KJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet, viikko 48/2017
|
|
- Petteri Järvinen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KJR-C00 Kontinuumimekaniikan perusteet, viikko 48/ Kilpailun aikana moottoripörän avaitaan lentävän matkan lätökulman ollessa. Mallinnetaan moottoripörä kuskeineen partikkeliksi (massa m) ja unodetaan ilmanvastus. Joda kaava, josta voitaisiin laskea moottoripörän vauti v 0 ilmalennon alussa. Vastaus v0 < g /(sin cos ) g. Määritä leikkausrasitukset N, Q ja M kuvan ulokepalkille, jota kuormittaa lineaarisesti jakaantunut kuorma ja pistevoimat palkin vapaassa päässä. Kätä palkkialkiolle jodettuja liikemäärän taseen ja liikemäärän momentin taseen muotoja f z P P dn f dq fz 0 d <, d < 0 ja dm Q d, < 0. Vastaus N( ) < P, f Q( ) < (, ), P, f 3 M ( ) < (, ), P 6 3. Oeisen kuvan materiaalikerroksen paksuus on vakio. Yläpintaan vaikuttaa traktio σ vaakasuuntaan ja alapinta on kiinni alustassa. ineaaris-elastisen materiaalin aineparametrit E ja µ ovat vakioita. Määritä siirtmä u ( ). Oletetaan, että ρ < ρ < ρ < 0 ja u < 0. zz z z σ σ Vastaus u( ) < G 4. Joda vakiotiesnesteen massan ja liikemäärän taseen komponenttimuodot Karteesisessa koordinaatistossa lätien tensorimuodoista. Oleta stationaarinen tapaus ja Newtonin nesteen σ σ σ σ θ jännits-paine-venmänopeus relaatio ρ <, pi λd, jossa d < ( v) s (smmetrinen osa). v v Vastaus < 0, v v p v v <, λ θ( v v ) ( ) f v v p v v <, λ θ( v v ) ( ) f,
2 5. Oeisen kuvan kaden vaakasuoran tason välinen etäiss on. Ylemmän tason nopeus on vakio ja alempi taso on levossa. Tasojen välissä on nestettä, jonka ties viskositeetti θ ja λ ovat vakioita. Mittaus lemmän levn kodalla antaa paineen arvoksi p. Määritä nesteen nopeus v ( ) ja paine p ( ) lätien Navier-Stokes tälöiden Karteesisen koordinaatiston komponenttiesitksistä. p g Vastaus v( ) <, p( ) < θg(, ) p 6. Tarkastellaan kaden slinterin välissä olevan vakiotiesnesteen ajasta riippumatonta kaksidimensioista virtausta. lompi slinteri pörii vakiokulmanopeudella ς. Määritä nopeusjakauma vε () r ( vr < vz < 0) kättäen slinterikoordinaatiston Navier-Stokes tälöitä. R ς R Vastaus ς R vε( r) < ( r, ) 1, r 7. Oeisen kuvan materiaalikerroksen paksuus on vakio. Yläpinnan < lämpötila on vakio T ja alapinta < 0 on lämpöeristett. Materiaalikerros ajatellaan vin pitkäksi, jolloin lämpö virtaa, akselin suuntaan. Määritä lämpötila materiaalikerroksessa, jos lämmönjotavuus k ja lämmöntuotto s ovat vakioita. Mikä on eristetn pinnan lämpötila T 0? T Vastaus s 1 ( T < T, ) ja k 1 s T0 < T(0) < T. k 8. Seinämien välissä olevan sauvan alkutilanteen t < 0 lämpötila T / T0 < / sin( ο / ). Seinämien lämpötilat T 0 ja 3T 0 ovat vakioita. Määritä sauvan lämpötila ajan funktiona, jos lämmönjotavuus ja ominaislämpökapasiteetti k ja c ovat vakioita. Sauva on vin eristett muilta pinnoiltaan ja lämmöntuotto s < 0. T 0 3T 0, rt Vastaus T(, t)/ < T0 ( e sin( ο )), jossa ο k r <. θc
3 g Kilpailun aikana moottoripörän avaitaan lentävän matkan lätökulman ollessa. Mallinnetaan moottoripörä kuskeineen partikkeliksi (massa m) ja unodetaan ilmanvastus. Joda kaava, josta voitaisiin laskea moottoripörän vauti ilmalennon alussa. iiketälöt kannattaa kirjoittaa Karteesisessa koordinaatistossa, koska kappaleeseen vaikuttava ulkoisen voiman resultantti on tällöin vakio. Olkoon moottoripörän vauti ilmalennon alussa v. Vapaakappalekuvio ja liiketälöt Kiitvs θ d θ d θ a < i j θ θ Resultantti F<, mgj C mg θ θ d iikelaki F < ma : m < 0 ja d m <, mg O Alkuarvotetävässä liiketälöt tädennetään alkuedoilla d d < 0 t= 0, (0) v cos < ja (0) < 0, d d <, g t= 0, (0) < vsin ja (0) < 0. Alkuarvotetävän ratkaisu < ( vcos ) t ja 1 < ( vsin ) t, g t. entoaika saadaan edosta < 0 ja tämän jälkeen lentomatka sijoittamalla lentoaika vaakaasemaa koskevaan lausekkeeseen < 0 : v <, t < 0 tai t < sin g 1 0 ( vsin ) t g t < ( vcos ) t : v < sin cos g g v < sin cos.
4 Määritä leikkausrasitukset N, Q ja M kuvan ulokepalkille, jota kuormittaa lineaarisesti jakaantunut kuorma ja pistevoimat palkin vapaassa päässä. Kätä palkkialkiolle jodettuja liikemäärän taseen ja liikemäärän momentin taseen muotoja f z P P dn f 0 d <, dq fz d < 0 ja dm Q d, < 0. Palkin differentiaalitälöt seuraavat peruslakien liikemäärän taseen ja liikemäärän momentin taseen periaatteista sovellettuina kuvan palkkialkioon. f z M M+ M z N Q f Q+ Q N+ N Staattisesti määrätssä tapauksessa palkin leikkausrasitukset saadaan differentiaalitälöiden ratkaisuna. Staattisesti määräämättömässä tapauksessa tarvitaan mös palkin leikkausrasitusten ja siirtmien välinen (aine)malli. lokepalkki on staattisesti määrätt. Ensimmäisen kertaluvun differentiaalitälön ksikäsitteinen ratkaisu edellttää tä reunaetoa, joka kuvaa tilannetta palkin vapaassa päässä. dn f 0 d < : dn d < 0 ja N( ) < P N( ) < P (vakio), dq fz 0 d < : dq (1 f, d ) < 0 ja Q( ) <, P f Q( ) < (, ), P, dm Q 0 d, < : dm f, (, ) P< 0 ja M( ) < 0 d f 3 M ( ) < (, ), P. 6
5 Oeisen kuvan materiaalikerroksen paksuus on vakio. Yläpintaan vaikuttaa traktio σ vaakasuuntaan ja alapinta on kiinni alustassa. ineaaris-elastisen materiaalin aineparametrit E ja µ ovat vakioita. Määritä siirtmä u ( ). Oletetaan, että ρzz < ρz < ρz < 0 ja u < 0. σ Vastaus n lätökotana on kiinteän elastisen aineen liikemäärän tase, jännits-venmä tes ja venmä-siirtmä tes. Jos oletetaan, tason jännits (tasojännitstila), Karteesisen koordinaatiston tälöt ksinkertaistuvat aluksi muotoon. ρ ρ ρ iikemäärän tase ρ f < 0, f < 0 Jännits-venmä ρ < E 1 ( µ, µ ), ρ < E 1 ( µ, µ ), ρ E < 1 µ Venmä-siirtmä u <, u <, 1 u u < ( ) Tarkasteltavassa tilanteessa u ( ), u < 0, f < f < 0. Kiinteällä reunalla u (0) < 0 ja kuormitetulla reunalla ρ ( ) < ρ ( ) < σ (jännits on smmetrinen). Oletuksista seuraa, että Venmä-siirtmä < 0, < 0, 1 du <, d Jännits-venmä ρ < 0, ρ < 0, ρ E du du < ρ < < G, (1 µ ) d d iikemäärän tase d u G < 0, 0< 0. d iikemäärän taseesta ja reunaedoista saadaan reuna-arvotetävä siirtmälle d u du G < 0 0 ; ;, u (0) 0 d <, σ G ( ) < σ u( ) <. d G u
6 Joda vakiotiesnesteen massan ja liikemäärän taseen komponenttimuodot Karteesisessa koordinaatistossa lätien tensorimuodoista. Oleta stationaarinen tapaus ja Newtonin nesteen σ σ σ σ θ jännits-paine-venmänopeus relaatio ρ <, pi λd, jossa d < ( v) s (smmetrinen osa). Vastaus Tasovirtauksen komponenttimuodot saadaan tensorimuodoista esittämällä tensorit valitun σ σ σ koordinaatiston kannassa. Jännits-paine-venmänopeus relaatio on ρ <, pi λd, jossa σ θ d < ( v) s (smmetrinen osa). Jännitksen divergenssi ksinkertaistuu kokoonpuristumattomassa tapauksessa ρ σ <, p λ v θ λ ( v θ ) <, p λ v θ ja pääään tensorimuotoiin θ v < 0 ja θv θ v θ p v θ f. <, λ θ Karteesisen koordinaatiston, tason virtauksessa virtaussuureet ovat v (,, ) v (, ) ja p. (, ) Sijoitetaan aluksi esitkset θ θ θ v < v i v j θ θ ja < i j tensoritälöiden termeiin θ θ θ θ θ v v v < ( i j ) ( v ) i v j <, θ θ θ θ θ θ θ θ v v ( ) ( )( ) ( v θ v θ v v < vi v j i j vi v j < v v ) i ( v v ) j, θ θ θ p θ p p < ( i j ) p < i j, v v v v θ θ θ θ θ θ θ θ θ v < ( i j ) ( i j )( vi vj) < i( ) j( ), θ θ θ f < f i f j. Sijoitetaan sitten termit tasetälöiin ja järjestellään θ v v v < < 0, v ( v p v ) ( v θ ) T θ v v, λ, f i θ θ θ θ θv v p, λ v, f < θ < 0. j v v p v v θ( v v ), λ( ), f
7 Oeisen kuvan kaden vaakasuoran tason välinen etäiss on. Ylemmän tason nopeus on vakio ja alempi taso on levossa. Tasojen välissä on nestettä, jonka ties θ ja viskositeetti λ ovat vakioita. Mittaus lemmän levn kodalla antaa paineen arvoksi p. Määritä nesteen nopeus v ( ) ja paine p ( ) lätien Navier-Stokes tälöiden Karteesisen koordinaatiston komponenttiesitksistä. p g Tasovirtauksen komponenttimuodot saadaan tensorimuodoista esittämällä tensorit ja alutun koordinaatiston kannassa. Karteesisen koordinaatiston tasotapuksessa pääään tälöiin θ v v v < < 0, v v p v v <, λ θ( v v ) ( ) f, v v p v v <, λ θ( v v ) ( ) f. Tetävässä f <, θ g ja oletetaan ratkaisu muotoa ( ) toteutuu identtisesti, ja liikemäärän taseista saadaan p, v ( ) ja v < 0. Tällöin jatkuvuustälö v 0 < λ p ja 0 <,, θg. Tädennetään differentiaalitälöt reuna-arvotetäväksi. Virtausnopeus tasojen kodilla on sama kuin tasojen nopeus. Paine tunnetaan lemmän tason kodalla d v d < 0 ]0, [, v (0) < 0 ja v( ) < v( ) <. dp θg < 0 ]0, [, p( ) < p p( ) < θg(, ) p. d
8 ς Tarkastellaan kaden slinterin välissä olevan vakiotiesnesteen ajasta riippumatonta kaksidimensioista virtausta. lompi slinteri pörii vakiokulmanopeudella ς. Määritä nopeusjakauma vε () r ( vr < vz < 0) kättäen slinterikoordinaatiston Navier-Stokes tälöitä. R R Virtaustetävän ratkaisun lätökotana on massan tase, liikemäärän taseen Eulerin esits, jännitspaine-venmänopeus tes, ja venmänopeus-virtausnopeus tes. Perustuntemattomia ovat virtausnopeuden komponentit ja paine. Jos jännits ja venmänopeus eliminoidaan tälöistä ja v r < 0, vε () r, vz () r, prz (, ) pääään slinterikoordinaatiston komponenttimuotoiin (massan tase toteutuu automaattisesti) iikemäärän tase r, suunta 1 p θvε <, r r iikemäärän tase ε, suunta iikemäärän tase z, suunta d 1 d λ ( ( rv ε )) < 0, dr r dr p 1 d d, λ ( r vz) fz < 0. z r dr dr Tetävässä vε () r, v z < 0, pr () ja f z < 0. alueen reunoilla vε( R) < 0 ja v ε ( R) <ς R. Reuna-arvotetävä virtausnopeudelle d 1 d λ ( ( rv ε )) < 0 R; r ; R, vε( R) 0 dr r dr < ja v ε ( R) <ς R. Etsitään aluksi differentiaalitälön leinen ratkaisu integroimalla kaksi kertaa d 1 d ( ( rv ε )) < 0 1 d ( rv ε ) a dr r dr r dr < d ( rv ε ) ar dr < 1 rvε < a r b 1 1 v ε < a r b. r Integrointivakiot a ja b saadaan reunaedoista 1 1 v ε ( R) < a R b 0 < ja R 1 1 vε ( R) < a R b < Rς R R ς b<, 1 ja ς a <. 1, Virtausnopeus nesteessä ς R vε( r) < ( r, ). 1, r
9 Oeisen kuvan materiaalikerroksen paksuus on vakio. Yläpinnan < lämpötila on vakio T ja alapinta < 0 on lämpöeristett. Materiaalikerros ajatellaan vin pitkäksi, jolloin lämpö virtaa, akselin suuntaan. Määritä materiaalikerroksen lämpötila, jos lämmönjotavuus k ja lämmöntuotto s ovat vakioita. Mikä on eristetn pinnan lämpötila T 0? T Energian taseen esits lämpötilan avulla saadaan eliminoimalla lämpövuon ties Fourierin lämmönjotumislain avulla ja kättämällä ominaissisäenergian ja lämpötilan välistä relaatiota. T T T T θc < k( ) s. t z Tetävässä T( ), läpinta on vakiolämpötilassa ja alapinta on eristett. Tilannetta kuvaava reunaarvotetävä d T k d dt s< 0 0 ; ;, T( ) < T ja q(0) <, k (0) < 0. d Etsitään aluksi differentiaalitälön leinen ratkaisu d T d s <, dt <, s a k d k s 1 T <, a b. k Ratkaistaan sitten integrointivakiot a ja b reunaetojen avulla s 1 T( ) <, a b< T ja q(0) < a< 0 a< 0 ja k s 1 b< T. k ämpötilajakauma ja lämpötila T 0 eristetllä pinnalla s 1 ( T < T, ) ja k 1 s T0 < T(0) < T. k
10 Seinämien välissä olevan sauvan alkutilanteen t < 0 lämpötila T / T0 < / sin( ο / ). Seinämien lämpötilat T 0 ja 3T 0 ovat vakioita. Määritä sauvan lämpötila ajan funktiona, jos lämmönjotavuus ja ominaislämpökapasiteetti k ja c ovat vakioita. Sauva on vin eristett muilta pinnoiltaan ja lämmöntuotto s < 0. T 0 3T 0 Koska ulkopinta on vin eritett, lämpö virtaa vain, akselin suuntaan ja pääään Karteesisen koordinaatiston alku/reuna-arvotetävään Diff. tälö θc T t T < k ]0, [, t = 0 Reunaedot T(0, t) < T0 ja T(, t) < 3T0, t = 0 Alkueto T(,0) < T0 ( sin( ο )) ]0, [, t < 0 Etsitään ratkaisua muodossa T(, t) < T0 ( / ξ( t)sin( ο/ )), joka toteuttaa reunaedot kaikilla ajanetkillä. Sijoitus differentiaalitälöön jotaa tavalliseen ensimmäisen kertaluvun differentiaalitälöön funktiolle ξ () t d ξ sin( ο θc ) k sin( ο <, ξ ο ) dξ kο ξ < 0. θc Aikariippuvuutta ξ () t koskevan tavallisen differentiaalitälön ratkaisu, rt ξ() t < ae, jossa r < k ο θc sisältää integrointivakion, jonka arvo a < 1 määrät alkuedosta. Tetävän ratkaisuksi saadaan siis, rt T(, t) < T0 ( e sin( ο )), jossa ο k r <. θc Ajan kasvaessa sauvan lämpötila läest lineaarista jakaumaa T( ) < T0 ( ).
KJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet, tentti
KJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet, tentti 13.12.2017 1. Jos r θ on paikkavektori, niin mitä ovat r θ, esitksiä r θ ja r θ? Kätä Karteesisen koordinaatiston T θ θ r < j < j zθ θ k k z ja / θ < j
LisätiedotKJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet, viikko 47/2017
KJR-C00 Kontinuumimekaniikan perusteet, viikko 47/017 1. Määritä oheisen kuvan mukaisen kanaalin portin
LisätiedotKJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet, tentti (esimerkki)
KJR-00 Kontinuumimekaniikan perusteet, tentti (esimerkki) 1. Liikemäärän momentin taseen periaatteen soeltaminen kappalealkioon johtaa lokaaliin muotoon σ θ ( ρ r ) < 0, jossa alaindeksi tarkoittaa akiota
Lisätiedot5 REUNA-ARVOTEHTÄVÄ 5.1 DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT SIIRTYMÄTEHTÄVÄ VIRTAUSTEHTÄVÄ LÄMMÖNJOHTUMISTEHTÄVÄ...
5 REUNA-ARVOTEHTÄVÄ 5.1 DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT... 4 5. SIIRTYMÄTEHTÄVÄ... 14 5.3 VIRTAUSTEHTÄVÄ... 7 5.4 LÄMMÖNJOHTUMISTEHTÄVÄ... 4 L5/1 VIIKON 48 OSAAMISTAVOITTEET Viikon 48 jälkeen kurssin osallistuja
LisätiedotInsinöörimatematiikka D
Insinöörimatematiikka D Demonstraatio 7, 6.7... Ratkaise dierentiaalihtälöpari = = Vastaus: DY-pari voidaan esittää muodossa ( = Matriisin ominaisarvot ovat i ja i ja näihin kuuluvat ominaisvektorit (
LisätiedotKJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme
KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 16.3.2016 Susanna Hurme Päivän aihe: Translaatioliikkeen kinetiikka (Kirjan luvut 12.6, 13.1-13.3 ja 17.3) Oppimistavoitteet Ymmärtää, miten Newtonin toisen lain
Lisätiedoty 2 h 2), (a) Näytä, että virtauksessa olevan fluidialkion tilavuus ei muutu.
Tehtävä 1 Tarkastellaan paineen ajamaa Poisseuille-virtausta kahden yhdensuuntaisen levyn välissä Levyjen välinen etäisyys on 2h Nopeusjakauma raossa on tällöin u(y) = 1 dp ( y 2 h 2), missä y = 0 on raon
LisätiedotLAATTATEORIAA. Yleistä. Kuva 1.
LAATTATEORIAA Yleistä Kuva 1. Laatta on kahden pinnan rajoittama rakenneosa, jonka paksuus on pieni muihin mittoihin verrattuna. Pintojen puolivälissä oleva keskipinta on taso ennen laatan kuormittamista.
LisätiedotKJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet, viikko 46/2017
KJR-C00 Kontinuumimekaniikan perusteet, iikko 46/07. Kuan esittämä esiskootteri etenee akioauhdilla. Veden (tihes ) sisäänotto tapahtuu pohjassa olean aakasuoran aukon kautta. Sisääntulean eden auhti on
LisätiedotKULJETUSSUUREET Kuljetussuureilla tai -ominaisuuksilla tarkoitetaan kaasumaisen, nestemäisen tai kiinteän väliaineen kykyä siirtää ainetta, energiaa, tai jotain muuta fysikaalista ominaisuutta paikasta
Lisätiedot4 MATERIAALIMALLIT 4.1 JOHDANTO ELASTINEN KIINTEÄ AINE VISKOOSI NESTE LÄMMÖN JOHTUMINEN...
4 MATERIAALIMALLIT 4.1 JOHDANTO... 6 4.2 ELASTINEN KIINTEÄ AINE... 19 4.3 VISKOOSI NESTE... 33 4.4 LÄMMÖN JOHTUMINEN... 42 Viikko 47/1 VIIKON 47 OSAAMISTAVOITTEET Viikon 47 jälkeen kurssin osallistuja
LisätiedotKuva 1. Virtauksen nopeus muuttuu poikkileikkauksen muuttuessa
8. NESTEEN VIRTAUS 8.1 Bernoullin laki Tässä laboratoriotyössä tutkitaan nesteen virtausta ja virtauksiin liittyviä energiahäviöitä. Yleisessä tapauksessa nesteiden virtauksen käsittely on matemaattisesti
LisätiedotKJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet
KJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet Luento 25.11.2015 Susanna Hurme, Yliopistonlehtori, TkT Tämän päivän luento Aiemmin ollaan johdettu palkin voimatasapainoyhtälöt differentiaaligeometrisella tavalla
LisätiedotKJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme
KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 17.3.2016 Susanna Hurme Päivän aihe: Energian, työn ja tehon käsitteet sekä energiaperiaate (Kirjan luku 14) Osaamistavoitteet: Osata tarkastella partikkelin kinetiikkaa
Lisätiedotnormaali- ja leikkaus jännitysten laskemiseen pisteessä Määritetään ne tasot, joista suurimmat normaali- ja leikkausjännitykset löytyvät
TAVOITTEET Johdetaan htälöt, joilla muutetaan jännitskomponentit koordinaatistosta toiseen Kätetään muunnoshtälöitä suurimpien normaali- ja leikkaus jännitsten laskemiseen pisteessä Määritetään ne tasot,
LisätiedotKvanttifysiikan perusteet 2017
Kvanttifysiikan perusteet 207 Harjoitus 2: ratkaisut Tehtävä Osoita hyödyntäen Maxwellin yhtälöitä, että tyhjiössä magneettikenttä ja sähkökenttä toteuttavat aaltoyhtälön, missä aallon nopeus on v = c.
LisätiedotTeddy 7. harjoituksen malliratkaisu syksy 2011
Teddy 7. harjoituksen malliratkaisu syksy 2011 1. Systeemin käyttäytymistä faasirajalla kuvaa Clapeyronin yhtälönä tunnettu keskeinen relaatio dt = S m. (1 V m Koska faasitasapainossa reaktion Gibbsin
LisätiedotMS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 3: Vektorikentät
MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 3: Vektorikentät Antti Rasila Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto Syksy 2016 Antti Rasila (Aalto-yliopisto) MS-A0305 Syksy 2016
LisätiedotMateriaalien mekaniikka
Materiaalien mekaniikka 3. harjoitus jännitys ja tasapainoyhtälöt 1. Onko seuraava jännityskenttä tasapainossa kun tilavuusvoimia ei ole: σ x = σ 0 ( 3x L + 4xy 8y ), σ y = σ 0 ( x L xy + 3y ), τ xy =
Lisätiedoty + 4y = 0 (1) λ = 0
Matematiikan ja tilastotieteen osasto/hy Differentiaaliyhtälöt I Laskuharjoitus 6 mallit Kevät 2019 Tehtävä 1. Ratkaise yhtälöt a) y + 4y = x 2, b) y + 4y = 3e x. Ratkaisu: a) Differentiaaliyhtälön yleinen
LisätiedotDYNAMIIKKA II, LUENTO 6 (SYKSY 2015) Arttu Polojärvi
DYNAMIIKKA II, LUENTO 6 (SYKSY 2015) Arttu Polojärvi LUENNON SISÄLTÖ Kertausta edelliseltä luennolta: Mekaniikan peruslait (liikelait). Liikemäärän momentin tase. Kappaleen massan vaikutusmitat. Jäykän
Lisätiedotdx = L2 (x + 1) 2 dx x ln x + 1 = L 2 1 L + 1 L ( = 1 ((L + 1)ln(L + 1) L) L k + 1 xk+1 = 1 k + 2 xk+2 = 1 10k+1 k + 2 = 7.
BM2A582 - Integraalilaskenta ja sovellukset Harjoitus 5, Kevät 26. a Lumikuiorman massa-alkio kohdassa on λd L2 + 2 d, joten kokonaismassa on Momentti suoran suhteen on L L 2 L m d L2 + 2 d + 2 / L L 2
Lisätiedoty 1 x l 1 1 Kuva 1: Momentti
BMA58 Integraalilaskenta ja sovellukset Harjoitus 4, Kevät 17 Kaikissa tehtävissä tärkeintä ja riittävää on saada oikea lauseke aikaiseksi. Integraalit eivät tosin ole niin vaikeita etteikö niitä suurimmassa
LisätiedotPHYS-A3121 Termodynamiikka (ENG1) (5 op)
PHYS-A3121 Termodynamiikka (ENG1) (5 op) Sisältö: Nestevirtaukset Elastiset muodonmuutokset Kineettinen kaasuteoria Termodynamiikan käsitteet Termodynamiikan pääsäännöt Termodynaamiset prosessit Termodynaamiset
LisätiedotKJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet, viikko 45/2017
KJR-C00 Kontinuumimeaniian perusteet viio 45/017 1. Oloon f t ) alojen onsentraatio [ f ] < g/m ) joessa joa riippuu siis seä paiasta että ajasta. Havaitsija on veneessä ja mittaa onsentraatiota suoraan
LisätiedotMEI Kontinuumimekaniikka
MEI-55300 Kontinuumimekaniikka 1 MEI-55300 Kontinuumimekaniikka 3. harjoitus matemaattiset peruskäsitteet, kinematiikkaa Ratkaisut T 1: Olkoon x 1, x 2, x 3 (tai x, y, z) suorakulmainen karteesinen koordinaatisto
LisätiedotKJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet, viikko 44/2017
KJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet, viikko 44/2017 1 Piirrä vapaakappalekuviot kuvien partikkeleille/äykille kappaleille a muodosta vaikuttavien voimien resultantit massakeskipisteiden suhteen Käytä
LisätiedotMS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt
MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt Differentiaaliyhtälöt, osa 1 Riikka Kangaslampi Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto 2015 1 / 20 R. Kangaslampi Matriisihajotelmista
LisätiedotDYNAMIIKKA II, LUENTO 5 (SYKSY 2015) Arttu Polojärvi
DYNAMIIKKA II, LUENTO 5 (SYKSY 2015) Arttu Polojärvi LUENNON SISÄLTÖ Kertausta edelliseltä luennolta: Suhteellisen liikkeen nopeuden ja kiihtyvyyden yhtälöt. Jäykän kappaleen partikkelin liike. Jäykän
Lisätiedot10. Toisen kertaluvun lineaariset differentiaaliyhtälöt
37. Toisen kertaluvun lineaariset differentiaalihtälöt Tarkastelemme muotoa () ( x) + a( x) ( x) + a( x) ( x) = b( x) olevia htälöitä, missä kerroinfunktiot ja oikea puoli ovat välillä I jatkuvia. Edellisen
Lisätiedotx n e x dx = n( e x ) nx n 1 ( e x ) = x n e x + ni n 1 x 4 e x dx = x 4 e x +4( x 3 e x +3( x 2 e x +2( xe x e x ))) = e x
Osittaisintegrointia käyttäen osoita integraalille I n x n e x dx oikeaksi reduktiokaava I n x n e x + ni n ja laske sen avulla mitä on I 4 kun x. x n e x dx n( e x ) nx n ( e x ) x n e x + ni n x 4 e
LisätiedotELEMENTTIMENETELMÄN PERUSTEET SESSIO 07: Aksiaalinen sauvaelementti, osa 2.
7/ EEMENTTIMENETEMÄN PERSTEET SESSIO 7: Aksiaalinen sauvaelementti, osa. RATKAIS EEMENTIN AEESSA Verkon perusyhtälöstä [ K ]{ } = { F} saatavasta solmusiirtymävektorista { } voidaan poimia minkä tahansa
LisätiedotKJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme
KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 23.2.2016 Susanna Hurme Tervetuloa kurssille! Mitä on statiikka? Mitä on dynamiikka? Miksi niitä opiskellaan? Päivän aihe: Voiman käsite ja partikkelin tasapaino
Lisätiedotjakokulmassa x 4 x 8 x 3x
Laudatur MAA ratkaisut kertausarjoituksiin. Polynomifunktion nollakodat 6 + 7. Suoritetaan jakolasku jakokulmassa 5 4 + + 4 8 6 6 5 4 + 0 + 0 + 0 + 0+ 6 5 ± 5 5 4 ± 4 4 ± 4 4 ± 4 8 8 ± 8 6 6 + ± 6 Vastaus:
LisätiedotEi-inertiaaliset koordinaatistot
orstai 25.9.2014 1/17 Ei-inertiaaliset koordinaatistot Tarkastellaan seuraavaa koordinaatistomuunnosta: {x} = (x 1, x 2, x 3 ) {y} = (y 1, y 2, y 3 ) joille valitaan kantavektorit: {x} : (î, ĵ, ˆk) {y}
LisätiedotNormaaliryhmä. Toisen kertaluvun normaaliryhmä on yleistä muotoa
Normaaliryhmä Toisen kertaluvun normaaliryhmä on yleistä muotoa x = u(t,x,y), y t I, = v(t,x,y), Funktiot u = u(t,x,y), t I ja v = v(t,x,y), t I ovat tunnettuja Toisen kertaluvun normaaliryhmän ratkaisu
LisätiedotDifferentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 5. viikolle /
MS-A8 Differentiaali- ja integraalilaskenta, V/7 Differentiaali- ja integraalilaskenta Ratkaisut 5. viikolle / 9..5. Integroimismenetelmät Tehtävä : Laske osittaisintegroinnin avulla a) π x sin(x) dx,
LisätiedotFluidi virtaa vaakasuoran pinnan yli. Pinnan lähelle muodostuvan rajakerroksen nopeusjakaumaa voidaan approksimoida funktiolla
Tehtävä 1 Fluidi virtaa vaakasuoran pinnan yli. Pinnan lähelle muodostuvan rajakerroksen nopeusjakaumaa voidaan approksimoida funktiolla ( πy ) u(y) = U sin, kun 0 < y < δ. 2δ Tässä U on nopeus kaukana
LisätiedotKJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme
KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 25.2.2016 Susanna Hurme Päivän aihe: Voimasysteemien samanarvoisuus ja jakaantuneen voiman käsite (Kirjan luvut 4.7-4.9) Osaamistavoitteet: 1. Ymmärtää, mikä on
LisätiedotMS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 10: Stokesin lause
MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 10: Stokesin lause Antti Rasila Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto Syksy 2016 Antti Rasila (Aalto-yliopisto) MS-A0305 Syksy
LisätiedotELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015)
ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015) Henrik Wallén Luentoviiko 6 / versio 14. lokakuuta 2015 Magnetostatiikka (Ulaby, luku 5) Magneettiset voimat ja vääntömomentit Biot Savartin laki Magnetostaattiset
Lisätiedot(a) Potentiaali ja virtafunktiot saadaan suoraan summaamalla lähteen ja pyörteen funktiot. Potentiaalifunktioksi
Tehtävä 1 Tornadon virtauskenttää voidaan approksimoida kaksiulotteisen nielun ja pyörteen summana Oleta, että nielun voimakkuus on m < ja pyörteen voimakkuus on > (a Määritä tornadon potentiaali- ja virtafunktiot
LisätiedotGaussin lause eli divergenssilause 1
80 VEKTOIANALYYI Luento 1 8. Gaussin lause eli divergenssilause 1 A 16.4 Kurssin jäljellä olevassa osassa käymme läpi joukon fysiikan kannalta tärkeitä vektorikenttien integrointia koskevia tuloksia, nimittäin
LisätiedotLaskuharjoitus 7 Ratkaisut
Vastaukset palautetaan yhtenä PDF-tiedostona MyCourses:iin 25.4. klo 14 mennessä. Mahdolliset asia- ja laskuvirheet ja voi ilmoittaa osoitteeseen serge.skorin@aalto.fi. Laskuharjoitus 7 Ratkaisut 1. Kuvan
LisätiedotKJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet, K2017 Tentti, perjantai :00-12:00 Lue tehtävät huolellisesti. Selitä tehtävissä eri vaiheet.
KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet, K2017 Tentti, perjantai 26.5.2017 8:00-12:00 Lue tehtävät huolellisesti. Selitä tehtävissä eri vaiheet. Pelkät kaavat ja ratkaisu eivät riitä täysiin pisteisiin.
Lisätiedot4 YLEINEN ELEMENTTIMENETELMÄ
Elementtimenetelmän perusteet 4. 4 YLEINEN ELEMENIMENEELMÄ 4. Johdanto Elementtimenetelmä on osittaisdifferentiaalihtälörhmän reuna-arvotehtävän likimääräinen ratkaisumenetelmä. ällöin tarkastellaan tiettä
LisätiedotInsinöörimatematiikka D, laskuharjoituksien esimerkkiratkaisut
Insinöörimatematiikka D, 406 6 laskuharjoituksien esimerkkiratkaisut Ratkaistaan differentiaaliyhtälö y = y () Tässä = d dy eli kyseessä on lineaarinen kertaluvun differentiaaliyhtälö: Yhtälön () homogenisoidulle
LisätiedotMS-A0204 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (ELEC2) Luento 9: Muuttujanvaihto taso- ja avaruusintegraaleissa
MS-A24 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (ELEC2) Luento 9: Muuttujanvaihto taso- ja avaruusintegraaleissa Antti Rasila Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto Kevät 216 Antti Rasila
LisätiedotEsimerkki 1 Ratkaise differentiaaliyhtälö
Esimerkki 1 Ratkaise differentiaaliyhtälö x 2 y xy =1/x. 1 / K. Tuominen kimmo.i.tuominen@helsinki.fi MApu II 1/20 20 Esimerkki 2 Ratkaise differentiaaliyhtälö x(ln y)y y ln x =0. 2 / K. Tuominen kimmo.i.tuominen@helsinki.fi
LisätiedotMuodonmuutostila hum 30.8.13
Muodonmuutostila Tarkastellaan kuvan 1 kappaletta Ω, jonka pisteet siirtvät ulkoisen kuormituksen johdosta siten, että siirtmien tapahduttua ne muodostavat kappaleen Ω'. Esimerkiksi piste A siirt asemaan
Lisätiedot763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 1 Kevät y' P. α φ
76336A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 1 Kevät 217 1. Koordinaatiston muunnosmatriisi (a) y' P r α φ ' Tarkastellaan, mitä annettu muunnos = cos φ + y sin φ, y = sin φ + y cos φ, (1a) (1b) tekee
LisätiedotKuljetusilmiöt. Diffuusio Lämmönjohtuminen Viskoosin nesteen virtaus Produktio ja absorptio
Kuljetusilmiöt Diffuusio Lämmönjohtuminen Viskoosin nesteen virtaus Produktio ja absorptio Johdanto Kuljetusilmiöt on yhteinen nimitys prosesseille, joissa aineen molekyylien liike aiheuttaa energian,
Lisätiedot2 LIIKE, JÄNNITYS JA VENYMÄ
2 LIIKE, JÄNNITYS JA VENYMÄ 2.1 KAPPALEEN LIIKE... 4 2.2 LAGRANGEN JA EULERIN ESITYSTAVAT... 12 2.3 SIIRTYMÄ... 22 2.4 JÄNNITYS... 25 2.5 VENYMÄ JA VENYMÄNOPEUS... 38 Viikko 45/1 VIIKON 45 OSAAMISTAVOITTEET
Lisätiedot(a) Järjestellään yhtälöitä siten, että vasemmalle puolelle jää vain y i ja oikealle puolelle muut
BM0A5830 Differentiaalihtälöiden peruskurssi Harjoitus 7, Kevät 07 Päivitksiä: Tehtävän b tehtävänantoa korjattu, tehtävän 5 vastaus korjattu. b tehtävänantoa sujuvoitettu. Vastauksia lisätt.. Monasti
Lisätiedot1. Tarkastellaan kaksiulotteisessa Hilbert avaruudessa Hamiltonin operaattoria
Kvanttimekaniikka I, tentti 6.. 015 4 tehtävää, 4 tuntia 1. Tarkastellaan kaksiulotteisessa Hilbert avaruudessa Hamiltonin operaattoria ( { ( ( } E iδ H =, E, δ R, kannassa B = 1 =, =. iδ E 0 1 (a (p.
LisätiedotKJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme
KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 24.3.2016 Susanna Hurme Rotaatioliikkeen liike-energia, teho ja energiaperiaate (Kirjan luku 18) Osaamistavoitteet Ymmärtää, miten liike-energia määritetään kiinteän
Lisätiedot1. Määritä funktion f : [ 1, 3], f (x)= x 3 3x, suurin ja pienin arvo.
Matematiikan ja tilastotieteen laitos Differentiaalilaskenta, syksy 01 Lisätetävät Ratkaisut 1. Määritä funktion f : [ 1, 3], suurin ja pienin arvo. f (x)= x 3 3x, Ratkaisu. Funktio f on jatkuva suljetulla
LisätiedotKJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme
KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 1.3.2016 Susanna Hurme Päivän aihe: Jäykän kappaleen tasapaino ja vapaakappalekuva (Kirjan luvut 5.1-5.4) Osaamistavoitteet: 1. Ymmärtää, mitä tukireaktiot ovat
LisätiedotJakso 1: Pyörimisliikkeen kinematiikkaa, hitausmomentti
Jakso 1: Pyörimisliikkeen kinematiikkaa, hitausmomentti Kertausta Ympyrärataa kiertävälle kappaleelle on määritelty käsitteet kulmanopeus ja kulmakiihtyvyys seuraavasti: ω = dθ dt dω ja α = dt Eli esimerkiksi
Lisätiedot2.3 Voiman jakaminen komponentteihin
Seuraavissa kappaleissa tarvitaan aina silloin tällöin taitoa jakaa voima komponentteihin sekä myös taitoa suorittaa sille vastakkainen operaatio eli voimien resultantin eli kokonaisvoiman laskeminen.
LisätiedotTfy Fysiikka IIB Mallivastaukset
Tfy-.14 Fysiikka B Mallivastaukset 14.5.8 Tehtävä 1 a) Lenin laki: Muuttuvassa magneettikentässä olevaan virtasilmukkaan inusoitunut sähkömotorinen voima on sellainen, että siihen liittyvän virran aiheuttama
Lisätiedot9. Kitkaton virtaus ja potentiaaliteoria. KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet
9. Kitkaton virtaus ja potentiaaliteoria KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet Päivän anti Miten ja millä edellytyksillä virtausongelmaa voidaan yksinkertaistaa? Motivointi: Navier-Stokes yhtälöiden ratkaiseminen
Lisätiedot3. Teoriaharjoitukset
3. Teoriaharjoitukset Demotehtävät 3.1 a Olkoot u ja v satunnaumuuttujia, joilla on seuraavat ominaisuudet: E(u = E(v = 0 Var(u = Var(v = σ 2 Cov(u, v = E(uv = 0 Näytä että deterministinen prosessi. x
LisätiedotKJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme
KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 9.3.2016 Susanna Hurme Päivän aihe: Palkin leikkausvoima- ja taivutusmomenttijakaumat ja kuviot (Kirjan luvut 7.2 ja 7.3) Osaamistavoitteet: Ymmärtää, miten leikkausvoima
LisätiedotMapu 1. Laskuharjoitus 3, Tehtävä 1
Mapu. Laskuharjoitus 3, Tehtävä Lineaarisessa approksimaatiossa funktion arvoa lähtöpisteen x 0 ympäristössä arvioidaan liikkumalla lähtöpisteeseen sovitetun tangentin kulmakertoimen mukaisesti: f(x 0
LisätiedotSTATIIKKA. TF00BN89 5op
STATIIKKA TF00BN89 5op Sisältö: Statiikan peruslait Voiman resultantti ja jako komponentteihin Voiman momentti ja voimapari Partikkelin ja jäykän kappaleen tasapainoyhtälöt Tukivoimat Ristikot, palkit
LisätiedotMat Sovellettu todennäköisyyslasku A. Moniulotteiset jakaumat. Avainsanat:
Mat-.9 Sovellettu todennäköisyyslasku A Mat-.9 Sovellettu todennäköisyyslasku A / Ratkaisut Aiheet: Avainsanat: Moniulotteiset jakaumat Diskreetti jakauma, Ehdollinen jakauma, Ehdollinen odotusarvo, Jatkuva
LisätiedotDifferentiaali- ja integraalilaskenta 3 Mallit laskuharjoitukseen 3 /
MS-A3x Differentiaali- ja integraalilaskenta 3, IV/6 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Mallit laskuharjoitukseen 3 / 9..-.3. Avaruusintegraalit ja muuttujanvaihdot Tehtävä 3: Laske sopivalla muunnoksella
Lisätiedot3 PERUSLAIT 3.1 JOHDANTO MASSAN TASE LIIKEMÄÄRÄN TASE LIIKEMÄÄRÄN MOMENTIN TASE ENERGIAN TASE...
3 PERUSLAIT 3.1 JOHDANTO... 3 3. MASSAN TASE... 13 3.3 LIIKEMÄÄRÄN TASE... 0 3.4 LIIKEMÄÄRÄN MOMENTIN TASE... 34 3.5 ENERGIAN TASE... 44 3.6 TASEYHTÄLÖIDEN LOKAALIT MUODOT... 49 Viikko 46/1 VIIKON 46 OSAAMISTAVOITTEET
LisätiedotELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2016)
ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2016) Henrik Wallén Luentoviikko 5 / versio 7. lokakuuta 2016 Luentoviikko 5 Magnetostatiikka (Ulaby, luku 5) Magneettiset voimat ja vääntömomentit Biot Savartin laki Magnetostaattiset
LisätiedotNumeeriset menetelmät TIEA381. Luento 12. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 12 () Numeeriset menetelmät / 33
Numeeriset menetelmät TIEA381 Luento 12 Kirsi Valjus Jyväskylän yliopisto Luento 12 () Numeeriset menetelmät 25.4.2013 1 / 33 Luennon 2 sisältö Tavallisten differentiaaliyhtälöiden numeriikasta Rungen
LisätiedotMS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 8: Divergenssi ja roottori. Gaussin divergenssilause.
MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 8: Divergenssi ja roottori. Gaussin divergenssilause. Antti Rasila Aalto-yliopisto Syksy 2015 Antti Rasila (Aalto-yliopisto) MS-A0305 Syksy 2015
LisätiedotVärähdysliikkeet. q + f (q, q, t) = 0. q + f (q, q) = F (t) missä nopeusriippuvuus kuvaa vaimenemista ja F (t) on ulkoinen pakkovoima.
Torstai 18.9.2014 1/17 Värähdysliikkeet Värähdysliikkeet ovat tyypillisiä fysiikassa: Häiriö oskillaatio Jaksollinen liike oskillaatio Yleisesti värähdysliikettä voidaan kuvata yhtälöllä q + f (q, q, t)
Lisätiedot763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 3 Kevät E 1 + c 2 m 2 = E (1) p 1 = P (2) E 2 1
763306A JOHDATUS SUHTLLISUUSTORIAAN Ratkaisut 3 Kevät 07. Fuusioreaktio. Lähdetään suoraan annetuista yhtälöistä nergia on suoraan yhtälön ) mukaan + m ) p P ) m + p 3) M + P 4) + m 5) Ratkaistaan seuraavaksi
LisätiedotKJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme
KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 10.3.2016 Susanna Hurme Statiikan välikoe 14.3.2016 Ajankohta ma 14.3.2016 klo 14:15 17:15 Salijako Aalto-Sali: A-Q (sukunimen alkukirjaimen mukaan) Ilmoittautuminen
LisätiedotInsinöörimatematiikka D
Insinöörimatematiikka D M. Hirvensalo mikhirve@utu.fi V. Junnila viljun@utu.fi Matematiikan ja tilastotieteen laitos Turun yliopisto 2015 M. Hirvensalo mikhirve@utu.fi V. Junnila viljun@utu.fi Luentokalvot
LisätiedotKJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet, K2017 Tentti, pe :00-17:00 Lue tehtävät huolellisesti. Selitä tehtävissä eri vaiheet.
KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet, K2017 Tentti, pe 16.2.2018 13:00-17:00 Lue tehtävät huolellisesti. Selitä tehtävissä eri vaiheet. Pelkät kaavat ja ratkaisu eivät riitä täysiin pisteisiin. Arvioinnin
Lisätiedot7. Differentiaalimuotoinen jatkuvuusyhtälö. KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet
7. Differentiaalimuotoinen jatkuvuusyhtälö KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet Päivän anti Miten lähestymistapaa pitää muuttaa, jos halutaan tarkastella virtausta lokaalisti globaalin tasetarkastelun
LisätiedotDEE Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto Ehdotukset harjoituksen 2 ratkaisuiksi
DEE-4000 Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto Ehdotukset harjoituksen ratkaisuiksi Yleistä asiaa lämmönjohtumisen yleiseen osittaisdifferentiaaliyhtälöön liittyen Lämmönjohtumisen yleinen osittaisdifferentiaaliyhtälön
LisätiedotDI matematiikan opettajaksi: Täydennyskurssi, kevät 2010 Luentorunkoa ja harjoituksia viikolle 11: ti klo 13:00-15:30
DI matematiikan opettajaksi: Tädennskurssi, kevät Luentorunkoa ja harjoituksia viikolle : ti 6 klo :-5: Kädään läpi: funktioita f : D f R n R m ja integrointia R n :ssä Oletetaan, että, R n ovat mielivaltaisia
LisätiedotFourier-analyysi, I/19-20, Mallivastaukset, Laskuharjoitus 7
MS-C14, Fourier-analyysi, I/19- Fourier-analyysi, I/19-, Mallivastaukset, Laskuharjoitus 7 Harjoitustehtävä 7.1. Hetkellä t R olkoon s(t) 1 + cos(4πt) + sin(6πt). Laske tämän 1-periodisen signaalin s Fourier-kertoimet
LisätiedotKJR-C1001: Statiikka L5 Luento : Palkin normaali- ja leikkausvoima sekä taivutusmomentti
KJR-C1001: Statiikka L5 Luento : Palkin normaali- ja leikkausvoima sekä taivutusmomentti Apulaisprofessori Konetekniikan laitos Statiikan välikoe 12.3.2018 Ajankohta ma 12.3.2018 klo 14:00 17:00 Salijako
Lisätiedot(b) Tunnista a-kohdassa saadusta riippuvuudesta virtausmekaniikassa yleisesti käytössä olevat dimensiottomat parametrit.
Tehtävä 1 Oletetaan, että ruiskutussuuttimen nestepisaroiden halkaisija d riippuu suuttimen halkaisijasta D, suihkun nopeudesta V sekä nesteen tiheydestä ρ, viskositeetista µ ja pintajännityksestä σ. (a)
LisätiedotKJR-C1001: Statiikka L3 Luento : Jäykän kappaleen tasapaino
KJR-C1001: Statiikka L3 Luento 27.2.2018: Jäykän kappaleen tasapaino Apulaisprofessori Konetekniikan laitos Luennon osaamistavoitteet Tämän päiväisen luennon (ja laskuharjoitusten) jälkeen opiskelija
LisätiedotLuento 16: Fluidien mekaniikka
Luento 16: Fluidien mekaniikka Johdanto ja käsitteet Sovelluksia Bernoullin laki Luennon sisältö Johdanto ja käsitteet Sovelluksia Bernoullin laki Jatkuvan aineen mekaniikka Väliaine yhteisnimitys kaasuilla
LisätiedotKJR-C1001: Statiikka L2 Luento : voiman momentti ja voimasysteemit
KJR-C1001: Statiikka L2 Luento 21.2.2018: voiman momentti ja voimasysteemit Apulaisprofessori Konetekniikan laitos Luennon osaamistavoitteet Tämän päiväisen luennon jälkeen opiskelija Pystyy muodostamaan,
LisätiedotLuvun 5 laskuesimerkit
Luvun 5 laskuesimerkit Esimerkki 5.1 Moottori roikkuu oheisen kuvan mukaisessa ripustuksessa. a) Mitkä ovat kahleiden jännitykset? b) Mikä kahleista uhkaa katketa ensimmäisenä? Piirretäänpä parit vapaakappalekuvat.
LisätiedotKJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka
KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka uento 16: Yleinen tasoliike kappaleen liikkeen mallinnus ja analysointi Jua Hartikainen Rakennustekniikan laitos Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu 16 Yleinen
LisätiedotDerivaatan sovelluksia
Derivaatan sovelluksia Derivaatta muutosnopeuden mittarina Tehdään monisteen esimerkistä 5 hiukan mutkikkaampi versio Olete- taan, että meillä on mpräpohjaisen kartion muotoinen astia, johon virtaa vettä
LisätiedotRatkaisut 3. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016
Kotitehtävät palautetaan viimeistään keskiviikkoisin ennen luentojen alkua eli klo 14:00 mennessä. Muistakaa vastaukset eri tehtäviin palautetaan eri lokeroon! Joka kierroksen arvostellut kotitehtäväpaperit
LisätiedotELEMENTTIMENETELMÄN PERUSTEET SESSIO 14: Yleisen lujuusopin elementtimenetelmän perusteita.
4/ LMNIMNLMÄN PRS SSSIO 4: Yleisen lujuusopin elementtimenetelmän perusteita. JOHDANO A A A A Yleinen elementtimenetelmä on osittaisdifferentiaalihtälörhmän reuna-arvotehtävän likimääräinen ratkaisumenetelmä.
Lisätiedot2. harjoitus - malliratkaisut Tehtävä 3. Tasojännitystilassa olevan kappaleen kaksiakselista rasitustilaa käytetään usein materiaalimalleissa esiintyv
2. harjoitus - malliratkaisut Tehtävä 3. Tasojännitystilassa olevan kappaleen kaksiakselista rasitustilaa käytetään usein materiaalimalleissa esiintyvien vakioiden määrittämiseen. Jännitystila on siten
Lisätiedotu = 2 u (9.1) x + 2 u
9. Poissonin integraali 9.. Poissonin integraali. Ratkaistaan Diriclet n reuna-arvotehtävä origokeskisessä, R-säteisessä ympyrässä D = {(x, y) R x +y < R }, t.s. kun f : D R on annettu jatkuva funktio,
Lisätiedotv = Δs 12,5 km 5,0 km Δt 1,0 h 0,2 h 0,8 h = 9,375 km h 9 km h kaava 1p, matkanmuutos 1p, ajanmuutos 1p, sijoitus 1p, vastaus ja tarkkuus 1p
2. Pyöräilijä lähti Pietarsaaresta kohti Kokkolaa, jonne on matkaa 33 km. Hän asetti tavoitteeksi ajaa edestakaisen matkan keskinopeudella 24 km/h. Vastatuulen takia hän joutui käyttämään menomatkaan aikaa
LisätiedotMATEMATIIKAN JA TILASTOTIETEEN LAITOS Analyysi I Harjoitus alkavalle viikolle Ratkaisuehdoituksia Rami Luisto Sivuja: 5
MATEMATIIKAN JA TILASTOTIETEEN LAITOS Analyysi I Harjoitus 9 3.11.009 alkavalle viikolle Ratkaisuedoituksia Rami Luisto Sivuja: 5 Näissä arjoituksissa saa käyttää kaikkia koulusta tuttuja koulusta tuttujen
LisätiedotMuutoksen arviointi differentiaalin avulla
Muutoksen arviointi differentiaalin avulla y y = f (x) y = f (x + x) f (x) dy y dy = f (x) x x x x x + x Luento 7 1 of 15 Matematiikan ja tilastotieteen laitos Turun yliopisto Muutoksen arviointi differentiaalin
Lisätiedoty x1 σ t 1 = c y x 1 σ t 1 = y x 2 σ t 2 y x 2 x 1 y = σ(t 2 t 1 ) x 2 x 1 y t 2 t 1
1. Tarkastellaan funktiota missä σ C ja y (y 1,..., y n ) R n. u : R n R C, u(x, t) e i(y x σt), (a) Miksi funktiota u(x, t) voidaan kutsua tasoaalloksi, jonka aaltorintama on kohtisuorassa vektorin y
LisätiedotFysiikan perusteet. Voimat ja kiihtyvyys. Antti Haarto
Fysiikan perusteet Voimat ja kiihtyvyys Antti Haarto.05.01 Voima Vuorovaikutusta kahden kappaleen välillä tai kappaleen ja sen ympäristön välillä (Kenttävoimat) Yksikkö: newton, N = kgm/s Vektorisuure
LisätiedotDifferentiaali- ja integraalilaskenta 3 Mallit 2 (alkuviikko) / Syksy 2016
MS-A35 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Mallit 2 (alkuviikko) / Syksy 216 Tuntitehtävä 1: Laske sylinterikoordinaatteja käyttämällä sen kappaleen tilavuus,
LisätiedotKJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet
KJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet Luento 23.11.2015 Susanna Hurme, Yliopistonlehtori, TkT Luennon sisältö Hooken laki lineaaris-elastiselle materiaalille (Reddy, kpl 6.2.3) Lujuusoppia: sauva (Reddy,
Lisätiedot