HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012

Transkriptio

1 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012

2 SISÄLTÖ 1 Henkilöstön määrä ja rakenne Henkilöstön määrä Henkilöstön palvelussuhdejakauma Henkilöstön sukupuolijakauma Henkilöstön ikä Henkilöstökulut 9 2 Työaika ja poissaolot Henkilöstön sairauspoissaolot ja tapaturmat Tapaturmat Väkivalta- ja uhkatilanteet 18 3 Investoinnit henkilöstöön Työterveyshuolto TYKY-toiminta Työsuojelu Koulutus ja kehittäminen 20 4 Henkilöstövoimavarojen menetykset Eläköityminen Haettavana olleet tehtävät ja hakijat tehtäviin Alkaneet ja päättyneet palvelussuhteet 24 5 Johtopäätökset vuodesta

3 4 1 Henkilöstön määrä ja rakenne 1.1 Henkilöstön määrä Vuonna 2012 SOTEssa oli vakinaisessa palvelussuhteessa henkilöitä ja pitkäaikaisissa määräaikaisissa palvelussuhteissa 332 (yli 13 pv määräaikaiset). Alla olevista kuvista käyvät ilmi henkilöstön jakautuminen vastuualueittain. Suurimpana vastuualueena henkilöstömäärältään on sosiaalihuollon vastuualue. Alla olevaan kuvaan on laskettu mukaan myös alle 13 päivän määräaikaiset palvelussuhteet (tilanne ). Määräaikaisessa palvelussuhteessa olevia oli yhteensä 369.

4 5 Alla olevasta kuvasta käy ilmi henkilöstömäärän kehitys (vakinaiset + määräaikaiset) vuosina Henkilötyövuosina mitattuna vuonna 2012 SOTEn henkilöstömäärä oli yhteensä henkilötyövuotta.

5 6 1.2 Henkilöstön palvelussuhdejakauma Henkilökunnasta valtaosa (84 %) on työsuhteisia. Virkasuhteisia ovat vain sellaiset tehtävät, jotka edellyttävät julkisen vallan käyttämistä. 1.3 Henkilöstön sukupuolijakauma Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat olleet perinteisesti naisvaltaisia aloja. SOTE ei tee tästä poikkeusta; naisten osuus henkilöstöstä on 89 % (vakinainen henkilöstö). Tulevaisuuden haasteena on saada enemmän miehiä nimenomaan sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviin.

6 Alla olevista kuvista käy ilmi sukupuolijakauma tehtäväalueittain vastuualueilla. Siivouspalvelut on ainoa alue, joka on täysin naisvaltainen. Miesten osuus tehtäväalueilla on naisten osuutta suurempi ainoastaan ympäristönsuojelussa, terveysvalvonnassa ja teknisessä huollossa. 7

7 8

8 9 1.4 Henkilöstön ikä SOTEn vakinaisen henkilöstön keski-ikä on 48 vuotta. Määräaikaiset huomioiden, keski-ikä laskee kahdella vuodella 46 vuoteen. Alin keski-ikä on ympäristönsuojelussa 41,8 vuotta ja korkein siivoushuollossa 52 vuotta. Kuntien eläkevakuutuksen mukaan kunta-alan keski-ikä on noin 45 vuotta. Alla olevista kuvista käy ilmi vakinaisen henkilöstön keski-ikä tehtäväalueilla vastuualueittain.

9 10

10 Henkilöstökulut Henkilöstökulut koostuvat maksetuista palkoista ja palkkioista sekä henkilösivukuluista (eläkekuluista ja muista henkilösivukuluista). Palkkoja vuonna 2012 maksettiin M ja henkilösivukuluja M.

11 12 2 Työaika ja poissaolot Työntekijän työpanos ei jää kokonaan työnantajan käyttöön. Työpanoksesta jakaantui vuonna 2012 erilaisiin poissaoloihin 26 %. Suurimpana poissaoloryhmänä olivat vuosilomat 11 % ja seuraavana sairauspoissaolot, joita oli kokonaistyöajasta 5 %. Lomien suurta osuutta kokonaistyöajasta selittää työntekijöiden pitkäaikaiset palvelusuhteet, jolloin työntekijällä on lomaoikeutta täydet 38 pv vuodessa.

12 Henkilöstön sairauspoissaolot ja tapaturmat Vakinaisella henkilöstöllä sairauspoissaoloja oli yhteensä kalenteripäivää ja määräaikaisella henkilöstöllä kalenteripäivää. Yhteensä sairauspoissaolopäiviä oli Alla olevasta kuvasta käy ilmi sairauspoissaolojen jakaantuminen vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön kesken.

13 14 Alla olevasta taulukosta käy ilmi sairauslomien jakaantuminen sairausloman pituuden mukaan. Työntekijä voi olla omalla ilmoituksella / esimiehen luvalla pois työstä sairauden takia 1-3 päivää enintään 3 kertaa vuoden aikana. Edellä mainittuja lyhyitä poissaoloja oli yhteensä päivää (osa sairauspoissaoloista on esimiehen luvalla ja osaan on terveydenhoitajan / lääkärintodistus). Alle 10 päivän sairauslomista työnantaja ei saa Kelalta sairauspäivärahaa. Tällaisia kokonaan työnantajan maksamia sairauspoissaolopäiviä oli yhteensä päivää eli melkein puolet sairauspoissaoloista. Huomionarvoista on, että terveyden- ja sairaanhoidon vastuualueella ei ole yhtään yli 60 päivän sairauslomaa. Sosiaalihuollon vastuualueella yli 60 päivän sairauslomia on sekä sosiaalityön että hoito- ja hoivapalveluiden tehtäväalueilla. Työntekijällä on oikeus saada sairausloman perusteella kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) mukaan saman kalenterivuoden aikana varsinainen palkkansa 60 kalenteripäivän ajalta. Lisäksi työntekijällä on oikeus saada 2/3 varsinaisesta palkastaan 120 seuraavalta kalenteripäivältä. Tämän jälkeen työnantajan palkanmaksuvelvollisuus päättyy po. vuotena. Sairauspoissaoloja vakinaisella henkilöstöllä oli keskimäärin 21 pv/htv. Sairauspoissaolot vastaavat kuntayhtymätasolla noin 80 henkilötyövuotta, mitä voidaan pitää todella merkittävänä määränä. Korkeita sairauspoissaoloja selittävät osaltaan henkilöstön korkea keski-ikä.

14 15 Alla olevista kuvista käy ilmi vakinaisen henkilöstön sairauspoissaolojen määrä keskimäärin pv/htv tehtäväalueittain vastuualueilla. Huomion arvoista on ympäristönsuojelun, terveysvalvonnan ja eläinlääkintähuollon poikkeuksellisen alhaiset sairauspoissaolot verrattuna muihin tehtäväalueisiin. Korkeimmat sairauspoissaololuvut olivat ruokahuollossa (32) sekä hoito- ja hoivapalveluissa (29).

15 16

16 17 Alla olevasta kuvasta käy ilmi sairauspoissaolojen kehitys tehtäväalueittain vuosina Merkittävimmät kasvut sairauspoissaoloissa vuoteen 2011 verrattuna olivat teknisessä huollossa (+113%), ruokahuollossa (+80%) ja MTT- ja päihdepalveluissa (+75%). Eniten sairauspoissaolot alenivat vuoteen 2011 verrattuna ympäristönsuojelussa (-100%), eläinlääkintähuollossa (-69%) ja sosiaalityössä (-47%). 2.2 Tapaturmat Tapaturmien takia poissaoloja vakinaisella henkilöstöllä oli yhteensä 534 pv ja määräaikaiselle henkilöstöllä yhteensä 129 pv. Tapaturmapoissaolojen yhteismäärä oli 663 pv.

17 18 Tapaturmapoissaolot alenivat vuoteen 2011 verrattuna kaikilla tehtäväalueilla ja koko kuntayhtymätasolla vuoteen 2011 verrattuna 142%. Tapaturmapoissaolot muodostivat 2 % sairauspoissaolojen ja tapaturmapoissaolojen yhteismäärästä.

18 19 Alla olevista kuvista käy ilmi sairauspoissaolopäivien ja tapaturmapoissaolopäivien kokonaismäärät tehtäväalueittain vastuualueilla. Eniten tapaturmapoissaoloja oli hoito- ja hoivapalveluissa (vakinaista henkilöstöä 425); 74 % koko kuntayhtymän tapaturmapoissaolomäärästä.

19 Huomion arvoista on, että eläinlääkintähuollossa ei ole ollut tapaturmapoissaoloja lainkaan vuonna

20 Väkivalta- ja uhkatilanteet Työssä, johon liittyy ilmeinen väkivallan uhka, on työolosuhteet järjestettävä siten, että väkivalta ja sen uhka estetään mahdollisuuksien mukaan ennakolta. Työturvallisuuslaki velvoittaa työntekijää ilmoittamaan havaitsemistaan epäkohdista työantajalle. SOTEssa on sähköinen HaiPro-järjestelmä (väkivalta- ja uhkatilanteiden ilmoitusmenettely). Työturvallisuusilmoituksien tapaturmamäärä on vakuutusyhtiön toimittaman tilaston mukainen ja läheltä piti -tilanteet on saatu HaiPro-järjestelmästä. Työturvallisuusilmoituksista tapaturmia oli 110 kpl ja läheltä piti -tilanteita 116 kpl.

21 22 3 Investoinnit henkilöstöön 3.1 Työterveyshuolto Työterveyshuollon tarkoituksena on työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon yhteistoimin edistää: 1) työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2) työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta; 3) työntekijöiden terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa; sekä 4) työyhteisön toimintaa. Työnantajan on kustannuksellaan järjestettävä työterveyshuolto työstä ja työolosuhteista johtuvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojelemiseksi ja edistämiseksi. Työterveyshuollon paikallinen toiminta perustuu kulloinkin voimassa olevaan työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. Henkilöstön työterveyshuolto tuotetaan SOTEn oman työterveyshuollon kautta. Johtoryhmän, lääkäreiden, työterveyshuollon henkilöstön sekä vastaanottojen päälliköiden työterveyshuolto on ostettu Suomen Terveystalolta. Alla olevasta kuvasta käy ilmi työterveyshuollon kustannukset ja Kelalta saatavat korvaukset vuoden 2012 osalta. Ennaltaehkäisevän toiminnan osuus kustannuksista oli 29 % ( ) ja sairaanhoidollisen toiminnan osuus 71 % ( ). Vuoden 2013 työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan on tehty muutoksia siten, että painotus on ennaltaehkäisevässä toiminnassa. Tavoitteena on saada ennaltaehkäisevän toiminnan osuus kasvamaan vähintään 50 %:iin.

22 TYKY-toiminta Tykytoiminnalla SOTE tukee työntekijöidensä liikunnallisia ja kulttuurillisia harrastuksia. SOTEssa on erillinen Tyky-ohjausryhmä, joka käsittelee ja linjaa SOTEn tykytoiminnan. Tyky-ohjausryhmän muodostavat henkilöstöjohtaja, henkilöstösihteeri, työhyvinvointi- ja rekrytointipäällikkö, työsuojelupäällikkö, työterveyshuollon edustaja sekä ammattijärjestöjen vuosittain vaihtuvat kaksi edustajaa. SOTE tukee työntekijöidensä työkykyä ylläpitävää ja edistävää toimintaa maksamalla rahallista tukea mm. uimahalli- ja kuntosalikäynteihin Iisalmen ja Kiuruveden uimahalleissa, tennis- ja keilahalli Pelixirissä ja Lady Linessa. Tukea maksetaan myös kansalaisopistojen kurssimaksuihin. Tykytoimintaa tuetaan jokaisella SOTEn neljällä paikkakunnalla. Työyksiköillä on mahdollisuus järjestää kerran vuodessa myös palkallinen liikuntailtapäivä. Henkilökunnan tykytoimintaan oli varattu rahaa vuonna 2012 yhteensä eli noin 30 / työntekijä. Osa tykyrahasta kohdennetaan paikallisesti järjestettäviin koulutuksiin. 3.3 Työsuojelu Työsuojelu on osa henkilöstön hyvinvointiin panostamista. Työsuojelun tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä ennalta ehkäistä ja torjua työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä sekä työympäristöstä johtuvia työntekijöiden fyysisen ja henkisen terveyden haittoja. Työsuojelun kustannukset olivat vuonna 2012 yhteensä noin

23 Koulutus ja kehittäminen Ammattitaidon ylläpitäminen ja uusien asioiden oppiminen vaativat kouluttautumista. Koulutuksesta aiheutuvat kustannukset jakaantuvat kurssija osallistumismaksuihin, majoitus- ja ravitsemuspalveluihin sekä matkakustannuksiin. Henkilökunnan koulutukseen käytettiin vuonna 2012 yhteensä , mikä tekee keskimäärin 278 / työntekijä. Lisäksi oppisopimuskoulutusten kautta työntekijät saivat koulutusta lähes edestä. Koulutuksiin käytettiin työaikaa yhteensä päivää, mikä tekee keskimäärin 2,9 pv / työntekijä. Koulutus jakaantuu lakisääteiseen täydennyskoulutukseen ja muuhun ammattitaitoa kartuttavaan ja ylläpitävään koulutukseen.

24 25 Alla olevista kuvista käyvät ilmi koulutuspäivät tehtäväalueilla vastuualueittain. Eniten lakisääteisessä täydennyskoulutuksessa käytiin mielenterveys- ja päihdepalveluissa, missä koulutuspäiviä kertyi keskimäärin 4 työntekijää kohden.

25 26

26 27 4 Henkilöstövoimavarojen menetykset 4.1 Eläköityminen Joustava vanhuuseläkkeelle jääminen 63- ja 68 ikävuoden välillä ei ole lisännyt henkilökunnan halukkuutta jatkaa työssä laskennallisen henkilökohtaisen eläkeiän täyttymisen jälkeen. Alla olevasta kuvasta käy ilmi vuonna 2012 eläköityneet eläkelajeittain. Alla olevasta kuvasta käy selvästi ilmi eläköitymisen kiihtyvä tahti seuraavan vajaan kymmenen vuoden aikana. Suurimmat eläköityvät työntekijäryhmät ovat hoitotyön alueelta; lähi- ja sairaanhoitajat.

27 Haettavana olleet tehtävät ja hakijat tehtäviin SOTEssa haettiin vuonna 2012 työsuhteisiin tehtäviin osaajia sekä sisäisellä että ulkoisella haulla. Kaikki virkasuhteiset tehtävät täytettiin ulkoisella julkisella haulla. Alla olevaan kuvaan on merkitty sisäisesti ja ulkoisesti haettavana olleet tehtävät sekä hakijamäärät tehtäviin. Sisäisessä haussa tehtäviä tavoitteli keskimäärin 3 hakijaa ja ulkoisessa haussa 7.

28 Alkaneet ja päättyneet palvelussuhteet Vuoden 2012 aikana palvelussuhteita päättyi 119 ja uusia palvelussuhteita alkoi 179. Alla olevista kuvista käy ilmi henkilöstön vaihtuvuus (alkaneet ja päättyneet palvelussuhteet) tehtäväalueittain vastuualueilla. Eniten palvelussuhteita alkoi hoito- ja hoivapalveluissa sekä vuodeosastopalveluissa.

29 30

30 31 5 Johtopäätökset vuodesta 2012 Vuoden 2012 osalta erittäin positiivinen asia on työtapaturmien merkittävä aleneminen jokaisella tehtäväalueella edellisvuoteen verrattuna. Henkilöstön keski-iässä ja sairauspoissaoloissa ei tapahtunut merkittävää kasvua (sairauspoissaolot +3,7 %). Kuitenkin sairauspoissaolojen suuret kasvut joillakin tehtäväalueilla vaativat tarkempaa tarkastelua ja analysointia. Toisaalta pienellä tehtäväalueella jo yhdenkin työntekijän pitkä sairauspoissaolo voi näkyä koko tehtäväalueen sairauspoissaolojen kasvuna. Työterveyshuollon toiminnan painottuminen tähän saakka huomattavassa määrin sairaanhoidolliseen toimintaan tulee jatkossa saada kääntymään enemmän ennaltaehkäisevään suuntaan. Tätä varten työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan on tehty muutos vuodelle Toiminnassa vuonna 2012 tehtyjen palvelurakennemuutosten vaikutukset näkyvät henkilöstömäärien vaihteluina eri tehtäväalueiden kesken. Iisalmessa 10. päivänä maaliskuuta 2013 Janne Niemeläinen Henkilöstöjohtaja