KITEEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS

Transkriptio

1 KITEEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2010 KV

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. LUKIJALLE KITEEN KAUPUNKI TYÖNANTAJANA KEHITTÄMISTYÖ VUONNA Tiedotus ja viestintä... 6 Koulutus ja valmennus HENKILÖSTÖOHJELMA MITÄ MEILLE KUULUU? TIETOJA HENKILÖSTÖSTÄ Henkilöstön määrä ja rakenne Eläköityminen vuonna 2010 ja eläköitymisennuste vuoteen 2020 saakka Henkilöstön poissaoloista vuonna Säästötalkoovapaat Lisä- ja ylityöt TYÖLLISYYDEN EDISTÄMINEN TYÖHYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Työterveyshuolto Terveenä Työssä -malli Työterveyshuollon kustannukset vuonna Työterveyshuollon toimenpiteet Kaari-malli - Keski-Karjalan Aktiivisen Aikaisen Reagoinnin malli Henkilöstöedut Työsuojelu Työsuojelujaoston toiminta TYÖNANTAJAN JA HENKILÖSTÖN VÄLINEN YHTEISTOIMINTA Yhteistyötoimikunta HENKILÖSTÖHALLINNON ORGANISAATIO JA TYÖNJAKO VUONNA Kiteen kaupungin palkkaus- ja henkilöstökustannukset (koko henkilökunta) Luontois- ja ateriaedut (koko henkilökunta) Kilometrikorvaukset ja päivärahat (koko henkilökunta) Työllistäminen v

3 1. LUKIJALLE Kiteen kaupunki on laatinut erillisen henkilöstökertomuksen vuodesta 2004 lähtien. Henkilöstökertomukseen on perinteisesti koottu eri toimialoilla tapahtuneita henkilöstöön vaikuttaneita muutoksia ja kehityskulkuja, tietoja henkilöstön rakenteesta, määrästä ja laadusta ja niiden kehittymisestä, henkilöstön kehittämiseen liittyvistä toimenpiteistä, työhyvinvoinnin edistämiseen, työsuojeluun sekä työnantajan ja henkilöstön väliseen yhteistoimintaan liittyvistä tapahtumista sekä tiedottamisesta. Vuoden 2010 raportti on rakennettu pitkälti perinteisen mallin mukaisesti. Edellisen vuoden raportin laatimisprosessin yhteydessä asetettu tavoite uudistaa ja terävöittää henkilöstöraportoinnin käytänteitä ja erityisesti sisältöjä on siis edelleen ajankohtainen ja henkilöstöraportoinnin kehittämisprosessi on käynnissä. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa Kiteen kaupungin henkilöstökertomus (henkilöstöraportti) toimisi yhä enemmän strategisena johtamisen työkaluna, toisin sanoen henkilöstöohjelman seurannan ja arvioinnin työkaluna, analyyttisenä, sekä laadullisena että määrällisenä, kuvauksena kaupungin henkilöstövoimavaroista ja niiden kehittämisen tarpeista sekä kaupungin johdon ja esimiesten apuvälineenä henkilöstöresurssien käyttämisessä, kohdentamisessa ja kehittämisessä. Henkilöstöraportoinnin keskeinen työkalu Kiteen kaupungilla on Populus henkilöstöhallintojärjestelmä ja haasteena sen entistä monipuolisempi hyödyntäminen. Lisäksi tarvitaan henkilöstöhallinnon ja johtamisen tehtävissä eri tasoilla ja sektoreilla toimivien työntekijöiden ja viranhaltijoiden entistä tiiviimpää ja tavoitteellisempaa yhteistyötä. Tässä on osittain jo onnistuttukin. Henkilöstökertomusta vuodelta 2010 ovat olleet laatimassa toimialojen johdon, henkilöstöhallinnon, palkkahallinnon, työterveyshuollon, työsuojelun sekä ay-luottamusmiesten edustajat. Prosessia on koordinoinut henkilöstösihteeri Tuija Vaittinen. Kiitos kaikille vuoden 2010 henkilöstökertomuksen syntyyn myötävaikuttaneille kitteeläisille eli Kiteen kaupungin työntekijöille! Nina Holopainen kehitysjohtaja Tuija Vaittinen henkilöstösihteeri/työsuojelupäällikkö 3

4 2. KITEEN KAUPUNKI TYÖNANTAJANA Kiteen kaupunki oli vuonna 2010 noin työntekijällään Kiteen suurin työnantaja. Kiteen kaupunkia voidaan verrata työnantajana yksityisen sektorin monialayritykseen. Työntekijöitä työskenteli vuonna 2010 noin 200 erilaisella ammattinimikkeellä. Työntekijöistä yli 80 % oli naisia. Yli 75 % työntekijöistä työskenteli vakinaisessa työ- tai virkasuhteessa. Hallinnollisesti Kiteen kaupungin organisaatio jakautuu hallintokeskukseen, sivistyskeskukseen, tekniseen keskukseen ja Helli-liikelaitokseen. Myös TILIKE-kuntatilitoimiston henkilöstö on Kiteen kaupungin palveluksessa. Kaupunkikonserniin kuuluvien Kiteen Lämpö Oy:n ja Kiteen Kotitalot Oy:n henkilökunta ei ole palvelussuhteessa Kiteen kaupunkiin. Kaupungin operatiivisesta johtamisesta vastaa johtoryhmä, johon kuuluvat kaupunginjohtajan lisäksi, hallintojohtaja, kehitysjohtaja, sivistysjohtaja, tekninen johtaja, Helliliikelaitoksen johtaja sekä vuosittain vaihtuva henkilöstön edustaja. Vuonna 2010 henkilöstöjäsenenä johtoryhmässä oli Super ry:n edustaja. 4

5 3. KEHITTÄMISTYÖ VUONNA 2010 Vuoden 2010 aikana saatiin aikaan tai valmisteltiin seuraavia henkilöstöhallintoon tai palveluihin liittyviä uudistuksia: Henkilöstöohjelman laatimista jatkettiin. Henkilöstöohjelma on yksi kesäkuussa 2010 hyväksytyn kaupunkistrategian yksi keskeisimmistä toimenpideohjelmista. Vuoden 2010 aikana keskityttiin lähinnä työhyvinvointiohjelman ja siihen sisältyvien Terveenä työssä -ohjelman ja KAARI-mallin Uusi kehityskeskusteluohjeistus ja työsuorituksen arviointi otettiin käyttöön. Lomakkeistoa, ohjeistusta ja mallia valmisteltiin yhdessä esimiesten ja luottamusmiesten kanssa. Tuloksellisuusohjelmaa ei ole varsinaisesti kirjattu omaksi asiakirjakseen vaan sitä toteutettiin 1. työ- ja palveluprosessien kehittämishankkeen, 2. työhyvinvointiohjelman (ks. edellä) sekä 3. nk. tuloksellisuuserään kytkettyjen asiakaspalveluhankkeiden kautta. Työ- ja palveluprosessien kehittämishanke jatkui alkuvuoden hallintojohtajan johdolla. Toimisto- ja hallintotyön prosesseista alkaneessa projektissa analysoitiin, kuvattiin, selvennettiin ja kehitettiin työnkulkuja. Syksystä 2010 lähtien jäissä olleen mutta edelleen työlistalla olevan kehittämisprosessin odotetaan antavan eväitä johtamiseen ja päätöksentekoon. Asiakkaan kannalta tavoitteena on parantunut palvelu. Henkilöstön näkökulmasta tavoitellaan mielekkäämpää ja palkitsevampaa työtä ja sitä kautta työhyvinvointia. Kohdentamalla käytettävissä olevat henkilöstöresurssit oikein ja tarkoituksenmukaisella toiminnasta saadaan myös taloudellisempaa ja tehokkaampaa. Henkilöstöpalvelutiimi osallistui omalta osaltaan hankkeeseen kartoittamalla palvelussuhteen elinkaaren eri vaiheissa aktivoituvia työ- ja palveluprosesseja, joista muutama saatiin myös kuvattua vuoden 2010 aikana jaossa olleen tuloksellisuuden edistämistä tukevan paikallisen järjestelyerän eli nk. tuloksellisuuserän (0,7 % kunkin sopimusalan palkkasummasta) jakamisen perusteeksi määriteltiin työyksikkökohtaiset asiakaspalveluhankkeet. Hankkeiden tavoitteena oli asiakastyytyväisyyden parantaminen sekä asiakaskohtaamisten ja sidosryhmäyhteistyön toimivuus. Niiden laatimiseen osallistuivat lähes kaikki työyksiköt. Hankkeet arvioitiin johtoryhmän ja pääluottamusmiesten yhteistyönä. Inspiraatiota ja vauhtia asiakaspalveluhankkeisiin saatiin Pohjois-Karjalan Aikuisopiston lähes koko henkilöstölle organisoimista asiakaspalvelukoulutuksista. Sähköinen työajanseuranta otettiin koekäyttöön henkilöstöpalvelutiimissä Populus henkilöstöhallinto-ohjelmaan liitettyä työkalua testattiin syksyn mittaan ja siitä saatujen kokemusten kautta ohjelmaa kehitettiin yhteistyössä Logica järjestelmätoimittajan edustajien kanssa. Samalla valmisteltiin esimiesten siirtymistä sähköisen työajanseurannan piiriin alkaen. Myös muita Populus ohjelman HR toimintojen sovelluksia kehiteltiin yhteistyössä Logican kanssa. Kehittelyssä olivat suorituksen arvioinnin dokumentoinnin työkalut sekä kehityskeskustelujen sähköinen dokumentointi. Sähköinen palkkalaskelma otettiin käyttöön Varahenkilöstöjärjestelmää suunniteltiin alkuvuodesta 2010 Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän esimerkkien avulla. Lähtökohdaksi asetettiin 7-10 vakituisen sijaisen ryhmä ja tavoitteeksi koordinoida ja helpottaa erityisesti Helliliikelaitoksen sijaisten rekrytoinnin prosessia ja samalla helpottaa lähiesimiestyöskente- 5

6 lyä, hillitä sijaiskustannuksia sekä edistää työntekijöiden työhyvinvointia jatkuvuuden kokemusten kautta (työpisteissä sijaisina toimivien työntekijöiden vaihtuvuus vähenee ja vakituiset varahenkilöt sitoutuvat työhönsä paremmin). Varahenkilöstöjärjestelmän kehittäminen oli osa kokonaisvaltaista, tavoitteellista henkilöstösuunnittelun tavoitetta ja prosessia. Varahenkilöstöjärjestelmän sekä laajemmasta henkilöstösuunnittelun prosessin kehittämisestä ja johtamisesta aloitti vastaamaan henkilöstösuunnittelija Maija Kaalimaa. Hänen tuekseen koottiin loppuvuodesta 2010 sekä Kiteen kaupungin että Hellin edustajista koostuva henkilöstösuunnittelutyöryhmä, jonka puheenjohtajana toimi Helli-liikelaitoksen johtaja Airi Turunen. Keski-Karjalan sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueen ja Helli-liikelaitoksen perustamisen edellyttämää palkkaharmonisointiprosessia vietiin eteenpäin mm. alkuvuodesta 2010 jaossa olleiden paikallisten, erityisesti ikäihmisten palvelualueelle kohdennettujen järjestelyerien avulla. Prosessi jatkui syksyllä esimiesten aseman (johtava/itsenäinen) tarkistuksilla sekä siihen liittyvällä työaikakorvauksien määrittelyllä ja harmonisoinnilla. Palkkaharmonisointiprosessin viimeistä vaihetta alettiin valmistella syksyllä 2010, jolloin käynnistettiin tehtäväkohtaisten palkkojen systemaattinen analyysi työpisteittäin, palvelualueittain, tehtävänimikkeittäin, hinnoittelukohdittain jne. ja siihen liittyvät täydentävät työn vaativuuden arvioinnit henkilöstöhallinnon, esimiesten ja luottamusmiesten yhteistyönä. Palkkaharmonisointiprosessista keskusteltiin ja saatiin palautetta Oy Audiapro Oy:n tilintarkastajan Anne Soikkelin suorittamassa palkkatarkastuksessa joulukuussa Henkilöstöasioihin liittyviä ohjeistuksia, linjauksia ja tarkennuksia esim. työ- ja virkaehtosopimusten tulkinnoista Kiteen kaupungilla tehtiin havaittujen tarpeiden mukaan pitkin vuotta Tiedotus ja viestintä Henkilöstöasioihin liittyvään tiedotukseen ja viestintään on kiinnitetty koko ajan erityishuomiota. Vuoden 2010 aikana intraa täydennettiin ja jäsennettiin uudelleen nimenomaan Henkilöstöasiat sivuston osalta. Kunkin sivun päivitykselle pyrittiin nimeämään vastuuhenkilöt mm. henkilöstöpalvelutiimistä. Uudistus on vielä osittain kesken ja edellyttää täsmällisempää työn- ja vastuunjakoa. Syksyn 2010 aikana Tilike-kuntatilitoimiston ja henkilöstöpalvelutiimin yhteisen asiakaspalveluhankkeen yhteydessä nostettiin esille myös ajatus kaikille Tilikkeen asiakasyhteisöille avoimesta talous- ja henkilöstöhallinnon ekstranetistä. Asiakaspalvelua ja neuvontaa helpottavan työkalun kehittämistä sitoutui vetämään palkkasihteeri Anna-Maija Isotalus osana tuotekehittäjäopintojaan Kitee kirkkaasti paras ammattilainen valmennuksessa. Lisäksi julkaistiin sähköisiä henkilöstötiedotteita neljä (4) kappaletta. Kiireellisistä asioista informoitiin sähköpostin välityksellä. Sähköisten viestintäkanavien lisäksi henkilöstöä tavattiin myös perehdytystilaisuuksissa, joita järjestettiin sekä keväällä että syksyllä Kevään kierroksella pääteemana oli kunta-alan palkkauksen rakenne ja syksyllä perehdyttiin kehityskeskustelu- ja työsuorituksen arviointijärjestelmään sekä tuloksellisuuserään. Syksyn perehdytystilaisuus järjestettiin kaikissa kunnissa toimiville Kiteen kaupungin työntekijöille yhtä aikaa videoneuvotteluyhteyden välityksellä. Koko henkilöstöön kohdentuneen viestinnän lisäksi haluttiin tavoittaa erityisesti esimiehet ja ay-luottamusmiehet. Heille organisoitiin kuukausittain esimiesten aamukahvit (perjantaisin kello 8-10), joiden asialistalle tuotiin joko henkilöstöhallinnon tai muun sidosryhmän esittämiä ajankohtaisia asioita, yksittäisiä kysymyksiä tai laajempia teemoja. 6

7 Tilaisuuksiin kutsuttiin henkilöstöpalvelutiimin edustajien lisäksi myös ulkopuolisia vierailijoita tarpeen mukaan. Myös esimiehille julkaistiin tarpeen mukaan sähköisiä tiedotteita. Intraan esimiesten omaan työtilaan koottiin heitä koskevia materiaaleja ja ylläpidettiin esimiehille tarkoitettujen tilaisuuksien kalenteria. Myös ay-luottamusmiehillä on pääsy sekä tiedotteisiin että työtilaan. Viestinnän ja tiedotuksen johdonmukaisesta kehittämisestä huolimatta siitä saatu palaute edellyttää edelleen kehittämistoimenpiteitä. Erityisen haasteellinen on intra, jonka käytettävyyden parantaminen edellyttää jatkuvaa rakenteen edelleen kehittämistä ja sisällön jäsentämistä. Koulutus ja valmennus Pohjois-Karjalan aikuisopiston Kiteen kaupungin tarpeisiin räätälöimä Kitee kirkkaasti paras ammattilainen koulutus alkoi maaliskuussa Koulutuksen aloitti noin 30 Kiteen kaupungin työntekijää, jotka suorittavat tuotekehittäjän tai johtamisen erikoisammattitutkintoa. Opiskelijoista suurin osa suorittaa opintojaan oppisopimuksen kautta. Koulutuksen tavoitteena on tukea Kiteen kaupunkistrategiaa vahvistamalla johtamisen, esimiestyön ja prosessikehittämisen osaamista sekä lisäämällä vuoropuhelua johdon ja organisaation muiden avainhenkilöiden kesken. Koulutus jatkuu maaliskuulle Tuloksellisuuserään liittyvien työyksikkökohtaisten asiakaspalveluhankkeiden (ks. kohta Kehittämistyö) suunnittelua ja toteutusta tuettiin asiakaspalveluvalmennuksilla. Myös niiden osalta tehtiin yhteistyötä Pohjois-Karjalan aikuisopiston kanssa. Valmennuksia järjestettiin yhteensä neljä (4) ja niihin osallistuivat lähes kaikki Kiteen kaupungin työntekijät. (Opettajille järjestetään oma valmennus syksyllä 2011.) Keski-Karjalan kuntien henkilöstövastaavien yhteistyönä suunniteltiin ja organisoitiin esimiesten ja luottamusmiesten koulutus KVTES sopimusmuutoksista toukokuussa Kouluttajana toimi Kuntatyönantajien työmarkkina-asiamies Heikki Saaristo. Koulutukseen osallistui noin 70 työntekijää Keski-Karjalan kaikista kunnista. 7

8 Järjestettyjä koulutuksia olivat mm. Koulutuksen nimi Kohderyhmä Ajankohta Kouluttaja, koulutuksen järjestäjä KVTES-koulutus Titania -koulutus Työsuojelu/ Puheeksi ottaminen Työsuojelu peruskurssi Työsuojelun jatkokurssi Esimiehet, ayluottamusmiehet (Keski-Karjalan kuntien yhteinen koulutus Kiteen järjestämänä) Uudet Titaniakäyttäjät Työsuojeluvaltuutetut, esimiehet ja työterveyshuollon henkilöstö(keski- Karjalan kuntien yhteinen koulutus Kiteen järjestämänä) Hannu Tamminen, Työturvallisuuskeskus ja Juhani Tarkkonen Innosafe Työsuojeluvaltuutetut ja työterveyshuollon henkilöstö (Keski-Karjalan kuntien yhteinen koulutus Kiteen järjestämänä) Hannu Tamminen, Työturvallisuuskeskus ja Juhani Tarkkonen Innosafe Työsuojeluvaltuutetut ja varavaltuutetut, esimiehet, johto, luottamushenkilöt(keski-karjalan kuntien yhteinen koulutus Kiteen järjestämänä) Asiakaspalvelukoulutus Koko henkilökunta Useita koulutuksia Kitee Kirkkaasti Paras Ammattilainen - valmennus Karjalan Taha Tiimikoulutus Tuotekehittäjän ammattitutkinto JET Taloushallinnon järjestelmien yhtenäistäminen ja uudistaminen Hellin ikäihmisten palvelut Heikki Saaristo, FCG Satu Kuosmanen, Logica Suomi Oy Hannu Tamminen, Työturvallisuuskeskus Useita koulutuksia Useita koulutuksia vuoden aikana Useita koulutuksia vuoden aikana. Teemu Kokko, Pohjois- Karjalan aikuisopisto Yhteistyökumppanina Pohjois-Karjalan aikuisopisto Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus 8

9 Lisäksi järjestettiin perehdytystilaisuuksia koko henkilöstölle seuraavasti: Ajankohta Paikka Kevät Päivä- ja iltatilaisuuksia kaikissa kunnissa. Teemana Mistä palkkaa maksetaan. Syksy Koulutus kaikissa kunnissa videoyhteyden kautta. Teemoina kehityskeskustelut, työsuorituksen arviointi, tuloksellisuuserä. Vuonna 2010 koulutuksia oli yhteensä 913 työpäivää (Kitee 424, Tilike 61, Helli 428). Henkilöstön osallistumista lisä- ja täydennyskoulutukseen tuettiin edelleen myöntämällä 12 palkallista vapaapäivää 3 vuoden aikana ammattitaidon kehittämiseen. 4. HENKILÖSTÖOHJELMA Kiteen kaupungilla on voimassa vuonna 2007 hyväksytty henkilöstöstrategia. Kiteen kaupunkistrategian päivityksen yhteydessä kuitenkin päätettiin, että henkilöstöstrategian sijasta Kiteen kaupungilla laaditaan kaupunkistrategiaa toimeenpanevat, konkreettiset ohjelmat. Henkilöstöohjelman laatiminen alkoi lähes välittömästi kaupunkistrategian hyväksymisen jälkeen elokuussa Ohjelmasta ollaan rakentamassa kokonaisvaltaista sateenvarjoa, joka kokoaa ja kattaa aiemmin erillisinä asiakirjoina valmistellut osaohjelmat (mm. työterveyshuollon toimintasuunnitelma, työsuojelun suunnitelma, tyhy-suunnitelma, tasa-arvosuunnitelma jne.). Valmisteluprosessin laatuun on kiinnitetty erityistä huomiota ja siihen on osallistettu mahdollisimman laaja joukko henkilöstöhallinnon, -johtamisen ja kehittämisen kanssa tekemisissä olevia toimijoita. Vuoden 2010 aikana henkilöstöohjelman runkoa ja sen palasia työstettiin useissa eri työryhmissä. Ohjelmassa käsiteltäviä teemoja ovat: 1. Henkilöstöpoliittiset linjaukset ja arvot kaupunkistrategiasta johdettuna 2. Johtamisen ja esimiestyön vahvistaminen 3. Työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen edistäminen 4. Tuloksellisuuden edistäminen (työ- ja palveluprosessien kehittämishanke) 5. Palkkausjärjestelmän kehittäminen (ml. palkkaharmonisointiohjelma) 6. Henkilöstön ja työantajan välisen yhteistoiminnan kehittäminen 7. Osaamisen johtaminen Ohjelmassa linjataan myös henkilöstöasioissa tehtävän seudullisen yhteistyön muotoja ja tapoja. Lisäksi ohjelma tulee sisältämään konkreettisen suunnitelman henkilöstöasioihin liittyvästä työnjaosta sekä vuosikellon, joka jäsentää vuoden kuluessa tehtävää henkilöstöhallinnosta päätöksentekoa. 9

10 5. MITÄ MEILLE KUULUU? HALLINTOKESKUKSEN KUULUMISET (vs. hallintojohtaja Tiina Eskelinen) Hallintokeskuksen henkilöstössä tapahtui vähäisiä muutoksia vuoden 2010 aikana. Pitkäaikainen maaseutuasiamies Teuvo Hukka jäi vuorotteluvapaalle elokuussa 2010 ja sen jälkeen eläkkeelle Kaupunginjohtaja Kirsi Hämäläinen jäi vuorotteluvapaalle elokuussa 2010 ja vs. kaupunginjohtajaksi siirtyi hallintojohtaja Anssi Nykänen. Vs. hallintojohtajaksi valittiin Tiina Eskelinen. Ruokapalveluissa vietiin päätökseen uudistus, jonka seurauksena henkilöstö keskitettiin maaliskuussa pääasiassa uusiin tiloihin Sivistys- ja kulttuurikeskus Ilmarisessa sijaitsevalle valmistuskeittiölle. SIVISTYSKESKUKSEN KUULUMISET (sivistysjohtaja Ulla Huhtilainen) Sivistyskeskuksen palveluksessa työskenteli vuonna 2010 yhteensä 128 henkilöä, joista 17 oli määräaikaisessa työsuhteessa. Vuoden aikana eläkkeelle siirtyi viisi (5) työntekijää ja vuorotteluvapaalla oli neljä (4) työntekijää. Oppisopimustyösuhteessa oli yksi (1) työntekijä. Vakituiseen työsuhteeseen palkattiin yksi (1) työntekijä vuonna Sivistystoimen henkilöstön työmerkkipäivämuistamistilaisuus järjestettiin toukokuussa. Maaliskuussa lukio ja kansalaisopisto pääsivät muuttamaan pitkän hajasijoituskauden jälkeen uusiin tiloihin Sivistys- ja kulttuurikeskus Ilmariseen. TEKNISEN KESKUKSEN KUULUMISET (tekninen johtaja Risto Asikainen) Työssä jaksamista ja työyhteisön toimivuudesta tehtiin kysely teknisen toimen esimiehille 12/2010. Kyselyn tulokset kertoivat, että henkilöstön jaksaminen on keskimääräistä heikompaa. Henkilöstön jaksamiseen onkin nyt syytä kiinnittää erityistä huomiota. Teknisen keskuksen henkilöstön työn kuormittavuuteen vaikutti mm. monissa kiinteistöissä esille tulleet sisäilmaongelmat ja sisäilmaongelmista johtuneet muutostyöt ja muutot. HELLI LIIKELAITOKSEN KUULUMISET (johtaja Airi Turunen) Ikäihmisten palveluissa palvelurakenneuudistus valmisteltiin vuoden 2010 aikana ja toteutus siirtyi suurimmaksi osaksi vuoden 2011 alkuun. Tohmajärven hoivasairaala ja uusi tehostetun palveluasumisen yksikkö otettiin käyttöön jo syksyllä. Palvelurakenneuudistukseen kuului pitkäaikaisen laitosasumisen muuttaminen vuodeosastoilta tehostettuun palveluasumiseen, kotihoidon tehostaminen ja välimuotoisten asumisratkaisujen hakeminen. Henkilöstö siirtyi lakkautetuista yksiköistä muihin yksikköihin ja henkilöstä kuultiin syksyn aikana. Varahenkilöstöjärjestelmä (vakituisten sijaisten tiimi) alkoi virallisesti , mutta valmistelutyö tehtiin syksyn 2010 aikana. Varahenkilöstössä aloitti yhdeksän työntekijää ja esimies, joka toimii myös itse tarvittaessa varahenkilönä. Henkilöstösuunnittelutyöryhmä perustettiin kehittämään varahenkilöjärjestelmää, mutta sen toiminta laajentui käsittelemään muitakin henkilökysymyksiä, mm. eläköitymisen vaikutuksia, työllisyyskysymyksiä jne. 10

11 Laboratoriohenkilökunta siirtyi ISLAB Oy:n palvelukseen lukien liikkeenluovutuksella. Neuvottelut Tohmajärven röntgenhenkilökunnan siirtymisestä PKSSK: n röntgenliikelaitoksen palvelukseen lukien pidettiin joulukuussa. Myös ympäristöterveydenhuollon henkilöstön siirtymistä Joensuun kaupungin palvelukseen lukien valmisteltiin. KITEEN KAUPUNKI / TILIKE-KUNTATILITOIMISTON KUULUMISET Kiteen kaupungin Tilike-kuntatilitoimiston henkilökunta oli vuonna 2010 kovan paineen alaisena kirjanpidon ajantasaistamisessa, henkilöstömuutosten sekä niukkojen henkilöstöresurssien vuoksi. Tilikkeen kirjanpitotiimi sai syksyllä 2010 lisävahvistusta yhden kirjanpitäjän verran, joka palkattiin toistaiseksi jatkuvaan työsuhteeseen. Kirjanpitotiimi sai myös kaksi määräaikaista kirjanpitäjää atk-sovellusten muutos- ja käyttöönottoprojektitehtäviin ja kirjanpidon ajantasaistamistehtäviin. Koko Tilikkeen henkilökuntaa kuormittivat uusien atk-käyttösovellusten muutos-, käyttöönotto- ja neuvontatehtävät painottuen loppuvuoteen Kuluneen vuoden aikana henkilöstön työssäjaksamiseen alettiin kiinnittää erityistä huomiota käytännön toimenpiteiden muodossa, joita olivat mm. henkilöstön virkistäytymispäivä sekä psykologijohtoiset keskustelut. 6. TIETOJA HENKILÖSTÖSTÄ Henkilöstön määrä ja rakenne Kiteen kaupunki Toimintayksikkö Palkkatuki Oppisop. suhde Yhteensä Yleishallinto Keskuskeittiö Sivistystoimi Maaseutu- ja lomatoimi Tekninen toimi Vakituiset Sijaiset Määräaikaiset Tilikekuntatilitoimisto Yhteensä Emokaupungin palveluksessa oli yhteensä 256 henkilöä, joista sijaisia, määräaikaisia ja palkkatuella palkattuja 60 henkilöä. Vuonna 2009 vastaavat luvut olivat 301 henkilöä, joista sijaisia, määräaikaisia ja palkkatuella palkattuja 50 henkilöä. Sivistystoimessa oli lisäksi määräaikaisia kansalaisopiston sivutoimisia tuntiopettajia 44 henkilöä. Vuonna 2009 kansalaisopiston määräaikaisten opettajien määrä oli 49 henkilöä. 11

12 Helli-liikelaitos Tehtäväalue Oppisopimussuhde Hallintopalvelut Lääkäripalvelut Suun terveydenhuoltopalvelut Ympäristöterveydenhuolto Lasten ja nuorten palvelut Aikuisten palvelut Ikäihmisten palvelut Vakituiset Sijaiset Palkkatuki Määräaikaiset Yhteensä Yhteensä Omaishoitajat Perhehoitajat Tukihenkilö Hellissä oli paljon avoimia toimia, sillä palvelurakenteen ollessa muutoksessa ei haluttu, eikä voitu lähteä täyttämään avoimia vakansseja vakinaisesti. Haluttiin nähdä, millaiseksi henkilöstön tarve muodostuu, kun esimerkiksi ikäihmisten palveluissa toimintoja muutettiin omasta toiminnasta ostopalvelutoiminnaksi. Kokonaistilanteen selkiytymistä odotettaessa toimia täytettiin määräaikaisesti myös, kun tapahtui eläköitymisiä. Työllistämistuella palkattujen välitöntä hoitotyötä tekevien sijaan tuli kuitenkin palkata aluehallintoviraston tarkastuksen perusteella hoitotyön koulutettuja ammattilaisia, lähihoitajia. Myös varhaiskasvatuksessa palkattiin määräaikaisia työntekijöitä, koska päivähoidon tarve vaihtelee eri pisteissä ja työntekijöitä on otettu toimikaudeksi. Lääkäripalveluissa eurolääkärit olivat määräaikaisessa virkasuhteessa. Kaikkia Hellin palveluita ei tuotettu itse, vaan tarpeen mukaan ostettiin palveluita ulkopuolelta. Yöhoito oli Hellissä ulkoistettu Kiteellä ikäihmisten palveluissa Rantapihassa, Harjulan alueella ja taajaman yöhoidossa sekä aikuisten palveluissa Kytänniemen asumisyksikössä. Lisäksi Tohmajärvellä ja Rääkkylässä osa yöhoidosta oli ulkoistettu. Ikäihmisten palveluissa pohjoisosien kylien kotihoito on ostettu Hummovaaran kyläyhdistyksel- 12

13 tä Kiteellä ja Kesälahdella. Lääkäripalveluissa vuokratyövoimaa käytettiin kaikissa terveyskeskuksissa ja päivystyksessä, 6-7 henkilötyövuotta. Ostopalveluja käytettiin myös lasten ja nuorten terapiapalveluissa Hytkesissä. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne vuonna Ikäryhmä Ka Henkilöstön määrä ,59 Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 50,59 vuotta eli keski-ikä oli noussut edelliseen vuoteen verrattuna n. 6 kuukaudella (50,02 vuotta). Työntekijöiden keski-ikä on noin viisi (5) vuotta korkeampi kuin kunnissa keskimäärin (45,5 vuotta /2009). Vakinaisia työsuhteita alkoi kaupungin puolella 15 ja 17 vakinaista työsuhdetta päättyi eli vaihtuvuus oli 32 henkilöä. Hellin puolella vakinaisia työsuhteita alkoi 60 ja päättyi 72 eli vaihtuvuus oli 132 henkilöä. 13

14 Eläköityminen vuonna 2010 ja eläköitymisennuste vuoteen 2020 saakka Kiteen kaupungilta siirtyi eläkkeelle vuonna 2010 yhteensä 56 henkilöä. Seuraavassa tilastossa on tarkempaa tilastotietoa eläköitymisestä vuonna 2010: 2010 Kitee HELLI Yhteensä Vanhuuseläkkeelle Työkyvyttömyyseläkkeelle Kuntoutustuelle Osa-aikaeläkkeelle Osatyökyvyttömyyseläkkeelle YHTEENSÄ Seuraavassa taulukossa on ennuste vuosien vanhuuseläkkeelle jäävistä. Opettajien eläköitymisikänä on käytetty 63 vuotta, muiden kohdalla ennusteeseen on otettu KEVAn ilmoittama henkilökohtainen vanhuuseläkeikä. Luvuissa on mukana koko Kiteen kaupungin henkilökunta Henkilöstön poissaoloista vuonna 2010 Seuraavissa taulukoissa on tietoa Kiteen kaupungin ja Helli-liikelaitoksen henkilöstön sairauspoissaoloista vuonna Taulukoista löytyy myös tietoa sairauslomien kustannuksista. 14

15 KITEE Sairauslomien kustannukset 2010 Yhteensä Sivukulut Yhteensä Työpäivät Kalenteri päivät Hinta/ työpv Hinta/kalenteripv 21,38 % HALLINTOKESKUS Sairausloma lääkärintodistus , , , ,00 74,72 Sairausloma esimiehen luvalla/th tod 3 348,21 715, , ,31 79,69 SIVISTYSKESKUS Sairausloma 2/3-osapalkalla , , , ,68 57,96 Sairausloma lääkärintodistus , , , ,39 114,83 Sairausloma esimiehen luvalla/th tod , , , ,41 120,09 Sairausloma 2/3-osapalkalla , , , ,09 70,30 TEKNINEN KESKUS Sairausloma lääkärintodistus , , , ,93 190,09 Sairausloma esimiehen luvalla/th tod 1 570,19 335, , ,88 105,88 Sairausloma 2/3-osapalkalla , , , ,18 161,63 TILIKE Sairausloma lääkärintodistus , , , ,74 104,16 Sairausloma esimiehen luvalla/th tod 602,51 128,82 731, ,48 104,48 Sairausloma 2/3-osapalkalla 5 082, , , ,90 64,93 Yhteensä Sairausloma lääkärintodistus , , , ,45 119,29 Sairausloma esimiehen luvalla/th tod , , , ,69 110,83 Sairausloma 2/3-osapalkalla , , , ,42 82,28 Kaikki yhteensä ,25 Henkilösivukulut 21,38 % ,33 Menot yhteensä ,58 Saatu Kela-päivärahoja ,71 Nettokustannukset ,87 15

16 HELLI Sairauslomien kustannukset 2010 Yhteensä Sivukulut Yhteensä Työpäivät Kalenteri päivät Hinta/ työpv Hinta/kalenteripv 21,38 % Hallintopalvelut Sairausloma lääkärintodistus , , , ,06 106,21 Sairausloma esimiehen luvalla/th tod 3 041,53 650, , ,06 123,06 Lasten ja nuorten palvelut Sairausloma lääkärintodistus , , , ,77 84,37 Sairausloma esimiehen luvalla/th tod , , , ,60 89,09 Sairausloma 2/3-osapalkalla , , , ,39 60,96 Aikuisten palvelut Sairausloma lääkärintodistus , , , ,69 91,48 Sairausloma esimiehen luvalla/th tod , , , ,46 89,47 Sairausloma 2/3-osapalkalla , , , ,74 50,99 Ikäihmisten palvelut Sairausloma lääkärintodistus , , , ,34 82,04 Sairausloma esimiehen luvalla/th tod , , , ,67 82,95 Sairausloma 2/3-osapalkalla , , , ,08 64,07 Yhteensä Sairausloma lääkärintodistus , , , ,89 85,08 Sairausloma esimiehen luvalla/th tod , , , ,62 86,78 Sairausloma 2/3-osapalkalla , , , ,50 60,84 Kaikki yhteensä ,33 Henkilösivukulut 21,38 % ,18 Menot yhteensä ,51 Saatu Kela-päivärahoja ,10 Nettokustannukset ,41 Kaupungin puolella sairauslomalla oltiin vuonna 2010 keskimäärin 7,56 työpäivää (vuonna 2009 keskimäärin 8,97 työpäivää) työntekijää kohden ja Hellissä vuonna 2010 keskimäärin 9,44 työpäivää (vuonna 2009 keskimäärin 9,64 työpäivää). Sairauslomien määrä oli vuonna 2010 hienoisessa laskussa edellisen vuoteen verrattuna. Laskenta henkilöstön mukaan (myös sijaiset ja määräaikaiset). Kunta-alan työolobarometritiedoissa todetaan, että sairauspoissaolojen määrät työpäivinä laskettuna ovat vähentyneet kunta-alan henkilöstön haastattelutietojen mukaan vuodesta 2006 lähtien. Sairauspoissaolopäiviä vuonna 2010 oli keskimäärin 8,4 työpäivää (vuonna ,5 työpäivää). Perhevapaita käytettiin vuonna 2010 yhteensä 4939 työpäivää eli perhevapailla oli koko ajan keskimäärin 19 työntekijää. Vastaavat luvut vuonna 2009 olivat 5471 työpäivää ja 22 henkilöä eli perhevapaiden käyttö laski edelliseen vuoteen verrattuna. 16