Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014

Transkriptio

1 Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014

2 1. Johdanto Henkilöstömäärä Henkilötyövuodet Työajan jakautuminen Ikärakenne Henkilöstön osaamisen kehittäminen Terveysperusteiset poissaolot Henkilöstön vaihtuvuus Eläköityminen Työvoimakustannukset Työhyvinvointi Työhyvinvointitutkimus Virkistys- ja tyhy -toiminta Yhteistoimintaryhmä... 9

3 1. Johdanto Henkilöstökustannukset muodostavat valtaosan kuntayhtymän oman toiminnan käyttömenoista. Taloudellisen ja tehokkaan päätöksenteon sekä muutoksen johtamisen välineenä voidaan käyttää jatkuvaa ja järjestelmällistä henkilöstötietojen seurantaa, vertailua ja kehittämistä. Henkilöstöraportti on tarkoitettu johdolle, esimiehille ja luottamushenkilöille henkilöstöjohtamisen ja henkilöstön kehittämisen apuvälineeksi. Henkilöstöstä saadut tiedot antavat pohjan tehtäessä henkilöstörakennetta ja henkilöstön kehittämistä koskevia päätöksiä ja henkilöstörakenteen korjaussuunnitelmia. Raportin tietoja voidaan hyödyntää myös kuntayhtymän strategisen johtamisen suunnittelussa. Raportoinnissa on käytetty Kuntatyönantajien henkilöstöraportointia koskevan uusimman suosituksen mukaisia tunnuslukuja siltä osin kuin se on ollut mahdollista. Valtakunnallisesti samalla tavalla kerättävät ja seurattavat määrälliset tunnusluvut mahdollistavat jatkossa kuntaorganisaatioiden välisen vertailun. Tiedot henkilöstöraporttiin on koottu palkkalaskennassa käytössä olevasta Populus -henkilö- ja palkkahallintojärjestelmästä. Lisäksi tietoja on kerätty kirjanpitojärjestelmästä. Vuoden 2013 loppuun saakka kuntayhtymä tuotti terveydenhuollon palveluja, jolloin vakinaisen henkilöstön määrä oli n. 500 henkilöä. Sosiaalihuollon palvelujen siirryttyä kuntayhtymän tuotettavaksi kasvoi henkilöstömäärä kaksinkertaiseksi. Samassa yhteydessä organisaation nimi ja organisaatio muuttui. Hoitopalvelut lakkautettiin ja osa terveydenhuollon henkilöstöstä siirtyi sosiaalipalveluihin. Koska vuosi 2014 oli ensimmäinen vuosi, jolloin sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö oli samassa organisaatiossa, ei vertailutietoa edelliseen vuoteen ole esitetty. 2. Henkilöstömäärä Sosiaalipalveluiden yhdistämisen johdosta Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän henkilöstömäärä kaksinkertaistui Kuntayhtymän palveluksessa oli yhteensä 1178 henkilöä, Heistä 985 oli vakituisessa ja 193 määräaikaisessa palvelussuhteessa. Kuntayhtymän henkilöstömäärä : Palvelussuhde Miehet Naiset Yhteensä Vakinaiset Määräaikaiset joista työllistettyjä (1) (8) (9) Yhteensä

4 Palvelualueittain henkilöstömäärä jakaantui seuraavasti: Palvelussuhde Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä Yhtymähallinto Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Mielenterveys- ja päihdetyö Aikuissosiaalityö Vanhuspalvelut Perhepalvelut Määrällisesti eniten vakinaista henkilöstöä on vanhuspalveluissa. Seuraavaksi eniten henkilöstöä on perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelualueilla. Vakinaisen henkilöstön prosenttuaalinen jakauma palvelualueittain Perhepalvelut 8 % Yhtymähallinto 3 % Perusterveydenhuolto 16 % Vanhuspalvelut 40 % Erikoissairaanhoito 20 % Aikuissosiaalityö 6 % Mielenterveys- ja päihdetyö 7 % 3. Henkilötyövuodet Henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstöstä vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työvoimaa kuin henkilöstömäärä tiettynä päivänä. Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Osa-aikainen henkilö muutetaan henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti. Henkilötyövuosia palvelussuhteessa on ollut vuonna 2014 yhteensä 1091,15. Henkilötyövuosien jakaantuminen palvelualueittain: Palvelualue Henkilötyövuodet Yleishallinto 66,97 Perusterveydenhuolto 162,51 Erikoissairaanhoito 195,82 Mielenterveys- ja päihdetyö 61,61 Aikuissosiaalityö 74,97 Vanhuspalvelut 446,41 Perhepalvelut 82,86 Yhteensä 1091,15 4

5 Henkilötyövuodet Raportointiohjelma jakaa henkilötyövuodet palvelualueille kustannusten jaon mukaan. Vuonna 2014 varahenkilöstön palkkakustannukset ovat menneet yleishallinnosta, minkä johdosta henkilötyövuodet ovat yleishallinnossa huomattavasti suuremmat kuin henkilömäärä. Lisäksi kuntayhtymä on käyttänyt lääkäreiden ja hoitohenkilöstön osalta vuokratyövoimaa. Hoitohenkilöstön osalta lyhytaikaisiin (alle 3 kk) sijaisuuksiin hoitohenkilöstön työpanos ostettiin Seuturekry Oy:ltä. Vuonna 2014 vuokratyövoimaa on hoitohenkilöstössä käytetty 50,86 henkilötyövuotta. Kustannuksia hoitotyövoiman vuokrauksesta on aiheutunut yhteensä 2,8 miljoonaa euroa. Sosiaalihuollon palvelualueet siirtyivät lyhytaikaisten sijaisten hankinnassa vuokratyövoiman käyttöön asteittain siten, että lokakuun loppuun mennessä henkilöstön vuokraus oli käytössä kaikilla palvelualueilla. Alkuvuoden aikana sosiaalipalveluiden sijaiset olivat suorassa palvelussuhteessa kuntayhtymään. Tämän johdosta sosiaalipalveluissa osa lyhytaikaisten sijaisten työpanoksesta sisältyy palvelualueiden henkilötyövuosiin. 4. Työajan jakautuminen Työajan jakautuminen kertoo, miten työntekoon käytettyä työaikaa todellisuudessa on käytetty. Teoreettinen säännöllinen työaika Vähennetään: - vuosilomat ja muut lomat - terveysperusteiset poissaolot - perhevapaat - koulutus - muut palkalliset poissaolot - muut palkattomat poissaolot Työpäivät % teoreettisesta säännöllisestä työajasta ,4 4,8 3,1 0,6 0,2 3,2 + rahana korvatut lisä- ja ylityöt Tehty vuosityöaika ,3 5

6 5. Ikärakenne Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän henkilöstöstä suurimman ikäryhmän muodostavat vuotiaat. Seuraavaksi suurin ryhmä on vuotiaat. Kuntayhtymän työntekijöiden keski-ikä oli 47,5 vuotta. Henkilöstön ikärakenne Alle Yli 65 Prosenttiosuus vakinaisesta henkilöstöstä 9% 1% 7% 17% Alle % 24% Yli 65 Palvelualueittain ikärakenne ei poikkea merkittävästi koko organisaation ikärakenteesta Alle Yli 65 6

7 6. Henkilöstön osaamisen kehittäminen Vuonna 2014 aloitti työskentelynsä koulutusten koordinointityöryhmä, jonka tehtävänä on linjata, suunnitella ja koordinoida kuntayhtymän strategian mukaisten, palvelualueet ylittävien yhteisten koulutusten järjestämistä. Strategian laatimisen yhteydessä syksyllä 2014 saadusta henkilöstöpalautteesta tuli esiin esimiestyön kehittämisen tarve. Loppuvuodesta 2014 laadittiin toimintamalli, jonka mukaan esimiestyön kehittäminen tapahtuu neljän toteuttamistavan kautta: 1. esimiesvalmennus, jonka kaikki nykyiset ja tulevaisuudessa uudet esimiehet käyvät lävitse peruspaketti esimiehisyydestä kuntayhtymässä 2. kerran vuodessa oleva koulutuspäivä tietystä aiheesta koulutustarpeista esiin nousevat aiheet 3. esimiesfoorumit 4 kertaa vuodessa (iltapäivä) toiminnan ja johtamisen kehittämiseen liittyvät laajemmat, kuntayhtymää koskevat kokonaisuudet 4. esimiesinfot kerran kuukaudessa (n. 1 h, ei kesäaikana) yksi tai kaksi esimiesten koulutustarpeista esiin nousevaa aihetta. 7. Terveysperusteiset poissaolot Terveysperusteisia poissaoloja ovat omasta sairaudesta johtuvat poissaolot sekä työtapaturmista, työmatkatapaturmista ja ammattitaudeista johtuvat poissaolot. Terveysperusteisia poissaoloja ei ole lainkaan 500 henkilöllä. Terveysperusteiset poissaolot Lyhyet poissaolot kalenteripäivät % työajasta 1000 euroa ,08 alle 4 pv 4-29 pv , pv , pv , pv ,67 Yli 180 pv 576 0,13 % palkkakustannuksista Yhteensä , ,4 Keskimäärin / henkilötyövuosi Em. poissaoloista työ- ja työmatkatapaturmia ammattitauteja tai - epäilyjä

8 Keväällä 2014 aloitettiin osittain Sitran rahoittama työssä jaksamiseen ja työhyvinvoinnin kehittämiseen tähtäävä ODUM hyvinvointihanke. Hanketta on toteutettu yhteistyössä Forssan kaupungin ja Loimijoen Kuntapalveluiden kanssa. Hankkeeseen liittynyt henkilöstökysely toteuttiin keväällä 2014 ja kyselyn perusteella päätettiin toteuttaa kohdennetusti pienkuntoutusryhmiä sekä perusliikuntaryhmiä. Hanke päättyy vuonna Henkilöstön vaihtuvuus Alkaneisiin palvelussuhteisiin sisältyy sosiaalipalvelujen henkilöstön siirtyminen liikkeenluovutuksen ehdoin kuntayhtymään. Vuodelta 2014 ei tulo- ja lähtövaihtuvuusprosentteja ei ole ilmoitettu, koska vuoden 2013 vertailutietoa ei voida hyödyntää henkilöstön kokonaismäärän olennaisen muutoksen vuoksi. Vakinaiset Lukumäärä Alkaneet palvelussuhteet 519 Päättyneet palvelussuhteet Eläköityminen Vuonna 2014 jäi eläkkeelle 15 henkilöä. Kuntien eläkevakuutusyhtiön raportointitietokannasta ei tällä hetkellä saada koko kuntayhtymän eläkepoistumaennustetta. Kevan viimeisin ennuste perustuu terveydenhuollon kuntayhtymän aikaiseen ennusteeseen eikä kuvaa koko henkilöstön ennustetta. 10. Työvoimakustannukset 11. Työhyvinvointi Kuntayhtymä maksoi vuonna 2014 palkkoja ja palkkioita 41,8 miljoonaa euroa ja henkilösivukuluja 11,1 miljoonaa euroa. Henkilöstökorvauksia kuntayhtymä sai Kelalta ja vakuutusyhtiöiltä yhteensä noin euroa. Hyvinvointikuntayhtymässä toteutettiin vuonna 2014 koko henkilöstölle kohdennettu työhyvinvointia koskeva kysely. Vastausprosentti kyselyyn oli erittäin hyvä, 78 % henkilöstöstä. Jatkossa kysely toteutetaan kahden vuoden välein. Joka neljäs vuosi kysely on laajempi ja niiden välillä kysely toteutetaan suppeampana. Seuraava kysely toteutetaan vuonna Työhyvinvointikyselyn tutkittavat aihealueet olivat työ, työyhteisö, johtaminen ja muutokset työssä. Kuntayhtymän tasolla tulokset olivat kaikilla osa-alueilla hyvät. Koko kuntayhtymän tasolla vertailua aikaisempien vuosien tutkimustuloksiin ei kuitenkaan voida tehdä, koska puolet henkilöstöstä ei ole ollut aikaisemmin mukana kyselyssä. 8

9 11.1. Työhyvinvointitutkimus Tutkimustuloksen raporteissa tulokset näkyvät vuoden 2008, 2012 ja 2014 kyselyistä. Koko organisaation tasolla vuoden 2014 tulokset eivät kuitenkaan ole vertailukelpoisia aikaisempiin tuloksiin, koska aikaisempien vuosien kyselyssä kohderyhmänä on ollut vain terveydenhuollon henkilöstö. Vuoden 2014 kyselyssä kohderyhmänä oli koko nykyinen henkilöstö. Kysely toteutettiin sosiaalipalvelujen kuntayhtymään siirtymisen jälkeen keväällä Virkistys- ja tyhy -toiminta Henkilökunnan virkistystoimintaan käytettiin vuonna 2014 yhteensä euroa. Virkistysmäärärahoilla tuettiin sekä liikunta- että kulttuuritoimintaa. Liikunnan tukeminen kohdistui lähinnä yksilötason liikunta-aktiviteetteihin, joista suurimmat ryhmät olivat Vesihelmen uinti, kuntosalikäynnit ja erilaiset jumpparyhmät. Kulttuuritoiminnassa tuettiin erilaisiin paikallisiin kulttuuritapahtumiin osallistumista, mm. kesäteatteri- ja elokuvakäyntejä. Lamminkirmun virkistyspaikan käyttöaste oli kesäkuukausina lähes 100 prosenttia. Lisäksi työyhteisöt järjestivät omia työhyvinvointipäiviä. 12. Yhteistoimintaryhmä Yhteistoimintaryhmä kokoontui vuonna kertaa. Ryhmässä käsiteltiin säännöllisin väliajoin sote-tilannetta sekä hyvinvointikuntayhtymän tilannekatsausta. 9