VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailu vuonna 2012 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella
|
|
- Topi Keskinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KUORMITUSTARKKAILU WWE VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailu vuonna 2012 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella
2
3 Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailun vuosiyhteenveto Sisältö 1 JOHDANTO TURVETUOTANNON KÄSITTEITÄ JA TERMINOLOGIAA SÄÄTILA TARKASTELUALUEELLA Lämpötila Sadanta Lumitilanne TARKKAILUN TOTEUTUS Yleistä Näytteenotto ja virtaamamittaus Kuntoonpanovaiheen tarkkailu Tuotantovaiheen tarkkailu Jälkihoitovaihe Ympärivuotinen tarkkailu Rankkasadejaksot näytteenotto Näytteiden analysointi Päästöjen laskenta Ympärivuotisessa tarkkailussa olevat kohteet, joilla on virtaamamittaus Ympärivuotiset tarkkailukohteet, joilla ei ole ympärivuotista virtaamamittausta Täydentävät tarkkailukohteet Reduktion kautta lasketut kuormitukset Raportointi Väliraportointi Vuosiraportointi Yhteenveto suoritetuista tarkkailuista vuonna TARKKAILUN TULOKSET VUONNA Yleistä Soiden vesienkäsittelymenetelmät vuonna Ominaiskuormitussoiden valumat v Ominaiskuormitussoiden vuorokauden keskivalumat hydrologisena vuonna Ominaiskuormitussoilta purkautuvan veden laatu Keskimääräinen vedenlaatu Vedenlaatu eri vuodenaikoina Rankkasadenäytteiden vedenlaatu Vedenlaatu alueittain Tarkkailusoiden ominaiskuormitusluvut Ominaiskuormitus vuositasolla Ominaiskuormitus eri vuodenaikoina TARKKAILUSUOT... 38
4 6.1 Keski-Suomen ELY-keskus Hankasalmi Kivisensuo (Hankasalmi) Läyniönsuo (Hankasalmi) Tervasuo (Hankasalmi) Joutsa Haapasuo (Joutsa) Havusuo (Joutsa) Höystösensuo (Joutsa) Jokipolvensuo (Joutsa) Kailasuo (Joutsa) Mesiänsuo (Joutsa) Pajusuo sis. Pihlassuo (Joutsa) Pihlassuo (Joutsa) Pohjansuo (Joutsa) Rääsysuo (Joutsa) Jyväskylä Palosuo (Jyväskylä) Karstula Kaijansuo (Karstula) Martinsuo (Karstula) Pirttiahonsuo (Karstula) Sammakkoneva (Karstula) Suoniemensuo (Karstula) Suurensuonneva (Karstula) Tynnörsuo (Karstula) Keuruu Heposuo (Keuruu) Kalmuneva (Keuruu) Lehtosuo (Keuruu) Pyöreäsuo (Keuruu) Permisuo (Keuruu) Ukonmurronsuo (Keuruu / Petäjävesi) Kinnula Vehkaneva (Kinnula) Kivijärvi Isoneva (Kivijärvi) Veteläneva (Kivijärvi) Kyyjärvi Peuralinnanneva (Isoneva) (Kyyjärvi) Savonneva (Kyyjärvi) Multia Hirvisuo (Multia) Pirtti-Peurusuo (Multia) Lapsukansuo (Multia) Petäjävesi Hyttisuo (Petäjävesi) Kurkisuo (Petäjävesi) Umpilamminsuo (Petäjävesi) Valkeissuo (Petäjävesi) Pihtipudas
5 Oriräme (Pihtipudas) Purontausneva (Pihtipudas) Pyytneva (Pihtipudas) Talkkunansuo (Pihtipudas) Saarijärvi Ahvenlamminsuo (Saarijärvi) Mahasuo (Saarijärvi) Pajumäensuo (Saarijärvi) Raatteikonsuo (Saarijärvi) Rajasuo (Saarijärvi) Saarekeneva (Saarijärvi) Viitasaari Heinäsuo (Viitasaari) Ihkajansuo (Viitasaari) Kolkunsuo (Viitasaari) Äänekoski Hietamansuo (Äänekoski) Sirkkasuo (Äänekoski) Yksityiset turvetuottajat Haukisuo, Autosen Urakointi ja Saneeraus Oy:n ja Martinsuon Turve Oy (Multia) Löytösuo, PTK-Turve Oy (Saarijärvi) Löytösuo, Martinsuon turve (Karstula) Rajapuronsuo, Paavo Alsti (Saarijärvi) VUOSIKUORMITUS VUONNA Yleistä Kuormitus ELY-keskuksittain Hämeen ELY-keskus (entinen Hämeen ympäristökeskus) Pirkanmaan ELY-keskus (entinen Pirkanmaan ympäristökeskus) Varsinais-Suomen ELY-keskus (entinen Lounais-Suomen ympäristökeskus) Keski-Suomen ELY-keskus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Uudenmaan ELY-keskus (entinen Uudenmaan ympäristökeskus) Kuormitus vesistöalueittain Kymijoen vesistöalue (14) Porvoonjoen vesistöalue (18) Paimionjoen vesistöalue (27) Aurajoen vesistöalue (28) Laajoen vesistöalue (31) Lapinjoen vesistöalue (33) Eurajoen vesistöalue (34) Kokemäenjoen vesistöalue (35) Karvianjoen vesistöalue (36) Lapväärtinjoen vesistöalue (37) Teuvanjoen vesistöalue (38) Närpiönjoen vesistöalue (39) Kyrönjoen vesistöalue (42) Lapuanjoen vesistöalue (44) Purmonjoen vesistöalue (46) Ähtävänjoen vesistöalue (47)
6 Kruunupyynjoen vesistöalue (48) Perhonjoen vesistöalue (49) Suomenlahden rannikkoalue (81) Suomenselän rannikkoalue (83) Kuormitus yksityisten tuottajien soilla Kokonaiskuormitus YHTEENVETO Yhteenveto tarkkailun tuloksista vuodelta VIITTEET Liitteet Liite 1 Kartta ominaiskuormitussoiden sijainnista v Liite 2 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella sijaitsevat päästötarkkailupisteet 2012 Liite 3 Rankkasadenäytteet vuonna 2012 Liite 4 Ominaiskuormitussoiden keskimääräiset valumat Liite 5 Ominaiskuormitussoiden vedenlaatu Liite 6 Ominaiskuormitukset 2012 Liite 7 Päästötarkkailupisteet vuonna 2012 Liite 8 Tarkkailusoiden pinta-alat ja kuormitukset vesistöalueittain 2012 Pöyry Finland Oy Jarmo Sillanpää, Ins. (AMK) Pia Jaakola, FM Yhteystiedot PL 32, Paristotie Kokkola Pia Jaakola puh Jarmo Sillanpää puh sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com
7 5 1 JOHDANTO Vapo Oy Energian Länsi-Suomen tulosyksikkö yhdisti kesäkuusta 1999 alkaen aiemmin erillistarkkailuna toteutetut turvetuotantoalueiden kuormitus- ja vesistöseurannat yhdeksi laajaksi koko tulosyksikön kattavaksi tarkkailuksi. Länsi-Suomen turvetuotannon tarkkailuun koottiin Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Lounais- Suomen, Pirkanmaan ja Hämeen alueella toteutetut turvetuotannon tarkkailut. Vuonna 2012 tarkkailussa noudatettiin Pöyry Environment Oy:n laatimaa ja ympäristökeskusten (nykyisten ELY-keskusten) hyväksymää Vapo Oy:n läntisen Suomen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmaa vuosille (Pöyry Environment Oy 2008). Tarkkailuohjelma sisältää Länsi-Suomen alueen lisäksi eräiden Vapo Oy:n Itä-Suomen ja Uudenmaan alueilla sijaitsevien soiden kuormitustarkkailun. Tarkkailujakso oli viidettä kertaa hydrologinen vuosi Osana tarkkailua toteutetaan myös Keski-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskusten alueella olevien yksityisten turvetuottajien tarkkailuja, jos näillä on asiasta erillinen sopimus tarkkailusta vastaavan konsultin kanssa. Samoin pientuottajien tarkkailutulokset tai Vapo Oy:n tulosten pohjalta lasketut vuosikuormitukset raportoidaan vuodesta 2009 alkaen Vapo Oy:n raporteissa ainoastaan, jos tuottajalla on asiasta sopimus konsultin kanssa. Tarkkailun pysyvät päästötarkkailuasemat ovat ympärivuotisen virtaaman mittaamiseen tarkoitettuja jäätymättömiä kaivoja. Lisäksi tarkkailuun kuuluu täydentäviä päästötarkkailuasemia, joissa ei ole ympärivuotista tarkkailua. Vuoden 2012 vesistö- ja kuormitustarkkailun toteutuksesta vastasi Nab Labs Oy. Vuosiyhteenvedot laati Pöyry Finland Oy. Tässä raportissa esitetään koko Vapo Oy Energia läntisen alueen turvetuotannon piirissä olevien soiden vuoden 2012 kokonaiskuormitus sekä kuormitus ELY-keskuksittain ja vesistöalueittain jaoteltuna. Tässä raportissa on lisäksi tarkasteltu Keski-Suomen ELY-keskuksen osalta tarkemmin pysyvien päästötarkkailusoiden vedenlaatua, virtaamia ja kuormituslukuja eri vuodenaikoina ja pitkällä aikavälillä aiempiin tarkkailuvuosiin verraten. Samoin alueen täydentävien päästötarkkailuasemien vedenlaatu- ja kuormitustuloksia on tarkasteltu suokohtaisesti. 2 TURVETUOTANNON KÄSITTEITÄ JA TERMINOLOGIAA Turvetuotannon vesistövaikutusten selvittäminen muodostaa oman selkeän osakokonaisuuden vesistötutkimuksen laajassa kentässä. Turvetuotannolla on käytössään erilaisia vesiensuojeluratkaisuja yksinkertaisista laskeutusaltaista monimutkaisempiin kemiallisiin saostusjärjestelmiin. Turvetuotannon vesiensuojeluratkaisuiksi on pyritty löytämään yksinkertaisia ja varmatoimisia menetelmiä, jotka toimivat taivasalla hyvin vaihtelevissa olosuhteissa. Soiden tyypityksiin, vesiensuojelujärjestelmiin, käyttö- ja kuormitustarkkailuun jne. liittyy monia yleiskielelle vieraita termejä ja käsitteitä. Käytäntö on osoittanut, että turvetuotannon vesistövaikutuksista kertovat raportit ja selvitykset kaipaavat alan perusterminologian selventämistä, jotta lukija paremmin ymmärtäisi lukemaansa.
8 Seuraavassa on lyhyesti esitelty luettelona ja kuvassa 1 turvetuotantoon ja turvetuotannon vesistövaikutusten seuraamiseen liittyvää terminologiaa. Luettelo ei pyri olemaan mikään kaikenkattava esitys asiasta vaan eräänlainen lyhyt oppimäärä. Turvetuotantoa ja sen ympäristövaikutuksia on tutkittu varsin paljon. Aiheeseen tutustumisen voi aloittaa esimerkiksi muutamista kirjallisuusluetteloon kootuista perusteoksista, joista pääosa seuraavasta terminologiastakin on peräisin (Vasander 1998, Rinttilä ym. 1997, Niskanen 1998, Rinttilä ym. 1998, Savolainen ym. 1996, Leiviskä 1993). Aiheeseen voi tutustua myös esimerkiksi www-sivuilla tai Auma Aumalla tarkoitetaan kuivan turpeen varastokasoja, jotka usein sijaitsevat tuotantoalueiden reunoilla Aumapalo Turveauman palaminen, jonka aikaansaa voimakkaan mikrobitoiminnan aikaansaama lämpötilan kohoaminen turveauman pintaosissa. Aumojen lämpötilojen tarkkailua tehdään lämpökameroilla mm. lentokoneesta käsin Bruttokuormitus Suoalueelta tuleva kokonaiskuormitus. Koostuu tuotannosta syntyneen kuormituksen sekä alueelta tulevan luonnonhuuhtouman yhteenlasketusta kokonaismäärästä. COD Mn COD Mn -arvo tarkoittaa KMnO 4: n (kaliumpermanganaatin) aiheuttamaa orgaanisen aineen kemiallista hajoamista kiehuvassa vedessä 20 min aikana hapenkulutuksella mitattuna. Määritys kuvaa siis kaikkea näissä oloissa tapahtuvaa veden sisältämän aineksen hapettumista ja sen määrää vedessä. Permanganaatti hapettaa myös humusta, joten humuspitoisten vesien COD Mn -arvo on korkeampi kuin kirkkaiden. Silti permanganaatti hapettaa vain osan orgaanisista aineista, eivätkä esimerkiksi aminohapot hapetu. Eristysoja Tuotantoaluetta ympäröivä oja, joka estää suon ulkopuolisten vesien pääsyn tuotantoalueelle ja jonka avulla ohjataan vedet tuotantoalueen ohi Humus Humus muodostuu osittain tai kokonaan hajonneesta eläin ja kasviaineksesta. Humus on väriltään ruskeaa tai mustaa. Humus antaa vesille niiden ruskean yleisilmeen. Humus toimii kasvien ravintona ja lisää osaltaan maaperän vedenpidätyskykyä. Huuhtouma Alueelta huuhtoutuvan aineen määrä pinta-alaa ja aikayksikköä kohden (esim. g / ha päivässä) Huuhtoutuminen Liikkuvan veden aiheuttama maaperän ainesten kulkeutuminen Imukokoojavaunu Turvetuotantomenetelmä, jossa jyrsinturve kerätään paineilman avulla Itsekuumeneminen 6
9 Turveauman lämpeneminen siinä tapahtuvien biologisten prosessien takia Jako-oja Oja jonka kautta tuotantoalueelta tulevaa vettä ohjataan pintavalutuskentälle Jyrsinturve Pinnasta jyrsitty ja ilmakuivattu turve joka kerätään % kosteudessa ja varastoidaan turveaumoihin ennen kuljetusta energialaitoksille. Jyrsös Suon pinnasta irrotettu kuohkea, ohut turvekerros Karhe Saran suuntainen 1-2 m leveä keko johon kuiva jyrsös tai palaturve on kerätty (karhettu) kuormaamista ja aumaan siirtoa varten Karheaminen Kuivan jyrsöksen tai palojen keruu karheelle Kasvillisuusallas Vesikasveja kasvava laskeutusallas, jossa kasvit (mm. ruoko, korte, sarat, pajut, vehka) sitovat vedessä olevia ravinteita Kemikalointi Valumavesien puhdistusmenetelmä, jossa kemikaaleilla saostetaan kiintoaine, humus ja ravinteet laskeutettavaan muotoon Kenttäpalo Varsinaisen turvekentän palo, joka voi saada alkunsa työkoneen pakokaasujen mukana tulevasta kipinästä, kuuman pakosarjan päälle kertyneen pölyn syttymisestä, työkoneen raapaisusta kiveen, aumapalosta, tupakoinnista tms. Keräilyoja Oja joka kerää pintavalutuskentälle johdetut vedet ja johtaa ne sitten alapuoleiseen vesistöön Kiintoaines Vedessä kulkeutuva kiinteä orgaaninen tai epäorgaaninen aines Kokoojaoja Oja, johon turvetuotantoalueen sarkaojat laskevat Kuntoonpanovaihe Yleisilmaus ajanjaksolle joka edeltää tuotannon aloittamista suolla. Vaiheen aikana tehdään mm. peruskuivatukset ja rakennetaan vesiensuojeluratkaisut Kuormitus Tuotantoalueelta alapuoleiseen vesistöön johdettavien aineiden määrä aikayksikössä. Yleisemmin seurataan mm. ravinteiden ja kiintoaineen kuormitusta (kg/päivä tai kg /vuosi) Kääntäminen Turpeen pöyhimistä kuivumisen edistämiseksi 7
10 8 Laskeutusallas Puhdistusmenetelmä, jossa turvetuotantoalueelta tulevassa vedessä oleva hiukkasjakoinen aines laskeutuu altaan pohjalle hidastuneen virtauksen ja painovoiman vaikutuksesta Laskuoja Oja jonka kautta suolta tulevat vedet ohjataan alapuoleiseen vesistöön Lohko Useista saroista muodostunut yleensä luonnon esteiden tai tuotannollisten seikkojen rajaama tuotantoala Maaperäimeytys Puhdistusmenetelmä, jossa kuivatusvedet johdetaan metsään, jolloin osa vedestä imeytyy maahan, osa haihtuu taivaalle, osan käyttää kasvillisuus ja osa kulkeutuu pintavaluntana ympäristöön Mittapato Yleensä tuotantoalueen laskuojassa oleva patorakennelma, jonka avulla voidaan seurata alueelta purkautuvan veden määrää (esim. m 3 /päivä). Mittapadossa on tietyn kokoinen purkautumisaukko, johon voidaan kiinnittää rekisteröivä vedenpinnan korkeusmittari. Nettokuormitus Suoalueelta tuleva kuormitus, joka saadaan kun bruttokuormituksesta vähennetään luonnontilaiselta suolta tuleva ainevirtaama (luonnonhuuhtouma). Ilmoittaa turvetuotannon aikaansaaman lisäkuormituksen määrän. Ominaiskuormitus Tuotantoalueelta alapuoleiseen vesistöön johdettavien aineiden määrä aikayksikössä tiettyä pinta-alayksikköä kohden. Yleisemmin seurataan mm. ravinteiden ja kiintoaineen kuormitusta (g/ha päivä tai kg /km 2 vuosi) Palaturve Energian tuottamista varten palaksi muotoiltu polttoturve. Usein sylinterin muotoinen tai ns. lainepala Peruskuivatusvaihe Ajanjakso jolloin suota kuivatetaan turvetuotantoon. Kestää noin 3-6 vuotta Pidätin Päisteputken sarjaojan puoleiseen päähän rakennettu pidätin (esim. puinen säleikkö, kelluva salaojaputki, siivilälevy, reikäinen muoviputki tms.), jonka avulla päisteputki pysyy paremmin avoinna Pintavalutus (kenttä) Puhdistusmenetelmä, jossa turvetuotantoalueelta tuleva vesi valutetaan luonnontilaisen suoalueen (kenttä) yli ennen veden johtamista laskuojaan Päisteputki Sarkaojan ja kokoojaojan yhdistävä salaojaputki eli putkioja, jonka tarkoituksena on toimia rumpuna työkoneiden liikkuessa saralta toiselle
11 9 Reunaoja Tuotantoalueen reunimmainen sarkaoja ja sarkojen päissä sarkaojat yhdistävä oja. Oja ympäröi tuotantoaluetta Sarka Yleensä noin 20 m leveä molemmilta sivuilta sarkaojitettu tuotantoala suolla Sarkaoja Sarkojen välinen oja, jolla alueen kuivatus hoidetaan Sarkaoja-allas (lietesyvennys) Noin 5-10 m pituinen (sarkaojan pituuden mukaan) ja noin 0.8 m levyinen syvennys sarkaojan päässä ennen päisteputkea Sarkaojapidätin Sarkaojan lietesyvennyksen etupuolelle asennettava rimasäleikkö, joka tehostaa kiintoaineen pidättymistä sarkaojaan ja tasaa virtaamia Sato tai saanto Yhden kuivatusjakson aikana tuotettu turvemäärä (m 3 /ha) Tarkkailu Toimintaa, jolla pyritään selvittämään esimerkiksi turvetuotannon erilaisia vaikutuksia (käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailu) Tuotantosuo Suoalue jolla turvetuotanto on käynnissä Tuotantokuntoinen suo Tuotantoa varten kunnostettu suo, joka turpeen menekin mukaan on joko tuotannossa tai tuotannon ulkopuolella (levossa) Tuotannosta poistunut suoalue Alue, jolla turvetuotantoa ei enää harjoiteta tuotettavan turpeen loppumisen vuoksi. Alueiden jälkikäyttöä selvitellään nykyään laajasti. Alueet voidaan mm. uudelleen vesittää, käyttää peltona, metsittää jne. Turvepöly Turvetuotannon eri työvaiheissa irtoava hyvin hienojakoinen pölyaines, joka voi tuulten mukana kulkeutua tuotantoalueen ulkopuolellekin Turvelaji Turpeen kasvilajikoostumus. Turvelajien pääryhmät ovat rahkaturpeet (S), saraturpeet (C), puuturpeet (L) sekä ruskosammalturpeet (B). pääturvelajit voidaan jaotella useisiin alalajeihin, mm. tupasvillarahkaturve. Valuma Virtaama pinta-alayksikköä kohden (litraa/sekunti neliökilometriltä l/s km 2 ) Valunta
12 Se osa sadannasta, joka virtaa alapuoleista vesistöä kohden maan pinnalla, maaperässä tai kallioperässä (mm/vuosi tai mm/päivä) Veto-oja Lohkon / lohkojen valumavedet kuljettava oja Virtaama Uoman poikkileikkauksen kautta kulkeva vesimäärä sekunnissa (l/s tai m 3 /s) Ylivuotokenttä Tuotantoalueella oleva mielellään kasvittunut allasalue, jonne rankkasateiden tai tulvan aikana voidaan johtaa kuivatusvesiä kiintoaineen ja ravinteidenpoiston tehostamiseksi YVA YVA -prosessin aikana selvitetään toiminnan erilaisia ympäristövaikutuksia. Laki ympäristövaikutusten arvioinnista tuli voimaan Uusia turvetuotantoa koskevia asioita tuli mukaan kun lakia ja asetusta muutettiin Kuva 1 Periaatekuva turvetuotantoalueesta.
13 3 SÄÄTILA TARKASTELUALUEELLA 3.1 Lämpötila Keski-Suomen turvetuotantoalueiden sijaintiin nähden Ilmatieteen laitoksen säähavaintoasemista Jyväskylä sijaitsee painopistealueella ja turvetuotannon sääolosuhteita vuonna 2012 on tarkasteltu sen tietojen perusteella. Apuna on käytetty myös Ilmatieteen laitoksen säätilastoja. Vuoden 2012 keskilämpötila (2,8 o C) oli Jyväskylässä 0,5 astetta vertailukauden keskilämpötilaa kylmempi. Vuonna 2012 tammi-, helmi-, huhti-, kesä-, elo- ja joulukuu olivat pitkänaikavälin keskiarvoa kylmempiä. Hydrologista vuotta 2012 tarkasteltaessa marras- (2,1 o C) ja joulukuu (0,0 o C) 2011 olivat erittäin lämpimiä. Keväällä 2012 maaliskuu oli 1,8 astetta tavanomaista lämpimämpi. Vuoden lämpimin kuukausi oli heinäkuu, jolloin keskilämpötila oli 16,7 astetta. Kesä 2012 oli edellisvuotta selvästi viileämpi. Vuonna 2012 terminen kasvukausi alkoi Keski-Suomessa eli normaaliin aikaan. Terminen kasvukausi päättyi eli noin kaksi viikkoa tavanomaista myöhemmin (Ilmatieteen laitos 2013). Terminen kasvukausi alkaa kun lumipeite on kadonnut aukeilta paikoilta ja vuorokauden leskilämpötila on pysynyt vähintään viisi vuorokautta peräkkäin +5 asteen yläpuolella. Terminen kasvukausi päättyy kun syksyllä vuorokauden keskilämpötila pysyy 5-10 vrk peräkkäin +5 asteen alapuolella. 11 Kuva 2 Kuukauden keskilämpötilan vaihtelut Jyväskylässä vuosina ja vertailuajanjaksona Sadanta Vuonna 2012 Keski-Suomessa saatiin sateita 746 mm/a, mikä oli 103 mm vertailujakson keskiarvoa (643 mm) enemmän. Tarkkailujakson aikana maalis-, kesä-, elo- ja marraskuussa satoi vertailujaksoa vähemmän, kun muutoin kuukaudet olivat keskimääräistä sateisempia. Sateisin kuukausi oli heinäkuu (109 mm)
14 ja lähes yhtä paljon satoi syyskuussa (101 mm) ja lokakuussa (103 mm). Vähäsateisin kuukausi oli maaliskuu (30 mm). Hydrologista vuotta 2012 tarkasteltaessa myös joulukuu 2011 oli erittäin sateinen, sillä vettä kertyi 42 mm keskimääräistä enemmän. Kesäkuukausina turvetuotantokauden aikana elokuu oli vähäsateisin. 12 Kuva 3 Kuukauden keskisademäärän vaihtelut Jyväskylässä vuosina ja vertailuajanjaksona Lumitilanne Keski-Suomessa lunta oli alkutalvesta normaalia vähemmän, mutta helmimaaliskuussa enemmän kuin vertailujaksolla keskimäärin. Lumen syvyys oli joulukuussa 14 cm, tammikuussa 23 cm, helmikuussa 47 cm, maaliskuussa 48 cm ja huhtikuussa 25 cm. Terminen talvi alkoi , mikä on noin seitsemän viikkoa vertailujakson keskiarvoa myöhemmin. Terminen talvi loppui eli noin viikon myöhemmin kuin keskimäärin.
15 13 Lumen syvyys kuukauden 15. päivänä talvella cm Marras Joulu Tammi Helmi Maalis Huhti Kuva 4 Kuukausien 15. päivien lumitilanne Jyväskylässä talvella ja vertailuajanjaksona TARKKAILUN TOTEUTUS 4.1 Yleistä Käyttötarkkailun puitteissa kaikilta tuotanto- ja kuntoonpanoalueilta on kerätty tietoja alueilla tehdyistä toimenpiteistä, kuten esimerkiksi ojituksista ja laskeutusaltaiden puhdistuksista. Käyttötarkkailussa kirjataan ylös myös tuotannon ajoittuminen, tuotantomenetelmät ja ylimääräiset vesinäytteidenottoajat. Käyttötarkkailun on hoitanut tarkkailun tilaaja Vapo Oy Energia. Tarkkailusoiden osalta tiedot ovat erityisen tärkeitä, koska niiden avulla joudutaan mm. tulkitsemaan poikkeuksellisten kuormitustilanteiden syytä. Päästötarkkailu käsittää virtaaman mittauksen, vesinäytteiden oton ja analysoinnin valituista pisteistä ennalta laaditun aikataulun mukaisesti sekä kuormituslaskennan ja tulosten raportoinnin. Vuoden 2012 päästötarkkailun ja raportoinnin on hoitanut Nab Labs Oy. Vuosiyhteenvedon on laatinut Pöyry Finland Oy. Päästötarkkailusta on annettu yksityiskohtaiset määräykset ympäristöluvissa. Tuotantoalueella voi olla kuntoonpanoajan, tuotantoajan tai ympärivuotista tarkkailua. Turvetuottaja ottaa kesällä mahdollisuuksien mukaan rankkasadejaksoilla lisänäytteitä. Suurilla tuotantoalueilla voi olla useita erityyppisiä päästötarkkailupisteitä. Uusilla tuotantoalueilla päästötarkkailu aloitetaan ennen toiminnan aloittamista. Jälkihoitovaiheessa päästöjä tarkkaillaan ELY-keskusten määräämän ajan. Vaikutustarkkailut voivat sisältää sekä vesistötarkkailua eli veden fysikaaliskemiallista tarkkailua, biologista tarkkailua että muita vesistöjen tilaan liittyviä selvityksiä. Vaikutustarkkailut aloitetaan jo ennen tuotantovaihetta. Vesistötarkkailussa on seurattu turvetuotannon kuivatusvesien vaikutuksia alapuoleisilla joki- ja järvihavaintopaikoilla. Vesinäytteiden otosta, analysoinnista ja
16 raportoinnista on vastannut vuonna 2012 Nab Labs Oy. Vuosiyhteenvedon on laatinut Pöyry Finland Oy. Pohjavesitarkkailusta voi olla velvoite tuotantoalueen ympäristöluvassa. Tällöin suoritetaan joko pohjavesialuekohtaista seurantaa tai tilakohtaista talousvesikaivotarkkailua (tarkkailuohjelman kohta 4.4). Pohjavesinäytteiden otosta, analysoinnista ja raportoinnista on vastannut vuonna 2012 Nab Labs Oy. Vuosiyhteenvedon on laatinut Pöyry Finland Oy. Biologisia tarkkailuja tehdään 3 6 vuoden välein ELY-keskusten ennalta hyväksymien ohjelmien mukaisesti. Biologisella tarkkailulla voidaan saada tietoa siitä, miten turvetuotannon kuormitus vaikuttaa vesistön tilaan ja miten mahdolliset muutokset näkyvät eliöstön koostumuksessa ja runsaussuhteissa. Pöly- ja melutarkkailua voi olla velvoitteena tuotantoalueen ympäristöluvassa. Jos ympäristöluvassa on tarkkoja määräyksiä mittauksista, toimitaan luvan mukaan. Useimmiten luvassa on määrätty, että pöly- ja/tai melutarkkailu tehdään alueellisen ELY-keskuksen määräämällä tavalla. Tällöin voidaan toimia tarkkailuohjelman kohdassa 4.3 kuvatulla tavalla ensin selvitysmenettelyn kautta ja vasta tarvittaessa suorittaa mittauksia Näytteenotto ja virtaamamittaus Päästötarkkailunäytteet (kertanäyte) on hakenut tarkkailua hoitava konsultti. Näytteenoton yhteydessä konsultti on mitannut virtaaman. Konsultti on myös tarkastanut mittapadot silloin, kun on käynyt lukemassa jatkuvatoimiset pinnankorkeusmittarit. Useimmilla kohteilla käytössä oleva mittari on mallia Eijkelkamp e+water L. Muutamilla kohteilla on vielä käytössä Telog (WLS-2109e tai WLS-31). Virtaamamittarit mittaavat hydrostaattista painetta ja ilmoittavat vedenpinnan korkeuden senttimetreinä. Laitteen kalibrointi tarkistetaan jokaisella lukukerralla. Pinnankorkeuden keskiarvo 30 minuutin ajalta ja kellonaika ovat tallentuneet virtaamamittarin muistiin. Virtaamamittarin pinnankorkeusaineisto on purettu kannettavalle tietokoneelle tai tiedonkeruulaitteelle (DTU A-203). Kuntoonpanosoilla virtaama on mitattu tarkkailun tilaajan toimesta kuntoonpanotöiden aikana päivittäin. Mitta-asemilla tehdään ennen tuotantokauden alkua vuositarkastus. Mikäli olosuhteet/ laiterikot tms. mittauspaikassa tilapäisesti estävät mittapadon avulla tehtävän virtaaman mittauksen, sovitaan korvaavasta mittausjärjestelystä (esim. läheisen toimivan aseman tietojen käyttö) erikseen ko. ELY-keskuksen kanssa. Virtaaman mittausta voidaan tehdä myös muilla soilla, mikäli niillä on toimivat mittapadot valmiina Kuntoonpanovaiheen tarkkailu Uusilla kuntoonpanovaiheessa olevilla tuotantoalueilla suolta lähtevästä vedestä näytteitä on otettu mittapadolta tai laskuojasta, mikäli mittapatoa ei ole asennettu. Näytteenottotiheydessä on noudatettu tarkkailuohjelman ohjetta: Kuukaudet Näytteitä krt / kk kevättulva (yleensä ) 1 krt / viikko krt / 2 vko
17 4.2.2 Tuotantovaiheen tarkkailu Tuotantovaiheessa päästöjen tarkkailua tehdään määrävuosina kaikilla tuotantoalueilla osana lupavelvoitetta, yleensä kahden vuoden ajan tuotannon aloittamisen jälkeen ja kahden vuoden ajan ennen tarkistushakemuksen jättämistä sekä jälkihoidon aikana. Tuotantovaiheen tarkkailussa on tarkkailtu vesiensuojelumenetelmien toimivuutta ottamalla näytteet ennen käsittelyjä ja niiden jälkeen yleensä neljä kertaa vuodessa (maalis-huhtikuu, kesä-heinäkuu, syys-lokakuu ja joulu-helmikuu). Näytteenoton yhteydessä on mitattu virtaama Jälkihoitovaihe Jälkihoitovaiheen päästöjä tarkkaillaan tarkkailuohjelman mukaisesti ELYkeskuksen määräämän ajan Ympärivuotinen tarkkailu Ympärivuotiset asemat on varustettu virtaaman mittausta varten lämpöeristetyillä mittapadoilla ja mittalaitteilla, joiden toimintakuntoa on seurattu säännöllisesti. Ympärivuotisen virtaaman mittauksen on toteuttanut vuonna 2012 Nab Labs Oy. Vesienkäsittelymenetelmien tehoa on tarkkailtu ottamalla näytteet ennen käsittelyä ja sen jälkeen. Näytteenottotiheydessä on noudatettu tarkkailuohjelman ohjetta: Kuukaudet Näytteitä krt / kk kevättulva (yleensä ) 1 krt / viikko krt / 2 vko Rankkasadejaksot näytteenotto Turvetuottaja on ottanut kesällä 2012 mahdollisuuksien mukaan rankkasateiden aikaisissa ylivirtaamatilanteissa lisänäytteitä, jotka kuvaavat runsaasta sateesta johtuvaa veden laadun ja kuormituksen muuttumista. Tavoitteena on saada kultakin asemalta kaksi rankkasateen aiheuttamaa lisänäytettä vuosittain. Nab Labs Oy on tehnyt rankkasadenäytteistä aina laajan analyysivalikoiman mukaiset määritykset. Vuonna 2012 oli tavanomaista enemmän kovia sateita. Myös rankkasadenäytteitä otettiin edellisvuosia huomattavasti enemmän. Yhteensä Läntisen Suomen tarkkailuun kuuluvilta turvetuotantoalueilta otettiin 161 kpl rankkasadenäytteitä. Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella rankkasadenäytteitä otettiin kesän 2012 aikana 18 kpl. 4.3 Näytteiden analysointi Nab Labs Oy:n laboratoriossa näytteistä on tehty joko laaja tai suppea analyysivalikoima. Ympäristölupien vaatiessa on tehty myös muita analyysejä, esim. nitraatti- ja nitriittitypen summa. Hehkutushäviö on tehty aina, kun kiintoainepitoisuus on ylittänyt 20 mg/l. Kuntoonpanotarkkailujen näytteistä ja rankkasadenäytteistä on analysoitu laaja analyysivalikoima. Tuotantovaiheen tarkkailujen näytteistä on analysoitu suppea analyysivalikoima.
18 Ympärivuotisten tarkkailukohteiden näytteistä on määritetty laaja analyysivalikoima talvella ja kevättulvakaudella joka toinen näytteenottokerta ja kesällä joka kolmas näytteenottokerta. Muulloin on määritetty suppea analyysivalikoima. Vesistöihin joutuva kiintoaine koostuu sekä orgaanisesta että epäorgaanisesta aineksesta. Suurin osa turvetuotannon valumavesien kiintoaineesta on orgaanisessa muodossa. Kiintoainepitoisuudet nousevat erityisesti turvetuotantoalueen kuntoonpanovaiheessa. Pohjavesien pinnan alentuminen johtaa alunamaassa hyvin happamien vesiliukoisten yhdisteiden muodostumiseen ja näin ollen ph-arvon alenemiseen. Fosforia ja typpeä huuhtoutuu turvetuotantosoilta enemmän kuin luonnontilaisilta soilta. Ravinteiden määrä purkuvesissä arvioidaan kokonais- ja mineraaliravinteiden perusteella. Turvetuotanto alueelta purkautuvissa vesissä saattaa esiintyä runsaasti ammoniumtyppeä, mutta fosfaattifosforin pitoisuudet ovat yleensä pienet. Rautaa huuhtoutuu kiintoaineeseen sitoutuneena, ja suurimmat rautakuormitukset sattuvatkin yleensä samaan aikaan suuren kiintoainekuormituksen kanssa. Pääosa happipitoisten vesien raudasta on kuitenkin humukseen sitoutuneena. Purkuvesien rautapitoisuus yleensä lisääntyy turvetuotannon vaikutuksesta. Turvetuotanto on paikoitellen lisännyt myös liukoisen orgaanisen aineen (humuksen) huuhtoutumista. Humuspitoisuutta on vesistä vaikea määrittää tarkasti. Humuksen määrä voidaan karkeasti arvioida kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) perusteella. COD Mn on KMnO 4 -kemikaalin aiheuttama orgaanisen aineen kemiallinen hajoaminen, joka kuvastaa orgaanisen aineen hajottamiseen kuluvan hapen määrä. Yleisesti ottaen humusaineksen osuus pintavesien orgaanisesta hiilestä vaihtelee ollen keskimäärin noin 50 %, mutta voimakkaasti värillisissä vesissä jo 90 %. Näin ollen COD Mn -arvo ei kuvasta suoraan humuksen määrää vedessä. Tuloksissa COD Mn -arvo ilmoitetaan yksikössä mg O 2 /l. Laaja analyysivalikoima Kiintoaine Suppea analyysivalikoima Kiintoaine 16 COD Mn Kokonaisfosfori Kokonaistyppi ph Ammomiumtyppi (NH 4 -N) Fosfaattifosfori (suod.) PO 4 -P Rauta COD Mn Kokonaisfosfori Kokonaistyppi ph 4.4 Päästöjen laskenta Ympärivuotisessa tarkkailussa olevat kohteet, joilla on virtaamamittaus Turvetuotantoalueelta lähtevän veden määrän ja laadun tarkkailutulosten perusteella on laskettu turvetuotannon brutto- ja nettopäästöt vesistöön. Bruttopäästö on suoalueelta lähtevä kokonaisainemäärä, joka koostuu alueen kuivatuksen ja muokkauksen aiheuttamasta päästöstä sekä alueen luonnonhuuhtoumasta eli taustahuuhtoumasta. Bruttopäästön ja luonnonhuuhtouman erotuksena saadaan nettopäästö. Kiintoaineen, typen ja fosforin päästöt on ilmoitettu yksikössä kg/d tai kg/a.
19 Nettopäästö on laskettu vähentämällä tarkkailukohteiden bruttopäästöistä luonnontilaisten soiden ns. taustapitoisuuksien ja tarkkailusuon valuman avulla laskettu taustahuuhtouma. Taustapitoisuuksina on käytetty sovittuja lukuja: kiintoaine 2 mg/l, kokonaisfosfori 20 μg/l, kokonaistyppi 500 μg/l ja COD Mn 35 mg/l O 2. Kemialliselle hapenkulutukselle (COD Mn ) kuormitukset on ilmoitettu yksikössä kg O 2 /d tai kg O 2 /a. Nettopäästöt on laskettu vastaaville jaksoille kuin bruttopäästöt. Kuormitustarkkailun vesinäyte kuvaa veden laatua näytteenottopäivästä seuraavaan näytteenottopäivään. Laskennassa käytetään näytteenottohetken ja seuraavan näytteenottokerran välistä keskivirtaamaa (ei näytteenottohetken virtaamaa). Päästö lasketaan kertomalla otetun näytteen pitoisuus näytteenottojen välisellä keskivirtaamalla. Taustakuormitus lasketaan samalla periaatteella, mutta pitoisuutena käytetään sovittuja taustapitoisuuksia. 1) 17 K d = C * MQ / 1000 Missä K d = Kuormitus (kg/d) C = havaittu pitoisuus (mg/l) MQ = näytteenottopäivien välinen keskivirtaama (m 3 /d) Jakson kuormitus (kg/ha) saadaan jakamalla bruttokuormitus (kg/d) mittapadon valuma-alalla ja kertomalla jakson (d) pituudella. Tarkkailujakson pituus (Δt) riippuu näytteenottotiheydestä sekä virtaaman muutoksista. 2) K bj = K bd / F * Δt Missä K bj = jakson bruttokuormitus (kg/ha) K bd = bruttokuormitus (kg/d) F = Mittapadon valuma-ala (ha) Δt = Jakson pituus (d) Vuosikuormitus (kg / ha a) saadaan tarkkailujaksojen kuormitusten summana. Netto vuosikuormitus (kg/ha a) saadaan vähentämällä bruttokuormituksesta (kg/ha a) nettokuormitus, joka saadaan jakamalla keskimääräisen nettokuormituksen (kg/d) ja jakson pituuden (d) tulo mittapadon valuma-alalla (ha). 3) K na = K ba (K nd * Δt / F) Missä K na = nettokuormitus (kg/ha a) K ba = bruttokuormitus (kg/ha a) K nd = keskimääräinen nettokuormitus (kg/d) F = Mittapadon valuma-ala (ha) Δt = Jakson pituus (d) Kuormituksen laskentatapa pätee myös kevät- ja tulvanäytteisiin sekä rankkasadenäytteisiin. Mikäli padosta ei näytteenottohetkellä virtaa vettä, näytettä ei ole otettu vaan jakson kuormitus lasketaan sitä edeltävän tai seuraavan näytteenoton pitoisuuksien perusteella. Yleensä on käytetty seuraavan näytteenottokerran pitoisuuksia. Tapauskohtaisesti on kuitenkin valittu parhaiten puuttuvalle näytteenottokerralle soveltuva näyte esim. vuodenajan tai virtaamatilanteen mukaan. Turvetuotantoalueen brutto ja netto kokonaiskuormitus (kg/a) hydrologiselle vuodelle 2012 saadaan kertomalla ominaiskuormitusluvut (kg/ha a) tuotantoalueen pinta-alalla (tuotannossa, levossa, valmistelussa ja tuotannosta poistunut alle 5v).
20 4) 18 K tot = A tot * K om Missä K tot = Kokonaiskuormitus (kg/a) K om = Ominaiskuormitus (kg/ha a) A tot = Tuotantoalueen pinta-ala (ha) Kullekin ympärivuotiselle tarkkailukohteelle on käytetty kyseisellä kohteella mitattuja lukuja. Koko tuotantoalueen päästöt on laskettu yhden mittauspaikan tulosten perusteella, mikäli vesienkäsittelymenetelmä on ollut sama koko alueella eikä alueella ole muita tarkkailupisteitä. Jos turvetuotantoalueella on muita tarkkailupisteitä, niiden valuma-alueella sijaitsevien tuotantoalojen kuormitukset on laskettu ko. tarkkailupisteen tulosten perusteella. Jos osalla tuotantoaluetta vesienkäsittelymenetelmä on ollut eri kuin tarkkailussa olleilla osa-alueilla, on päästöt tälle alueelle arvioitu erikseen ominaiskuormituslukujen avulla. Päästöt on ilmoitettu kg/d tai kg/a ja kemiallisella hapenkulutuksella kg O 2 /d tai kg O 2 /a. Tuotannosta viimeisen viiden vuoden aikana poistuneiden alueiden päästöt on laskettu samoin kuin tuotantovaiheissa oleville alueille ja lisätty kokonaispäästöihin, kunnes alue on kasvittunut tai siirtynyt muuhun käyttöön tai luovutettu, kuitenkin enintään viiden vuoden ajan. Tämän jälkeen jälkikäyttövaiheessa oleva alue ei ole enää mukana turvetuotannon päästölaskelmissa. Eri vuodenaikojen päästöt on saatu laskemalla eri vuodenajoille keskimääräiset päästöt ja kertomalla ne kunkin vuodenajan pituudella Ympärivuotiset tarkkailukohteet, joilla ei ole ympärivuotista virtaamamittausta Osalla ympärivuotisista tarkkailukohteista tarkkailu on aloitettu kesken vuoden tai esimerkiksi virtaamamittaria ei ole ollut tai virtaamadataa on vain osalta vuotta. Virtaamamittauksessa on esimerkiksi voinut olla ongelmia, jolloin suon omia virtaamatietoja ei ole voitu kaikilta osin pitää luotettavina. Näiden tarkkailukohteiden osalta on kuormituslaskennassa käytetty mitattuja omia pitoisuuksia ja virtaamatietoja siltä osin kuin niitä on ollut käytettävissä. Puuttuville virtaamajaksoille on käytetty lähimpänä sijaitsevien samassa tuotantovaiheessa olevien ominaiskuormitussoiden (karttaliite 1) keskivalumia. Muutoin laskentaperiaate on sama kuin ympärivuotisille kohteille Täydentävät tarkkailukohteet Täydentävät tarkkailukohteet ovat kohteita, joilta on otettu vain muutamia näytteitä tarkkailujakson aikana. Omaa jatkuvaa virtaamamittausta ei ole. Täydentävän tarkkailukohteen pitoisuuksia on verrattu läheisen alueen ominaiskuormitussoiden pitoisuuksiin. Vuonna 2012 ominaiskuormitussuot on jaettu maantieteellisen sijainnin mukaan neljään eri alueeseen (kuva 5, karttaliite 1). Lisäksi kunkin alueen (A, B, C, D) sisällä ominaiskuormitussuot on luokiteltu tuotannossa oleviin (1) ja kuntoonpanovaiheessa oleviin (2).
21 19 Taulukko 1 Ominaiskuormitussuot alueittain jaoteltuna, niiden lukumäärä, tila ja sijoittuminen ELYkeskuksittain. Alue Tarkkailu- Tila Tarkkailusoiden sijainti ELY-keskusten alueella soiden lkm Alue A1 n=3 tuotantovaiheessa Häme / Varsinais-Suomi Alue A2 n=2 valmisteluvaiheessa Häme / Varsinais-Suomi Alue B1 n=17 tuotantovaiheessa Varsinais-Suomi / Etelä-Pohjanmaa / Pirkanmaa Alue B2 n=1 valmisteluvaiheessa Varsinais-Suomi Alue C1 n=3 tuotantovaiheessa Keski-Suomi Alue D1 n=8 tuotantovaiheessa Etelä-Pohjanmaa / Keski-Suomi Alue D2 n=4 valmisteluvaiheessa Etelä-Pohjanmaa / Keski-Suomi Yhteensä n=38 Kuva 5. Ominaiskuormitussoiden maantieteellinen jaottelu alueisiin A, B, C ja D vuonna Fonttivärit: sininen = perustarkkailu, vihreä = kuntoonpanotarkkailu, oranssi = erillislaaja tarkkailu. Tarkempi kartta liitteessä 1. Täydentävän tarkkailukohteen pitoisuuksia on verrattu läheisen alueen ominaiskuormitussoiden pitoisuuksiin kyseisellä näytejaksolla. Täydentävältä tarkkailupisteeltä mitattu pitoisuus on jaettu ominaiskuormitussoiden keskipitoisuudella. Näin on saatu kertoimet kaikille eri parametreille (kiintoaine, kokonaistyppi, kokonaisfosfori ja COD Mn ) jokaiselle näytekerralle. Esimerkiksi jos täydentävän tarkkailupisteen kiintoainepitoisuus on 10 mg/l ja ominaiskuormitussoiden B1 keskimääräinen kiintoainepitoisuus samalla jaksolla on 5 mg/l, tulee kertoimeksi 2. Näytekertojen kertoimien avulla on arvioitu ympärivuotisesti pitoisuudet täydentävälle tarkkailukohteelle kaikille virtaamajaksoille, joilta läheisiltä ominaiskuormitussoilta on tuloksia. Läheisten ominaiskuormitussoiden jaksojen keskipitoisuudet kerrottiin tarkkailupisteen kertoimilla. Kertoimina on käytetty näytevälille edellisen näytteen
22 kerrointa tai tapauskohtaisesti vuoden keskimääräistä kerrointa, jos näytteiden väli on pitkä. Näin saatujen laskennallisten pitoisuuksien avulla on laskettu täydentävän kohteen kuormitus samalla tavalla kuin ympärivuotisille kohteille (ks. luku 4.4.1). Valumina kuormituslaskennassa on käytetty läheisen alueen samassa tuotantovaiheessa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräisiä valumia (l/s km 2 ) Reduktion kautta lasketut kuormitukset 4.5 Raportointi Tätä menetelmää käytettiin kohteille, jotka eivät olleet vuonna 2012 tarkkailussa, mutta joiden ympäristöluvassa edellytetään laskemaan kuormitukset aikaisemmin mitattua puhdistustehoa käyttäen. Lähimpänä sijaitsevien ominaiskuormitussoiden (karttaliite 1) keskimääräisistä yläpuolisen vedenlaadun pitoisuuksista laskettiin tarkkailukohteen aikaisemman puhdistustehon perusteella alapuoliset pitoisuudet eri virtaamajaksoilla. Puhdistustehona käytettiin vuosien ajalta otettujen näytteiden puhdistustehon keskiarvoa. Näiden reduktion avulla saatujen laskennallisten pitoisuuksien sekä lähellä sijaisevien ominaiskuormitussoiden keskivalumien avulla laskettiin kuormitukset samalla periaatteella, kuin ympärivuotisilla tarkkailupisteillä (ks. luku 4.4.1) Väliraportointi Jokaisen näytteenottopäivän jälkeen Nab Labs on koonnut edeltävän kahden viikon perusjakson (tai muun poikkeavanpituisen jakson) virtaamamittauksen tiedot päästömäärän väliraportointia varten. Väliraportoinnissa on käytetty pääsääntöisesti kahden viikon seurantajaksoa. Tulokset ovat olleet heti niiden valmistuttua ja viimeistään 3 viikon kuluttua näytteenotosta nähtävissä www-palvelussa johon tunnukset saa Vapo Oy:ltä. Tulokset on toimitettu lisäksi kirjallisena postin välityksellä niille Vapo Oy:n toimipaikoille tai muille tarkkailuvelvollisille, joilla ei ole em. yhteyttä. Väliraporteissa on esitetty vesimäärä- ja vedenlaatutiedot ja ominaispäästöjen suuruus g/ha d (kiintoaine, kokonaisfosfori ja kokonaistyppi) jaksoittain sekä päästöjen kertymä vuoden alusta (kg/km 2 ) ja näihin liittyvä grafiikka. Vuosiraportoinnissa käytetyt kuormitusjaksot poikkeavat väliraportoinneissa käytetyistä jaksoista, sillä jaksoja on tarkennettu ja virtaamien osalta tarkistettu. Jaksojen pituuteen vaikuttavat mm. poikkeavat virtaamat (rankkasateet, nollavirtaamat) sekä vuodenaikojen vaihtuminen. Esimerkiksi virtaamamittarikohteiden osalta kevät on rajattu alkamaan siitä kun virtaamat ovat lähteneet keväällä nousemaan Vuosiraportointi Pöyry Finland Oy raportoi koko vuoden tarkkailun tulokset päästö-, vesistö- ja pohjavesitarkkailun osalta erillisissä yhteenvetoraporteissa, jotka toimitetaan Vapo Oy:lle ja asianomaisille ELY-keskuksille kirjallisessa muodossa sekä muille tarkkailussa olevien soiden haltijoille ja tarkkailualueen kunnille ensi sijassa sähköisessä muodossa ( Vuonna 2012 sekä kuormitus- että vesistötarkkailujen yhteenvetoraportit on tehty erikseen kullekin ELY-keskukselle.
23 Päästötarkkailun vuosiraporteissa esitetään Vapo Oy:n läntisen Suomen ja muiden tarkkailuun osallistuvien tuotantoalueiden ominaispäästöluvut ja niiden keskiarvot (brutto- ja netto) sekä tarkkailuvuoden kokonaispäästöt kunkin tarkkailuvelvollisen osalta ELY-keskuksittain, vesistöalueittain (3. jakovaihe) sekä tuotantoalueittain. Vuotuiset päästömäärät ( ) on laskettu toteutuneiden päästötarkkailujaksojen avulla. Päästöraportti sisältää tarkkailuvuoden päästömäärien tulosten vertailua soiden aikaisempien vuosien ja muiden tarkkailujen tuloksiin taulukkomuodossa sekä graafisesti. Vuosiraportti on laadittu tekstin ja taulukoiden osalta myös sähköiseen muotoon. Tarkkailusoiden vedenlaatua ja kuormitusta on tarkasteltu myös vuodenajoittain. Vuodenajoittaisessa tarkastelussa on noudatettu pääosin Ilmatieteen laitoksen ilmoittamia termisten vuodenaikojen jaotteluja tarkkailualueella. Vuonna 2012 kevät alkoi jo maaliskuussa muualla paitsi Keski-Suomessa. Varsinais-Suomen, Pirkanmaan, Hämeen ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskusten alueilla vuodenaikoina on käytetty seuraavia jaksoja: Vuodenaika Kuukaudet Päivämäärät Viikot Jakson pituus Talvi joulu - maaliskuu Kevät huhti - toukokuu Kesä touko - syyskuu Syksy syys - joulukuu (2011) (2012) Keski-Suomessa kevät alkoi vasta huhtikuun 10. päivän tienoilla. Kevään alku näkyi myös ympärivuotisten tarkkailukohteiden virtaamissa ja tarkempi kevään alun määrittäminen tarkkailusoille on tehty tarkkailukohteiden virtaamien perusteella. Keski- Suomen ELY-keskuksen alueella vuodenaikoina on käytetty vuosien 2011 ja 2012 osalta seuraavia jaksoja: Vuodenaika Kuukaudet Päivämäärät Viikot Jakson pituus Talvi joulu - huhtikuu Kevät huhti - toukokuu Kesä touko - syyskuu Syksy syys - joulukuu (2011) (2012) Yhteenveto suoritetuista tarkkailuista vuonna 2012 Vuonna 2012 Vapon läntisen Suomen päästötarkkailussa oli mukana 141 pysyvää päästötarkkailuasemaa (liite 7), joista 63 mittasi vesienkäsittelymenetelmän yläpuolista vedenlaatua. Täydentävää tarkkailua suoritettiin 312 pisteellä, niistä 143 oli vesienkäsittelymenetelmän yläpuolisia. Erillislaajan tarkkailun seitsemän yhdeksän joukkoon kuuluivat kahden ruokohelpikosteikon ja kahden kemikalointiaseman tarkkailut. Kuntoonpanovaiheen tarkkailua suoritettiin 39 pisteeltä, joista 16 oli yläpuolisia pisteitä.
24 22 5 TARKKAILUN TULOKSET VUONNA Yleistä Vapo Oy Energian Läntisen alueen turvetuotannon tarkkailun piirissä olevia soita oli vuonna 2012 yhteensä 274 kpl, joista Vapo Oy Energian omistamia oli 246 ja yksityisten tuottajien omistamia 29 kpl. Vuodesta 2009 tarkkailussa ovat olleet mukana Vapo-konserniin kuuluvan Kekkilä Oy:n tuotantoalueet. Kun eri vesistöalueilla olevat suon osat lasketaan omiksi alueikseen, purkivat Vapon 246 suota vetensä 314 reittiä pitkin. Vapo Oy:n Läntisen alueen tarkkailussa olevien tuotantoalueiden yhteenlaskettu tuotannossa oleva ala oli ha. Levossa oli ha ja valmistelussa ha. Viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut ha ja ha yli viisi vuotta sitten. Vapo Oy Energian tuotantoalueiden yhteispinta-alat on esitetty taulukossa 2. Vapo Oy Energian osalta tuotannosta poistuneita alueita oli yhteensä ha. Alle viisi vuotta poistuneita alueita oli ha, ja yli viisi vuotta sitten poistuneita alueita ha (taulukko 2). Yksityiset turvetuottajat mukaan laskien saadut yhteispinta-alat on esitetty taulukossa 3. Vapon Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa mukana olevat tuotantoalueet sijaitsevat laajalla maantieteellisellä alueella. Tuotantoalueita on kaikkiaan 21 eri vesistöalueen varrella. Vesistöalueista suurimmat ovat Kymijoen ja Kokemäenjoen vesistöalueet (taulukko 2). Kalajoen vesistöalue on siirtynyt vuonna 2010 pois Vapon Läntisen Suomen tarkkailun piiristä Pohjois-Pohjanmaan tarkkailun yhteyteen. Läntisen Suomen tarkkailussa mukana olevista Vapo Oy Energian tuotantoalueita (taulukko 2) vesistöalueittain tarkasteltaessa, eniten tuotantosoita tai niiden osia (32 % koko määrästä) oli kappalemääräisesti mitattuna Kokemäenjoen vesistöalueella (99 kpl). Kokemäenjoen vesistöalueen tuotannossa olevan alan osuus (5 875 ha) koko Läntisen Suomen tarkkailun tuotannossa olevan alan kokonaismäärästä oli 25,5 %. Kymijoen vesistöalueella oli 65 ja Kyrönjoen vesistöalueella 41 turvetuotantoaluetta tai tuotantoalueen osaa. Kyrönjoen alueella tuotannossa olevan suoalan määrä (4 732 ha) edusti 20,5 % kaikesta tuotantoalasta, kun Kymijoella vastaava osuus oli 15,1 %. Karvianjoen vesistöalueella (28 kpl) oli 12,0 % tuotannossa olevasta pinta-alasta. Muiden 17 vesistöalueen osuus oli tuotannossa olevasta pinta-alasta 25,1 %.
25 23 Taulukko 2 Vapo Oy Energian läntisen Suomen tarkkailussa olevien turvetuotantoalueiden pinta-alat (ha) eri vesistöalueilla vuonna Vesistöalue Pinta-ala, ha Tuotannossa Levossa Valmistelussa Tuotannosta poistunut Yhteensä alle 5 v yli 5 v 14 Kymijoen vesistöalue Porvoonjoen vesistöalue Paimionjoen vesistöalue Aurajoen vesistöalue Laajoen vesistöalue Lapinjoen vesistöalue Eurajoen vesistöalue Kokemäenjoen vesistöalue Karvianjoen vesistöalue Lapväärtinjoen vesistöalue Teuvanjoen vesistöalue Närpiönjoen vesistöalue Kyrönjoen vesistöalue Lapuanjoen vesistöalue Purmonjoen vesistöalue Ähtävänjoen vesistöalue Kruunupyynjoen vesistöalue Perhonjoen vesistöalue Suomenlahden rannikkoalueen vesistöalue Suomenselän rannikkoalueen vesistöalue Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä Vaikka tarkkailussa mukana olevat turvetuotantoalueet jakautuivat useamman ELYkeskuksen alueelle, jää painopiste Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueelle, missä sijaitsi 102 tuotantoaluetta ja lähes puolet tuotannossa olevasta alueesta ( ha). Vähiten tuotannossa olevaa alaa oli Uudenmaan (0,3 %) alueella (taulukko 3). Vuoden 2009 jälkeen raportissa ei ole ollut enää mukana Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella sijaitsevan Kalajoen vesistöalueen turvetuotantoalueita. Kalajoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden raportointi tapahtuu omana kokonaisuutenaan. Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella oli tuotannossa ha, levossa 408 ha, valmistelussa 554 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 497 ha. Keski-Suomen ELY-keskuksen alueelta tarkkailussa Vapo Oy energian osalta 53 tuotantoaluetta ja yksityisten tuottajien osalta 30 tuotantoaluetta. Taulukko 3 Turvetuotannon pinta-alat (ha) eri ELY-keskusten alueilla vuonna 2012 (taulukossa mukana myös yksityisten tuottajien pinta-alat. ELY-keskus Pinta-ala, ha (Yksityiset mukana) Tuotannossa Levossa Valmistelussa Tuotannosta poistunut Yhteensä alle 5 v yli 5 v Häme Pirkanmaa Varsinais-Suomi Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä
26 Vapo Oy Energian läntisen alueen turvetuotannon tarkkailussa oli vuonna 2012 mukana viiden ELY-keskuksen alueella yhteensä 38 pysyvää päästötarkkailuasemaa, joilta saatiin luotettavat kuormitustiedot koko hydrologiselta vuodelta 2012 (taulukko 4). Näiden ominaiskuormituslukujen laskennassa käytettyjen asemien mittapatojen valumaalueiden pinta-ala oli yhteensä ha, mikä edustaa noin 20 % tarkkailualueen kaikkien turvetuotannossa olevien alueiden tuotantokunnossa olevasta alasta ( ha). Vuonna 2012 ominaiskuormitussoista kaikkiaan 24 suolla oli käytössä pintavalutus, yhdeksällä suolla kasvillisuuskenttä tai -kosteikko, yhdellä suolla laskeutusallas, kahdella suolla ruokohelpikosteikko, yhdellä kemikalointi ja yhdellä kohteella ns. Yli- Kujalan menetelmä. Seitsemän tarkkailupisteen osalta tuotantoalue oli kuntoonpanovaiheessa, loppujen 31 tarkkailupisteen osalta kokonaan tuotannossa. Ominaiskuormituslaskennassa käytetyt suot on esitetty taulukossa 4 ja niiden sijainti liitteessä 1. Vuonna 2012 ominaiskuormitussuot on jaettu maantieteellisen sijainnin mukaan neljään eri alueeseen (liite 1). Lisäksi kunkin alueen sisällä ominaiskuormitussuot on luokiteltu tuotannossa oleviin (1) ja kuntoonpanovaiheessa oleviin (2). Tarkkailusoiden määrä vaihteli alueittain. Eniten oli tuotantovaiheen tarkkailusoita alueella B1. Vähiten tuotantovaiheen tarkkailusoita oli alueilla A1 ja C1. Kuntoonpanovaiheen tarkkailusoita oli selvästi vähemmän, eikä lainkaan alueella C (Keski-Suomi). Ympärivuotista tarkkailua oli useammilla kohteilla, mutta ominaiskuormitussoiksi kaikkia kohteita ei voitu ottaa mukaan lähinnä virtaamamittauksissa olleiden ongelmien vuoksi. Kaikki vuoden 2012 päästötarkkailuasemat on esitetty liitteessä 7. Mukana ovat kaikki asemat, joilta on haettu yksi tai useampi näyte hydrologisena vuonna
VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailu vuonna 2012 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella
KUORMITUSTARKKAILU 2012 16WWE1867 14.6.2012 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailu vuonna 2012 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailun
LisätiedotVAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailu vuonna 2012 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella
KUORMITUSTARKKAILU 2012 16WWE1867 14.6.2013 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailu vuonna 2012 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailun
LisätiedotVAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014. Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella
TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014 16X236418 korjattu 13.11.2015 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon
LisätiedotVAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2011 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella
VESISTÖTARKKAILU 2011 16WWE1725 20.6.2012 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2011 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailun
LisätiedotVAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella
VESISTÖTARKKAILU 2013 16WWE1868 27.6.2014 VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella Vapo Oy ja Kekkilä Oy Läntisen Suomen Pirkanmaan
LisätiedotVAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella
VESISTÖTARKKAILU 2013 16WWE1868 23.6.2014 VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella Vapo Oy ja Kekkilä Oy Läntisen Suomen
LisätiedotVAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailu vuonna 2012 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella
KUORMITUSTARKKAILU 2012 16WWE1867 14.6.2013 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailu vuonna 2012 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailun
LisätiedotIijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 2013
AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10776 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY, POLAR-SAMMAL OY käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti
LisätiedotVAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Hämeen ja Uudenmaan ELY -keskusten alueella
VESISTÖTARKKAILU 2013 16WWE1868 27.6.2014 VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Hämeen ja Uudenmaan ELY -keskusten alueella Vapo Oy ja Kekkilä Oy Läntisen Suomen
LisätiedotVAPO OY JA YKSITYISET TURVETUOTTAJAT Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella
VESISTÖTARKKAILU 2013 16WWE1868 27.6.2014 VAPO OY JA YKSITYISET TURVETUOTTAJAT Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella Vapo Oy ja yksityiset turvetuottajat
Lisätiedot16WWE0863 22.6.2011. Vapo Oy Energia. Länsi-Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2010 Keski-Suomen ELY-keskuksen alue
22.6.2011 Vapo Oy Energia Länsi-Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2010 Keski-Suomen ELY-keskuksen alue Vapo Oy Energia Länsi-Suomen yksikön turvetuotantoalueiden Keski-Suomen ELY-keskuksen
LisätiedotVAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2014 Hämeen ELY -keskuksen alueella
VESISTÖTARKKAILU 2014 16X236418 6.7.2015 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2014 Hämeen ELY -keskuksen alueella Vapo Oy, Läntisen Suomen Hämeen turvetuotannon vesistötarkkailun
LisätiedotISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA
ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA Tmi Kairatuuli/ 2015 1 JOHDANTO Isojoen Urakointi Oy:llä on tuotannossa Isojoen Sulkonkeitaalla noin 36 ha:n suuruinen turvetuotantoalue. Sulkonkeitaan
LisätiedotVAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2013 Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskusten alueella
PÄÄSTÖTARKKAILU 2013 16WWE1867 24.6.2014 VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2013 Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskusten alueella Vapo Oy ja Kekkilä Oy Läntisen Suomen
LisätiedotVAPO OY JA PELSON VANKILA
LIMINGANLAHDEN TARKKAILU 2012 16UEC0078 2.5.2013 VAPO OY JA PELSON VANKILA Liminganlahden kuormittajien käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 2012 1 Liminganlahden kuormittajien käyttö-, päästö-
LisätiedotNo 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017
No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 Niina Hätinen tutkija SISÄLTÖ FINAS-akkreditointipalvelun
LisätiedotVAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2014 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella
VESISTÖTARKKAILU 2014 16X236418 6.7.2015 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2014 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon Etelä-Pohjanmaan
Lisätiedot3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotVAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailu vuonna 2012 Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskusten alueella
KUORMITUSTARKKAILU 2012 16WWE1867 14.6.2012 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailu vuonna 2012 Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskusten alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailun
LisätiedotVAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Hämeen ELY-keskuksen alueella
TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2015 16X236418 10.6.2016 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2015 Hämeen ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailun
Lisätiedot16WWE0863 22.6.2011. Vapo Oy Energia. Länsi-Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2010 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alue
22.6.2011 Vapo Oy Energia Länsi-Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2010 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alue Vapo Oy Energia Länsi-Suomen yksikön turvetuotantoalueiden Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen
LisätiedotPaljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %
Sitoumus 121212 Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, noin 405 TWh (Tilastokeskus) Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Ydinenergia 16 % Sähkön
LisätiedotBioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS
Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS 2011-2015 15.2.2017 Ominaiskuormitusselvityksen taustaa Turvetuotannon vesistöön kohdistuvaa kuormitusta arvioidaan olemassa olevien tarkkailuaineistojen
LisätiedotLäntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014
TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014 16X236418 korjattu 13.11.2015 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014 Yhteenveto tarkkailuista Hämeen ja Uudenmaan, Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan,
LisätiedotVAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella
TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 215 16X29125 1.8.216 Korjattu tulostaulukoiden osalta 23.1.217 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 215 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella 1 Vapo
LisätiedotRyhmätyöt. 6 erilaista tapausta Pohtikaa ryhmissä. Mitä tarkkailuja tulisi toteuttaa Mistä tulisi tarkkailla
Ryhmätyöt 6 erilaista tapausta Pohtikaa ryhmissä Mitä tarkkailuja tulisi toteuttaa Mitä tulisi tarkkailla Mistä tulisi tarkkailla Miksi tulisi tarkkailla Arvioi myös mahdollisen vaikutuksen suuruutta 27.2.2014
LisätiedotKokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla. 13.2.2013 Jaakko Soikkeli
Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla 13.2.2013 Jaakko Soikkeli Maankäytön aiheuttama kuormitus Suomen soilla ja turvemailla - Käsittää n. 33 % maa-alasta 20.5.2013 Fosforipäästölähteet,
LisätiedotTurvetuottajien vesiensuojelukoulutus, 3. koulutuspäivä Tiivistelmä turvetuotannon valvonnasta
Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus, Tiivistelmä turvetuotannon valvonnasta Yleistä valvonnasta: Valvonnan sisällöistä: Turvetuotanto on luvanvaraista toimintaa Lupaviranomainen on aluehallintovirasto
LisätiedotKainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailu Oulujärven valuma-alueella v. 2010 9M609244 31.3.
Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailu Oulujärven valuma-alueella v. 21 9M69244 31.3.211 9M69244 Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailu
LisätiedotTiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto
Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen
LisätiedotVAPO OY JA YKSITYISET TURVETUOTTAJAT Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2013 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella
PÄÄSTÖTARKKAILU 213 16WWE1867 25.6.214 VAPO OY JA YKSITYISET TURVETUOTTAJAT Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 213 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella Vapo Oy ja yksityiset turvetuottajat
LisätiedotVAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella
TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 214 16X236418 2.11.215 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 214 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella 1 Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailun
LisätiedotKiintoaineen ja humuksen mallintaminen. Markus Huttunen ja Vanamo Seppänen 11/11/2013
Kiintoaineen ja humuksen Nitrogen loading from forested catchments mallintaminen Markus Huttunen ja Vanamo Seppänen 11/11/213 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/9/212 21.11.213 VEMALA vedenlaatumalli
LisätiedotKiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila
Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä
LisätiedotKuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta
Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Puhdas Vesi projekti Vapo Oy:n vastuullisuusseminaari TOTEUTUS 10-12-14 1, Projektipäällikkö Turvetuotanto - yksi kuormittaja muiden joukossa Valtakunnallisesti
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotRISTIPALONSUON TURVETUOTANTOALUEEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2017
TAINIKOSKI OY RISTIPALONSUON TURVETUOTANTOALUEEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 217 EUROFINS AHMA OYOY Projektinro: 2879 ii i TAINIKOSKI OY RISTIPALONSUON TURVETUOTANTOALUEEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILURAPORTTI
LisätiedotTurvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann
Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann Turvetuotanto ja veden väri Ojitusten osuus soista Veden väri Vapon tuotantosuot Lähde: www.ymparisto.fi Soiden käyttö ja turvetuotannon
LisätiedotHeinijärven vedenlaatuselvitys 2014
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston
LisätiedotVAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Hämeen ELY-keskuksen alueella
TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014 16X236418 25.9.2015 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014 Hämeen ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailun
LisätiedotVAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailu vuonna 2011 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella
KUORMITUSTARKKAILU 2011 16WWE1724 18.11.2013 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailu vuonna 2011 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailun
LisätiedotHavaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia
Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta - automaattiseurannan tuloksia 2005-2011 Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta
LisätiedotTurussa 8.1.2015. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Ympäristö ja luonnonvarat
KUULUTUS Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on antanut 8.1.2015 päätöksen Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusuunnitelmasta Varsinais-Suomen ELY-keskuksen
LisätiedotJatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama
Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta 2005-2011 Ravinne- ja kiintoainekuormituksen muodostuminen
LisätiedotEtelä Pohjanmaan turvetuotannon vesistövaikutusten arviointi
Etelä Pohjanmaan turvetuotannon vesistövaikutusten arviointi Osa 1: Kuormitustarkastelu. Toukokuu 2014 Julkaisu B:55 ISBN 978 951 766 207 9 ISSN 1239 0607 Etelä Pohjanmaan liitto 2014 2 (149) RAPORTTI
LisätiedotTurvetuotannon ympärivuotinen valumavesien käsittely
Turvetuotannon ympärivuotinen valumavesien käsittely Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Seminaari 30.3.2010 Uusia keinoja virtaamien ja talviaikaisen ravinnekuormituksen
LisätiedotVeikö syksyn sateet ravinteet mennessään?
Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Vedenlaadun seuranta
LisätiedotVAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Hämeen ELY-keskuksen alueella
TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2016 10100630-001 15.6.2017 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2016 Hämeen ELY-keskuksen alueella 1 Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailun
LisätiedotLäntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2015
TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2015 16X290125 8.8.2016 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2015 Yhteenveto tarkkailuista Hämeen, Keski-Suomen, Etelä- Pohjanmaan, Pirkanmaan ja
LisätiedotRavinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
Ravinnehuuhtoumien mittaaminen Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHa-hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 18.6.2014 1 Mitä hankkeessa tavoiteltiin? Kehittää
LisätiedotTurvetuotannon selvitykset ja toimenpiteet kesällä TASO hankkeen kuulumisia , Karstula Jaakko Soikkeli
Turvetuotannon selvitykset ja toimenpiteet kesällä 2011 TASO hankkeen kuulumisia 13.10.2011, Karstula Jaakko Soikkeli KESÄN 2011 SELVITYKSET JA TOIMENPITEET 19.10.2011 - Vesistökartoitukset Saarijärven
LisätiedotIlmoitus / Alle 10 ha:n turvetuotantoalue / Salonen Sami - Sydännevan turvetuotantoalue II / Rakennus- ja ympäristölautakunta
Rakennus- ja ympäristölautakunta 117 11.06.2014 Ilmoitus / Alle 10 ha:n turvetuotantoalue / Salonen Sami - Sydännevan turvetuotantoalue II / Rakennus- ja ympäristölautakunta 1041/11/01/01/2013 Rakennus-
LisätiedotVAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2013
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy G 3794.52 Vapo Oy VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2013 Lauri Heitto 18.11.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO...6 2.
Lisätiedot16WWE Vapo Oy Energia. Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailu vuonna 2010 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella
29.3.2011 Vapo Oy Energia Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailu vuonna 2010 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella Vapo Oy läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailun vuosiyhteenveto 2010
LisätiedotIIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 2012 16WWE1830 12.6.2013
IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 22 6WWE83 2.6.23 VAPO OY, TURVERUUKKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY, POLAR-SAMMAL OY Iijoen
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 18.1.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotLaskentaohjesuositus turvetuotannon tarkkailuihin
Laskentaohjesuositus turvetuotannon tarkkailuihin Sirkka Tattari, Jari Koskiaho, Maiju Kosunen TASO hankkeen Loppuseminaari, 11.11.2013 Jyväskylä 1 Virtaama Pitoisuus Kuukausikeskiarvomenetelmä Kuukausikeskiarvomenetelmässä
LisätiedotKunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen
Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta /Metsätieteiden laitos 10.10.2013 1 Kunnostusojitukset ja humuskuormitus Suomen soista yli puolet (54
LisätiedotVAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailu vuonna 2011 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella
KUORMITUSTARKKAILU 2011 16WWE1724 2.4.2012 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailu vuonna 2011 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailun
LisätiedotVeden laadun seuranta TASO-hankkeessa
Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa TASO-hankkeen päätösseminaari 11.11.213 Pia Högmander, Keski-Suomen ELY-keskus Automaattiset veden laadun seuranta-asemat 6 maankäyttömuodoltaan erilaista kohdetta,
LisätiedotVAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella
TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 216 1163-1 25.7.217 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 216 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella 1 Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailun
LisätiedotPaljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %
Sitoumus 121212 Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, noin 405 TWh (Tilastokeskus) Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Ydinenergia 16 % Sähkön nettotuonti 3 % Vesivoima 3 % Turve 6 % Hiili
LisätiedotNo 1585/17 VAPO OY:N KAAKON ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017
No 1585/17 VAPO OY:N KAAKON ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 Niina Hätinen tutkija SISÄLTÖ FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima
LisätiedotVAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella
TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2016 10100630-001 14.6.2017 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2016 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella 2 Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon
LisätiedotOjitetut kosteikot turvetuotannon. TuKos-hankkeen loppuseminaari
Ojitetut kosteikot turvetuotannon valumavesien puhdistuksessa TuKos-hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Loppuyhteenveto Raimo Ihme Kosteikoiden tehokas käyttö Maankäytöstä peräisin oleva kuormitus on nykyisin
Lisätiedotsoveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio
Ympärivuotisen pumppauksen ja vesienkäsittelyn soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Esityksen
LisätiedotTurvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi Jaakko Soikkeli
Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi 21.6.2011 Jaakko Soikkeli Turvetuotanto Saarijärven reitillä, muu maankäyttö ja luontainen vedenlaatu
LisätiedotVAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella
TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014 16X236418 22.10.2015 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella 2 Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon
Lisätiedotpeltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma
Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma alueelta Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHa hankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen
LisätiedotVAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2014
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy G 3794.52 Vapo Oy VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2014 Lauri Heitto 29.9.2015 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO...5 2.
LisätiedotBioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS
Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS 2014-2015 15.2.2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Selvityksen tausta ja lähtöainesto 2. Ylivirtaamatilanteet ja niiden määritys 3. Virtaaman vaikutus vedenlaatuun
LisätiedotKontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014
Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014 PAHA-hanke Perhonjoen alaosan happamuuden hallinta (PAHA- hanke) toteutetaan
LisätiedotTurvetuotannon Ympäristötarkkailut
Turvetuotannon Ympäristötarkkailut Sisällysluettelo 1. Turvetuotannon ympäristötarkkailut tarkkailutyypeittäin 2. Käyttötarkkailu 3. Päästötarkkailu 4. Vesiensuojelurakenteiden tehon tarkkailu 5. Vaikutustarkkailu
LisätiedotVAPO OY SIMON TURVEJALOSTE OY Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 2012
LAPIN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU 212 16WWE1758 7.5.213 VAPO OY SIMON TURVEJALOSTE OY Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 212 Vapo Oy Simon Turvejaloste Oy Lapin
LisätiedotMetsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa
Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Limnologipäivät 11.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Metsätalouden
LisätiedotTurvetuotannon vesiensuojelurakenteet ja niiden teho Anssi Karppinen, Suomen ympäristökeskus
Turvetuotannon vesiensuojelurakenteet ja niiden teho Anssi Karppinen, Suomen ympäristökeskus Luonnonvarainstituutti ja Bioenergiakeskus Saarijärvi 6.9.2013 Turvetuotannossa käytettävät vesiensuojeluratkaisut
LisätiedotIijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 2010
6WWE32 6.5.2 Vapo Oy, Turveruukki Oy, Kuiva-Turve Oy, Pudasjärven Turvetyö Oy, Turvetuote Peat Bog Oy Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 2 6WWE32 Iijoen
LisätiedotTurvetuotannon vesiensuojelun haasteet Vesienhoidon- ja merenhoitopäivät
Turvetuotannon vesiensuojelun haasteet Vesienhoidon- ja merenhoitopäivät 4-5.9.2012 Ansa Selänne Keski-Suomen ELY-keskus Alustuksessa tuon esille seuraavia turvetuotannon vesiensuojeluun liittyviä haasteita/kysymyksiä
LisätiedotMitattua tietoa jatkuvatoimisesta vedenlaadun tarkkailusta
Vapo Oy:n vastuullisuusseminaari TOTEUTUS 10-12-14 Mitattua tietoa jatkuvatoimisesta vedenlaadun tarkkailusta Arto Mäkinen Projektipäällikkö, Metso Automation Sisältö Metson jatkuvatoimisen mittauspalvelun
LisätiedotVAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailu vuonna 2011 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella
KUORMITUSTARKKAILU 2011 16WWE1724 4.4.2012 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailu vuonna 2011 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailun
LisätiedotLäntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2016
TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2016 101003630 13.11.2017 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2016 Yhteenveto tarkkailuista Hämeen, Keski-Suomen, Etelä- Pohjanmaan, Pirkanmaan
LisätiedotAjankohtaista turvetuotannossa
Ajankohtaista turvetuotannossa Turvetuotannon jälkihoito ja jälkikäyttö Tarkkailut Muuta ajankohtaista 1 Jälkikäyttö ja jälkihoito -tuottajan vastuu ja toiminnan lopettamiseen liittyvät asiat lupamenettelyssä
LisätiedotMetsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista
Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Kosteikkopäivä Saarijärvellä 25.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
LisätiedotKYYJÄRVEEN LASKEVIEN UOMIEN AINEVIRTAAMA-TUTKIMUS. Tuomo Laitinen, FM 18.12.2012
KYYJÄRVEEN LASKEVIEN UOMIEN AINEVIRTAAMA-TUTKIMUS Tuomo Laitinen, FM 18.12.2012 Sisällys 1. Tutkimuksen taustaa... 2 2. Aineisto ja menetelmät... 2 2.1 Laskentaperusteet... 3 2.2 Virtaaman mittaus... 3
LisätiedotOrimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016
Orimattilan kaupunki / vesilaitos Tokkolantie 3 16300 ORIMATTILA Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Vääräkosken jätevedenpuhdistamon tarkkailunäytteet
Lisätiedot1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely
JOKIohjelman raportti Ojavesiseuranta vuonna 218 1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely Ojavesiseuranta aloitettiin JOKIohjelman toiminta-alueella 17.4.218 ja viimeinen näytteenottopäivä oli 5.11.218.
LisätiedotA. Ahlström Kiinteistöt Oy:n ympäristölupahakemus, lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ESAVI/6010/2015
Rakennus- ja ympäristölautakunta 41 16.12.2015 A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n ympäristölupahakemus, lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ESAVI/6010/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 41 A. Ahlström
LisätiedotKatsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin
Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin Markus Kannala Järvipooliseminaari,Hulevedet 23.8.2005, Kuopio Hulevesien käsittelymenetelmät Huleveden laatu Erilaiset käsittelymenetelmät
LisätiedotTurvetuotannon vesistökuormitus
Turvetuotannon vesistökuormitus Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus, 24.4.2012 Ansa Selänne ja Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotVEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY
VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY TIINA TULONEN, SARI UUSHEIMO, LAURI ARVOLA, EEVA EINOLA Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto Ravinneresurssi päivä 11.4.2017 Mustiala HANKKEEN TAVOITE:
LisätiedotCase Vapo. Ahti Martikainen Viestintä ja yhteiskuntasuhteet 10.4.2013
Case Vapo Ahti Martikainen Viestintä ja yhteiskuntasuhteet 10.4.2013 Sitoumus 121212 Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, noin 405 TWh (Tilastokeskus) Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan
LisätiedotVAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2014 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella
VESISTÖTARKKAILU 2014 16X236418 6.7.2015 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2014 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella Vapo Oy, Keski-Suomen turvetuotannon vesistötarkkailun
LisätiedotMiten tehostaa vesiensuojelua? Maakuntakaava ja turpeenkaivu? Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj
Miten tehostaa vesiensuojelua? Maakuntakaava ja turpeenkaivu? Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Metsätalous Turvemailta karkaa eniten päästöjä vesistöihin. Kantojennosto aiheuttaa turpeennostoalueeseen
Lisätiedot16WWE Vapo Oy Energia. Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailu vuonna 2010 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella
29.3.2011 Vapo Oy Energia Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailu vuonna 2010 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Länsi-Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailun vuosiyhteenveto 2010
LisätiedotKäsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon?
Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen Uudisojitus 0 ha Päätehakkuu 15 20 000 ha Kunnostusojitus 60 000 ha Lannoitus< 10 000 ha P, 130 Mg Luonnontilaisen
LisätiedotVAPO OY JA KANTELEEN VOIMA OY
KALAJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 2012 16WWE0966 25.7.2013 VAPO OY JA KANTELEEN VOIMA OY KALAJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA 2012 Vapo Oy, Kanteleen Voima Oy ja Kokkolan
LisätiedotVesiensuojelu soiden ja turvemaiden käytössä Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian aloitusseminaari 21.1.2009 Leena-Marja Kauranne, YM
Vesiensuojelu soiden ja turvemaiden käytössä Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian aloitusseminaari 21.1.2009 Leena-Marja Kauranne, YM 1 Sisältö turpeet ja suot muutamana lukuna suo- ja turvemaiden
LisätiedotMultia Muuttuvatko Uitamonjärvi, Laajanlampi ja Tarhapäänjärvi laskeutusaltaiksi?
Multia Muuttuvatko Uitamonjärvi, Laajanlampi ja Tarhapäänjärvi laskeutusaltaiksi? Uitamonjärvi -tilavuus 2,5 Mm³ -tuot.valunta 59/82 Mm³ Tarhapäänjärvi -tilavuus 8 Mm³ -tuot.valunta 132/184Mm³ Laajanlampi
LisätiedotKosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti
Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti VALUMA loppuseminaari 9.12.214 1 Kosteikkojen toimivuuden
Lisätiedot