Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2016

Transkriptio

1 Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2016

2 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Henkilöstömenot vuosina Henkilöstön poissaolot, sairauspoissaolojen ennaltaehkäisy ja työhönpaluun tukeminen 5. Kelan työantajalle maksamat sairauspäivärahat ja työantajan maksamat varhe-maksut 6. Henkilöstön lisä- ja ylityöt Henkilöstön koulutus, työterveyshuolto sekä tyky-toiminta 2

3 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain Juuan kunnan palveluksessa vakinaisessa palvelusuhteessa oli yhteensä 338 henkilöä. Vuoden 2016 aikana kunnan vakituisen henkilökunnan määrä pysyi ennallaan. Uusia vakituisia henkilöitä palkattiin vuonna 2016 hallinnon palvelualueelle 4, sivistyksen palvelualueelle 7, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelualueelle 11 ja tekniselle palvelualueelle 2. Vakituisista palvelussuhteista erosi yhteensä 24 henkilöä, josta 17 siirtyi eläkkeelle. Juuan Kaukolämpö Oy:n käynnistyessä yksi vakituinen kunnan työntekijä siirtyi yhtiön palvelukseen. Vuoden 2017 alusta lukien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelualueen koko henkilökunta siirtyi Siun soten palvelukseen. Määräaikaista henkilöstöä on palkattu pääsääntöisesti vain vakinaisen henkilökunnan sijaisiksi esim. virkavapaiden, työlomien, sairauslomien sekä vuosilomien ajalle. Määräaikaista henkilöstöä on palkattu pääsääntöisesti vain vakinaisen henkilökunnan sijaisiksi esim. virkavapaiden, työlomien, sairauslomien sekä vuosilomien ajalle. Määräaikaista henkilökuntaa oli vuoden 2016 aikana kunnan palveluksessa keskimäärin 105 henkilöä, määräaikainen henkilökunta pitää sisällään kaikki myös lyhyet muutaman päivän sijaisuudet. Määräaikainen henkilökunta jakaantui palvelualueille seuraavasti: Hallinnon palvelualue 3 hlöä 4 hlöä Sosiaali -ja terveydenhuollon palvelualue 58 hlöä 60 hlöä sivistyksen palvelualue 36 hlöä 33 hlöä tekninen palvelualue 6 hlöä 8 hlöä 3

4 2. Vakinaisen henkilöstön ikä- ja sukupuolirakenne Vakinaisen henkilöstö keski-ikä oli ,3 vuotta ja yli 50 vuotiaita oli 58,6 % henkilöstöstä. Hallinnon palvelualueen henkilöstön keski-ikä oli 50,4 vuotta, sosiaali- ja terveyden huollon palvelualueen 49,2 vuotta, sivistyksen palvelualueen 48,7 vuotta ja teknisen palvelualueen 52,3 vuotta. Kunta-alan vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli lokakuussa ,9 vuotta. Palvelualueittain sukupuolijakauma oli seuraava: naisia miehiä hallinnon palvelualue, 82,2 % 18,8 % 4

5 sosiaali -ja terveydenhuollonpalvelualue 93,5 % 6,5 % sivistyksen palvelualue 89,7 % 10,3 % tekninen palvelualue 9,1 % 90,9 % 3. Henkilöstömenot vuosina Palkat ja palkkiot , , ,00 Eläkemaksut , , ,00 Muut , , ,00 henkilöstösivukulut Yhteensä , , ,00 Henkilöstömenot sisältävät sekä vakinaisen että määräaikaisen henkilökunnan henkilöstömenot. Henkilöstömenot pienenivät edellisvuodesta noin 1,1 % eli hieman yli euroa. Henkilöstömenot pienenivät erityisesti sivistyksen palvelualueella. Lisäksi tilapäisen henkilökunnan palkkaamiseen kiinnitettiin aiempaa enemmän huomiota koko kunnan tasolla. Palkkasumma pieneni tilapäisen henkilökunnan osalta eurolla, sijaisten osalta palkkasumma pysyi ennallaan edellisvuoteen verrattuna. Työnantajan maksamat työttömyysvakuutusmaksut kasvoivat edellisvuodesta noin eurolla. 5

6 4. Henkilöstön poissaolot, sairauspoissaolojen ennaltaehkäisy ja työhönpaluun tukeminen POISSAOLOT Hallinnon palvelualue Vakinainen henkilökunta palvelualueella Sairauspoissaolot sairauspoissaolot pv / hlö 7,5 20,9 25,9 Vuosilomat Lakisääteiset 294 Sivistyksen palvelualue Vakinainen henkilökunta palvelualueella Sairauspoissaolot sairauspoissaolot pv / hlö 10,2 19,5 19,3 Vuosilomat Lakisääteiset Sosiaali- ja terv.huollon palvelualue Vakinainen henkilökunta palvelualueella Sairauspoissaolot sairauspoissaolot pv / hlö 25,1 24,1 25,2 Vuosilomat Lakisääteiset Tekninen palvelualue Vakinainen henkilökunta palvelualueella Sairauspoissaolot sairauspoissaolot pv / hlö 14,0 14,5 14,9 Vuosilomat Lakisääteiset KOKO KUNNAN HENKILÖSTÖN POISSAOLOT SYYN MUKAAN KALENTERIPÄIVIÄ Vakinainen henkilökunta yhteensä kunnassa Sairauspoissaolot sairauspoissaolot pv / hlö 17,7 21,5 22,3 Vuosilomat Lakisääteiset Sairauspoissaolot kasvoivat vuodesta 2015 noin 3 % ja kasvu tapahtui liki kokonaisuudessaan sosiaali- ja terveyden huollon palvelualueella. 6

7 Sairauspoissaolojen kasvu vuodesta 2015 tapahtui 8-29 päivän, päivän ja päivän poissaoloissa. Vastaavasti vähennystä tapahtui pitkissä yli 91 päivän ja yli 180 päivän poissaoloissa. Sairauspoissaolojen seurantaa parannettiin vuoden 2016 alusta lukien siten, poissaolot on käyty kuukausittain läpi johtoryhmässä. Kunnanhallitus hyväksyi sairauspoissaolojen hallintamallin joka on työhyvinvoinnin ja johtamisen väline. Sairauspoissaolojen hallintamallin mukaisella ohjeistuksella luodaan yhteiset pelisäännöt työyhteisöön ja tuetaan esimiesten työtä. Muita keskeisiä työhyvinvointia edistäviä toimintamalleja kunnassa ovat työhyvinvoinnin aktiivisen tuen toimintamalli (varhainen tuki, tehostettu tuki ja työhön paluun tuki). Sairauspoissaolojen hallinta vaatii aktiivista yhteistyötä työn antajan ja työterveyshuollon välillä. Sairauspoissaolojen hallinnassa on kyse sairauspoissaolojen ennaltaehkäisystä, työkykyä ja työhyvinvointia vaarantavien tekijöiden varhaisesta havaitsemisesta ja niiden poistamisesta, oikea-aikaisesta hoitoon ohjaamisesta sekä työkyvyn ja työhön paluun tuesta. Työterveyshuolto on ollut tiivisti mukana henkilökunnan terveydentilan pohjalta tehtävissä työjärjestelyissä, osasairausloman hakemisessa ja osasairauslomalta paluun tukemisessa, sekä työkokeiluissa ja työkykyneuvotteluissa. Vuonna 2016 osasairauspäivärahan kautta työhön palanneita oli 15 henkilöä. Työjärjestelyjä toteutettiin 10 henkilölle, työkokeiluja oli 5 henkilölle. Työkykyneuvotteluja käytiin vuonna 2016 yhteensä 45 henkilön osalta. Työkykyneuvottelun määrä kasvoi edellisvuodesta merkittävästi, vuonna 2015 työkykyneuvotteluja oli 22 henkilön osalta. 7

8 5. Kelan työantajalle maksamat sairauspäivärahat ja työantajan maksamat varhe-maksut Kela maksaa sairauspäivärahan työnantajalle, kun työnantaja maksaa työsuhteen ehtojen perusteella työtekijälle sairausajan palkkaa. Varhemaksut ja työssä jaksamisen ja työhön palaamisen tukeminen Varhaiseläkemenoperusteista (varhe-maksu) maksua maksaa työnantaja, kun työntekijä jää työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle tai kuntoutustuelle. Maksu perustuu varhaiseläkkeistä aiheutuviin menoihin ja palkkasummiin, paitsi pienillä työnantajilla, joilla varhaiseläkemaksu on kiinteä prosenttiosuus palkkasummasta. Työnantaja voi pyrkiä pienentämään varhaiseläkkeistä aiheutuvia maksuja tukemalla työntekijöidensä työssä jatkamista ja tarjoamalla vaihtoehtoja varhaiseläkkeille. Työkyvyttömyyseläkkeestä koituva varhe-maksu voidaan usein välttää, kun työntekijän työkyvyn menetyksen uhkaan kiinnitetään huomiota hyvissä ajoin. Työtä keventämällä tai työtehtäviä muuttamalla työkykyä voidaan ylläpitää, ja työntekijä voi jatkaa työssä pidempään. Vuoden lopussa 2016 osatyökyvyttömyyseläkkeellä oli yhteensä 26 työntekijää. 8

9 Juuan kunnan maksamat varhe - maksut 6. Henkilöstön ylityöt YLITYÖT 2014 YLITYÖT 2015 YLITYÖT 2016 Tunnit Tunnit Tunnit HALLINTO 0,00 0,00 8,66 SIVISTYS ylityöt 151,55 111,86 118,83 SOSIAALI ylityöt 578,83 662,62 538,79 TERVEYS ylityöt 85,1 49,85 103,44 SOS.TERV YHT ylityöt 663,93 712,47 642,23 9

10 TEKNINEN YHT. ylityöt 808,37 899,98 642,23 YLITYÖT YHT 1623, , ,95 Ylitöiden määrä oli pienempi kuin vuosina 2014 ja Ylitöitä tehdään vain pakottavissa tilanteissa ja ainoastaan esimiehen määräyksestä, sen vuoksi ylitöiden määrä vaihtelee vuosittain.tilanne että ylitöitä ei syntyisi lainkaan on miltei mahdotonta, sillä liki kaikissa työyhteisöissä syntyy vuoden aikana tilanteita, joissa yli tai lisätöiden tekeminen on välttämätöntä. Esimiesten on seurattava aktiivisesti ylitöiden kertymistä, jottei niiden määrä nosta kenenkään työn kuormittavuutta kohtuuttomasti. 7. Henkilöstön koulutus, työterveyshuolto sekä tyky-toiminta Henkilöstön koulutus Vuonna 2016 Henkilöstön koulutuspäivä oli yhteensä 350 kpl ja kustannukset olivat noin euroa. Tästä sosiaali- ja terveystoimen lakisääteisen täydennyskoulutuksen osuus oli puolet. Muilta osin koulutukset koostuvat pääasiassa ammattiin liittyvästä ajankohtais -ja ohjelmistokoulutuksista. Työterveyshuolto Työterveyshuollon kustannukset vuodelta olivat noin euroa. Kustannukset kasvoivat noin 5 % edellisvuodesta. Työnantaja saa Kelalta korvausta työterveyshuollon ja sairaanhoidon kustannuksista. Korvattavia kustannuksia ovat työterveyshuollon pääasiallisen palvelujen tuottaminen sekä tarvittavat erillispalvelut, kuten työterveyshuollon ammattihenkilöiden (työterveyslääkäreiden ja -hoitajien) ja heidän tarvitsemiensa asiantuntijoiden palveluista, työterveysaseman varustamisesta ja ylläpidosta ensiapuvalmiuden ylläpitämisestä sekä muusta työterveyshuollon toteuttamiseksi tarpeellisesta voimavarojen käytöstä. Kustannukset jaetaan kahteen korvausluokkaan: Korvausluokkaan I kuuluvat ehkäisevän toiminnan ja työntekijöiden työkykyä ylläpitävän toiminnan kustannukset, joita syntyy mm. työpaikkaselvityksistä, työpaikkakäynneistä, terveystarkastuksista ja työterveyteen liittyvästä neuvonnasta. Korvausluokkaan II kuuluvat työterveyshuollon lisäksi järjestetyn yleislääkäritasoisen sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon kustannukset. Vuonna 2015 kustannukset olivat 1. korvaus-luokassa noin ja 2. korvausluokassa noin

11 Vuonna 2016 kustannukset olivat 1. korvaus-luokassa noin ja 2. korvausluokassa noin Kunta saa Kelan maksamia korvauksia em. mainituista kustannuksista seuraavasti: luokka 1 noin euroa luokka 2 noin euroa Terveystarkastuksia lääkärin vastaanotolla 142 kpl ja terveydenhoitajalla 121 kpl Työpaikkaselvityksiin käytettiin lääkärin, työterveyshoitajien, työfysioterapeutin ja työpsykologin panosta. Sairaanhoitokäyntejä lääkärin vastaanotolla oli 800 kpl, terveydenhoitajalla 362 ja erikoislääkäreiden vastaanotolla 19 kpl. Tykytoiminta Henkilöstölle jaetaan ohjelma Tyky-toimista vuosittain alkusyksystä. Työkykyä ylläpitävä toimintana työnantaja on mm. kustantanut henkilöstölle kuntosali-kortin tai vaihtoehtoisesti kansalaisopiston kurssin. Lisäksi palvelualueittain järjestettiin virkistysiltapäivä liikunnan ja yhdessäolon merkeissä. Syksyllä 2016 järjestettiin palvelualueiden yhteinen virkistyiltapäivä Simpauttajan liikuntapuistossa sekä joulukuussa 2016 pikkujoulut. 11