HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2014

Transkriptio

1 HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2014 TAUSTAA Kunnan toimialalla henkilöstö on tärkein resurssitekijä. Menestykseen kunta tarvitsee motivoituneen ja osaavan henkilöstön. Valtuuston asettamien tavoitteiden saavuttaminen edellyttää jokaisen organisaation jäsenen, niin esimiehen kuin työntekijänkin täysimittaisen panoksen. Henkilöstöjohtamisen ja erityisesti ikäjohtamisen merkitys korostuu. Henkilöstöjohtaminen on jokaisen esimiehen yksi keskeisemmistä tehtävistä. Henkilöstölähtöisen kehittämisen merkitys korostuu, kun talouden tasapainottamiseksi haetaan uusia tapoja ja malleja eri työprosessien hoitamiseen. Henkilöstöstrategia, joka on osa kaupungin kokonaisstrategiaa, on kaupungin tahdonilmaus siitä, millaista henkilöstöpolitiikkaa palvelujen järjestäjänä kaupunki harjoittaa saavuttaakseen asettamansa tavoitteet. Lieksan kaupungin henkilöstöstrategian perusarvoja ovat: yhteistyön ilmapiiri - Lieksa on kotikaupunkimme toiminta on taloudellista, tehokasta ja laadukasta toimintatapa on osallistava Lieksa on oikeudenmukainen ja turvallinen työnantaja Strategian taustalla on positiivinen käsitys henkilöstöstä, joka on vastuuntuntoinen ja haluaa tehdä hyvää työtä. Toimintaympäristön muuttuessa kaupunki joutuu välttämättä sopeuttamaan toimintojaan. Henkilöstöpolitiikan kannalta sopeuttaminen voidaan toteuttaa avoimen ja laajan yhteistyön ja positiivisen asenteen kautta. Henkilöstökertomus kuvaa kaupungin henkilöstövoimavarojen määrää, laatua, kustannuksia ja kaupungin henkilöstöstrategian toteutumista. HENKILÖSTÖ Strategisina tavoitteina on ohjata henkilöstövoimavarat vastaamaan toimintaympäristön muutosta. Haasteina ovat sopeuttaminen, henkilöstön ikääntyminen, henkilöstörekrytoinnissa kohdattavat haasteet, ammattitaidon kehittäminen ja ylläpito ja jatkuvan muutoksen hallinta. Ammattitaidon kehittämiseen liittyvään henkilöstön täydennyskoulutukseen tarvitaan lisää suunnitelmallisuutta. Suunnitelmallisuus lisääntyy erityisesti kokonaisvaltaisen henkilöstösuunnittelun kautta. Lieksan kaupungin palveluksessa tehtiin vuoden 2014 aikana 746,53 henkilötyövuotta (lukumäärästä on vähennetty kaikki poissaolot ja loma-ajat. 1

2 SEURAAVAAN TAULUKKOON ON KOOTTU TIETOJA PALVELUKSESSA OLEVAN HENKILÖSTÖN MÄÄRISTÄ Vuosi Vakinaiset Sijaiset Määräaikaiset Työllistetyt Yhteensä Henkilöstöstrategian tavoitteiden mukaisesti palveluksessa olevan vakinaisen henkilöstön määrä on 193 pienempi kuin ja 25 pienempi kuin Sijaisten määrä voi vaihdella vuosittain esim. sairauslomien tai harkinnanvaraisten virkavapauksien tai työlomien myötä. Määräaikaisen henkilöstön määrä on hieman noussut edelliseen vuoteen verrattuna. Määräaikaisten työ- ja virkasuhteiden määräaikaisuuden perusteisiin tulee jatkossa kiinnittää erityistä huomiota. 2

3 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ PALVELUKESKUKSITTAIN V Palvelukeskus Vakinaiset Sijaiset Määräaikaiset Työllistetyt Yhteensä Hallintopalvelukeskus Sos. ja terv.palvelukeskus Sivistyspalvelukeskus Tekninen palvelukeskus Tilitoimisto Yhteensä Työvoimavaltaiset hallinnonalat erottuvat selvästi taulukossa. Sivistyspalvelukeskuksen määräaikaisen henkilöstön suuri määrä selittyy kansalaisopiston sivutoimisten tuntiopettajien määrällä. Kaikki sivutoimiset tuntiopettajat ovat määräaikaisia. TYÖAJAN JAKAUTUMINEN työpäivät % säänn. Vuosityöaj euroa % palkkakust. Kalenterivuoden työpäivät (väh. lauantait, sunnuntait, työaikaa lyhentävät arkipyhät) , ,00 Vähennetään - vuosilomat ja muut lomat , ,54 - terv.perusteiset poissaolot , ,25 - perhevapaat , ,24 - koulutus , ,16 - muut palkalliset poissaolot 252 0, ,06 - muut palkattomat poissaolot , rahana korvatut lisä- ja ylityöt 355 0, ,15 = tehty vuosityöaika , ,89 Taulukossa on kuvattu työajan jakautumista koko kaupungin tasolla. Sairauspoissaolojen prosenttiosuus on 3,25. Sairauspoissaoloissa hallintokuntien väliset erot ovat pieniä. Hallintopalvelukeskuksessa sairauspoissaoloista johtuva poissaoloprosentti on 4,26, sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksessa 5,56, sivistyspalvelukeskuksessa 3,40 ja teknisessä virastossa 4,08. Tehdyn työajan osuus kokonaistyöajasta on 79,44 %, kun se vuonna 2013 oli 78,21 %. Terveysperusteisten poissaolojen jakautumista poissaolojen pituuden mukaan on kuvattu seuraavassa taulukossa. 3

4 TERVEYSPERUSTEISET POISSAOLOT V Terveysperusteiset poissaolot Kalenteripäivät % työajasta Lyhyet poissaolot alle 4 pv pv pv pv pv 2054 yli 180 pv 1229 Yhteensä ,58 Terveysperusteisten poissaolojen kokonaismäärä on pudonnut jonkin verran vuodesta 2013, jolloin poissaoloja oli kalenteripäivää. Eniten kalenteripäiviä kertyi 4-29 päivän mittaisista poissaoloista. HENKILÖSTÖN IKÄRAKENNE v (vakituinen henkilöstö) Ikä vuosina Lukumäärä Miehet Naiset Yhteensä %-osuus alle , , , , ,22 65 ja yli ,15 Yhteensä ,00 Keski-ikä 51,93 51,13 51,28 4

5 Kaupungin henkilöstön keski-ikä oli vuoden 2014 lopussa samalla tasolla kuin vuoden 2013 lopussa. Noin puolet henkilöstöstä kuuluu ikäryhmään vuotiaat. Yli 60-vuotiaiden lukumäärä kertoo siitä, että eläkepoistuma tulee olemaan lähivuosina varsin suuri. Vuosittainen eläkkeelle siirtyjien määrä tulee olemaan n. 50 henkilöä. Rekrytointitarpeen suunnittelu vaatii pitkäjänteistä, hallintokuntien rajat ylittävää henkilöstösuunnittelua. HENKILÖSTÖN VAIHTUVUUS V Vakinaiset Lukumäärä Vaihtuvuus % Alkaneet palvelussuhteet 15 2,18 Päättyneet palvelussuhteet 52 7,55 Henkilöstön vaihtuvuus on vähäistä. Kaupungin palveluksessa olevan henkilöstön keskimääräinen Lieksan kaupungin palveluksessaoloaika v.2014 oli 21,9 vuotta. Korkein keskimääräinen palveluksessaoloaika oli teknisessä palvelukeskuksessa 24,3 vuotta, hallintopalvelukeskuksessa 22,1 vuotta, terveyspalvelukeskuksessa 21,0 vuotta, sivistyspalvelukeskuksessa 21,9 vuotta ja alhaisin sosiaalipalvelukeskuksessa 19 vuotta. ELÄKÖITYMINEN Yhteensä Keski-ikä Vanhuuseläkkeelle siirtyneet 36 63,29 Osa-aikaeläkkeen alkaneet 5 61,60 Eläkkeelle siirtyneiden työntekijöiden keski-ikä kertoo siitä, että vanhuuseläkkeelle siirrytään pääasiassa siinä vaiheessa, kun eläköitymisikä täyttyy. Mahdollisuutta henkilökohtaisen eläkeiän hyödyntämiseen käytetään melko vähän. Vuonna 2013 vanhuuseläkkeelle siirtyi 25 henkilöä, joten eläköitymisten määrä on kasvussa. Osaaikaeläkkeen aloittaneiden määrä pysyi vuoden 2013 tasolla. TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKELLE SIIRTYNEET V Lukumäärä % koko henkilöstön määrästä Keski-ikä Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet yhteensä, joista 16 1,66 59,44 - osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä 5 0,52 58,6 - kuntoutustuelle siirtyneitä 7 0,73 59,86 - Täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä 4 0,42 59,75 Taulukko kertoo selkeästi sen, että työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään ennen 60 ikävuoden täyttymistä. Hyvän ikäjohtamisen ja työterveyshuollon merkitys korostuu tässä vaiheessa. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi vuoden 2013 aikana 24 henkilöä. 5

6 VARHEMAKSU JA ELÄKEMENOPERUSTEINEN MAKSU V Työnantaja maksaa varhaiseläkemenoperusteista eli varhe-maksua, kun sen työntekijät jäävät ensimmäistä kertaa - työkyvyttömyyseläkkeelle - yksilölliselle varhaiseläkkeelle - työttömyyseläkkeelle tai - kuntoutustuelle eli alkavat saada määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä Varhemaksu Eläkemenoperusteinen maksu Maksut 1000 euroa v ,04 Varhe-maksujen osuus palkkakustannuksista on selvästi pienentynyt viimeisten vuosien aikana. Vuoden 2008 varhe-maksut olivat ,10 ja vuoden ,61. PALKKAUKSEN RAKENNE KESKIMÄÄRIN (%-osuudet kokonaisansioista) KVTES Opetusala Tekniset Lääkärit %-osuus palkkakustannuksista Tuntipalkkaiset Tehtäväkohtainen palkka (sis.erill.lisän) Palveluaikaan sidotut lisät Henkilökohtainen lisä Muut säännöllisen työajan lisät Lisä- ja ylityökorvaukset Yhteensä Kokonaisansio keskim.euroa/kk Muutos % ed.vuoteen Miesten keskiansio /kk Naisten keskiansio /kk 91,45 77,6 90,65 92,6 84, ,86 0,04 1,11 2,44 5, PALKKAUS Kunta-alalla on viisi sopimusalaa. Kaupungin palveluksessa olevasta henkilöstöstä kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) piiriin v kuuluu 72 %. Muut sopimusalat ovat kunnallinen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus (TS), kunnallinen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus (OVTES), kunnallinen lääkärien virkaehtosopimus ( LS) ja kunnallinen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus (TTES). 6

7 Lieksan kaupungin kokonaispalkkakustannukset vuosina Palkat ja palkkiot , ,07 Eläkekulut , ,52 Muut henkilösivukulut , ,81 Henkilöstökorvaukset ja muut korjauserät , ,78 Yhteensä tuloslaskelman mukaan , ,62 Henkilöstökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin , ,48 Henkilöstökulut yhteensä , ,10 Kokonaispalkkakustannukset laskivat alle vuoden 2013 tason, joka kertoo siitä, että toteutetut talouden tasapainottamistoimenpiteet ovat olleet toimivia. Näihin toimenpiteisiin kuuluu myös vuoden 2014 aikana toteutettu henkilöstön lomauttaminen. TYÖVOIMAKUSTANNUKSET JA HENKILÖSTÖINVESTOINNIT V euroa v Työvoimakustannukset yhteensä, josta PALKAT, josta vuosiloma-ajan palkat terveysperusteisten poissaolojen 573 palkat, netto (Kela-korvaukset vähennetty) - perhevapaiden palkat, netto 32 - muut lakisääteisten/sopimusperusteisten 62 poissaolojen palkat TYÖNANTAJAN ELÄKE-JA MUUT SOSIAALIVAKUUTUSMAKSUT HENKILÖSTÖINVESTOINNIT 448 -työterveyshuolto koulutus ja muu kehittäminen 96 -kuntoutus -muut yhteensä -virkistys 27 7

8 HENKILÖSTÖN HYVINVOINTI JA TYÖKYKY Henkilöstön ikääntymisen ja työn kuormittavuuden vuoksi tyky-toimintaan on Lieksassa panostettu. Tyky-toiminta nähdään laajana asiana, johon kuuluvat niin työhön kuin työoloihin, työntekijään kuin työyhteisöön ja työorganisaatioon kuuluvat asiat. Henkilöstöstrategiassa todetaan kaikessa toiminnassa pidetään tyky-näkökulma mukana eli tyky nähdään osana kunkin työyhteisön arkista toimintaa. Tykytoimintaa on toteutettu ja kehitetty kaupungin tyky-ohjelman työpisteiden ohjelmien mukaisesti. YHTEISTOIMINTA Lieksan kaupungin ja sen palveluksessa olevan henkilöstön välistä yhteistoimintaa toteutetaan yhteistoimintasopimuksen, suositussopimusten ja yhteistoimintaa varten säädettyjen lakien ja asetusten mukaisesti. Edustuksellisena yhteistoimintaelimenä toimii kaupungin yhteistyötoimikunta, jossa on neljä työnantajan ja kahdeksan henkilöstön edustajaa. Yhteistyötoimikunta piti viisi kokousta ja pöytäkirjoihin merkittiin 41 asiakohtaa. Valtaosa yhteistoiminnan piiriin kuuluvista asioista valmistellaan ns. yty-ryhmässä, jossa on edustajat henkilöstöhallinnosta, työterveyshuollosta, työsuojeluorganisaatiosta ja ammattijärjestöistä TYÖTERVEYSHUOLTO Lieksan kaupunki työnantajana on järjestänyt työterveyshuollon henkilöstölleen Lieksan terveyskeskuksen työterveyshuoltoyksikössä. Työterveyshuolto on järjestetty kokonaisvaltaisena työterveyshuoltona. Tämä tarkoittaa lakisääteisten palvelujen ohella myös yleislääkäritasoisten sairaanhoidon palvelujen tarjoamista. Työterveyshuollon resurssit v ovat olleet kohtalaiset; kolmen työterveyshoitajan työpanos on ollut käytettävissä koko ajan. Lisäksi työterveyshuollossa on työskennellyt fysioterapeutti, osaaikainen (20 %) työ- ja organisaatiopsykologi ja sihteeri. Lääkärityövoimaa on ollut käytettävissä yhden lääkärin verran, toinen vakansseista on täyttämättä. Vuonna 2014 työterveyshuollon palvelut ovat jakautuneet kaikille sektoreille kaupungin organisaatiossa. Osatyökykyisten työntekijöiden uudelleensijoitusten ja osatyökykyisyyteen liittyvien kuntoutusetuisuuksien hakeminen eläkevakuuttajalta on lisääntynyt. Varsinaisen sairaanhoidon määrä on vähentynyt kolmikantaneuvottelujen ja muiden työkykyasioihin liittyvien lakisääteisten tehtävien lisääntymisen takia. Työterveyshuollon toiminta-ajatuksena on vastata työelämän haasteisiin tarjoamalla laadukkaita työterveyshuollon palveluja. TYÖOLOT Lieksan kaupunki oli mukana ns. LATU-hankkeessa, joka päättyi v Työilmapiirimittausta ei toteutettu vuoden 2014 aikana. Henkilöstölähtöisen kehittämisen periaatteita korostettiin edelleen kaikessa toiminnassa. Henkilöstön muistamisohjeet päivitettiin vuoden 2014 aikana. Kaupunginhallituksen v tekemän päätöksen savuttomasta kaupungista mukaiset toimenpiteet päivitettiin yhteistyötoimikunnassa ja ne päätettiin ottaa käyttöön vuoden 2015 alusta alkaen. 8

9 YHTEENVETO Henkilöstöstrategiassa asetetut tavoitteet, jotka liittyvät henkilöstön ikääntymiseen ovat edelleenkin relevantteja. Fyysisen, psyykkisen ja ammatillisen työkuntoisuuden ylläpitämiseen tulee edelleenkin panostaa. Kaupunki joutuu varautumaan hyvin vahvasti ammattitaitoisesta työvoimasta käytävään kilpailuun eläköitymisen nopeutuessa. Hyvän ja kilpailukykyisen työnantajan kuvaa on vaalittava ja kiillotettava. Ikärakenteen myötä palvelujen kysynnässä tapahtuvaan muutokseen tulee varautua. Myös taloudelliseen asemaan liittyvät haasteet on edelleenkin pidettävä esillä. 9