VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2014
|
|
- Heli Halttunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy G Vapo Oy VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2014 Lauri Heitto
2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO SÄÄOLOT... 6 Säätila... 6 Virtaamat ja vesivarat KUORMITUSASEMAT Kuormituslaskennan käsitteet ja laskentamenetelmät Sijainti KIRKKOSUO PVK Kuormitustarkkailun toimivuus Sijainti Vesienkäsittelyjärjestelmä Virtaama mittapadolla Veden laatu Kuormitus Pintavalutuskentän teho KIRKKOSUO PVK Kuormitustarkkailun toimivuus Sijainti Vesienkäsittelyjärjestelmä Virtaama mittapadolla Veden laatu Kuormitus Pintavalutuskentän teho KYYRÖNSUO KOSTEIKKO Kuormitustarkkailun toimivuus Sijainti Vesienkäsittelyjärjestelmä Virtaama mittapadolla Veden laatu Kuormitus Pintavalutuskentän teho LINNANSUO PVK Kuormitustarkkailun toimivuus Sijainti Vesienkäsittelyjärjestelmä Virtaama mittapadolla Veden laatu Kuormitus Pintavalutuskentän teho MEKRIJÄRVENSUO PVK Kuormitustarkkailun toimivuus Sijainti Vesienkäsittelyjärjestelmä PVK 1Virtaama mittapadolla Veden laatu Kuormitus Pintavalutuskentän teho
3 MEKRIJÄRVENSUO PVK Kuormitustarkkailun toimivuus Sijainti Vesienkäsittelyjärjestelmä Virtaama mittapadolla Veden laatu Kuormitus Pintavalutuskentän teho PUOHTIINSUO PVK Kuormitustarkkailun toimivuus Sijainti Vesienkäsittelyjärjestelmä Virtaama mittapadolla Veden laatu Kuormitus Pintavalutuskentän teho TEYRISUO PVK Kuormitustarkkailun toimivuus Sijainti Vesienkäsittelyjärjestelmä Virtaama mittapadolla Veden laatu Kuormitus Pintavalutuskentän teho TUOHTAANSUO PVK Kuormitustarkkailun toimivuus Sijainti Vesienkäsittelyjärjestelmä Virtaama mittapadolla Veden laatu Kuormitus Pintavalutuskentän teho TUOHTAANSUO PVK Kuormitustarkkailun toimivuus Sijainti Vesienkäsittelyjärjestelmä Virtaama mittapadolla Veden laatu Kuormitus Pintavalutuskentän teho Koko vuoden kuormitus (brutto, kg/v) tarkkailuohjelmaan kuuluneilla soilla PINTAVALUTUSKENTTIEN TEHON TARKKAILU Suurisuo PVK Heinäkuun alun jälkeen pintavalutuskentältä lähtevästä padosta ei saatu näytettä.tuohtaansuo PVK Tuohtaansuo kosteikko Valkeasuo PVK
4 5.VIRTAVESITARKKAILU KYYRÖNSUO Sijainti Tuotanto ja pinta-alat Virtaama ja näytteenoton edustavuus Veden laatu Siilaisenpuron asemien piilevätutkimus Siilaisenpuron asemien kasviplankton-tutkimus Kyyrönsuo kuormituksen osuus Siilaisenpuron ainemäärissä Kyyrönsuon osuus Siilaisenpuron aseman 46 ainemääristä VEMALA-mallin perusteella LINNUNSUO Sijainti Tuotanto ja pinta-alat Virtaama ja näytteenoton edustavuus Veden laatu Jukajoen asemien piilevätutkimus Siilaisenpuron asemien kasviplankton-tutkimus Linnunsuon kuormituksen osuus Jukajoen ja Papulanpuron ainemäärissä MEKRIJÄRVENSUO JA PUOHTIINSUO Sijainti Mekrijärvensuo: Tuotanto ja kuivatusvesien johtaminen Puohtiinsuo: Tuotanto ja kuivatusvesien johtaminen Virtaama ja näytteenoton edustavuus Veden laatu, kuormitusasemat Mekrijärvensuon ja Puohtiinsuon kuormituksen osuus Kelsimänjoen ja Koitajoen asemien ainemäärissä Mekrijärvensuon osuus Kelsimänjoen valuma-alueelta (4.923) lähtevästä ainemäärästä Mekrijärvensuon ja Puohtiinsuon osuus Nuorajärven alueelta (vesistöalue 4.922) ja Kelsimänjoen valuma-alueelta (vesistöalue 4.923) lähtevästä ainemäärästä TUOHTAANSUO Sijainti Tuotantoalat ja kuivatusvesien johtaminen Virtaama ja näytteenoton edustavuus Veden laatu, kuormitusasemat Veden laatu, virtavedet Piimäjoen asemien piilevätutkimus Tuohtaansuon kuormituksen osuus Piimäjoen ainemäärissä Tuohtaansuon osuus Piimäjoen aseman 15 ainemääristä VEMALA-mallin perusteella JÄRVIASEMIEN LAUSUNNOT Kyyrönsuo Linnansuo Linnunsuo Suurisuo Tuohtaansuo Valkeasuo LIITTEET 4
5 1. JOHDANTO Vuonna 2014 Vapo Oy:n Pohjois-Karjalan alueella sijaitsevien tuotantoalueiden tarkkailuohjelmaan liittyvä päästötarkkailu toteutettiin Kirkkosuolla, Kyyrönsuolla, Linnansuolla, Teyrisuolla sekä Tuohtaansuolla. Kyyrönsuolla, Teyrisuolla ja Tuohtaansuon pintavalutuskentällä 3 virtaamamittaus alkoi vasta syyskuussa, joten päästötarkkailu oli näillä tuotantoalueilla osavuotista. Lisäksi Mekrijärvensuolla ja Puohtiinsuolla tehtiin päästötarkkailua heinäkuun alkuun, nämä tuotantoalueet eivät olleet virallisesti päästötarkkailun piirissä vuonna Vesiensuojelurakenteiden tehon tarkkailua tehtiin lisäksi Suurisuolla, Valkeasuolla ja Tuohtaansuolla. Koska pääosa Pohjois-Karjalan tuotantoalueista on päästö/vesiensuojelun tehon tarkkailussa, ei vuoden 2014 kuormitustietojen laskennassa käytetty enää apuna Pohjois-Savon turvetuotannon yhteistarkkailussa saatuja ominaiskuormituslukuja, kuten aiempina tarkkailuvuosina. Tarkkailuohjelmaan kuuluva vesistötarkkailu sisältää sekä virtavesi- että järvitarkkailun. Alkuperäisen ohjelman mukaan virtahavaintopaikoilta otetaan vesinäytteet joka kolmas vuosi neljänä havaintokertana: kevättulvan aikaan (huhtitoukokuussa), kesä-lokakuussa kolme näytettä eri virtaamatilanteissa (tavoitteena ali-, keski-ja ylivirtaamatilanne). Suot on ryhmitelty kolmeen ryhmään vesistöalueiden perusteella. Vuonna 2014 virtavesinäytteet otettiin tämän kolmen vuoden rotaation perusteella Pielisen reitin valuma-alueella sijaitsevalta Suurisuolta. Näiden lisäksi virtavesinäytteet otettiin Mekrijärvensuo-Puohtiinsuolta, Kyyrönsuolta, Linnunsuolta sekä Tuohtaansuolta. Näiden tuotantoalueiden osalta vesistötarkkailu on uusien ympäristölupapäätösten mukaisesti jokavuotista, osalla vuoteen 2015 asti. Pärnänsuo- Rauansuon tuotantoalueella turvetuotanto on lopetettu ja alue on siirtynyt muuhun maankäyttöön, minkä takia myös vesistötarkkailu on tällä alueella loppunut. Vuonna 2014 Suurisuon virtavesinäytteenotto jäi tekemättä koordinaatiovirheen takia. Järvihavaintoasemilta näytteet otetaan vanhan ohjelman mukaisesti kaksi kertaa vuodessa (lopputalvi ja loppukesä) ja kolmen vuoden välein neljä kertaa vuodessa eli lopputalvella ja kesä-, heinä- ja elokuussa. Vuosi 2014 oli intensiivisuosi eli näytteet otettiin neljä kertaa. Vuoteen 2013 asti kasviplanktonin tutkimus elokuun näytteestä on tehty ns. suppeana määrityksenä, jossa on katsottu valtalajit ja näiden suhteellinen runsaus. Vuonna 2014 suppeasta määrityksestä luovuttiin ja elokuun järvinäytteistä tehdään ns. laaja kasviplanktontutkimus, joka sisältää biomassan laskennan (liite 2). Vuonna 2014 toteutettiin purovesien piilevätutkimus Kyyrönsuon, Linnunsuo, Suurisuon ja Tuohtaansuon lähivesistöissä (liite 3). Ainoastaan Suurisuon havaintopaikalta löydettiin sopivia kiviä, muilla havaintopaikoilla tutkimuksessa käytettiin kivikoreja eli kivet vietiin paikalle muovikoreissa 4 viikkoa ennen näytteenottoa. Tarkkailuohjelmaan kuuluu myös pohjavesiputkien ja lampien vedenpinnan korkeuden tarkkailu määritetyissä kohteissa. Pohjavesiputkien tarkkailutulokset ovat liitteessä 4 ja lampien vedenpinnan korkeudet liitteessä 5. 5
6 Vuoden 2014 tarkkailusta sovittiin Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen, Vapo Oy:n sekä tarkkailua suorittavan konsultin kanssa yhteisessä palaverissa Joensuussa (Neuvottelumuistio /Antero Koikkalainen, Pohjois-Karjalan ELY-keskus). Tarkkailu pohjautuu Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen alueella sijaitsevien Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelmaan vuosille (Savo-Karjalan Ympäristötutkimus ). 2. SÄÄOLOT Säätila Tarkkailuvuoden 2014 sääoloja Pohjois-Karjalassa on arvioitu Joensuussa ja Lieksan Lampelassa havaittujen ilman lämpötilan ja sademäärien perusteella. Vuosi 2014 oli keskiarvoja lämpimämpi, vain tammi-, touko- ja lokakuu jäivät vuosien keskilämpötiloja alemmaksi. Varsinkin helmikuu oli hyvin leuto. Tiedot ovat Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen vesikatsauksista ja Ilmatieteenlaitoksen ilmastokatsauksista. Joensuun kuukausittainen keskilämpötila vuonna 2014 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. 6
7 Joensuun kuukausittainen sademäärä vuonna 2014 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. Lieksan Lampelan kuukausittainen keskilämpötila vuonna 2014 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. 7
8 Lieksan Lampelan kuukausittainen sademäärä vuonna 2014 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. Pohjois-Karjalan maakunnassa satoi tammikuun aikana noin 20 mm, kun tavallisesti tammikuussa sataa 43 mm. Kuukauden lopussa lunta oli noin 20 cm, kun sitä normaalisti on reilut 50 cm. Tammikuun lopussa lumen vesiarvo (mm) eli lumikuorma (kg/m 2 ) vaihteli maakunnassa kg/m 2, kun se tavallisesti on 101 kg/m 2. Helmikuun sademäärä oli Pohjois-Karjalassa lähellä pitkän ajan keskimääräistä arvoa. Suurimmassa osassa maakuntaa lumen paksuus oli helmikuun lopussa cm. Maakunnan itäosissa sitä oli paikoitellen kuitenkin lähes puoli metriä. Normaalisti lumipeitteen paksuus on helmikuun lopussa yli 60 cm. Lämpötila oli helmikuussa noin kahdeksan astetta normaalia lämpimämpi. Maaliskuun aikana lumipeite suli pois lähes koko maakunnasta. Maaliskuu oli tavanomaista lauhempi. Näin lauha maaliskuu toistuu keskimäärin pari kertaa vuosisadassa. Huhtikuu oli keskimääräistä lämpimämpi ja sateet jäivät vähäiseksi. Ilmatieteenlaitoksen mukaan huhtikuun keskilämpötila oli Pohjois-Karjalan maakunnassa 1-2 astetta tavanomaista korkeampi. Sadetta saatiin huhtikuun aikana kolmannes tavallisesta määrästä. Toukokuu oli keskilämpötilaltaan melko tyypillinen, mutta silti lämpötilat vaihtelivat kylmistä säistä aina helteisiin. Sademäärä oli toukokuussa Pohjois-Karjalan maakunnassa noin 2,5-kertainen. 8
9 Lumen esiintyminen tammi-toukokuussa Kesäkuu alkoi helteisenä, mutta kuukauden loppupuoli oli kolea. Kuukauden keskilämpötilasta muodostui suuressa osassa maata 1-2 astetta tavanomaista alempi. Kesäkuun sademäärät jäivät maakunnassa lähes kolmanneksen tavanomaista pienemmiksi. Vettä tuli Pohjois-Karjalassa millimetriä, kun kesäkuussa sataa keskimäärin 66 milliä. Heinäkuun keskilämpötila oli maan itäosissa 20 asteen tuntumassa. Keskilämpötila oli pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna kaksi astetta tavanomaista lämpimämpi. Hellepäiviä oli heinäkuussa yhteensä 16. Kuukausi päättyi rajuihin ukkoskuuroihin, joiden yhteydessä esiintyi voimakkaita tuulenpuuskia. Puuskat aiheuttivat metsätuhoja ja sähkökatkoksia. Heinäkuun keskimääräinen sademäärä oli Pohjois-Karjalan alueella 76 mm, kun tavallisesti sataa 77 mm. Elokuu oli Pohjois-Karjalassa kuten koko Suomessa tavallista lämpimämpi. Kuukauden alkupuolella helleraja ylittyi päivittäin. Elokuun sademäärä oli Pohjois-Karjalan maakunnan alueella lähes viidenneksen tavanomaista pienempi. Sademäärissä oli kuurosateiden vuoksi paikkakuntakohtaisia eroja. Syyskuun sademäärä Pohjois-Karjalassa oli hieman tavanomaista suurempi ja lämpötila tavanomaista hiukan korkeampi. Lokakuu oli Pohjois-Karjalassa 2-3 astetta keskimääräistä kylmempi. Yhtä kylmiä lokakuita on idässä keskimäärin noin viiden vuoden välein. Lokakuun sademäärä Pohjois-Karjalassa oli viidenneksen tavanomaista pienempi. Maakunnassa satoi lokakuun aikana keskimääräinen 53 mm, kun tavallisesti sataa 65 mm. Aurinko pilkahteli marraskuussa tavanomaista vähemmän. Marraskuun sademäärä Pohjois- Karjalassa vaihteli mm, kun tavallisesti sataa 56 mm. Sateet tulivat vetenä ja lumena. Marraskuun lopussa lunta ei juuri maakunnassa ollut. Joulukuun keskilämpötila oli tavanomaista korkeampi lähes koko maassa. Kuukauden alkupuolisko oli harvinaisen leuto. Joulun aikaan sattui kylmä sääjakso, jolloin Pohjois-Karjalan maakunnan suuret järvet jäätyivät kokonaan. Kylmä jakso jäi lyhyeksi, sillä aivan kuukauden lopussa sää lauhtui voimakkaasti ja lämpötila kohosi vuorokaudessa monin paikoin yli 20 astetta. Suurimmassa osassa Pohjois-Karjalan maakuntaa oli joulukuussa tavanomaista sateisempaa. Kuu-kauden sädemäärä vaihteli mm, kun tavallisesti joulukuussa sataa 51 mm. 9
10 Lumen esiintyminen marras-joulukuussa Virtaamat ja vesivarat Kuluneena vuonna Pohjois-Karjalassa satoi normaalia vähemmän. Selvästi sateisin kuukausi oli koko Pohjois-Karjalassa toukokuu, jolloin molemmissa mittauspisteissä satoi yli kaksi kertaa normaalia enemmän. Vähiten normaaliin verrattuna satoi kesäkuussa. Kokonaisvuosisadanta oli Pohjois-Karjalan alueella selvästi normaalia vähäisempi. Järvien vedenpinnat kääntyivät yleisesti ottaen laskusuuntaan tammikuun aikana. Poikkeuksena Orivesi-Pyhäselkä, jonka vedenkorkeus kohosi 22 cm tammikuun aikana. Arvinsalmen asteikon mukaan Orivesi-Pyhäselän vedenkorkeus oli tammikuun viimeisenä päivänä 48 cm tavanomaista ylempänä. Pielisen vedenkorkeus oli tammikuun lopussa ajankohdan keskimääräisen vedenkorkeuden yläpuolella 75 cm. Helmikuun alun aikana vedenpintojen nousu pysähtyi, mutta pinnat olivat reilusti tavanomaista ylempänä. Maaliskuussa pinnat olivat myös tavanomaista korkeammalla. Huhtikuun lopussa järvien pinnat olivat keskimääräisellä tasolla tai sen yläpuolella. Maakunnan järvien vedenpinnat nousivat toukokuun sateiden ansiosta. Järvien vedenkorkeudet vaihtelivat touko-kesäkuussa keskimääräisen molemmin puolin. Järvien vedenkorkeudet laskivat heinäkuun viimeiseen päivään mennessä yleisesti ottaen keskitason alapuolelle. Järvien vedenkorkeudet laskivat elokuun aikana muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta noin cm. Sama trendi jatkui myös syyskuun. Lokakuun aikana maakunnan järvien vedenpinnat ehtivät laskea sekä loppukuusta taas hieman nousta. Järvien vedenpinnat nousivat yleisesi ottaen marraskuun aikana. Mm. Pielisen vedenpinta nousi 33 cm marraskuun aikana. Kuukauden lopussa vedenkorkeus oli kuitenkin 11 cm ajankohdan keskimääräistä vedenkorkeutta alempana. Järvien vedenpinnat nousivat yleisesti ottaen myös joulukuun aikana. Pielisen vedenpinta nousi 7 cm joulukuun aikana ja kuukauden lopussa vedenkorkeus vastasi ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa. Tammikuussa suurten jokien virtaamat olivat lähes kaksinkertaiset. Pienempien jokien virtaamat vaihtelivat kaksinkertaisesta jopa kolminkertaiseen. Pielis- ja 10
11 Lieksanjoessa vettä virtasi helmikuussa yli 50 % ja Koitajoessa noin 20 % normaalia enemmän. Pienempien jokien virtaamat olivat lähes puolitoistakertaisia normaaliin verrattuna. Koita- ja Lieksanjoessa vettä virtasi maaliskuussa puolitoistakertaa normaalia enemmän. Pielisjoen maaliskuun keskivirtaamaa oli myös lähes puolitoistakertainen. Huhtikuusa Pielisjoen ja Lieksanjoen keskivirtaama oli noin kolmanneksen tavanomaista suurempi. Koitajoen virtaama oli vastaavasti neljänneksen normaalia pienempi. Sateista huolimatta suurempien jokien keskivirtaamat olivat toukokuussa tavanomaista pienempiä. Trendi jatkui myös kesäheinäkuussa. Elokuussa virtaamat olivat jo huomattavasti tavanomaista pienempiä. Pielisjoessa vettä virtasi n. 75 % normaalimäärästä ja Lieksanjoessa hieman yli 60 %. Koitajoen ja pienempien jokien virtaamat jäivät alle puoleen normaalista. Myös syyslokakuussa virtaamat olivat tavanomaista pienemmät. Marraskuussa Pielisjoen ja Koitajoen keskivirtaama oli 90 % tavanomaisesta. Lieksanjoessa virtasi vettä 1,13- kertaisesti ajankohtaan nähden. Joulukuussa Koitajoen ja Lieksanjoen keskivirtaama oli tavanomainen. Pielisjoessa virtasi vettä 90 prosenttia normaalista. Pohjavedenkorkeus oli tammikuun lopussa cm ajankohdan keskiarvoa ylempänä. Helmikuun lopun pohjavedenkorkeus oli Pohjois-Karjalan ELYkeskuksen mittauspisteissä Ilomantsin Kuuksenvaarassa 72 cm, Kontiolahden Jakokoskella 140 cm ja Kontiolahden Jaamankankaalla 25 cm normaalia ylempänä. Maalis-toukokuussa pohjavedenpinnat olivat keskimäärin noin senttiä tavanomaista korkeammalla. Kesäkuussa Kontiolahden Jaamankankaalla ja Ilomantsin Kuuksenvaarassa pohjaveden korkeus 2 7 cm normaalia ylempänä. Kontiolahden Jakokosken pohjavesiasemalla pohjaveden korkeus oli reilut 40 cm ajankohdan keskiarvoa alempana. Lähes samoissa arvoissa mentiin myös heinä- ja elokuu. Syyskuun lopussa pohjavedenpinta oli Ilomantsin Kuuksenvaarassa 11 cm ja Kontiolahden Jakokoskella 13 cm tavan-omaista alempana. Kontiolahden Jaamankankaan mittauspisteessä pohjavedenpinta on vastaavasti 11 cm ajankohdan keskiarvoa ylempänä. Loka- marraskuussa ei tapahtunut suurempia muutoksia. Joulukuussa pohjavedenpintojen taso vaihteli keskiarvon molemmin puolin eri mittapisteissä. Tammikuun aikana järvien jäät vahvenivat keskimäärin cm. Tammikuun päättyessä jäänpaksuus oli yleisesti ottaen cm. Helmikuun päättyessä järvien jäänpaksuus oli yleisesti ottaen noin cm. Maaliskuun päättyessä jäänpaksuus oli yleisesti ottaen cm. Järvien jäät lähtivät huhtikuun loppupuolella. Pyhäselkä vapautui jäistä 23. päivä huhtikuuta koko selkäveden osalta. Näin aikaisin jäät ovat lähteneet viimeksi vuonna Pyhäselän jäidenlähtö oli noin puolitoista viikkoa etuajassa. Pielinen vapautui jääkannestaan 28. päivä huhtikuuta, lähes kolme viikkoa etuajassa 11
12 3. KUORMITUSASEMAT Vuonna 2014 ympärivuotinen virtaamanmittaus sekä kuormitustarkkailu onnistui Kirkkosuon molemmilla pintavalutuskentillä, Linnansuon pintavalutuskentällä 1 sekä Tuohtaansuon pintavalutuskentällä 4. Mekrijärvensuon molemmilla pintavalutuskentillä sekä Puohtiinsuon kentällä kuormitus saatiin laskettua heinäkuun alkuun asti, sen jälkeen näytteenotto loppui, sillä kumpikaan tuotantoalue ei ollut virallisesti päästötarkkailussa vuonna Kyyrönsuon kosteikolla, Teyrisuolla ja Tuohtaansuon pintavalutuskentällä 3 näytteenotto toteutettiin koko vuoden aikana, mutta jatkuvatoiminen virtaamamittaus käynnistyi vasta syyskuussa. Kuormituslaskennan käsitteet ja laskentamenetelmät Kunkin kuormitusaseman alla on kuormitustaulukot, joissa on esitetty viikkokuormituksia, tuotantokauden kuormituksia ja vuosikuormituksia. Ne on laskettu alla esitetyillä tavoilla. Viikkokuormitus brutto-ominaiskuormitus (g/ha*vrk) = C*q*0,86 (kiintoaine ja COD Mn ), C*q*0,00086 (ravinteet ja rauta). C = aineen pitoisuus ko. viikolle ajoittuneessa näytteessä (kiintoaine ja COD Mn mg/l, ravinteet ja rauta µg/l). Mikäli ko viikolla ei ole otettu näytettä, käytetään edellisen viikon näytteen pitoisuutta. Mikäli ko. viikolla on otettu kaksi tai useampia näytteitä (mm. tulvanäytteet), käytetään ainepitoisuuksien virtaamapainotteista keskiarvoa. ((Q 1 *C 1 )+(Q 2 *C 2 ))/(Q 1 +Q 2 ). Q 1,2 = näytteenottoajankohtien 1 ja 2 virtaama (l/s), C 1,2 = näytteenottoajankohtien 1 ja 2 ainepitoisuus (mg/l tai µg/l). q = ko. viikon keskivaluma (l/s*km 2 ) = Q/(A*0,01). Q = viikon keskivirtaama (l/s), joka on viikon kaikkien virtaamahavaintojen keskiarvo. A = kuormitusaseman valuma-alueen pintaala (ha). Koska näytteenottoväli on kesä-lokakuussa kaksi viikkoa, edustaa yksi näyte tätä ajanjaksoa. Riippuen näytteenottohetken virtaamaolosuhteista suhteessa koko kahden viikon laskentajaksoon, sisältää tämä laskentatapa suuren virhelähteen. Jos näytteenottohetkellä on tulvatilanne ja muu jakso on kuivaa, yliarvioi saatu ainemäärä kahden viikon kuormitusta. Toisaalta, jos näyte otetaan kuivana ajankohtana ja loppujakso on sateinen, tulee kuormitus aliarvioitua. Molemmissa tapauksissa virhettä pienentää kuitenkin se, että virtaamatieto perustuu todelliseen tilanteeseen eli se huomioi koko kahden viikon jakson tulva- tai kuivakaudet. Tuotantokausi brutto-ominaiskuormitus (g/ha*vrk) = viikottaisten brutto-ominaiskuormitusten keskiarvo= n Brutto ominaiskuormitus i, missä n i 1 brutto-ominaiskuormitus i = viikon i brutto-ominaiskuormitus ja n=viikkojen kokonaislukumäärä. 12
13 13
14 tausta ominaiskuormitus= (g/ha*vrk) = C*q*0,86 (kiintoaine), C*q*0,00086 (kokonaistyppi ja fosfori). C kiintoaine = 2 mg/l, C kokonaistyppi = 500 µg/l, C kokonaisfosfori = 20 µg/l, q = kuormitusaseman toukolokakuun (viikot 18-43) keskivaluma (l/s*km 2 ). netto-ominaiskuormitus (g/ha*vrk) = Brutto-ominaiskuormitus tausta ominaiskuormitus. Koko vuoden kuormitus brutto-ominaiskuormitus (g/ha*vrk) = 1. Niillä tuotantoalueilla, missä kuormitustarkkailu on olut ympärivuotinen, koko vuoden kuormitus on laskettu viikkokuormitusten summana. Kuormitustarkkailujakson osuus koko vuoden kuormituksesta Mekrijärvensuolla, Puohtiinsuolla, Kyyrönsuolla, Teyrisuolla ja Tuohtaansuon kentällä 3 arvioitiin Kirkkosuon molempien pintavalutuskenttien, Linnansuon pintavalutuskentän 1 ja Tuohtaansuon pintavalutuskentän 4 vuosikuormituksen jakauman avulla. 2. n Brutto ominaiskuormitus i i 1 n, missä brutto-ominaiskuormitus i on Brutto ominaiskuormitus j j 1 kuormitustarkkailuviikkojen ominaiskuormitusten summa ja brutto-ominaiskuormitus j on viikkojen 1-52 (koko vuosi) ominaiskuormitusten summa. Osuudet eri tuotantosoille on alla olevassa taulukossa. Pintavalutuskenttä Viikot kiintoaine cod totn totp Mekrijärvensuo PVK 1 ja 2, Puohtiinsuo Kyyrönsuo, Teyrisuo Tuohtaansuo PVK Brutto-ominaiskuormitus koko vuosi = brutto ominaiskuormitus tarkkailukausi vrk * ttarkkailukauden osuus kokovuoden kuormituks esta 365 Brutto-ominaiskuormitus touko-lokakuu = Tarkkailukauden brutto-ominaiskuormitus, tarkkailukauden osuus koko vuoden kuormituksesta = yllä olevan taulukon osuudet, vrk = tarkkailukauden vuorokausien lukumäärä, 365 = koko vuosi. tausta ominaiskuormitus (g/ha*vrk) = taustaominaiskuormitus tarkkailukausi vrk * tarkkailukauden osuus kokovuoden kuormituks estasta 365 Taustaominaiskuormituksen kaava touko-lokakuulle on esitetty edellisellä sivulla ja toukolokakuun kuormituksen osuus koko vuoden kuormituksesta ylempänä tällä sivulla. 14
15 netto-ominaiskuormitus (g/ha*vrk) = Brutto-ominaiskuormitus tausta ominaiskuormitus Sijainti Pohjois-Karjala Ympärivuotiset kuormitusasemat on merkitty punaisella ympyrällä ja tehon tarkkailussa olleet asemat sinisellä neliöllä. 15
16 16
17 KIRKKOSUO PVK1 Kuormitustarkkailun toimivuus 2014 Ei ongelmia Vähäisiä ongelmia Vakavia ongelmia Virtaamamittaus ja näytteenotto toteutuivat tarkkailuohjelman mukaisesti Sijainti Vesistöalue: Humalajoen alaosan a (74 km 2 ) Kunta: Kitee Peruskarttalehti: Valmistelu alkoi: 1982 Tuotanto alkoi: 1987 Vesienkäsittelyjärjestelmä Vuodesta 2011 lähtien Kirkkosuon tuotantoalueen kuivatusvedet on johdettu kahdelle pintavalutuskentälle, joista pohjoisempi kenttä 1 laskee Ukonpuroon ja eteläisempi kenttä 2 Pasko-ojaan. 17
18 Virtaama mittapadolla Mittausjakso: keskivirtaama 19,5 l/s keskivaluma 10,6 l/s*km 2 Kirkkosuon kuormitusnäytteenotto tavoitti hyvin kevään ja syksyn tulvahuippuja, mutta alkutalven virtaamahuiput jäivät tavoittamatta. Kentällä mitattujen mittapatolukemien ja paineanturin lukemien välinen ero vaihteli jonkin verran vuoden aikana. Mittapato cm Luode cm Havainto Ero cm ,0 19,9 Skyt -0, ,0 14,8 Skyt 1, ,0 24,4 Skyt -0, ,0 21,5 Skyt -0, ,0 20,8 Skyt -0, ,0 16,0 Skyt 2, ,5 14,3 Skyt 0, ,0 26,7 Skyt 1, ,0 15,5 Skyt 0, ,0 12,8 Skyt 1, ,0 8,0 Skyt 0, ,0 19,9 Skyt -0, ,0 17,7 Skyt 1, ,0 12,4 Skyt 2, ,0 9,0 Skyt -3, ,0 14,7 Skyt 0, ,0 12,9 Skyt 0, ,0 11,4 Skyt 0, ,0 18,1 Skyt 0, ,0 18,2 Skyt 0, ,0 24,9 Skyt -0, ,0 9,2 Skyt -2,8 l/s l/s*km 2 Tammikuu 31,6 17,3 Helmikuu 19,5 10,7 Maaliskuu 36,9 20,1 Huhtikuu 17,9 9,8 Toukokuu 21,0 11,5 Kesäkuu 10,1 5,5 Heinäkuu 14,5 7,9 Elokuu 13,8 7,6 Syyskuu 16,7 9,1 Lokakuu 22,3 12,2 Marraskuu 17,5 9,6 Joulukuu 9,0 4,9 18 viikot l/s l/s*km ,7 33,2 2 42,7 23,3 3 24,5 13,4 4 21,1 11,5 5 27,1 14,8 6 9,6 5,2 7 10,7 5,9 8 10,8 5,9 9 38,2 20, ,2 17, ,0 36, ,8 14, ,8 16, ,2 11, ,1 12, ,1 12,1 17 9,2 5, ,0 7, ,0 6, ,3 21, ,6 9, ,5 11, ,4 6,2 24 6,8 3, ,1 5,5 26 9,8 5, ,3 16,5 28 9,8 5,4 29 7,0 3,8 30 5,7 3, ,3 10, ,0 6,5 33 8,7 4, ,8 8, ,6 10,7 36 9,5 5,2 37 8,4 4,6 38 8,0 4, ,1 20, ,9 10, ,1 14, ,0 11, ,0 6, ,7 18, ,2 15, ,0 12,0 47 9,6 5, ,0 5,5 49 8,7 4, ,6 6, ,3 5,6 52 6,6 3,6
19 Veden laatu mg/l tuleva lähtevä n min 2,3 1, /mediaani maks keskiarvo O 2 mg/l tuleva lähtevä min /mediaani maks keskiarvo µg/l tuleva lähtevä min /mediaani maks keskiarvo µg/l tuleva lähtevä min /mediaani maks keskiarvo
20 Kuormitus Viikoittainen brutto-ominaiskuormitus tarkkailukaudella Brutto Valuma kiintoaine COD Mn kok.n NO 23 -N NH 4 -N kok.p PO 4 -P Fe Viikko l/s*km 2 g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk 1 33, ,5 27 1,6 0, , ,2 19 1,1 0, , ,0 11 0,65 0, , ,6 9,3 0,56 0, , ,3 12 0,72 0, , ,2 0, , ,1 0, , ,1 0, , , , , , , , , , ,9 12 1,7 0, , ,2 7,6 1,1 0, , ,0 9,3 0,82 0, , , , ,7 0,31 8,3 18 7, ,2 1,1 2,1 0,49 0, , ,7 0,89 1,7 0,39 0, , ,2 6,1 0,93 0, , ,94 2,6 0,39 0,02 7, , ,52 2,0 0,71 0, , ,9 7,5 0,80 1,1 0,38 0, , ,0 0,21 6,1 25 5, ,5 0,32 9,1 26 5, ,8 0,19 0,13 0,26 0,06 7, , ,3 1,3 0,60 0, , ,9 1,1 2,0 0,34 0, , ,6 0,79 1,4 0,24 0,07 7,6 30 3,1 8,1 59 1,7 0,06 0,03 0,16 0,05 4, , ,8 5,2 0,72 0, , ,1 0, ,8 7, ,6 0,32 8,2 34 8, ,9 0,40 8, , ,2 0, , ,3 2,7 0,28 0,22 0,07 5,4 37 4, ,5 2,4 0,25 0,20 0,06 4,8 38 4,3 4,9 71 2,7 0,15 3, , , , ,0 5,5 0,31 0,05 8, , ,2 7,6 0,43 0, , ,7 6,9 0,32 0, , ,3 1,9 3,6 0,17 0,05 5, , ,9 8,0 0,49 0, , ,0 6,5 0,40 0,03 9, , ,8 5,5 0,27 0,11 6,4 47 5,3 9, ,8 1,7 2,4 0,12 0,05 2,8 48 5,5 9, ,1 1,7 2,5 0,12 0,05 2,9 49 4,8 8, ,2 1,5 2,2 0,11 0,05 2,6 50 6, ,3 2,1 3,6 0,20 0,11 6,5 51 5, ,8 1,7 3,0 0,17 0,09 5,4 52 3,6 9,0 68 4,3 1,1 1,9 0,11 0,06 3,4 20
21 Tarkkailukauden viikkojen sekä koko vuoden brutto- ja netto-ominaiskuormitukset. Kirkkosuo PV2 Valuma kiintoaine COD Mn kok.n NO 23 -N NH 4 -N kok.p PO 4 -P Fe touko-lokakuu l/s*km 2 g/ha*vrk brutto 9, ,4 1,8 3,0 0,40 0,07 9,7 tausta 9,0 7,7 3,9 0,15 netto 44 6,5 0,25 koko vuosi g/ha*vrk brutto 10, ,4 0,57 tausta 9,3 4,7 0,19 netto 132 8,8 0,38 kg/ha*v brutto ,9 0,21 tausta 3,4 1,7 0,07 netto 48 3,2 0,14 21
22 Pintavalutuskentän teho Kirkkosuon PV1-kenttä vähensi vuoden 2014 havaintokerroilla hyvin ammoniumtyppeä ja jonkin verran kokonaisravinteiden, kiintoaineen ja raudan pitoisuuksia. % Kiintoaine COD Mn Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe keskiarvo pit.red 1) = ainepitoisuus vähenee pintavalutuskentällä - = ainepitoisuus lisääntyy pintavalutuskentällä 1) koko tarkkailun tulevan ja lähtevän veden keskiarvojen reduktio 22
23 KIRKKOSUO PVK2 Kuormitustarkkailun toimivuus 2014 Ei ongelmia Vähäisiä ongelmia Vakavia ongelmia Virtaamamittaus ja näytteenotto tarkkailuohjelman mukainen Sijainti Vesistöalue: Humalajoen alaosan a (74 km 2 ) Kunta: Kitee Peruskarttalehti: Valmistelu alkoi: 1982 Tuotanto alkoi: 1987 Kuormittava ala: 133 ha Vesienkäsittelyjärjestelmä Vuodesta 2011 lähtien Kirkkosuon tuotantoalueen kuivatusvedet on johdettu kahdelle pintavalutuskentälle, joista pohjoisempi kenttä 1 laskee Ukonpuroon ja eteläisempi kenttä 2 Pasko-ojaan. 23
24 Virtaama mittapadolla Mittausjakso: keskivirtaama 21,1 l/s keskivaluma 15,8 l/s*km 2 Kirkkosuon kuormitusnäytteenotto tavoitti hyvin kevään ja syksyn tulvahuippuja, mutta alkutalven ja keskikesän virtaamahuiput jäivät tavoittamatta. Kentällä mitattujen mittapatolukemien ja paineanturin lukemien välinen ero vaihteli jonkin verran vuoden aikana. Mittapato cm EHP cm Havainto Ero cm ,0 12,1 Skyt 1, ,0 15,5 Skyt 1, ,0 7,6 Skyt -1, ,0 17,7 Skyt -0, ,0 10,7 Skyt -0, ,2 1,5 Skyt -1, ,0 33,2 Skyt -0, ,0 10,9 Skyt -2, ,0 4,6 Skyt -1, ,0 11,4 Skyt -1, ,0 16,9 Skyt -2, ,0 7,6 Skyt -2, ,0 9,9 Skyt -2, ,0 9,1 Skyt -1, ,0 12,6 Skyt -2, ,0 6,6 Skyt -1, ,0 15,9 Skyt -1, ,0 21,4 Skyt -0, ,0 34,0 Skyt -1, ,0 26,4 Skyt -2,6 l/s l/s*km 2 Tammikuu 10,3 7,7 Helmikuu 5,8 4,3 Maaliskuu 22,1 16,6 Huhtikuu 6,5 4,9 Toukokuu 28,8 21,6 Kesäkuu 11,4 8,6 Heinäkuu 31,6 23,8 Elokuu 17,9 13,4 Syyskuu 25,4 19,1 Lokakuu 33,6 25,2 Marraskuu 37,4 28,1 Joulukuu 18,4 13,8 24 viikot l/s l/s*km ,8 38,2 2 16,6 12,5 3 2,6 2,0 4 0,0 0,0 5 0,0 0,0 6 0,0 0,0 7 0,0 0,0 8 0,1 0,1 9 26,0 19, ,8 9, ,1 51,2 12 3,4 2,6 13 9,6 7,2 14 3,5 2,6 15 7,5 5, ,6 10,3 17 3,8 2,9 18 0,3 0,2 19 3,8 2, ,0 53, ,1 20, ,7 24, ,7 10,3 24 1,4 1, ,3 10, ,2 8, ,2 58, ,6 19, ,9 8,2 30 4,9 3, ,6 26,8 32 7,4 5,6 33 4,8 3, ,2 16, ,8 24, ,8 9,7 37 7,2 5,4 38 4,3 3, ,6 56, ,5 18, ,6 28, ,5 24,4 43 9,1 6, ,4 48, ,4 44, ,3 39, ,4 14, ,6 14, ,8 12, ,2 19, ,1 12, ,6 12,5
25 Veden laatu mg/l tuleva lähtevä n min 1,4 0, /mediaani maks keskiarvo 31 9 O 2 mg/l tuleva lähtevä min /mediaani maks keskiarvo µg/l tuleva lähtevä min /mediaani maks keskiarvo µg/l tuleva lähtevä min /mediaani maks keskiarvo
26 Kuormitus Viikoittainen brutto-ominaiskuormitus tarkkailukaudella Brutto Valuma kiintoaine COD Mn kok.n NO 23 -N NH 4 -N kok.p PO 4 -P Fe Viikko l/s*km 2 g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk 1 38, , ,5 5, ,32 3 2,0 0, ,4 0,05 4 0,0 0 1,4 0 0,00 5 0,0 0 1,4 0 0,00 6 0,0 0 1,4 0 0,00 7 0,0 0 1,0 0 0,00 8 0,1 0 3,5 0 0, ,5 8, , ,6 4, , , ,3 12 2,6 1,1 97 3,1 0, ,2 3, ,8 0, ,6 1,1 62 2,5 0, ,6 7, ,8 0, , ,2 1, , ,4 0, ,2 0,64 7, ,6 19 2,8 8,3 98 2,3 0,24 0,42 0,09 0,03 1, , ,7 8,3 2,4 0, , ,4 3,2 0,91 0, , , , , ,0 5,0 61 1,2 0, , , , ,3 0,12 0,02 0,35 0,09 7, , ,0 29 3,4 0, , ,38 0,98 0,95 0, , ,16 0,42 0,41 0, , ,4 0,04 0,08 0,28 0,10 5, , ,39 1,3 1,8 0, , ,7 0, ,6 6, ,4 0, , , , , , ,0 0,17 1,3 0,26 0, , ,6 0,09 0,75 0,15 0,04 6,1 38 3,3 1, ,4 0, , , , ,35 4,0 0,38 0, , ,54 6,1 0,59 0, , ,3 12 0,59 0, , ,5 3,3 0,17 0,04 7, , ,4 29 1,3 0, , ,7 27 1,2 0, , ,2 0, , ,2 11 0,43 0, , ,2 11 0,43 0, , ,4 9,2 0,37 0, , ,2 8,7 0,53 0, , ,3 5,7 0,34 0,21 9, , ,2 5,5 0,33 0,21 9,2 26
27 Tarkkailukauden viikkojen sekä koko vuoden brutto- ja netto-ominaiskuormitukset. Kirkkosuo PV2 Valuma kiintoaine COD Mn kok.n NO 23 -N NH 4 -N kok.p PO 4 -P Fe touko-lokakuu l/s*km 2 g/ha*vrk brutto 18, ,7 6,2 1,0 0,18 20 tausta 18,5 16 8,0 0,32 netto ,69 koko vuosi g/ha*vrk brutto 16, ,72 tausta 14 6,9 0,28 netto ,44 kg/ha*v brutto ,7 0,26 tausta 5,1 2,5 0,10 netto 22 6,2 0,16 27
28 Pintavalutuskentän teho Kirkkosuon PV2-kenttä vähensi vuoden 2014 havaintokerroilla tehokkaasti kemiallista hapenkulutusta lukuun ottamatta mitattuja ainepitoisuuksia havaintokerralla kentän alaosalla oli savisameaa vettä, mitä ei näkynyt pumppausaltaalla. Tänä havaintokertana kiintoainepitoisuus lisääntyi tulosten perusteella kentällä lähes 15-kertaiseksi, mikä pienensi havaintoajankohtien keskimääräisen kiintoaineen reduktion negatiiviseksi. Pitoisuusreduktio, joka lasketaan tulevan ja lähtevän veden vuosikeskiarvojen perusteella, antaa tässä tapauksessa luotettavamman kuvan koko vuoden kiintoainereduktiosta Kirkkosuon pintavalutuskentällä 2. % Kiintoaine COD Mn Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe keskiarvo pit.red 1) = ainepitoisuus vähenee pintavalutuskentällä - = ainepitoisuus lisääntyy pintavalutuskentällä 1) koko tarkkailun tulevan ja lähtevän veden keskiarvojen reduktio 28
29 KYYRÖNSUO KOSTEIKKO Kuormitustarkkailun toimivuus 2014 Ei ongelmia Vähäisiä ongelmia Epävarma laskenta Jatkuvatoiminen virtaamamittaus alkoi 11.9., kuormitus siihen asti arvioitu kuormituksen vuosijakaumasta Kirkkosuon molempien pintavalutuskenttien sekä Linnansuon PVK1:n ja Tuohtaansuon PVK 4:n avulla. Sijainti Vesistöalue: 4.325Siilaisenpuron valuma-alue (48 km 2 ) Kunta: Kontiolahti Peruskarttalehti: ja Valmistelu alkoi: 1969 Tuotanto alkoi: 1973 Kuormittava ala: 67 ha Vesienkäsittelyjärjestelmä Kyyrönsuon kuivatusvesien johtaminen uudelle kosteikolle aloitettiin vuonna Kuivatusvedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden jälkeen laskuojia pitkin Siilaisenpuroon. Alimman laskuojan kohdalta matka Pyhäselän Siilinlahteen on Siilaisenpuroa pitkin 4,5 km. 29
30 Virtaama mittapadolla Mittausjakso: keskivirtaama 19,1 l/s keskivaluma 28,6 l/s*km 2 Kyyrönsuon virtaamaa alettiin mitata jatkuvatoimisesti syyskuun alusta. Näytteenotto ei kattanut aivan suurimpia virtaamahuippuja. Kentällä mitattujen mittapatolukemien ja paineanturin lukemien välinen ero oli suuri lokakuun lopun havaintokertana, muina havaintokertoina melko tasainen Mittapato cm EHP cm Havainto Ero cm Skyt Skyt Skyt Skyt Skyt Skyt Skyt ,0 Skyt ,0 Skyt ,0 Skyt ,0 Skyt ,0 Skyt ,0 Skyt ,0 Skyt ,0 Skyt ,0 Skyt ,0 Skyt ,0 13,0 Skyt 1, ,0 22,4 Skyt 2, ,0 19,4 Skyt 1, ,0 23,6 Skyt 9, ,0 16,3 Skyt 0,3 l/s l/s*km 2 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu 15,3 22,9 Lokakuu 17,7 26,5 Marraskuu 19,1 28,6 Joulukuu 18,4 27,6 30 viikot l/s l/s*km ,4 9,6 38 8,9 13, ,8 58, ,4 38, ,1 36, ,2 34,8 43 6,0 8, ,1 19, ,5 26, ,6 33, ,7 26, ,8 31, ,0 25, ,8 32, ,6 30, ,6 23,4
31 Veden laatu mg/l tuleva lähtevä n min 2,5 0, /mediaani maks keskiarvo 18 9,2 O 2 mg/l tuleva lähtevä min 3 2, /mediaani maks keskiarvo 14 9,2 µg/l tuleva lähtevä min /mediaani maks keskiarvo µg/l tuleva lähtevä min /mediaani maks keskiarvo
32 Kuormitus Viikoittainen brutto-ominaiskuormitus tarkkailukaudella Brutto Valuma kiintoaine COD Mn kok.n NO 23 -N NH 4 -N kok.p PO 4 -P Fe Viikko l/s*km 2 g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk , ,5 0,02 0,02 0,21 0,02 9, , ,2 0, , , , ,9 25 0,36 0, , ,8 23 0,34 0, , ,5 48 0,33 0, ,9 3, ,2 12 0,09 0, , ,5 13 0,37 0, , ,7 17 0,50 0, , ,9 23 0,64 0, , ,0 28 0,23 0, , ,5 32 0,27 0, , ,9 26 0,22 0, , ,7 34 0,28 0, , , , ,16 32
33 Tarkkailukauden viikkojen sekä koko vuoden brutto- ja netto-ominaiskuormitukset. Koko vuoden kuormitus on arvioitu kuormituksen vuosijakaumalla Kirkkosuon molemmilla pintavalutuskentillä, Linnansuon kentällä 1 ja Tuohtaansuon kentällä 4. Näiden laskentaaineistojen perusteella viikkojen osuus koko vuoden kiintoainekuormituksesta oli 46 %, COD Mn -kuormituksesta 32 %, kokonaistyppikuormituksesta 35 % ja kokonaisfosforikuormituksesta 26 %. Kyyrönsuo kosteikko Valuma kiintoaine COD Mn kok.n NO 23 -N NH 4 -N kok.p PO 4 -P Fe v l/s*km 2 g/ha*vrk brutto 28, ,1 23 0,52 0, tausta 28, ,49 netto ,03 koko vuosi g/ha*vrk brutto ,67 tausta ,19 netto 27, ,48 kg/ha*v brutto ,4 0,24 tausta 8,7 4,3 0,17 netto 25 5,1 0,07 33
34 Pintavalutuskentän teho Kyyrönsuon kosteikolla kiintoaineen ja typpiyhdisteiden pitoisuusreduktiot olivat kohtalaisen hyviä, kokonaisfosforin melko vähäinen. Monista muista vesienkäsittelyjärjestelmistä poiketen veden kemiallinen hapenkulutus väheni jopa kolmanneksen Kyyrönsuon kosteikolla. % Kiintoaine COD Mn Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe keskiarvo pit.red 1) = ainepitoisuus vähenee kosteikolla - = ainepitoisuus lisääntyy kosteikolla 1) koko tarkkailun tulevan ja lähtevän veden keskiarvojen reduktio 34
35 LINNANSUO PVK1 Kuormitustarkkailun toimivuus 2014 Ei ongelmia Vähäisiä ongelmia Vakavia ongelmia Virtaamamittaus ja näytteenotto toteutuivat tarkkailuohjelman mukaisesti Sijainti Vesistöalue: Koskutjoen alue (117 km 2 ) Kunta: Joensuu Peruskarttalehti: Vesienkäsittelyjärjestelmä Linnansuon kuivatusvedet johdettiin pääosin kolmelle pintavalutuskentälle, joiden takana oli vuonna ha kuormittavaa alaa. Laskeutusaltaiden kautta johdettiin vedet 80 ha kuormittavalta alalta. 35
36 Virtaama mittapadolla Mittausjakso: keskivirtaama 21,3 l/s keskivaluma 30,4 l/s*km 2 Linnansuon PVK1:n tarkkailu ei tavoittanut kesän ja syksyn virtaamahuippuja. Kentällä mitattujen mittapatolukemien ja paineanturin lukemien välinen ero pysyi melko tasaisena vuoden aikana. Mittapato cm EHP cm Havainto Ero cm ,0 30,7 Skyt 0, ,0 12,0 Skyt 1, ,0 14,1 Skyt 1, ,0 16,7 Skyt 1, ,7 21,1 Skyt -0, ,0 15,8 Skyt 0, ,0 11,8 Skyt -0, ,0 18,4 Skyt -0, ,0 12,8 Skyt -1, ,0 5,8 Skyt -1, ,0 6,6 Skyt -0, ,5 14,5 Skyt -3, ,0 3,1 Skyt 0, ,0 7,5 Skyt -0, ,0 2,3 Skyt 0, ,0 9,4 Skyt 0, ,0 4,1 Skyt 0, ,0 16,2 Skyt -0, ,0 15,4 Skyt -3, ,0 13,1 Skyt -0, ,0 10,3 Skyt 1, ,0 10,8 Skyt 0,8 l/s l/s*km 2 Tammikuu 99,1 141,5 Helmikuu 10,6 15,2 Maaliskuu 25,3 36,2 Huhtikuu 16,5 23,6 Toukokuu 21,3 30,5 Kesäkuu 3,8 5,5 Heinäkuu 16,5 23,6 Elokuu 2,8 4,0 Syyskuu 8,5 12,1 Lokakuu 22,8 32,6 Marraskuu 12,2 17,5 Joulukuu 4,9 6,9 36 viikot l/s l/s*km ,0 321, ,8 146, ,8 229,7 4 21,1 30,2 5 5,3 7,6 6 7,1 10,2 7 8,7 12,4 8 9,0 12,9 9 20,0 28, ,8 21, ,4 59, ,2 31, ,4 40, ,2 18, ,5 23, ,4 39, ,5 16,5 18 9,2 13,1 19 7,8 11, ,0 80, ,0 19, ,5 20,6 23 6,3 9,0 24 1,9 2,7 25 2,8 4,0 26 2,1 2, ,6 75, ,0 24,3 29 2,1 3,0 30 0,3 0,5 31 3,1 4,5 32 1,5 2,1 33 0,3 0,5 34 0,8 1,2 35 8,0 11,4 36 2,7 3,9 37 1,1 1,5 38 0,7 1, ,1 37, ,7 43, ,2 41, ,9 29,8 43 5,7 8, ,3 34, ,2 33, ,8 22,6 47 5,0 7,1 48 4,8 6,9 49 4,1 5,9 50 6,0 8,5 51 5,3 7,5 52 3,9 5,6
37 Veden laatu mg/l tuleva lähtevä n min 0,5 0, /mediaani maks keskiarvo 23 7,3 O 2 mg/l tuleva lähtevä min /mediaani maks keskiarvo µg/l tuleva lähtevä min /mediaani maks keskiarvo µg/l tuleva lähtevä min /mediaani maks keskiarvo
38 Kuormitus Viikoittainen brutto-ominaiskuormitus tarkkailukaudella Brutto Valuma kiintoaine COD Mn kok.n NO 23 -N NH 4 -N kok.p PO 4 -P Fe Viikko l/s*km 2 g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk 1 321, , , , , ,2 4 30, ,29 5 7,6 3, ,6 0, ,2 4, ,8 0, ,4 5, ,1 0, ,9 5, ,4 0, , , , , , , , , , , , , , ,6 4,5 0,22 0, , , ,5 7, ,0 1,3 2,4 0,14 0,04 3, ,1 5, ,8 0,10 3, ,2 4, ,1 0,09 3, , ,55 2,8 0,62 0, ,9 8, ,1 0,16 7, ,6 8, ,3 0,16 7,7 23 9,0 3, ,2 0,07 3,4 24 2,7 7,4 49 1,1 0,04 4,9 25 4, ,7 0,06 7,2 26 2,9 1,3 46 0,89 0,01 0,01 0,02 0,01 2, , ,16 0,16 0,52 0, , ,48 6,7 0,34 0, , ,3 0,06 0,83 0,04 0,02 3,6 30 0,5 4,5 9,5 0,26 0,00 0,00 0,01 0,00 1,0 31 4, ,5 0,04 0,01 0,08 0,02 9,2 32 2,1 0,9 31 0,84 0,01 1,8 33 0,5 0,2 6,7 0,18 0,00 0, , ,64 0,03 2, , ,3 0, ,9 1,7 43 0,94 0,01 0,02 0,02 0,01 1,6 37 1,5 0, ,37 0,00 0,01 0,01 0,00 0, ,0 1,0 11 0,37 0,01 1, , ,9 21 0,23 0, , ,5 24 0,27 0, , ,3 23 0,25 0, , ,6 26 2,0 0, , ,98 7,0 0,54 0, , , , , , ,20 9,4 47 7,1 3,1 62 7,4 0,06 2,2 48 6,9 3,0 60 7,2 0,05 2,1 49 5,9 2,6 51 6,1 0,05 1,8 50 8,5 3,7 72 6,2 0,05 2,6 51 7,5 3,2 63 5,5 0,05 2,3 52 5,6 2,4 47 4,1 0,03 1,7 38
39 Tarkkailukauden viikkojen sekä koko vuoden brutto- ja netto-ominaiskuormitukset. Linnansuo PVK1 Valuma kiintoaine COD Mn kok.n NO 23 -N NH 4 -N kok.p PO 4 -P Fe touko-lokakuu l/s*km 2 g/ha*vrk brutto 18, ,3 7,9 0,23 0,06 14 tausta 18,1 16 7,8 0,31 netto 143 4,6-0,08 koko vuosi g/ha*vrk brutto 31, ,33 tausta ,54 netto 74 8,5-0,21 kg/ha*v brutto ,0 0,12 tausta 10 5,0 0,20 netto 27 3,1-0,08 39
40 Pintavalutuskentän teho Linnansuon PV1-kenttä vähensi vuoden 2014 havaintokerroilla tehokkaasti kiintoaineen, ammoniumtypen, fosforiyhdisteiden sekä raudan pitoisuuksia. Kokonaistypen ja nitraattitypen pitoisuusreduktio oli kohtalainen. % Kiintoaine COD Mn Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe keskiarvo pit.red 1) = ainepitoisuus vähenee pintavalutuskentällä - = ainepitoisuus lisääntyy pintavalutuskentällä 1) koko tarkkailun tulevan ja lähtevän veden keskiarvojen reduktio 40
41 MEKRIJÄRVENSUO PVK1 Kuormitustarkkailun toimivuus 2014 Ei ongelmia Vähäisiä ongelmia Epävarma laskenta Vuosi 2014 ei ollut Mekrijärvensuon ympäristöluvassa määritelty päästötarkkailuvuodeksi, minkä takia säännöllistä näytteenottoa tehtiin vain heinäkuun alkuun. Kuormitus sen jälkeen on arvioitu kuormituksen vuosijakaumasta Kirkkosuon molempien pintavalutuskenttien sekä Linnansuon PVK1:n ja Tuohtaansuon PVK 4:n avulla. Sijainti Vesistöalue: Kelsimänjoen valuma-alue (178 km PVK 1 2 ) Kunta: Ilomantsi Peruskarttalehti: Vesienkäsittelyjärjestelmä Mekrijärvensuon kuivatusvedet johdettiin pääosin kahdelle pintavalutuskentälle, joiden takana oli vuonna ha kuormittavaa alaa. Laskeutusaltaiden kautta johdettiin vedet 58 ha kuormittavalta alalta. 41
42 Virtaama mittapadolla Mittausjakso: keskivirtaama 46,5 l/s keskivaluma 14,2 l/s*km 2 Mekrijärvensuon PVK1:n tarkkailu heinäkuun alkuun asti tavoitti joitain virtaamahuipuja. Syksyllä otettiin muutama näyte vesistötarkkailun yhteydessä. Kentällä mitattujen mittapatolukemien ja paineanturin lukemien välinen ero vaihteli jonkin verran vuoden aikana. Mittapato cm EHP cm Havainto Ero cm ,0 36,9 Skyt -0, ,0 16,2 Skyt 1, ,0 5,9 Skyt 0, ,0 40,5 Skyt 1, ,5 30,5 Skyt 6, ,0 34,2 Skyt 1, ,0 8,5 Skyt -0, ,0 24,7 Skyt 3, ,0 22,7 Skyt 2, ,0 16,0 Skyt 1, ,0 20,0 Skyt 2, Skyt 0, ,0 19,5 Skyt 0, ,0 35,4 Skyt 0,4 l/s l/s*km 2 Tammikuu 91,0 27,8 Helmikuu 23,1 7,1 Maaliskuu 62,0 19,0 Huhtikuu 36,8 11,3 Toukokuu 63,2 19,3 Kesäkuu 32,2 9,8 Heinäkuu 41,2 12,6 Elokuu 12,4 3,8 Syyskuu 34,3 10,5 Lokakuu 77,9 23,8 Marraskuu 58,1 17,8 Joulukuu 17,8 5,4 42 viikot l/s l/s*km ,6 54, ,0 54,4 3 95,5 29,2 4 0,4 0,1 5 0,0 0,0 6 19,3 5,9 7 13,8 4,2 8 6,2 1,9 9 53,7 16,4 10 9,7 3, ,6 46, ,3 13, ,6 20, ,1 4, ,3 9, ,4 23, ,8 8, ,6 8, ,1 5, ,3 33, ,3 15, ,0 29, ,0 8, ,1 3, ,0 21, ,7 4, ,5 23, ,6 22,5 29 9,1 2,8 30 7,1 2, ,1 7,7 32 7,1 2,2 33 6,7 2, ,9 3, ,1 6, ,4 3,8 37 8,3 2,5 38 7,0 2, ,2 23, ,2 47, ,1 20, ,8 17, ,5 3, ,9 37, ,8 36, ,5 17, ,7 7, ,7 7, ,5 6, ,1 8, ,2 5, ,0 3,0
43 Veden laatu mg/l tuleva lähtevä n min 4,1 0, /mediaani maks keskiarvo 10 5 O 2 mg/l tuleva lähtevä min 8, /mediaani maks keskiarvo µg/l tuleva lähtevä min /mediaani maks keskiarvo µg/l tuleva lähtevä min /mediaani maks keskiarvo
VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2013
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy G 3794.52 Vapo Oy VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2013 Lauri Heitto 18.11.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO...6 2.
LisätiedotVAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2012
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy G 3794.52 Vapo Oy VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2012 Mekrijärvensuon kevättulvan aikaan 9.5.2012 Lauri Heitto 25.2.2014
LisätiedotPOHJOIS-SAVON TURVETUOTANNON TARKKAILUOHJELMA VUODEN 2012 TARKKAILUTULOKSET
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy G 4336 VAPO OY KUOPION ENERGIA YLÄ-SAVON TURVE OY TURVERUUKKI OY JYRKÄN ENERGIATURVE OY HANNU JA JORMA PIIPPO OY HEINÄSUON TURVE OY KONNUN TURVE AY IMUTURVE OY MIKA TAPANINEN
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN VAPO OY:n TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUOHJELMA 2016-18
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy G 3794.52 Vapo Oy POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN VAPO OY:n TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUOHJELMA 2016-18 1.12.2015
LisätiedotS A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A.. Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon kunnan
LisätiedotS A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A 776 4..2 Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon
LisätiedotIijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 2013
AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10776 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY, POLAR-SAMMAL OY käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti
LisätiedotNo 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017
No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 Niina Hätinen tutkija SISÄLTÖ FINAS-akkreditointipalvelun
LisätiedotPOHJOIS-SAVON TURVETUOTANNON TARKKAILUOHJELMA VUODEN 2015 TARKKAILUTULOKSET
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy G 4336 VAPO OY KUOPION ENERGIA YLÄ-SAVON TURVE OY TURVERUUKKI OY JYRKÄN ENERGIATURVE OY HANNU JA JORMA PIIPPO OY HEINÄSUON TURVE OY KONNUN TURVE AY IMUTURVE OY MIKA TAPANINEN
LisätiedotPOHJOIS-SAVON TURVETUOTANNON TARKKAILUOHJELMA VUODEN 2014 TARKKAILUTULOKSET
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy G 4336 VAPO OY KUOPION ENERGIA YLÄ-SAVON TURVE OY TURVERUUKKI OY JYRKÄN ENERGIATURVE OY HANNU JA JORMA PIIPPO OY HEINÄSUON TURVE OY KONNUN TURVE AY IMUTURVE OY MIKA TAPANINEN
LisätiedotS A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Varkauden kaupunki LÄHETE A 4 Vesi- ja viemärilaitos Käsityökatu 42-44 29.3.23 2 VARKAUS Tiedoksi: Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Varkauden
LisätiedotVAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014. Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella
TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014 16X236418 korjattu 13.11.2015 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon
Lisätiedot3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotKUIVASTENSUO Sijainti
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy KUIVASTENSUO 21 Sijainti Kiukoo-Veteläsuo, ja Pillisuo sijaitsevat Pielavedellä Lampaanjoen alueella (vesistöalue 14.746, peruskartta 3314 7-12). Vesistöalueen koko on
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotBioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS
Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS 2011-2015 15.2.2017 Ominaiskuormitusselvityksen taustaa Turvetuotannon vesistöön kohdistuvaa kuormitusta arvioidaan olemassa olevien tarkkailuaineistojen
LisätiedotISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA
ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA Tmi Kairatuuli/ 2015 1 JOHDANTO Isojoen Urakointi Oy:llä on tuotannossa Isojoen Sulkonkeitaalla noin 36 ha:n suuruinen turvetuotantoalue. Sulkonkeitaan
LisätiedotNo 1585/17 VAPO OY:N KAAKON ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017
No 1585/17 VAPO OY:N KAAKON ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 Niina Hätinen tutkija SISÄLTÖ FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima
LisätiedotAlkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus
Lisätiedot
VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2016
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy G 3794.52 Vapo Oy VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2016 Lauri Heitto Miika Sarpakunnas 31.10.2017 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus
LisätiedotTurvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann
Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann Turvetuotanto ja veden väri Ojitusten osuus soista Veden väri Vapon tuotantosuot Lähde: www.ymparisto.fi Soiden käyttö ja turvetuotannon
LisätiedotVAPO OY JA PELSON VANKILA
LIMINGANLAHDEN TARKKAILU 2012 16UEC0078 2.5.2013 VAPO OY JA PELSON VANKILA Liminganlahden kuormittajien käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 2012 1 Liminganlahden kuormittajien käyttö-, päästö-
LisätiedotVAPO OY SIMON TURVEJALOSTE OY Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 2012
LAPIN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU 212 16WWE1758 7.5.213 VAPO OY SIMON TURVEJALOSTE OY Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 212 Vapo Oy Simon Turvejaloste Oy Lapin
LisätiedotRISTIPALONSUON TURVETUOTANTOALUEEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2017
TAINIKOSKI OY RISTIPALONSUON TURVETUOTANTOALUEEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 217 EUROFINS AHMA OYOY Projektinro: 2879 ii i TAINIKOSKI OY RISTIPALONSUON TURVETUOTANTOALUEEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILURAPORTTI
LisätiedotLähetämme oheisena Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen vesitarkkailujen
1 / 1 Endomines Oy E 517 Pampalontie 11 8967 HATTU 8.1.15 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen vesitarkkailujen vuosiyhteenvedon
LisätiedotBioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS
Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS 2014-2015 15.2.2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Selvityksen tausta ja lähtöainesto 2. Ylivirtaamatilanteet ja niiden määritys 3. Virtaaman vaikutus vedenlaatuun
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotPaimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015
1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla
LisätiedotLähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen vesitarkkailujen
1 / 1 Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 6.1.214 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen vesitarkkailujen vuosiyhteenvedon
LisätiedotVeden laadun seuranta TASO-hankkeessa
Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa TASO-hankkeen päätösseminaari 11.11.213 Pia Högmander, Keski-Suomen ELY-keskus Automaattiset veden laadun seuranta-asemat 6 maankäyttömuodoltaan erilaista kohdetta,
Lisätiedotsoveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio
Ympärivuotisen pumppauksen ja vesienkäsittelyn soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Esityksen
LisätiedotKaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke
Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hanke 212 213 Sisältö 1 Johdanto... 1 2 Kosteikon perustaminen... 1 3 Kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa... 2 4 Vedenlaadun seurannan tulokset...
LisätiedotLähetämme oheisena Keretin kaivosalueen jälkitarkkailun vuosiyhteenvedon
1 / 1 Vulcan Hautalampi Oy E 5042 Vanha-Juvantie 54a 51820 HATSOLA 14.3.2018 Tiedoksi: Outokummun kaupunki Liperin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Lähetämme oheisena Keretin kaivosalueen jälkitarkkailun
LisätiedotMetsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa
Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Limnologipäivät 11.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Metsätalouden
LisätiedotKan gaslam m in jäteved en puh d istam on vesistötarkkailun vuosiyh teen veto
1 / 1 LÄHETE 3.3.2016 Varkauden kaupunki Vesi- ja viemärilaitos Käsityökatu 42-44 78210 VARKAUS Tiedoksi: A1407 Pohjois-Savon ELY-keskus Varkauden kaupunki, sosiaali- ja terv. ltk ympäristönsuojelu Kan
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 18.1.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotLaskentaohjesuositus turvetuotannon tarkkailuihin
Laskentaohjesuositus turvetuotannon tarkkailuihin Sirkka Tattari, Jari Koskiaho, Maiju Kosunen TASO hankkeen Loppuseminaari, 11.11.2013 Jyväskylä 1 Virtaama Pitoisuus Kuukausikeskiarvomenetelmä Kuukausikeskiarvomenetelmässä
LisätiedotKosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti
Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti VALUMA loppuseminaari 9.12.214 1 Kosteikkojen toimivuuden
LisätiedotYLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 2. 26.11.2009. Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.
PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, MARRAS 2009 (2. 26.11.2009) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on tehnyt Taloustutkimus Oy YLE Uutisten
LisätiedotVAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella
VESISTÖTARKKAILU 2013 16WWE1868 27.6.2014 VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella Vapo Oy ja Kekkilä Oy Läntisen Suomen Pirkanmaan
Lisätiedot1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely
JOKIohjelman raportti Ojavesiseuranta vuonna 218 1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely Ojavesiseuranta aloitettiin JOKIohjelman toiminta-alueella 17.4.218 ja viimeinen näytteenottopäivä oli 5.11.218.
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 14.9.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 6.7.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 25.10.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotVAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2011 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella
VESISTÖTARKKAILU 2011 16WWE1725 20.6.2012 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2011 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailun
LisätiedotRAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630
RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014 Väliraportti nro 116-14-7630 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 13. 14.10.2014 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta
LisätiedotIIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 2012 16WWE1830 12.6.2013
IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 22 6WWE83 2.6.23 VAPO OY, TURVERUUKKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY, POLAR-SAMMAL OY Iijoen
LisätiedotKainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailu Oulujärven valuma-alueella v. 2010 9M609244 31.3.
Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailu Oulujärven valuma-alueella v. 21 9M69244 31.3.211 9M69244 Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailu
LisätiedotKEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2013
JÄÄLINJAT PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS J-P.Veijola 12.2.214 1 (1) ROVANIEMEN ENERGIA OY KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 213 Talven 213 aikana jatkettiin vuonna 29 aloitettua
LisätiedotOLHAVANJOEN TARKKAILU X LUONNOS VAPO OY
OLHAVANJOEN TARKKAILU 214 16X199572 21.4.215 LUONNOS VAPO OY Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 214 1 Vapo Oy, Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 214 Sisältö
LisätiedotKITKAJOEN YHTEISTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2006
4.4.27 proj.nro: 512a KITKAJOEN YHTEISTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 26 LAPIN VESITUTKIMUS OY KITKAJOEN YHTEISTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 26 Aki Nurkkala, ins. Miia Savolainen, FM Jyrki Salo, FM SISÄLLYS 1
LisätiedotVAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella
VESISTÖTARKKAILU 2013 16WWE1868 23.6.2014 VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella Vapo Oy ja Kekkilä Oy Läntisen Suomen
LisätiedotKatsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin
Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin Markus Kannala Järvipooliseminaari,Hulevedet 23.8.2005, Kuopio Hulevesien käsittelymenetelmät Huleveden laatu Erilaiset käsittelymenetelmät
LisätiedotTurvetuotannon vesiensuojelurakenteet ja niiden teho Anssi Karppinen, Suomen ympäristökeskus
Turvetuotannon vesiensuojelurakenteet ja niiden teho Anssi Karppinen, Suomen ympäristökeskus Luonnonvarainstituutti ja Bioenergiakeskus Saarijärvi 6.9.2013 Turvetuotannossa käytettävät vesiensuojeluratkaisut
LisätiedotYLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 17.2. 12.3.2009. Marraskuun 2008 alusta lähtien kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.
PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, 17.2..12.3.2009 Toteutus YLE Uutiset Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on tehnyt Taloustutkimus Oy YLE Uutisten
LisätiedotKEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2012
JÄÄLINJAT PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS J-P.Veijola 2.12.212 1 (2) ROVANIEMEN ENERGIA OY KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 212 Talven 212 aikana jatkettiin vuonna 29 aloitettua
LisätiedotPohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2015
NÄKYMIÄ JOULUKUU 2015 POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 22.12.2015 klo 9.00 Työttömiä pohjoiskarjalaisia 600 enemmän kuin vuosi sitten Pohjois-Karjalassa
LisätiedotKuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta
Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Puhdas Vesi projekti Vapo Oy:n vastuullisuusseminaari TOTEUTUS 10-12-14 1, Projektipäällikkö Turvetuotanto - yksi kuormittaja muiden joukossa Valtakunnallisesti
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 23.5.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotBioenergia ry
1.5.217 Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS Virtaaman vaikutus vedenlaatuun, kuormitukseen sekä puhdistustehoihin vuosien 214 215 tarkkailuaineistojen perusteella Jäkäläsuon pintavalutuskenttä
LisätiedotTehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen
Vesiensuojelun näkökulma turvetuotannon lupahakemuksiin Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen 1 Petri Tähtinen Vapo Paikalliset
LisätiedotSuon ennallistamisen vaikutus valumaveden laatuun. Markku Koskinen
Suon ennallistamisen vaikutus valumaveden laatuun Markku Koskinen 11. helmikuuta 2008 1 Tulokset Tulokset on jaettu mitattuihin pitoisuuksiin ja laskettuihin huuhtoumiin. Pitoisuudet on edelleen jaettu
LisätiedotHeinijärven vedenlaatuselvitys 2014
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston
LisätiedotTyövoima Palvelussuhdelajeittain %-jakautumat
Hallinto 2510 Hyvinvointitoimiala tammikuu 134,9 121,3-13,6 82,8 84,4 3,2 5,4 11,8 7,3 2,3 2,9 3,9 5,8 55,6 38,6 123,1 107,6 91,3 % 88,7 % helmikuu 133,9 118,8-15,1 82,3 83,4 3,9 5,5 11,1 7,6 2,6 3,6 8,1
LisätiedotRUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009
9M6998 Ruskon jätekeskuksen tarkkailu v. 29, tiivistelmä 1 RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 29 Vuonna 29 Ruskon jätekeskuksen ympäristövaikutuksia tarkkailtiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen
LisätiedotHavaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia
Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta - automaattiseurannan tuloksia 2005-2011 Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta
LisätiedotKontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014
Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014 PAHA-hanke Perhonjoen alaosan happamuuden hallinta (PAHA- hanke) toteutetaan
LisätiedotLähetämme oheisena Keretin kaivosalueen jälkitarkkailun vuosiyhteenvedon
1 / 1 Vulcan Hautalampi Oy E 5042 Vanha-Juvantie 54a 51820 HATSOLA 8.5.2019 Tiedoksi: Outokummun kaupunki Liperin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Lähetämme oheisena Keretin kaivosalueen jälkitarkkailun
LisätiedotJatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama
Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta 2005-2011 Ravinne- ja kiintoainekuormituksen muodostuminen
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 19.4.211 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotMetsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista
Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Kosteikkopäivä Saarijärvellä 25.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO
TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 11.12.2009 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotJatkuvatoiminen ravinnekuormituksen seurantaverkosto Kirmanjärven valumaalueella
Jatkuvatoiminen ravinnekuormituksen seurantaverkosto Kirmanjärven valumaalueella Mari Räty 1, Kirsi Järvenranta 1, Perttu Virkajärvi 1, Erkki Saarijärvi 2 ja Hanna Kröger 3 1) MTT Maaninka, Kotieläintuotannon
LisätiedotPaljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %
Sitoumus 121212 Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, noin 405 TWh (Tilastokeskus) Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Ydinenergia 16 % Sähkön
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus
LisätiedotKokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla. 13.2.2013 Jaakko Soikkeli
Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla 13.2.2013 Jaakko Soikkeli Maankäytön aiheuttama kuormitus Suomen soilla ja turvemailla - Käsittää n. 33 % maa-alasta 20.5.2013 Fosforipäästölähteet,
LisätiedotOLHAVANJOEN TARKKAILU WWE VAPO OY. Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 2012
OLHAVANJOEN TARKKAILU 212 16WWE1778 2.5.213 VAPO OY Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 212 Vapo Oy, Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 212 Sisältö 1 JOHDANTO...
LisätiedotIlmoitus / Alle 10 ha:n turvetuotantoalue / Salonen Sami - Sydännevan turvetuotantoalue II / Rakennus- ja ympäristölautakunta
Rakennus- ja ympäristölautakunta 117 11.06.2014 Ilmoitus / Alle 10 ha:n turvetuotantoalue / Salonen Sami - Sydännevan turvetuotantoalue II / Rakennus- ja ympäristölautakunta 1041/11/01/01/2013 Rakennus-
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 25.2.211 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotMitattua tietoa jatkuvatoimisesta vedenlaadun tarkkailusta
Vapo Oy:n vastuullisuusseminaari TOTEUTUS 10-12-14 Mitattua tietoa jatkuvatoimisesta vedenlaadun tarkkailusta Arto Mäkinen Projektipäällikkö, Metso Automation Sisältö Metson jatkuvatoimisen mittauspalvelun
LisätiedotASIA LUVAN HAKIJA. YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 36/07/2 Dnro Psy-2004-y-127 Annettu julkipanon jälkeen 26.3.2007
1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 36/07/2 Dnro Psy-2004-y-127 Annettu julkipanon jälkeen 26.3.2007 ASIA LUVAN HAKIJA Ritasuon turvetuotantoalueen ympäristölupa ja turvetuotannon lopettamiseen liittyvien ympäristönsuojelutoimien
LisätiedotVAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY KIIMINKIJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ-, VESISTÖTARKKAILU V. 2011
KIIMINKIJOEN TURVETUOTANNON TARKKAILU 211 16WWE1464 25.6.212 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY KIIMINKIJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ-, VESISTÖTARKKAILU V. 211 Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden
LisätiedotVAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY
KIIMINKIJOEN TURVETUOTANNON TARKKAILU 214 16X1956 3.8.215 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailu v. 214 Kiiminkijoen
LisätiedotDRAGMOSSENIN TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUS-, VESISTÖ- JA POHJAVESITARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2014
DRAGMOSSENIN TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUS-, VESISTÖ- JA POHJAVESITARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2014 Kymijoen vesi ja ympäristö ry Viivi Mänttäri SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 TUTKIMUSALUE 1 3 SÄÄOLOT 2 4 AINEISTO
LisätiedotPolvijärven Viinijoen vedenlaatuja kuormitustutkimus vuonna 2012
Tarmo Tossavainen C Polvijärven Viinijoen vedenlaatuja kuormitustutkimus vuonna 2012 vesistöalueen kunnostussuunnittelun perustaksi KARELIA-ammattikorkeakoulu Karelia-ammattikorkeakoulun julkaisuja C:13
LisätiedotYLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 3. 27.1.2011. Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.
PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, tammikuu 2011 (3. 27.1.2011) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus Oy YLE
LisätiedotJÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT
JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT Reetta Räisänen biologi Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy Jätevedenpuhdistamoiden purkupaikoista Rannikkoalueella on varsin yleistä,
LisätiedotVAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Hämeen ELY-keskuksen alueella
TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2016 10100630-001 15.6.2017 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2016 Hämeen ELY-keskuksen alueella 1 Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailun
LisätiedotLähetämme ohessa päivitetyn Kallaveden yhteistarkkailuohjelman.
1 / 1 Pohjois-Savon ely-keskus A 1345 31.3.2015 Tiedoksi: Kuopion Vesi Savon Sellu Oy Neuron Kuopion Energia Oy Kuopion kaupunki/ympäristökeskus Vesi-Eko Oy Pohjois-Savon kalatalouskeskus Lähetämme ohessa
LisätiedotPUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011
PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 Raita PA 2.0-panospuhdistamo Seurannassa oli yksi Raita PA 2.0-panospuhdistamo, josta otettiin kahdeksan lähtevän jäteveden
LisätiedotVAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Hämeen ELY-keskuksen alueella
TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2015 16X236418 10.6.2016 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2015 Hämeen ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailun
LisätiedotPieksäjärven ainetasetutkimus vuosina
Pieksäjärven ainetasetutkimus vuosina 2014-2015 Nab Labs Oy Tutkimusraportti 22 / 2016 Arja Palomäki 1 TUTKIMUKSEN TAUSTA Etelä-Savon ELY-keskus tilasi Nab Labs Oy:ltä Pieksäjärven ainetasetutkimuksen,
LisätiedotWiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014
Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren
LisätiedotKAINUUN TURVETUOTANTOSOIDEN TARKKAILU 2016
KAINUUN TURVETUOTANTOSOIDEN TARKKAILU 216 16X19557 11.4.217 Jäkäläsuon pintavalutuskenttä. Noora Huotari KAINUUN ELY-KESKUKSEN ALUEEN TURVETUOTANTOSOIDEN PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU OULUJÄRVEN VALUMA-ALUEELLA
LisätiedotKatsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin
Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Annukka Puro-Tahvanainen Saariselkä 18.9.2014 25.9.2014 1 2 Inarijärveen tuleva ravinnekuorma Kokonaisfosfori 55 t/v Kokonaistyppi Piste- ja hajakuormitus
LisätiedotVAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN TUR- VETUOTANTOALUEIDEN VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVEDOT VUODELTA 2014
SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN TUR- VETUOTANTOALUEIDEN VELVOITETARKKAILUJEN
LisätiedotÄhtärinjärven tilasta ja esisuunnittelu kuormituksen vähentämiseksi. Ähtäri Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho Oy
Ähtärinjärven tilasta ja esisuunnittelu kuormituksen vähentämiseksi Ähtäri 15.3.2019 Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho Oy Esisuunnitelman tavoite Suunnittelun ensisijaisena tavoitteena on tunnistaa
LisätiedotVAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Hämeen ja Uudenmaan ELY -keskusten alueella
VESISTÖTARKKAILU 2013 16WWE1868 27.6.2014 VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Hämeen ja Uudenmaan ELY -keskusten alueella Vapo Oy ja Kekkilä Oy Läntisen Suomen
LisätiedotSäätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista 2010-2013. Raija Suomela MTT Ruukki
Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista 2010-2013 Raija Suomela MTT Ruukki MTT:n koekenttä SIIKAJOKI Ojitusalueet (1-3) noin 2 ha Koko pelto 6 ha Alueiden
Lisätiedot