Khall liite nro 3. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoen kunta Kunnanhallitus

Transkriptio

1

2

3

4

5

6

7

8 Khall liite nro 3. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoen kunta Kunnanhallitus

9 Khall liite nro 3. JOHDANTO Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista henkilöstöjohtamista. Se on työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistyötä, jolla parannetaan tuloksellisuutta ja työelämän laatua. Kunnallinen työmarkkinalaitos on antanut suosituksen koskien työhyvinvoinnin toimintalinjoja ja hyviä käytäntöjä (KT ). Suosituksella kannustetaan kuntien työyhteisöjä kehittämään hyvinvointia suunnitelmallisesti ja ennakoivasti. Kuntatyönantaja pitää tärkeänä, että työhyvinvointi otettaisiin osaksi kuntien strategista toimintaa ja hyvää henkilöstöjohtamista. 1. HYVINVOINTISUUNNITELMAN TAVOITTEET JA TOTEUTUS 1.1 Työtyytyväisyys Työtyytyväisyyskysely toteutetaan kunnan henkilöstölle joka toinen vuosi. Työtyytyväisyyttä arvioidaan työolosuhteiden, ihmissuhteiden, johtamisen, työn sisällön, kannustamisen ja kehittämisen sekä organisoinnin osalta. Lisäksi kyselyssä voi olla ajankohtaisia kysymyksiä. Työtyytyväisyyskysely tuottaa paljon tietoa työyhteisöstä ja se toimii pohjana kehittämistoiminnalle ja vuosittain asetettaville tavoitteille. Hyvä yhteisö auttaa jokaista jäsentään toteuttamaan omaa yksilöllisyyttään ja yksilöiden erilaisuus tuo yhteisöön sitä energiaa, jolla yhteisöllisyyttä voidaan rakentaa. Yhteisöllisen työyhteisön edellytykset: Työyhteisön perustehtävä kaikilla selvillä Työyhteisö tukee työntekoa Johtaminen palvelee työntekoa Työt on selkeästi määritelty Yhteiset pelisäännöt on sovittu Vuorovaikutus on avointa ja tiedonkulku sujuvaa Toimintaa arvioidaan jatkuvasti 1.2. Työntekijän terveyden edistäminen Työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaan terveystarkastuksiin sisällytetään työkyvyn arviointi. Tarvittaessa tarkastuksen perusteella käynnistetään työkykyä ylläpitäviä ja edistäviä toimenpiteitä.

10 Khall liite nro 3. Padasjoen kunnan työterveyshuollosta vastaa Työterveys Wellamo. Sairauspoissaolot (sekä lääkärintodistuksella että esimiehen luvalla) merkitään Populukseen. Työntekijä hoitaa tämän itse tai sopii niin, että esimies kirjaa poissaolon. Tärkeää on, että KAIKISTA poissaoloista tehdään merkintä Populukseen. Sairauspoissaoloja seurataan työyksiköittäin. Sairauspoissaolotilastojen tarkoitus on antaa työnantajalle tietoa henkilöstön terveydentilasta, työkyvystä ja työkyvyn alenemisen uhkatekijöistä. Tilastoja voidaan käyttää apuna suunnattaessa toimenpiteitä niitä tarvitseville yksiköille. Esimiehet voivat seurata poissaolotilastoja Populuksesta tai pyytää omia alaisiaan koskevia raportteja keskushallinnon hallintosihteeriltä. Padasjoen kunnassa esimies voi myöntää 1-3 päivän sairauspoissaolot. Yli 3 päivää kestävistä sairauspoissaoloista on työnantajalle toimitettava viivytyksettä hyväksyttävä lääkärintodistus. Hallintojohtaja on päivittänyt ohjeistuksen koskien sairauslomia, terveystarkastuksia, tutkimuksia, kuntoutuksia ja perhevapaita. Ohjeistus on jaettu koko henkilökunnalle. Oman ilmoituksen perusteella myönnettyjen sairauspoissaolojen määrän ylittäessä 10 päivää vuodessa, ovat esimiehet velvollisia keskustelemaan työntekijän kanssa sairauspoissaolojen yhteyksistä työhön, työolosuhteisiin tai elämäntilanteisiin. Tavoitteena on vähentää työperäisiä poissaoloja ja kohentaa työoloja terveellisimmiksi ja turvallisemmiksi. Joskus sairauspoissaolojen takana saattaa olla omaan elämäntilanteeseen liittyviä asioita, esim. päihteidenkäyttö. Työnantajalla on velvollisuus ohjata työntekijä asianmukaiseen hoitoon. Työnantajalla on erillinen ohjeistus päihdeohjelmien käsittelystä. Työnantajan on ilmoitettava työterveyshuoltoon, kun työntekijä on ollut sairauslomalla 30 päivää kalenterivuoden aikana. Toimiva työsuojelu Padasjoen kunnassa toimii työsuojelutoimikunta, johon kuuluu työntekijöiden sekä työnantajan edustus. Työsuojelutoimikunta kokoontuu tarvittaessa, kuitenkin vähintään neljä kertaa vuodessa. Työsuojeluvaltuutettujen tehtävät on jaettu alueittain ja jokaisesta toimipisteestä tulee löytyä työsuojelutoimikunnan yhteystiedot. Toimipisteiden vastuuhenkilöt huolehtivat, että toimipisteestä löytyvät ajantasaiset asiakirjat riskien- ja vaarojenarvioinneista sekä turvallisuussuunnitelma. Kunnalla on työsuojelun toimintaohjelma sekä ohjeet epäasiallisesta kohtelusta.

11 Khall liite nro Työntekijöiden ammatillisen osaamisen edistäminen Esimiehet vastaavat oman henkilöstönsä koulutuksen suunnittelusta ja työnohjauksen järjestämisestä tarvittaessa. Koulutustarpeita kartoitetaan kehityskeskustelun yhteydessä. Esimiehet kannustavat henkilöstöä koulutukseen. Ensisijaisesti kannustetaan osaamista täydentävään alueelliseen koulutukseen tai muuhun kohtuuhintaiseen koulutukseen. Työnantaja ei tue tutkintoihin tähtäävää erillistä koulutusta, ellei se suoranaisesti tue asianomaisen ammatillista kehitystä omalla toimialalla. 1.4 Sisäisen viestinnän kehittäminen Perehdyttämisen tavoitteena on antaa työntekijälle kuva työyksikön tavoitteista ja toiminnasta sekä työntekijän osuudesta tässä kokonaisuudessa. Lisäksi perehdyttämistä tarvitaan palattaessa työhön pitkien poissaolojen jälkeen, työtehtävien vaihtuessa tai kun tilanne poikkeaa tavanomaisesta. Perehdyttämisestä, sen toteutuksesta ja seurannasta vastaa työyksikön esimies. Henkilöstöpalavereissa on tarkoituksena kehittää aitoa vuorovaikutusta. Yhteistyö edellyttää luottamusta kaikkien työntekijöiden ja esimiehen kesken. Työhyvinvointia tuetaan antamalla palautetta, hyväksymällä ja arvostamalla erilaisuutta ja kuuntelemalla. Työpaikkakohtaisissa palavereissa tulee selvittää myös työpaikan prosessien sujuvuutta, tehokkuutta sekä työntekijöiden välisen työnjaon ja vastuiden selkeyttä. Puheeksiotto on tärkeää varhaista puuttumista. Asian ottaminen esille heti, kun on havaittu ongelmia helpottaa asian jatkokäsittelyä. Esimiehen tehtävänä on tarvittaessa ottaa yhteyttä asiantuntijatahoon (työterveys, työsuojelu), mikäli asian jatkokäsittely sitä edellyttää. Kehityskeskustelujen tarkoituksena on arvioida ja suunnitella työntekoa, muutosten etenemistä, työyhteisön toimintaa ja työyksikön asioita sekä sopia keinoista tulostavoitteisiin pääsemiseksi. Kehityskeskustelu on keskeinen johtamisen väline. Kehityskeskustelu on tilaisuus, jossa voi ottaa puheeksi kaikki omaan työntekoon, jaksamiseen, muutoksiin sekä työyksikön käytäntöihin liittyvät asiat. Kehityskeskustelut käydään kaikissa työyksiköissä vuosittain. Tehtävänkuvauslomake tarkistetaan kehityskeskustelun yhteydessä.

12 Khall liite nro Työhyvinvointiin ja työkyvyn ylläpitämiseen liittyviä bonuksia : Uimahallin käyttö aukioloaikoina ja lisäksi kuntosalin ilmainen käyttö rajattomasti kulkukortilla. Työhyvinvointipäivät työyksiköittäin 1-2 kertaa vuodessa Työvaateraha (esim. varhaiskasvatuspalveluissa ja vapaa-aikatoimella) 1.6 Arviointi ja kehittäminen Yhteistoimintatyöryhmä seuraa ja arvioi työhyvinvointia kunnassa.