KITEEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS

Transkriptio

1 KITEEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011 KH KV

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. LUKIJALLE KITEEN KAUPUNKI TYÖNANTAJANA KEHITTÄMISTYÖ HENKILÖSTÖPALVELUISSA HENKILÖSTÖOHJELMA MITÄ MEILLE KUULUU? TIETOJA HENKILÖSTÖSTÄ Palkkauskustannukset: - vakinaiset - sijaiset ja määräaikaiset Varahenkilöstö Eläköityminen vuonna 2011 ja eläköitymisennusteita Henkilöstön poissaoloista vuonna Lisätyö ja ylityö Työllisyyden edistäminen TYÖHYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Kaari-malli Kiteen Aikaisen Aktiivisen Reagoinnin malli Työterveyshuolto Työterveyshuollon kustannukset vuonna Henkilöstöedut Työsuojelu TYÖNANTAJAN JA HENKILÖSTÖN VÄLINEN YHTEISTOIMINTA Yhteistyötoimikunta HENKILÖSTÖHALLINNON ORGANISAATIO JA TYÖNJAKO VUONNA Henksu Liite 1 KITEEN KAUPUNGIN PALKKAUS- JA HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET (koko henkilökunta) LIITE 2 LUONTOIS- JA ATERIAEDUT (koko henkilökunta) LIITE 3 KILOMETRIKORVAUKSET JA PÄIVÄRAHAT (koko henkilökunta)30 Työmerkkipäivä 2011 (Kuvassa vasemmalta oikealle) Anna-Maija Tikkanen (20 v.), Satu Pippola (10 v.), Ulla Eronen (20 v.), Mirja Hurskainen (20 v.), Päivi Tapaninen (10 v.), Marjatta Hakulinen (30 v.) ja Martti Kananen (30v.). 2

3 1. LUKIJALLE Kiteen kaupungin henkilöstöpolitiikka ja henkilöstöjohtamisen malli ovat jalostuneet viime vuosina näkyvästi. Onnistuminen on ollut yhteisen oppimisprosessin tulosta. Vuoropuhelu poliittisen ja viranhaltijajohdon, lähiesimiesten, työsuojelutoimijoiden, ay-luottamusmiesten ja työterveyshuollon välillä on rakentanut yhteistä ymmärrystä kunnan henkilöstön, palvelun ja talouden kolmiyhteydestä. Työelämän tavoitteita koskevassa yleisessä yhteiskunnallisessa keskustelussa usein edelleen abstraktille tasolle jäävän tuloksellisuuden tavoittelun keinot ovat jäsentyneet yhteisessä keskustelussa toiminnaksi, jossa henkilöstöllä on keskeinen rooli. Tuloksellisuutta eli toiminnan laatua, tehokkuutta, taloudellisuutta ja vaikuttavuutta kehitetään käytännössä panostamalla työhyvinvointiin ja työssäjaksamiseen, tekemällä määrätietoista henkilöstösuunnittelua, kehittämällä asiakaspalvelua ja viestintää, investoimalla osaamiseen sekä sujuvoittamalla työ- ja palveluprosesseja. Kiteen kaupungin henkilöstökertomus vuodelta 2011 kertoo yhdessä omaksutun uuden ajattelutavan ja toimintamallin konkreettisesta toimeenpanosta ja toimeenpanon tuloksista. Se kertoo myös edelleen laajentuneesta henkilöstöpolitiikan ja johtamisen toimijaverkostosta ja jäsentyneemmästä yhteistyöstä, joka ulottuu myös Kiteen kaupungin organisaatiorajojen ulkopuolelle. Kehittämistoiminnankin puolesta vilkkaaseen vuoteen mahtui myös paljon myllerrystä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kentässä tapahtuneet liikkeenluovutukset ja niihin liittyneet henkilöstösiirrot, talouden tasapainottamisohjelman suunnittelu ja toimeenpanon käynnistäminen sekä ylimmässä viranhaltijajohdossa tapahtuneet tilapäiset henkilövaihdokset aiheuttivat epävarmuutta ja jännitteitä, jotka söivät sekä henkilöstön että esimiesten voimavaroja ja nakersivat jaksamista. Näistä iloista ja haasteista kertoo kädessäsi oleva Kiteen kaupunki henkilöstökertomus vuodelta Henkilöstökertomus on vakiintunut osa Kiteen kaupungin tilinpäätösaineistoa. Siihen on perinteisesti koottu eri toimialoilla tapahtuneita henkilöstöön vaikuttaneita muutoksia ja kehityskulkuja, tietoja henkilöstön rakenteesta, määrästä ja laadusta ja niiden kehittymisestä, henkilöstön kehittämiseen liittyvistä toimenpiteistä, työhyvinvoinnin edistämiseen, työsuojeluun sekä työnantajan ja henkilöstön väliseen yhteistoimintaan liittyvistä tapahtumista sekä tiedottamisesta. Kiteen kaupungin henkilöstökertomus on johtamisen työkalu. Sen avulla voidaan seurata ja arvioida henkilöstöpolitiikan ja henkilöstövoimavarojen johtamisen vaikuttavuutta ja toimenpiteiden osuvuutta. Henkilöstökertomusta vuodelta 2011 ovat olleet laatimassa toimialojen ja konsernin organisaatioiden johdon, henkilöstöhallinnon, palkkahallinnon, työterveyshuollon, työsuojelun sekä ay-luottamusmiesten edustajat. Prosessia on koordinoinut henkilöstösihteeri Tuija Vaittinen. Kiitos jälleen kaikille vuoden 2011 henkilöstökertomuksen syntyyn myötävaikuttaneille kitteeläisille eli Kiteen kaupungin työntekijöille! Nina Holopainen kehitysjohtaja Tuija Vaittinen henkilöstösihteeri/työhyvinvointipäällikkö 3

4 2. KITEEN KAUPUNKI TYÖNANTAJANA Kiteen kaupunki oli vuonna 2011 keskimäärin noin 911 työntekijällään Kiteen suurin työnantaja. Kiteen kaupunkia voidaan verrata työnantajana yksityisen sektorin monialayritykseen. Työntekijöitä työskenteli vuonna 2011 noin 200 erilaisella ammattinimikkeellä. Työntekijöistä n. 90 % oli naisia. N. 73 % työntekijöistä työskenteli vakinaisessa työ- tai virkasuhteessa. (Määräaikaisessa palvelussuhteessa kunta-alalla työskenteli vuonna 2010 noin 21 prosenttia henkilöstöstä. Vakinaisia oli 77 prosenttia/kuntatyönantajat ) Hallinnollisesti Kiteen kaupungin organisaatio jakautui hallintokeskukseen, sivistyskeskukseen, tekniseen keskukseen ja Helli-liikelaitokseen. Myös TILIKE-kuntatilitoimiston henkilöstö on Kiteen kaupungin palveluksessa. Kaupunkikonserniin kuuluvien Kiteen Lämpö Oy:n ja Kiteen Kotitalot Oy:n henkilökunta ei ole palvelussuhteessa Kiteen kaupunkiin. Kaupungin operatiivisesta johtamisesta vastasi johtoryhmä, johon kuuluivat kaupunginjohtajan lisäksi, hallintojohtaja, kehitysjohtaja, sivistysjohtaja, tekninen johtaja, Helliliikelaitoksen johtaja sekä vuosittain vaihtuva henkilöstön edustaja. Vuonna 2011 henkilöstöjäsenenä johtoryhmässä oli Tehy ry:n edustaja. Hellin henkilöstön edustuksesta Hellin johtotiimiin sovittiin yhteistyötoimikunnan kokouksessa marraskuussa (edustus v Super ry, varalla Tehy ry.) 4

5 3. KEHITTÄMISTYÖ HENKILÖSTÖPALVELUISSA 2011 Vuoden 2012 aikana tehtiin tai valmisteltiin seuraavia henkilöstöhallintoon tai - palveluihin liittyviä, tuloksellisempaan toimintaan tai sujuvampiin prosesseihin tähtääviä toimenpiteitä tai uudistuksia: Tavoitteellisen ja määrätietoisen henkilöstösuunnittelun prosessin kehittäminen sai uutta vauhtia henkilöstösuunnittelun työryhmän eli HENKSUn perustamisesta ja sen toiminnan mallintamisesta. Työryhmän kokoonpanoa ja toiminta-ajatusta jalostettiin ensimmäisen toimintavuoden aikana ja lopullisen muotonsa se sai syksyllä Tuolloin hyväksytyn toiminta-ajatuksen mukaan HENKSUn tehtäviksi määriteltiin mm. henkilöstövoimavarojen kohdentamisen suunnittelu ja koordinointi, rekrytointijärjestelmän kehittäminen, työnantaja- sekä työllisyyspolitiikkaa koskevien esitysten tekeminen sekä varahenkilöjärjestelmän seuranta ja edelleen kehittäminen. Toiminnan lähtökohta oli sosiaali- ja terveystoimen palvelurakennemuutos, jossa korostui Helli-liikelaitoksen henkilöstön uudelleen sijoittelu. Jo toiminnan alkuvaiheessa tarkastelu ja toiminta laajennettiin kuitenkin koko Kiteen kaupungin organisaatioon. Myös varahenkilöjärjestelmän kehittämisen alkuperäisenä tavoitteena oli sosiaali- ja terveystoimen (Helli-liikelaitoksen) sijaiskustannusten hillintä. Vakituisten sijaisten olemassaolo on myös vapauttanut esimiesresursseja pois sijaisten rekrytoinnista tarkoituksenmukaisempaan esimiestyöhön. Sijaisten vaihtuvuuden vähentyminen on puolestaan lisännyt asiakkaiden tyytyväisyyttä ja henkilöstön työssä jaksamista. Vaikka toiminta vuonna 2011 keskittyi Helli-liikelaitokseen, sen laajentaminen myös muille toimialoille on ollut kehittämistyön lähtökohta ja tavoite. Varahenkilöjärjestelmän toiminnasta on kerrottu yksityiskohtaisemmin henkilöstökertomuksen sivulla 11. Keväällä ja kesällä 2011 valmistellun ja elokuussa 2011 kaupunginvaltuustossa hyväksytyn talouden tasapainottamisohjelman toimenpiteet painottuivat henkilöstömenojen leikkauksiin. Henkilöstöpalvelutiimi tuki johtoryhmää ja kaupunginhallitusta aktiivisesti prosessin eri vaiheissa kartoittamalla, analysoimalla ja esittelemällä henkilöstömenojen tasapainottamisen eri vaihtoehtoja ja arvioimalla niiden vaikuttavuutta ja tarkoituksenmukaisuutta ja mahdollisia kerrannaisvaikutuksia. Kartoitusten ja analyysien tulokset koostettiin eri sidosryhmien käyttöön soveltuviksi materiaalipaketeiksi. Näistä yksi, Säästökirja, kohdennettiin koko henkilöstölle. Jokaiselle työntekijälle jaettuun Säästökirjaan koottujen vinkkien ja ohjeiden avulla havainnollistettiin yksittäisen työntekijän mahdollisuutta osallistua henkilöstömenojen tasapainotustalkoisiin työpaikan jokapäiväisessä arjessa ja toisaalta esimiehen roolia toimenpiteiden mahdollistajana ja tukijana. Kiteen kaupungin henkilöstöasioita vuonna 2011 leimanneita liikkeenluovutuksia ja henkilöstösiirtoja valmisteltiin työstämällä ja auki kirjoittamalla ao. prosesseihin liittyviä kuvauksia ja toimenpidesuunnitelmia. Taustoja ja lähtökohtia selvitettiin mm. Kuntatyönantajien työmarkkinalakimiesten avustuksella. Yleistä prosessikuvausta sovellettiin kaikissa vuoden mittaan valmistelluissa ja/tai toteutetuissa irtautumis- tai liittymiscaseissa (Rääkkylän sosiaali- ja terveystoimen siirtyminen Rääkkylän kunnalle, Kesälahden ja Tohmajärven varhaiskasvatuksen siirtyminen kuntiin sekä sosiaali- ja terveystoimen tilaajakeskuksen ja maaseutuhallinnon siirtyminen Kiteen kaupungille). Työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen tukemisen mallien kehittely jatkui aktiivisesti osittain seutukunnallisena yhteistyönä mm. Kevan PoKa hankkeen puitteissa. Varhaisen ja tehostetun tuen sekä työhön paluu tuen toimintamallit jalostuivat KAARI malliksi (Keski- Karjalan Aikaisen Aktiivisen Reagoinnin Malli), joka oli PoKa hankkeen kautta näkyvästi 5

6 esillä myös valtakunnallisesti, mm. Kevan sähköisissä työnantajamateriaaleissa ja kuntoutustyöpajassa marraskuussa. KAARI mallin kehittelyn yhteydessä tarkennettiin ja kirkastettiin myös työhyvinvoinnin tukemiseen liittyvää Kiteen kaupungin sisäistä työnjakoa työnantajan, työterveyshuollon ja työsuojelun kesken. Prosessin ohessa saatiin myös ohjausta kuntoutuspalveluohjauksen ja Kevan palveluiden hyödyntämiseksi. Työnantajan näkökulma työhyvinvoinnin ja tuloksellisuuden keskinäiseen yhteyteen sekä odotukset työhyvinvoinnin edistämisen vaikuttavuuden suhteen olivat keskustelussa mm. Keski-Karjalan valtuustojen yhteisessä iltakoulussa maaliskuussa, jossa oli mukana Kevan johtajaylilääkäri Tapio Ropponen. Osittain PoKa projektin vanavedessä Kiteen kaupungille alettiin kehitellä myös työhyvinvoinnin kehittämistyön ja laajemmin koko henkilöstöpolitiikan vaikuttavuuden ja henkilöstöasioiden seurannan prosessia ja mittaristoa. Samalla henkilöstöasioiden seuranta liitettiin ja sisäistettiin osaksi sisäistä valvontaa, jonka suunnitelmaa tarkennettiin samanaikaisesti. Seurantajärjestelmää valmisteltiin ja mittareita kehitettiin yhdessä ayluottamusmiesten ja koko yhteistyötoimikunnan kanssa. Kehittämistyöhön liittyen esimiehiä valmennettiin Populus ohjelman raportointityökalujen käyttöön. Populus henkilöstöhallinto-ohjelmaan liitetty sähköinen työajanseuranta otettiin käyttöön syksyn 2010 kokeilun jälkeen lähes kaikissa Titania ohjelman ulkopuolella olevissa työyksiköissä. Käyttöönotto perustui paikallissopimukseen, joka hyväksyttiin kaupunginhallituksessa joulukuussa Työyksiköitä perehdytettiin ohjelman käyttöön sitä mukaa, kun päätös käyttöönotosta ja sen ajankohdasta oli tehty. Henkilöstön siirtoihin ja henkilöstömenosäästöjen suunnitteluun liittyneen työmäärän vuoksi palkkausjärjestelmään kohdentuvaa kehittämistyötä ei pystytty tekemään suunnitellulla tavalla. Sopimuskohtaista työryhmätyöskentelyä ei saatu käynnistettyä. Kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen edellyttämän TS-työryhmän toimintaa valmisteltiin, mutta sitäkään ei pystytty jatkamaan muiden, osittain ennakoimattomien haasteiden ja muutosprosessien takia. PARAS lain mukainen palkkaharmonisointi saatiin kuitenkin päätökseen paikallisneuvottelujen tuloksena Harmonisointi painottui sosiaali- ja terveystoimen tehtäviin eli käytännössä Helli liikelaitoksen henkilöstöön. Harmonisointia edeltänyt laaja ja perusteellinen palkkatarkastelu ja vertailu ulotettiin kuitenkin myös emokaupungin puolelle ja myös siellä tehtiin tarvittavat palkantarkistukset. Harmonisoinnin viimeistely tehtiin pääasiassa voimaan tulleen paikallisen järjestelyerän avulla, mutta kaupunki käytti myös omaa rahaa. Tarkistetut palkat tulivat voimaan tai , kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti. V järjestettiin mm. seuraavat koulutukset: Koulutuksen nimi Kohderyhmä Ajankohta Kouluttaja, koulutuksen järjestäjä Sähköpostikoulutus, Word, Excel, Power- Point (perus- ja jatkokoulutusta) Kehityskeskustelu tuloksellisen johtamisen ja esimiestyön työkaluna Titania koulutus, versiopäivitys Koko henkilökunta Syksy 2011 Keski-Karjalan kansalaisopisto Esimiehet Peilipinta Consulting Oy/Päivi Perämäki Kaikki käyttäjät Satu Kuosmanen, Logica 6

7 Koulutuksen nimi Kohderyhmä Ajankohta Kouluttaja, koulutuksen järjestäjä Puheeksi ottaminen ja Kaari-mallin käsittely Osaava hankkeen koulutukset (esim. vertaismentorointiryhmä, verkkomateriaali opetuksen tukena, tietoverkot opetuksen tukena, interaktiiviset taulut opetuksen tukena jne. Opettajuuden uudet haasteet Asiakaspalvelukoulutus Kitee Kirkkaasti Paras Ammattilainen - valmennus Karjalan Taha Tiimikoulutus Hygieniavastaavien ja diabetesvastaavien koulutus Ammatillisia videovälitteisiä täydennyskoulutuksia Keski-Karjalan kuntien esimiehet, työterveyshuollon henkilöstö ja työsuojeluhenkilöstö Opetushenkilöstö Opetushenkilöstö Maaliskuu 2011 Koko henkilökunta/opettajat Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto JET Taloushallinnon järjestelmien yhtenäistäminen ja uudistaminen Hellin ikäihmisten ja aikuisten palvelut Hellin vastuualueiden vastuuhoitajat Hellin hoitohenkilöstö Suomi Oy PoKa-hanke/KEVA Kehittämisasiantuntija Eeva-Maria Gerlander ja kuntoutuspalveluohjaaja Aune Vänskä Elokuu 2011 Useita koulutuksia Useita koulutuksia vuoden aikana Useita koulutuksia vuoden aikana. Useita kouluttajia Teemu Kokko, Pohjois- Karjalan aikuisopisto Yhteistyökumppanina Pohjois-Karjalan aikuisopisto Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus, Logica Merja Mäkisalo- Ropponen PKSSK PKSSK Vuonna 2011 palkalliseen koulutukseen käytettiin yhteensä 999 kokonaista työpäivää (Kitee 390, Tilike 45, Helli 564). Lisäksi oli paljon osapäiväisiä koulutuksia, jotka eivät sisälly em. lukuihin. Palkatonta opintovapaata pidettiin yhteensä n. 900 työpäivää eli keskimäärin 3,5 työntekijää oli palkattomalla opintovapaalla v Vuonna 2010 koulutuksia oli yhteensä 913 työpäivää (Kitee 424, Tilike 61, Helli 428). Henkilöstön osallistumista lisä- ja täydennyskoulutukseen tuettiin edelleen myöntämällä 12 palkallista vapaapäivää 3 vuoden aikana ammattitaidon kehittämiseen. Lisäksi järjestettiin henkilöstön infotilaisuuksia koko henkilöstölle seuraavasti: Ajankohta ja paikka Teema Kesälahti Tohmajärvi Kitee iltapäivä- ja iltatilaisuudet Talouden tasapainottamiseen liittyvien toimenpiteiden vaikutus henkilöstöön, palkkaharmonisointi, Kaari-mallin jalkauttaminen 7

8 4. HENKILÖSTÖOHJELMA Vuoden 2011 aikana henkilöstöohjelman runkoa ja sen palasia työstettiin edelleen mm. seuraavilla osa-alueilla: 1. Henkilöstöpoliittiset linjaukset ja arvot 2. Johtamisen ja esimiestyön vahvistaminen 3. Työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen edistäminen (Kaari-malli) 4. Tuloksellisuuden edistäminen (työ- ja palveluprosessien kehittämishanke) 5. Palkkausjärjestelmän kehittäminen (ml. palkkaharmonisointiohjelma) 6. Henkilöstön ja työantajan välisen yhteistoiminnan kehittäminen 7. Osaamisen johtaminen 5. MITÄ MEILLE KUULUU? HALLINTOKESKUKSEN KUULUMISET (hallintojohtaja Ulla Huhtilainen) Kaupunginjohtaja Kirsi Hämäläisen elokuussa 2010 alkanut vuorotteluvapaa jatkui. Kaupunginjohtajan viransijasuutta hoiti hallintojohtaja Anssi Nykänen asti, jolloin hän jätti Kiteen kaupungin palveluksen ja siirtyi Leppävirran kunnan palvelukseen. Anssi Nykäsen jälkeen vs. kaupunginjohtajan tehtävää hoiti Eeva-Liisa Auvinen saakka, jolloin Kirsi Hämäläinen palasi vuorotteluvapaaltaan. Hallintojohtajan viransijaisuutta vuoden 2011 ajan hoiti Tiina Eskelinen. Hallintokeskuksessa valmisteltiin Keski-Karjalan maaseutupalveluiden uutta viiden henkilön organisaatiota, joka käynnisti toimintansa Kiteen kaupungin tehtäväalueena vuoden 2012 alusta. SIVISTYSKESKUKSEN KUULUMISET (hallintojohtaja Ulla Huhtilainen) Sivistyskeskuksen palveluksessa työskenteli vuonna 2011 yhteensä 140 henkilöä, joista 21 oli määräaikaisessa työsuhteessa. Vuoden aikana eläkkeelle siirtyi kaksi (2) työntekijää ja vuorotteluvapaalla oli viisi (5) työntekijää. Oppisopimustyösuhteessa oli yksi (1) työntekijä. Loppuvuodesta sivistystoimessa valmistauduttiin varhaiskasvatuksen siirtoon Helli liikelaitoksesta Kiteen kaupungin omaksi toiminnaksi alkaen. Sivistystoimen henkilöstön työmerkkipäivämuistamistilaisuus järjestettiin toukokuussa. Lokakuussa kaupunginhallitus päätti osana talouden tasapainottamisen toimenpideohjelmaa lakkauttaa sivistysjohtajan viran vuoden 2011 lopussa. Sivistysjohtaja päätettiin siirtää avoimena olleeseen hallintojohtajan virkaan vuoden 2012 alusta. TEKNISEN KESKUKSEN KUULUMISET (tekninen johtaja Antti Asikainen) Teknisen keskuksen henkilöstössä tapahtui vähäisiä muutoksia vuoden 2011 aikana. Tekninen johtaja Risto Asikainen siirtyi hallintokeskukseen erityisasiantuntijan tehtäviin. Teknisenä johtajana aloitti alkaen Antti Asikainen. Työssä jaksamisen ja työyhteisön toimivuutta koskevan kyselyn perusteella henkilöstön jaksamiseen on kiinnitetty vuonna 2011 erityistä huomiota. Asian tiimoilta on pidetty seurantapalavereita yhdessä henkilöstön ja Psykologian TietoTaito Oy:n kanssa. 8

9 Teknisen keskuksen henkilöstön työn kuormittavuuteen vaikutti mm. monissa kiinteistöissä esille tulleet sisäilmaongelmat ja sisäilmaongelmista johtuneet muutostyöt ja muutot. HELLI LIIKELAITOKSEN KUULUMISET (johtaja Airi Turunen) Helli liikelaitoksessa vuosi 2011 oli edelleen muutosten vuosi. Rääkkylän kunta irtaantui vastoin yhteistoimintasopimusta yhteistoiminta-alueesta ja henkilökunta siirrettiin liikkeenluovutuksen periaattein Rääkkylälle. Siirtyvää henkilöstöä oli 61. Yhteisistä palveluista ja esimiestyöstä liikelaitokselle jääneestä osuudesta tehtiin laskelmat ja sopeuttamisohjelma vuodelle Sopeuttamisohjelman mukaiset toimenpiteet vähensivät kustannuksia. Tarkoituksena oli, että jäljelle jääneiden kuntien kustannukset eivät nousisi tästä syystä. Tässä työssä onnistuttiin. Seuraava muutos oli Tohmajärven ja Kesälahden varhaiskasvatusten siirtäminen yhteisellä sopimuksella kuntien omaksi toiminnaksi. Henkilöstöä siirtyi Tohmajärven ja Kesälahden kuntiin 38. Kiteen varhaiskasvatus hoidettiin liikelaitoksen työnä vuoden 2011 loppuun. Vuoden 2012 vaihteessa Kiteelle siirtyvää henkilöstöä oli 66, joista 15 määräaikaista. Ikäihmisten palveluissa palvelurakenneuudistusta on jatkettu vuoden 2011 aikana. Omana toimintana olleet Aurinkorinteen tehostettu palveluasumisen yksikkö Kesälahdella ja vuodeosasto II Kiteellä suljettiin ja asukkaat siirtyivät yksityisiin yksikköihin. Oma henkilöstö siirtyi vuodeosastolle, varahenkilöstöön ja muissa yksiköissä avoinna olleisiin toimiin. Lisäksi vahvistettiin vastaanottotoimintaa lisäämällä sinne psykiatrinen sairaanhoitaja ja päivystävä sairaanhoitaja sekä ikäihmisten palveluihin tehostetun kotihoidon aloittamiseen kolme sairaanhoitajaa ja omaishoidon tuen koordinaattori. Varahenkilöstöjärjestelmä (vakituisten sijaisten tiimi) alkoi täysipainoisesti Varahenkilöstössä on yhdeksän työntekijää. Tohmajärven röntgenin henkilökunta siirtyi PKSSK: n röntgenliikelaitoksen palvelukseen lukien Ympäristöterveydenhuolto siirtyi Joensuun seudun ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen hoidettavaksi ja henkilöstö (eläinlääkärit, terveystarkastajat) siirtyi liikkeenluovutuksella Joensuun kaupungille. Omaa organisaatiota kevennettiin vähentämällä palvelujohtajia ja siirtämällä tehtäviä päälliköille sekä yhdistämällä esimiehiä. KITEEN KAUPUNKI / TILIKE-KUNTATILITOIMISTON KUULUMISET Kiteen kaupungin Tilike-kuntatilitoimiston henkilökunta oli edelleen vuonna 2011 kovan paineen alaisena kirjanpidon ajantasaistamisessa, asiakasorganisaatioissa tapahtuvien muutosten läpiviemisessä, sekä Tilikkeen sisäisten henkilöstömuutosten ja entisestään niukkenevien henkilöstöresurssien vuoksi. Vuoden 2011 aikana Tilikkeen henkilöstömäärä pieneni edelleen, kun kirjanpitotiimin kirjanpitopäällikkö irtisanoutui, reskontratiimin määräaikaisen laskentasihteerin työsuhde ei jatkunut ja pääkirjanpitäjänä toiminut henkilö nimitettiin liikelaitoksen johtoon. Vuoden 2010 alussa käyttöönotettujen ohjelmistojen käyttömääritystehtävät ovat vieneet aikaa Tilikkeen henkilökunnalta vielä vuoden 2011 loppuun saakka. Tilikkeen henkilökunnan työssäjaksaminen on kuitenkin kohtalaista luokkaa (tilanne vuoden 2011 lopussa) työmäärän kuormittavuudesta huolimatta. 9

10 6. TIETOJA HENKILÖSTÖSTÄ VAKINAINEN HENKILÖSTÖ KAUPUNKI JA TILIKE Yleishallinto Keskuskeittiö Sivistystoimi Maaseutu- ja lomatoimi Tekninen toimi Tilike-kuntatilitoimisto Yhteensä Huom! Maatalouslomittajat Tohmajärven kuntaan HELLI Hallintopalvelut Lääkäripalvelut Suun terveyden-huoltopalvelut Ympäristöterveydenhuolto Lasten ja nuorten palvelut Aikuisten palvelut Ikäihmisten palvelut Yhteensä Henkilötyövuodet 2011 (HTV1) Vakinaiset Määräaikaiset ja sijaiset Yhteensä Kitee 173,6 80,9 254,5 Tilike 12,1 2,4 14,5 Helli 419,2 142,7 561,9 Yhteensä 604,9 225,9 830,8 Emokaupungin palveluksessa oli yhteensä 289 henkilöä, joista vakinaisia 194 henkilöä. Sijaisia, määräaikaisia ja palkkatuella palkattuja oli 95 henkilöä. Määräaikaisten työntekijöiden määrä sivistystoimessa kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 35 henkilöllä mikä selittää henkilöstön kokonaismäärän kasvun. 10

11 Hellin palveluksessa oli v aikana keskimäärin 618 henkilöä, joista vakinaisia keskimäärin 448 henkilöä (vertailu ja ). Henkilöstön määrä muuttui (Rääkkylän irtautuminen) ja (Kesälahden ja Tohmajärven varhaiskasvatuksen henkilöstön siirto peruskuntiin). Palkkauskustannukset: - vakinaiset - sijaiset ja määräaikaiset PALKKAUSKUSTANNUKSET Vakinaiset Kaupunki Helli Tilike Sijaiset ja määräaikaiset Kaupunki Helli Tilike Sijaisten palkat % -palkkauskustannuksista Kaupunki Helli Tilike 3 Sijaisten ja määräaikaisten palkkauskustannusten tiliöintiin oikeille tileille kiinnitettiin erityistä huomiota v (Karjalan Taha/uusittu tilikartta). V ja 2010 erityisesti pitempiaikaiset sijaiset merkittiin samalle palkkatilille kuin vakinainen henkilöstö (kuukausipalkat), joten v antaa nimenomaan Hellin puolella oikeamman kuvan sijaisten ja määräaikaisten palkkauskustannusten suhteesta. Varahenkilöstö Uusi henkilöstöryhmä eli varahenkilöstö aloitti työnsä Helli-liikelaitoksessa Varahenkilöt toimivat sisäisinä sijaisina lyhyissä ja keskipitkissä sairaslomien, vuosilomien ja palkattomien vapaiden sijaisuuksissa (1-21 pv). Varahenkilöt perehdytetään 3-4 työyksikön työtehtäviin. Varahenkilöpalvelussa on yksi (1) sairaanhoitajan, kuusi (6) lähihoitajan ja yksi (1) lähiavustajan ja kaksi (2) osa-aikaista lähiavustajan tointa sekä henkilöstösuunnittelija. Tammikuussa 2011 rakennemuutoksen seurauksena varahenkilöstöön siirtyi yksi sairaanhoitaja, neljä lähihoitajaa sekä kaksi osa-aikaista lähiavustajaa vuodeosasto 2:lta Kiteeltä sekä Aurinkotalosta ja terveyskeskuksen vuodeosastolta Kesälahdelta. Kaksi lähihoitajaa ja yksi lähiavustajan toimi täytettiin avoimella hakumenettelyllä kevään aikana. Yksi lähihoitaja ja yksi osa-aikainen lähiavustaja (työkokeilun jälkeen) irtisanoutuivat kevään aikana. Yksi keväällä valittu lähihoitaja sanoutui irti heinäkuussa. 11

12 Avoimet toimet täytettiin määräaikaisina loppuvuodeksi ja täyttölupa kahdelle (2) lähihoitajalle v myönnettiin. Varahenkilöstössä työskenteli vuoden 2011 aikana 17 eri henkilöä, joista osa määräaikaisissa työsuhteissa. Varahenkilöt olivat työssä 2-11 eri yksikössä/henkilö. Varahenkilöstön käyttö Yksiköt varasivat varahenkilöitä ennakkoon lyhyisiin vuosilomansijaisuuksiin sekä äkillisiin sairaslomiin vaihtelevasti. Vuoden alussa sairaanhoitaja oli periaatteiden vastaisesti useita kuukausia turvaamassa Kesälahden hoivasairaalan sairaanhoitajavajetta. Myös Rääkkylän hoivasairaalan ja kotihoidon henkilökuntamitoitus voitiin täyttää varahenkilöiden turvin, koska hakijoita avoimiin toimiin ei ollut riittävästi. Toukokuussa yhden lähihoitajan työpanos myytiin Rääkkylän kunnalle. Varahenkilöt ovat tehneet paljon vuosilomansijaisuuksia ennakkosuunnitelman mukaisesti. Osa-aikaisessa työsuhteessa olevat ovat tehneet lisätöinä jonkin verran äkillisiä sairauslomia. Lyhyisiin äkillisiin samana päivänä tai lähipäiviksi ajoittuviin sairauslomiin ei ole pystytty vastaamaan riittävästi. Toisaalta ajoittain ongelmana on, ettei sopivaa sijoituspaikkaa löydy, sillä yksiköt eivät mielellään ota ylimääräisiä sijaiskustannuksia. Määräaikaisten varahenkilöiden kanssa on voitu sopia tilapäisesti lyhennetyn työajan tekemisestä. Henkilöstösuunnittelija on myös etsinyt tarvittaessa apuna esimiehille ulkopuolisia sijaisia ja tehnyt myös itse muutamia työvuoroja varahenkilönä. Kustannusten jako Vuoden 2011 aikana kehitettiin varahenkilöiden kustannusten jakomenettelyä yksiköihin. TITANIA-työvuoro-ohjelma mahdollistaa tuntikohtaisen kustannusten jaon eri yksiköille sekä YL- koodeille. Palkkahallinto tekee oikaisun palkkakustannuksista määräajoin jälkikäteen. Yksiköitä veloitettiin sijaisena olleen henkilön todellisilla henkilökohtaisilla tuntihinnoilla. Työmatkakustannuksia ei korvattu toiminta-alueella, mutta työstä johtuvat matkakorvaukset ja vaaterahat vyörytettiin suoraan sille yksikölle, missä työ oli tehty. Kehitettävää varahenkilöpalveluissa: - Kustannusten jaon yksinkertaistaminen - Lyhytaikaisiin sijaisuuksiin tehokkaampi valmius - Tekstiviestipohjaisen työhön kutsumisen kehittäminen Hellin puolella palkkapussien määrä vähentyi v edelliseen vuoteen verrattuna kappaleella, mikä oli osittain myös varahenkilöjärjestelmän ansiota, koska yksittäisten sijaisuuksien määrä väheni. 12

13 Vakinaisen henkilöstön ikärakenne Ikäryhmä Ka Henkilöstön määrä Vakinainen henkilöstö ikärymittäin viiden vuoden välein Henkilöstön määrä Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 51 vuotta eli keski-ikä oli noussut edelliseen vuoteen verrattuna n. 5 kuukaudella (50,59 vuotta). Viimeisimmän valtakunnallisen tilaston mukaan eli vuonna 2010 kunta-alalla työskentelevien keski-ikä oli 45,5 vuotta. Henkilöstön keski-ikä on kunta-alalla korkeampi kuin muilla työmarkkinasektoreilla. Eläköityminen vuonna 2011 ja eläköitymisennusteita Kiteen kaupungilta siirtyi eläkkeelle vuonna 2011 yhteensä 35 henkilöä. Seuraavassa tilastossa on tarkempaa tilastotietoa eläköitymisestä vuonna 2011: Kitee HELLI Yhteensä Vanhuuseläkkeelle Työkyvyttömyyseläkkeelle Kuntoutustuelle Osa-aikaeläkkeelle Osatyökyvyttömyyseläkkeelle YHTEENSÄ

14 Seuraavassa taulukossa on ennuste vuosien vanhuuseläkkeelle jäävistä. Opettajien eläköitymisikänä on käytetty 63 vuotta, muiden kohdalla ennusteeseen on otettu KEVAn ilmoittama henkilökohtainen vanhuuseläkeikä. Luvuissa on mukana koko Kiteen kaupungin henkilökunta Vuosien eläköityminen on arvioitu. Kuntien nykyisestä henkilöstöstä lähes kaksi kolmasosaa jää eläkkeelle vuoteen 2030 mennessä. ELÄKE-ENNUSTE HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN Henkilökohtainen eläkeikä tai 63 v. täyttyy Henkilökohtainen eläkeikä voi olla alempi tai korkeampi kuin 63 v. HENKILÖSTÖRYHMÄT YHT Hallintokeskus Perusopetus Perusopetus muu hlöstö Lukio Kirjasto Muu sivistyskeskus Varhaiskasvatus SIVISTYSKESKUS YHTEENSÄ 35 Tekninen keskus siivous- ja ruokapalvelut Tekninen keskus muut TEKNINEN KESKUS YHTEENSÄ 13 Helli hallinto Helli ikäihmisten palvelut Helli kuntoutuspalvelut Helli laitoshoidon palvelut Helli lasten ja nuorten palvelut Helli palveluasuminen Helli perhepalvelut Helli sosiaalityö Helli suun terveydenhuolto Helli vammaispalvelut Helli varahenkilöpalvelut Helli vastaanottopalvelut HELLI YHTEENSÄ 72 TILIKE-kuntatilitoimisto KAIKKI YHTEENSÄ

15 Henkilöstön poissaoloista vuonna 2011 Seuraavissa taulukoissa on tietoa Kiteen kaupungin ja Helli-liikelaitoksen henkilöstön sairauspoissaoloista vuonna Taulukoista löytyy myös tietoa sairauslomien kustannuksista. KITEE Sairauslomat + kustannukset 2011 Yhteensä 2011 Sivukulut (22,179 %) Yhteensä Työpäivät Kalenteripäivät Hinta/ työpv Hinta/ kal. pv HALLINTOKESKUS JA TILIKE Sairausloma lääkärintodistus Sairausloma esimiehen luvalla/ th tod Sairausloma 2/3-osapalkalla SIVISTYSKESKUS 0 Sairausloma lääkärintodistus Sairausloma esimiehen luvalla/ th tod Sairausloma 2/3-osapalkalla TEKNINEN KESKUS 0 Sairausloma lääkärintodistus Sairausloma esimiehen luvalla/ th tod Sairausloma 2/3-osapalkalla TILIKE 0 Sairausloma lääkärintodistus Sairausloma esimiehen luvalla/ th tod Sairausloma 2/3-osapalkalla YHTEENSÄ 0 Sairausloma lääkärintodistus Sairausloma esimiehen luvalla/ th tod Sairausloma 2/3-osapalkalla Kaikki yhteensä Henkilösivukulut 22,179 % Menot yhteensä Saatu Kela-päivärahoja Nettokustannukset

16 HELLI Yhteensä 2011 Sivukulut (21,179 %) Yhteensä Työpäivät Kalenteripäivät Hinta/ työpv Hinta/ kalpv Hallintopalvelut Sairausloma lääkärintodistus Sairausloma esimiehen luvalla/th tod Sairausloma 2/3-osapalkalla Lasten ja nuorten palvelut Sairausloma lääkärintodistus Sairausloma esimiehen luvalla/th tod Sairausloma 2/3-osapalkalla Aikuisten palvelut Sairausloma lääkärintodistus Sairausloma esimiehen luvalla/th tod Sairausloma 2/3-osapalkalla Ikäihmisten palvelut Sairausloma lääkärintodistus Sairausloma esimiehen luvalla/th tod Sairausloma 2/3-osapalkalla Yhteensä Sairausloma lääkärintodistus Sairausloma esimiehen luvalla/th tod Sairausloma 2/3-osapalkalla Kaikki yhteensä Henkilösivukulut 22,179 % Menot yhteensä Saatu Kela-päivärahoja Nettokustannukset

17 Kaupungin puolella sairauslomalla oltiin vuonna 2011 keskimäärin 7,01 työpäivää (vuonna 2010 keskimäärin 7,56 työpäivää ja vuonna 2009 keskimäärin 8,97 työpäivää) työntekijää kohden. Hellissä vastaavat luvut ovat vuonna 2011 keskimäärin 10,84 työpäivää (vuonna 2010 keskimäärin 9,44 työpäivää vuonna 2009 keskimäärin 9,64 työpäivää). Sairauslomien määrä laski kaupungin puolella vähän ja Hellissä oli hienoista nousua. V on hankala verrata, koska Hellin henkilöstön määrä muuttui olennaisesti kaksi kertaa vuoden aikana. Hellin henkilöstön määrä on laskettu ja keskiarvona (618 henkilöä). Kunta-alan työolobarometrin 2011(Työturvallisuuskeskus, kuntaryhmä ) mukaan kun sairauspoissaolopäivien keskiarvo lasketaan koko henkilöstön lukumäärästä, oli kuntaalalla vuonna 2011 sairauspoissaoloja keskimäärin 10,6 työpäivää jokaista henkilöä kohden. Vuonna 2010 vastaava luku oli 8,4 pv. Määrä on enemmän kuin kaikilla palkansaajilla keskimäärin (7,9 pv). Ero on 2,7 työpäivää vuodessa. Kunta-alalla sairauspoissaolojen kehityksen suunta oli vähenevä vuosina , mutta v suunta kääntyi kasvuun. Sairauspoissaolojen vähentäminen tuo kustannussäästöjä. KEVA:n laskelmien mukaan yhden sairauspoissaolopäivän hinta keskimäärin euroa ja yhden tapaturmapäivän hinta keskimäärin 750 euroa. Perhevapaita käytettiin yhteensä 4414 työpäivää. Vuonna 2010 perhevapaita käytettiin 4939 työpäivää ja vuonna 2009 yhteensä 5471 työpäivää. Perhevapaiden määrä laskee siis edelleen. Työtapaturmien ja ammattitautien vuoksi poissaoloja kertyi emokaupungilla 33 työpäivää ja Hellissä 121 työpäivää. Poissaoloja em. syystä oli emokaupungilla 9 ja Hellissä 13 henkilöllä. Vuonna 2010 vastaavat luvut olivat 359 työpäivää ja 35 henkilöä eli määrät olivat kääntyneet laskuun. SÄÄSTÖTALKOOVAPAAT TYÖPÄIVÄT JA PALKKAUSMENOJEN SÄÄSTÖ SIVUKULUINEEN Työpäivät 2011 Työpäivät 2010 Säästö 2011 Säästö 2010 KITEE HELLI TILIKE YHTEENSÄ

18 Lisätyö ja ylityö KITEE Lisätyö 2011/ Lisätyö 2010/ Ylityö 2011/ Ylityö 2010/ Hallintokeskus Sivistyskeskus Tekninen keskus Tilike Yhteensä HELLI Lisätyö 2011/ Lisätyö 2010/ Ylityö 2011/ Ylityö 2010/ Hallintopalvelut Lasten ja nuorten p Aikuisten palv Ikäihmisten palv Yhteensä Luvuissa ovat mukana myös osa-aikatyötä tekevien lisätyötunnit. Huom! Kiteen ruokapalvelut sisältyvät jo teknisen keskuksen lukuihin sekä 2010 että V ja v luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia, koska seuranta oli edelliseen vuoteen verrattuna parempaa (esim. Populus työaikaseuranta). V ylityöksi kirjattu ylityö oli aitoa työnantajan aloitteesta tehtyä ylityötä. 18

19 Työllisyyden edistäminen Työllisyydenhoito nivoutuu kiinteästi osaksi kaupungin kokonaisvaltaista henkilöstösuunnittelua ja osaltaan täydentää sitä. Työllisyysasiat kuuluvat henkilöstöhallinnon toimialaan. Työllisyyssihteeri hoitaa kaupungin, Tilike-kuntatilitoimiston sekä Helliliikelaitoksen työllistämiseen liittyvät asiat, kuten palkkatukeen oikeutettujen henkilöiden hankinnan yhteistyössä TYP:n, TE-toimiston ja työpisteen kanssa, tekee palkkatukihakemukset, kuukausitilitykset jne. Työllistäminen on merkittävää, koska työllistämisellä ehkäistään sosiaali- ja terveyskulujen kasvua. Henkilö antaa työpanoksen työyhteisölle ja hän on kokonaisvaltainen työyhteisön jäsen. Henkilöä koskevat samat velvoitteet ja oikeudet, kuin kaupungin henkilökuntaa muutoinkin. Mm. työterveyshuollon palvelut sekä henkilökuntaedut kuuluvat hänelle. Palkkatuen turvin henkilö voi saada uuden mahdollisuuden kehittää itseään jatkamalla opintoja, saada pitempiaikaista työtä, hänen ansioturvansa kohentuu, myös sosiaalinen pääoma kasvaa jne. Työssäoloehdon täyttyessä (14 kk) hän pääsee ansiosidonnaiselle päivärahalle, tai ehkä ns. lisäpäiville (tietyt ikävuodet) ja eläkeputkeen. Kaupungilla oli palkkatuella kaikkiaan 107 kuukauden aikana 16 henkilöä, 8,9 henkilötyövuotta. Velvoitetyöllistettävät (kunnan työllistämisvelvoite) työskentelivät 32 kk:n ajan, yhteensä neljä henkilöä ja 2,66 henkilötyövuotta. Työllistämisosoitukset tulivat vuoden 2010 puolella. Henkilöistä kolme työskenteli puisto- ja metsätöissä ja yksi henkilö asiakirja- ja arkistointitehtävissä Savikon maakaupan arkistotehtävissä. Teknisessä keskuksessa työskenteli neljä henkilöä yhteensä 25 kuukautta, kiinteistönhoitotehtävissä sekä viheralueiden hoitotöissä. Oppisopimuksella opiskeli yksi henkilö koko vuoden ajan. Kaupungin viestintä- ja markkinointitehtävissä työskenteli yksi henkilö 6 kuukauden ajan samoin kuin taloushallinnossa. Sivistyskeskuksessa työskenteli kaikkiaan viisi henkilöä, 26 kk:n ajan, joista koulunkäyntiohjaajana neljä henkilöä 25 kuukauden ajan eli yhteensä 1,25 henkilötyövuotta. TE-toimisto osoitti kaupungille uusia työllistämisvelvoitteita vuoden 2011 aikana kaikkiaan 3 henkilölle. Helli-liikelaitoksessa oli vuonna 2011 palkkatuella työssä 15 eri henkilöä, yhteensä 128 kuukautta, kaikkiaan 10,67 henkilötyövuotta. Velvoitetyöllistettäviä 12 kk:n aikana oli kaksi henkilöä (sisältyy 128 kk:een), toinen kehitysvammahuollossa avustavana ohjaajana ja toinen ikäihmisten palveluissa vanhustyön avustajana. Kaksi henkilöä työskenteli kehitysvammahuollossa 15 kk:n aikana avustavana ohjaajana (1,25 henkilötyövuotta). Ikäihmisten palveluissa, vanhustyön avustajana työskenteli 10 henkilöä, yhteensä 89 kk (7,4 henkilötyövuotta). Lisäksi 1 henkilö työskenteli 12 kuukautta toimistotehtävissä asiakirjahallinnossa ja arkistotoimessa. Kaikki em. henkilöt työskentelivät Kiteen toimipisteissä. 19

20 Työllistämiskustannukset v Kaikki yhteensä Kaupunki Helli Tilike Oppisopimus Palkkatukipäivät Palkkauskulut sivukuluineen Palkkatuet Erotus, kaupungin osuus Velvoitetyöllistetyt Palkkatukipäivät 937 Palkkauskulut sivukuluineen Palkkatuet Erotus, kaupungin osuus TYÖHYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Kaari-malli Kiteen Aikaisen Aktiivisen Reagoinnin malli Kaari-malli hyväksyttiin Kiteen kaupungin henkilöstön työhyvinvoinnin seuraamisen ja ylläpitämisen toimintatavaksi kaupunginhallituksen kokouksessa joulukuussa. Mallin kehittämiseen saatiin tukea Keva:n Poka-hankkeesta eli kuntatyöpaikkojen ammatillisen kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin kehittämishankkeesta (vv ). Keva toteutti hankkeen yhteistyössä Kuntoutussäätiön ja Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen kanssa. KAARI-mallissa sovitaan siitä, että Kiteen kaupungin henkilöstön työkykyä ja työssä jaksamista seurataan aktiivisesti. Työyhteisöt havainnoivat ja tunnistavat työkykyä heikentävät tekijät, ottavat niitä puheeksi ja toimivat niiden ehkäisemiseksi. Vastuu työyhteisössä on kaikilla, työntekijällä itsellään, työtovereilla ja esimiehellä. KAARI mallilla varmistetaan yhtenevät käytännöt ja toimintatavat tilanteisiin, joissa työssä jaksamisen ongelmia havaitaan. Tavoitteena on henkilöstön yhdenvertainen ja tasapuolinen kohtelu kaikissa Kiteen kaupungin työyhteisöissä. Työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin edistämisen kannalta tärkeimpiä toimijoita ovat tietenkin työntekijä itse ja hänen lähiesimiehensä. Tukena ovat työterveyshuolto, työsuojelupäällikkö ja -valtuutetut sekä henkilöstöhallinto. Kaupungin ylin luottamushenkilö- ja viranhaltijajohto varmistaa riittävät resurssit ja oikeutuksen toimintaan. KAARI malli käsittää sekä varhaisen että tehostetun tuen toimenpiteet. Varhaisen tuen toimenpiteet aloitetaan välittömästi kun pieninkin viite heikentyneestä työkyvystä tai työssä jaksamisen ongelmista havaitaan. Jos varhaisen tuen puitteissa tehdyt toimenpiteet eivät riitä vahvistamaan tai palauttamaan työkykyä riittävästi ja työntekijä on vaarassa pudota työelämästä, käynnistetään tehostetun tuen toimenpiteet. Työntekijälle pyritään löytämään polku takaisin työelämään esimerkiksi ammatillisen kuntoutuksen tai työkokeilujen kautta. Kaari-mallia on jo 20

21 sovellettu käytännössä, työnkuvia on muutettu omalla työpaikalla ja muutamat henkilöt ovat aloittaneet oppisopimuskoulutuksen uuteen ammattiin. Lähtökohtana on työkykyongelmien ennalta ehkäisy ja työhyvinvoinnin ennakoiva edistäminen osana Kiteen kaupungin henkilöstöpolitiikkaa. Sen mukaisia toimenpiteitä ja muotoja on linjattu Kiteen kaupungin Terveenä työssä työhyvinvointimallissa, jonka periaatteiden mukaisesti myös työterveyshuollon toimintasuunnitelma laaditaan. KAARI-malliin on koottu käytännön toimintaohjeita eri tilanteisiin, kuten esim. sairauspoissaolojen käsittelyyn ja työtapaturmien selvittämiseen. Kaari-mallissa on ennakoitu KELA:n v voimaan astuvat muutokset sairauspoissaolojen ilmoittamisesta. Kaupungin ylin luottamushenkilö- ja viranhaltijajohto seuraa ja arvioi toimintaa työhyvinvoinnin kehityksen, tuloksellisuuden ja taloudellisuuden näkökulmasta. Ayluottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut tukevat edustamiaan työntekijöitä ja seuraavat KAARI -mallin vaikuttavuutta henkilöstön kannalta. KAARI-mallin tuloksena on työuupumuksesta tai työssä jaksamisen ongelmista johtuvien poissaolojen ja ennenaikaisten eläköitymisten vähentyminen, työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukeminen ja sitä kautta Kiteen kaupungilla tehtävän työn tuloksellisuuden ja tuottavuuden lisääminen muuttunut sairausvakuutuslaki edellyttää, että säilyttääkseen ennaltaehkäisevän työterveyshuollon korvauksen määrän nykyisellä 60 %:n tasolla, työnantajalla ja työterveyshuollolla on oltava yhteistyössä sovitut tavoitteet ja käytännöt työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toteuttamiseksi. KAARI-malli täyttää em. vaatimuksen. Työterveyshuolto Työterveyshuollon terveiset (työterveyshoitaja Arja Holttinen/Helli-liikelaitos) Ennaltaehkäisevinä toimina on tehty ohjausta ja neuvontaa yksilö- ja ryhmätoimintana. Työpaikkatasolla on tehty työpaikkakäyntejä eri työpisteisiin. Osaan työpisteistä on tehty myös suunnattuja työpaikkaselvityksiä. Työpakkaselvitysten avulla on pystytty nostamaan esille kuormitustekijöitä, joita on myös suunnitellusti pystytty vähentämään. Työntekijöiden terveydentilaa on seurattu terveystarkastusten avulla. Huonosta sisäilmasta johtuviin tekijöihin altistuvien työntekijöiden terveydentilaa on seurattu tihennetysti ja tarvittaessa on ryhdytty jatkotoimenpiteisiin. Työterveyshuolto on seurannut työntekijöiden työtapaturmia. Osatyökykyisten työntekijöiden terveydentilan seurantaa on tehostettu mm. Poka-hankkeen avulla ja kuntoutustoimenpiteisiin ryhtymistä on tehostettu. Työntekijöitä on tarvittaessa ohjattu työterveyshuollon asiantuntijoiden vastaanotolle, kuten työnäkemisen asiantuntijalle, työfysioterapeutille, ravitsemusterapeutille ja työterveyspsykologille. 21

22 Työntekijät ovat saaneet henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa tuki- ja liikuntaelinoireissa. Työpisteisiin on tehty ergonomiakäyntejä, joissa on opastettu työntekijöitä. Työterveyshoitajan ja lääkärin sairaanhoitopalvelut ovat toimineet. Työterveyshuollon kustannukset vuonna 2011 Korvauksia haetaan KELA:lta seuraavista työterveyshuollon kustannuksista v. 2011: Kaupunki Tilike Helli Yhteensä Korvausluokka I (60 %) , , , ,29 Korvausluokka II (50 %) , , , ,97 YHTEENSÄ , , , ,26 Ei korvausta (esim. toimistokulut, matkakulut ja vastaavat) 638,00 318, , ,00 Kela korvaa 60 % ehkäisevän työterveyshuollon tarpeellisista kustannuksista (korvausluokka I) ja 50 % sairaanhoidon tarpeellisista kustannuksista (korvausluokka II). Korvausluokassa I hyväksyttyjä kustannuksia voi olla enintään 156,70 /työntekijä eli 911 työntekijästä ,70 ja korvausluokassa II enintään 235,10 /työntekijä eli 911 työntekijästä ,10. Korvausta kaikista työterveyshuollon kuluista ei siis voida saada, koska kulut ylittävät laskennalliset enimmäismäärät. V verrattuna Kiteen kaupungin työterveyshuollon kustannukset nousivat yhteensä lähes eurolla. Kulut lisääntyivät nimenomaan työpaikkaselvitysten osalta, joihin käytettiin n. kaksi kertaa enemmän aikaa kuin v Em. lasketaan mukaan työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan kuuluvat työpaikkakäynnit, joita jouduttiin tekemään tavallista enemmän mm. siksi, että työpisteiden muutoksia on ollut paljon, nimenomaan Hellin puolella. Myös kohdennettuja työpaikkaselvityksiä oli useissa työpisteissä. (V kulut olivat yhteensä n euroa, josta HELLI-liikelaitoksen työterveyshuollon kustannukset olivat euroa ja "emokaupungin" kustannukset euroa. KELAlta haettiin korvausta euron kustannuksista. KELA korvasi kustannuksista yhteensä ,69 /KELA:n päätös ). 22

23 V työterveyshuollon toimenpiteitä kirjattiin seuraavasti (Kaupunki =emokaupunki + Tilike) TOIMENPITEET Kaup Kaup Kaup Helli 2011 Helli 2010 Helli 2009 Yht Yht Yht Lakisääteinen työterveyshuolto (korvausluokka I) Työympäristöön ja työyhteisöön kohdistunut toiminta Työpaikkaselvitykset (lääkärit, terveydenhoitajat, fysioterapeutit ja psykologit) 32,5 h 84,50 h 15 h 175,5 h 22,0 h 28,33 h 208 h 106,5 h 43,33 h Tietojen antaminen ja ohjaus (lääkärit, terveydenhoitajat ja fysioterapeutit) 16,0 h 45,5 h 25,75h 27,0 h 72,05h 43,50 h 43,0 h 117,55 h 69,25 h Työntekijään kohdistunut toiminta /Terveystarkastukset Lääkäri Terveydenhoitaja Fysioterapeutti Psykologi h 8 17 Laboratorio Radiologia Sairaanhoidon toimintatiedot (korvausluokka II), työntekijään kohdistunut toiminta/käyntikerrat Lääkärit Terveydenhoitajat Fysioterapeutit Psykologit Erikoislääkärit h Lab.tutkimukset Radiologiset tutkimukset Korvausluokassa I työpsykologin työpaikkaselvityksiä oli yhteensä 174 h, yksilöön kohdistuva TANO (tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus) 42 h ja terveystarkastukset 255 h (yhteissumma kaupunki ja Helli). Korvausluokassa II sairaanhoitoa 4 kpl. Henkilöstöedut 2011 Työntekijöiden työhyvinvoinnista huolehdittiin entiseen tapaan tukemalla työpaikkaruokailua koko kaupungin toiminta-alueella. Ruokailua tuettiin myös yksityisissä ravitsemusliikkeissä. Tuki oli sekä laitosruokailussa että yksityisissä ravitsemusliikkeissä sama eli 1,20 euroa /ateria lisättynä voimassa olevalla arvonlisäverolla. Työntekijän piti maksaa laitosruokailussa itse vähintään 4,10 euroa (Keski-Karjalan kuntien omat ruokapaikat ja ammattiopiston ruokala) ja yksityisissä ravitsemusliikkeissä vähintään 5,40 euroa. Henkilökunnan VesPelin uinti- ja kuntosalilippujen hankintaa Kiteellä ja kuntosalilippujen hankintaa muissa Keski-Karjalan kunnissa tuettiin perinteisesti. 23

24 Henkilökunnalla oli oma ohjattu liikuntavuoro (zumba, keppijumppa, matalan kynnyksen jumppa, syvävenyttely) kerran viikossa tiistaisin Rantalan koululla, vesijumppaa VesPelissä syksyllä keskiviikkoaamuisin. Yhteisiä tyhy-tapahtumia olivat myös mahdollisuus suunnistuksen opetteluun toukokuussa ja sauvakävelyä ohjatusti huhtikuussa. Kaupungin joukkue osallistui Jaliszembaloihin heinäkuussa ja pelasi Kipalaisten kanssa pesäpalloa syyskuussa. Työsuojelu Kiteen kaupungin työsuojelutoimintaan liittyvät asiat käsiteltiin työsuojelujaostossa. Virallisena työsuojelutoimikuntana toimi yhteistyötoimikunta. Työntekijäasemassa olevien työsuojeluvaltuutetut Erja Kareinen/emokaupunki ja Riitta Koffert/Helli-liikelaitos sekä toimihenkilöasemassa olevien työsuojeluvaltuutettu Jaana Kuittinen jatkoivat tehtävissään. Työsuojeluasiamiehinä toimivat edelleen Jyrki Kostamo, Minna Makkonen ja Kaija Häkkinen. Työsuojeluasiamiesten määrä väheni vuoteen 2010 verrattuna. Vähenemisen syynä oli siirtyminen Rääkkylän kunnan palvelukseen ja työesteet. Työsuojelupäällikön tehtävässä toimi henkilöstösihteeri Tuija Vaittinen. Työsuojelupäällikön tehtäviin oli käytettävissä 50 % työajasta. Työsuojeluasioiden työrukkasena toimi työsuojelujaosto, jonka kokouksiin myös työterveyshoitaja ja muita asiantuntijoita osallistui tarvittaessa. Puheenjohtajana toimi Jaana Kuittinen ja varapuheenjohtajana Riitta Koffert. Työsuojeluvaltuutetuilla oli käytössä perustyöstään vapautusaikaa työsuojelutehtävää varten. Vuonna 2011 työsuojeluhenkilöstö oli mukana seuraavassa toiminnassa: - Palvelurakennemuutos Kesälahdella, Aurinkotalon henkilökunnan siirtyminen hoivasairaalaan - Rääkkylän irtautuminen Hellin yhteistoiminta-alueesta ja liittyvät tapahtumat - Varhaiskasvatuksen siirtyminen peruskuntiin - Palvelurakenne- ja työtehtävämuutoksiin liittyvien työyhteisöristiriitojen selvittelyt - Työkuormitukseen ja tehtävämitoituksiin liittyvät asiat - Suunnatuissa työpaikkaselvityksissä mukana oleminen - AV:n tarkastukset, sisäilmaselvityksiä ja -seurantoja - Työterveyshuollon työpaikkakäynnit - Vaarojen arviointia ja riskien kartoitusta - Aslak-kuntoutukset, työsuojelu mukana suunnittelussa ja työyhteisöpäivissä - Kaupunginvaltuustossa tehty aloite savuttomasta työpaikasta on valmisteltavana - Kaari-mallin jalkautusta aloiteltiin - Työsuojeluvaltuutetut olivat mukana erilaisissa työterveyshuollon palavereissa, mukana oli myös tarvittaessa kuntoutusohjaaja. - Työntekijöiden uudelleen sijoittumisjärjestelyissä mukana - Kannanotto työpuku/suojavaateasiaan - Vaarojen arvioinnista toimenpiteiksi koulutus Savonlinnassa

25 8. TYÖNANTAJAN JA HENKILÖSTÖN VÄLINEN YHTEISTOIMINTA Yhteistyötoimikunta Yhteistyötoimikuntaan kuului 15 jäsentä v (kuusi työnantajan edustajaa, kuusi työntekijäjärjestöjen edustajaa, kaksi työsuojeluvaltuutettua ja sihteeri). Yhteistyötoimikunta toimii myös lakisääteisenä työsuojelutoimikuntana. Työnantajan edustajina yhteistyötoimikunnassa olivat kaupunginjohtaja, kehitysjohtaja ja neljä kaupunginhallituksen edustajaa, jotka toimivat myös paikallisneuvotteluissa työnantajan edustajina (Vesa Parviainen, Hannu Putkuri, Aki Parkkonen ja Sirpa Suikkanen). Yhteistyötoimikunnan puheenjohtajana toimi Vesa Parviainen ja varapuheenjohtajana Niilo Hirvonen. Yhteistyötoimikunta kokoontui 16 kertaa eli useammin kuin koskaan aikaisemmin. Keskeisimmät käsitellyt aihealueet v aikana olivat: - henkilöstömenojen tasapainottamisen keinot ja niiden vaikuttavuus - talouden tasapainottaminen - talouden tasapainottamisen vaatimat henkilöstösäästöt - henkilöstön siirrot peruskuntiin Yhteistyötoimikunta arvioi toimintaansa perinteisesti joulukuun kokouksessaan ( ) KT:n henkilöstövoimavarojen johtamista kuvaavan kaavion avulla.( Arviointi koski kaikkea henkilöstöön liittyvä toimintaa) Arvioinnissa tuli esille mm. seuraavaa: Arttu kyselyn tulokset olivat parantuneet eli henkilöstöön ja esimiestyön tukemiseen kohdistuneet toimenpiteet eivät ole menneet hukkaan. Työhyvinvoinnin tukemiseen ja aikaisen reagoinnin malli, Kaari-malli valmistui joulukuussa. Henkilöstön siirtoihin liittyvistä haasteista selvittiin. Henkilöstöhallinto on tehtäviensä tasalla. Henksun eli henkilöstösuunnittelutyöryhmän toiminta pääsi vauhtiin. Esimiesten aamukahvit tiedottamiskanavana koettiin hyväksi. Populus-työaikaseuranta otettiin käyttöön. Talouden tasapainottamiseen liittyviin asioihin tartuttiin aktiivisesti. Parannettavaa olisi ollut mm. lomautuksiin liittyvässä viestinnässä. Henkilöstö koki, ettei poliittisessa päätöksenteossa arvosteta henkilöstöä. Teknisen sopimuksen TS-työryhmän työtä ei saatu käyntiin. Yhteistyötoimikunnan kokoukset pidettiin työajan jälkeen. Yhteistyötoimikunta on sitoutunut tehtäväänsä. Paljon on tehty ja onnistumisia ollut, mutta työtä riittää tulevaisuudessa. Kokousten lisäksi yhteistyötoimikunta teki tutustumiskäynnin Tohmajärven pääterveysaseman tiloihin Samana päivänä pidettiin YT-työpaja Jouhkolan Hovissa Tohmajärvellä. YT-työpajan teemoja olivat: - Talous tasapainoon henkilöstön voimin - Työhyvinvoinnin kehittäminen - Osaaminen - Henkilöstösuunnittelu 25