖTILAT PUHELUT ILMOITUKSET SYNKRONOINTI AKTIIVISUUSMITTARI 06 07 11 13 14 14 15 UNITILA TAVOITTEET MUISTUTUKSET ÄÄNIKOMENNOT MUSIIKKI ETÄISYYSHÄLYTYS TEKNISET TIEDOT

Lisätiedot

HASSEN-WEILIN LAUSE. Kertausta

HASSEN-WEILIN LAUSE. Kertausta HASSEN-WEILIN LAUSE Kertausta Käytetään seuraava merkntjä F = F/F q on sukua g oleva funktokunta Z F (t = L F (t (1 t(1 qt on funktokunnan F/F q Z-funkto. α 1, α 2,..., α 2g ovat polynomn L F (t nollakohten

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Taloustieteiden tiedekunta

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Taloustieteiden tiedekunta JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Talousteteden tedekunta AIKA- IKÄ- JA KOHORTTIVAIKUTUKSET KOTITALOUKSIEN RAHOITUSVARALLISUUDEN RAKENTEISIIN SUOMESSA VUOSINA 1994 2004 Kansantaloustede Pro gradu -tutkelma Maalskuu

Lisätiedot

Kollektiivinen korvausvastuu

Kollektiivinen korvausvastuu Kollektvnen korvausvastuu Sar Ropponen 4.9.00 pävtetty 3..03 Ssällysluettelo JOHDANTO... KORVAUSVASTUUSEEN LIITTYVÄT KÄSITTEET VAHINKOVAKUUTUKSESSA... 3. MERKINNÄT... 3. VAHINGON SELVIÄMINEN JA KORVAUSVASTUU...

Lisätiedot

V IKED, Tiedote 60/93. Kaapo Salminen Tuija Alakomi. Tyhjien maatilarakennusten uusi käyttö

V IKED, Tiedote 60/93. Kaapo Salminen Tuija Alakomi. Tyhjien maatilarakennusten uusi käyttö V KED, Tedote 60/93 Kaapo Salmn Tuja Alakom Tyhj maatlaraknust uus käyttö MAATALOUDE TUTKMUSKESKUS Agrcultural Research Ctre of Fnland Maatalousteknologan tutkmuslatos VAKOLA nsttute of Agrcultural Engneerng

Lisätiedot

TUTKIMUKSEN VAIKUTTAVUUDEN MITTAAMINEN MAANMITTAUSTIETEISSÄ. Juha Hyyppä, Anna Salonen

TUTKIMUKSEN VAIKUTTAVUUDEN MITTAAMINEN MAANMITTAUSTIETEISSÄ. Juha Hyyppä, Anna Salonen The Photogrammetrc Journal of Fnland, Vol. 22, No. 3, 2011 TUTKIMUKSEN VAIKUTTAVUUDEN MITTAAMINEN MAANMITTAUSTIETEISSÄ Juha Hyyppä, Anna Salonen Geodeettnen latos, Kaukokartotuksen ja fotogrammetran osasto

Lisätiedot

Hakemikaoen on liitettävä asiakirja. Jolla valitsijayhdistys on

Hakemikaoen on liitettävä asiakirja. Jolla valitsijayhdistys on 5 bdokaelbtojen Ttedstalallt tl Valt8lJ«yhdlstyks«a MlMdehon ta tmnmn valtuuttankma vaalltoo ManahM tul««hak««ohdokaalstan ottaaata ehdokaslstojan ybdatelayn va«8t«mn MlJHkyMntM (40) pävmm «nnen ennl MlntM

Lisätiedot

HIFI-KOMPONENTTIJÄRJESTELMÄ

HIFI-KOMPONENTTIJÄRJESTELMÄ HUOMIO: Kauttmes (e tomteta latteen mukana) vovat erota tässä ohjekrjassa estetystä. mall RNV70 HIFI-KOMPONENTTIJÄRJESTELMÄ Huolto ja teknset tedot LUE käyttöohjeet, ennen kun yrtät käyttää latetta. VARMISTA,

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN VÄLISET PALKKAEROT SUOMESSA 2000-LUVULLA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN VÄLISET PALKKAEROT SUOMESSA 2000-LUVULLA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Talousteteden tedekunta JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN VÄLISET PALKKAEROT SUOMESSA 2000-LUVULLA Kansantaloustede, Pro gradu- tutkelma Huhtkuu 2007 Laatja: Terh Maczulskj Ohjaaja:

Lisätiedot

Nokian kaupunginkirjaston asiakaskysely 2010

Nokian kaupunginkirjaston asiakaskysely 2010 2011 2010 Nokan kaupungnkrjaston asakaskysely 2010 Nokan kaupungnkrjasto Päv Kar 2011 2 Ssältö Johdanto... 3 Kyselyn toteutus... 4 Vastaajat... 4 Mtä krjastoja käytät?... 6 Krjastojen aukoloajat... 7 Kunka

Lisätiedot

ER-kaaviot. Ohjelmien analysointi. Tilakaaviot. UML-kaaviot (luokkakaavio) Tietohakemisto. UML-kaaviot (sekvenssikaavio) Kirjasto

ER-kaaviot. Ohjelmien analysointi. Tilakaaviot. UML-kaaviot (luokkakaavio) Tietohakemisto. UML-kaaviot (sekvenssikaavio) Kirjasto Ohelmen analsont Ohelmen kuvaamnen kaavolla ohelmen mmärtämnen kaavoden avulla kaavoden tuottamnen ohelmasta Erlasa kaavotppeä: ER-kaavot, tlakaavot, UML-kaavot tetohakemsto vuokaavot (tarkemmn) Vuoanals

Lisätiedot

JOHDANNAISTEN KÄYTTÖ JOUKKOVELKAKIRJALAINASALKUN RISKIENHALLINNASSA: empiirinen tutkimus kotimaisista pitkän koron rahastoista vuosilta 2001 2005.

JOHDANNAISTEN KÄYTTÖ JOUKKOVELKAKIRJALAINASALKUN RISKIENHALLINNASSA: empiirinen tutkimus kotimaisista pitkän koron rahastoista vuosilta 2001 2005. TAMPEREEN YLIOPISTO Talousteteden latos JOHDANNAISTEN KÄYTTÖ JOUKKOVELKAKIRJALAINASALKUN RISKIENHALLINNASSA: emprnen tutkmus kotmassta ptkän koron rahastosta vuoslta 2001 2005. Kansantaloustede Pro gradu

Lisätiedot

Paikkatietotyökalut Suomenlahden merenkulun riskiarvioinnissa

Paikkatietotyökalut Suomenlahden merenkulun riskiarvioinnissa Teknllnen korkeakoulu Lavalaboratoro Helsnk Unversty of Technology Shp Laboratory Espoo 2007 M-300 Tomm Arola Pakkatetotyökalut Suomenlahden merenkulun rskarvonnssa TEKNILLINEN KORKEAKOULU HELSINKI UNIVERSITY

Lisätiedot

voittaa vastustus.. Puolueen kohdallahan on tilanne se, että me tarvitsemme näis

voittaa vastustus.. Puolueen kohdallahan on tilanne se, että me tarvitsemme näis l maassa sllä tavon, että Jälkjättösyys. Joka ntä uhkaa, tu- s tällä tavon torjutuks. Mnä luulen, että mellä on ahetta Jatkaa tällä lnjalla sekä krtkkämme että ehdotusten tekoa snä melessä, että me vomme

Lisätiedot

Merkittiin tiedoksi lomatukihakemuksineen.

Merkittiin tiedoksi lomatukihakemuksineen. ^EUTUTYÖVÄEN LTTO R.Y. PÖYTÄKRJA 13/1984 VALOKUNNAN KOKOUS 5 JG Luonnos SAL-lomatuk ja lomalle hakemnen -lomakkeesta Merkttn tedoks lomatukhakemuksneen. 9 Tauno Hltusen apuraha-anomus SAK:n kulttuurrahastolle

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1138. Valtioneuvoston asetus. terveydenhuollon oikeusturvakeskuksesta annetun asetuksen eräiden säännösten kumoamisesta

SISÄLLYS. N:o 1138. Valtioneuvoston asetus. terveydenhuollon oikeusturvakeskuksesta annetun asetuksen eräiden säännösten kumoamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2000 ulkastu Helsngssä 22 päänä joulukuuta 2000 N:o 1138 1143 SISÄLLYS N:o Su 1138 altoneuoston asetus teeydenhuollon okeustuakeskuksesta annetun asetuksen eäden säännösten kumoamsesta...

Lisätiedot

VIHDIN KUNTA TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS 1(5) PERUSTURVAKESKUS Perhehuolto

VIHDIN KUNTA TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS 1(5) PERUSTURVAKESKUS Perhehuolto VIHDIN KUNTA TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS 1(5) PERUSTURVAKESKUS Perhehuolto Hakemus kuulle 200 (Vranomanen täyttää) Hakemus saapunut/jätetty / 200 Henklötedot hakjasta ja hänen perheenjäsenstä Sukunm ja etunmet

Lisätiedot

LIGNIININ RAKENNE JA OMINAISUUDET

LIGNIININ RAKENNE JA OMINAISUUDET 16006 LIGNIININ RAKENNE JA INAISUUDET Hlatomen nmeämnen γ 16006 6 α 1 β 5 3 4 e Lgnnn prekursort (monomeert) Lgnnn bosyntees e e e Peroksdaasn ja vetyperoksdn läsnäollessa prekursorsta muodostuu resonanssstablotu

Lisätiedot

KlapiTuli-palotila. www.klapituli.fi. KlapiTuli-palotilan osat, kokoamis- ja turvaiiisuusohje. Sormikiinnikkeet. 1. Nuppi 1. 2. 3. 4. 2.

KlapiTuli-palotila. www.klapituli.fi. KlapiTuli-palotilan osat, kokoamis- ja turvaiiisuusohje. Sormikiinnikkeet. 1. Nuppi 1. 2. 3. 4. 2. l u T p Kla ö t t e k Teho a j s m a koko e j h o s u asenn KlapTul-palotla KlapTul-palotlan osat, kokoams- ja turvaiisuusohje 1. Nupp 2. HoIkk 3. Kans 4. Ruuv Knntä holkk ja nupp ruuvlla kannen läp ja

Lisätiedot

A250A0100 Finanssi-investoinnit Harjoitukset 24.03.15

A250A0100 Finanssi-investoinnit Harjoitukset 24.03.15 A50A000 Fnanss-nvestonnt Hajotukset 4.03.5 ehtävä. akknapotolon keskhajonta on 9 %. Laske alla annettujen osakkeden ja makknapotolon kovaanssen peusteella osakkeden betat. Osake Kovaanss A 40 B 340 C 60

Lisätiedot

SUOMI LATAAMINEN LAITEPARI NÄYTTÖTILAT PUHELUT ILMOITUKSET AKTIVITEETTI UNITILA TAVOITTEET MUISTUTUKSET ÄÄNIKOMENNOT MUSIIKKI ETÄISYYSHÄLYTYS

SUOMI LATAAMINEN LAITEPARI NÄYTTÖTILAT PUHELUT ILMOITUKSET AKTIVITEETTI UNITILA TAVOITTEET MUISTUTUKSET ÄÄNIKOMENNOT MUSIIKKI ETÄISYYSHÄLYTYS SUOMI LATAAMINEN LAITEPARI NÄYTTÖTILAT PUHELUT ILMOITUKSET AKTIVITEETTI 06 07 11 12 13 14 UNITILA TAVOITTEET MUISTUTUKSET ÄÄNIKOMENNOT MUSIIKKI ETÄISYYSHÄLYTYS 15 16 17 18 19 19 YLEISKUVAUS VASEN panke

Lisätiedot

XALKORI ALK-positiivisen NSCLC:n hoidossa

XALKORI ALK-positiivisen NSCLC:n hoidossa XALKORI ALK-postvsen NSCLC:n hodossa Tedot pävtetty elokuussa 2014 Opas lääkärlle XALKORI-hodon hallntaan Ssältö Johdanto Johdanto...3 Käyttöahe...4 Vakutuskohde...4 Vakutusmekansm...5 Annostus...6. Hattavakutukset...8

Lisätiedot

mukaisuudet nyt kuoppakorotuksilla oikaistaan«normaaleihin palkkamarkkinoihin siirryttäessä tällainen toimenpide Joka tapauksessa

mukaisuudet nyt kuoppakorotuksilla oikaistaan«normaaleihin palkkamarkkinoihin siirryttäessä tällainen toimenpide Joka tapauksessa 21 T mukasuudet nyt kuoppakorotukslla okastaan«normaalehn palkkamarkknohn srryttäessä tällanen tomenpde Joka tapauksessa ols suortettava. Mlle ryhmlle ja mten suurna okasut ols 1 1 l enssjasest tehtävä,

Lisätiedot