YE4 Luonnonvarataloustieteen jatkokurssi. Luento : Metsätalous

Transkriptio

1 YE4 Luonnonvaraalousieeen jakokurssi Lueno : Mesäalous Jenni Mieinen 12/1/2010 1

2 Kerausa Maksimaalisen kesävän uoon kieroaikamalli: f () = vuouiskasvu, CAI f ()/ = keskimääräiskasvu MAI Hakkuusäänö:CAI = MAI f() Maksimoidaan mesäsä pikällä aikavälillä saaava vuouinen neoulo/mesänkorko: Hakkuusäänö: puuso korjaava silloin kun arvokasvu v () on yhä suuri kuin kieroajan keskimääräinen vuouinen ulo: v() c Yhden kieroajan malli (Von Thünen) f ( ) max Mesänomisaja maksimoi ensimmäisesä sukupolvesa saaavan r r neoulon nykyarvoa M ax e pf ( ) c e v( ) c f() Hakkuusäänö: mesä hakaava, kun sen suheellinen arvokasvu on yhä suuri kuin korko v () r v () Max FR pf () c v() c v ( ) 12/1/2010 2

3 Fausmannin opimikieroaikamalli (Kuuluvainen & Valsa 2009, s.83-89) Marin Fausmann 1849 Taloudellisesi oikea krieeri kieroajan määriämiseksi Maankoron krieeri/maankorkomalli Oleukse Mesänomisaja voi lainaa ja alleaa rahaa äydellisillä pääomamarkkinoilla samalla reaalikorkokannalla. Korkokana on ikuisuueen saakka vakio. Puun hina ja isuuskusannukse iedeään varmuudella. Ne ova reaalisesi nykyisellä asolla ikuisesi. Mesän kasvua kuvaa funkio f() ja mesän kasvu ulevaisuudessa unneaan varmuudella. Täydellise mesämaamarkkina. 12/1/2010 3

4 Fausmannin opimikieroaikamalli (Kuuluvainen & Valsa 2009, s.83-89) Ensimmäisesä puusukupolvesa saaavan ulon r nykyarvo: e p f ( ) c Ensimmäisen pääehakkuun jälkeen maa on paljas ja se uudiseaan väliömäsi Seuraavan puusukupolven nykyarvo äyyy diskonaa vuoa kauempaa ulevaisuudesa Jos mesämaa säilyy puunuoannossa ikuisesi, ulevien uoojen nykyarvo saadaan diskonaamalla nykyhekesä ikuisuueen ulouva säännöllisesi oisuva neoulo 12/1/2010 4

5 Fausmannin opimikieroaikamalli (Kuuluvainen & Valsa 2009, s.83-89) Huom! Jos paras maan käyö on mesän käyö ensimmäisellä kieroajalla, se on näin myös seuraavilla periodeilla, koska mallissa puun hina p ja isuuskusannukse c ova vakio (malli on saainen). 12/1/2010 5

6 Fausmannin opimikieroaikamalli: Maanarvofunkio (avoiefunkio) Mesämaan uoama neoulovira jakuvaaikaisessa mallissa: NPV pf e c e pf e c e pf e c r r r r 2 r () () () ()... Tämä on ns. paljaan maan arvo. Merkisemällä v() = pf() yhälö voidaan kirjoiaa: r r r 2 r 3 Max NPV( ) Max v( ) e c 1 e ( e ) ( e )... r r v( ) e c 1e 1 12/1/2010 6

7 Fausmannin opimikieroaikamalli (Kuuluvainen & Valsa 2009, s.83-89) Muiseaan pf()=v(), ällöin mesänomisajan avoiefunkio voidaan kirjoiaa MaxNPV () v() e 1e r r c 12/1/2010 7

8 Fausmannin opimikieroaikamalli (Kuuluvainen & Valsa 2009, s.83-89) v (*) rv(*) rnpv (*) Hakkuusäänö: Hakkaa mesä silloin kun sen arvonmuuos (arvokasvu) on yhä suuri kuin korkoulo, joka saaaisiin puuson ja mesämaan myynnisä v () kuvaa kieroajan pidenämisesä synyvää rajahyöyä Kasvauksen pidenämisen vaihoehoiskusannukse Nykyisen mesikön myyniulojen viiväsymisesä aiheuuu korkokusannus rv() Seuraavien puusukupolvien myyniulojen viiväsymisesä aiheuuu korkokusannus rnpv ( *) (Paljaan mesämaan arvolle laskeava korkokusannus) Hakkuusäänö: hakaaan kun olemassa olevan puuson arvokasvu = puuson ja maan yheenlaskeu arvo pääomamarkkinoilla (pääoman vaihoehoiskusannus) 12/1/2010 8

9 Fausmannin opimikieroaikamalli Yhden kieroajan malli anaa opimaalisa pidemmän kieroajan, koska se ei oa huomioon seuraavien puusukupolvien uooa Yhden kieroajan malli: r v () v () Opimikieroaikamalli: v (*) rv(*) rnpv (*) r v () v( ) NPV ( *) r = mesänomisajan uoovaaimus 12/1/2010 9

10 Kysymys 2: Missä apauksissa, milloin ja millä avalla on yheiskunnallisesi opimaalisa hakaa mesää? Yksiyisen opimin mukainen ja yheiskunnan opimin mukainen kieroaika voiva eroa oisisaan Mesän uoama muu kuin puunuoannollise hyödy, joia yksiyismesänomisaja ei huomioi pääökseneossa Yksiyismesänomisajan sovelama markkinakorko voi olla korkeampi kuin yheiskunnan korkokana Kuuluvainen & Valsa 2009, s /1/

11 Mesän monikäyö ja Harmanin yhden kieroajan malli (1976) Olkoon g () mesän muiden hyöyjen arvosusfunkio eli The value of he recreaional and oher services flowing from a sanding fores of age (Harman 1976, 53). Toisin sanoen, mesän uoamien uoeiden (esim. siene, marja) ja palvelujen (mm. maaperäeroosiokonrolli, virkisyspalvelu) arvo - ikäisessä mesässä on g (). Jos kieroaika kesää vuoa, sien noiden palveluiden ja uoeiden kokonaisnykyarvo koko kieroajan aikana on rx G ( ) g ( x) e dx o Lähde: Harman, Richard (1976) The Harvesing Decision When a Sanding Fores Has Value Economic Inquiry, v. 14, iss. 1, pp /1/

12 Mesän monikäyö ja Harmanin yhden kieroajan malli (1976) Sien mesän arvo yhden kieroajan aikana rx r w1 g( x) e dx pf () e c o dw1 r r r ge () re pf() pf() e 0 d pf () g() rpf () Rajahyödyn kieroajan pidenämisesä (mesikön arvokasvu) ja muiden hyöyjen vuouisarvojen summan on olava yhä suuri kuin uoo, joka saaaisiin jos hakkuuulo sijoieaisiin pankkiin korkoa kasvamaan. 12/1/

13 Mesän monikäyö ja Harmanin yhden kieroajan malli (1976) Voion maksimoinnin eho on, eä oinen derivaaa ajan suheen < 0 SOC: 2 dw1 r 2 () r () r () r re g e g r e pf re pf () e r pf () re r pf () 2 d 2 d w1 e r g pf rpf re pf g rpf r () () () () () () 2 d FOC:n mukaan pf () g() rpf () 0,misä seuraa 2 dw1 e r g pf rpf () () () 2 d 12/1/

14 Mesän monikäyö ja Harmanin yhden kieroajan malli (1976) 2 dw1 e r g pf rpf () () () 2 d jos g () on posiiivinen ja arpeeksi suuri, sien yhälö on suurempi kuin nolla, josa seuraa, eä ei ole koskaan yheiskunnallisesi opimaalisa hakaa mesää. g () posiiivinen arkoiaa, eä muiden hyöyjen arvosus kasvaa puuson iän myöä. Esimerkkinä voidaan oaa mesän virkisysarvo, joka kasvaa mesän iän myöä. jos g () on posiiivinen muei arpeeksi suuri, niin eä oinen derivaaa on negaiivinen, on olemassa kieroajan piuus, joka maksimoi mesäsä saadu hyödy. Käyännössä: on hyvin mahdollisa, eä g () on ensin posiiivinen ja sen jälkeen kun mesä saavuaa ieyn iän, se muuuu negaiiviseksi (esim. Hanley ym. 1997, ). 12/1/

15 Esimerkki 3. Harmanin yhden kieroajan malli Laske opimaalinen kieroaika: c = 1000, r = 5 % pf( ) v( ) g( x) 5x0.10x r rx max w1 e pf ( ) c g( x) e dx /1/

16 Harmanin malli: kieroaikojen määrä ääreön Mesän arvo Harmanin mallissa yhden kieroajan aikana: rx r w1 g( x) e dx pf() e c o Tällöin mesän arvo silloin kun kieroaikojen määrä on rajaon: W w e w e w e w r r2 r ai vasaavasi W r rx pf ( ) e c e g( x) dx 1e 0 r 12/1/

17 Harmanin malli: kieroaikojen määrä ääreön Silloin kun kieroaikojen määrä on ääreön, voidaan osoiaa, eä opimaalinen kieroaika löyyy piseessä, jossa r rx pf ( ) e c e g( x) dx 0 pf () g() rpf () r r 1e 12/1/

18 Kysymys 3: Mien eri ekijä (esim. puun hina) vaikuava opimaalisen kieroajan rakaisuun? Mien arvon muuokse Fausmannin opimikieroaikamallin paramereissa (korko, puun hina, isuuskusannukse) vaikuava opimaalisen kieroajan piuueen? 12/1/

19 Fausmannin opimikieroaikamalli, komparaiivinen saiikka, ks. Kahn (2005): Mien arvon muuokse Fausmannin opimikieroaikamallin paramereissa (korko, puun hina, isuuskusannukse) vaikuava opimaalisen kieroajan piuueen? Vasaus haeaan joko Graafisen analyysin avulla Numeerisesi Ensimmäisen keraluvun ehoja muokkaamalla (esim. puun hinnan ja isuuskusannusen muuokse) r r pf ( ) e c pf ( ) rpf ( ) 0 r 1 e ai implisiiifunkion avulla 12/1/

20 Fausmannin opimikieroaikamalli, komparaiivinen saiikka Kanohinnan muuoksen ceeris paribus muuos kieroaikaan r r pf ( ) e c pf ( ) rpf ( ) 0 r 1 e r c r f ( ) e p f ( ) rf ( ) 0 r 1 e Maan arvo nousee, kun hina nousee, koska c/p laskee Maan arvon nousu kasvaaa kieroajan pidenämisen vaihoehoiskusannusa ja kieroaika lyhenee 12/1/

21 Fausmannin opimikieroaikamalli, komparaiivinen saiikka Isuuskusannusen muuoksen ceeris paribus muuos kieroaikaan r r pf ( ) e c pf ( ) rpf ( ) 0 r 1 e Ensimmäisen keraluvun ehdosa näemme, eä isuuskusannuksien nousu laskee maan arvoa ja siksi pidenää opimaalisa kieroaikaa 12/1/

22 Fausmannin opimikieroaikamalli Puuson ilavuus ja mesämaan arvo ajan funkiona Mesän ilavuus f() Mesämaan arvo NPV() f() NPV() Noin 70 vuoden kieroaika maksimoi mesämaan arvon, vaikka puuson ilavuus kasvaa edelleen n. 200 vuoden ikään saakka (r = 0,03) Kuuluvainen & Valsa 2009, s.87-88, aika vuosia 12/1/

23 Fausmannin opimikieroaikamalli, komparaiivinen saiikka Puuson ilavuus ja mesämaan arvo ajan funkiona Mesän ilavuus f() Mesämaan arvo NPV() , aika vuosia f() NPV(), r=3 % NPV, r=2% NPV, r=4% Koron muuoksen vaikuus opimaaliseen kieroaikaan 12/1/

24 Kysymys 4: Jos yksiyismesänomisajan ja yheiskunnan opimin välillä on ero, millä ympärisöpoliiikan keinoilla voidaan saavuaa yheiskunnallinen opimi? Mesäpoliiikan arve: osa mesien uoamisa hyödykkeisä ns. julkishyödykkeiä Yksiyinen mesänomisaja ei huomioi julkishyödykkeiä pääökseneossa yksiyisen opimin kieroajan piuus (Fausmann) eroaa yheiskunnallisesi opimaalisesa kieroajan piuudesa (Harman) Kieroajan piuueen voidaan vaikuaa eri ohjauskeinoilla Tässä arkaselemme: 1) Myyniuloveroa 2) Maanarvoveroa 12/1/

25 Mesäverojen vaikuus Sisällyeään molemma vero Fausmannin opimikieroaikamalliin arkasellaan vaikuuksia Fausmannin mallin ensimmäisen keraluvun ehdon avulla r r pf ( ) e c pf ( ) rpf ( ) 0 r 1 e 12/1/

26 Myyniulovero (yield ax) Vero laskee kanohinaa, ei isuuskusannuksia: r r p(1 ) f ( ) e c p(1 ) f ( ) rp(1 ) f ( ) 0 r 1 e r c r pf ( ) e (1 ) pf ( ) rpf ( ) 0 r 1 e Kun vero nousee, maan arvoon liiyvä vaihoehoiskusannus alenee ja kieroaika pienee (vr. isuuskusannusen nousu) 12/1/

27 Maanarvovero (sie value ax) Vero kohdisuu sekä uooihin eä kusannuksiin: r pf() e c (1 ) r 1 e Opimin ehdoksi saadaan: r r pf ( ) e c (1 ) pf ( ) rpf ( ) 0 r 1 e Vero vaikuaa vain mesäulon suuruueen, ei vaikua kieroajan piuueen. 12/1/

28 Lähee Amacher S., Ollikainen M. ja Koskela E Economics of fores resources. Hanley N., Shogren J. F. ja Whie B. (1997). Environmenal Economics in Theory and Pracice Harman, R. (1976) The harvesing decision when a sanding fores has value. Economic Inquiry 14, Johansson P.-O. ja Löfgren K.-G. (1985). The Economics of Foresry and Naural Resources. Blackwell. Oxford Kahn, J (2005). The Economic Approach o Environmenal and Naural Resources, hird ediion. Thomson Kansallinen mesäohjelma Valioneuvoson periaaepääös Maa ja mesäalousminiseriö Kuuluvainen & Valsa (2009): Mesäekonomian perusee Liikealoudellisen mesäekonomian perusee, MLIIK21, kl 2001 kurssin muisiinpano Ollikainen M Mesäverous: Teoriaa ja kokemuksia Suomesa. hp:// erous_ollikainen_ _muisio.pdf 12/1/