Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti

Transkriptio

1 Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti VALUMA loppuseminaari

2 Kosteikkojen toimivuuden seuranta Menetelmät: Vesinäytteet Jatkuvatoimiset vedenlaatumittarit YSI Sameus, sähkönjohto, lämpötila, vedenkorkeus Seuratut kosteikot: Pässin kosteikko / Ulvila Salosen kosteikko / Kauklainen Löytäneenlampi / Säkylä 2

3 Jatkuvatoimiset vedenlaatumittarit maastossa Vesiensuojelukohteiden ylä- ja alapuolella Viikkoja - kuukausia / kohde Mittauskohteet enimmäkseen pieniä uomia, ojia Data ladataan tietokoneelle huoltokäyntien yhteydessä 3

4 Asennusratkaisuja vaatimuksena helppo siirrettävyys paikasta toiseen toistaiseksi ei ilkivaltaa Asennuksen haasteita mittarin sijainti, edustava vedenlaadun kannalta virtaamavaihtelut sijainti huollon oltava vaivatonta ja turvallista 4

5 Sähkönjohta vuus Sameus Käyttö ja huolto Kalibrointi: suositus 3 kk välein, mutta käytännössä useammin sameus (tislattu vesi) noin 1 x kuussa, sähkönjohto (liuos) 1 x kesässä Paristojen vaihto (4-6 kpl) muutaman viikon välein (lämmin vs kylmä vesi) Antureiden puhdistus (sameus, pinnankorkeus, sähkönjohtavuus) kerran viikossa! sameus: ikkunan puhdistus ennen mittausta, huolto = tyynyjen kunnon tarkistus, ikkunan puhtaus Huoltopäiväkirja: tehdyt toimet, tarkkaile ympäristöä!! 5

6 Aineiston käsittely Mittarin raakadata sisältää myös virheelliset mittaukset Miten tunnistan? Koska poikkeava arvo on todellinen ja koska virheellinen? Tiedot mm. sääoloista, huolloista, vesinäytteiden tulokset auttavat aineiston laadunvarmistuksessa Tarvitaan vesinäytteitä! Tarve voi jopa lisääntyä! Mittaridata vs vesinäytteet sameustulokset vastaavat yleensä hyvin toisiaan Mittarit eivät mittaa veden fosforipitoisuutta, mutta sameustuloksista voi usein laskea kok P, ei kuitenkaan aina 6

7 Pässin kosteikko (Ulvila) Rakennettu riistakosteikoksi v. 211 Valuma-alueen pinta-ala: 4 ha, josta peltoa 86 ha (n. 22 %) Kosteikon pinta-ala: 3,34 ha (,5 % valuma-alueen pinta-alasta), vesipinta-ala 1,88 ha Keskivirtaama:,66 m 3 /s Erityisympäristötukikohde Vedenlaadunseurantaa

8 PO 4 -P µg/l Kok P µg/l Pitoisuuden muutos keskimäärin: YP AP Kok P: 211: AP 23 % alhaisempi 212: AP 16 % korkeampi 1 5 PO 4 -P 211: AP 61 % korkeampi 212: AP 9 % alhaisempi YP AP 1 5 Vesinäytteet 8

9 Kok P µg/l Sameus NTU 2 16 YP AP Pässinkosteikko Vedenlaatumittarin sameudesta laskettu Kok P pitoisuuksia Kok P AP keskimäärin 4 % alhaisemmat pitoisuudet YP AP 9

10 Salosen kosteikko (Kauklainen) Rakennusvuosi 211 Valuma-alueen pintaala 592 ha Kosteikon pinta-ala 1,6 ha Kosteikon pinta-ala valuma-alueesta,18 % 1

11 PO4-P µg/l Kok P µg/l Kosteikkoon vesi Salosen kosteikko Yläpuoli Alapuoli Alapuolen pitoisuudet keskimäärin: Kok P: alapuolella korkeammat pitoisuudet 212: 51 % 213: 13 % 214: 19 % PO 4 -P: alapuolella alhaisemmat pitoisuudet 212: 34 % 213: 6 % 214: 27 % Yläpuoli Alapuoli Vesinäytteet 11

12 Kok P kg/päivä Kok P ug/l Kosteikkoon vesi 7.6. YP AP Virtaama,18,16,14, ,1,8,6 Q m 3 /s 1,4 5,2, Vedenlaatumittarin sameudesta laskettu Kok P pitoisuudet Virtaama SYKEn vesistömallijärjestelmästä 2,5 2, 1,5 1,,5 YP AP Virtaama,18,16,14,12,1,8,6,4,2 Q m 3 /s,, 12

13 Löytäneenlampi - kosteikko Pyhäjärveen laskevan Pyhäjoen pääuomassa Rakennettu 21 Sydänmaan kylä Tavoitteena Virtaamien tasaus Kylän kohtaamispaikka Monimuotoisuuden lisääminen P-a 2 ha, v-a 4 km 2, peltoa 38% Kosteikon pinta-ala valumaalueesta.5 % 13

14 PO4-P µg/l Kok P µg/l Kiintoaine mg/l YLÄPUOLI ALAPUOLI YLÄPUOLI ALAPUOLI YLÄPUOLI ALAPUOLI AP pitoisuus keskimäärin: Kok P: 7,7 % alhaisempi Kiintoaine: 17 % alhaisempi PO 4 -P: 2 % korkeampi Vesinäytteet 14

15 Sameus NTU AP sameus keskimäärin 2 % pienempi kuin YP Sameudesta ei voi laskea fosforipitoisuutta Löytäneenlampi Yläpuoli Alapuoli Q (m3/s),9,8,7,6,5,4,3 Virtaama m 3 /s 5,2,1 Jatkuvatoiminen vedenlaatumittari

16 Sameus virtaama lähes olematon (oma havainto) - sameuden voimakas heilahtelu Ruoppausnäytös Ukkoskuuroja Löytäneenlampi YLÄPUOLI ALAPUOLI Virtaama,9,8,7,6,5,4,3 2,2 1,1 16

17 Jatkuvatoimiset mittarit - kokemuksia ja haasteita Ojavedet haasteellinen mittauskohde vedet sameita, paljon kiintoainesta, suuret virtaamavaihtelut Datan laadun varmistaminen Paljon huoltoa!! Vesinäytteitä Asiantuntemusta, kokemusta Nopea reagoiminen virhetilanteisiin edellyttää automaattista tiedonsiirtoa ja maastovalmiutta (haaste pienellä toimijalla) Tiedettävä mitä kohteessa tapahtuu! Sameuden voimakkaatkin heilahtelut voivat olla todellisia. 17

18 Kokemuksia ja haasteita Luotettavalle fosforianturille on suuri tarve Jatkuvatoimisten mittareiden käyttö on kallista vuokraus/osto, huolto, vesinäytteet, aineiston käsittely jne. Hyötyjä: Voidaan seurata sekä hetkellisiä tilanteita (esim. virtaamapiikit, rakennustoimet, erikoistilanteet) että pitkän ajan muutoksia tietoa saadaan paljon ja nopeasti (vrt. vesinäytteet) 18

19 Johtopäätöksiä kosteikkojen toimivuudesta Kosteikkojen ja vuosien välillä vaihtelua toimivuudessa Toimivatko riittävän tehokkaasti? Voisiko toimivuutta tehostaa? Suurempia kosteikkoja / paljon pieniä kosteikkoja Suunnittelun kehittäminen, uusia rakenteita, innovaatioita yhdistäminen muihin menetelmiin Seurantaa jatkettava - Pässi ja Salonen melko uusia kohteita 19

20 Kiitos mielenkiinnosta! 2