KAINUUN TURVETUOTANTOSOIDEN TARKKAILU 2014

Transkriptio

1 KAINUUN TURVETUOTANTOSOIDEN TARKKAILU X Humpinsuon pintavalutuskenttä. Noora Huotari KAINUUN ELY-KESKUKSEN ALUEEN TURVETUOTANTOSOIDEN PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU OULUJÄRVEN VALUMA-ALUEELLA V. 214

2

3 Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailu v Sisältö 1 JOHDANTO TARKKAILUJAKSON SÄÄTILA JA HYDROLOGISET OLOT TURVETUOTANTO VUONNA TARKKAILUN TOTEUTUMINEN JA PÄÄSTÖJEN LASKENTA Tarkkailuvelvoitteet Tarkkailukohteet ja tarkkailun toteutuminen Päästöjen laskenta KÄYTTÖTARKKAILUN TULOKSET TUOTANTOVAIHEEN TARKKAILUN TULOKSET Tarkkailusoiden valumat Tuotantokausi Koko vuosi Tarkkailusoiden valumavesien laatu Tuotantokausi Koko vuosi Tehon tarkkailu Tarkkailukohteiden ominaispäästöt Tuotantokausi Koko vuosi PÄÄSTÖJEN LASKENTAAN KÄYTETTÄVÄ AINEISTO TURVETUOTANNON PÄÄSTÖT VUONNA YHTEENVETO VIITTEET Liitteet Liite 1 Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantoalueiden sijainnit Liite 2 Vuonna 214 tarkkailussa olleiden kohteiden sijainnit Liite 3 Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden pinta-alat Oulujoen vesistöalueella v. 214 Liite 4 Päästötarkkailutulokset Liite 5 Kainuun päästölaskennassa käytettyjen ympärivuotisten tarkkailusoiden ominaiskuormitukset vuonna 214 Liite 6 Purkureitit Copyright Pöyry Finland Oy

4 2 Pohjakartta-aineistot Maanmittauslaitos, lupa nro 48/MML/12 Pöyry Finland Oy Ari Nikula, FM Yhteystiedot PL 2, Tutkijantie 2 A 959 OULU puh sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com Copyright Pöyry Finland Oy

5 1 1 JOHDANTO Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden tarkkailu Oulujoen vesistöalueella on aloitettu vuonna Tarkkailun tarkoituksena on tuottaa alueelle soveltuvaa tietoa turvetuotannon päästöistä ja niiden vesistövaikutuksista. Tarkkailun periaate on, että osalla soista mitataan vesimäärät ja tarkkaillaan veden laatua ja muiden soiden päästöt lasketaan tarkkailusoiden ominaispäästölukujen perusteella. Tässä raportissa esitetään turvetuotantosoiden tarkkailun tulokset jaksolta Vuonna 214 tarkkailu toteutettiin vuosille laaditun tarkkailuohjelman (Pöyry Finland Oy 213) mukaisesti siten, että se käsitti vain päästötarkkailua. Kainuussa sijaisevien, mutta Pohjois-Pohjanmaan puolelle laskevien kohteiden tulokset käsitellään Pohjois-Pohjanmaan vesistöaluekohtaisissa raporteissa ja vuosikuormitukset lasketaan Pohjois-Pohjanmaan turvetuotannon vuosikuormitusraportissa (Pöyry Finland Oy 215). 2 TARKKAILUJAKSON SÄÄTILA JA HYDROLOGISET OLOT Talvi oli sääoloiltaan poikkeuksellinen (Kuva 2-1). Marraskuu oli lauha ja sateinen ja joulukuussa Selja-myrskyn matalapaineen yhteydessä levisi lännestä hyvin lauhaa ilmaa. Kajaanissa mitattu joulukuun korkein lämpötila oli 5,9 o C ( ). Tammikuu oli lämpötilaltaan tavanomainen, mutta vähäsateinen. Helmi-maaliskuussa oli jälleen lauhaa. Edellä mainittujen sääolojen seurauksena maaliskuun lopussa oli lunta poikkeuksellisen vähän (Kuva 2-2). Maaliskuun lopun tilanne vastasi melko tarkalleen tavanomaista tilannetta kuukautta myöhemmin. (Ilmatieteen laitos ). Talvi (marras-maaliskuu) oli kokonaisuutena 4,3 o C lämpimämpi kuin keskimäärin eikä tavanomaista kevään tulvahuippua koettu. Sitä vastoin tulvahuippu sijoittui vuodenvaihteeseen (ks. esim. liitteet 4.1 ja 4.7). Kevät (huhti-toukokuu) oli lämpötiloiltaan tavanomainen ja toukokuussa satoi keskimääräistä enemmän. Kesä (kesä-elokuu) oli kokonaisuutena keskimääräistä lämpimämpi ja vähäsateisempi ja syksy (syys-lokakuu) molemmissa suhteissa tavanomainen. Koko jakson keskilämpötila oli 2,2 o C keskimääräistä korkeampi ja sadesumma 7 % suurempi. Kuva 2-1 Tarkkailujakson kuukausittaiset keskilämpötilat ja sademäärät Kajaanissa (Ilmatieteen laitos ). Copyright Pöyry Finland Oy

6 2 Kuva 2-2 Lumitilanne (vasemmalla) ja (oikealla) (Ilmatieteen laitos ). 3 TURVETUOTANTO VUONNA 214 Kainuussa Oulujärven valuma-alueella oli vuonna 213 kaikkiaan 36 lupavelvollista turvetuotantoaluetta, joista tuotantoa oli 31 kohteella. Kuormittava kokonaispinta-ala (ei sisällä valmistelematonta ja jälkikäytössä olevaa pinta-alaa) oli ha, josta tuotannossa oli 1 48 ha (78 %). Valmistelematonta pinta-alaa oli 21 ha ja kunnostusvaiheessa olevaa 3 ha. Tuotantokuntoinen, mutta ei tuotannossa oleva ala oli 31 ha, tuotannosta poistunut 384 ha ja jälkikäytössä oleva 353 ha. Jälkikäyttöalueiden pinta-alat eivät sisällä alueita, jotka on luovutettu takaisin maanomistajille. Kuvassa Kuva 3-1 on esitetty turvetuotantopinta-alan kehittyminen 2-luvulla. Tuotannossa oleva pinta-ala on ollut korkeimmillaan ha (vuonna 27) ja siihen verrattuna vuoden 214 tuotantopinta-ala oli 15 % pienempi. Tuotannosta poistunut pintaala (poistunut tuotannosta ja jälkikäyttö) oli sitä vastoin yli kolminkertainen vuoteen 27 nähden. Turvetuotantosoiden sijainnit on esitetty liitteessä 1. Kaikki tarkkailualueen suot ja niiden pinta-alat on luetteloitu liitteessä 3 ja niiden purkureitit käyvät ilmi liitteestä 4. Kuva 3-1 Turvetuotantopinta-alan kehittyminen Kainuussa Oulujärven valuma-alueella vuosina Copyright Pöyry Finland Oy

7 3 Vuonna % Kainuun turvetuotannon kokonaisalasta oli varustettu pintavalutuksella kesällä ja 37 % talvella (Kuva 3-2). Laskeutusaltaallista pinta-alaa oli kesällä 55 % ja talvella 62 %. Osalle laskeutusaltaallisesta pinta-alasta on asennettu virtaamansäätöpadot. Vuodesta 28 kesäaikaisen pintavalutuksen osuus kokonaispinta-alasta on kasvanut 8 prosenttiyksikköä ja talviaikaisen 18 prosenttiyksikköä. Pintavalutuskentistä puolet (8 kpl) on ojittamattomia. Vapo Oy:n osuus kuormittavasta kokonaispinta-alasta vuonna 214 oli 79 % ja Turveruukki Oy:n 9,7 % (Kuva 3-3). Lisäksi alueella toimi viisi pienempää tuottajaa. Humpinsuo ja Suurisuo (Vuolijoki) olivat kuormittavalta pinta-alaltaan suurimmat turvetuotantoalueet vuonna 214 (Kuva 3-4). Tuotantopinta-alaltaan suurin oli Humpinsuo. Kuva 3-2 Kainuun turvetuotantosoiden vesienkäsittelymenetelmien osuudet pinta-aloista kesällä ja talvella vuosina Pinta-ala sisältää myös kunnostusvaiheessa olevan sekä tuotannosta poistuneen alan, muttei valmistelematonta tai jälkikäytössä olevaa alaa. Copyright Pöyry Finland Oy

8 4 Kuva 3-3 Kainuun tuottajien osuudet turvetuotannon kuormittavasta pinta-alasta vuonna 214. Kuva 3-4 Kuormittavalta alaltaan ja tuotantopinta-alaltaan suurimmat turvetuotantoalueet Kainuussa Oulujärven valuma-alueella vuonna TARKKAILUN TOTEUTUMINEN JA PÄÄSTÖJEN LASKENTA 4.1 Tarkkailuvelvoitteet Taulukossa Taulukko 4-1 on esitetty Kainuun turvetuotantosoiden voimassa olevat ympäristölupapäätökset niiden soiden osalta jotka kuuluvat Kainuun alueen tarkkailuohjelmaan. Osa Kainuun turvetuotantosoista kuuluu Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Savon Copyright Pöyry Finland Oy

9 5 tarkkailuohjelmien piiriin. Kaikkia alueen turvetuotantosoita ei ole velvoitettu hakeman ympäristölupaa, mutta ne kuuluvat ympäristöhallinnon ilmoitusmenettelyn piiriin. Ilmoitusmenettelyn piiriin kuuluvilla tuotantoalueilla ei välttämättä ole käytännön tarkkailuvelvoitetta, mutta niille on kuitenkin arvioitava päästöt tarkkailukohteiden ominaiskuormituslukujen perusteella. Kalataloustarkkailuvelvoite on kaikilla niillä tuotantoalueilla, joilla on ympäristölupaviraston (entinen vesioikeus) antama lupapäätös (Taulukko 4-1). Taulukko 4-1 Kainuun turvetuotantoalueiden lupapäätökset. Haltija Suo Pinta-ala Lisä-alue Lupapäätös Pvm Lupa ha 1) ha 2) nro voim assa Keisarintienturve Oy Vaivaissuo 51,5 PSAVI 147/214/ /224 Mainuan Turve Ay Hoikansuo 63,3 PSY 15/6/ ) Niilo Korhonen Hilkku-Partalansuo ja Soidinsuo vireillä PSAVI:ssa Niilo Korhonen Raatosuo 24,5 PSVAVI 19/1/ Niilo Korhonen Raato-Palosuo vireillä PSAVI:ssa Sakari Lauronen Piesansuo 23 PSAVI/111/4.8/ Turveruukki Oy Lintusuo 67,7 15,3 PSY 12/9/ Turveruukki Oy Väyryssuo 71,6 6,9 PSY 11/6/ ) Vapo Oy Heinineva 64,7 PSY 11/4/ ) Vapo Oy Heposuo 82 PSY 27/5/ Vapo Oy Humpinsuo 135,5 2,6 PSY 14/6/ ) Vapo Oy Jäkäläsuo 78,6 PSY 113/8/ Vapo Oy Katvansuo PSAVI 134/214/ Toiminnan lopettaminen ja jälkihoitotoimien vahvistaminen Vapo Oy Kettusuo 31,2 PSAVI 128/214/ Vapo Oy Kivisuo-Suurisuo PSAVI 135/214/ Toiminnan lopettaminen ja jälkihoitotoimien vahvistaminen Vapo Oy Kurkisuo 76 vireillä PSAVI:ssa Vapo Oy Laakasuo 253,9 PSY 71/4/ ) Vapo Oy Lampsisuo 65,4 PSY 1/9/ Vapo Oy Lehtosuo 63,7 PSAVI 129/214/ Vapo Oy Likasuo 54,6 PSAVI 112/214/ Vapo Oy Lokkisuo 62 PSAVI 124/214/ Vapo Oy Luesuo 183,7 PSY 63/3/ ) Vapo Oy Marjo-Säynäjäsuo 38 PSAVI 161/214/ Vapo Oy Naurissuo-Veneheitto 73,4 PSAVI/25/215/ Ei lainvoimainen Vapo Oy Suurisuo, Vuolijoki 158,5 32,5 PSY 45/5/ ) Vapo Oy Varpusuo 59,6 PSY 57/5/ Vuolijoen Turve Oy Kivineva 76 4 PSY 58/4/ ) Vuolijoen Turve Oy Vaivaissuo 5 PSAVI 146/214/ ) lupapäätöksen mukainen pinta-ala 2) lupapäätöksessä myönnetty lisäalue 3) luvan tarkistamishakemus jätetty PSAVIin 4) jälkihoitohakemus laitetaan vireille Tarkkailukohteet ja tarkkailun toteutuminen Vuonna 214 päästötarkkailukohteita oli 11. Tuotantovaiheen tarkkailussa olivat Vapo Oy:n Humpinsuo, Suurisuo (Vuolijoki), Lampsisuo, Jäkäläsuo, Kettusuo, Lehtosuo, Likasuo, Lokkisuo ja Marjo-Säynäjäsuo. Jälkihoitovaiheen tarkkailussa olivat Vapo Oy:n Kivisuo-Suurisuo ja Katvansuo. Humpinsuolla, Suurisuolla (Vuolijoki), Lampsisuolla ja Jäkäläsuolla tarkkailu oli ympärivuotista. Muilla kohteilla tarkkailua tehtiin kesällä. Humpinsuolla, Suurisuolla (Vuolijoki) ja Lampsisuolla mitattiin virtaamaa jatkuvatoimisilla mittalaitteilla. Tarkkailusuot on esitelty taulukossa (Taulukko 4-2). Vapo Oy:n Isosuon (Vaala) tulokset on raportoitu Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailu vuonna 214 -raportissa (Pöyry Finland Oy 215), samoin kuin Copyright Pöyry Finland Oy

10 Taulukko 4-2 Tarkkailusuot ja tarkkailun toteutuminen vuonna Tarkkailu- Tehon Mp:n valu- Näytteenotto- Näytteitä Virtaamamittaus- Suo piste tarkkailu Kunta Purkuvesistö ma-alue (ha) ajanjakso kpl* ajanjakso Humpinsuo pvka Kajaani Eteläjoki Jäkäläsuo pvk1 x Sotkamo Palojoki Katvansuo la3 Kajaani Leväjoki Kettusuo la1-2 Hyrynsalmi Löytöjoki Kivisuo pvk1 Kajaani Leväjoki Lampsisuo pvk1 x Kajaani Vuolijoki Lehtosuo pvk1 Hyrynsalmi Kinnusenjoki Likasuo la1-2 Paltamo Liminpuro Lokkisuo la1 Ristijärvi Tervajoki Marjo-Säynäjänsuo la Kajaani Kontiojoki Suurisuo, Vuolijoki pvk1 Kajaani Vuottojoki Yhteensä * Ei sisällä yläpuolisia näytteitä muiden Vaalassa sijaitsevien, mutta Pohjois-Pohjanmaan puolelle laskevien kohteiden tulokset. Tuotantokauden aikaisessa tarkkailussa (touko-syyskuu) näytteitä otettiin kahden viikon välein. Ympärivuotisilla tarkkailukohteilla Humpinsuolla ja Suurisuolla (Vuolijoki) näytteitä otettiin kesäkauden lisäksi talvella kerran kuukaudessa, kevättulvan aikana viikoittain ja syksyllä kahden viikon välein. Lampsisuon tarkkailu poikkesi edellisistä siten, että näytteitä otettiin kahden viikon välein myös marras-joulukuussa ja Jäkäläsuon tarkkailu siten että keväällä ei otettu näytteitä liikkumiskiellon vuoksi. Kaikki näytteet olivat kertanäytteitä, jotka toimitettiin laboratorioon analysoitavaksi pimeässä ja viileässä, ja näytteiden analysointi aloitettiin näytteenottoa seuraavana päivänä. Näytteistä määritettiin aina tarkkailuohjelman mukaiset analyysit: - COD Mn - kiintoaine - Kokonaisfosfori - kokonaistyppi - ph Lisäksi laajan analyysivalikon kerroilla (yleisesti kerran kuussa joko touko-syyskuussa tai kesä-elokuussa) näytteistä määritettiin: - PO 4 -P - NH 4 -N - NO 2+3 -N - Fe Lampsisuolta laaja analyysivalikko määritettiin kuitenkin talvella ja syksyllä jokaisella kerralla ja päästötarkkailunäytteenoton yhteydessä otettiin pintavalutuskentän tehon tarkkailunäytteet pintavalutuskentälle tulevasta vedestä kerran kuukaudessa koko vuoden. Jäkäläsuolta tehon tarkkailunäytteet otettiin kesä-, heinä- ja elokuussa. Jälkihoitotarkkailussa olleilla kohteilla näytteet otettiin kerran kuukaudessa toukosyyskuussa ja näytteistä määritettiin perusanalyysivalikko. Käyttötarkkailusta ja mittapatojen kunnosta ja huollosta vastasivat tuottajat. Näytteenoton ja näytteiden analysoinnin suoritti Nab Labs Oy. Virtaamamittauslaitteet asensi paikalleen Nab Labs Oy ja osalla kohteista oli käytössä EHP-Tekniikka Oy:n virtaamamittauslaitteet. Konsulttina tarkkailussa toimi Pöyry Finland Oy. Copyright Pöyry Finland Oy

11 4.3 Päästöjen laskenta Tuotannossa olevien tarkkailukohteiden päästöt laskettiin vuosipäästöinä (kg/a). Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan tarkkailusuot ovat maantieteellisesti lähellä toisiaan ja vuosipäästöjen laskennassa käytettiin sekä Kainuun että Pohjois-Pohjanmaan (sisältäen yhden kohteen Lapista) turvetuotantoalueiden tarkkailuista saatua aineistoa. Tarkkailusoiden ominaispäästöt laskettiin näytteenottohetken vedenlaatutietojen ja näytteenottoa edeltävän jakson keskivirtaaman perusteella. Virtaamajakso päättyi normaalisti näytteenottoa edeltäneeseen vuorokauteen. Erimittaiset laskentajaksot otettiin huomioon keskimääräisiä päästöjä laskettaessa painottamalla kunkin jakson päästöä jakson pituudella. Ominaispäästöluvut saatiin jakamalla päästö mittapadon valuma-alueen kokonaispinta-alalla. Päästöt laskettiin sekä brutto- että nettopäästöinä. Vuonna 214 taustahuuhtouman arvioinnissa käytettiin edellisvuoden tapaan Ympäristöministeriön laatimassa Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeessa (213) määriteltyjä taustapitoisuuksia: kiintoaine 1 mg/l, kokonaisfosfori 2 µg/l ja kokonaistyppi 5 µg/l. Kiintoaineen osalta aiempina vuosina (ennen vuotta 213) on ollut käytössä taustapitoisuus 2 mg/l ja kokonaisfosforin ja -typen osalta samat pitoisuudet kuin uudessa ohjeessa (Turvetuotannon tarkkailutyöryhmä 26). Taustahuuhtouma laskettiin em. pitoisuuksien ja tarkkailukohteilla mitatun valuman perusteella. Brutto-ominaispäästöistä vähennettiin taustahuuhtouma, jolloin saatiin netto-ominaispäästöt. Kaikilla tarkkailusoilla ei mitattu virtaamaa. Jos virtaamatietoa ei ollut käytettävissä, se arvioitiin. Tällöin päästöt laskettiin kesän (tai muun vuodenajan) arvioidun keskivaluman ja kyseessä olevan tarkkailusuon kyseisen vuodenajan keskimääräisen vedenlaadun perusteella. 7 5 KÄYTTÖTARKKAILUN TULOKSET Humpinsuolla tuotettiin jyrsinturvetta. Tuotantomenetelmänä oli mekaaninen kokoojavaunu ja imuvaunu. Pintavalutuskentälle pumpattiin vettä ympärivuotisesti. Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin elo-, syys- ja lokakuussa. Sadanta jaksolla oli 436 mm. Jäkäläsuolla tuotettiin jyrsin- ja ympäristöturvetta. Tuotantomenetelmänä oli hakumenetelmä, mekaaninen kokoojavaunu ja imuvaunu. Tuotantoa oli aikavälillä ja tuotantopäiviä oli 4. Pintavalutuskentälle pumpattiin vettä ympärivuotisesti. Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin syys-lokakuussa. Sadanta jaksolla oli 284 mm. Katvansuo oli jälkikäytössä (nurmiviljely), eikä siellä toteutettu jälkihoitovaiheen töitä. Kettusuolla tuotettiin jyrsin- ja ympäristöturvetta imuvaunulla. Tuotantoa oli aikavälillä ja tuotantopäiviä oli 46. Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin elo- ja syyskuussa. Sadanta jaksolla oli 336 mm. Lampsisuolla tuotettiin jyrsinturvetta hakumenetelmällä ja palaturvetta. Pintavalutuskentälle pumpattiin vettä ympärivuotisesti. Tuotantoa oli aikavälillä Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin syyskuussa. Lehtosuolla tuotettiin jyrsinturvetta mekaanisella kokoojavaunulla. Pintavalutuskentälle pumpattiin vettä Tuotantoa oli aikavälillä ja tuotantopäiviä oli 13. Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin syyskuussa. Sadanta jaksolla oli 493 mm. Copyright Pöyry Finland Oy

12 8 Likasuolla tuotettiin jyrsinturvetta mekaanisella kokoojavaunulla. Laskeutusaltaisiin pumpattiin vettä Tuotantoa oli aikavälillä ja tuotantopäiviä oli 58. Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin touko- ja syyskuussa. Sadanta toukoelokuussa oli 277 mm. Lokkisuolla tuotettiin jyrsinturvetta imuvaunulla ja mekaanisella kokoojavaunulla. Tuotantoa oli aikavälillä ja tuotantopäiviä oli 39. Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin syyskuussa. Sadanta jaksolla oli 493 mm. Marjo-Säynäjäsuolla ei tuotettu vuonna 214. Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin syyskuussa. Kivisuo-Suurisuolla ei tuotettu vuonna 214. Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin elosyyskuussa. Suurisuolla (Vuolijoki) tuotettiin jyrsinturvetta. Tuotantomenetelminä olivat hakumenetelmä ja mekaaninen kokoojavaunu. Pintavalutuskentälle pumpattiin vettä ympärivuotisesti. Tuotantoa oli aikavälillä Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin touko, kesä- ja syyskuussa. Sadanta jaksolla oli 268 mm. 6 TUOTANTOVAIHEEN TARKKAILUN TULOKSET 6.1 Tarkkailusoiden valumat Virtaamaa mitattiin ympärivuotisesti jatkuvatoimisilla virtaamamittalaitteilla Humpinsuolla, Lampsisuolla ja Suurisuolla (Vuolijoki). Vedenkorkeustieto tallentui mittalaitteen muistiin 15 minuutin välein. Vedenkorkeus muutettiin virtaamaksi kolmiomittapadon laskentakaavalla. Yksittäisistä havainnoista laskettiin vuorokauden keskivirtaamat ja edelleen laskentajakson virtaamat. Virtaamat muutettiin valumaksi jakamalla virtaama mittapadon valuma-alueen pinta-alalla. Mikäli virtaamamittauksessa esiintyi ongelmia ja epävarmuuksia, epävarmojen jaksojen puuttuvat virtaamat ja valumat arvioitiin SYKE:n hydrologisen mallin avulla ja/tai läheisen kohteen avulla Tuotantokausi Taulukossa Taulukko 6-1 on esitetty tarkkailusoiden kesäaikaiset valumat. Vain Humpinsuolla, Lampsisuolla ja Suurisuolla (Vuolijoki) mitattiin virtaamaa ja muilla kohteilla ne arvioitiin. Tarkkailusoiden keskivalumat vaihtelivat kesäaikana välillä 1 13 l/s km 2 keskiarvon oltua 11 l/s km 2. Se oli hieman pienempi kuin Kainuun tarkkailusoiden keskiarvo vuosina ja hieman suurempi kuin Pohjois-Pohjanmaan pintavalutukentällisillä kohteilla kesällä 214. Copyright Pöyry Finland Oy

13 9 Taulukko 6-1 Tarkkailusoiden kesäaikaiset valumat 214. Lisäksi vertailuna on esitetty Kainuun tarkkailusoiden kesän keskiarvot vuosina Pintavalutuskentälliset Vesien Jakso Mq Nq Hq käsittely d l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 Humpinsuo pvka ,4,9 82 Jäkäläsuo* pvk ,8, 24 Kivisuo* pvk ,5 4,2 35 Lehtosuo* pvk , 29 Lampsisuo pvk ,8 19 Suurisuo (Vuolijoki) pvk ,5 16 Laskeutusaltaalliset Katvansuo* la ,5 4,2 35 Kettusuo* la ,,7 49 Likasuo* la ,5 3, 25 Lokkisuo* la ,8 33 Marjo-Säynäjänsuo* la ,1 1,7 29 Keskiarvot n kaikki ,4 99 pvk ,4 99 P-Pohjanmaa 214 pvk 61 8,8 1,1 69 P-Pohjanmaa 214 la 7 8,8 1,1 6 kaikki suot ka * Virtaama arvioitu, ei mukana keskiarvossa n Koko vuosi Humpinsuolla, Lampsisuolla ja Suurisuolla (Vuolijoki) mitattiin virtaamaa pintavalutuskenttien alapuolisilla mittapadoilla ympärivuotisesti (Taulukko 6-2). Jäkäläsuon virtaamat arvioitiin vesistömallijärjestelmästä. Talven keskimääräiset valumat olivat vuodenvaihteen tienoon lauhan sään johdosta poikkeuksellisen suuria ollen suurimmillaan Suurisuolla (Vuolijoki): 35 l/s km 2. Humpinsuolla ja Lampsisuolla talven valumakeskiarvot olivat suurempia kuin kevään. Kevään suurimmat valumat mitattiin talven tapaan Suurisuolla (ka. 48 l/s km 2 ). Lampsisuolla kevään keskivaluma oli vain 15 l/s km 2. Myös kesällä ja syksyllä suurimmat valumat mitattiin Suurisuolla: 13 ja 23 l/s km 2, mutta erot olivat varsin pieniä Humpinsuohon ja Lampsisuohon nähden. Humpinsuon virtaamamittauksessa ilmeni ongelmia loppukesällä kun virtaamamittarin antama data oli epäluotettavaa. Ko. jaksolla käytettiin Suurisuon virtaamadataa. Lampsisuon marraskuun alun virtaamat arvioitiin niin ikään Suurisuon datan pohjalta. Suurisuolla mittapadolla oli padotustilanne maaliskuussa ja sen vuoksi virtaamia arvioitiin Humpinsuon datasta. Copyright Pöyry Finland Oy

14 1 Taulukko 6-2 Valumat ympärivuotisilla tarkkailukohteilla eri vuodenaikoina tarkkailujaksolla Humpinsuo, pvka Jakso d Vesien Mq Nq Hq Huom. käsittely l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 Talvi pvka 24, 171 Kevät pvka 2 1,9 62 Kesä pvka 9,4, käytetty Suurisuon valumaa Syksy pvka 23,6 16 Vuosi Jäkäläsuo, pvk1 Talvi pvk1 18 1,7 116 Koko jakson valumat arvioitu Kevät pvk1 32 5,4 73 Koko jakson valumat arvioitu Kesä pvk1 3,8, 24 Koko jakson valumat arvioitu Syksy pvk1 14,7 55 Koko jakson valumat arvioitu Vuosi Lampsisuo, pvk1 Talvi pvk1 22, käyt. Suurisuon val. Ohivuoto Kevät pvk1 15 4, 44 Kesä pvk1 1 1,8 19 Syksy pvk1 19 1,8 95 Vuosi Suurisuo (Vuolijoki), pvk1 Talvi pvk1 35, käytetty Humpinsuon valumaa Kevät pvk Kesä pvk1 13 1,5 16 Syksy pvk1 23,8 12 Vuosi Tarkkailusoiden valumavesien laatu Tuotantokausi Tarkkailutulokset havaintokerroittain kultakin tarkkailusuolta on esitetty liitteessä 4. Taulukossa Taulukko 6-3 on esitetty tarkkailusoiden veden laadun keskiarvot tuotantokaudella ja vertailun vuoksi myös Kainuun tuotantoaikaisten tarkkailusoiden keskimääräinen veden laatu vuosina Humpinsuolla, Kivisuolla (jälkihoitotarkkailu), Jäkäläsuolla, Lampsisuolla, Lehtosuolla ja Suurisuolla (Vuolijoki) näytteet otettiin pintavalutuskentältä lähtevästä vedestä. Katvansuolla (jälkihoitotarkkailu), Kettusuolla, Likasuolla, Lokkisuolla ja Marjo- Säynäjäsuolla tarkkailtiin laskeutusaltaalta lähtevän veden laatua. Pintavalutuskentällisistä kohteista Lehtosuolta ja Kivisuolta (jälkihoitovaiheessa) lähtevä vesi oli kokonaisuutena laadultaan parasta. Myös Humpinsuon, Suurisuon (Vuolijoki) ja Jäkäläsuon pitoisuudet olivat verrattain pieniä. Edellä mainittujen kohteiden keskimääräiset kokonaisfosforipitoisuudet µg/l olivat alle tai lähellä nettopäästölaskennassa käytettävää kirjallisuudesta saatua taustahuuhtouma-arvoa 2 µg/l. Myös keskimääräiset kokonaistyppipitoisuudet olivat alhaiset ( µg/l) ja Kivisuolla se oli alle taustahuuhtouma-arvon 5 µg/l. Pienin keskimääräinen kiintoainepitoisuus 1,4 mg/l mitattiin Lehtosuolla ja se oli lähellä taustahuuhtouma-arvoa 1 mg/l. COD Mn -arvot (kuvaa veden orgaanisten aineiden, pääosin humuksen kuluttaman hapen määrää) olivat Copyright Pöyry Finland Oy

15 11 em. kohteilla pintavalutuskenttäkohteiksi myös tavanomaista pienempiä: mg/l. Lampsisuon valumavesien pitoisuudet olivat lähes kaikilta osin selvästi suurempia. Verrattaessa pvk-kohteiden keskimääräistä veden laatua Pohjois-Pohjanmaan pvkkohteisiin, huomataan että Kainuussa pitoisuudet olivat kauttaaltaan pienempiä ja ero oli suurimmillaan fosforissa. Laskeutusallaskohteiden keskimääräiset ravinne- ja rautapitoisuudet olivat pienempiä kuin keskimäärin Pohjois-Pohjanmaalla, mutta kiintoainepitoisuus oli suurempi johtuen Likasuon ja Lokkisuon korkeista pitoisuuksista. COD Mn -arvoissa ei ollut suuria eroja tuotantoalueiden välillä ja keskimäärin ne olivat samalla tasolla kuin Pohjois- Pohjanmaalla. Huomionarvoinen on laskeutusaltaallisten kohteiden keskimääräinen kokonaistyppipitoisuus 755 µg/l, joka oli pienempi kuin pvk-kohteilla Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Kokonaisforipitoisuudet olivat pienimmillään Kettusuolla, jossa kokonaisfosforipitoisuus oli alle taustahuuhtouma-arvon. Pienin kokonaistyppipitoisuus oli Marjo-Säynäjäsuolla, jossa se oli taustahuuhtouma-arvon tasolla ja pienempi kuin yhdelläkään tuotantovaiheen pvk-kohteella. Likasuolla mitattiin pienimmät epäorgaanisen typen pitoisuudet. Rautapitoisuus oli pienin Kettusuolla ja suurin Lokkisuolla, jossa mitattiin myös suurimmat kiintoainepitoisuudet jotka olivat ajoittain erittäin suuria (ks. liite 4.12). Pienimmät kiintoainepitoisuudet olivat Marjo-Säynäjäsuolla ja Kettusuolla, jossa ne olivat pienempiä kuin Pohjois-Pohjanmaan la- ja pvk-kohteilla keskimäärin. Taulukko 6-3 Tarkkailusoiden keskimääräinen veden laatu tuotantokaudella vuonna 214. Pintavalutuskentälliset Vesien n ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiintokäsittely NO 2 -N aine kpl mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Humpinsuo pvka 9 6, , ,2 Kivisuo* pvk1 5 6, ,1 Jäkäläsuo pvk1 8 6, , , ,7 Lampsisuo pvk1 9 6, , Lehtosuo pvk1 9 6, , 597 7, 5, ,4 Suurisuo (Vuolijoki) pvk1 9 6, , , 6, ,7 Laskeutusaltaalliset Katvansuo* la3 5 6, Kettusuo la , , ,2 Likasuo la , , Lokkisuo la1 1 6, Marjo-Säynäjänsuo la 1 6, ,2 Keskiarvot Kaikki 9 6, , Pvk 5 6, , ,2 La 4 6, P-Pohjanmaa 214 (n=66) pvk 619 6, ,2 P-Pohjanmaa 214 (n=1) la 13 6, Kaikki suot ka , , , , , , , , * Jälkihoitotarkkailu, ei mukana keskiarvoissa Copyright Pöyry Finland Oy

16 12 Kuvassa Kuva 6-1 on esitetty Kainuun tarkkailusoiden tuotantokauden veden laatu ja keskivalumat tuotantokausilla Pitoisuuksissa ei ole havaittavissa kehityssuuntia. Tarkastelussa on huomioitava tarkkailusoiden suhteellisen pieni määrä vuosittain ja se että ne ovat vaihdelleet vuosittain. Valuman suuruudella ja veden laadun välillä ei näytä olevan selvää yhteyttä. Kuva 6-1 Kainuun tarkkailusoiden keskimääräinen veden laatu tuotantokaudella vuosina Kuvassa on esitetty myös tuotantokauden keskivalumat. Tarkkailukohdemäärät ovat vaihdelleet vuosittain välillä 3 9 kpl Koko vuosi Ympärivuotisten tarkkailusoiden Humpinsuon, Jäkäläsuon, Lampsisuon ja Vuolijoen Suurisuon koko vuoden veden laadut on esitetty taulukossa (Taulukko 6-4). Koko vuoden keskiarvot olivat kaikkien vedenlaatuparametrien kohdalla pienimmät Humpinsuolla ja Suurisuolla (Vuolijoki) ja kiintoainetta lukuun ottamatta suurimmat Lampsisuolla. Jäkäläsuolta voitiin hakea näytteet myös keväällä, koska liikkumisrajoitus ei ollut voimassa. Humpinsuon ja Suurisuon valumavesistä mitatut koko vuoden keskimääräiset fosforipitoisuudet olivat pieniä olleen samalla tasolla kuin nettokuormituslaskennassa käytössä oleva taustapitoisuus (2 µg/l). Keskimääräiset typpi- ja kiintoainepitoisuudet olivat hieman taustapitoisuuksia (5 µg/l ja 1 mg/l) korkeampia. Humpinsuon ja Suurisuon veden laatu oli kaikkina vuodenaikoina parempi kuin Jäkäläsuolla ja Lampsisuolla. Jäkäläsuolla ravinnepitoisuudet olivat pienimmillään kesällä ja COD Mn -arvo sekä kiintoainepitoisuus syksyllä. Lampsisuolla ja Suurisuolla pitoisuudet olivat pääasiassa pie- Copyright Pöyry Finland Oy

17 13 nimmillään syksyllä ja suurimmillaan kesällä. Humpinsuolla pitoisuuksissa ei ollut havaittavissa selkeitä kokonaiseroja vuodenaikojen välillä. Taulukko 6-4 Veden laatu ympärivuotisilla tarkkailukohteilla eri vuodenaikoina tarkkailujaksolla Vesien Jakso n ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiintokäsittely NO 2 -N aine kpl mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Humpinsuo, pvka Talvi pvka , ,9 Kevät pvka , ,9 Kesä pvka , , ,2 Syksy pvka , ,2 Vuosi 2 6, ,1 Jäkäläsuo, pvk1 Talvi pvk , ,6 Kevät pvk , ,4 Kesä pvk , , , ,7 Syksy pvk , ,6 Vuosi 17 6, , Lampsisuo, pvk1 Talvi pvk , ,4 Kevät pvk , , ,9 Kesä pvk , , Syksy pvk , , ,7 Vuosi 23 6, ,7 Suurisuo (Vuolijoki), pvk1 Talvi pvk , ,4 Kevät pvk , , Kesä pvk , , , 6, ,7 Syksy pvk , ,8 Vuosi 21 6, , Tehon tarkkailu Jäkäläsuolla tarkkailtiin pintavalutuskentän tehoa kesällä ja Lampsisuolla ympärivuotisesti (Taulukko 6-5). Jäkäläsuon pvk1 pidätti ravinteita ja kiintoainetta tehokkaasti. Erityisen hyvin kenttä poisti epäorgaanisia ravinteita. Myös rautapitoisuus lähes puolittui. COD Mn -arvo ei juuri muuttunut kentällä. Lampsisuon pvk1 toimi vaihtelevasti. Fosfaattifosforia se pidätti kaikkina vuodenaikoina tehon oltua parhaimmillaan syksyllä 62 %. Kokonaisfosforia kenttä pidätti keväällä ja syksyllä (yksi näyte/vuodenaika), mutta talvella ja kesällä sitä hieman huuhtoutui kentältä. Kokonaistyppeä kenttä pidätti kaikkina vuodenaikoina koko vuoden tehon oltua 24 %. Ammoniumtyppeä kenttä pidätti kaikkina vuodenaikoina, mutta nitriittinitraattityppeä vain kesällä. Tähän vaikuttaa osaltaan nitrifikaatioprosessi, jossa bakteerit muuttavat ammonium-muodossa olevaa typpeä nitriitti- ja nitraatti-muotoiseksi. Rautaa ja kiintoainetta kentälle pidättyi kaikkina vuodenaikoina tehon oltua parhaimmillaan keväällä. COD Mn -arvo sen sijaan nousi kentällä pintavalutuskentille tyypilliseen tapaan. Copyright Pöyry Finland Oy

18 14 Reduktioprosentteja tarkasteltaessa on otettava huomioon veden laatu ja kunkin kohteen tilanne kokonaisuutena. Jos veden laatu on hyvä jo ennen vesienkäsittelyä, voi teho jäädä pieneksi tai jopa negatiiviseksi. Toisaalta teho voi olla hyvä samalla kun lähtevän veden pitoisuus on korkea. Taulukko 6-5 Tarkkailukohteiden tehon tarkkailutulokset tarkkailukaudella 214. Harmaalla korostetut = reduktio positiivinen. Jäkäläsuo (pvk1) Kesä n COD Mn Kok.P PO4-P Kok.N NO2+3-N NH4-N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pintavalutuskentän yläpuoli pintavalutuskentän alapuoli , , ,1 Reduktio % Lampsisuo (pvk1) Talvi pintavalutuskentän yläpuoli pintavalutuskentän alapuoli , Reduktio % Kevät pintavalutuskentän yläpuoli pintavalutuskentän alapuoli , ,8 Reduktio % Kesä pintavalutuskentän yläpuoli , pintavalutuskentän alapuoli , ,7 Reduktio % Syksy pintavalutuskentän yläpuoli , pintavalutuskentän alapuoli , ,7 Reduktio % Koko vuosi Reduktio % Tarkkailukohteiden ominaispäästöt Tuotantokausi Tuotantokauden ominaispäästöt edustavat ajanjaksoa noin toukokuun puolivälistä syyskuun puoliväliin saakka. Tarkkailukohteiden ominaispäästöt on esitetty taulukossa (Taulukko 6-6). Tarkkailukohteista vain Humpinsuolla, Lampsisuolla ja Suurisuolla (Vuolijoki) ominaispäästöt laskettiin suon omien virtaamatietojen avulla. Muilla kohteilla valumat arvioitiin SYKE:n vesistömallin avulla. Pintavalutuskentällisistä kohteista pienimmät COD Mn - ja ravinneominaispäästöt olivat Jäkäläsuolla, mikä johtui ennen muuta muita kohteita pienemmästä valumasta (joka siis arvioitiin). Rauta- ja kiintoaineominaispäästöt olivat pienimmät Lehtosuolla johtuen pienistä pitoisuuksista. Suurimmat ominaispäästöt olivat kaikilta osin Lampsisuolla joh- Copyright Pöyry Finland Oy

19 15 tuen heikommasta veden laadusta. Humpinsuon ja Suurisuon keskimääräiset ominaispäästöt olivat pääasiassa selvästi pienempiä kuin Pohjois-Pohjanmaan pvk-kohteilla, mutta Lampsisuolla pääasiassa suurempia. Näin ollen näiden kolmen kohteen keskimääräiset ominaispäästöt olivat koko lailla Pohjois-Pohjanmaan keskimääräisellä tasolla, mutta kiintoaineen kohdalla ne olivat pienempiä. Laskeutusaltaallisten kohteiden ominaispäästöt laskettiin kaikille kohteille arvioiduilla virtaamatiedoilla. Päästöt olivat suurelta osin suurimmillaan Lokkisuolla johtuen osin suuremmista pitoisuuksista ja osin muita kohteita suuremmasta valumasta. Kettusuolla olivat pienimmät fosfori- rauta- ja kiintoaineominaispäästöt. Jälkihoitovaiheessa olevalla Katvansuolla olivat pienimmät COD Mn - ja kokonaistyppipäästöt. Laskeutusaltaallisille kohteille ei laskettu keskimääräisiä ominaispäästöjä, koska keskiarvolaskentoihin otetaan mukaan vain kohteet joilla on mitattu virtaamaa ja niitä ei siis ollut. Taulukko 6-6 Tarkkailukohteiden ominaispäästöt tuotantokaudella 214. Bruttopäästöt Nettopäästöt Pintavalutuskentälliset Suo Vesien Mq COD Mn Kok.P PO4-P Kok.N NO3-N NH4-N Fe Kiinto- Kok.P Kok.N Kiintokäsittely NO2-N aine aine l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d Humpinsuo pvka 9,4 197,13,2 5,6,53,1 7,1 27, 1,5 19 Kivisuo* pvk1 7,5 13,12 2,8 22,, 16 Jäkäläsuo* pvk1 3,8 78,8,2 2,5,2, ,,8 2 Lampsisuo pvk1 1 46,51, ,9 5, , Lehtosuo* pvk1 1 21,13,2 5,5,7,6 5, 12, 1, 2,7 Suurisuo (Vuolijoki) pvk ,17,5 6,8,12, , 1,4 1 Laskeutusaltaalliset Katvansuo** la3 7,5 19,6 3,6 98,5,3 92 Kettusuo* la1-2 7, 135,1,2 6,,4 1, , 2,9 22 Likasuo* la1-2 7,5 141,3,4 4,4,8, ,1 1,2 262 Lokkisuo* la ,8,37 6,8,3 1, ,6 1,4 691 Marjo-Säynäjänsuo* la 9,1 174,2,14 3,9,41, ,1, 27 Keskiarvot kaikki (n=3) 11 35,3,9 1 1,85 2, 21 28,1 5,5 18 pvk (n=3) 11 35,3,9 1 1,85 2, 21 28,1 5,5 18 P-Pohjanmaa 214 (n=58) pvk 8,8 292,4,2 1,4 1,6 25 5,3 5,6 41 P-Pohjanmaa 214 (n=6) la 8,8 167,5,4 1 1,6 3, ,3 6, 84 Kaikki suot 213 (n=5) 11 41,4,18 12,6 2,2 28 5,3 7, (n=5) 19 65,6,8 2,5 2, , (n=3) ,2,17 7,3,5, ,1 1, (n=2) ,2,4 6,2,3, , 1,3 3, 29 (n=4) ,4,8 14,14 2, , * Virtaama arvioitu, ei mukana keskiarvossa ** Jälkihoitovaiheen tarkkailu, virtaamat arvioitu, ei mukana keskiarvossa Kuvassa Kuva 6-2 on esitetty Kainuun tarkkailusoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset ja valumat tuotantokausilla vuosina Mukana ovat vain ne kohteet joilla on mitattu virtaamaa luotettavasti. Kuvasta nähdään selvästi valuman vaikutus ominaispäästöarvoihin ja se selittääkin kuormituksen suuruutta enemmän kuin veden Copyright Pöyry Finland Oy

20 16 laatu. Tuotantokausilla 27, 28 ja 212 tarkkailusoilta mitatut valumat olivat selvästi suurempia kuin muina vuosina ja sitä myötä myös ominaispäästöt. Vuosien keskiarvoon nähden tuotantokauden 214 ominaispäästöt olivat kaikilta osin pienempiä. Vertailussa on kuitenkin huomioitava kohteiden pieni määrä ja vaihtuvuus vuosien välillä. Kuva 6-2 Kainuun tarkkailusoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset tuotantokaudella vuosina Kuvassa on esitetty myös tuotantokauden keskivalumat. Tarkkailukohteiden määrät ovat vaihdelleet vuosittain välillä 2 8 kpl Koko vuosi Ympärivuotisten tarkkailukohteiden Humpinsuon, Jäkäläsuon, Lampsisuon ja Suurisuon (Vuolijoki) ominaispäästöt on esitetty taulukossa Taulukko 6-7. Jäkäläsuolla ja Suurisuolla ominaispäästöt olivat tyypilliseen tapaan suurimmillaan keväällä, jolloin valumaveden määrä on yleensä muita vuodenaikoja suurempi. Humpinsuolla ja Lampsisuolla kevään valumat jäivät pienemmiksi, ja molemmilla kohteilla talven valumakeskiarvo oli suurempi kuin kevään, ja sitä myötä ominaispäästöjen suuruus vaihteli vuodenaikojen välillä epätyypilliseen tapaan. Pienimmillään päästöt olivat pääasiassa kesällä, jolloin lähtevän veden määrä oli pienimmillään. Koko vuoden osalta pienimmät ominaispäästöt mitattiin Humpinsuolla. Copyright Pöyry Finland Oy

21 17 Taulukko 6-7 Ympärivuotisten tarkkailukohteiden ominaispäästöt eri vuodenaikoina tarkkailujaksolla Humpinsuo, pvka BRUTTO NETTO Vesien Jakso Mq COD Mn Kok.P PO4-P Kok.N NO3-NNH4-N Fe Kiinto- Kok.P Kok.N Kiintokäsittely NO2-N aine aine l/s km 2 g/ha/d g/ha/d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Talvi pvka , , 6,5 52 Kevät pvka ,4 1 42,1 1,8 25 Kesä pvka ,4 197,1,2 5,6,53,1 7,1 27, 1,5 19 Syksy pvka , , 3,5 5,7 vuosi kg/ha/a 85,1 4,4 18, 1,5 12 Jäkäläsuo, pvk1 Talvi* pvk , , Kevät* pvk , , Kesä* pvk ,8 78,1,2 2,5,2, ,,8 2 Syksy* pvk , , vuosi kg/ha/a 117,1 7,5 32, 5,3 28 Lampsisuo, pvk1 Talvi pvk , , Kevät pvk , , Kesä pvk ,5, ,9 5, , Syksy pvk , , vuosi kg/ha/a 148,2 9,5 24,1 6,8 19 Suurisuo (Vuolijoki), pvk1 Talvi pvk , , 3,2 45 Kevät pvk , ,, 111 Kesä pvk ,2,5 6,8,12, , 1,4 1 Syksy pvk ,2 9,6 33,, 13 vuosi kg/ha/a 129,1 4,9 22,,7 13 * koko jakson virtaamat arvioitu 7 PÄÄSTÖJEN LASKENTAAN KÄYTETTÄVÄ AINEISTO Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan tarkkailusuot ovat maantieteellisesti lähellä toisiaan ja vuosipäästöjen laskennassa käytettiin sekä Kainuun että Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantoalueiden ympärivuotisista tarkkailuista saatua aineistoa (Taulukko 7-1). Lapista mukana oli yksi kohde. Liitteessä 5 on esitetty yhteenveto ominaispäästölaskentaan käytettyjen ympärivuotisten tarkkailukohteiden tuloksista. Päästöjen laskentaan laskeutusaltaallisille ja pintavalutuskentällisille soille käytettävät ominaispäästöluvut on esitetty taulukossa Taulukko 7-1. Silloin kun tuotantoalueella on ollut päästötarkkailua, käytetään ko. kohteen omia ominaispäästöarvoja koko vastaavalla vesienkäsittelyllä varustetulle alueelle. Jos tuotantoalueella on ollut vain kesäaikainen tarkkailu, käytetään muille vuodenajoille taulukossa Taulukko 7-1 esitettyjä ominaispäästöjä vesienkäsittelymenetelmän mukaisesti. Copyright Pöyry Finland Oy

22 Taulukko 7-1 Kainuun turvetuotannon päästölaskennan ominaispäästöarvot vuonna Brutto Netto Jakso soita COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine d kpl g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Pintavalutuskentälliset suot Talvi , , Kevät , ,3 8,3 6 Kesä ,4 9,5 5,3 5,6 41 Syksy , , vuosi kg/ha/a ,2 6,5 2,1 3,8 15 Laskeutusaltaalliset suot Talvi , , Kevät , , Kesä ,5 1 93,3 6, 84 Syksy , , vuosi kg/ha/a ,3 8,1 64,2 5,5 59 Laskeutusallas talvi/pintavalutus kesä Talvi , , Kevät , , Kesä ,4 9,5 5,3 5,6 41 Syksy , , vuosi kg/ha/a ,3 7,7 57,2 5, TURVETUOTANNON PÄÄSTÖT VUONNA 214 Päästöt on laskettu pinta-alalle, johon sisältyy: - kuntoonpanossa oleva ala - tuotannossa oleva ala - tuotantokunnossa, mutta ei tuotannossa oleva ala - tuotannosta poistunut ala Kuntoonpanotarkkailussa ei ollut vuonna 214 kohteita. Tuotannosta poistuneiden alueiden päästöt laskettiin tuotantovaiheen ominaispäästöillä. Alkuvaiheessa tuotannosta poistuneen alueen päästöt lienevät lähellä tuotantovaiheen tasoa, mutta ajan kuluessa tuotannosta poistuneiden alueiden päästöt pienenevät. Kaikkien tuotantoalueiden päästöt tarkkailukaudella 214 ( ) on esitetty taulukossa Taulukko 8-1. Kainuun turvetuotannon kokonaispäästöt (brutto) vuonna 214 olivat kg COD Mn, 484 kg fosforia, kg typpeä ja kg kiintoainetta. Päästöt olivat kauttaaltaan vuosien keskimääräisiä päästöjä pienempiä: COD Mn -päästöt (brutto) 2 %, fosforipäästöt 33 %, typpipäästöt 18 % ja kiintoainepäästöt 8 %. Copyright Pöyry Finland Oy

23 Taulukko 8-1 Turvetuotannon päästöt Kainuussa vuonna Suo Haltija Kunt. ala ha Tuot. ala ha Tuot.kunn. ala ha Poist. ala ha Purkuvesistö Vesienkäsittely Pintaala yht Bruttopäästöt COD Mn kg/a kok.p kg/a kok.n kg/a Tarkkailtu kiintoaine kg/a Nettopäästöt Isosuo, Vaala Vapo Oy pvk 55 3, 58 K , Likasuo Vapo Oy la K , Nurmelansuo Vapo Oy la E , , Humpinsuo Vapo Oy pvk 129 2, 131 K , Kivineva Vuolijoen Turve Oy la/pvk E Laattaansuo Vapo Oy la 54 4,6 6,1 65 E Vasikkasuo Vapo Oy la E Hoikansuo Mainuan Turve Oy la E , , Soidinsuo Niilo Korhonen la E , , Lintusuo Turveruukki Oy * pvk, pvk/la 84 5,1 89 E Kivisuo-Suurisuo, Kajaani yhteensä la, pvk E , Katvansuo Vapo Oy la S Suurisuo, Vuolijoki Vapo Oy pvk 122 9, 131 K , Vaivaissuo Arto Haataja la E , Väyryssuo Turveruukki Oy pvk, la E Luesuo Vapo Oy pvk/la E , Lampsisuo Vapo Oy pvk K , Vaivaissuo Vuolijoen Turve Oy la 27 3, 3 E , Raatosuo Niilo Korhonen la E , , Kettusuo Vapo Oy la K , , Piesansuo Vapo Oy la 16 1, 2,4 19 E , , Piesansuo Sakari Lauronen pvk E , , Lokkisuo Vapo Oy la 2, K Lehtosuo Vapo Oy pvk 58 2, 6,5 66 K , Lososuo Vapo Oy la 28 1,1 3,5 32 E , Kurkisuo Vapo Oy la 68 2,9 6,2 77 E Kurkisuo Vapo Oy la E Ansosuo Vapo Oy la/la+vs E Isosuo Vapo Oy lietetasku + vs E , , Makrinsuo Vapo Oy la 16 1, E , , Jäkäläsuo Vapo Oy pvk K , Heposuo Vapo Oy la+vs E Varpusuo Vapo Oy la 5 3,2 6,2 59 E Naurissuo-Veneheitonsuo Vapo Oy la E , , Naurissuo-Veneheitonsuo Vapo Oy la E Marjo-Säynäjäsuo Vapo Oy la 37, K , Heinineva Vapo Oy la E Hilkkusuo Niilo Korhonen pvk 1 1 E , , yhteensä kok.p kg/a kok.n kg/a kiintoaine kg/a Laakasuo Vapo Oy pvk E , , Laakasuo Vapo Oy la E Raiskionsuo Vapo Oy la E , * Lintusuon vesistöalueet ovat ja Kuvassa Kuva 8-1 on esitetty turvetuotannon vuosipäästöt (tuotantosuot + kuntoonpanosuot) vuosina Kuvassa on esitetty myös ympärivuotisten tarkkailukohteiden vuoden keskivalumat (vuosilta ei ole ko. aineistoa) ja kuormittava pinta-ala (kuvan alaosa). Verrattaessa vuosipäästöjä tuotantokauden valumiin huomataan, että päästöt seuraavat pääpiirteissään valuman suuruutta. Toisin sanoen sademäärä ja sitä kautta lähtevän veden määrä määrittelevät pitkälti turvetuotannon päästöjen suuruuden. Copyright Pöyry Finland Oy

24 2 Kuva 8-1 Turvetuotannon vuosipäästöt (tuotantosuot + kuntoonpanosuot) Kainuussa Oulujärven valuma-alueella vuosina Kuvassa on esitetty myös ympärivuotisten tarkkailukohteiden vuoden keskivalumat niiltä osin kuin aineistoa on saatavilla sekä kuormittavat pinta-alat (ei sisällä valmistelematonta tai jälkikäytössä olevaa alaa). 9 YHTEENVETO Kainuun turvetuotannon päästö- ja vaikutustarkkailu toteutettiin vuonna 214 tarkkailuohjelman (Pöyry Finland Oy 213) mukaisesti ja tarkkailu sisälti vain päästötarkkailua. Kainuussa Oulujärven valuma-alueella oli vuonna tarkkailuvelvollista turvetuotantoaluetta, joista tuotantoa oli 31 kohteella. Kuormittava kokonaispinta-ala oli ha, josta tuotannossa oli 1 48 ha (78 %). Loppuosa oli pieneltä osin kunnostusvaiheessa (3 ha) ja tuotantokunnossa, mutta ei tuotannossa (31 ha) ja pääosin poistunut tuotannosta 384 ha. Jälkikäytössä oleva pinta-ala oli 353 ha. Vuoteen 27 verrattuna tuotan- Copyright Pöyry Finland Oy

25 21 topinta-ala oli 15 % pienempi ja tuotannosta poistunut tai jälkikäytössä oleva pinta-ala yli kolminkertainen. Talvi 214 oli säätilaltaan ja hydrologisilta oloiltaan epätavallinen. Vuodenvaihteen lauhat säät sulattivat lumia ja nostivat virtaamia minkä seurauksena kevättulva jäi selvästi tavanomaista pienemmäksi tai sitä ei ollut lainkaan. Osalla turvetuotantoalueista talven keskimääräinen valuma oli suurempi kuin kevään. Tuotantovaiheen ympärivuotisessa tarkkailussa olivat Humpinsuo, Jäkäläsuo, Lampsisuo ja Suurisuo (Vuolijoki). Lisäksi tuotantokauden aikaisessa tarkkailussa olivat Lehtosuo, Kettusuo, Likasuo, Lokkisuo ja Marjo-Säynäjäsuo. Kivisuo ja Katvansuo olivat jälkihoitovaiheen tarkkailussa. Jäkäläsuolla ja Lampsisuolla tarkkailtiin myös pintavalutuskentän tehoa. Pintavalutuskentällisistä kohteista Lehtosuolta ja Kivisuolta (jälkihoitovaiheessa) lähtevä vesi oli kokonaisuutena laadultaan parasta. Myös Humpinsuon, Suurisuon (Vuolijoki) ja Jäkäläsuon pitoisuudet olivat verrattain pieniä. Pitoisuudet olivat ravinteiden ja kiintoaineen kohdalla monin paikoin lähellä tai jopa alle nettokuormituksen laskennassa käytettyjen taustahuuhtouma-arvojen. Lampsisuon kentältä lähtevän veden pitoisuudet olivat miltei kauttaaltaan suurempia kuin muilla pvk-kohteilla. Laskeutusallaskohteilla keskimääräinen veden laatu oli typpeä lukuun ottamatta heikompi kuin pvk-kohteilla. Osalla la-kohteista mitattiin korkeita kiintoainepitoisuuksia. Jäkäläsuon pintavalutuskenttä poisti kesällä kaikkia mitattuja vedenlaatuparametrejä ollen erityisen tehokas ravinteiden poistossa. Lampsisuon kenttä toimi vaihtelevasti: koko vuoden tulosten perusteella se poisti ammoniumtyppeä, rautaa ja kiintoainetta kohtalaisen tehokkaasti ja kokonaistyppeä sekä fosfaattifosforia hieman. Sitä vastoin COD Mn - arvo sekä kokonaisfosfori- ja nitriitti-nitraattityppipitoisuudet nousivat kentällä. Pintavalutuskentällisistä kohteista pienimmät tuotantokauden COD Mn - ja ravinneominaispäästöt olivat Jäkäläsuolla. Rauta- ja kiintoaineominaispäästöt olivat pienimmät Lehtosuolla. Suurimmat ominaispäästöt olivat kaikilta osin Lampsisuolla. Humpinsuon ja Suurisuon (Vuolijoki) keskimääräiset ominaispäästöt olivat pääasiassa selvästi pienempiä kuin Pohjois-Pohjanmaan pvk-kohteilla keskimäärin. Laskeutusaltaallisista kohteista tuotantokauden päästöt olivat suurelta osin suurimmillaan Lokkisuolla. Kettusuolla olivat pienimmät fosfori- rauta- ja kiintoaineominaispäästöt ja jälkihoitovaiheessa olevalla Katvansuolla pienimmät COD Mn - ja kokonaistyppipäästöt. Ympärivuotisista tarkkailukohteista Jäkäläsuolla ja Suurisuolla ominaispäästöt olivat tyypilliseen tapaan suurimmillaan keväällä, jolloin valumaveden määrä on yleensä muita vuodenaikoja suurempi. Humpinsuolla ja Lampsisuolla kevään valumat jäivät pienemmiksi, ja molemmilla kohteilla talven valumakeskiarvo oli suurempi kuin kevään, ja sitä myötä ominaispäästöjen suuruus vaihteli vuodenaikojen välillä epätyypilliseen tapaan. Pienimmillään ympärivuotisten tarkkailukohteiden päästöt olivat pääasiassa kesällä, jolloin lähtevän veden määrä oli pienimmillään. Koko vuoden osalta pienimmät ominaispäästöt mitattiin Humpinsuolla. Turvetuotannon vuosipäästölaskennassa käytettiin Kainuun turvetuotantoalueiden tarkkailuista saatua aineistoa, sekä lisäksi Pohjois-Pohjanmaan ympärivuotista ja kesäaikaista aineistoa. Ympärivuotisissa kohteissa on mukana yksi kohde Lapista. Turvetuotannon kokonaispäästöt (brutto) vuonna 214 olivat kg COD Mn, 484 kg fosforia, kg typpeä ja kg kiintoainetta. Päästöt olivat kauttaaltaan vuosien keskimääräisiä päästöjä pienempiä: COD Mn -päästöt (brutto) 2 %, fosforipäästöt 33 %, typpipäästöt 18 % ja kiintoainepäästöt 8 %. Copyright Pöyry Finland Oy

26 1 VIITTEET 22 Ilmatieteen laitos Ilmastokatsaukset 11/213 1/214. Pöyry Finland Oy 213. Kainuun turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma v Vapo Oy, Turveruukki Oy, Mainuan Turve Oy, Vuolijoen Turve Oy, Hyryn Turvehippu Oy, Arto Haataja ja Niilo Korhonen. Pöyry Finland Oy 215. Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailu vuonna 214. Moniste. Turvetuotannon tarkkailutyöryhmä 26. Turvetuotannon tarkkailuopas. Ympäristöministeriö 213. Turvetuotannon ympäristönsuojeluohje. Ympäristöhallinnon ohjeita 2/213. Copyright Pöyry Finland Oy