KAINUUN ELY-KESKUKSEN ALUEEN TURVETUOTANTOSOIDEN PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU OULUJÄRVEN VALUMA-ALUEELLA V. 2012

Transkriptio

1 KAINUUN TURVETUOTANTOSOIDEN TARKKAILU WWE KAINUUN ELY-KESKUKSEN ALUEEN TURVETUOTANTOSOIDEN PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU OULUJÄRVEN VALUMA-ALUEELLA V. 212

2

3 Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailu v Sisältö 1 JOHDANTO TARKKAILUJAKSON SÄÄTILA JA HYDROLOGISET OLOT TURVETUOTANTO VUONNA TARKKAILUN TOTEUTUMINEN JA PÄÄSTÖJEN LASKENTA Tarkkailuvelvoitteet Tarkkailusuot ja tarkkailun toteutuminen Päästöjen laskenta KÄYTTÖTARKKAILUN TULOKSET TUOTANTOVAIHEEN TARKKAILUN TULOKSET Tarkkailusoiden valumat Tuotantokausi Koko vuosi Tarkkailusoiden valumavesien laatu Tuotantokausi Koko vuosi Tehon tarkkailu Tarkkailukohteiden ominaispäästöt Tuotantokausi Koko vuosi KUNTOONPANOVAIHEEN TARKKAILUN TULOKSET PÄÄSTÖJEN LASKENTAAN KÄYTETTÄVÄ AINEISTO TURVETUOTANNON PÄÄSTÖT VUONNA VAIKUTUSTARKKAILU Veden laadun tarkkailu Alimmainen Palolampi Särkipuro ja Särkijoki Vuolijoki Pentinpuro ja Leppälänpuro Matojoki Mainuanjärven kasviplanktonnäytteet Tulokset YHTEENVETO VIITTEET Copyright Pöyry Finland Oy

4 Liitteet 2 Liite 1 Turvetuotantoalueiden sijaintikartta Liite 2 Suoluettelo Liite 3 Purkureitit Liite 4 Päästötarkkailutulokset Liite 5 PPO:n, Kainuun ja Lapin ympärivuotisten tarkkailusoiden ominaiskuormitukset vuonna 212 Liite 6 Vaikutustarkkailukohteiden kartat Liite 7 Vesistötarkkailun tulokset Liite 8 Mainuanjärven kasviplanktontulokset Pohjakartta-aineistot Maanmittauslaitos, lupa nro 48/MML/12 Pöyry Finland Oy Ari Nikula, FM Eeva-Leena Anttila, FM Yhteystiedot PL 2, Tutkijantie 2 A 959 OULU puh sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com Copyright Pöyry Finland Oy

5 1 1 JOHDANTO Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden tarkkailu Oulujoen vesistöalueella on aloitettu vuonna Vuonna 212 tarkkailu toteutettiin vuosille laaditun tarkkailuohjelman (PSV - Maa ja Vesi 26) mukaisesti. Tarkkailun tarkoituksena on tuottaa alueelle soveltuvaa tietoa turvetuotannon päästöistä ja vesistövaikutuksista. Tarkkailu on keskitetty muutamaan kohteeseen. Tarkkailusoiden päästötarkkailussa hyödynnettiin myös soiden käyttöpäiväkirjojen tietoja. Päästötarkkailuun kuuluneille soille laskettiin ominaispäästöluvut, joiden perusteella arvioitiin muiden tuotantosoiden päästöt. Päästötarkkailu yhdistettynä vaikutustarkkailuun antaa tietoa päästöjen ja vesistön tilan välisistä yhteyksistä. Tässä raportissa esitetään turvetuotantosoiden päästö-, vaikutus- ja kalataloustarkkailun tulokset vuodelta 212. Kainuussa sijaitsevia kuntoonpanosoita tarkkaillaan erillisten ohjelmien mukaisesti, mutta Lintusuon lisäalueen kuntoonpanoalueen tulokset on esitetty tässä raportissa. Sakari Laurosen Piesansuo ei ole mukana yhteistarkkailussa ja näin ollen sen tiedot eivät ole mukana raportissa. 2 TARKKAILUJAKSON SÄÄTILA JA HYDROLOGISET OLOT Tässä raportissa tarkkailujakso on Tarkkailujakso (marrasjoulukuu 211) alkoi Kainuussa selvästi tavanomaista lauhempana (Kuva 2-1). Siitä eteenpäin tarkkailujakson lämpötilat olivat melko lähellä pitkän ajan keskiarvoja. Koko jakson keskilämpötila oli,8 o C korkeampi kuin keskimäärin. Kuva 2-1 Tarkkailujakson kuukausittaiset keskilämpötilat Kajaanissa (Ilmatieteen laitos ). Tarkkailujakson alku oli joulukuuta lukuun ottamatta hieman keskimääräistä vähäsateisempi, huhtikuusta elokuuhun saakka tavanomaista selvästi sateisempi. Huhtikuun sademäärä oli kaksinkertainen keskimääräiseen nähden. Kesä- ja elokuun sademäärät olivat noin 85 % ja touko- sekä heinäkuun noin 49 % suurempia kuin keskimäärin. Syyskuun sademäärä oli hieman tavanomaista pienempi, mutta lokakuun jälleen keskimääräistä suurempi. Koko vuoden sadesumma oli 36 % suurempi kuin vuosina keskimäärin. Copyright Pöyry Finland Oy

6 2 Kuva 2-2 Tarkkailujakson kuukausittaiset sademäärät Kajaanissa (Ilmatieteen laitos ). Yhteenvetona voidaan todeta, että tarkkailukausi oli lämpötiloiltaan melko tavanomainen, mutta selvästi tavanomaista sateisempi. Kevään suuret sademäärät voimistivat osaltaan kevättulvaa. Vuoden 212 keskimääräiset virtaamat Hyrynsalmen reitillä, Sotkamon reitillä ja Oulujärven luusuassa olivat selvästi tavanomaista ja edellisvuotta suuremmat (Kuva 2-3). Etenkin touko- ja elokuussa virtaamat olivat huomattavan suuria. Copyright Pöyry Finland Oy

7 3 Kuva 2-3 Kuukauden keskivirtaamat (m 3 /s) Hyrynsalmen ja Sotkamon reiteillä sekä Oulujärven luusuassa vuosina 212 ja 211 (Suomen ympäristökeskus) sekä jaksolla keskimäärin. 3 TURVETUOTANTO VUONNA 212 Kainuussa Oulujärven valuma-alueella oli vuonna 212 kaikkiaan 38 turvetuotantoaluetta, joista tuotantoa oli 36 suolla. Kokonaispinta-ala oli 2 2 ha, josta tuotannossa oli ha ja tuotantokunnossa, mutta ei tuotannossa 78 ha. Kunnostusvaiheessa oli 73 ha. Tuotannosta oli poistunut 21 ha ja jälkikäytössä oli 244 ha. Kuvassa Kuva 3-1 on esitetty turvetuotantopinta-alan kehittyminen vuodesta 2 lähtien. Tuotantokelpoinen pinta-ala (tuotannossa ja tuotantokunnossa) oli vuonna ha pienempi kuin edellisvuonna ja toisaalta jälkikäytössä oleva pinta-ala oli kaksinkertainen edellisvuoteen nähden. Jälkikäyttöalueiden pinta-alat eivät sisällä alueita, jotka on luovutettu takaisin maanomistajille. Vuonna 25 Vapo Oy myi pois Lämpsännevan Copyright Pöyry Finland Oy

8 4 jälkikäytössä olevan 166 ha turvetuotantoalueen, joten vuonna 26 jälkikäyttöalueiden pinta-ala pieneni 166 ha. Turvetuotantosoiden sijainnit on esitetty liitteessä 1. Kaikki kohdealueen suot on luetteloitu liitteessä 2 ja niiden purkureitit käyvät ilmi liitteestä 3. Liitekohdan 2 turvetuotantosoiden kokonaistuotantopinta-ala (2 2 ha) ei sisällä valmistelematonta eikä jälkikäytössä olevaa pinta-alaa. Valmistelemattomat ja jälkikäytössä olevat alueet eivät ole myöskään mukana päästölaskennassa. Kuva 3-1 Turvetuotantopinta-alan kehittyminen Kainuussa vuodesta 2 vuoteen TARKKAILUN TOTEUTUMINEN JA PÄÄSTÖJEN LASKENTA 4.1 Tarkkailuvelvoitteet Osa Kainuun turvetuotantosoista kuuluu Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Savon tarkkailuohjelmien piiriin. Taulukossa Taulukko 4-1 on esitetty Kainuun turvetuotantosoiden voimassa olevat ympäristölupapäätökset niiden soiden osalta jotka kuuluvat Kainuun alueen tarkkailuohjelmaan. Kaikkia alueen turvetuotantosoita ei ole velvoitettu hakeman ympäristölupaa, mutta ne kuuluvat ympäristöhallinnon ilmoitusmenettelyn piiriin. Ilmoitusmenettelyn piiriin kuuluvilla tuotantoalueilla ei välttämättä ole käytännön tarkkailuvelvoitetta, mutta niille on kuitenkin arvioitava päästöt tarkkailukohteiden ominaiskuormituslukujen perusteella. Kalataloustarkkailuvelvoite on kaikilla niillä tuotantoalueilla, joilla on ympäristölupaviraston (entinen vesioikeus) antama lupapäätös (Taulukko 4-1). Kaikki tähän tarkkailuun kuuluvat tuotantoalueet on esitetty liitteissä 1 ja 2. Copyright Pöyry Finland Oy

9 Taulukko 4-1 Kainuun turvetuotantoalueiden lupapäätökset. 5 Haltija Suo pinta-ala lisä-alue Lupapäätös pvm lupa ha 1) ha 2) nro voimassa Arto Haataja Vaivaissuo 21,2 34,9 PSY 62/4/ VHO 1955/4/ ) Mainuan Turve Ay Hoikansuo 63,3 PSY 15/6/ Turveruukki Oy Lintusuo 67,7 15,3 PSY 12/9/ Turveruukki Oy Väyryssuo 71,6 6,9 PSY 11/6/ Vapo Oy Naurissuo-Veneheitto 73,4 PSY 25/3/ VHO 4/39/ ) Vapo Oy Heinineva 64,7 PSY 11/4/ ) Vapo Oy Heposuo 82 PSY 27/5/ Vapo Oy Humpinsuo 135,5 2,6 PSY 14/6/ Vapo Oy Jäkäläsuo 78,6 PSY 113/8/ Vapo Oy Katvansuo 48,5 PSY 61/3/ ) Vapo Oy Kivisuo, Kajaani 16 PSY 62/3/ ) Vapo Oy Laakasuo 253,9 PSY 71/4/ ) Vapo Oy Luesuo 183,7 PSY 63/3/ ) Vapo Oy Suurisuo, Kajaani 28,2 PSY 62/3/ ) Vapo Oy Suurisuo, Vuolijoki 158,5 32,5 PSY 45/5/ Vapo Oy Lampsisuo 65,4 PSY 1/9/ Vapo Oy Varpusuo 59,6 PSY 57/5/ Vuolijoen Turve Oy Kivineva 76 4 PSY 58/4/ ) Vuolijoen Turve Oy Vaivaissuo 11 PSY 63/4/ ) Niilo Korhonen Raatosuo 24,5 PSVAVI 88/ Sakari Lauronen Piesansuo 23 PSAVI/111/4.8/ toistaiseksi 1) lupapäätöksen mukainen pinta-ala 2) lupapäätöksessä myönnetty lisäalue 3) luvan tarkistamishakemus jätetty lupavirastoon 4) tuotannon lopettamishakemus jätetty AVIin Tarkkailusuot ja tarkkailun toteutuminen Tässä raportissa tarkkailujakso on Vuonna 212 varsinaisia tarkkailukohteita oli 1. Tuotantovaiheen tarkkailussa olivat Vapo Oy:n Humpinsuo, Suurisuo (Vuolijoki), Lampsisuo, Jäkäläsuo ja Likasuo, Turveruukki Oy:n Väyryssuo, Mainuan Turve Oy:n Hoikansuo ja Vuolijoen Turve Oy:n Kivineva. Vapo Oy:n Suurisuolla (Kajaani) mitattiin virtaamaa. Lisäksi tarkkailtiin kuntoonpanossa ollutta Turveruukki Oy:n Lintusuon lisäaluetta toukokuulle saakka. Tarkkailusuot on esitelty taulukossa Taulukko 4-2. Vapo Oy:n Isosuon (Vaala) kuntoonpanotarkkailun tulokset on raportoitu Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailu vuonna 212 -raportissa (Pöyry Finland Oy 213) samoin kuin muidenkin Vaalassa sijaitsevien kohteiden tulokset. Humpinsuolla, Suurisuolla (Vuolijoki), Lampsisuolla, Jäkäläsuolla sekä kuntoonpanossa olleella Lintusuon lisäalueella tarkkailu oli ympärivuotista. Muilla kohteilla tarkkailua tehtiin tuotantoaikana. Humpinsuolla, Suurisuolla (Vuolijoki), Lampsisuolla, Jäkäläsuolla, Suurisuolla (Kajaani) ja Väyryssuolla mitattiin virtaamaa jatkuvatoimisilla mittalaitteilla. Copyright Pöyry Finland Oy

10 Taulukko 4-2 Tarkkailusuot ja tarkkailun toteutuminen vuonna vesien- mittapadon purku- käsittely- valuma-alue näytteenotto- virtaamamittaussuo tuottaja kunta vesistö menetelmä kok.ala (ha) ajanjakso kpl ajanjakso Tuotantovaiheen suot: Hoikansuo Mainuan Turve Oy Kajaani Mainuanjoki la ) Humpinsuo Vapo Oy Kajaani Eteläjoki pvka ) Jäkäläsuo Vapo Oy Sotkamo Palojoki pvk ) Kivineva Vuolijoen Turve Oy Kajaani Kivijärvi la ) Lampsisuo Vapo Oy Kajaani Vuolijoki pvk ) Likasuo Vapo Oy Paltamo Liminpuro la ) Suurisuo, Kajaani Vapo Oy Kajaani Leväjoki la ) Suurisuo, Vuolijoki Vapo Oy Kajaani Vuottojoki pvk ) Väyryssuo Turveruukki Oy Kajaani Vuolijoki pvk ) Kuntoonpanosuot: Lintusuo, lisäalue Turveruukki Oy Kajaani Kivijoki la/pvk ) Yhteensä 116 1) Osa valumista arvioitu SYKE:n vesistömallin tai Suurisuon (Vuolijoki) tietojen avulla. 2) Osa valumista arvioitu SYKE:n vesistömallin avulla. 3) Valumat arvioitu SYKE:n vesistömallin avulla. 4) Osa valumista arvioitu Suurisuon (Vuolijoki) tietojen avulla. 5) Osa valumista arvioitu SYKE:n vesistömallin avulla. Vedenlaatu arvioitu. Tuotantokauden aikaisessa tarkkailussa (touko-syyskuu) näytteitä otettiin kahden viikon välein. Suppeassa tarkkailussa (Kivineva) näytteet otettiin touko-syyskuussa kerran kuukaudessa. Ympärivuotisilla tarkkailukohteilla Humpinsuolla ja Suurisuolla (Vuolijoki) näytteitä otettiin kesäkauden lisäksi talvella kerran kuukaudessa, kevättulvan aikana viikoittain ja syksyllä kahden viikon välein. Lampsisuon tarkkailu poikkesi edellisistä siten, että näytteitä otettiin kahden viikon välein myös marras-joulukuussa ja Jäkäläsuon tarkkailu siten että keväällä ei otettu näytteitä liikkumiskiellon vuoksi. Kaikki näytteet olivat kertanäytteitä, jotka toimitettiin laboratorioon analysoitavaksi pimeässä ja viileässä, ja näytteiden analysointi aloitettiin näytteenottoa seuraavana päivänä. Näytteistä määritettiin tarkkailuohjelman mukaiset analyysit: - COD Mn - kiintoaine - Kokonaisfosfori - kokonaistyppi - ph Lisäksi kolme kertaa kesässä (kerran kesä-, heinä- ja elokuussa) näytteistä määritettiin: - PO 4 -P - NH 4 -N - NO 2+3 -N - Fe Epäorgaaniset ravinteet ja rauta määritettiin samalla kertaa kun otettiin vesistötarkkailunäytteet. Lampsisuolta ja Jäkäläsuolta otettiin kesä-, heinä- ja elokuussa päästötarkkailunäytteenoton yhteydessä pintavalutuskentän tehon tarkkailunäytteet pintavalutuskentälle tulevasta vedestä. Lintusuon lisäalueen kuntoonpanokohteella näytteitä otettiin talvella kerran kuussa ja kevättulvan aikaan kerran viikossa. Copyright Pöyry Finland Oy

11 7 Kuntoonpanotarkkailukohteen näytteistä määritettiin tarkkailuohjelman mukaiset analyysit: - COD Mn - kiintoaine - Kokonaisfosfori - kokonaistyppi - ph - NH 4 -N Käyttötarkkailusta ja mittapatojen kunnosta ja huollosta vastasivat tuottajat. Näytteenoton ja näytteiden analysoinnin suoritti Nab Labs Oy. Virtaamamittauslaitteet asensivat paikalleen Nab Labs Oy ja osalla kohteista oli käytössä EHP-Tekniikka Oy:n virtaamamittauslaitteet. Konsulttina tarkkailussa toimi Pöyry Finland Oy. Tarkkailukausi 212 sujui lupapäätösten mukaisesti. 4.3 Päästöjen laskenta Tuotannossa olevien tarkkailukohteiden päästöt laskettiin vuosipäästöinä (kg/a). Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan tarkkailusuot ovat maantieteellisesti lähellä toisiaan ja vuosipäästöjen laskennassa käytettiin sekä Kainuun että Pohjois-Pohjanmaan (sisältäen muutamia kohteita Lapista) turvetuotantoalueiden tarkkailuista saatua aineistoa. Tarkkailusoiden ominaispäästöt laskettiin näytteenottohetken vedenlaatutietojen ja näytteenottoa edeltävän jakson keskivirtaaman perusteella. Virtaamajakso päättyi normaalisti näytteenottoa edeltäneeseen vuorokauteen. Erimittaiset laskentajaksot otettiin huomioon keskimääräisiä päästöjä laskettaessa painottamalla kunkin jakson päästöä jakson pituudella. Ominaispäästöluvut saatiin jakamalla päästö mittapadon valuma-alueen kokonaispinta-alalla. Päästöt laskettiin sekä brutto- että nettopäästöinä. Nettopäästöjä laskettaessa taustahuuhtouma arvioitiin ns. taustapitoisuuksien: kiintoaine 2 mg/l, kok.p 2 µg/l ja kok.n 5 µg/l (Turvetuotannon tarkkailutyöryhmä 26) avulla. Taustahuuhtouma laskettiin em. pitoisuuksien ja tarkkailukohteilla mitatun valuman perusteella. Bruttoominaispäästöistä vähennetään taustahuuhtouma, jolloin saadaan netto-ominaispäästöt. Kaikilla tarkkailusoilla ei mitattu virtaamaa. Jos virtaamatietoa ei ollut käytettävissä, arvioitiin virtaamat. Tällöin päästöt laskettiin kesän (tai muun vuodenajan) arvioidun keskivaluman ja kyseessä olevan tarkkailusuon kyseisen vuodenajan keskimääräisen vedenlaadun perusteella. 5 KÄYTTÖTARKKAILUN TULOKSET Humpinsuolla tuotettiin jyrsinturvetta. Tuotantomenetelmänä oli hakumenetelmä. Tuotantoa oli aikavälillä Pintavalutuskentälle pumpattiin vettä ympärivuotisesti. Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin huhti-, kesä-, heinä- ja syyskuussa. Sadanta jaksolla oli 644 mm. Jäkäläsuolla tuotettiin jyrsinturvetta. Tuotantomenetelmänä oli hakumenetelmä. Tuotantoa oli aikavälillä Pintavalutuskentälle pumpattiin vettä ympärivuotisesti. Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin lokakuussa. Sadanta jaksolla oli 471 mm. Copyright Pöyry Finland Oy

12 8 Lampsisuolla tuotettiin jyrsinturvetta. Tuotantomenetelmänä oli hakumenetelmä. Tuotantoa oli aikavälillä Pintavalutuskentälle pumpattiin vettä ympärivuotisesti. Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin touko-, elo- ja syyskuussa. Sadanta jaksolla oli 472 mm. Likasuolla tuotettiin jyrsinturvetta. Tuotantomenetelminä olivat imuvaunu ja mekaaninen kokoojavaunu. Pumppaus aloitettiin ja lopetettiin Tuotanto aloitettiin 3.7. ja lopetettiin Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin kesä-, heinä- ja lokakuussa. Sadanta jaksolla oli 362 mm. Lintusuon lisäalue oli kuntoonpanotarkkailussa talven ja kevään ajan. Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin toukokuussa. Suurisuolla (Kajaani) ei ollut tuotantoa vuonna 212. Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin elokuussa. Suurisuolla (Vuolijoki) tuotettiin jyrsinturvetta. Tuotantomenetelminä olivat hakumenetelmä ja mekaaninen kokoojavaunu. Pintavalutuskentälle pumpattiin vettä ympärivuotisesti. Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin syys-lokakuussa. Väyryssuolla tuotanto aloitettiin ja lopetettiin Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin heinä-, elo- ja lokakuussa. Sadanta jaksolla oli 49 mm. 6 TUOTANTOVAIHEEN TARKKAILUN TULOKSET 6.1 Tarkkailusoiden valumat Virtaamaa mitattiin ympärivuotisesti jatkuvatoimisilla virtaamamittalaitteilla Humpinsuolla, Jäkäläsuolla, Lampsisuolla ja Suurisuolla (Vuolijoki). Suurisuolla (Kajaani) ja Väyryssuolla virtaamaa mitattiin tuotantokaudella. Vedenkorkeustieto tallentui mittalaitteen muistiin 15 minuutin välein. Vedenkorkeus muutettiin virtaamaksi kolmiomittapadon laskentakaavalla. Yksittäisistä havainnoista laskettiin vuorokauden keskivirtaamat ja edelleen laskentajakson virtaamat. Virtaamat muutettiin valumaksi jakamalla virtaama mittapadon valuma-alueen pinta-alalla. Mikäli virtaamamittauksessa esiintyi ongelmia ja epävarmuuksia, epävarmojen jaksojen puuttuvat virtaamat ja valumat arvioitiin SYKE:n hydrologisen mallin avulla ja/tai läheisen kohteen avulla Tuotantokausi Taulukossa Taulukko 6-1 on esitetty tarkkailusoilta mitatut valumat. Tarkkailusoiden keskivalumat vaihtelivat kesäaikana suuresti välillä 6,2 78,8 l/s km 2 keskiarvon oltua 29,1 l/s km 2. Se oli selvästi suurempi kuin Kainuun tarkkailusoiden keskiarvo vuosina Copyright Pöyry Finland Oy

13 9 Taulukko 6-1 Tarkkailusoiden keskivalumat sekä valuman vuorokauden keskiarvojen ääriarvot 211. Lisäksi vertailuna on esitetty Kainuun tarkkailusoiden kesän keskiarvot vuosina Pintavalutuskentälliset Vesien Jakso Mq Nq Hq käsittely d l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 Humpinsuo pvka ,3 3,8 162, Jäkäläsuo pvk ,2 4,3 51,3 Lampsisuo pvk ,7,7 112,4 Suurisuo (Vuolijoki) pvk ,2 5, 186,7 Väyryssuo pvk ,2,3 152,6 Laskeutusaltaalliset Hoikansuo la ei virtaamamittausta Kivineva la ei virtaamamittausta Likasuo la1-2 ei virtaamamittausta Suurisuo (Kajaani) la ,8 5,2 129,4 Keskiarvot n, kpl kaikki 6 29,1 3,2 325,9 pvk 3 19,1 2,8 133, kaikki suot n, kpl , , , , , ,3 ka , Koko vuosi Humpinsuolla, Jäkäläsuolla, Lampsisuolla ja Suurisuolla (Vuolijoki) mitattiin virtaamaa pintavalutuskenttien alapuolisilla mittapadoilla ympärivuotisesti (Taulukko 6-2). Talven keskimääräiset valumat vaihtelivat välillä 6, 1,2 l/s km 2 ollen suurimmillaan Lampsisuolla ja pienimmillään Jäkäläsuolla. Keväällä sitä vastoin Lampsisuolla oli pienin valumakeskiarvo (71,8 l/s km 2 ) ja Jäkäläsuolla suurin (95,8 l/s km 2 ). Suurisuolla (Vuolijoki) oli kesällä ja syksyllä suurimmat valumat (31,2 ja 3,4 l/s km 2 ) ja Jäkäläsuolla pienimmät (16,2 ja 19,2 l/s km 2 ). Myös koko vuoden valumakeskiarvo oli suurin Suurisuolla (Vuolijoki) (26,6 l/s km 2 ) ja pienin Jäkäläsuolla (19,5 l/s km 2 ). Syksyä lukuun ottamatta kaikilla tarkkailukohteilla valumat olivat huomattavasti suurempia kuin edellisellä tarkkailukaudella. Humpinsuon talven virtaamamittauksessa ilmeni ongelmia kaivon jäätymisen johdosta ja lisäksi virtaamamittausdatassa oli palvelinvirheen vuoksi katko vuodenvaihteessa. Keväällä mittakaivo tulvi. Ko. ajanjaksojen virtaamat arvioitiin suurimmaksi osaksi Suurisuo (Vuolijoen) virtaamadatan avulla ja osin käyttämällä vesistömallijärjestelmää. Jäkäläsuolla virtaamamittauslaitteissa oli ongelmia keväällä ja virtaamia jouduttiin arvioimaan vesistömallijärjestelmästä. Lampsisuolla telog meni rikki syksyllä ja virtaamat arvioitiin Suurisuon (Vuolijoki) virtaamista. Suurisuolla (Vuolijoki) oli palvelinvirheen aiheuttama datakatko vuodenvaihteessa ja keväällä kaivo tulvi. Näiden jaksojen virtaamat arvioitiin vesistömallista. Copyright Pöyry Finland Oy

14 Taulukko 6-2 Valumat ympärivuotisilla tarkkailukohteilla eri vuodenaikoina tarkkailukaudella Vesien jakso Mq Nq Hq käsittely d l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 Humpinsuo, pvka talvi pvka ,2,8 33,8 kevät pvka ,2 1,4 327,4 kesä pvka ,3 3,8 162, syksy pvka ,6 5,9 97,6 koko vuosi ,3 Jäkäläsuo, pvk1 talvi pvk ,, 37,2 kevät pvk ,8 2,2 244,1 kesä pvk ,2 4,3 51,3 syksy pvk ,2 9, 57,7 koko vuosi ,5 Lampsisuo, pvk1 talvi pvk ,2 6,1 19,1 kevät pvk ,8 4,1 128,3 kesä pvk ,7,7 112,4 syksy pvk ,8 1,9 96 koko vuosi 21,5 Suurisuo (Vuolijoki), pvk1 talvi pvk ,5,9 49,1 kevät pvk ,8 1,4 327,4 kesä pvk ,2 5, 186,7 syksy pvk ,4 11,2 96,1 koko vuosi ,6 6.2 Tarkkailusoiden valumavesien laatu Tuotantokausi Tarkkailutulokset havaintokerroittain kultakin tarkkailusuolta on esitetty liitteessä 4. Taulukossa Taulukko 6-3 on esitetty tarkkailusoiden veden laadun keskiarvot tuotantokaudella ja vertailun vuoksi myös Kainuun tuotantoaikaisten tarkkailusoiden keskimääräinen veden laatu vuosina Humpinsuolla, Jäkäläsuolla, Lampsisuolla, Suurisuolla (Vuolijoki) ja Väyryssuolla näytteet otettiin pintavalutuskentiltä lähtevästä vedestä. Hoikansuolla, Kivinevalla ja Likasuolla tarkkailtiin laskeutusaltailta lähtevän veden laatua. Suurisuolla (Kajaani) mitattiin pelkästään virtaamaa. Humpinsuon ja Suurisuon (Vuolijoki) pintavalutuskentiltä lähtevä vesi oli yleisesti ottaen laadultaan parempaa kuin muilla tarkkailusoilla. Veden ph-arvot olivat lähellä neutraalia ja keskimääräiset kokonaisfosforipitoisuudet 11 µg/l ja 22 µg/l olivat lähellä päästölaskennassa käytettävää kirjallisuudesta saatua taustahuuhtouma-arvoa 2 µg/l. Keskimääräiset kiintoainepitoisuudet 1,1 mg/l ja 2,9 mg/l olivat niin ikään lähellä taustahuuhtouman arvona käytettyä 2, mg/l. Myös soiden valumavesistä mitatut kokonaistyppipitoisuudet olivat alhaiset (625 ja 691 µg/l). COD Mn -arvot, jotka kuvaavat veden orgaanisten aineiden, pääosin humuksen kuluttaman hapen määrää, olivat myös tavanomaista pienempiä: 21 ja 26 mg/l. Copyright Pöyry Finland Oy

15 Taulukko 6-3 Tarkkailusoiden keskimääräinen veden laatu tuotantokaudella vuonna Vesien n ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe kiintokäsittely NO 2 -N aine kpl mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Pintavalutuskentälliset Humpinsuo pvka 9 6, , 625 2, ,1 Jäkäläsuo pvk1 8 6, , ,2 Lampsisuo pvk1 1 6, , Suurisuo (Vuolijoki) pvk1 9 6, , , ,9 Väyryssuo pvk1 11 6, , ,5 Laskeutusaltaalliset Hoikansuo la 7 6, ) Kivineva la 3 6, , 24 7, ) Likasuo la , , ) Suurisuo (Kajaani) la1 pelkkä virtaamamittaus keskiarvot kaikki 6 6, pvk 5 6, , , , la 1 6, kaikki suot , , , , , , , , , , , ka , , pvk , , , , , , 616 2, , , , , , , , , , , 794 < , , , , 16 8,3 ka , ,8 la , , , , , < , , , ka , ) Suppea tarkkailu tai pieni näytemäärä, ei mukana keskiarvoissa 2) Pelkkä virtaamamittaus 3) Tarkkailussa vain osan kesästä, ei mukana keskiarvoissa Väyryssuolta pintavalutuskentältä lähtevän veden ravinnepitoisuudet olivat sekä fosforin että typen osalta turvetuotantoalueeksi alhaisia. Keskimääräinen COD Mn -arvo ja kiintoaine- sekä rautapitoisuudet olivat tavanomaisella tasolla. Jäkäläsuolla veden laatu Copyright Pöyry Finland Oy

16 12 oli kauttaaltaan hieman heikompi. Lampsisuon valumavesien COD Mn -arvo (73 mg/l) ja ravinnepitoisuudet olivat selvästi suurempia kuin muilla pintavalutuskentällisillä kohteilla. Myös kiintoainepitoisuus (1 mg/l) oli hieman suurempi. Kaikkien kolmen kohteen ph-arvot olivat tavanomaisia (6, 6,6). Laskeutusaltaallisista kohteista Hoikansuon valumaveden laatu oli tavanomaista heikompi etenkin fosforin (231 µg/l), raudan (11 15 µg/l) ja kiintoaineen (193 mg/l) osalta. Veden laatua heikensivät kesällä koetut tulvatilanteet, jotka nostivat suolle myös ulkopuolisia vesiä. Kivinevan valumavedessä oli Hoikansuohon nähden suurempi COD Mn -arvo ja typpipitoisuus keskimäärin, mutta muutoin vesi oli parempilaatuista ja varsin tavanomaista laskeutusaltaalliselle kohteelle. Likasuon veden laatu oli kokonaisuutena laskeutusaltaallisista kohteista paras, mutta rauta- (42 µg/l) ja kiintoainepitoisuudet (38 mg/l) olivat korkeampia kuin Kivinevalla. Likasuon valumaveden typpipitoisuus oli selvästi tavanomaista pienempi (1 µg/l). Suurimmat erot Kainuun pintavalutuskenttien ja laskeutusaltaiden veden laaduissa vuonna 212 koskivat kiintoainepitoisuutta joka oli pintavalutuskentiltä lähtevissä vesissä selvästi pienempi. Vertailussa on otettava huomioon kohteiden pieni määrä Koko vuosi Ympärivuotisten pintavalutuskentällisten tarkkailusoiden Humpinsuon, Jäkäläsuon, Lampsisuon ja Vuolijoen Suurisuon veden laadussa ei ollut yleisesti ottaen suuria eroja vuodenaikojen välillä (Taulukko 6-4). Erityisesti Humpinsuolla ja Suurisuolla (Vuolijoki) erot olivat pieniä. COD Mn -arvot olivat pienimmillään yleensä talvella ja keväällä ja korkeimmillaan kesällä. Kiintoainepitoisuudet olivat korkeimmillaan joko keväällä tai kesällä. Humpinsuon ja Suurisuon (Vuolijoki) veden laatu oli yleisesti ottaen kauttaaltaan parempi kuin Jäkäläsuolla ja Lampsisuolla kaikkina vuodenaikoina. Jäkäläsuolla ei käyty keväällä liikkumisrajoituksen vuoksi. Humpinsuon valumavesistä mitatut koko vuoden keskimääräiset kiintoaine- ja fosforipitoisuudet olivat pienempiä kuin kuormituslaskennassa käytössä olevat kirjallisuudesta saadu taustapitoisuudet (2 mg/l ja 2 µg/l). Keskimääräinen typpipitoisuus 732 µg/l oli jonkin verran taustapitoisuutta 5 µg/l korkeampi. Suurisuon (Vuolijoki) koko vuoden pitoisuudet olivat hieman korkeampia kuin Humpinsuon, mutta lähellä taustapitoisuuksia. Jäkäläsuon ja Lampsisuon vuosipitoisuudet olivat korkeampia. Copyright Pöyry Finland Oy

17 13 Taulukko 6-4 Veden laatu Humpinsuolla, Jäkäläsuolla, Lampsisuolla ja Suurisuolla (Vuolijoki) eri vuodenaikoina tarkkailujaksolla Humpinsuo, pvka vesien jakso n ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe kiintokäsittely NO 2 -N aine kpl mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l talvi pvka , ,7 kevät pvka , ,9 kesä pvka , , 625 2, ,1 syksy pvka ,6 17 9,3 857,5 koko vuosi pvka , , 732 2, , Jäkäläsuo, pvk1 talvi pvk , ,7 kevät pvk kohteella ei käyty kesä pvk , , ,2 syksy pvk , ,9 koko vuosi pvk , , ,9 Lampsisuo, pvk1 talvi pvk , ,9 kevät pvk , , ,7 kesä pvk , , syksy pvk , , ,2 koko vuosi pvk , ,7 Suurisuo (Vuolijoki), pvk1 talvi pvk , ,2 kevät pvk , ,4 kesä pvk , , , ,9 syksy pvk , ,3 koko vuosi pvk , , , , Tehon tarkkailu Tuotantosoista Jäkäläsuolla ja Lampsisuolla tarkkailtiin pintavalutuskenttien tehoa kolme kertaa tuotantokaudella (Taulukko 6-5). Jäkäläsuon pvk1 pidätti COD Mn :tä lukuun ottamatta kaikkia mitattuja vedenlaatuparametrejä. Tehokkaimmin kenttä poisti fosfaattifosforia ja ammoniumtyppeä. Taulukko 6-5 Jäkäläsuon ja Lampsisuon pintavalutuskenttien tehon tarkkailutulokset tuotantokaudella 212. Suo n ph CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO2+3-N NH4-N Fe Kiintoaine Pintavalutuskenttä mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Jäkäläsuo, pvk1yp 3 6, , Jäkäläsuo, pvk1 3 6, , Reduktio % Pintavalutuskenttä Lampsisuo, pvk1yp 3 6, , Lampsisuo, pvk1 3 6, , ,3 Reduktio % Copyright Pöyry Finland Oy

18 14 Lampsisuon pvk1 pidätti lähinnä vain epäorgaanista typpeä ja kiintoainetta. Suhteessa eniten kentältä huuhtoutui fosforia. 6.3 Tarkkailukohteiden ominaispäästöt Tuotantokausi Tuotantokauden ominaispäästöt edustavat ajanjaksoa noin toukokuun puolivälistä syyskuun puoliväliin saakka. Tarkkailukohteiden ominaispäästöt on esitetty taulukossa Taulukko 6-6. Tarkkailukohteista Humpinsuolla, Jäkäläsuolla, Lampsisuolla, Vuolijoen Suurisuolla ja Väyryssuolla ominaiskuormitukset laskettiin suon omien vedenlaatu- ja virtaamatietojen avulla. Hoikansuolla, Kivinevalla ja Likasuolla ei mitattu suolta lähteviä vesimääriä vaan ominaispäästölaskennassa valumat arvioitiin SYKE:n vesistömallin avulla. Suurisuon (Kajaani) ominaispäästöt laskettiin mitatulla virtaamalla ja Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun laskeutusaltaallisten tarkkailusoiden keskimääräisellä vedenlaadulla. Pintavalutuskentällisistä kohteista pienimmät ominaispäästöt olivat kokonaisuutena Väyryssuolla, mikä johtui pääasiassa huomattavasti muita kohteita pienemmästä valumasta (Taulukko 6-6). Myös Humpinsuon ominaispäästöt olivat pienet. Vuolijoen Suurisuon ominaispäästöt olivat hieman suuremmat kaikilta osin. Suurimmat ominaispäästöt olivat kaikilta osin Lampsisuolla mikä johtui ennen muuta heikommasta veden laadusta. Laskeutusaltaallisten kohteiden ominaispäästöt jouduttiin laskemaan Hoikansuon, Kivinevan, Likasuon osalta arvioiduilla valumilla, koska kohteilla ei ollut virtaamamittausta (Taulukko 6-6). Kajaanin Suurisuon tilanne oli päinvastainen: suolla mitattiin pelkästään virtaamaa, joten veden laatu jouduttiin arvioimaan Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun laskeutusaltaallisten kohteiden avulla. Suurimmat ominaispäästöt olivat Hoikansuolla ja Kajaanin Suurisuolla. Hoikansuon suuret arvot johtuivat ennen muuta heikosta veden laadusta ja Kajaanin Suurisuon puolestaan suuresta valumasta. Kivinevan ja Likasuon ominaispäästöt olivat kokonaisuutena selvästi pienempiä, mutta kiintoaineen osalta selvästi suurempia kuin pintavalutuskentällisillä kohteilla. Taulukossa Taulukko 6-6 on esitetty vertailuna Kainuun tarkkailusoiden ominaispäästöjen keskiarvoja vuosilta Taulukosta nähdään selvästi valuman vaikutus ominaispäästöarvoihin. Tuotantokausilla 27, 28 ja 212 tarkkailusoilta mitatut valumat olivat selvästi suurempia kuin muina vuosina ja sitä myötä myös ominaispäästöt. Vuosien keskiarvoon nähden tuotantokauden 212 ominaispäästöt olivat pääosin suurempia. Copyright Pöyry Finland Oy

19 15 Taulukko 6-6 Tarkkailusoiden ominaispäästöt tuotantokaudella 212. Vertailuna on esitetty Kainuun tarkkailusoiden keskimääräiset ominaispäästöt tuotantokausilla Bruttopäästöt Nettopäästöt Suo Mq CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO3-N NH4-N Fe Kiinto- Kok.P Kok.N Kiinto- Pintavalutuskentälliset NO2-N aine aine l/s km2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d Humpinsuo, pvka 24,3 534,2, 17,,3 5,7 31, 6,8, Jäkäläsuo, pvk1 16,2 582,6,1 25, 3, , Lampsisuo, pvk1 17, ,4,2 32,1 7, , Suurisuo (Vuolijoki), pvk1 31,2 798,6,1 2,1, ,1 6,9 23 Väyryssuo, pvk1 6,2 223,1, 5,2,,1 4,1 12, 2,5 1, Laskeutusaltaalliset 1) Hoikansuo, la 15,6 67 3,1 1, 26,6 4, , ) Kivineva, la 11,5 541,8,1 24,1 6, , ) Likasuo, la1-2 17,7 574,9,2 15, 1, 64 58,6 7,7 55 2) Suurisuo (Kajaani), la1 78, , , Keskiarvot pvk (n=5) 19,1 65,6,1 2, 2, , kaikki suot 211 (n=3) 13,9 352,2,2 7,3,1, ,1 1, (n=2) 11,3 226,2, 6,2,, , 1,3 3, 29 (n=4) 1,8 286,4,1 14,1 2, , (n=7) 19,4 475,8,5 15,1 2, 79 97,4 6, (n=8) 17,6 528,9,3 28 1,5 6, 4 119, (n=3) 4,3 167,3, 12,,6 8,7 65 ka ,9 339,4,2 14,3 1, ,3 8, 61 pvk 211 (n=3) 13,9 352,2,2 7,3,1, ,1 1, (n=2) 11,3 226,2, 6,2,, , 1,3 3, 29 (n=2) 6,8 151,1, 4,2,, 29 19, 1,2 7,6 28 (n=5) 16,9 354,3,1 8,7,2, ,1 1,5,2 27 (n=1) 15,8 355,2, 13,,1 3,8 21, 6,3, 26 (n=1) 2,1 5,, 1,2,,,2 24 ka ,1 248,2,1 6,8,1, , 2,3 8,7 la 211 (n=) 21 (n=) 29 (n=2) 13,5 422,6,1 23,3 4, , (n=2) 23, ,8 1,4 31,1 5, , (n=7) 18, 552,9,3 3 1,7 6, , (n=2) 8,8 225,5,1 17,1, ka , 494,4 1,,5 25,5 4, , ) Virtaama arvioitu, ei mukana keskiarvossa 1) Suppea tarkkailu tai pieni näytemäärä ja virtaamat arvioitu, ei mukana keskiarvoissa 2) Vedenlaatu arvioitu, ei mukana keskiarvossa Copyright Pöyry Finland Oy

20 6.3.2 Koko vuosi Ympärivuotisten tarkkailukohteiden Humpinsuon, Jäkäläsuon, Lampsisuon ja Suurisuon (Vuolijoki) ominaispäästöt on esitetty taulukossa Taulukko 6-7. Ominaispäästöt olivat tarkkailusoilla suurimmat keväällä, jolloin valumaveden määrä on muita vuodenaikoja suurempi. Jäkäläsuon kohdalla kevään veden laatu jouduttiin arvioimaan koska kohteelle ei saa mennä liikkumisrajoituksen vuoksi. Pienimmillään ominaispäästöt olivat talvella, jolloin soilta tulevat valumat olivat selvästi pienimmät. Kesä 212 oli poikkeuksellisen sateinen, mikä näkyy ominaiskuormituksissa siten, että ne olivat kesällä samaa suuruusluokkaa kuin syksyllä ja kiintoaineen osalta kaikilla kohteilla korkeammat kuin syksyllä. 16 Taulukko 6-7 Humpinsuon, Jäkäläsuon, Lampsisuon ja Suurisuon (Vuolijoki) ominaispäästöt eri vuodenaikoina tarkkailukaudella 212. Humpinsuo, pvka BRUTTO NETTO vesien jakso Mq COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe kiinto- Kok.P Kok.N kiintokäsittely NO 2 -N aine aine l/s km2 g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d talvi pvka ,2 18,1 5,2 4,7, 1,6, kevät pvka ,2 939, , 48 4,2 kesä pvka ,3 534,2,1 17,3,3 5,7 31, 6,8, syksy pvka ,6 3,2 18 8,9, 8,7, vuosi kg/ha/a ,3 128,1 6,8 1, 3,3,2 Jäkäläsuo, pvk1 talvi pvk , 19, ,1 7,9 3,4 kevät* pvk , , , kesä pvk ,2 582,6,1 25, 3, , syksy pvk ,2 59, , vuosi kg/ha/a ,5 167,2 1 33,1 6,6 21 Lampsisuo, pvk1 talvi pvk ,2 259,4,1 21, ,2 16, kevät pvk , ,7, , kesä pvk , ,4,2 32,1 7, , syksy pvk ,8 824,7, , vuosi kg/ha/a ,5 274,3,1 13 2,3 5, ,2 9,1 23 Suurisuo (Vuolijoki), pvk1 talvi pvk ,5 121,1 6, 1, 1,9, kevät pvk , , , kesä pvk ,2 798,6,1 2,1, ,1 6,9 23 syksy pvk ,4 56, , 11 1 vuosi kg/ha/a ,6 195,2 6,9 29, 2,7 13 *) veden laatu arvioitu 7 KUNTOONPANOVAIHEEN TARKKAILUN TULOKSET Turveruukki Oy:n Lintusuon lisäalueen kunnostus turvetuotantoa varten alkoi kesällä 21 ja alue oli kuntoonpanotarkkailussa kevääseen 212 saakka. Copyright Pöyry Finland Oy

21 17 Lintusuon lisäalueella käytiin näytteenotossa marras-huhtikuussa kerran kuukaudessa. Kevättulvan aikaan näytteet otettiin kerran viikossa. Marraskuun näyte otettiin pintavalutuskentän 4 alapuolelta ja muut näytteet laskeutusaltaan 4 alapuolelta. Virtaamat arvioitiin SYKE:n vesistömallijärjestelmästä. Taulukossa Taulukko 7-1 on esitetty Lintusuon lisäalueen vesistömallista arvioidut valumat. Taulukko 7-1 Lintusuon lisäalueen valumat tarkkailukaudella 212. Vesien jakso Mq Nq Hq käsittely d l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 Lintusuo lisäalue, la/pvk4 talvi pvk4/la ,2 3,5 34,4 kevät la ,7 22,4 236,6 Taulukossa Taulukko 7-2 on esitetty Lintusuon lisäalueen veden laadun keskiarvot eri vuodenaikoina. Lintusuon lisäalueella COD Mn -arvot ja typpipitoisuudet olivat samalla tasolla talvella ja keväällä. Fosforipitoisuus oli talvella korkeampi ja kiintoainepitoisuus keväällä. Taulukko 7-2 Veden laatu Lintusuon lisäalueella eri vuodenaikoina tarkkailukaudella 212. vesien jakso n ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe kiintokäsittely NO 2 -N aine kpl mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Lintusuon lisäalue, la/pvk4 talvi pvk4/la , ,5 kevät la , kaikki näytteet 9 5, Taulukkoon Taulukko 7-3 on koottu Lintusuon lisäalueen ominaiskuormitukset. Kevään suurempi valuma näkyy selvästi talvea suurempina ominaiskuormituksina. Taulukko 7-3 Lintusuon lisäalueen ominaiskuormitukset vuonna 212. BRUTTO NETTO vesien jakso Mq COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe kiinto- Kok.P Kok.N kiintokäsittely NO 2 -N aine aine l/s km2 g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Lintusuo lisäalue, la/pvk4 *) talvi pvk4/la ,2 35 1,1 1 5, 56 1, 7, 44 *) kevät la , , *) valuma arvioitu arvioituvesistömallijärjestelmästä 8 PÄÄSTÖJEN LASKENTAAN KÄYTETTÄVÄ AINEISTO Yleisen käytännön mukaisesti suppean tarkkailun kohteiden ominaispäästöjä ei käytetä muiden tuotantoalueiden päästöjen arviointiin, joten suppean tarkkailun kohteiden omi- Copyright Pöyry Finland Oy

22 18 naispäästöjä on käytetty päästölaskennassa aina kyseiselle tuotantoalueelle kesällä. Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan tarkkailusuot ovat maantieteellisesti lähellä toisiaan ja vuosipäästöjen laskennassa käytettiin sekä Kainuun että Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantoalueiden ympärivuotisista tarkkailuista saatua aineistoa (Taulukko 8-1). Lapista mukana oli neljä kohdetta. Liitteessä 5 on esitetty yhteenveto ominaispäästölaskentaan käytettyjen ympärivuotisten tarkkailukohteiden tuloksista. Päästöjen laskentaan laskeutusaltaallisille ja pintavalutuskentällisille soille käytettävät ominaispäästöluvut on esitetty taulukossa Taulukko 8-1. Silloin kun tuotantoalueella on ollut päästötarkkailua, käytetään ko. kohteen omia ominaispäästöarvoja koko vastaavalla vesienkäsittelyllä varustetulle alueelle. Jos tuotantoalueella on ollut vain kesäaikainen tarkkailu, käytetään muille vuodenajoille taulukossa Taulukko 8-1 esitettyjä ominaispäästöjä vesienkäsittelymenetelmän mukaisesti. Taulukko 8-1 Kainuun turvetuotannon päästölaskennan ominaispäästöarvot vuonna 212 niille kohteille jotka eivät olleet tarkkailussa. Laskeutusaltaalliset suot vuosi kg/ha/a Brutto Netto Jakso soita COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine d kpl g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d talvi , , kevät , , kesä , , syksy , , , ,3 9,9 7 Pintavalutuskentälliset suot talvi ,2 8,9 14,1 5,7 4,4 kevät , , kesä , , syksy , , vuosi kg/ha/a ,3 9,1 31,1 5,6 19 Laskeutusallas talvi/pintavalutus kesä talvi , , kevät , , kesä , , syksy , , vuosi kg/ha/a ,5 11 5,3 7, TURVETUOTANNON PÄÄSTÖT VUONNA 212 Päästöt on laskettu pinta-alalle, johon sisältyy: Copyright Pöyry Finland Oy - kuntoonpanossa oleva ala - tuotannossa oleva ala - tuotantokunnossa, mutta ei tuotannossa oleva ala - tuotannosta poistunut ala Kuntoonpanotarkkailussa oli talvella ja keväällä Lintusuon lisäalue. Tuotannosta poistuneiden alueiden päästöt laskettiin tuotantovaiheen ominaispäästöillä. Alkuvaiheessa

23 19 tuotannosta poistuneen alueen päästöt lienevät lähellä tuotantovaiheen tasoa, mutta ajan kuluessa tuotannosta poistuneiden alueiden päästöt pienenevät. Kaikkien tuotantoalueiden päästöt tarkkailukaudella 212 ( ) on esitetty taulukossa Taulukko 9-1. Taulukko 9-1 Turvetuotannon päästöt Kainuussa vuonna 212. suo haltija kunt. ala ha tuot. ala ha TK 1) ha poist. ala ha pinta-ala yht ha Bruttopäästöt COD Mn kg/a kok.p kg/a kok.n kg/a purkuvesistö vesienkäsittely tarkkailtu kiintoaine kg/a Nettopäästöt Isosuo, Vaala Vapo Oy pvk K Likasuo Vapo Oy la K Nurmelansuo Vapo Oy la 38 2,7 41 E Humpinsuo Vapo Oy pvk 132 1, 133 K , Kivineva Vuolijoen Turve Oy la/pvk K Laattaansuo Vapo Oy la 58,3 4,6 2,2 65 E Vasikkasuo Vapo Oy la 17,9 31,1 49 E Hoikansuo Mainuan Turve Oy la K , Soidinsuo Niilo Korhonen la E , Lintusuo Turveruukki Oy 1) pvk, pvk/la 15,3 68,3 5,1 88,7 K Suurisuo, Kajaani Vapo Oy la 18,5 1,6 9,4 3 virt Kivisuo, Kajaani Vapo Oy pvk 14,4 1,1,9 16 E , , Katvansuo Vapo Oy la 6,6 38,9 46 E Suurisuo, Vuolijoki Vapo Oy pvk 128 3,3 131 K , Vaivaissuo Arto Haataja la E Väyryssuo Turveruukki Oy pvk, la 68,9 1,33 79,3 K Luesuo Vapo Oy pvk/la 47 53,1 1 E Lampsisuo Vapo Oy pvk K Vaivaissuo Vuolijoen Turve Ky la 3 3 E Raatosuo Niilo Korhonen la E , , Kettusuo Vapo Oy la 3,1 2,1 2,8 35 E Piesansuo Vapo Oy la 16, 1, 2,4 19 E , Lokkisuo Vapo Oy la 58,5 3, 62 E Lehtosuo Vapo Oy pvk 57,6 2, 6,5 66 E , Lososuo Vapo Oy la 27,7 1,1 3,5 32 E Kurkisuo Vapo Oy la 42,1 1,9 44 E Kurkisuo Vapo Oy la 31,7 1, 33 E Ansosuo Vapo Oy la/la+vs 45,1 2,6 16,8 65 E Isosuo Vapo Oy sarkaoj./ vs 2,7 1,1 16,7 39 E Makrinsuo Vapo Oy la 2,5 1, 8,5 3 E Jäkäläsuo Vapo Oy pvk 74,1 3,9 78 K , Pätkänsuo Vapo Oy la, E Heposuo Vapo Oy la+vs 7,9 4,7 3,2 79 E Varpusuo Vapo Oy la 49,7 3,2 4,4 57 E Naurissuo-Veneheitto Vapo Oy la 32,4 1, 33 E Naurissuo-Veneheitto Vapo Oy la 37,2 2,7 4 E Marjo-Säynäjäsuo Vapo Oy la 48,9,9 1,5 51 E Heinineva Vapo Oy la 57,1 7,9 65 E Hilkkusuo Niilo Korhonen pvk 1, 1 E , , yhteensä kok.p kg/a kok.n kg/a kiintoaine kg/a Laakasuo Vapo Oy pvk 41,3 41 E , Laakasuo Vapo Oy la 194,5 1,3 25 E Raiskionsuo Vapo Oy la 25,6 2,3 5,1 33 E ) Lintusuon vesistöalueet ovat ja Turvetuotannon kokonaispäästöt (brutto) vuonna 212 olivat kg COD Mn, 819 kg fosforia, kg typpeä ja kg kiintoainetta. Päästöt olivat kauttaaltaan vuoden 211 päästöjä suurempia. COD Mn -päästöt (brutto) kasvoivat 33 %, fosforipäästöt 21 %, typpipäästöt 52 % ja kiintoainepäästöt 33 %. Copyright Pöyry Finland Oy

24 2 Päästöjen kasvu johtui ennen muuta edellisvuotta huomattavasti suuremmista sademääristä. Verrattaessa vuoden 212 päästöjä vuosien keskiarvoihin (Taulukko 9-2) huomataan, että päästöt olivat kaikilta osin keskimääräistä suuremmat. Taulukko 9-2 Turvetuotannon päästöt Kainuussa vuosina BRUTTO NETTO COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine t/a t/a t/a t/a t/a t/a t/a , ,4 9, , ,3 9, , , , 22 13, , , , , , , , , ka , , Taulukossa Taulukko 9-3 on esitetty tarkkailusoiden vuorokausipäästöt kesällä 212. Taulukko 9-3 Kainuun tarkkailusoiden vuorokausipäästöt kesäaikana vuonna 212. Bruttopäästöt Nettopäästöt kiinto- kiintovesien- ala tark- COD Mn Kok.P Kok.N aine Kok.P Kok.N aine suo haltija käsittely ha kailtu kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d Humpinsuo Vapo Oy pvk 133 K 71, 2,3 4,1,,9, Jäkäläsuo Vapo Oy pvk 78 K 45, 2, 1, 1,4 8, Lampsisuo Vapo Oy pvk 64 K 71,1 2,1 13,1 1,6 11 Suurisuo (Vuolijoki) Vapo Oy pvk 131 K 14,1 2,7 1,,9 3, Väyryssuo Turveruukki Oy pvk 79 K 18,,4,9,,2,1 Hoikansuo Mainuan Turve Oy la 15 K 9,1,,4 39,,3 39 Kivineva Vuolijoen Turve Oy la 55 K 3, 1,3 13, 1, 12 Likasuo Vapo Oy la 59 K 34,1,9 34,,5 32 Suurisuo (Kajaani) Vapo Oy la 3 Virt. 59,1 3,3 69,1 2,3 65 Kuvassa Kuva 9-1 on esitetty turvetuotannon vuosipäästöt (tuotantosuot + kuntoonpanosuot) vuosina Kuvassa on esitetty myös tuotantokauden keskivalumat sekä pinta-alat. Verrattaessa päästöjä valumiin huomataan, että päästöt seuraavat pääpiirteissään valuman suuruutta. Sademäärillä on siis huomattava vaikutus turvetuotannon päästöjen suuruuteen. Copyright Pöyry Finland Oy

25 21 Kuva 9-1 Turvetuotannon vuosipäästöt (tuotantosuot + kuntoonpanosuot) Kainuussa Oulujärven valuma-alueella vuosina Kuvassa on esitetty myös tuotantokauden keskivalumat sekä pinta-alat (ei sisällä valmistelematonta tai jälkikäytössä olevaa alaa). 1 VAIKUTUSTARKKAILU Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden vaikutustarkkailu toteutettiin vuonna 211 tarkkailuohjelman (PSV Maa ja Vesi 26) mukaisesti. Vaikutustarkkailuun kuului veden laadun tarkkailu Jäkäläsuon, Hoikansuon, Lampsisuon, Väyryssuon sekä kuntoonpanovaiheessa olleen Lintusuon lisäalueen purkuvesistöissä. Copyright Pöyry Finland Oy

26 1.1 Veden laadun tarkkailu Näytteet otettiin ohjelman mukaisesti kerran kevättalvella (maalis-huhtikuussa) sekä kerran kuukaudessa kesä-elokuussa. Näytteistä tehtiin seuraavat määritykset: - lämpötila - kok.p - happi - PO 4 -P (kesällä) - ph - kok.n - sähkönjohtavuus - NO 2 + NO 3 -N (kesällä) - väri - NH 4 -N (kesällä) - COD Mn - a-klorofylli (kesällä järvistä) - kiintoaine - Fe 22 Tarkkailupaikkojen sijainnit on esitetty liitteessä Alimmainen Palolampi Jäkäläsuon kuivatusvedet johdetaan pintavalutuskentältä Rajalampeen, josta vedet purkautuvat edelleen ojien ja lampien kautta Alimmaiseen Palolampeen. Alimmaisesta Palolammesta (liite 6.1) otettiin vaikutustarkkailua varten heinäkuun alussa ja lopussa sekä syyskuussa vesistönäytteitä (liite 7). Alimmaisen Palolammen Kiviojan valuma-alue on suurilta osin soita ja metsämaata. Alimmaisen Palolammen veden kesän ph-keskiarvo oli 5,5. Keskimääräinen fosforipitoisuus oli 18 ug/l, typpipitoisuus 527 ug/l ja levästön biomassan määrää kuvaava a- klorofyllipitoisuus 4,2 ug/l. Arvot kuvaavat lievästi rehevää trofiatasoa. Keskimääräinen COD Mn -arvo oli 31 mg/l ja väriluku 225 mg Pt/l. Jäkäläsuolta purkautuvien kuivatusvesien COD Mn -arvot olivat heinäkuun näytekerroilla hieman suuremmat kuin Alimmaisella Palolammella, mutta syyskuussa tilanne oli päinvastainen (Kuva 1-1). Jäkäläsuon valumaveden kiintoaine- ja ravinnepitoisuudet olivat jokaisella näytteenottokerralla selvästi suuremmat kuin Alimmaisessa Palolammessa. Tulosten perusteella näyttää, että Jäkäläsuolta laskevat vedet heikentävät osaltaan Alimmaisen Palolammen veden laatua. Kesäkauden keskiarvopitoisuudet: Havaintopaikka COD Mn Kiintoaine Kok.P Kok.N mg/l mg/l ug/l ug/l Jäkäläsuo, läht Alimmainen Palolampi 31 1, Copyright Pöyry Finland Oy

27 23 Kuva 1-1 Jäkäläsuon valumaveden laatu ja Alimmaisen Palolammen ainepitoisuudet vuonna Särkipuro ja Särkijoki Särkipuro saa alkunsa Särkijärvestä, laskee Särkijokeen ja edelleen Mainuanjokeen. Hoikansuolta kertyvät vedet laskevat Hoikanlampeen ja sieltä Hoikanpuroa pitkin Särkijärveen. Havaintopaikka Sä1 sijaitsee Särkipurossa Saunakankaan kohdalla ja Sä2 Särkijoen suulla, juuri ennen joen liittymäkohtaa Mainuanjokeen (liite 6.2). Mainuanjoesta vedet laskevat Oulujärveen. Särkipuron ja Särkijoen valuma-alue on suurelta osin suota ja jonkin verran myös metsämaata. Hoikansuolta ei otettu päästötarkkailunäytettä keväällä ja elokuun näytekierroksella sieltä ei saatu näytettä, koska ei ollut virtaamaa. Veden COD Mn -arvoissa ei ollut suuria eroja Hoikansuon ja alapuolisen vesistön välillä (Kuva 1-2). Kiintoainetta oli Hoikansuolta lähtevässä vedessä paljon molemmilla näytekerroilla ja erityisesti kesäkuussa. Särkipuron kiintoainepitoisuudet olivat huhtikuuta lukuun ottamatta pieniä, mutta Särkijoen vedessä oli jokaisella näytekerralla kiintoainetta varsin paljon. Hoikansuolta lähtevän veden kokonaisfosforipitoisuus oli molemmilla näytekerroilla suuri ja huomattavasti suurempi kuin alapuolisessa vesistössä. Hoikansuolta lähtevän veden typpipitoisuus oli turvetuotantoalueelle tavanomainen, mutta selvästi suurempi kuin Särkipurossa ja Särkijoessa. Särkipuron ja Särkijoen veden rautapitoisuus kasvoi loppukesää kohden, ja myös veden väriluku oli korkeimmillaan heinäkuun lopussa (liite 7). Särkipurossa ja Särkijoessa veden ph-arvot vaihtelivat välillä 5,2 6,3. Särkipuron ja Särkijoen sähkönjohtavuudet olivat pieniä. Särkipuron ja Särkijoen happitilanne oli yleisesti ottaen tyydyttävä. Hoikansuolta lähtevä vesi oli kiintoaine- ja ravinnepitoisuuksiltaan selvästi Särkipuroa ja Särkijokea huonompaa, mutta suon kuormittava vaikutus ei kuitenkaan näkynyt sel- Copyright Pöyry Finland Oy