YE4 Luonnonvarataloustieteen jatkokurssi. Luento : Metsätalous

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "YE4 Luonnonvarataloustieteen jatkokurssi. Luento : Metsätalous"

Ismo Halttunen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 YE4 Luonnonvaraalousieeen jakokurssi Lueno : Mesäalous Jenni Mieinen 11/29/2010 1

2 Mesäluenno Tasaikäisen mesikön pääehakkuuiän rakaiseminen: Maksimaalisen kesävän uoon kieroaikamalli Mesänkorko Yhden kieroajan malli Fausmannin opimikieroaikamalli Harmanin malli Kahn (2005): The Economic Approach o Environmenal and Naural Resources, luku 12 Kuuluvainen & Valsa (2009): Mesäekonomian perusee 11/29/2010 2

3 Puunuoano ja mesien muu hyödy Mesisä saadaan sekä aineellisia eä aineeomia hyöyjä: Puuraaka-aine Maisema ja virkisyshyödy Mesäluonnon monimuooisuus Hiilensidona jne. Jos puuso hakaaan, vaikuaa se myös muiden hyöyjen uoanoon 11/29/2010 3

4 Mesäalouden avoiee Suomessa ja mesäohjelma Suomessa 1960-luvula alkaen mesäohjelma Perineisesi mesäpoliiikan päämääränä on ollu fyysisen puunuoannon lisääminen Mesä 2000-ohjelmassa (1985) mainiaan mesien monikäyö Kansallisessa mesäohjelmassa 2010 (1999) koroseiin aiemmisa ohjelmisa poikeen mesisä saaavaa sekä aineellisa eä henkisä hyvinvoinia Vaikka Kansallisessa mesäohjelmassa 2010 ja Kansallisessa mesäohjelmassa 2015 (2008) mesien eipuunuoannollise hyödy Mesä 2000-ohjelmaa selkeämmin esillä, julkinen uki painouu puunuoanoon Kuuluvainen & Valsa 2009, s /29/2010 4

5 Mesien hyödynämiseen liiyvä kysymykse Näillä luennoilla käsielävä mesien hyödynämiseen liiyvä mm. seuraava kysymykse: 1) Milloin mesänomisaja, joka maksimoi voioaan, hakkaa mesänsä? 2) Missä apauksissa, milloin ja millä avalla on yheiskunnallisesi opimaalisa hakaa mesää? 3) Mien eri ekijä (esim. puun hina) vaikuava opimaalisen kieroajan rakaisuun? 4) Jos yheiskunnallisesi opimaalisen kieroajan ja yksiyismesänomisajien valiseman kieroajan välillä on ero, millä ympärisöpoliiikan keinoilla voidaan saavuaa yheiskunnallinen opimi? 11/29/2010 5

6 Kysymys 1: Milloin mesänomisaja, joka maksimoi voioaan, hakkaa mesänsä? Oleeaan, eä yksiyinen mesänomisaja maksimoi vain puunuoannosa saaavaa uooa Tarkasellaan eri krieerejä, joilla opimaalisa asaikäisen mesikön pääehakkuuikää on rakaisu Maksimaalisen kesävän uoon kieroaikamalli Mesänkorko Yhden kieroajan malli Fausmannin opimikieroaikamalli 11/29/2010 6

7 Puun kasvufunkio, vuouiskasvu Puuson ilavuua kuvaa funkio f(), = aika f( ) 5*70*1.64( ) / (Fridh ja Nilsson 1980) 11/29/2010 7

8 Puuson vuouiskasvu ja keskimääräiskasvu / f( ) 5*70*1.64( ) (Fridh ja Nilsson 1980) vuouiskasvu (CAI) = f () keskimääräiskasvu (MAI) = f()/ 11/29/2010 8

9 Maksimaalinen kesävän uoon kieroaikamalli Vr. MSY kalakannoille Puun kasvufunkio f () Tavoiefunkio: maksimoidaan puun keskimääräiskasvua (MAI) max FOC: f ( ) f ( ) d ( ) f ( ) f ( ) 2 d f ( ) f ( ) 0 f ( ) f ( ) 0 D f g f g g f 2 g 11/29/2010 9

10 Maksimaalisen kesävän uoon kieroaikamalli Hakkuusäänö: Kaada puuso silloin, kun puuson vuouiskasvu on yhä suuri kuin sen keskimääräiskasvu. f() f () = vuouiskasvu, CAI f()/ = keskimääräiskasvu MAI Hakkuusäänö: CAI=MAI f() Tämä roaaiomalli perusuu puhaasi biologiseen krieeriin. Malli ei oa huomioon miään aloudellisa ekijää, kuen puun hinaa ja mesäaloueen liiyviä kusannuksia. 11/29/

11 Esimerkki 1. Maksimaalisen kesävän uoon kieroaikamalli Olkoon puun kasvufunkio f 2 3 ( ) Laske maksimaalisen kesävän uoon kieroaika. 11/29/

12 Esimerkki 1. Maksimaalisen kesävän uoon kieroaikamalli CAI, MAI f () f()/ f ( ) /29/

13 Mesäalouden avoie? Miksi pyrkiä suurimpaan mahdolliseen puunuoanoon? Muilla alouden aloilla ei pyriä maksimoimaan fyysisä uoosa vaan aloudellisa uooa Tavoieena sellainen luonnonvaran käyö, joka maksimoi pikän aikavälin aloudellisen uoon hinna ja kusannukse huomioiava Kuuluvainen & Valsa 2009, s.15, 78 11/29/

14 Mesänkorko Maksimoidaan mesäsä pikällä aikavälillä saaavaa vuouisa neouloa/mesänkorkoa Lisäään maksimaalisen kesävän uoon kieroaikamalliin puun kanohina p ja isuuskusannus c, joka oleeaan vakioiksi Kuuluvainen & Valsa 2009, s /29/

15 Mesänkorko Merkiään -ikäisen puuson hakkuuarvoa: Max FR FOC p*f()=v() pf () c v() c dv() v () v() c 2 d v( ) c v () Hakkuusäänö: puuso korjaava silloin kun arvokasvu v () on yhä suuri kuin kieroajan keskimääräinen vuouinen neoulo Kuuluvainen & Valsa 2009, s FR = fores ren, c = isuuskusannus 11/29/

16 Mesänkorko Kriiikki: ei äyä aloudellisen kannaavuuslaskelman vaaimuksia, koska krieeri ei oa lainkaan huomioon pääoman vaihoehoiskusannusa Oleus: nollakorko/ai vaihoehoisesa sijoiuksesa ei lainkaan uooa Ks. Kansallinen mesäohjelma 2015, s. 17 Kuuluvainen & Valsa 2009, s /29/

17 Yhden kieroajan malli (Von Thünen) Kuuluvainen & Valsa 2009, s Mesänomisaja maksimoi ensimmäisesä puusukupolvesa saaavan neoulon nykyarvoa (NPV = ne presen value) Puun hina on vakio p (riippumaon mesikön iäsä) Isuuskusannukse ova vakio c Täydellisillä pääomamarkkinoilla valliseva korkokana r Tavoiefunkio: () r r MaxNPV e pf() ce v() c 1 11/29/

18 Yhden kieroajan malli r MaxNPV e v() c d r r e v () re v() 0 d v ( ) rv ( ) 0 v () r v () 11/29/

19 Yhden kieroajan malli r v () v () Mesä on hakaava, kun sen suheellinen arvokasvu on yhä suuri kuin korko Jos mesän arvo kasvaisi hiaammin kuin pankkiin sijoieu pääoman arvo, olisi kannaavampaa hakaa mesä ja sijoiaa saadu ulo pankkiin korkoa kasvamaan. Jos mesän arvo kasvaisi nopeammin kuin pankkiin sijoieu pääoman arvo, olisi kannaavampaa oaa raha pois pankisa ja sijoiaa ne mesään. 11/29/

20 Yhden kieroajan malli r v () v () Kun mesän arvo kasvaa samalla nopeudella kuin pääoman arvo pankkiin sijoieuna korolla r, mesänomisajalle on samanekevää onko hän sijoianu pääomansa mesään vai onko se pankissa korkoa kasvamassa Kieroaika riippuu siis ainoasaan korkokannasa ja mesikön kasvufunkion muodosa: d r r e v ( ) re v( ) 0 d d r r r e pf ( ) re pf ( ) 0, jaeaan ermillä e p d f ( ) rf ( ) 0 r f ( ) f ( ) 11/29/

21 Esimerkki 2. Yhden kieroajan malli Laske opimaalinen kieroaika: c = 1000 ja r = 5 % pf ( ) r max NPV e pf() c 2 11/29/

22 Yhden kieroajan malli Opimikieroajan rakaisemiseksi ämäkin malli on puueellinen, koska se jäää huomioa nykymesikön kieroajan vaikuuksen kaikkien ulevien mesiköiden kieroaikaan Mesikön arvokasvua laskeaessa on huomioiava myös mesämaahan siouuneen pääoman arvo (ei vain puusoon siouuvan pääoman arvo) Kuuluvainen & Valsa 2009, s /29/

23 Lähee Hanley N., Shogren J. F. ja Whie B. (1997). Environmenal Economics in Theory and Pracice Harman, R. (1976) The harvesing decision when a sanding fores has value. Economic Inquiry 14, Johansson P.-O. ja Löfgren K.-G. (1985). The Economics of Foresry and Naural Resources. Blackwell. Oxford Kahn, J (2005). The Economic Approach o Environmenal and Naural Resources, hird ediion. Thomson Kansallinen mesäohjelma Valioneuvoson periaaepääös Maa ja mesäalousminiseriö Kuuluvainen & Valsa (2009): Mesäekonomian perusee Liikealoudellisen mesäekonomian perusee, MLIIK21, kl 2001 kurssin muisiinpano 11/29/

Samankaltaiset tiedostot

YE4 Luonnonvarataloustieteen jatkokurssi. Luento : Metsätalous

YE4 Luonnonvarataloustieteen jatkokurssi. Luento : Metsätalous YE4 Luonnonvaraalousieeen jakokurssi Lueno 3.12.2010: Mesäalous Jenni Mieinen 12/1/2010 1 Kerausa Maksimaalisen kesävän uoon kieroaikamalli: f () = vuouiskasvu, CAI f ()/ = keskimääräiskasvu MAI Hakkuusäänö:CAI