Työkykyjohtamisen tila

Transkriptio

1 Työkykyjohtamisen tila Kaari-laskurin lisäanalyysipalvelussa tehdään Kevan asiantuntijoiden arviointi siitä, miten organisaation työkykyjohtamisen toimintatavat tukevat työkyvyttömyyskustannusten hallintaa. Tämä kysely antaa tietoa asiantuntija-analyysin tueksi. Tästä syystä on tärkeätä, että lomake täytetään huolellisesti. Analyysissa arvioidaan organisaation työkykyjohtamisen strategisuus, työkykyä tukevat toimintatavat, työterveysyhteistyö, ammatillisen kuntoutuksen ja työkyvyttömyyseläkeprosessien toimivuus, eläkemaksurakenteen kehitys sekä tapaturmahallinta.analyysityössä annetaan ehdotuksia, jolla organisaatio voi kehittää työkykyjohtamistaan. Taustatietoja Organisaatio, jota tiedot koskevat Sähköpostiosoitteesi Sähköpostiosoite Onko organisaationne määrittänyt työkykyjohtamiselle mitattavissa olevia tavoitteita? Löytyykö työkykyjohtamiselle asettamanne tavoite/tavoitteet organisaation strategiasta, talousarviosta tai muusta vastaavasta?

2 Seuraatteko vähintään yhden työkykyjohtamiselle asetetun tavoitteen toteutumista säännöllisesti? Onko teillä vähintään yksi työkyvyttömyyskustannuksiin liittyvä euromääräinen tavoite? Listaa ja kuvaile keskeiset mittarit, joilla arvioitte ja seuraatte työkykyä tukevan toiminnan tavoitteita? Kullakin organisaatiolla tulisi olla oma toimintapa johtaa työkykyä. Eri organisaatiot kutsuvat omia toimintatapojaan tai mallejaan eri nimillä. Kevassa käytetään käsitettä aktiivisen tuen toimintapa ja tämä sisältää kolme eri osaa: varhainen tuki, tehostettu tuki ja paluun tuki. Varhaisen tuella tarkoitetaan työpaikan toimia työhyvinvoinnin edistämiseksi ja työkykyongelmien ehkäisemiseksi. Onko organisaatiossanne käytössä varhaisen tuki? Varhainen tuki on yhtenäisesti käytössä koko organisaatiossa Varhainen tuki on hajanaisesti käytössä koko organisaatiossa ole käytössä Sisältääkö varhainen tuki?

3 kyllä ei edistävän toiminnan (esimerkiksi kehityskeskustelut) reagoivan toiminnan (esimerkiksi sairauspoissaolojen seuranta) Paluun tuen toimilla helpotetaan työhön palaamista pitkän sairauspoissaolon jälkeen. Onko organisaatiossanne käytössä paluun tuki? Paluun tuki on yhtenäisesti käytössä koko organisaatiossa Paluun tuki on hajanaisesti käytössä koko organisaatiossa ole käytössä Tehostetulla tuella tarkoitetaan toimia, jolla työssä jatkamista tuetaan, kun työkyky on jo heikentynyt. Toimenpiteinä voivat olla esimerkiksi ammatillinen kuntoutus tai osatyökyvyttömyyseläke. Onko organisaatiossanne käytössä tehostetun tuki? Tehostettu tuki on yhtenäisesti käytössä koko organisaatiossa Tehostettu tuki on hajanaisesti käytössä koko organisaatiossa ole käytössä Kerro tässä, jos toimialojen/tulosryhmien/tulosalueiden/liikelaitosten tai muiden vastaavien välillä on merkittävää eroja toimintatapojen käytössä. Kuinka monta vuotta työkykyä tukevan toimintatavan luomisesta tai viimeisimmästä päivityksestä on kulunut aikaa? Vastaa kokonaisina vuosina.

4 Kenellä on päävastuu työkykyä tukevan toiminnan kehittämisestä? Millaista on henkilöstön koulutus ja perehdytys työkykyä tukevaan toimintaan? Saavatko esimiehet tarpeeksi valmennusta työkykyä tukevaan toimintaan liittyen? Järjestetäänkö esimiehille kerran vuodessa tai useammin koulutusta työkykyä tukevaan toimintaan? Järjestetäänkö muulle henkilöstölle kuin esimiehille kerran vuodessa tai useammin koulutusta työkykyä tukevaan toimintaan? Onko työkykyä tukevan toiminnan esittely osa uuden työntekijän perehdytysohjelmaa? Koska esimiehiä on viimeksi koulutettu työkykyä tukevan toimintatavan käyttöön? Arvioi työkykyä tukevan toimintavan toimivuutta esimiestyön käytännön tilanteissa. toimii erittäin huonosti toimii melko huonosti toimii melko hyvin toimii erittäin hyvin malli ei ole lainkaan käytössä en osaa sanoa

5 Työkykyongelmien ennaltaehkäisyssä? Tilanteissa, joissa työkyky on jo heikentynyt ja työssä jatkamista mahdollistetaan osatyökyvyttömyyseläkkeen tai ammatillisen kuntoutuksen avulla? Tilanteessa, jossa työhön palataan pitkän sairauspoissaolon jälkeen? Arvioi työkykyä tukevan toimintatapanne selkeyttä ja kehittymistä: Malli on selkeä ja se päivittyy käyttäjien palautteen mukaan Malli on selkeä, mutta se ei päivitys mallien käyttäjien palautteiden mukaisesti Mallin käytössä on haasteita ja malli vaatii kokonaisvaltaista uudistamista Työkykyongelmien ennaltaehkäisyssä? Tilanteissa, joissa työkyky on jo heikentynyt ja työssä jatkamista mahdollistetaan osatyökyvyttömyyseläkkeen tai ammatillisen kuntoutuksen avulla? Tilanteessa, jossa työhön palataan pitkän sairauspoissaolon jälkeen? Kuinka usein seuraavat tahot saavat raportointia sairauspoissaoloista? kuukausittain tai useammin 3-11 vuodessa 2 kertaa vuodessa kerran vuodessa ei lainkaan esimiehet henkilöstöjohto toimiala-/linjajohto työterveyshuolto

6 Onko organisaatiossa toimiva hälytysrajajärjestelmä, jossa esimies saa viestin alaisensa sairauspoissaolojen ylittäessä tietyn päivärajan? kyllä ei Mikä on se kynnysarvo, jonka ylittyessä esimies saa hälytyksen työntekijän poissaoloista? Esim. montako sairauspoissaolokertaa ja/tai montako sairauspoissaolopäivää jollain tietyllä aikavälillä? Vastuut työkykyä tukevassa toiminnassa Seuraako henkilöstöjohto esimiesten toimenpiteitä pitkittyneiden poissaolojen kohdalla? Seuraako toimialajohto esimiesten toimenpiteitä pitkittyneiden poissaolojen kohdalla? Onko säännöllistä yhteistyötä työterveyshuollon ja esimiesten välillä pitkittyneiden sairauspoissaolojen osalta? Tukeeko henkilöstöjohto (esim. työkykykoordinaattori, työkykycontroller, henkilöstösuunnittelija, henkilöstöpäällikkö tms.) esimiehiä yksittäisten pitkittyneiden sairauspoissaolojen selvittelyssä? Seurataanko organisaatiossa ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteiden (esim. työkokeilujen ja koulutusten) myöntö- ja hylkäyspäätösten määriä? Onko teillä käytössä sairauspoissaolojen omailmoituskäytäntö, jossa työntekijä ilmoittaa poissaolon lyhyissä sairauspoissaolotapauksissa ainoastaan lähiesimiehelle? ole käytössä On käytössä Kuinka monta kalenteripäivää työntekijä voi olla sairaana

7 omailmoituskäytännön mukaan? Kerro omailmoituskäytännön tuottamien sairauspoissaolojen seurannasta, raportoinnista ja arvioinnista? Mitkä ovat mielestäsi keskeisimmät kehittämiskohteet ja haasteet työkykyä tukevassa toimintatavassa tällä hetkellä? Arvioidaanko organisaatiossanne työterveyshuollon vaikuttavuutta yhteisesti sovittujen mittareiden avulla? säännöllisesti satunnaisesti On joskus arvioitu ole arvioitu lainkaan En osaa sanoa Painamalla lähetä-nappia täyttämäsi vastauksesi lähetetään ja vastaaminen päättyy. Pääset vielä napsauttamalla "Takaisin"-painiketta korjaamana vastauksiasi, mikäli haluat vielä muuttaa niitä. Tässä voitte kommentoida työterveyshuollolta saamianne palveluita. Esimerkiksi raportoinnin tiheys ja laadukkuus tai yhteistyön sujuminen. Miten kehittäisitte työterveyshuollolta saamianne palveluita ja yhteistyötä työterveyshuollon kanssa?

8 Mitä merkittäviä rakenteellisia muutoksia organisaatiossa on tapahtunut muutaman viime vuoden aikana? Esimerkiksi yhtiöittämistä, toimintojen ulkoistuksia, uudenlaisen palvelutuotannon liittämisiä osaksi organisaatiota, henkilöstömäärän muutokseen (irtisanomiset tai merkittävät työtehtävien vaihdot) johtaneita yt-neuvotteluja? Onko teille toteutettu aiemmin Kaari-laskuria? Vastasit edellä, että Keva on aiemmin toteuttanut organisaatioonne Kaarilaskurin. Miten Kevan aiempia Kaari-laskurianalyseejä on hyödynnetty? Ovatko ne johtaneet työkykyä tukevan toiminnan kehittämiseen? Onko toiminta muuttunut konkreettisesti?