VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella"

Transkriptio

1 VESISTÖTARKKAILU WWE VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella

2

3 Vapo Oy ja Kekkilä Oy Läntisen Suomen Varsinais-Suomen turvetuotannon vesistötarkkailun vuosiyhteenveto Sisältö 1 JOHDANTO TURVETUOTANNON KÄSITTEITÄ JA TERMINOLOGIAA Veden laatuun liittyviä muuttujia Turvetuotannon käsitteitä SÄÄTILA TARKASTELUALUEELLA Lämpötila Sadanta Lumitilanne TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILUJEN TOTEUTUS Yleistä Vesistötarkkailun näytteenotto Vesinäytteiden analysointi TURVETUOTANNON KUORMITUS Yleistä Vapo Oy Kekkilä Oy Yksityiset turvetuottajat Ominaiskuormitussuot v Ominaiskuormitussoiden valumat v Ominaiskuormitussoilta purkautuvan veden laatu Tarkkailusoiden ominaiskuormitusluvut Ominaiskuormitus eri vuodenaikoina VUOSIKUORMITUS VUONNA Yleistä Kokonaiskuormitus VESISTÖTARKKAILUT Yleistä TURVETUOTANNON VESISTÖTARKKAILU VARSINAIS-SUOMEN ELY- KESKUKSEN ALUEELLA VUONNA KARVIANJOEN VESISTÖALUE Inhottujärven-Ala-Honkajärven alue Kurkikeidas (Honkajoki/Kankaanpää) Honkajoen alue Satamakeidas (Honkajoki/Kankaanpää)... 35

4 Marja- ja Kotkankeidas (Honkajoki) Karvianjoen yläosan alue Hormaneva (Kauhajoki/Karvia) Alkkia (Parkano/Karvia) ja Mustakeidas (Karvia) Tuorijoen valuma-alue Heitonneva (Merikarvia) Otamonjoen valuma-alue Huidankeidas (Honkajoki) Leppisuot 1 (Siikainen) Leppisuot 2 (Siikainen) Nummijoen valuma-alue Koihnanneva, Säkkineva, Lupikistonneva ja Hormaneva (Kauhajoki) Viitalanneva ja Kampinkeidas (Kauhajoki) Suomijoen valuma-alue Suomikeidas, Mustakeidas, Loukaskeidas ja Haitikeidas (Karvia) Pohjoisneva (Parkano) KOKEMÄENJOEN VESISTÖALUE Kokemäenjoen alue Lammisuo (Köyliö) Nanhiansuo-Vittassuo (Huittinen) Hakasuo (Huittinen) Kurkelansuo (Nakkila), Kekkilä Oy Ikaalisten reitin valuma-alue Jämiänkeidas-Hirvikeidas (Kankaanpää/Jämijärvi) Viheräperä (Kankaanpää/Jämijärvi) Saarikeidas, Lauttaneva-Haukkaneva, Mustakeidas, Vuorenpään-Vatilähteenneva (Jämijärvi) Loimijoen valuma-alue Matkussuo (Köyliö/Huittinen) Haaroistensuo (Oripää) Holstinsuo (Punkalaidun) Arkkuinsuo, Isosuo ja Lylysuo, Kekkilä Oy (Punkalaidun) Linturahka (Loimaa), Kekkilä Oy PAIMIONJOEN VESISTÖALUE Juvanrahka (Tarvasjoki) AURAJOEN VESISTÖALUE Harmantinsuo (Loimaa) LAAJOEN VESISTÖALUE Pietarrahka/Raumjärvensuo (Laitila), Kekkilä Oy LAPINJOEN VESISTÖALUE Joutsuo (Eura) EURAJOEN VESISTÖALUE

5 Lammisuo-Kahalansuo (Eurajoki/Kiukainen), Kekkilä Oy Eurassuo (Eura/Köyliö), Kekkilä Oy SELKÄMEREN RANNIKKOALUEEN VESISTÖALUE Iso-Rydistönkeidas (Merikarvia) Kotoneva (Merikarvia) Kirinneva (Merikarvia) VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VIITTEET Liitteet Liite 1 Vapon ja Kekkilän turvetuotannon vesistötarkkailun analyysitulokset 2013 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella Liite 2 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella sijaitsevat tarkkailusuot vuonna 2013 Pöyry Finland Oy Jorma Keränen (FM) Pia Jaakola (FM) Pia Vesisenaho (Ins.AMK) Yhteystiedot Paristotie Kokkola sähköposti puh

6 4

7 5 1 JOHDANTO Vapo Oy Länsi-Suomen tulosyksikkö yhdisti kesäkuusta 1999 alkaen aiemmin erillistarkkailuna toteutetut turvetuotantoalueiden kuormitus- ja vesistöseurannat yhdeksi laajaksi koko tulosyksikön kattavaksi tarkkailuksi. Länsi-Suomen Vapon turvetuotannon tarkkailuun koottiin Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Lounais- Suomen, Pirkanmaan ja Hämeen alueella toteutetut turvetuotannon tarkkailut. Vuonna 2009 tarkkailuun mukaan tulivat myös Uudenmaan turvetuotantoalueet. Vuoden 2013 tarkkailussa noudatettiin Pöyry Environment Oy:n laatimaa ja alueellisten ympäristökeskuksien hyväksymää Vapo Oy:n Läntisen Suomen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmaa vuosille Vuoden 2013 Varsinais-Suomen alueen päästö- ja vaikutustarkkailuihin kuuluivat myös Kekkilän turvetuotantoalueet. Vapon Läntisen alueen turvetuotannon vuoden 2013 vesistötarkkailuraportit on jaoteltu siten, että tarkkailualueen ELY -keskukset saavat vain oman alueen turvetuotantoa koskevat raportit. Osa tuotantoalueista kuuluu kuitenkin useampaan kuin yhden ELYkeskuksen alueeseen ja niiltä osin tarkkailutulokset sisältyvät kaikkien asianomaisten ELY -keskuksien vesistöraportteihin. Vesistöraporttiin sisältyvä päästötarkkailuosio sisältää koko Vapon Länsi-Suomen yksikön tuloksien koosteita, jotka ovat yhteiset kaikilla ELY -keskuksilla. Havaintopaikkojen ja tuotantoalueiden sijaintikartat ovat saatavilla Nablabsin nettisivulla Sivut ovat tarkoitettu lähinnä viranomaiskäyttöön ja vaativat sisäänkirjauksen. Vuonna 2013 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella oli 41 tuotantoalueella 82 vesistöhavaintopaikkaa. Vesistöhavaintopaikkojen vedenlaatua tarkastellaan vuoden 2013 ja mahdollisten aiempien vuosien analyysituloksien perusteella. Vesistötarkkailutuloksien ja turvetuotannon päästötarkkailutuloksien perusteella arvioidaan myös kuivatusvesien vesistövaikutuksia. Vuoden 2013 vesistö- ja kuormitustarkkailun toteutuksesta vastasi NabLabs Oy ja raportoinnista Pöyry Finland Oy. 2 TURVETUOTANNON KÄSITTEITÄ JA TERMINOLOGIAA Turvetuotannon vesistövaikutusten selvittäminen muodostaa oman selkeän osakokonaisuuden vesistötutkimuksen laajassa kentässä. Turvetuotannolla on käytössään erilaisia vesiensuojeluratkaisuja perustason laskeutusaltaista monimutkaisempiin kemiallisiin saostusjärjestelmiin. Turvetuotannon vesiensuojeluratkaisuiksi on pyritty löytämään yksinkertaisia ja varmatoimisia menetelmiä, jotka toimivat hyvin vaihtelevissa olosuhteissa. Soiden tyypityksiin, vesiensuojelujärjestelmiin, käyttö- ja kuormitustarkkailuun jne. liittyy monia yleiskielelle vieraita termejä ja käsitteitä. Seuraavassa on lyhyesti esitelty luettelona turvetuotantoon ja turvetuotannon vesistövaikutusten seuraamiseen liittyvää terminologiaa. Turvetuotantoa ja sen ympäristövaikutuksia on tutkittu varsin paljon. Aiheeseen tutustumisen voi aloittaa esimerkiksi muutamista kirjallisuusluetteloon kootuista perusteoksista, joista pääosa seuraavasta terminologiastakin on peräisin (Vasander 1998, Rinttilä ym. 1997, Niskanen 1998, Rinttilä ym 1998, Savolainen ym. 1996, Leiviskä 1993). Aiheeseen voi tutustua myös esimerkiksi www-sivuilla tai

8 2.1 Veden laatuun liittyviä muuttujia a-klorofylli, µg/l a-klorofyllipitoisuus kuvastaa vedessä olevan kasviplanktonin ja levien määrää. Keskimääräistä pitoisuutta käytetään vesistön rehevyystason arviointiin. Yleisesti käytössä olevan Forsberg & Ryding (1980) luokittelun mukaan alle 3 µg/l pitoisuudet kuvaavat karua vesistöä, pitoisuudet 3-7 µg/l kuvaavat lievää rehevöitymistä, pitoisuudet 7-40 µg/l kuvaavat rehevöitymistä ja yli 40 µg/l ylirehevyyttä. Fosfori (KOK-P) µg/l Kokonaisfosforilla tarkoitetaan veden sisältämän fosforin eri muotojen kokonaismäärää. Fosfori on typen ohella vesien tuotannon ja rehevöitymisen kannalta merkittävä ravinne. Sisävesissä fosfori on yleensä minimiravinne, joten sillä on sisävesistöjen rehevöitymisen kannalta suurempi merkitys kuin typellä. Forsberg & Ryding (1980) luokittelun mukaan alle 15 µg/l pitoisuudet kuvaavat karua vesistöä, pitoisuudet µg/l kuvaavat lievää rehevöitymistä, pitoisuudet µg/l kuvaavat rehevöitymistä ja yli 100 µg/l ylirehevyyttä. Fosfaattifosfori (PO 4 -P) µg/l Fosfaattifosfori on kokonaisfosforin liuennut, epäorgaaninen osa, joka on jo sellaisenaan leville käyttökelpoisessa muodossa. Veden korkea fosfaattipitoisuus on edellytys runsaiden leväesiintymien syntymiseen. Vesistöjen korkeat fosfaattifosforipitoisuudet kuvastavat yleensä maa- ja metsätalouden lannoitevaikutuksia, sillä turvetuotantoalueilta fosfaattifosforia tulee yleensä hyvin vähän. Typpi (KOK-N) µg/l Kokonaistypellä tarkoitetaan veden sisältämää typen kokonaismäärää. Typpi on fosforin ohella vesien rehevöitymisen kannalta tärkeä ravinne. Kokonaistypen pitoisuus on yhteydessä vesistön rehevyystasoon ja Forsberg & Ryding (1980) luokittelun mukaan alle 400 µg/l pitoisuudet kuvaavat karua vesistöä, pitoisuudet µg/l kuvaavat lievää rehevöitymistä, pitoisuudet µg/l kuvaavat rehevöitymistä ja yli 1500 µg/l ylirehevyyttä. Ammoniumtyppi (NH 4 -N) µg/l Ammonium on typen epäorgaaninen yhdiste. Vesistössä ammoniumtyppi hapettuu nitraatiksi ja samalla kuluu happea alentaen samalla veden ph-arvoa. Ammoniumtyppi on suoraan leville käyttökelpoisessa muodossa ja siten pitoisuudet pienenevät levien runsastuessa. Turvetuotannon kuivatusvedet sisältävät typpiyhdisteitä ja usein ammoniumtypen pitoisuuksien nousu kuvastaa nimenomaan turvetuotannon vaikutuksia. Myös jätevesissä ja karjanlannassa on runsaasti ammoniumtyppeä. Kiintoaine mg/l Kiintoaine on vedessä kulkeutuvaa hiukkasmaista kiinteää orgaanista tai epäorgaanista ainesta. Kiintoaine voi siten koostua mineraalimaa-aineksista (mm. sora, savi, hiekka) tai eloperäisistä aineksista kuten levistä ja hajoavasta kasvillisuusaineksesta. Turve kuuluu hajoavaan kasvillisuusainekseen. Kiintoaineen kulkeutuminen jokivesissä on luonnollista kiertokulkua, jossa maaperän ainesta kulkeutuu jokiuoman kautta alapuolisiin vesistöihin (eroosio). Virtavesissä kiintoainepitoisuudet ovat jokieroosion vuoksi suuria (usein yli 10 mg/l). Sen sijaan järvissä kiintoainepitoisuudet ovat yleensä pieniä (alle 5 mg/l), sillä virtavesien tuoma kiintoaines laskeutuu nopeasti järven pohjalle. Savimailla vesien kiintoainepitoisuudet ovat hyvin korkeita maaperästä liuenneesta savesta johtuen. 6

9 Kemiallinen hapenkulutus (COD Mn) mg/l O 2 Kemiallinen hapenkulutus kuvaa veden sisältämien kemiallisesti hapettuvien orgaanisten aineiden määrää eli vedessä olevaa eloperäistä ainetta. Usein korkeat CODMn -arvot kuvastavat valuma-alueen suoperäisyyttä, mutta myös jätevedet ja karjanlanta kohottavat vesien CODMn -arvoja. Suomessa on runsaasti soita, joten meillä vesien CODMn - arvot ovat korkeita, keskimäärin 15 mg/l. Sähkönjohtokyky (ms/m) Sähkönjohtavuus ilmaisee veteen liuenneiden suolojen määrää. Sisävesialueilla sähkönjohtavuutta lisäävät orgaaniset ainekset. Usein sisävesien korkeat sähkönjohtokyvyn arvot liittyvät jätevesiin. Sameus (FTU/FNU) Sameudella tarkoitetaan veden läpinäkyvyyden heikkenemistä, mikä johtuu vedessä olevien partikkelien vaikutuksesta. Tällaisia partikkeleita ovat mm. kasvi- ja eläinplankton sekä erityisesti saviaines, joka voi aiheuttaa voimakkaan samennuksen. Rauta (Fe) µg/l Vesien rautapitoisuus on sähkönjohtokyvyn ja kemiallisen hapenkulutuksen tavoin vesistöalueelle tyypillinen ominaisuus. Sisävesissä rauta on yleensä humukseen sitoutuneena ja siten suoperäisten vesien rautapitoisuus on usein korkea. Happamuus eli ph-arvo ph eli happamuusaste kuvaa vedessä olevien vapaiden vetyionien määrää. Luonnontilaisten pintavesien ph-arvo on yleensä lievästi hapan, ph 6-7. Kesäinen järvien voimakas leväkukinta voi nostaa pintaveden ph-arvon selvästi yli ph 7:ään. Humusvedet ovat happamia ja siten suoperäisillä valuma-alueilla ph-arvot ovat usein alle ph 6:n. Happipitoisuus mg O 2 /l, %-kyll Happi on tärkein veteen liuenneista kaasuista ja tärkeimpiä kaikista vesiympäristössä esiintyvistä aineista. Happi on osallisena monissa kemiallisissa ja biologisissa reaktioissa. Veden happipitoisuus ilmoitetaan milligrammoina happea litraa kohti tutkittavaa vettä (mg O 2 /l) sekä suhteellisena pitoisuutena, kyllästysprosentteina. Kyllästysprosentilla tarkoitetaan todettua hapen määrää prosentteina siitä määrästä, jonka vesi voisi enintään sisältää. Mitä lämpimämpää vesi on sitä vähemmän se voi sisältää happea. Rehevöitymisen seurauksena vesistöjen pohjalle kertyy enemmän kasvi- ja leväaineista, jotka kuluttavat hajotessaan vesistön happivaroja ja siten happivajeet yleistyvät lopputalvella. Väriluku mgpt/l Veden väri on monien tekijöiden yhteistulos. Pääasiallinen veden väriä säätelevä tekijä on humuspitoisuus, mutta myös rauta värjää vettä ruskeaksi. Suomessa humuksen antama ruskea väri on luonteenomainen piirre suurimmalle osalle vesistöistä. Vedet ovat kirkkaita jos väriluku on alle 40 mgpt/l ja ruskeita jos väriluku on yli 100 mgpt/l. 7

10 2.2 Turvetuotannon käsitteitä Bruttokuormitus Suoalueelta tuleva kokonaiskuormitus, joka koostuu tuotannosta syntyneen kuormituksen sekä alueelta tulevan luonnonhuuhtouman yhteenlasketusta kokonaismäärästä. Nykyisin käytössä on termi bruttopäästö. Humus Humus muodostuu osittain tai kokonaan hajonneesta eläin- ja kasviaineksesta. Humus on väriltään ruskeaa tai mustaa. Humus antaa vesille niiden ruskean yleisilmeen. Humus toimii kasvien ravintona ja lisää osaltaan maaperän vedenpidätyskykyä ja lisää veden puskurikykyä happamuutta vastaan. Jako-oja Oja jonka kautta tuotantoalueelta tulevaa vettä ohjataan pintavalutuskentälle. Kasvillisuuskenttä Kasvillisuuden peittämä alue, jota käytetään turvetuotantoalueelta tulevien vesien puhdistusmenetelmänä. Kasvillisuuskentällä kasvaa ajoittain veden alle joutumisen hyvin sietävää kasvillisuutta. Kasvillisuus käyttää veden ravinteita kasvuunsa, lisäksi vesi puhdistuu mekaanisesti ja maaperän biologisten prosessien avulla. Kemikalointi Valumavesien puhdistusmenetelmä, jossa kemikaaleilla saostetaan kiintoaine, humus ja ravinteet laskeutettavaan muotoon. Keräilyoja Oja joka kerää pintavalutuskentälle johdetut vedet ja johtaa ne sitten alapuoleiseen vesistöön Kokoojaoja Oja, johon turvetuotantoalueen sarkaojat laskevat Kosteikko Kosteikkoja käytetään turvetuotantoalueelta tulevien vesien puhdistusmenetelmänä. Kosteikko eroaa kasvillisuuskentästä siinä, että sillä on pysyvää avovesipintaa. Se on tehty patoamalla tai kaivamalla siten, että siinä on sekä syvän että matalan veden alueita. Kosteikoista käytetään myös nimitystä kasvillisuusallas. Kuntoonpanovaihe Yleisilmaus ajanjaksolle joka edeltää tuotannon aloittamista suolla. Vaiheen aikana tehdään mm. peruskuivatukset ja rakennetaan vesiensuojeluratkaisut. Vesiensuojelurakenteet tehdään ensimmäisenä. Kuormitus (päästö) Kuormituksella eli päästöllä tarkoitetaan tuotantoalueelta alapuoliseen vesistöön johdettavien aineiden määrää aikayksikössä. Yleisemmin seurataan mm. ravinteiden ja kiintoaineen kuormitusta (kg/päivä tai kg /vuosi). Laskeutusallas Puhdistusmenetelmä, jossa turvetuotantoalueelta tulevassa vedessä oleva kiintoaine ja siihen sitoutuneet ravinteet laskeutuvat altaan pohjalle hidastuneen virtauksen ja painovoiman vaikutuksesta. 8

11 Laskuoja Oja jonka kautta suolta tulevat vedet ohjataan alapuoleiseen vesistöön. Lohko Useista saroista muodostunut yleensä luonnon esteiden tai tuotannollisten seikkojen rajaama tuotantoala. Maaperäimeytys Puhdistusmenetelmä, jossa kuivatusvedet johdetaan metsämaalle, jolloin osa vedestä imeytyy maahan, osa haihtuu taivaalle, osan käyttää kasvillisuus ja osa kulkeutuu pintavaluntana ympäristöön. Mittapato Yleensä tuotantoalueen laskuojassa oleva patorakennelma, jonka avulla voidaan seurata alueelta purkautuvan veden määrää (esim. m 3 /päivä). Mittapadossa on tietyn kokoinen purkautumisaukko, johon voidaan kiinnittää rekisteröivä vedenpinnan korkeusmittari. Nettokuormitus Suoalueelta tuleva kuormitus, joka saadaan kun bruttokuormituksesta vähennetään luonnontilaiselta suolta tuleva ainevirtaama (luonnonhuuhtouma). Ilmoittaa turvetuotannon aikaansaaman lisäkuormituksen määrän. Nykyisin käytössä on termi nettopäästö. Ominaiskuormitus Tuotantoalueelta alapuoleiseen vesistöön johdettavien aineiden määrä aikayksikössä tiettyä pinta-alayksikköä kohden. Yleisemmin seurataan fosforin ja typen sekä kiintoaineen kuormitusta (g/ha päivä tai kg /km 2 vuosi). Pintavalutus (kenttä) Puhdistusmenetelmä, jossa turvetuotantoalueelta tuleva vesi valutetaan luonnontilaisen suoalueen (kenttä) yli ennen veden johtamista laskuojaan. Vesi virtaa turpeen pintakerroksessa ja puhdistuu luonnontilaisille suoekosysteemeille ominaisten fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten prosessien seurauksena. Aina pintavalutuskenttää ei ole mahdollista perustaa luonnontilaiselle alueelle, jolloin joudutaan käyttämään ennestään ojitettua aluetta. Reunaoja (ympärysoja) Tuotantoalueen reunimmainen sarkaoja ja sarkojen päissä sarkaojat yhdistävä oja. Oja ympäröi tuotantoaluetta Sarka Yleensä noin 20 metriä leveä molemmilta sivuilta sarkaojitettu tuotantoala suolla Sarkaoja Sarkojen välinen oja, jolla alueen kuivatus hoidetaan Sarkaojapidätin (virtaamansäätö) Sarkaojan lietesyvennyksen etupuolelle asennettava rimasäleikkö, joka tehostaa kiintoaineen pidättymistä sarkaojaan ja tasaa virtaamia Valuma Virtaama pinta-alayksikköä kohden (litraa/sekunti neliökilometriltä l/s km 2 ) Valunta 9

12 10 Se osa sadannasta, joka virtaa alapuoleista vesistöä kohden maan pinnalla, maaperässä tai kallioperässä (mm/vuosi tai mm/päivä) Virtaama Uoman poikkileikkauksen kautta kulkeva vesimäärä sekunnissa (l/s tai m 3 /s) Ylivuotokenttä Tuotantoalueella oleva mielellään kasvittunut allasalue, jonne rankkasateiden tai tulvan aikana voidaan johtaa kuivatusvesiä kiintoaineen ja ravinteidenpoiston tehostamiseksi. Ympäristölupa Turvetuotannolle vaaditaan pääsääntöisesti ympäristölupa, jos sen pinta-ala ylittää 10 ha. Luvasta päättää aluehallintoviraston (AVI) ympäristölupayksikkö. Lupaan liittyy yleensä erilaisia tarkkailuvelvoitteita. YVA YVA -prosessin aikana selvitetään toiminnan erilaisia ympäristövaikutuksia. 3 SÄÄTILA TARKASTELUALUEELLA 3.1 Lämpötila Varsinais-Suomen turvetuotantoalueiden sijaintiin nähden Ilmatieteen laitoksen säähavaintoasemista Niinisalo ja Kaarina sijaitsevat painopistealueella ja turvetuotannon sääolosuhteita hydrologisena vuonna 2013 on tarkasteltu niiden tietojen perusteella. Lisäksi tarkastelussa on hyödynnetty Ilmatieteen laitoksen säätilastoja. Vuoden 2013 keskilämpötila oli Niinisalossa (5,4 o C) ja Kaarinassa 6,0 o C, jotka olivat 1,3 1,4 astetta vertailukauden keskilämpötiloja korkeampia. Kuukausilämpötiloissa ei ollut suuria eroja havaintopaikkojen välillä (kuvat 1-2). Hydrologista vuotta 2013 tarkasteltaessa marraskuu 2012 oli selvästi tavallista lämpimämpi ja joulukuu 2012 puolestaan oli noin 4,5 astetta pitkän ajan keskiarvoa kylmempi. Talven keskilämpötilat olivat 0 o C:n alapuolella joulukuusta maaliskuuhun Helmikuu oli tavanomaista lämpimämpi, mutta maaliskuussa puolestaan oli huomattavasti pitkänajan keskiarvoa kylmempää. Kesäkuukausina ja syksyllä oli keskimääräistä lämpimämpää. Joulukuu 2013 oli varsin leuto, sillä keskilämpötila jäi 0 o C:n tuntumaan sekä Niinisalossa että Kaarinassa.

13 Kuva 1. Kuukauden keskilämpötilan vaihtelut Niinisalossa vuosina ja vertailuajanjaksona vuosina Kuva 2. Kuukauden keskilämpötilan vaihtelut Niinisalossa vuosina ja vertailuajanjaksona vuosina Vuonna 2013 terminen kasvukausi oli normaalin pituinen. Lounais-Suomessa terminen kasvukausi alkoi ajalla eli suunnilleen tavanomaiseen aikaan. Terminen kasvukausi päättyi noin (Ilmatieteen laitos 2013). Terminen kasvukausi alkaa, kun lumipeite on kadonnut aukeilta paikoilta ja vuorokauden leskilämpötila on pysynyt vähintään viisi vuorokautta peräkkäin +5 asteen yläpuolella. Terminen kasvukausi päättyy, kun syksyllä vuorokauden keskilämpötila pysyy 5-10 vrk peräkkäin +5 asteen alapuolella. 3.2 Sadanta Vuonna 2013 Niinisalossa satoi vertailujakson keskiarvoa (681 mm) vähemmän (553 mm). Myös Kaarinassa vuoden 2013 sadesumma (579 mm) oli vertailujaksoa alempi (679 mm). Vaikka havaintopaikkojen sadesummat olivat samaa tasoa, niin sateiden jakaantumisessa eri kuukausien osalle oli eroja (kuvat 3-4). Alkuvuosi ja kevät 2013 olivat huhtikuuta lukuun ottamatta vähäsateisia ja myös kesäkuukaudet. Niinisalossa kuitenkin satoi kesäkuussa tavanomaista enemmän kun samaan aikaan Kaarinassa satoi tavanomaista vähemmän. Lokakuu oli Kaarinassa vuoden sateisin kuukausi, mutta Niinisalossa se oli kesäkuu.

14 12 Kuva 3. Kuukauden keskisademäärän vaihtelut Niinisalossa vuosina ja vertailuajanjaksolla Kuva 4. Kuukauden keskisademäärän vaihtelut Kaarinassa vuosina ja vertailuajanjaksolla Lumitilanne Lounais-Suomessa lunta oli talvella keskimääräistä enemmän. Enimmillään lunta oli maaliskuussa, jolloin Niinisalossa lunta oli 59 cm ja Kaarinassa 39 cm (kuva 5). Vielä huhtikuun puolivälissä lunta oli jäljellä Niinisalossa 37 cm, mutta Kaarinassa vain 14 cm. Terminen talvi alkoi Lounais-Suomessa , eli lähes normaaliaikaan ja loppui , eli noin kaksi viikkoa keskimääräistä myöhemmin.

15 13 Kuva 5. Lumen syvyys Niinisalossa ja Kaarinassa talvella ja vertailuajanjaksolla vuosina TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILUJEN TOTEUTUS 4.1 Yleistä Kaikilta tuotanto- ja kuntoonpanoalueilta on kerätty käyttötarkkailun puitteissa tietoja alueilla tehdyistä toimenpiteistä. Käyttötarkkailun on hoitanut turvetuottaja. Kuormitustarkkailu (päästötarkkailu) käsittää virtaaman mittauksen ja vesinäytteiden oton ja analysoinnin valituista pisteistä ennalta laaditun aikataulun mukaisesti. Vuoden 2013 kuormitustarkkailun on hoitanut Nablabs Oy. Vuosikuormitusten laskennan ja vuosiyhteenvedon on laatinut Pöyry Finland Oy. Vesistötarkkailussa (vaikutustarkkailu) on seurattu turvetuotannon kuivatusvesien vaikutuksia alapuoleisilla joki- ja järvihavaintopaikoilla. Vesistönäytteiden otosta ja analysoinnista on vastannut vuonna 2013 Nablabs Oy. Vuosiyhteenvedot on laatinut Pöyry Finland Oy. 4.2 Vesistötarkkailun näytteenotto Vuonna 2013 Vapo Oy:n Läntisen Suomen vesistötarkkailussa seurattiin 248 turvetuotantoalueen vaikutuspiirissä olleita vesialueita 449 havaintopaikalta. Keski-Suomen ELY -keskuksen alueelta oli tarkkailussa mukana myös yksityisten turvesoita. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueelta on tarkkailussa mukana kuusi järvihavaintopistettä ja 76 virtavesipistettä (taulukko 1).

16 Taulukko 1. Vesistötarkkailupisteiden lukumäärät eri ELY-keskusten alueilla vuonna ELY-keskus Vesistötarkkailupisteitä Joet Järvet yhteensä Uusimaa Häme Keski-Suomi Varsinais-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pirkanmaa yhteensä Vesistötarkkailunäytteitä otetaan järvihavaintopaikoilta kahdesti vuodessa ja virtahavaintopaikoilta kolmesti vuodessa; - Järvipistenäytteet maalis-huhtikuussa ja heinä-elokuussa - Joki- ja puropistenäytteet huhti-toukokuussa, elokuussa ja syys-lokakuussa 4.3 Vesinäytteiden analysointi Vesinäytteiden analysointi on tehty yleisten ja akkreditoitujen menetelmien mukaisesti. Järvipisteissä näytteenottosyvyydet määräytyvät vesistön kokonaissyvyyden mukaan. Vakiosyvyydet ovat 1 m pinnasta ja 1 m pohjasta. Mikäli kokonaissyvyys on suurempi tai yhtä suuri kuin 5 m, otetaan näyte myös vesipatsaan puolestavälistä tai syvyyden salliessa aina 5 m:n välein. Joki- ja puronäytteissä näyte otetaan pinnasta (0,1 m) tai kokonaissyvyyden salliessa 1 m:n syvyydeltä. Joki- ja järvinäytteiden vedenlaadun analysointiparametrit: Järvipisteet Jokipisteet lämpötila lämpötila näkösyvyys sähkönjohtavuus happi (pitoisuus, kyll-%) kiintoaine (vain 1 m) sähkönjohtavuus sameus kiintoaine (vain 1 m) ph sameus väri ph COD Mn (vain 1 m) väri Kokonaisfosfori COD Mn (vain 1 m) fosfaattifosfori suod. (vain 1 m, ajalla ) Kokonaisfosfori Kokonaistyppi (vain 1 m) fosfaattifosfori suod. (vain 1 m, ajalla ) NO 3 /NO 2 -typpi (vain 1 m, ajalla ) Kokonaistyppi (vain 1 m) NH 4 -typpi (vain 1 m, ajalla ) NO 3 /NO 2 -typpi (vain 1 m, ajalla ) rauta NH 4 -typpi (vain 1 m, ajalla ) rauta klorofylli-a (0-2 m, ajalla )

17 15 5 TURVETUOTANNON KUORMITUS Yleistä Taulukko 2 Vapo Oy:n ja Kekkilä Oy:n sekä yksityisien läntisen Suomen alueen turvetuotannon tarkkailun piirissä oli vuonna 2013 yhteensä 279 tuotantoaluetta, joista Vapo Oy:n hallinnassa oli 232 kpl, Kekkilä Oy:n 16 kpl ja yksityisten tuottajien 31 kpl. Läntisen Suomen päästötarkkailussa mukana olevien tuotantoalueiden (Vapo Oy, Kekkilä Oy ja yksityiset tuottajat) yhteenlaskettu tuotantopinta-ala oli ha. Levossa oli ha ja valmistelussa ha. Tuotannosta poistuneita alueita oli kaikkiaan ha, josta ha on poistunut viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta ja ha yli viisi vuotta sitten (taulukko 2). Läntisen Suomen päästötarkkailussa olevien turvetuotantoalueiden pinta-alat (ha) eri ELY-keskuksten alueilla vuonna Vapo Oy Pinta-ala, ha Kekkilä Oy Tuotannossa Levossa Valmistelussa Tuotannosta poistunut Yhteensä Yksityiset alle 5 v yli 5 v Häme , Pirkanmaa , Varsinais-Suomi Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Uusimaa 79 4,0 83 Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä Vapo Oy Kun eri vesistöalueilla olevat suon osat lasketaan omiksi alueikseen, purkivat Vapon 232 tuotantoaluetta kuivatusvedet 299 eri reittiä pitkin. Vapo Oy:n läntisen Suomen alueen tarkkailussa olevien tuotantoalueiden yhteenlaskettu tuotannossa oleva ala oli ha. Levossa oli ha ja valmistelussa ha. Tuotannosta poistuneita alueita oli yhteensä ha. Alle viisi vuotta sitten poistuneita alueita oli ha, ja yli viisi vuotta sitten poistuneita alueita ha. Vapo Oy:n tuotantoalueiden yhteispintaalat vesistöalueittain on esitetty taulukossa 3. Vapo Oy:n läntisen Suomen kuormitustarkkailussa mukana olevat tuotantoalueet sijaitsevat laajalla maantieteellisellä alueella. Tuotantoalueita on kaikkiaan 17 eri vesistöalueen varrella (taulukko 3). Eniten tuotantosoita tai niiden osia oli Kokemäenjoen vesistöalueella, jossa sijaitsi kaikkiaan 87 tuotantoaluetta. Kokemäenjoen vesistöalueen tuotannossa olevan alan osuus (5 204 ha) koko läntisen Suomen tarkkailun Vapon tuotannossa olevasta pinta-alasta oli 23,7 %. Kymijoen vesistöalueella oli 65 ja Kyrönjoen vesistöalueella 42 turvetuotantoaluetta tai tuotantoalueen osaa. Kyrönjoen alueella tuotannossa olevan suoalan määrä (4 589 ha) edusti 20,9 % kaikesta Vapon läntisen Suomen tuotantoalasta, kun Kymijoella vastaava osuus oli 15,9 %. Karvianjoen vesistöalueella (28 kpl) oli 12,5 % tuotannossa olevasta pinta-alasta. Muiden 12 vesistöalueen osuus tuotannossa olevasta pinta-alasta oli 27 %.

18 16 Taulukko 3 Vapo Oy:n läntisen Suomen tarkkailussa olevien turvetuotantoalueiden pinta-alat (ha) eri vesistöalueilla vuonna Vesistöalue Pinta-ala, ha Vapo Oy Tuotannossa Levossa Valmistelussa Tuotannosta poistunut Yhteensä alle 5 v yli 5 v 14 Kymijoen vesistöalue Porvoonjoen vesistöalue 22 5,0 0, Paimionjoen vesistöalue 57 8, Aurajoen vesistöalue Lapinjoen vesistöalue 78 4, Kokemäenjoen vesistöalue Karvianjoen vesistöalue , Lapväärtinjoen vesistöalue 372 7, Teuvanjoen vesistöalue 129 2,9 1, Närpiönjoen vesistöalue Kyrönjoen vesistöalue Lapuanjoen vesistöalue Purmonjoen vesistöalue Ähtävänjoen vesistöalue Kruunupyynjoen vesistöalue , Perhonjoen vesistöalue Selkämeren rannikkoalueen vesistöalue 511 1,9 513 Yhteensä Vapo Oy:n läntisen Suomen kuormitustarkkailussa olevat tuotantoalueet sijoittuvat viiden eri ELY-keskuksen alueelle. Näiden alueiden tuotantoalasta 53,0 % sijaitsee Etelä- Pohjanmaan, 19,2 % Varsinais-Suomen, 16,1 % Keski-Suomen, 9,3 % Pirkanmaan ja 2,5 % Hämeen ELY-keskuksen alueella (taulukko 4). Taulukko 4 Vapo Oy:n läntisen Suomen tarkkailussa olevien turvetuotantoalueiden pinta-alat (ha) ELY-keskuksittain vuonna Vapo Oy Pinta-ala, ha ELY-keskus Tuotannossa Levossa Valmistelussa Tuotannosta poistunut Yhteensä alle 5 v yli 5 v Häme , Pirkanmaa , Varsinais-Suomi Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Yhteensä Vapo Oy:n läntisen Suomen kuormitustarkkailussa olevien soiden yleisin käytössä oleva vesienkäsittelymenetelmä on ympärivuotinen pintavalutuskenttä. Noin 51 %:lla tarkkailun tuotantoalasta (tuotannossa, levossa tai valmistelussa) on alimpana vesienkäsittelymenetelmänä käytössä ympärivuotinen pintavalutuskenttä. Noin 32 %:lla tuotantoalasta alin vesienkäsittelymenetelmä on ympärivuotinen kosteikko, kasvillisuuskenttä, ruokohelpikosteikko tai vastaava käsittelymenetelmä. Vuonna 2013 perustason vesienkäsittelymenetelmä oli käytössä noin 9,8 %:lla tuotantoalasta. Joitakin vuosia sitten tarkkailualueella yleisin vesiensuojelumenetelmä oli vielä nk. perustaso. Perustasolla tarkoitetaan, että suolla on vesiensuojelumenetelmänä laskeutusaltaat, sarkaoja-altaat, päisteputkipidättimet sekä virtaamansäätö Kekkilä Oy Kekkilä Oy:n 16 turvetuotantoaluetta tai niiden osaa purkavat kuivatusvedet 16 eri reittiä pitkin. Läntisen Suomen päästötarkkailussa mukana olevien Kekkilä Oy:n tuotantoalueiden yhteenlaskettu tuotannossa oleva pinta-ala oli ha. Levossa oli 114 ha ja valmistelussa 21 ha. Tuotannosta poistuneita alueita oli yhteensä 369 ha, joista alle viisi vuotta poistuneita alueita oli 45 ha ja yli viisi vuotta sitten poistuneita alueita 324 ha. Kekkilä Oy:n tuotantoalueiden yhteispinta-alat vesistöalueittain on esitetty taulukossa 5. Läntisen Suomen päästötarkkailussa mukana olevista Kekkilä Oy:n tuotantoalueista suurin osa sijaitsee Kokemäenjoen ja Eurajoen vesistöalueilla. Tuotannossa olevasta

19 17 alasta 54,6 % sijaitsee Kokemäenjoen vesistöalueella ja 32,8 % Eurajoen vesistöalueella (taulukko 5). Taulukko 5 Kekkilä Oy:n läntisen Suomen tarkkailussa olevien turvetuotantoalueiden pinta-alat (ha) eri vesistöalueilla vuonna Vesistöalue Kekkilä Oy Tuotannossa Pinta-ala, ha Levossa Valmistelussa Tuotannosta poistunut Yhteensä alle 5 v yli 5 v 31 Laajoen vesistöalue Eurajoen vesistöalue Kokemäenjoen vesistöalue , Lapuanjoen vesistöalue Suomenlahden rannikkoalueen vesistöalue 79 4,0 83 Yhteensä Kekkilä Oy:n läntisen Suomen kuormitustarkkailussa mukana tuotantoalueet sijoittuvat viiden eri ELY-keskuksen alueelle. Suurin osa Kekkilä Oy:n tuotannossa olevasta pintaalasta sijaitsee Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten alueella (taulukko 6). Taulukko 6 Kekkilä Oy:n läntisen Suomen tarkkailussa olevien turvetuotantoalueiden pinta-alat (ha) ELY-keskuksittain vuonna Kekkilä Oy ELY-keskus Tuotannossa Levossa Pinta-ala, ha Valmistelussa Tuotannosta poistunut Yhteensä alle 5 v yli 5 v Häme Pirkanmaa Varsinais-Suomi Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Yhteensä Kekkilä Oy:n läntisen Suomen kuormitustarkkailussa olevien soiden yleisin käytössä oleva vesienkäsittelymenetelmä on ympärivuotinen pintavalutuskenttä. Noin 66 %:lla tarkkailun tuotantoalasta (tuotannossa, levossa tai valmistelussa) on alimpana vesienkäsittelymenetelmänä käytössä ympärivuotinen pintavalutuskenttä. Noin 18 %:lla tuotantoalasta alin vesienkäsittelymenetelmä on ympärivuotinen kosteikko, kasvillisuuskenttä, kasvillisuusallas tai vastaava käsittelymenetelmä. Vuonna 2013 perustason vesienkäsittelymenetelmä oli käytössä 7,4 %:lla tuotantoalasta Yksityiset turvetuottajat Läntisen Suomen päästötarkkailussa on mukana myös yksityisiä turvetuottajia (taulukko 7). Kaikki tarkkailussa mukana olevat yksityiset turvetuotantoalueet sijaitsevat Keski- Suomen ELY-keskuksen alueella. Tarkkailussa mukana olevien yksityisten tuottajien tuotannossa oleva pinta-ala on yhteensä 856 ha ja valmistelussa oli 53 ha. Taulukko 7. Yksityisten turvetuottajien Vapon läntisen Suomen tarkkailussa olevien turvetuotantoalueiden pinta-alat (ha) vuonna 2013 Keski-Suomen ELY-keskus Pinta-ala, ha Tuottaja Suot Tuotannossa Levossa Valmistelussa Tuotannosta poistunut Yhteensä Kpl alle 5 v Autosen Urakointi Oy J&V Saukko Oy Karstulan Morass Oy Linnari Oy Martinsuon turve Oy Mikko Survo Paavo Alsti Patamaharjun Turve Ay Peat Bog Oy PTK-Turve Oy Reino Syrjälä Ristisuon Turve Oy Turvepudas Oy Yhteensä

20 18 Vapo Oy:n ja Kekkilä Oy:n sekä yksityisien läntisen Suomen alueen turvetuotannon tarkkailun piirissä oli vuonna 2013 yhteensä 280 tuotantoaluetta, joista Vapo Oy:n hallinnassa oli 233 kpl, Kekkilä Oy:n 16 kpl ja yksityisten tuottajien 31 kpl. Läntisen Suomen päästötarkkailussa mukana olevien tuotantoalueiden (Vapo Oy, Kekkilä Oy ja yksityiset tuottajat) yhteenlaskettu tuotantopinta-ala oli ha. Levossa oli ha ja valmistelussa ha. Tuotannosta poistuneita alueita oli kaikkiaan ha, josta ha on poistunut viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta ja ha yli viisi vuotta sitten (taulukko 8). Taulukko 8 Läntisen Suomen päästötarkkailussa olevien turvetuotantoalueiden pintaalat (ha) eri ELY-keskuksten alueilla vuonna Vapo Oy Pinta-ala, ha Kekkilä Oy Tuotannossa Levossa Valmistelussa Tuotannosta poistunut Yhteensä Yksityiset alle 5 v yli 5 v Häme , Pirkanmaa , Varsinais-Suomi Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Uusimaa 79 4,0 83 Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä Ominaiskuormitussuot v Vapo Oy:n ja Kekkilä Oy:n läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailussa oli vuonna 2013 mukana viiden ELY-keskuksen alueella yhteensä 42 pysyvää päästötarkkailuasemaa, joilta saatiin luotettavat kuormitustiedot koko hydrologiselta vuodelta 2013 (taulukko 9). Näiden ominaiskuormituslukujen laskennassa käytettyjen asemien mittapatojen valuma-alueiden pinta-ala oli yhteensä ha, mikä on noin 20 % tarkkailualueen kaikkien tuotantoalueiden kuormituslaskentaan käytettävästä kokonaispintaalasta ( ha). Kuormituslaskentaan käytettävä pinta-ala sisältää tuotannossa, levossa, valmistelussa ja alle 5 vuotta sitten poistuneet alueet. Vuonna 2013 ominaiskuormitussoista kaikkiaan 24 suolla oli käytössä pintavalutus, 13 suolla kasvillisuuskenttä tai -kosteikko, kahdella suolla ruokohelpikosteikko, kahdella kemikalointi ja yhdellä kohteella ns. Yli-Kujalan menetelmä. Neljän tarkkailupisteen osalta tuotantoalue oli kuntoonpanovaiheessa, loppujen 38 tarkkailupisteen osalta alueet olivat tuotantokunnossa. Ominaiskuormituslaskennassa käytetyt suot on esitetty taulukossa 9. Vapo Oy:n ja Kekkilä Oy:n läntisen Suomen päästötarkkailu kattaa varsin suuren maantieteellisen alueen. Tästä johtuen ominaiskuormitussuot on jaettu maantieteellisen sijainnin mukaan 11 eri osa-alueeseen. Lisäksi kunkin alueen sisällä ominaiskuormitussuot on luokiteltu tuotannossa oleviin (1) ja kuntoonpanovaiheessa oleviin (2). Ominaiskuormitussoiksi kaikkia ympärivuotisia tarkkailukohteita ei voitu ottaa mukaan koska tarkkailu loppui tai aloitettiin kesken vuoden tai jos virtaamamittauksessa oli ongelmia. Ympärivuotisia tarkkailupisteitä, joissa on jatkuvatoiminen virtaamamittaus, on lisätty huomattavasti aikaisemmista vuosista.

21 Taulukko 9 Vapo Oy:n ja Kekkilä Oy:n läntisen Suomen päästötarkkailun ominaiskuormitussuot vuonna Ympärivuotiset ominaiskuormitussuot vuonna 2013 Tarkkailupiste Paikkakunta ELY-keskus Vesiensuojelutaso Näytteet Mittapadon yht. valuma-alue kpl ha Alue A (n=2) Okssuo pvk ap Tammela Häme Pintavalutus 23 75,3 Rinnansuo kem ap Tammela Häme kemikalointi 29 51,0 Alue B (n=4) Isosuo pvk ap Punkalaidun Pirkanmaa Kosteikko ,6 Lammisuo pvk1 ap Köyliö Varsinais-Suomi Pintavalutus ,1 Joutsuo pvk ap Eura Varsinais-Suomi Pintavalutus ,2 Raumjärvensuo pvk ap Laitila Varsinais-Suomi Pintavalutus 29 56,0 Alue C (n=1) Jaakkolansuo pvk ap Hartola Häme Pintavalutus 27 85,8 Alue D (n=4) Höystösensuo kost ap Joutsa Keski-Suomi Ruokohelpikosteikko 24 18,0 Mesiänsuo pvk ap Joutsa Keski-Suomi Pintavalutus 31 61,6 Jokipolvensuo kost ap Joutsa Keski-Suomi Ruokohelpikosteikko 25 30,1 Havusuo keskiosa mp Joutsa Keski-Suomi Kosteikko 22 70,9 Alue E (n=7) Helminkäiskeidas lo1 ap Isojoki Etelä-Pohjanmaa Pintavalutus ,0 Leppisuot2 pvk ap Siikainen Varsinais-Suomi Pintavalutus 27 91,2 Kurkikeidas pvk ap Kankaanpää Varsinais-Suomi Kosteikko ,9 Jämiänkeidas pvk ap Kankaanpää Varsinais-Suomi Pintavalutus 25 92,3 Rukoneva pvk ap Parkano Pirkanmaa Pintavalutus 34 89,5 Ristineva pvk ap Parkano Pirkanmaa Pintavalutus ,9 Mustakeidas-Saarikeidas 1 kost ap Jämijärvi Varsinais-Suomi Kosteikko ,4 Alue F (n=6) Sompaneva ap Parkano Pirkanmaa Yli-Kujalan menetelmä 24 80,0 Hormaneva pohjoinen pvk ap Karvia/Kauhajoki Etelä-Pohjanmaa Pintavalutus ,3 Aitonevan koealue, massansiirto kem läht Kihniö Pirkanmaa kemikalointi 19 19,9 Iso-Korvaneva lo2 ap Jalasjärvi Etelä-Pohjanmaa Kosteikko ,3 Palloneva lo1 ap Kauhajoki Etelä-Pohjanmaa Kasvillisuuskenttä ,5 Riihineva lo3 ap Alavus Etelä-Pohjanmaa Pintavalutus 25 47,0 Alue G (n=2) Lammasneva kost1 ap Teuva Etelä-Pohjanmaa Kosteikko ,6 Takaneva kosteikko 3 ap Kurikka Etelä-Pohjanmaa Kosteikko 23 89,5 Alue H1 (n=2) Mäkikylänsuo kosteikoiden ap Ähtäri Etelä-Pohjanmaa Kasvillisuuskenttä/Kosteikko 25 98,7 Kalmuneva kosteikko ap Keuruu Keski-Suomi Kosteikko 47 85,0 Alue H2 (n=1) Hirvisuo pvk ap Multia Keski-Suomi Pintavalutus 20 51,0 Alue I1 (n=1) Pirttiahonsuo pvk ap Karstula Keski-Suomi Pintavalutus 29 44,7 Alue I2 (n=3) Pannuneva pvk ap Soini Etelä-Pohjanmaa Pintavalutus 28 92,4 Heiniahonneva pvk11 ap Soini Etelä-Pohjanmaa Pintavalutus 15 41,8 Lypsinneva kosteikko1 ap Soini Etelä-Pohjanmaa Kosteikko ,5 Alue J (n=8) Laurinneva pvk3 ap Veteli Etelä-Pohjanmaa Pintavalutus ,6 Pyymaanneva pvk3 ap Evijärvi / Lappajärvi Etelä-Pohjanmaa Pintavalutus ,3 Porrasneva lo1 ap Evijärvi Etelä-Pohjanmaa Pintavalutus ,8 Kairinneva, pvk3 ap Halsua Etelä-Pohjanmaa Pintavalutus ,3 Kairinneva, kost.1 ap Halsua Etelä-Pohjanmaa Kosteikko ,9 Kairinneva, kost.2 ap Halsua Etelä-Pohjanmaa Kosteikko ,7 Iso-Saapasneva Evijärvi / Lappajärvi Etelä-Pohjanmaa Pintavalutus 28 65,6 Kairinneva, pvk2 Halsua Etelä-Pohjanmaa Pintavalutus 27 71,2 Alue K (n=1) Vehkaneva pvk2 ap Kinnula Keski-Suomi Pintavalutus ,9 Yhteensä 42 kpl Alue A 2 kpl Alue B 4 kpl Alue C 1 kpl Alue D 4 kpl Alue E 7 kpl Alue F 6 kpl Alue G 2 kpl Alue H1 2 kpl Alue H2 1 kpl Alue I1 1 kpl Alue I2 3 kpl Alue J 8 kpl Alue K 1 kpl Ominaiskuormitussoiden valumat v Vuoden 2013 kaikkien ominaiskuormitussoiden (42 kpl) koko vuoden keskivaluma oli 11,5 l/s km 2. Ominaiskuormitussuot sijaitsevat maantieteellisesti laajalla alueella, joten myös valumissa on suuria eroja eri alueiden kesken.

22 20 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella sijaitsevien seitsemän ominaiskuormitussuon keskivalumat olivat välillä 7,6 20,1 l/s km 2. Leppisuot 2:lla oli suurimmat keskivalumat ja Joutsuolla pienimmät. 5.4 Ominaiskuormitussoilta purkautuvan veden laatu Vuonna 2013 ominaiskuormituslaskelmassa huomioitujen pysyvien tarkkailuasemien (42 kpl) keskimääräinen vedenlaatu on esitetty taulukossa 10. Edellisvuoteen verrattuna kiintoaine- ja ammoniumtyppi, sekä fosforipitoisuudet olivat korkeampia. Kokonaistyppipitoisuus sekä CODMn-arvo olivat edellisvuotta alhaisempia. Ympärivuotiset tarkkailuasemat eivät ole joka vuosi täysin samat, mikä selittää osaltaan vuosikeskiarvojen vaihtelua. Myös sääolot, erityisesti valumat, sekä turvetuotantoon liittyvät kaivuu ym. työt vaikuttavat pitoisuuksiin. Yleisesti voidaan todeta turvetuotannon kuivatusvesien olevan humuspitoisia ja lievästi happamia. Vesissä oli paljon typpeä, fosforia sekä rautaa. Kiintoainepitoisuudet olivat vesien ja vesialueiden luonne huomioiden pääsääntöisesti melko pieniä. Vuositasolla veden ph oli keskimäärin 5,7. Happamin keskimääräinen ph oli Parkanon Aitonevan koealueen massansiirron kemikaloinnin alapuolisella tarkkailupisteellä (3,3). Myös Tammelan Rinnansuon kemikaloinnin alapuolisella pisteellä vesi oli hapanta (ph 4,1). Molemmilla tarkkailupisteillä vesienkäsittelymenetelmänä on kemikalointi, mistä johtuen purkautuvat vedet ovat happamia. Lähimpänä neutraalia vesi oli Kalmunevan, Mäkikylänsuon ja Leppisuot 1:n tarkkailupisteillä (ph 6,5). Kemiallisen hapenkulutus (CODMn-arvo) oli vuositasolla keskimäärin 45 mg O 2 /l, suurin Iso-Saapasnevalla (85 mg O 2 /l) ja pienin Höystösensuolla (17 mg/l O 2 ). Kaikkien ominaiskuormitussoiden koko vuoden kiintoainepitoisuus oli keskimäärin 5,7 mg/l ja korkein Jaakkolansuolla (30 mg/l). Vähiten kiintoainetta oli edellisvuoden tapaan Rukonevalta purkautuvassa vedessä (1,6 mg/l). Luonnontilaiselta suolta purkautuvan veden kiintoainepitoisuus on 1,0 mg/l. Eniten kokonaisfosforia purkautui Iso-Saapasnevan pintavalutuskentältä lähtevästä vedestä (137 μg/l) ja vähiten Rukonevalta (15 μg/l) vuosikeskiarvon ollessa 61 μg/l. Luonnontilaiselta suolta purkautuvan veden kokonaisfosforin pitoisuus on 20 μg/l. Fosfaattifosforia purkuvesissä oli keskimäärin 23 μg/l. Suurin keskimääräinen kokonaistyppipitoisuus mitattiin Lammisuon pintavalutuskentältä 1 lähtevästä vedestä (3 852 μg/l) ja pienimmät kokonaistyppipitoisuudet olivat Rukonevalla (717 μg/l). Keskimäärin kokonaistyppeä oli purkuvedessä μg/l ja ammoniumtyppeä 557 μg/l. Luonnontilaiselta suolta purkautuvan veden kokonaistypen pitoisuus on 500 μg/l. Rautapitoisin vesi oli Aitonevan koealueen massansiirto kemikalointiasemalta lähtevässä vedessä (16 mg/l). Korkea rautapitoisuus on seurausta kemikaloinnissa käytettävästä ferrisulfaatista. Alhaisimmat keskipitoisuudet raudan osalta olivat Raumjärvensuolla (0,7 mg/l) sekä Rukonevalla 0,8 mg/l). Keskimäärin purkuvesissä oli rautaa 3,4 mg/l (taulukko 10).

23 21 Taulukko 10 Ominaiskuormitussoiden hydrologisen vuoden 2013 keskimääräinen vedenlaatu. Sarakkeessa Alue numero 1 tarkoittaa tuotantovaiheessa ja numero 2 kuntoonpanovaiheessa olevaa suota. Kuntoonpanovaiheen soita oli vain alueilla H ja I. Suo Alue Vesiensuojelutaso Näytteet Vedenlaatu yht. ph Kiintoaine Typpi Amm.typpi Fosfori Fosfaatti-P Rauta CODMn kpl 25 C mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg O2/l Hämeen ELY-keskus Okssuo pvk ap A Pintavalutus 23 5,4 5, ,3 75 Rinnansuo kem ap A kemikalointi 29 4,1 8, ,4 20 Jaakkolansuo pvk ap C Pintavalutus 27 4, ,3 2,1 31 Keski-Suomen ELY-keskus Höystösensuo kost ap D Ruokohelpikosteikko 24 6,2 4, ,2 1,7 17 Mesiänsuo pvk ap D Pintavalutus 31 6,1 3, ,7 2,2 37 Jokipolvensuo kost ap D Ruokohelpikosteikko 25 6,2 3, ,4 3,9 31 Havusuo keskiosa mp D Kosteikko 22 6, ,8 36 Kalmuneva kosteikko ap H1 Kosteikko 47 6, ,2 1,6 22 Hirvisuo pvk ap H2 Pintavalutus 20 5,0 3, ,9 55 Pirttiahonsuo pvk ap I1 Pintavalutus 29 5, ,9 58 Vehkaneva pvk2 ap K Pintavalutus 24 5, ,1 54 Varsinais-Suomen ELY-keskus Lammisuo pvk1 ap B Pintavalutus 24 6, ,8 41 Joutsuo pvk ap B Pintavalutus 24 5,9 5, ,2 58 Raumjärvensuo pvk ap B Pintavalutus 29 6, < 5 0,7 38 Leppisuot2 pvk ap E Pintavalutus 27 6,5 7, ,1 27 Kurkikeidas pvk ap E Kosteikko 24 5,9 7, ,6 35 Jämiänkeidas pvk ap E Pintavalutus 25 4,5 2, ,4 1,2 58 Mustakeidas-Saarikeidas 1 kost Eap Kosteikko 26 6, ,4 35 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Helminkäiskeidas lo1 ap E Pintavalutus 26 6,4 3, ,3 24 Hormaneva pohjoinen pvk ap F Pintavalutus 24 5, ,7 51 Iso-Korvaneva lo2 ap F Kosteikko 12 5,4 9, ,3 46 Palloneva lo1 ap F Kasvillisuuskenttä 24 6,1 7, ,8 37 Riihineva lo3 ap F Pintavalutus 25 4,7 3, ,5 82 Lammasneva kost1 ap G Kosteikko 24 5, ,1 53 Takaneva kosteikko 3 ap G Kosteikko 23 5,6 7, ,6 49 Mäkikylänsuo kosteikoiden ap H1 Kasvillisuuskenttä/Kosteikko 25 6,5 3, ,7 33 Pannuneva pvk ap I2 Pintavalutus 28 5,2 3, Heiniahonneva pvk11 ap I2 Pintavalutus 15 4,9 3, Lypsinneva kosteikko1 ap I2 Kosteikko 28 6,1 4, Laurinneva pvk3 ap J Pintavalutus 24 6,4 7, ,3 25 Pyymaanneva pvk3 ap J Pintavalutus 25 5,3 8, ,7 89 Porrasneva lo1 ap J Pintavalutus 24 6,0 8, ,8 67 Kairinneva, pvk3 ap J Pintavalutus 24 6,4 2, ,5 41 Kairinneva, kost.1 ap J Kosteikko 24 6, ,7 39 Kairinneva, kost.2 ap J Kosteikko 25 6,4 8, ,1 41 Iso-Saapasneva J Pintavalutus 28 5,3 5, Kairinneva, pvk2 J Pintavalutus 27 6,3 3, Pirkanmaan ELY-keskus Isosuo pvk ap B Kosteikko 25 6, ,2 49 Rukoneva pvk ap E Pintavalutus 34 4,8 1, ,5 0,8 30 Ristineva pvk ap E Pintavalutus 25 5,5 4, ,4 1,0 42 Sompaneva ap F Yli-Kujalan menetelmä 24 6,0 8, ,9 50 Aitonevan koealue, massansiirto F kem läht kemikalointi 19 3, ,5 15,7 23 ka 2013 (n=42): ,7 8, ,4 45 ka 2012 (n=38): 944 5,6 6, ,4 52 ka 2011 (n=25): 604 5,8 6, ,8 50 ka 2010 (n=21): 501 6,0 9, ,8 51 ka 2009 (n=25): 541 6,0 10, ,7 47 ka 2008 (n=25) 572 6,0 8, ,2 48 ka 2007 (n=23) 5,8 9, ,3 58 Minimi: 12 3,3 1, ,1 < 5 0,67 17 Maksimi: 47 6, Vesiensuojelutaso (ka): Pintavalutus (n=24) 612 5,6 7, ,3 51 Yli-Kujalan menetelmä (n=1) 24 6,0 8, ,9 50 Ruokohelpikosteikko (n=2) 49 6,2 3, ,3 2,8 24 Kasvillisuuskenttä / kosteikko (n=13) 329 6,1 9, ,1 40 Kemikalointi (n=2) 48 3,7 11, Suon käyttövaihe (ka): Tuotanto (n=38) 971 5,7 8, ,3 44 Valmistelu (n=4) 91 5,3 3, , Tarkkailusoiden ominaiskuormitusluvut Vuonna 2013 nettokuormituslaskennassa kiintoaineen taustapitoisuutena on käytetty Ympäristöministeriön vuonna 2013 julkaisemassa turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeessa määritettyä taustapitoisuutta 1,0 mg/l. Ennen vuotta 2013 taustapitoisuutena käytettiin pitoisuutta 2,0 mg/l. Pysyvien tarkkailuasemien keskimääräiset ominaiskuormitukset on esitetty taulukossa 11 (g/ha d). Ominaiskuormituslukujen laskemiseen käytettiin vuonna 2013 niiden 42 ympärivuotisen tarkkailuaseman mittaustuloksia, joilta saatiin luotettavat virtaamatiedot koko hydrologiselta vuodelta Vuosina 2012 ja 2013 jatkuvatoimisten

24 22 virtaamamittarien käyttö tarkkailussa on lisääntynyt, mistä johtuen ominaiskuormitussoiden määrä on myös kasvanut. Vuosina ominaiskuormituslaskennassa käytettävien tarkkailupisteiden määrä vaihteli pisteen välillä. Kiintoaineen brutto-ominaiskuormitus oli 117 g/ha d, kokonaistypen 14 g/ha d, kokonaisfosforin 0,48 g/ha d ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) 346 g O 2 /ha d. Kiintoaineen brutto-ominaiskuormitus oli hieman edellisvuotta korkeampi. Muiden parametrien osalta keskimääräiset kuormitukset olivat pienentyneet edellisvuosiin nähden. Taulukko 11 Tarkkailusoiden ominaiskuormitusluvut vuosina Vuosi Ominaiskuormitus, brutto Ominaiskuormitus, netto Kiintoaine Typpi Fosfori COD Mn Kiintoaine Typpi Fosfori COD Mn g/ha d g O2/ha d g/ha d g O2/ha d ka 2013 (n=42) , ,4 0,28 30 ka 2012 (n=38) , * 17 0, ka 2011 (n=25) , * 11 0,26 ka 2010 (n=19) ,57 43 * 14 0,35 ka 2009 (n=25) ,79 69 * 14 0,53 ka 2008 (n=24) ,85 81 * 17 0,43 ka 2007 (n=23) ,75 68 * 18 0,54 Ka 2006 (n=24) ,95 93 * 20 0,61 Ka 2005 (n=24) , * 19 0,65 * Kiintoaineen taustapitoisuus 2 mg/l. Suurimmat kiintoaineen bruttokuormitukset tulivat Jaakkolansuolta (757 g/ha d). Myös Raumjärvensuon (470 g/ha d), Musta-Saarikeitaan (309 g/ha d), sekä Kalmunevan (294 g/ha d) kiintoaineen bruttokuormitukset olivat korkeita. Jaakkolansuon ja Raumjärvensuon korkeat kiintoainekuormitukset selittyvät keväällä mitatuista erittäin korkeista kiintoainepitoisuuksista (440 mg/l ja 220 mg/l). Lisäksi Jaakkolansuolla mitattiin korkeita kiintoainepitoisuuksia elokuussa (45 mg/l) ja lokakuussa (150 mg/l). Pienimmät kiintoaineen bruttokuormitukset olivat Jämiänkeitaalla (18 g/ha d), Oksuolla (23 g/ha d), Kairinevan pintavalutuskentällä 3 (25 g/ha d), Mäkikylänsuolla (25 g/ha d), Riihinevalla (26 g/ha d) sekä Rukonevalla (27 g/ha d). Kokonaistypen osalta suurimmat brutto-ominaiskuormitukset olivat Lammisuolla (44 g/ha d) sekä Mesiänsuolla (32 g/ha d). Pienimmät brutto-ominaiskuormitukset olivat Takanevalla (4,5 g/ha d). Suurimmat brutto-ominaiskuormitukset fosforin osalta tulivat Raumjärvensuolta (1,3 g/ha d), Hirvisuolta (1,1 g/ha d), Leppisuolta (1,1 g/ha d). Raumjärvensuolta mitattiin keväällä korkeita fosforipitoisuuksia (280 µg/l). Pienimmät fosforin bruttoominaiskuormitukset tulivat Rukonevalta ja Jämiänkeitaalta (0,15 g/ha d). Rukonevan kokovuoden keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus oli erittäin alhainen 15 µg/l. Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) brutto-ominaiskuormitukset olivat korkeimmat Raumjärvensuolla (649 g O 2 /ha d), Iso-Saapasnevalla (631 g O 2 /ha d) sekä Hirvisuolla (626 g O 2 /ha d). Pienin kemiallisen hapenkulutuksen brutto-ominaiskuormitus tuli Takanevalta (133 g O 2 /ha d). Raumjärvensuon korkeat kuormitus selittyvät kevättulvan aikaan mitatuista korkeista pitoisuuksista. Raumjärvensuon koko tarkkailuvuoden keskimääräinen COD Mn -arvo oli 38 (vaihteluväli 20 72) mg/l O 2. Korkein pitoisuus mitattiin kevään huippuvirtaamien aikaan, mistä johtuen kuormitukset olivat korkeita. Samaan aikaan (17.4.) myös kiintoainepitoisuus oli 220 mg/l ja kokonaisfosforin pitoisuus 280 µg/l, mistä johtuen kuormitukset olivat korkeita.

VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella

VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella VESISTÖTARKKAILU 2013 16WWE1868 27.6.2014 VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella Vapo Oy ja Kekkilä Oy Läntisen Suomen Pirkanmaan

Lisätiedot

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2011 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2011 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella VESISTÖTARKKAILU 2011 16WWE1725 20.6.2012 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2011 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailun

Lisätiedot

VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Hämeen ja Uudenmaan ELY -keskusten alueella

VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Hämeen ja Uudenmaan ELY -keskusten alueella VESISTÖTARKKAILU 2013 16WWE1868 27.6.2014 VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Hämeen ja Uudenmaan ELY -keskusten alueella Vapo Oy ja Kekkilä Oy Läntisen Suomen

Lisätiedot

VAPO OY JA YKSITYISET TURVETUOTTAJAT Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella

VAPO OY JA YKSITYISET TURVETUOTTAJAT Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella VESISTÖTARKKAILU 2013 16WWE1868 27.6.2014 VAPO OY JA YKSITYISET TURVETUOTTAJAT Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella Vapo Oy ja yksityiset turvetuottajat

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014. Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014. Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014 16X236418 korjattu 13.11.2015 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon

Lisätiedot

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2014 Hämeen ELY -keskuksen alueella

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2014 Hämeen ELY -keskuksen alueella VESISTÖTARKKAILU 2014 16X236418 6.7.2015 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2014 Hämeen ELY -keskuksen alueella Vapo Oy, Läntisen Suomen Hämeen turvetuotannon vesistötarkkailun

Lisätiedot

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2014 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2014 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella VESISTÖTARKKAILU 2014 16X236418 6.7.2015 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2014 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailu vuonna 2012 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailu vuonna 2012 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella KUORMITUSTARKKAILU 2012 16WWE1867 14.6.2012 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailu vuonna 2012 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailun

Lisätiedot

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailu vuonna 2012 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailu vuonna 2012 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella KUORMITUSTARKKAILU 2012 16WWE1867 16.9.2013 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailu vuonna 2012 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailun

Lisätiedot

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailu vuonna 2012 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailu vuonna 2012 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella KUORMITUSTARKKAILU 2012 16WWE1867 14.6.2013 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailu vuonna 2012 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailun

Lisätiedot

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 2013

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 2013 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10776 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY, POLAR-SAMMAL OY käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti

Lisätiedot

16WWE0863 22.6.2011. Vapo Oy Energia. Länsi-Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2010 Keski-Suomen ELY-keskuksen alue

16WWE0863 22.6.2011. Vapo Oy Energia. Länsi-Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2010 Keski-Suomen ELY-keskuksen alue 22.6.2011 Vapo Oy Energia Länsi-Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2010 Keski-Suomen ELY-keskuksen alue Vapo Oy Energia Länsi-Suomen yksikön turvetuotantoalueiden Keski-Suomen ELY-keskuksen

Lisätiedot

16WWE0863 22.6.2011. Vapo Oy Energia. Länsi-Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2010 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alue

16WWE0863 22.6.2011. Vapo Oy Energia. Länsi-Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2010 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alue 22.6.2011 Vapo Oy Energia Länsi-Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2010 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alue Vapo Oy Energia Länsi-Suomen yksikön turvetuotantoalueiden Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992 LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailu vuonna 2012 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailu vuonna 2012 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella KUORMITUSTARKKAILU 2012 16WWE1867 14.6.2013 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailu vuonna 2012 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailun

Lisätiedot

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA Tmi Kairatuuli/ 2015 1 JOHDANTO Isojoen Urakointi Oy:llä on tuotannossa Isojoen Sulkonkeitaalla noin 36 ha:n suuruinen turvetuotantoalue. Sulkonkeitaan

Lisätiedot

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS 2014-2015 15.2.2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Selvityksen tausta ja lähtöainesto 2. Ylivirtaamatilanteet ja niiden määritys 3. Virtaaman vaikutus vedenlaatuun

Lisätiedot

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS 2011-2015 15.2.2017 Ominaiskuormitusselvityksen taustaa Turvetuotannon vesistöön kohdistuvaa kuormitusta arvioidaan olemassa olevien tarkkailuaineistojen

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Hämeen ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Hämeen ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2016 10100630-001 15.6.2017 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2016 Hämeen ELY-keskuksen alueella 1 Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailun

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Hämeen ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Hämeen ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2015 16X236418 10.6.2016 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2015 Hämeen ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailun

Lisätiedot

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007 PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 27 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 216 1163-1 25.7.217 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 216 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella 1 Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailun

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2016 10100630-001 14.6.2017 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2016 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella 2 Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon

Lisätiedot

VAPO OY JA PELSON VANKILA

VAPO OY JA PELSON VANKILA LIMINGANLAHDEN TARKKAILU 2012 16UEC0078 2.5.2013 VAPO OY JA PELSON VANKILA Liminganlahden kuormittajien käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 2012 1 Liminganlahden kuormittajien käyttö-, päästö-

Lisätiedot

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi LUVY/109 27.7.2012 Risto Murto Lohjan kaupunki ympäristönsuojelu LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi Näytteenotto liittyy Lohjan kaupungin lakisääteiseen velvoitteeseen seurata ympäristön

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla

Lisätiedot

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,

Lisätiedot

Ympäristön tila alkuvuonna 2013

Ympäristön tila alkuvuonna 2013 NÄKYMIÄ ALKUVUOSI 213 ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS Ympäristön tila alkuvuonna 213 Vesistöjen tilan seuranta Etelä-Pohjanmaan ELY:n alueella Etelä-Pohjanmaan Elinkeino-, Liikenne- ja ympäristökeskus seuraa

Lisätiedot

No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017

No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 Niina Hätinen tutkija SISÄLTÖ FINAS-akkreditointipalvelun

Lisätiedot

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann Turvetuotanto ja veden väri Ojitusten osuus soista Veden väri Vapon tuotantosuot Lähde: www.ymparisto.fi Soiden käyttö ja turvetuotannon

Lisätiedot

Turussa 8.1.2015. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Ympäristö ja luonnonvarat

Turussa 8.1.2015. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Ympäristö ja luonnonvarat KUULUTUS Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on antanut 8.1.2015 päätöksen Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusuunnitelmasta Varsinais-Suomen ELY-keskuksen

Lisätiedot

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää

Lisätiedot

soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio

soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Ympärivuotisen pumppauksen ja vesienkäsittelyn soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Esityksen

Lisätiedot

Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014

Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014 Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014 PAHA-hanke Perhonjoen alaosan happamuuden hallinta (PAHA- hanke) toteutetaan

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014 Väliraportti nro 116-14-7630 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 13. 14.10.2014 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Hämeen ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Hämeen ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014 16X236418 25.9.2015 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014 Hämeen ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailun

Lisätiedot

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Puhdas Vesi projekti Vapo Oy:n vastuullisuusseminaari TOTEUTUS 10-12-14 1, Projektipäällikkö Turvetuotanto - yksi kuormittaja muiden joukossa Valtakunnallisesti

Lisätiedot

Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen

Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta /Metsätieteiden laitos 10.10.2013 1 Kunnostusojitukset ja humuskuormitus Suomen soista yli puolet (54

Lisätiedot

Ryhmätyöt. 6 erilaista tapausta Pohtikaa ryhmissä. Mitä tarkkailuja tulisi toteuttaa Mistä tulisi tarkkailla

Ryhmätyöt. 6 erilaista tapausta Pohtikaa ryhmissä. Mitä tarkkailuja tulisi toteuttaa Mistä tulisi tarkkailla Ryhmätyöt 6 erilaista tapausta Pohtikaa ryhmissä Mitä tarkkailuja tulisi toteuttaa Mitä tulisi tarkkailla Mistä tulisi tarkkailla Miksi tulisi tarkkailla Arvioi myös mahdollisen vaikutuksen suuruutta 27.2.2014

Lisätiedot

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen

Lisätiedot

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014 LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215

Lisätiedot

Turvetuotannon vesiensuojelurakenteet ja niiden teho Anssi Karppinen, Suomen ympäristökeskus

Turvetuotannon vesiensuojelurakenteet ja niiden teho Anssi Karppinen, Suomen ympäristökeskus Turvetuotannon vesiensuojelurakenteet ja niiden teho Anssi Karppinen, Suomen ympäristökeskus Luonnonvarainstituutti ja Bioenergiakeskus Saarijärvi 6.9.2013 Turvetuotannossa käytettävät vesiensuojeluratkaisut

Lisätiedot

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Sitoumus 121212 Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, noin 405 TWh (Tilastokeskus) Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Ydinenergia 16 % Sähkön

Lisätiedot

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2014 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2014 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella VESISTÖTARKKAILU 2014 16X236418 3.7.2015 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2014 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella Vapo Oy, Varsinais-Suomen turvetuotannon vesistötarkkailun

Lisätiedot

Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus, 3. koulutuspäivä Tiivistelmä turvetuotannon valvonnasta

Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus, 3. koulutuspäivä Tiivistelmä turvetuotannon valvonnasta Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus, Tiivistelmä turvetuotannon valvonnasta Yleistä valvonnasta: Valvonnan sisällöistä: Turvetuotanto on luvanvaraista toimintaa Lupaviranomainen on aluehallintovirasto

Lisätiedot

Turvetuotannon selvitykset ja toimenpiteet kesällä TASO hankkeen kuulumisia , Karstula Jaakko Soikkeli

Turvetuotannon selvitykset ja toimenpiteet kesällä TASO hankkeen kuulumisia , Karstula Jaakko Soikkeli Turvetuotannon selvitykset ja toimenpiteet kesällä 2011 TASO hankkeen kuulumisia 13.10.2011, Karstula Jaakko Soikkeli KESÄN 2011 SELVITYKSET JA TOIMENPITEET 19.10.2011 - Vesistökartoitukset Saarijärven

Lisätiedot

Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen

Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen Vesiensuojelun näkökulma turvetuotannon lupahakemuksiin Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen 1 Petri Tähtinen Vapo Paikalliset

Lisätiedot

VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2013

VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2013 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy G 3794.52 Vapo Oy VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2013 Lauri Heitto 18.11.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO...6 2.

Lisätiedot

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009 9M6998 Ruskon jätekeskuksen tarkkailu v. 29, tiivistelmä 1 RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 29 Vuonna 29 Ruskon jätekeskuksen ympäristövaikutuksia tarkkailtiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen

Lisätiedot

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren

Lisätiedot

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla. 13.2.2013 Jaakko Soikkeli

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla. 13.2.2013 Jaakko Soikkeli Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla 13.2.2013 Jaakko Soikkeli Maankäytön aiheuttama kuormitus Suomen soilla ja turvemailla - Käsittää n. 33 % maa-alasta 20.5.2013 Fosforipäästölähteet,

Lisätiedot

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja 1 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinkää HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja Heidi Rantala Syyskuu 2008 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 SÄHKÖNJOHTOKYKY... 3 3 VEDEN HAPPAMUUS... 4 4 VÄRILUKU...

Lisätiedot

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2014 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2014 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella VESISTÖTARKKAILU 2014 16X236418 6.7.2015 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2014 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella Vapo Oy, Keski-Suomen turvetuotannon vesistötarkkailun

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 215 16X29125 1.8.216 Korjattu tulostaulukoiden osalta 23.1.217 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 215 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella 1 Vapo

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014 16X236418 22.10.2015 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella 2 Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon

Lisätiedot

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

Turvetuotannon ympärivuotinen valumavesien käsittely

Turvetuotannon ympärivuotinen valumavesien käsittely Turvetuotannon ympärivuotinen valumavesien käsittely Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Seminaari 30.3.2010 Uusia keinoja virtaamien ja talviaikaisen ravinnekuormituksen

Lisätiedot

Ilmoitus / Alle 10 ha:n turvetuotantoalue / Salonen Sami - Sydännevan turvetuotantoalue II / Rakennus- ja ympäristölautakunta

Ilmoitus / Alle 10 ha:n turvetuotantoalue / Salonen Sami - Sydännevan turvetuotantoalue II / Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta 117 11.06.2014 Ilmoitus / Alle 10 ha:n turvetuotantoalue / Salonen Sami - Sydännevan turvetuotantoalue II / Rakennus- ja ympäristölautakunta 1041/11/01/01/2013 Rakennus-

Lisätiedot

VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2014

VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2014 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy G 3794.52 Vapo Oy VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2014 Lauri Heitto 29.9.2015 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO...5 2.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

OLHAVANJOEN TARKKAILU WWE VAPO OY. Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 2012

OLHAVANJOEN TARKKAILU WWE VAPO OY. Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 2012 OLHAVANJOEN TARKKAILU 212 16WWE1778 2.5.213 VAPO OY Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 212 Vapo Oy, Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 212 Sisältö 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Limnologipäivät 11.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Metsätalouden

Lisätiedot

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 2012 16WWE1830 12.6.2013

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 2012 16WWE1830 12.6.2013 IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 22 6WWE83 2.6.23 VAPO OY, TURVERUUKKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY, POLAR-SAMMAL OY Iijoen

Lisätiedot

Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa

Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa TASO-hankkeen päätösseminaari 11.11.213 Pia Högmander, Keski-Suomen ELY-keskus Automaattiset veden laadun seuranta-asemat 6 maankäyttömuodoltaan erilaista kohdetta,

Lisätiedot

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hanke 212 213 Sisältö 1 Johdanto... 1 2 Kosteikon perustaminen... 1 3 Kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa... 2 4 Vedenlaadun seurannan tulokset...

Lisätiedot

Etelä Pohjanmaan turvetuotannon vesistövaikutusten arviointi

Etelä Pohjanmaan turvetuotannon vesistövaikutusten arviointi Etelä Pohjanmaan turvetuotannon vesistövaikutusten arviointi Osa 1: Kuormitustarkastelu. Toukokuu 2014 Julkaisu B:55 ISBN 978 951 766 207 9 ISSN 1239 0607 Etelä Pohjanmaan liitto 2014 2 (149) RAPORTTI

Lisätiedot

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016 .3.16 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Outamonjärven veden laatu Helmikuu 16 Outamonjärven näytteet otettiin 4..16 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Tarkoituksena oli selvittää

Lisätiedot

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus 1 Suot puhdistavat vesiä Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus 2 Soiden suojelutyöryhmän ehdotus soidensuojelun täydentämiseksi. Toim. Aulikki Alanen ja Kaisu Aapala Ympäristöministeriön

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 214 16X236418 2.11.215 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 214 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella 1 Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailun

Lisätiedot

Ojitetut kosteikot turvetuotannon. TuKos-hankkeen loppuseminaari

Ojitetut kosteikot turvetuotannon. TuKos-hankkeen loppuseminaari Ojitetut kosteikot turvetuotannon valumavesien puhdistuksessa TuKos-hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Loppuyhteenveto Raimo Ihme Kosteikoiden tehokas käyttö Maankäytöstä peräisin oleva kuormitus on nykyisin

Lisätiedot

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Valajärven valuma-alue Soita, metsää, harjuja; vähän peltoja: 15,01 km 2 : 4,3 x järven ala eli ei erityisen suuri 2.6.2009

Lisätiedot

Puula-forum Kalevi Puukko

Puula-forum Kalevi Puukko Puulan Kalastusalue on lakisääteinen yhteistoimintaelin, jonka jäseniä ovat kalavesien omistajat sekä ammatti- ja virkistyskalastuksen edustajat. Puulan kalastusalueen vesipinta-ala on noin 33 km², joka

Lisätiedot

Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailu Oulujärven valuma-alueella v. 2010 9M609244 31.3.

Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailu Oulujärven valuma-alueella v. 2010 9M609244 31.3. Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailu Oulujärven valuma-alueella v. 21 9M69244 31.3.211 9M69244 Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailu

Lisätiedot

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 2010

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 2010 6WWE32 6.5.2 Vapo Oy, Turveruukki Oy, Kuiva-Turve Oy, Pudasjärven Turvetyö Oy, Turvetuote Peat Bog Oy Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 2 6WWE32 Iijoen

Lisätiedot

DRAGMOSSENIN TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUS-, VESISTÖ- JA POHJAVESITARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2014

DRAGMOSSENIN TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUS-, VESISTÖ- JA POHJAVESITARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2014 DRAGMOSSENIN TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUS-, VESISTÖ- JA POHJAVESITARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2014 Kymijoen vesi ja ympäristö ry Viivi Mänttäri SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 TUTKIMUSALUE 1 3 SÄÄOLOT 2 4 AINEISTO

Lisätiedot

A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n ympäristölupahakemus, lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ESAVI/6010/2015

A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n ympäristölupahakemus, lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ESAVI/6010/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 41 16.12.2015 A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n ympäristölupahakemus, lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ESAVI/6010/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 41 A. Ahlström

Lisätiedot

KUIVASTENSUO Sijainti

KUIVASTENSUO Sijainti Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy KUIVASTENSUO 21 Sijainti Kiukoo-Veteläsuo, ja Pillisuo sijaitsevat Pielavedellä Lampaanjoen alueella (vesistöalue 14.746, peruskartta 3314 7-12). Vesistöalueen koko on

Lisätiedot

Mitattua tietoa jatkuvatoimisesta vedenlaadun tarkkailusta

Mitattua tietoa jatkuvatoimisesta vedenlaadun tarkkailusta Vapo Oy:n vastuullisuusseminaari TOTEUTUS 10-12-14 Mitattua tietoa jatkuvatoimisesta vedenlaadun tarkkailusta Arto Mäkinen Projektipäällikkö, Metso Automation Sisältö Metson jatkuvatoimisen mittauspalvelun

Lisätiedot

Vapo Oy Energia. Länsi-Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2010

Vapo Oy Energia. Länsi-Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2010 22.6.211 Vapo Oy Energia Länsi-Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 21 Hämeen ELY-keskuksen alue Uudenmaan ELY-keskuksen alue 1 Vapo Oy Energia Länsi-Suomen yksikön turvetuotantoalueiden Hämeen

Lisätiedot

OLHAVANJOEN TARKKAILU WWE VAPO OY. Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 2011

OLHAVANJOEN TARKKAILU WWE VAPO OY. Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 2011 OLHAVANJOEN TARKKAILU 211 16WWE143 3.3.212 VAPO OY Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 211 Vapo Oy, Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 211 Sisältö 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Kosteikkopäivä Saarijärvellä 25.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Annukka Puro-Tahvanainen Saariselkä 18.9.2014 25.9.2014 1 2 Inarijärveen tuleva ravinnekuorma Kokonaisfosfori 55 t/v Kokonaistyppi Piste- ja hajakuormitus

Lisätiedot

Bioenergia ry

Bioenergia ry 1.5.217 Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS Virtaaman vaikutus vedenlaatuun, kuormitukseen sekä puhdistustehoihin vuosien 214 215 tarkkailuaineistojen perusteella Jäkäläsuon pintavalutuskenttä

Lisätiedot

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Vedenlaadun seuranta

Lisätiedot

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA Näytteenotto ja näytteiden analysointi Vesinäytteet on otettu lopputalvella 2006 ja 2007 sekä loppukesällä 2006, 2007 ja 2010

Lisätiedot

Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013

Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013 Kari Kainua/4.12.2013 Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013 1 1. Taustatiedot Vuonna 2011 perustettu Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys pyrkii parantamaan entisen Kiimingin

Lisätiedot

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma alueelta Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHa hankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A 776 4..2 Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon

Lisätiedot

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2011 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2011 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella VESISTÖTARKKAILU 2011 16WWE1725 21.6.2012 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2011 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailun

Lisätiedot

VAPO OY JA KANTELEEN VOIMA OY

VAPO OY JA KANTELEEN VOIMA OY KALAJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 2012 16WWE0966 25.7.2013 VAPO OY JA KANTELEEN VOIMA OY KALAJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA 2012 Vapo Oy, Kanteleen Voima Oy ja Kokkolan

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A.. Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon kunnan

Lisätiedot

Vesistötarkkailu vuonna 2012

Vesistötarkkailu vuonna 2012 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 1641 OULUJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU OULUJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU VESISTÖTARKKAILU VUONNA 212 Copyright Ahma ympäristö Oy 16.4.213 Satu Ojala Sisällysluettelo: 1. JOHDANTO...

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti VALUMA loppuseminaari 9.12.214 1 Kosteikkojen toimivuuden

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat Peltokuivatuksen tarve ja vesistövaikutukset Gårdskulla Gård 2.6.2014 Maija Paasonen-Kivekäs Sven Hallinin tutkimussäätiö Peltoalueiden kuivatus Kuivatusmenetelmät

Lisätiedot

Polvijärven Viinijoen vedenlaatuja kuormitustutkimus vuonna 2012

Polvijärven Viinijoen vedenlaatuja kuormitustutkimus vuonna 2012 Tarmo Tossavainen C Polvijärven Viinijoen vedenlaatuja kuormitustutkimus vuonna 2012 vesistöalueen kunnostussuunnittelun perustaksi KARELIA-ammattikorkeakoulu Karelia-ammattikorkeakoulun julkaisuja C:13

Lisätiedot