Juankosken kaupunki. Henkilöstökertomus 2013

Transkriptio

1 Juankosken kaupunki Henkilöstökertomus 2013 Kaupunginhallitus

2 JUANKOSKEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2013 Henkilöstökertomus on henkilöstöjohtamisen ja henkilöstösuunnittelun apuväline, jonka avulla on mahdollisuus seurata mm. henkilöstövoimavarojen kehitystä. Henkilöstövoimavarojen arvioinnissa kunnat käyttävät nimitystä henkilöstötilinpäätös tai henkilöstökertomus. Henkilöstötilinpäätöksen tavoite on kytkeä se osaksi vuosittaista tilinpäätöstä. Henkilöstökertomus on enemmän kuvaileva ja siinä lukuja ja tilastoja analysoidaan tarkemmin. Henkilöstökertomuksen tehtävänä on antaa tietoa päätöksenteon tueksi ja toimia välineenä päättäjien, esimiesten ja henkilökunnan välisissä henkilöstön kehittämistoimenpiteissä. Henkilöstökertomuksen tiedot on koottu tilanteen mukaisina Juankosken kaupungin käyttämistä henkilöstötietojärjestelmistä (Populus). Henkilöstökertomuksen rakenne noudattelee Kunnallisen työmarkkinalaitoksen suositusta. 2

3 TASA-ARVO Tasa-arvolainsäädäntö (609/1986) ja muut tasa-arvonäkökohdat huomioon ottaen henkilöstöraportin keskeiset tunnusluvut on esitetty erikseen miehistä ja naisista ja huomioitu yksilösuoja. Juankosken kaupungin tasa-arvosuunnitelma on laadittu vuonna Henkilötietojen suoja on otettu huomioon tilastoinnissa ja henkilöstöraportin laadinnassa. Työturvallisuuslain (738/2002) mukaiset työsuojelun toimintaohjelmat on henkilöstön tiedossa. Työterveyshuoltolain (1383/2001) mukainen työterveyshuollon kirjallinen toimintasuunnitelma, joka sisältää työterveyshuollon yleiset tavoitteet sekä työpaikan olosuhteisiin perustuvat tarpeet ja niistä johtuvat toimenpiteet, on laadittu ja on henkilöstön tiedossa. Henkilöstön määrä henkilötyövuosina ja henkilöinä Juankosken henkilöstömäärä oli 314 henkilöä, joka ei sisällä sivutoimisia työntekijöitä. Perhehoitajia ja omaishoitajia ei lasketa kaupungin henkilökuntaan kuuluvaksi, koska he eivät ole työsuhteessa kaupunkiin. Henkilötyövuosina henkilöstön määrä on 297,29 henkilötyövuotta, joka on 6,13 htv enemmän kuin koko vuonna Henkilöstömäärä on henkilöt vuoden viimeisenä päivänä, jotka ovat olleet kaupungin palveluksessa. Henkilötyövuodet ovat henkilöstön määrä kalenterivuoden aikana. 3

4 Henkilöstö hallintokunnittain Henkilöstö määrä on (osa- ja kokoaikaiset, ei sisällä sivutoimisia henkilöitä) henkilöä. Kaupungin henkilöstöstä reilu 50 prosenttia työskentelee sosiaalitoimessa, sivistystoimessa 26,3 prosenttia, loput henkilöstöstä työskentelee yleishallinnossa ja teknisessä toimessa. Lomitustoimi on siirtynyt alkaen Maaningan kunnan hoidettavaksi, joka vähensi kaupungin henkilöstömäärää merkittävästi. Kaupungin henkilöstössä 76,8 prosenttia työskentelee lakisääteisissä sosiaalitoimen ja sivistystoimen peruspalvelutehtävissä. Palvelussuhderakenne Juankosken kaupungin vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrän muutos on tilanteeseen verrattuna. Merkittävin muutos on kirjaston henkilöstön siirtyminen Kuopion kaupungin palvelukseen. Määräaikaisissa virka- tai työsuhteissa henkilöt työskentelee vain, jos määräaikaisuuden peruste täyttyy. 4

5 Henkilöstön ikäjakautuma Vuonna 2012 kunta-alalla työskentelevien keski-ikä oli 45,6 vuotta. Henkilöstön keski-ikä on kuntaalalla korkeampi kuin muilla työmarkkinasektoreilla. Kuntien nykyisestä henkilöstöstä lähes kaksi kolmasosaa jää eläkkeelle vuoteen 2030 mennessä. Juankosken kaupungin henkilöstön keski-ikä oli 46,6 vuotta. Naisten keski-ikä 45,8 vuotta ja miesten 49,7 vuotta. Henkilöstön ikäjakauma osoittaa, että 49 prosenttia henkilöstöstä on yli 50 vuotiaita. Henkilöstö sukupuolen mukaan jaettuna 5

6 Juankosken kaupungin henkilöstöstä naisten osuus on jo yli 80 prosenttia. Kasvu johtuu naisten osuudesta sosiaalitoimessa ja koulutoimessa. Yli 80 prosenttia kunnallisesta henkilöstöstä työskentelee terveydenhuollossa, sosiaalitoimessa tai sivistystoimessa. Neljä viidesosaa henkilöstöstä on naisia. Naisvaltaisella alalla lakisääteiset perhevapaat oikeuttavat pitkiin poissaoloihin. Perhevapaiden, vuosilomien sekä opinto- ja vuorotteluvapaiden ajaksi tarvitaan sijaisia, sillä lakisääteiset peruspalvelut on hoidettava myös vakinaisen henkilöstön poissa ollessa. Henkilöstön palvelussuhdejakauma Palvelussuhdejakauma kertoo, että kaupungin henkilöstöstä 78 prosenttia on työskennellyt kaupungin palveluksessa alle 2 19 vuotta. Loput 22 prosenttia on työskennellyt 20 vuotta Yli 30 vuoden palvelussuhteita on n. 8 prosenttia. Työterveyshuolto Kaupunki on ostanut työterveyshuollon palvelut alkaen ja edelleen Soisalon Työterveys OY:ltä, joka on Varkauden kaupungin kunnallinen liikelaitos. Liikelaitos on tuottanut työterveyshuollon palvelut koko Juankoskella, Kaavilla ja Rautavaaralla Koillis-Savon kansanterveystyön kuntayhtymän purkautumisen jälkeen. Juankosken työterveyshuollossa työskentelee kaksi päätoimista työterveyshoitajaa, kaksi työterveyshuoltoon pätevöitynyttä erikoislääkäriä, työfysioterapeutti ja psykologi. Kaupunki saa Kelalta työterveyshuollon kustannuksista prosenttia. Työterveyshuollon kustannukset vuonna 2013 olivat ,07 ( ,03) euroa. Kelan korvaus työterveyshuollon kustannuksista on n euroa. Työterveyshuollon palvelut ovat olleet hyvin toimivia myös kertomusvuonna. Kaupunginhallitus päätti , että kaupunki korvaa työntekijän kirurgiset toimenpiteet yksityisellä sektorilla, jos julkisen palveluntuottajan jonotusaika on niin pitkä ja työntekijän tila sen kaltainen, että se edellyttää sairauslomaa ja työtehtävät sen kaltaiset, että tehtävään on palkattava 6

7 sijainen. Yksityisellä sektorilla suoritetut kirurgiset toimenpiteet sisältyvät työterveyshuollon kustannuksiin. Kaupunginhallitus on hyväksynyt Juankosken kaupungin päihdepolitiikkaa ja hoitoonohjausmallin koskevan yhteisesti hyväksytyn mallin. Kaupunginhallitus on käsitellyt työhyvinvoinnin toimintalinjauksia ja hyviä käytänteitä työpaikalla ja antanut kehotuksen kaikille tahoille organisaatiossa huolehtia työyhteisön hyvästä ja tukevasta työskentelytavasta ja edistää hyvää ilmapiiriä. Kaikki epäasiallinen käyttäytyminen on ehdottomasti tuomittavaa. Työnantaja ja työntekijät ovat yhteiset hyväksyneet vuonna 2011 työkyvyn tukemisen periaatteet, jossa on tarkennettu työkyvyn hallintaa, seurantaa ja varhaista tukea. Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja, joilla työpaikka huolehtii työkyvyn edistämisestä, seurannasta ja varhaisen tuen antamisesta ennakoivasti läpi työuran, perustuu työpaikan tarpeisiin, koostuu työpaikan toimenpiteistä ja yhteistyössä työterveyshuollon kanssa tehtävistä toimenpiteistä, työpaikka ja työterveyshuolto sopivat ja laativat yhdessä kirjallisen toimintatavan. Toimintatavan luominen ja kuvaus ovat edellytys ennaltaehkäisevän työterveyshuollon 60 % Kelakorvaukselle. Poissaolot, terveydelliset syyt Juankosken kaupungin henkilöstön poissaoloja on seurattu vuodesta 2007 alkaen Populushenkilöstöhallinnon järjestelmistä. Järjestelmä tilastoi poissaolot kalenteripäivinä ja työpäivinä poissaolon syyn mukaan. Järjestelmästä ei ole tulostettavissa sairauspoissaolojen määrää esim. 1-3 päivää tai pitemmät sairauspoissaolot. Poissaolojen määrää terveydellisten syiden perusteella on tarkasteltu kalenteripäivinä ja työpäivinä vuosina seuraavassa kuviossa: Kalenteripäivinä laskettuna poissaolojen määrä terveydellisissä syissä (sairaus, tapaturma, ammattitauti ja kuntoutus,ma-eläke) on vuodesta 2012 vähentynyt 561 päivää ja työpäivinä laskettuna 392 päivää. Vuoden 2012 ja 2013 tiedot ovat vertailukelpoisia. Syyskoodilla sairaus sairauspoissaolot ovat vähentyneet yleishallinnossa, vapaa-aikatoimessa, vesi- ja viemärilaitoksella ja Juka-tilit tilitoimistossa. Kasvua on ollut sosiaalitoimessa ja koulutoimessa. 7

8 Sairauspoissaolojen tarkempi tarkastelu osoittaa, että vain reilu 15 prosenttia sairauspoissaoloista on 1-3 työpäivää ja suurin osa vajaa 39 prosenttia sairauspoissaoloista on työpäivää. Koko henkilöstön osalta tarkasteltuna 1-3 työpäivän mittaisia sairauspoissaoloja voidaan todeta niiden kuvastavan lähinnä flunssa.yms. epidemioiden kulkua eri vuosina, ja yli 60 työpäivän sairauspoissaolot kuvastavat henkilöstön ikärakenteen kehitystä ja sen vaikutusta terveydentilaan sekä myös sellaisia pitkäaikaisia sairauksia, joihin työyhteisön toimenpiteillä ei ole vaikutusta. Niiden välissä ovat 4-60 päivän sairauspoissaolot, joiden vähentämiseksi työyhteisön kehittämistoimenpiteillä ja työhyvinvoinnilla voisi olla vaikutuksia. Kokonaisuutena jokainen sairauspoissaolopäivä aiheuttaa työnantajalle kustannuksia ja sairauspoissaolojen estämiseksi on tehtävä niitä toimenpiteitä, jotka kehittävät työkykyä ylläpitäviä toiminnan muotoja. Esimiehet huolehtivat työpaikoilla työkyvyn seurannasta, työkykyyn liittyvien ongelmien ja tukitarpeiden puheeksi ottamisesta ja varhaisen tuen antamisesta. Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki toteutetaan kaupungin ja työterveyshuollon yhteistyönä. Sairaus- ja tapaturmasta aiheutuneet palkkakustannukset olivat vuonna ,71 ( ,98) euroa. Kelan päivärahakorvaukset olivat vuonna ,32 ( ,04) euroa. Korvaukset sairauspalkkoihin olivat 56,83 prosenttia. Eläköityminen Kevan tilaston mukaan vuonna 2013 KueL eläkkeelle jäi 14 henkeä. Henkilöistä, jotka ovat olleet vakuutettuna jää vuosittain eläkkeelle henkeä. Määrä on ennuste, johon sisältyy epävarmuustekijöitä. Kaupungin henkilömäärä on pieni ja eläkkeelle jäävien määrä vaihtelee Tilastollisesti keskimääräinen eläkkeelle jäämisikä vaihtelee suuresti. Vuonna 2011 se oli 54,4 vuotta, kun taas vuonna 2013 se oli 60,4 vuotta , ,7 56,9 58,3 59,2 60,460,0 56,3 56,3 57,0 57,5 58,6 55,7 54,4 52, , , ,0 6 20,0 10,0 0,0 Henkilöt Keski-ikä v. Lähde: Kuntien Eläkevakuutuksen tilastot Populus- henkilöstöhallinnon tietojen mukaan vuoden 2013 aikana kirjattiin 17 eläkepäätöstä (työkyvyttömyyseläke, osatyökyvyttömyyseläke, osa-aikaeläke ja vanhuuseläke). Vastaava luku oli vuonna 2012 oli 20. 8

9 Henkilöstön osaaminen, sen kehittäminen ja johtaminen Osaaminen on Juankosken kaupungin tärkeä henkilöstön kehittämisen voimavara. Henkilöstön koulutukseen on varattu talousarviossa määrärahaa, joka pääsääntöisesti käytetään vakinaisen henkilöstön koulutukseen. Henkilöstöllä on mahdollisuus osallistua kansalaisopiston järjestämille atk-kursseille, joissa kouluttajina toimivat kansalaisopiston opettajat. Henkilöstön koulutukseen käytetyistä määrärahoista ei ole tarkkaa seurantaa. Henkilöstö on osallistunut ajankohtaisiin koulutuksiin määrärahojen puitteissa. Koulutus on ollut mm. lainsäädännön muuttumiseen liittyvää ajankohtaista koulutusta. Laajempaa henkilöstön kehittämiseen liittyvää koulutusta kaupunki ei ole järjestänyt. Tulevien vuosien haaste on tarjota henkilöstölle mahdollisuuksia ammatilliseen kehittymiseen, joka tukee myös työantajan tavoitteita. Koulutuksen tavoitteena olisi kehittää henkilöstön tiedollisia, taidollisia ja asenteellisia valmiuksia, jotta he pystyisivät suoriutumaan nykyisistä ja kehityksen myötä tulevista uusista, haasteellisista ja muuttuvista tehtävistä. Tyky-toiminta TYKY-toiminnalla tarkoitetaan toimintaa, jolla työnantaja ja työntekijä sekä työpaikan yhteistyöorganisaatiot yhteistyössä pyrkivät edistämään ja tukemaan jokaisen työelämässä mukana olevan työ- ja toimintakykyä hänen työuransa kaikissa vaiheissa. Juankosken kaupungissa on vuosia toiminut tyky-työryhmä, jonka tehtäviin ovat kuuluneet työkyvyn ylläpitoon liittyvä toiminta ja ohjaus. Henkilöstöruokailun subventioon on varattu talousarviossa määräraha. Henkilöstöruokailun nettokustannukset olivat vuonna 2013 n euroa. Henkilöstöllä on mahdollisuus osallistua järjestettyihin liikuntaryhmiin maanantai-iltaisin ja keskiviikko-iltaisin. Alennettuun hintaan on ollut mahdollisuus ostaa hierontapalveluja paikallisilta yrittäjiltä sekä ostaa kuntosali- ja uimahallilippuja. Vuonna 2013 tähän toimintaan käytettiin nettokustannuksena n euroa. Ulkoiluiltapäiviä järjestetään eri työpisteissä. Henkilöstön huomioiminen Kaupunki huomioi henkilöstön merkkipäivät ja eläkkeelle siirtymiseni henkilöstön kanssa sovitun ohjeen mukaisesti. Työsuojelu Työtapaturmien määrä ajalla oli 27 (24) tapahtumaa. Korvauspäivien määrä oli 321(299) päivää. Tapaturmakorvauksia maksettiin ,81 (10.679,55) euroa. Merkittävä osuus tapaturmista on tapahtunut työssä tai työpaikalla. Pysyvien haittojen korvauksia yhtiö ei ole maksanut. Työtapaturmat ovat olleet ohimeneviä. Tarkemmat tiedot tapaturmista on annettu työsuojelutilastossa. Työturvallisuuslain 10 :n mukainen työn vaarojen selvittäminen ja arviointi on tehty pääosin kaikissa työyksiköissä. Työsuojeluvaltuutetut ovat jatkaneet toimintavuonna tarkempaa riskien arviointia vuonna 2011 suoritetun yksikkökohtaisten riskien luetteloinnin perusteella. Riskien arviointi on jatkuvaa toimintaa. Riskien arviointia tarvitaan muutostilanteiden yhteydessä kuten toiminnan laa- 9

10 jentuessa, toiminnan luonteen muuttuessa, organisaation uudelleenjärjestelyjen, toimitilojen remontin tai henkilöstömuutosten yhteydessä. Vuonna 2004 kaupunginhallitus on hyväksynyt toimintamallin terveydelle haitallisen häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinnasta Juankosken kaupungissa. Palkkaus Toiminnan tuloksellisuus, henkilöstön motivoiminen ja tasa-arvo edellyttävät oikeudenmukaista palkkausjärjestelmää. Kannustavaa palkkausjärjestelmää ja tehtäväkohtaista palkkausta on kehitetty Juankosken kaupungissa vuodesta 1995 alkaen. Vuoden 2002 aikana tehtyä tehtävien vaativuuden arviointia on päivitetty vuosittain ja pantu täytäntöön niin, että samassa palkkahinnoittelussa olevat tehtävät on saatettu tehtävien vaativuuden arvioinnin perustella oikeudenmukaiseen järjestykseen ja tehtäville on määritelty tavoitteelliset tehtäväkohtaiset palkat. Tehtyä palkkausjärjestelmää ja sen toimivuutta seurataan ja kehitetään yhteistyössä henkilöstöjärjestöjen kanssa. Tavoite on, että tehtävien vaativuuden arviointi vastaa sitä tavoitetta, mitä tehtävien vaativuuden arvioinnille on määritelty. Henkilöstölle on maksettu sopimusten mukaisesti henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuvaa henkilökohtaista lisää yhteisesti hyväksyttyjen perusteiden mukaisesti. Henkilöstökustannukset Maksetut palkat ja palkkiot , , , ,48 Jaksotetut palkat , , , ,13 Henkilöstökorvaukset , , , ,45 Eläkevakuutusmaksut , , , ,24 Muut henkilösivukulut , , , ,56 Henkilöstökulut tuloslaskelmassa , , , ,96 Kaikista henkilöstömenoista 34 prosenttia kohdistui vuonna 2013 hoiva- ja hoitopalvelun vastuualueelle, koulutoimen vastuualueelle kohdistui 30 prosenttia ja muihin sosiaalipalveluihin 12 prosenttia. 10