3 PERUSLAIT 3.1 JOHDANTO MASSAN TASE LIIKEMÄÄRÄN TASE LIIKEMÄÄRÄN MOMENTIN TASE ENERGIAN TASE...
|
|
- Niko Pesonen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 3 PERUSLAIT 3.1 JOHDANTO MASSAN TASE LIIKEMÄÄRÄN TASE LIIKEMÄÄRÄN MOMENTIN TASE ENERGIAN TASE TASEYHTÄLÖIDEN LOKAALIT MUODOT Viikko 46/1
2 VIIKON 46 OSAAMISTAVOITTEET Viikon 46 jälkeen kurssin osallistuja osaa ratkaista viikon luentotehtävät, kotitehtävät ja esimerkkitehtävät aiheista ς Massan, liikemäärän, liikemäärän momentin, ja energian taseiden äärelliset muodot ja niissä esiintyvät suureet kontinuumille. ς Massan, liikemäärän, liikemäärän momentin ja energian taseen soveltaminen yksinkertaisten massan suhteen suljettujen ja avoimien tehtävien ratkaisussa ς Taseyhtälöiden lokaalit tensorimuodot. Viikko 46/
3 3.1 JOHDANTO Mekaniikan probleeman ratkaisuun, kuten heilurin jaksonajan selvittämiseen, voidaan käyttää kokeita, dimensioanalyysia tai/ja mallintamista. Mikä on heilurin jaksonajan T riippuvuus massasta m, alkukulmasta ε 0, maan vetovoiman kiihtyvyydestä g ja heilurin varren pituudesta L? Kokeellinen menetelmä Mitataan suureiden T, m, ε 0, g, L välinen riippuvuus (5 suuretta) Dimensioanalyysi Vaikuttavat suureet T, m, ε 0, g, L T< L/ gf( ε0).mitataan suureiden T g / L, ε 0 välinen riippuvuus ( suuretta). Matemaattinen malli T < ο L/ g Mallin ennuste vastaa enemmän tai vähemmän todellisuutta johtuen mallinnus- ja ratkaisuvirheistä. Hyvä malli on yksinkertainen ja vastaa asetettuun kysymykseen. Viikko 46/3
4 ESIMERKKI: HEILURIN JAKSONAIKA Malli ilmanvastus mitätön, ripustus kitkaton, tanko massaton ja jäykkä, pallo partikkeli, maan vetovoiman kiihtyvyys vakio, ripustuspiste levossa jne. g L Yhtälöt ml d ε d mg sinε < 0 t = 0, ε < 0, ε < ε dt dt 0 t < 0 ε m g Ratkaisu ε( t) < ε0 cos t (lisäoletus ε ;; 1 sinε ε) L g Lisäsuuret T < ο jaksonaika T < ο L L g Viikko 46/4
5 ESIMERKKI: MALLINNUSVIRHE Miten tangon massa, ilmanvastus ja ripustuspisteen laakeroinnin kitka jne. pieniksi oletetut tekijät vaikuttavat jaksonaikaan? Partikkelimalli T < ο L g Tangon massa T < ο L 6m M g 6m 3M g ε L,M m Partikkelin ilmanvastus T < ο L 4m g g 4m g, c L Partikkelimallin ennuste sisältää myös ratkaisuvirhettä. Missä vaiheessa se syntyy? Viikko 46/5
6 PARTIKKELIMEKANIIKAN PERUSLAIT F Liikelaki (Newton 1): F < ma m a Voiman ja vastavoiman laki (Newton ): fji <, fij fij j f ji i Voimien suunnikaslaki: F < P Q Q F P Liikelaki pätee yksinkertaisessa muodossaan ns. inertiaalikoordinaatistossa. Viikko 46/6
7 PERUSLAIT (first principles) Massan tase: Kappaleella tarkoitetaan samoista partikkeleista koostuvaa systeemiä eli massalta suljettua systeemiä. Kappaleen massa on vakio Dm / Dt < 0. Liikemäärän tase (Newton korollaari): Kappaleen liikemäärän muutosnopeus on sama kuin kappaleeseen vaikuttavien ulkoisten voimien summa: Dp / Dt < F Liikemäärän momentin taseen periaate (Newton korollaari): Kappaleen liikemäärän momentin muutosnopeus on sama kuin kappaleeseen vaikuttavien ulkoisten voimien momenttisumma: DLA / Dt < M A (A kiinteä tai A=C) Energian tase (Termodynamiikka 1) Kappaleen sisäenergian ja liike-energian muutosnopeuksien summa on sama kuin kappaleeseen vaikuttavien ulkoisten voimien tehon ja lisätyn lämpötehon summa: D( U K)/ Dt < PQ PW Entropian kasvun periaate (Termodynamiikka ) Viikko 46/7
8 TASEYHTÄLÖISTÄ SEURAAVIA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ v 1 v1 v m 1 v m Viikko 46/8
9 RÄJÄHTÄVÄN ESINEEN OSIEN RADAT Partikkelisysteemin massakeskipiste liikkuu kuten kuvitteellinen partikkeli, jonka massa on koko systeemin massa ja johon vaikuttaa systeemin ulkoisten voimien resultantti v r < uχt r < uχt g vχt vχt Räjähtäneen lentokoneen osien jakaumasta voidaan tehdä päätelmiä tapahtumasta! Viikko 46/9
10 ESIMERKKI Laske kuvan veneen keulan etäisyys laiturista, kun mies on siirtynyt perästä keulaan. Aluksi vene on levossa ja keula kiinni laiturissa. Veneen massa on M, miehen massa on m ja veneen pituus on l. Veneen massakeskipisteen etäisyys keulasta on l. Veden vastus oletetaan mitättömäksi. g Vastaus d l m < m M Viikko 46/10
11 Veneen ja miehen muodostamaan systeemiin ei vaikuta vaakasuuntaisia ulkoisia voimia ja systeemi on alkuhetkellä levossa : %% x C < 0 t = 0, x % C (0) < 0 x C < vakio Alussa xc ( m M ) < lm lm m M l Lopussa x C ( m M) < dm ( l dm ) l Massakeskipisteen etäisyys x C < vakio lm lm< dm ( l dm ) M m d d l m < m M l+d Viikko 46/11
12 TEHTÄVÄTYYPPEJÄ Peruslakien taseyhtälöistä voidaan johtaa eri tilanteisiin sopivia Lagrangen tai Eulerin esityksiä. Äärellisten muotojen avulla voidaan tehdä karkeita päätelmiä ilman täsmällistä tietoa kappaleen sisäisistä voimista. Yksityiskohtaisessa mallintamisessa taseyhtälöitä sovelletaan kappaleen ainealkioon, jolloin tarvitaan sisäisten voimien malli. ς Jos lähtökohtana on annettu liike tai lämpötila (perustuntemattomat), taseyhtälöistä päätellään kappaleeseen tai kappalealkioon vaikuttavat voimat, lämpövuon tiheys tms. (viikko 46). Ratkaistavat yhtälöt ovat algebrallisia. ς Jos lähtökohtana on annetut (ulkoiset) voimat, lämmöntuotto jne., taseyhtälöiden lokaaleista muodoista päätellään voimien aiheuttama liike, kappaleen lämpötila jne. eli (perustuntemattomat) (viikot 47 ja 48). Ratkaistavana on yleensä joukko osittaisdifferentiaaliyhtälöitä, joten tämä tavanomaisempi tehtävätyyppi on matemaattisesti haastava. Viikko 46/1
13 3. MASSAN TASE Kappaleella tarkoitetaan koko ajan samoista partikkeleista koostuvaa joukkoa. Kappaleen massa m on vakio eli Dm / Dt < 0. Massan tase tarkoittaa, että ainetta ei synny eikä sitä tuhoudu. Partikkelijoukko m < i Kontinuumi m < dv ς m i dv ς Massan tasetta voidaan soveltaa muodossa mt ( Χ t), mt ( ) < 0 tarkastelemalla kappaletta tai kiinteän kontrollialueen lävitse kulkevaa kappaletta ajanhetkillä t ja t Χ t. Lopullinen muoto saadaan tämän jälkeen rajankäynnillä Χt 0. Viikko 46/13
14 KONTROLLIALUEEN KÄYTTÖ Massan suhteen avoimet tilanteet palautetaan aina koskemaan massalta suljettua tilannetta. Taseyhtälöt kirjoitetaan kappaleelle, joka kulkee valitun kontrollialueen kautta. ς Valitaan kappale ja kontrollialue (katkoviiva). Tarkastellaan tilanteita ajanhetkillä t ja t Χ t ja piirretään tilannekuva näille ajanhetkille. Määritetään mt () ja m( t Χt) tilannekuvien avulla valitulle kappaleelle. Χm i () t Χm m c () t m c ( t Χt) o ( t Χt) ς Sovelletaan peruslakia muodossa mt ( ) < mt ( Χ t). Lopuksi tarkastellaan raja-arvoa Χt 0. Pysyvässä tilanteessa kontrollialueen sisältämän massa mc on sama ajanhetkillä t ja t Χ t, joten se supistuu pois taseyhtälöstä Viikko 46/14
15 ESIMERKKI Johda massan taseen Eulerin esitystavan paikallinen muoto putkivirtaukselle. Käytä kontrollialuetarkastelua. Oletetaan, että tehtävään liittyvät suureet ovat vakioita poikkipinnalla eli virtausnopeus vxt (,), nesteen tiheys (,) xt ja putken poikkipinnan ala Ax. ( ) x Χx Kontrollialue Vastaus ( Av) A v < t x 0 Viikko 46/15
16 Kun aikaväli ja kappale valitaan sopivasti, ajanhetkillä t ja t Χ t kappaleiden rajaamat tilakoordinaatiston alueet leikkaavat. Valitaan kontrollialueeksi tämä leikkausalue. t t Χt x Χx x Χx Kontrollialue Ajanhetkellä t massa koostuu kontrollialueen massasta ja tulovirtauksen osuudesta mt ( ) < ( xtax, ) ( ) Χx ( xaxvx ) ( ) ( ) Χ t. Ajanhetkellä t Χ t massa koostuu kontrollialueen massasta (tiheys riippuu ajasta) ja menovirtauksen osuudesta Viikko 46/16
17 ( xt, ) Avxt (, Χt) m( t Χ t) < [ ( x, t) Χt] A( x) Χx [ Av( x, t Χt) Χx] Χt t x Massa säilyy ( Av) m( t Χ t), m( t) < ( A ) ΧxΧ t < 0 t x ( Av) A < t x 0. Suoraviivaisempi johto nojaa massan taseyhtälään, integraalin ainederivaattaan ja osittaisintegrointiin. Kontrollialueen massa: m( t) < ( x, t) A( x) dx, jossa ς D Massan tase: m < ( n x va ) Adx < 0 Dt ς ς t ς f [ A ( va)] dx 0 ς t x f <!ς A ( va) 0 t x <. Viikko 46/17
18 MASSAN TASEEN LOKAALI MUOTO Massan taseen lokaali muoto saadaan soveltamalla peruslakia mielivaltaisen alueen ς sisältä tai reunalta valittuun kappalealkioon Χς. D Yleinen: dv 0 Dt < Χς ς Lagrange: J, < 0 ς : ssa dv Euler: D ( v) < v < 0 t Dt ς:ssa Stationaarisessa nesteen virtauksessa Eulerin esityksen aikaderivaatta häviää. Jos < vakio päädytään ns. jatkuvuusyhtälö v < 0. Lagrangen esityksen jatkuvuusyhtälöstä voidaan laske tiheys lopputilanteessa, mutta tietoa tarvitaan käytännössä harvoin. Viikko 46/18
19 Lagrangen esitystavassa tarkastellaan kappalealkion massaa alkutilanteessa ja lopputilanteessa. Kappalekoordinaatisto yhtyy kiinteään koordinaatistoon alkutilanteessa. Lopputilanteen kappalekoordinaatiston kantavektorit esitettyinä siirtymän u(, xyzt,,) ja alkutilanteen ortonormaalien kantavektoreiden avulla e / 1 / / / x r x ux x uy x uz x i i ey < r / y < ux / y 1 uy / y uz / y j < [ F] j e r / z z ux / z uy / z 1 uz / z k k Alkutilanteen tilavuusalkio dv dv < ( e dx e dy) e dz < det[ F] dv < JdV. x y z < dxdydz kuvautuu lopputilanteen tilavuusalkiolle Massan tase kirjoitettuna alku ja lopputilanteille (Χς mielivaltainen) J 0 Χ m < dv, dv < ( J, ) dv < 0 Χς Χς Χς Viikko 46/19, <.
20 Partikkelijoukko: Kontinuumi: p< F < 3.3 LIIKEMÄÄRÄN TASE Kappaleen liikemäärän p muutosnopeus on sama kuin kappaleeseen vaikuttavien ulkoisten voimien summa F eli Dp / Dt < F. tda i Ο i Ο vm i F p < vdv ς F < fdv tda ς ς i i Liikemäärän tasetta voidaan soveltaa (impulssi)muodossa Χ p< pt ( Χ t), pt () < F Χt tarkastelemalla kappaletta aluksi ajanhetkillä t ja t Χ t. Lopullinen muoto saadaan tämän jälkeen rajankäynnillä Χt 0. fdv dv v ς Viikko 46/0
21 NESTESTIIKAN TASAPAINOYHTÄLÖ z y x df < f dxdydz p dx df < ( p, ) dydz x dz p dy df <, ( p, ) dxdz j y dx p dz df <, ( p ) dxdy k z p dy df <, ( p ) dxdz j y p dx df <, ( p ) dydzi x dy p dz df < ( p, ) dxdy k z p dx p dx p dy f dxdydz ( p, ) dydz i,( p ) dydz i ( p, ) dxdz j, x x y p dy p dz p dz ( p ) dxdz j ( p, ) dxdy k,( p ) dxdy k < f, p < 0 y z z Viikko 46/1
22 Nestestatiikan tasapainoyhtälö voidaan johtaa pienemmällä piirustustyöllä lähtien σ liikemäärän taseen periaatteesta ja oletuksesta ρ <, pi σ, jossa p on paine. Pieni nestealkio valitaan kappaleen sisältä. Staattisessa tapauksessa liikemäärä häviää ja taseyhtälö kuvaa nestealkion voimatasapainoa. Ulkoisena voimana on painovoima ja pintavoimana on ympäröivän nesteen paine. F < fdv ρ da < fdv, npda < 0 Χς Χς Χς Χς F < ( f, p) dv < 0 Χς!Χς f, p < 0 ς :ssa. Nestestiikan tasapainoyhtälö on kolmen osittaisdifferentiaaliyhtälön ryhmä paineelle. Ulkoinen tilavuusvoima (esimerkiksi painovoima f < g ) ajatellaan tunnetuksi. Ratkaisu löytyy ainakin, jos tiheys on vakio ja massavoimalla g on potentiaali eli g <, Ε. Tällöin, Ε, p < 0 p Ε< C. Viikko 46/
23 Vakion C arvo voidaan ratkaista, jos paine ja potentiaali tunnetaan jossain kohdassa esimerkiksi pisteessä A nesteen pinnalla, jolloin C < pa Ε A. Tarkastellaan vaikka hydrostaattista painetta säiliössä, jossa vapaan nestepinnan korkeus on h. Koordinaatiston z,akseli olkoon vastakkaissuuntainen maan vetovoiman kiihtyvyydelle ja origo säiliön pohjan kohdalla. Tällöin yhtälön g <, Ε ratkaisu potentiaalille on Ε < gz B. Vakion B arvolla ei ole merkitystä ja voidaan valita vaikka B < 0. Jos ilmanpaine vapaalla pinnalla on p 0, hydrostaattinen paine nesteessä p gz < p gh. 0 Viikko 46/3
24 KONTROLLIALUEEN KÄYTTÖ Massan suhteen avoimet tilanteet palautetaan aina koskemaan massalta suljettua tilannetta. Taseyhtälöt kirjoitetaan liikkuvan tai kiinteän kontrollialueen läpi kulkevalle kappaleelle ς Valitaan kappale ja kontrollialue (katkoviiva). Tarkastellaan tilanteita ajanhetkillä t ja t Χ t ja piirretään tilannekuva näille ajanhetkille. Määritetään pt () ja p( t Χt) tilannekuvien avulla valitulle kappaleelle. Χp i () t pc () t p ( t Χt) c Χpo ( t Χt ) ς Sovelletaan peruslakia muodossa pt ( Χ t), pt () < FΧt. Lopuksi tarkastellaan rajaarvoa Χt 0. Pysyvässä tilanteessa kontrollialueen sisältämän liikemäärä p c on sama ajanhetkillä t ja t Χ t, joten se supistuu pois taseyhtälöstä Viikko 46/4
25 ESIMERKKI Huvijahdin moottori ottaa etuosasta vettä (tiheys vakio) vakiotilavuusvirralla Q ja pumppaa veden ulos veneeseen nähden vauhdilla u. Laske moottorin työntövoima F, kun veneen nopeus on v. u Q Vastaus F < Q( u, v) Viikko 46/5
26 Piirretään tilannekuvat kappaleelle, joka koostuu ajanhetkellä t veneestä ja sen sisältämästä vedestä (massa M) sekä aikavälissä Χ t moottorin imemästä vedestä. Veneeseen vaikuttava ulkoinen voima olkoon F. t M v F t Χt v, u v M Χ m< QΧt Liikemäärät tarkasteluhetkillä ja liikemäärän tase p() t < Mv, p( t Χ t) < Mv QΧ t( v, u) ja Χ p< FΧt Q ( v, u) < F. Tämä on siis kappaleeseen vaikuttavien ulkoisten voimien summa. Koska veneen nopeus on vakio, työntövoiman pitää olla yhtä suuri, mutta vastakkaissuuntainen F < Q( u, v). Viikko 46/6
27 ESIMERKKI Kuvan esittämä raketti liikkuu suoraviivaisesti pitkin x,akselia ilman ulkoisen voiman vaikutusta. Johda raketin liikeyhtälö Ma < λu, jossa vt () on raketin nopeus, a < dv / dt, u on polttoaineen palamissuihkun poistumisnopeus raketin suhteen, Mt () on raketin ja polttoaineen yhteinen massa ja λ () t on suihkun massavirta [kg/s]. Sovella massan säilymisen ja liikemäärän taseen periaatteita ja esitä selvästi kappale, jota tarkastelet läheisillä hetkillä t ja t Χ t. Muodosta myös raketin loppunopeuden lauseke, jos λ < vakio, ulkoisten voimien resultantti F 0 ja raketin alkunopeus ja massa ovat v0 ja M0 λ M(t) v(t) Vastaus v< v 0 0 uln M M Viikko 46/7
28 Kappaleeksi valitaan hetkellä t raketin sisällä olevat partikkelit. Otaksutaan että kaikilla raketin partikkeleilla on sama vauhti. t M v λχt Χm v+χv-u t+χt M+ΧM v+χv Aikana Χ t raketista on virrannut partikkeleita ulos määrä λχ t, joilla on nopeus v Χ v, u. Kappaleen massat ja liikemäärät ajanhetkillä t ja t Χ t ovat m() t p() t < M ja m( t Χ t) < M ΧM λχ t, < Mv ja p( t Χ t) < ( M ΧM)( v Χv) λχt( v Χ v, u). Massan tase mt ( ) < mt ( Χt) dm M < M ΧM λχt ΧM λχ t < 0 λ < 0. dt Viikko 46/8
29 Liikemäärän tase pt ( Χ t), pt ( ) < 0 ( M ΧM )( v Χv) λχt( v Χ v, u), Mv < 0 M Χv ( ΧM λχt)( v Χ v), λχ tu < 0 dv M Χ v, λχ tu < 0 M, λu < 0. dt Ilmeisesti λ u voidaan tulkita rakettiin vaikuttavaksi työntövoimaksi. Ratkaistaan vielä raketin loppunopeus tapauksessa, jossa ulkoiset voimat häviävät (eliminoidaan λ ) M dv dt dm <, u dt dv dm v, v <, 0 M < ln 0 v< v 0 0 uln M. u M u M M Loppuvauhtiin vaikuttavat palamissuihkun suhteellinen poistumisnopeus polttoaineen massan suhde raketin kokonaismassaan. u ja Viikko 46/9
30 ESIMERKKI Oletetaan, että putkivirtauksen nopeus on muotoa v() r < a br, jossa a ja b ovat vakioita. Nesteen tiheys ja putken poikkipinnan ala A ovat vakioita. Ulkoisina voimina nesteeseen vaikuttaa x,akselin suunnassa leikkausjännitys ρrx < λ( v/ r) neste-putki rajapinnalla r < R ja paine-ero. Johda viskositeetin λ laskentaan sopiva relaatio, kun putken pituus on L, paine-ero päiden välillä p 1, p = 0 ja tilavuusvirta on Q. d p 1 L p L L Vastaus λ < ο 18 4 d ( p1, p) LQ Viikko 46/30
31 Koska virtaus ei riipu ajasta eikä putken pituussuuntaisesta koordinaatista, liikemäärän tase x,suuntaan on puhtaasti voimatasapaino kirjoitettuna kontrollialueelle (kullakin hetkellä sisääntulevat ja ulosmenevät liikemäärät kumoavat toisensa). Tarkastellaan putkenosaa, jonka pituus on L. Liikemäärän tase ja tilavuusvirta ovat v ( p1, p) οr λ( ) r< RοRL < 0 r ja R Q < vο rdr. 0 Sijoitetaan muoto v() r < a br ja ratkaistaan parametrit (virtausnopeus putken seinämän kohdalla häviää) 1 ( p, p ) οr 4λο b R L < 0 ja v( R) < a br < 0 p1, p b <, ja a 4λL <, br R p, p Q< ο v() r rdr < R 8λL 4 1 ο. 0 p1, p v( r) < a br < ( R, r ) 4λL Viikko 46/31
32 LIIKEMÄÄRÄN TASEEN LOKAALI MUOTO Liikemäärän taseen lokaali muoto saadaan soveltamalla peruslakia mielivaltaisen alueen ς sisältä tai reunalta valittuun kappalealkioon Χς. Sisältä valitulle Χς Yleinen: Lagrange: D Dt vdv < fdv ρda Χς Χς Χς u σ < ρ t v σ Euler: ( v v) < ρ f t f ς : ssa ς:ssa Liikemäärän taseen lisäksi tarvitaan materiaalin käyttäytymista kuvaava jännitys-siirtymä relaatio (Lagrange) tai jännitys-nopeus relaatio (Euler). Materiaalimalleja tarkastellaan tarkemmin viikolla 47. fdv dv v ς tda Viikko 46/3
33 Valitaan kappalealkio Χς tarkasteltavan kappaleen sisältä. Eulerin version johdossa tarvitaan vektori-identiteettiä ( vv ) < v ( v ) v v ) ja massan taseen lokaalia muotoa. D Dt σ vdv < fdv n ρda Χς Χς Χς (integraalin ainerivaatta) σ ( v) dv ( n v)( v) da < fdv n ρda t Χς Χς Χς Χς (Gaussin lause) σ ( v) dv ( vv) dv < fdv ρdv t Χς Χς Χς Χς Χς v σ ( v v, f, ρ) dv <, v[ ( v)] dv < 0 t Χς t v σ ( v v) < ρ f t ς :ssa. (identiteetti)!χς Viikko 46/33
34 3.4 LIIKEMÄÄRÄN MOMENTIN TASE Kappaleen liikemäärän momentin L A muutosnopeus on sama kuin kappaleeseen vaikuttavien ulkoisten voimien momenttisumma DL / Dt < M (A kiinteä tai A=C massakeskipiste). Partikkelijoukko: Kontinuumi: LA < vm i Ο MA < i i F Ο i i i i LA < vdv ς M A < fdv tda ς ς Viikko 46/34 M A eli A A Liikemäärän momentin tasetta voidaan soveltaa myös (impulssi)muodossa LA( t Χ t), LA() t < MAΧt tarkastelemalla kappaletta aluksi ajanhetkillä t ja t Χ t. Lopullinen muoto saadaan tämän jälkeen rajankäynnillä Χt 0. A dv fdv v ς tda
35 ESIMERKKI Johda tasopalkin taivutuksen liikeyhtälöt suoraan taseyhtälöistä. Valitaan kappaleeksi palkkialkio, jonka pituus on Χ x. Ulkoisina voimina palkkialkioon vaikuttaa leikkausvoima Qxt (,) sekä taivutusmomentti M(,) xt. Jakaantunut kuorma f( x) vaikuttaa kohtisuoraan. Siirtymä wxt (,) on posiivinen alaspäin ja rotaatio π (,) xt vastapäivään. f M M+ΧM z x Q C Χx Q+ΧQ Vastaus Q x f < w A t ja M, Q < I x t π Viikko 46/35
36 Kontinuumimekaniikassa peruslakeja sovelletaan sopivasti valittuun kappalealkioon ja tämän jälkeen alkion koon annetaan lähestyä nollaa. Liikemäärän ja liikemäärän momentit w ΧQ Q, Q fχ x< AΧx, t Χx Χx π M Χ M, M,( Q Χ Q), Q < ΧxI. t Lagrange esityksessä ainederivaatta on osittaisderivaatta ajan suhteen. Edellä ainealkion hitausmomentti. Rajalla Χx 0 päädytään yhtälöihin Χ xi on Q x f < w A t ja M, Q < I x π. t Viikko 46/36
37 Bernoulli palkin differentiaaliyhtälöön päädytään käyttämällä ns. hoikan palkin oletusta (Bernoulli oletusta) ja taivutuspalkin konstitutiivistä yhteyttä (tähän palataan viikolla 47) w π <, ja x M <, EI x w. Stationaarisessa tapauksessa lisäksi aikaderivaatat häviävät, jolloin päädytään palkin taipumaa wx ( ) kuvaaviin yhtälöihin w, ( EI ) f < 0, x x M <, EI x w ja Q <, EI 3 w. 3 x Viikko 46/37
38 MIKSI MUURATTU SAVUPIIPPU KATKEAA TIETYSTÄ KOHDASTA? x M( x) π Palkin taivutusmomentti 1 x x M ( x) < mglsin π ( )(1, ) vetoa alapinnalla 4 L L Viikko 46/38
39 ESIMERKKI Sprinkleri, jonka suuttimen (neljä yhteensä) pinta-ala on A ja etäisyys akselista r, pyörii vakiokulmanopeudella ϖ. Veden (tiheys ) tilavuusvirraksi on tällöin 3 mitattu Q ([ Q ] < m /s). Laske akselin tuennan vastusmomentti T. Millä kulmanopeudella sprinkleri pyörii, jos tuenta on kitkaton? Q Q Vastaus T < (, ϖr)( ) r ja 4A A Q ϖ <. 4Ar Viikko 46/39
40 Käytetään liikemäärän momentin taseen periaatetta kirjoitettuna akselin suunnalle ja kiinteälle akselin pisteelle. Ajanhetkellä t tarkasteltava kappale koostuu sprinkleristä, sen sisältämästä nesteestä ja siihen letkusta aikavälissä Χ t virtaavasta nesteestä QΧ t. Ajanhetkellä t Χ t sprinkleristä suihkunneen nesteen tilavuus on QΧ t. Sprinklerin ja sen sisältämän nesteen liikemäärän momentti L c on vakio. Suihkuavan nesteen vauhti sprinkleriin nähden u < Q/(4 A). Kuvan perusteella (letkusta virtaavan nesteen liikemäärän momenttivarsi häviää) L() t < L, Lt ( Χ t) < L, 4( ϖr, u)( uχ tr ) ja M < T 0 c Q Q Q Q Lc, 4( ϖr, )( Χ t) r, Lc < TΧt T < (, ϖr)( ) r. 4A 4A 4A A Viikko 46/40
41 ESIMERKKI Kuvien partikkelin massa on m ja tukivarsi oletetaan jäykäksi ja massattomaksi. Johda kuvan tasoheilurin ja kartioheilurin liikeyhtälöt lähtien liikemäärän momentin taseen periaatteesta. Käytä Lagrangen esitystä partikkelista ja tukivarresta koostuvalle kappaleelle. Ilmanvastus ja tuennan kitka oletetaan häviävän pieniksi. g ε L g π L v m m Vastaus ml d ε mglsinε < 0 ja dt v < Lg tanπsinπ Viikko 46/41
42 LIIKEMÄÄRÄN MOMENTIN TASEEN LOKAALI MUOTO Liikemäärän taseen lokaali muoto saadaan soveltamalla peruslakia mielivaltaisen alueen ς sisältä tai reunalta valittuun kappalealkioon Χς. Momentti ja liikemäärä pitää laskea joko kiinteän pisteen tai massakekipisteen suhteen. Sisältä valitulle Χς Yleinen: Lagrange: Euler: D Dt σ σ ρ < ρ vdv < fdv ρda Χς Χς Χς σ σ ρ < ρ c c ς :ssa ς : ssa Liikemäärän momentin taseen lokaali muoto johtaa siis algebralliseen yhtälöön jännitykselle, jonka perusteella jännityksen pitää olla symmetrinen. Ehto toteutetaan yleensä a priori jännityksen konstitutiivisen yhtälön muodon valinnalla (viikko 47). A dv fdv v ς tda Viikko 46/4
43 Tarkastellaan nestettä (Eulerin esitystapa) ja valitaan Χς tarkasteltavan alueen sisältä ja momenttipisteeksi kiinteän koordinaatiston origo, jolloin < r. Johdossa tarvitaan mm. vektori-identiteettiä ( ρ σ r ) < ( ρ σ ) r ( ρ σ C r ), massan ja liikemäärän taseiden lokaaleja muotoja ja integraalin ainederivaattaa sekä Gaussin lausetta: D Dt σ r vdv < r fdv r ( n ρ) da Χς Χς Χς D σ ( r v ) dv < r fdv, ( ρ r ) dv Dt Χς Χς Χς ( Dv σ σ r ) dv < r fdv r ( ρ) dv, ( ρc r ) dv Dt ς ς ς ς ( ) ( Dv ρ σ r dv r <, f ) dv 0 Dt ρ σ < ς C ς ( ρ σ r) < 0 C σ σ ρ < ρ. (alaindeksi C tarkoittaa tässä vakiota derivoinnin suhteen) c Viikko 46/43
44 3.5 ENERGIAN TASE Kappaleen sisäenergian U ja liike-energian K muutosnopeuksien summa on sama kuin kappaleeseen vaikuttavien ulkoisten voimien tehon D( U K)/ Dt < PW PQ, jossa Sisäenergia E Liike-energia Voimien teho < ς K W edv 1 < v vdv ς P < f vdv t vda ς ς P W ja lisätyn lämpötehon fdv sdv edv v ς hda tda v P Q summa Lämpöteho P < sdv hda Q ς ς Lämpötila, lämpö ja sisäenergia ovat kontinuumimallin käsitteitä, jotka sisältävät mm. keskiarvoistuksessa menetetyn osan partikkelimallin liike-energiasta ja voimien tehosta. Viikko 46/44
45 ESIMERKKI Kirjoita energian tase metallisauvalle, kun poikkileikkauksen pinta-ala Ax, ( ) sisäinen lämmöntuotto tilavuusyksikköä kohden sx ( ) ja lämpövuon tiheys poikkipinnalla qx( x) < qx( x) i on akselin suuntainen. Sauvan ulkoreuna on hyvin eristetty. Tarkastele koko ajan samaa levossa olevaa kiinteän aineen partikkelijoukkoa ajasta riippumattomassa tapauksessa, joten liike-energia ja sisäenergian muutosnopeudet sekä ulkoisen voiman tekemä työ häviävät ja energian tase supistuu muotoon P Q < 0. x Ax ( ) Χς d Vastaus sa, ( Aqx ) < 0 dx Viikko 46/45
46 Sovelletaan energian tasetta tehtävän tilanteeseen, jossa poikkipinta riippuu paikasta ja lämpötila on vakio kullakin poikkipinnalla. Tilavuusalkio dv < A( x) dx ja kaikki tilavuusintegraalit voidaan palauttaa yksinkertaisiksi integraaleiksi P < sdv, q nda < Q Χς Χς 0 PQ < sadx, nxqxa 0 Χς < Χς d d PQ < [ sa, ( Aqx)] dx < 0!Χς sa, ( Aq ) 0 Χς x <. dx dx Huom. Ensimmäisessä muodossa 3 ς ja toisessa sekä kolmannessa ς. Viikko 46/46
47 ENERGIAN TASEEN LOKAALI MUOTO Energian taseen lokaali muoto saadaan soveltamalla peruslakia mielivaltaiseen alueen ς kappalealkioon sisältä tai reunalta valittuun kappalealkioon Χς. Sisältä valitulle Χς D Yleinen: Dt D 1 edv v vdv < f vdv Dt Χς Χς Χς ρ vda sdv, n qda Χς Χς Χς e σ Lagrange: c : σ < ρ d, q s t e σ σ Euler: ( v e) < ρc : d, q s t fdv sdv edv v ς hda tda v Käytännössä tarvitaan vielä konstitutiivinen yhtälö ominaissisäenergialle e, jännitykselle ρ σ ja lämpövuon tiheydelle q. Tähän palataan viikolla 47. Viikko 46/47
48 Lokaalien muotojen johdossa tarvitaan mm. integraalin ainederivaatan esitystä, Gaussin lausetta, massan, liikemäärän ja liikemäärän momentin taseiden lokaaleja muotoja. Eulerin esityksen johdon pääpiirteet ( ( ρ σ v ) < ( ρ σ ) v ρ σ : v ) D Dt 1 ( e v v) dv < f vdv ρ vda sdv, n qda Χς Χς Χς Χς Χς De Dv σ ( v ) dv < f vdv ( ρ v) da sdv, qda Dt Dt Χς Χς Χς Χς Χς c De Dv ( v ) dv < ( f ) vdv ( c : d q) dv Dt Dt ρ σ σ ρ σ, Χς Χς Χς ( De Dv : d q s) dv v ( f ) dv 0 Dt ρ σ σ,, <, Χς Χς,, Dt ρ σ < De σ c : σ < ρ d, q s ς :ssa. Dt Viikko 46/48
49 3.5 PERUSLAKIEN LOKAALIT MUODOT Peruslakien differentiaalimuodot saadaan siis soveltamalla peruslakeja tarkasteltavan kappaleen kappalealkioon. Kappalealkion sijainti, joko kappaleen sisällä tai sen reunalla, vaikuttaa lopputulokseen ja tapaukset pitää tarkastella erikseen. Lagrangen ja Eulerin esitysten ero näkyy vain ainederivaatan lausekkeessa. Matemaattisessa johdossa käytetään DF f Integraalisuureen ainederivaattaa: L f dv E < dv n vfeda Dt < ς t ς t ς Gaussin lausetta: fdv < n fda ς Jatkuvuutta muodossa: fdv < 0!ς f < 0 ς ς Lisäksi tarvitaan useita vektori-identiteettejä nablaa ja tensoreita sisältäville termeille eri kombinaatioissa. Lokaalien muotojen johtaminen ei kuulu kurssialueeseen kaikkein yksinkertaisimpia tapauksia lukuunottamatta! Viikko 46/49
50 KIINTEÄN AINEEN LOKAALIT MUODOT Kiinteän aineen esityksissä ratkaisualue on kappaleen alkutilanteen rajaama kiinteän koordinaatiston alue ς. Perustuntemattomia ovat siirtymä u, tiheys ja lämpötila T. Taseyhtälö Alue Reuna Dm < 0 < J Dt Dp Dt < F u σ σ < ρ f n ρ < t t DL Dt < M σ σ ρ < ρ c D( U K) Dt e σ σ < d s, q t < PW PQ ρ : c n q < h Viikko 46/50
51 LOKAALIT MUODOT NESTEELLE Nesteen esityksissä ratkaisualue on kiinteän koordinaatiston alue ς. Perustuntemattomia ovat virtausnopeus v, tiheys tai paine p ja lämpötila T (useita vaihtoehtoja). Taseyhtälö Alue Reuna Dm < 0 ( v) < 0 Dt t Dp Dt < F v σ ( v v) < ρ f t DL Dt < M σ σ ρ < ρ c D( U K) Dt e σ σ v e < d s, q t < PW PQ ( ) ρ : c σ n ρ < t n q < h Viikko 46/51
52 ESIMERKKI Kuvan säiliö pyörii vakiokulmanopeudella ς pystyakselin ympäri. Määritä nestepinnan muoto, kun liike on jatkunut riittävän kauan. Tällöin neste pyörii kuten jäykkä σ σ kappale astian mukana. Oleta, että jännitykselle nesteessä pätee ρ <,pxyzi (,, ). Kuvan koordinaatisto on kiinnitetty pyörivään säiliöön. Nesteen tiheys olkoon vakio, ilmanpaine p 0 ja nestekorkeus z < h pyörimisakselin kohdalla, kun liike on tasaantunut. z ς y x Vastaus ς z < h ( x y ) (paraboloidi eli pyörähdysparaabeli) g Viikko 46/5
53 Taseyhtälöiden yhteydessä partikkelin nopeudella ja kiihtyvyydella tarkoitetaan suureita inertiaalikoordinaatiston suhteen, joka on levossa tai liikkuu korkeintaan vakionopeudella. Mikäli Eulerin esityksen liikemäärän tasetta sovelletaan vakiokulmanopeudella ς pyörivässä koordinaatistossa, pitää vasemman puolen kiihtyvyystermi kir joittaa muotoon v ( v v ς ( ς ) v) f t ς < ρ σ. jossa v on nyt suhteellinen nopeus eli liikkuvan koordinaatiston tarkkailijan näkemys ja < xi yj zk. Tehtävänkuvauksen perusteella ς<ς k σ σ, f <,gk, ρ <, pi <, p( ii jj kk ) ja liikemäärän taseen lokaaliksi muodoksi tulee, v< 0 p p p, ς ( xi yj ) <, ( i j k ), gk x y z Viikko 46/53
54 p < ς x x, p < ς y y ja p <, g z 1 ( p < ς x y ), gz C. Kohdassa x< y < 0 ja z < h paine on sama kuin ilmanpaine, joten C < p0 gh. 1 p < ς ( x y ), g ( z, h ) p0. Vapaalla pinnalla paine on sama kuin ilmanpaine eli p< p0 ς z < h ( x y ). g Viikko 46/54
KJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet, tentti
KJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet, tentti 13.12.2017 1. Jos r θ on paikkavektori, niin mitä ovat r θ, esitksiä r θ ja r θ? Kätä Karteesisen koordinaatiston T θ θ r < j < j zθ θ k k z ja / θ < j
LisätiedotDYNAMIIKKA II, LUENTO 5 (SYKSY 2015) Arttu Polojärvi
DYNAMIIKKA II, LUENTO 5 (SYKSY 2015) Arttu Polojärvi LUENNON SISÄLTÖ Kertausta edelliseltä luennolta: Suhteellisen liikkeen nopeuden ja kiihtyvyyden yhtälöt. Jäykän kappaleen partikkelin liike. Jäykän
LisätiedotDYNAMIIKKA II, LUENTO 6 (SYKSY 2015) Arttu Polojärvi
DYNAMIIKKA II, LUENTO 6 (SYKSY 2015) Arttu Polojärvi LUENNON SISÄLTÖ Kertausta edelliseltä luennolta: Mekaniikan peruslait (liikelait). Liikemäärän momentin tase. Kappaleen massan vaikutusmitat. Jäykän
LisätiedotKJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme
KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 16.3.2016 Susanna Hurme Päivän aihe: Translaatioliikkeen kinetiikka (Kirjan luvut 12.6, 13.1-13.3 ja 17.3) Oppimistavoitteet Ymmärtää, miten Newtonin toisen lain
Lisätiedot2 LIIKE, JÄNNITYS JA VENYMÄ
2 LIIKE, JÄNNITYS JA VENYMÄ 2.1 KAPPALEEN LIIKE... 4 2.2 LAGRANGEN JA EULERIN ESITYSTAVAT... 12 2.3 SIIRTYMÄ... 22 2.4 JÄNNITYS... 25 2.5 VENYMÄ JA VENYMÄNOPEUS... 38 Viikko 45/1 VIIKON 45 OSAAMISTAVOITTEET
LisätiedotKJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet, tentti (esimerkki)
KJR-00 Kontinuumimekaniikan perusteet, tentti (esimerkki) 1. Liikemäärän momentin taseen periaatteen soeltaminen kappalealkioon johtaa lokaaliin muotoon σ θ ( ρ r ) < 0, jossa alaindeksi tarkoittaa akiota
LisätiedotTarkastellaan tilannetta, jossa kappale B on levossa ennen törmäystä: v B1x = 0:
8.4 Elastiset törmäykset Liike-energia ja liikemäärä säilyvät elastisissa törmäyksissä Vain konservatiiviset voimat vaikuttavat 1D-tilanteessa kappaleiden A ja B törmäykselle: 1 2 m Av 2 A1x + 1 2 m Bv
LisätiedotGaussin lause eli divergenssilause 1
80 VEKTOIANALYYI Luento 1 8. Gaussin lause eli divergenssilause 1 A 16.4 Kurssin jäljellä olevassa osassa käymme läpi joukon fysiikan kannalta tärkeitä vektorikenttien integrointia koskevia tuloksia, nimittäin
Lisätiedot5 REUNA-ARVOTEHTÄVÄ 5.1 DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT SIIRTYMÄTEHTÄVÄ VIRTAUSTEHTÄVÄ LÄMMÖNJOHTUMISTEHTÄVÄ...
5 REUNA-ARVOTEHTÄVÄ 5.1 DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT... 4 5. SIIRTYMÄTEHTÄVÄ... 14 5.3 VIRTAUSTEHTÄVÄ... 7 5.4 LÄMMÖNJOHTUMISTEHTÄVÄ... 4 L5/1 VIIKON 48 OSAAMISTAVOITTEET Viikon 48 jälkeen kurssin osallistuja
LisätiedotLuento 5: Käyräviivainen liike. Käyräviivainen liike Heittoliike Ympyräliike Kulmamuuttujat θ, ω ja α Yhdistetty liike
Luento 5: Käyräviivainen liike Käyräviivainen liike Heittoliike Ympyräliike Kulmamuuttujat θ, ω ja α Yhdistetty liike 1 / 29 Luennon sisältö Käyräviivainen liike Heittoliike Ympyräliike Kulmamuuttujat
LisätiedotKJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet, viikko 46/2017
KJR-C00 Kontinuumimekaniikan perusteet, iikko 46/07. Kuan esittämä esiskootteri etenee akioauhdilla. Veden (tihes ) sisäänotto tapahtuu pohjassa olean aakasuoran aukon kautta. Sisääntulean eden auhti on
LisätiedotKJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme
KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 15.3.2016 Susanna Hurme Päivän aihe: Translaatioliikkeen kinematiikka: asema, nopeus ja kiihtyvyys (Kirjan luvut 12.1-12.5, 16.1 ja 16.2) Osaamistavoitteet Ymmärtää
LisätiedotKJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet, viikko 48/2017
KJR-C00 Kontinuumimekaniikan perusteet, viikko 48/017 1. Kilpailun aikana moottoripörän avaitaan lentävän matkan lätökulman ollessa. Mallinnetaan moottoripörä kuskeineen partikkeliksi (massa m) ja unodetaan
LisätiedotKJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet, K2017 Tentti, perjantai :00-12:00 Lue tehtävät huolellisesti. Selitä tehtävissä eri vaiheet.
KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet, K2017 Tentti, perjantai 26.5.2017 8:00-12:00 Lue tehtävät huolellisesti. Selitä tehtävissä eri vaiheet. Pelkät kaavat ja ratkaisu eivät riitä täysiin pisteisiin.
LisätiedotLuento 6: Liikemäärä ja impulssi
Luento 6: Liikemäärä ja impulssi Liikemäärä ja impulssi Liikemäärän säilyminen Massakeskipiste Muuttuva massa Laskettuja esimerkkejä Luennon sisältö Liikemäärä ja impulssi Liikemäärän säilyminen Massakeskipiste
LisätiedotKJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme
KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 17.3.2016 Susanna Hurme Päivän aihe: Energian, työn ja tehon käsitteet sekä energiaperiaate (Kirjan luku 14) Osaamistavoitteet: Osata tarkastella partikkelin kinetiikkaa
LisätiedotKJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme
KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 23.3.2016 Susanna Hurme Rotaatioliikkeen kinetiikka: hitausmomentti ja liikeyhtälöt (Kirjan luvut 17.1, 17.2 ja 17.4) Osaamistavoitteet Ymmärtää hitausmomentin
LisätiedotLuvun 12 laskuesimerkit
Luvun 12 laskuesimerkit Esimerkki 12.1 Mikä on huoneen sisältämän ilman paino, kun sen lattian mitat ovat 4.0m 5.0 m ja korkeus 3.0 m? Minkälaisen voiman ilma kohdistaa lattiaan? Oletetaan, että ilmanpaine
LisätiedotMonissa fysiikan probleemissa vaikuttavien voimien yksityiskohtia ei tunneta
8 LIIKEMÄÄRÄ, IMPULSSI JA TÖRMÄYKSET Monissa fysiikan probleemissa vaikuttavien voimien yksityiskohtia ei tunneta Tällöin dynamiikan peruslain F = ma käyttäminen ei ole helppoa tai edes mahdollista Newtonin
LisätiedotLuento 8: Liikemäärä ja impulssi. Liikemäärä ja impulssi Liikemäärän säilyminen Massakeskipiste Muuttuva massa Harjoituksia ja esimerkkejä
Luento 8: Liikemäärä ja impulssi Liikemäärä ja impulssi Liikemäärän säilyminen Massakeskipiste Muuttuva massa Harjoituksia ja esimerkkejä 1 / 46 Luennon sisältö Liikemäärä ja impulssi Liikemäärän säilyminen
LisätiedotDYNAMIIKKA II, LUENTO 2 (SYKSY 2015) Arttu Polojärvi
DYNAMIIKKA II, LUENTO 2 (SYKSY 2015) Arttu Polojärvi LUENNON SISÄLTÖ Kertaus edelliseltä luennolta sekä ristituloista. Mekaniikan koordinaatistot: pallokoordinaatisto. Vakiovektorin muutosnopeus (kantavektorin
LisätiedotLuento 7: Pyörimisliikkeen dynamiikkaa
Luento 7: Pyörimisliikkeen dynamiikkaa Johdanto Vääntömomentti Hitausmomentti ja sen määrittäminen Liikemäärämomentti Gyroskooppi Harjoituksia ja laskettuja esimerkkejä 1 / 37 Luennon sisältö Johdanto
LisätiedotLuento 3: Käyräviivainen liike
Luento 3: Käyräviivainen liike Kertausta viime viikolta Käyräviivainen liike Heittoliike Ympyräliike Kulmamuuttujat,! ja Yhdistetty liike 2015-09-14 13:50:32 1/40 luentokalvot_03_combined.pdf (#36) Luennon
LisätiedotMekaniikan jatkokurssi Fys102
Mekaniikan jatkokurssi Fys10 Kevät 010 Jukka Maalampi LUENTO 10 Noste Nesteeseen upotettuun kappaleeseen vaikuttaa nesteen pintaa kohti suuntautuva nettovoima, noste F B Kappaleen alapinnan kohdalla nestemolekyylien
LisätiedotLuento 5: Käyräviivainen liike
Luento 5: Käyräviivainen liike Käyräviivainen liike Heittoliike Ympyräliike Kulmamuuttujat,! ja Yhdistetty liike Ajankohtaista Konseptitesti 1 Kysymys Viereisessä kuvassa leppäkerttu istuu karusellissa,
LisätiedotLuento 3: Käyräviivainen liike
Luento 3: Käyräviivainen liike Kertausta viime viikolta Käyräviivainen liike Heittoliike Ympyräliike Kulmamuuttujat θ, ω ja α Yhdistetty liike Luennon sisältö Kertausta viime viikolta Käyräviivainen liike
LisätiedotMS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 11: Taso- ja tilavuusintegraalien sovellutuksia
MS-A25/MS-A26 ifferentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 11: Taso- ja tilavuusintegraalien sovellutuksia Jarmo Malinen Matematiikan ja systeemianalyysin laitos 1 Aalto-yliopisto Kevät 216 1 Perustuu
LisätiedotKJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet, viikko 47/2017
KJR-C00 Kontinuumimekaniikan perusteet, viikko 47/017 1. Määritä oheisen kuvan mukaisen kanaalin portin
LisätiedotMS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 9: Greenin lause
MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 9: Greenin lause Antti Rasila Aalto-yliopisto Syksy 2015 Antti Rasila (Aalto-yliopisto) MS-A0305 Syksy 2015 1 / 19 Esimerkki Olkoon F : R 3 R 3 vakiofunktio
LisätiedotKJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme
KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 22.3.2016 Susanna Hurme Päivän aihe: Rotaatioliikkeen kinematiikka: kulmanopeus ja -kiihtyvyys (Kirjan luvut 12.7, 16.3) Osaamistavoitteet Osata analysoida jäykän
LisätiedotKJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme
KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 24.3.2016 Susanna Hurme Rotaatioliikkeen liike-energia, teho ja energiaperiaate (Kirjan luku 18) Osaamistavoitteet Ymmärtää, miten liike-energia määritetään kiinteän
LisätiedotKuva 1. Virtauksen nopeus muuttuu poikkileikkauksen muuttuessa
8. NESTEEN VIRTAUS 8.1 Bernoullin laki Tässä laboratoriotyössä tutkitaan nesteen virtausta ja virtauksiin liittyviä energiahäviöitä. Yleisessä tapauksessa nesteiden virtauksen käsittely on matemaattisesti
LisätiedotKJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme
KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 10.3.2016 Susanna Hurme Statiikan välikoe 14.3.2016 Ajankohta ma 14.3.2016 klo 14:15 17:15 Salijako Aalto-Sali: A-Q (sukunimen alkukirjaimen mukaan) Ilmoittautuminen
LisätiedotMekaniikan jatkokurssi Fys102
Mekaniikan jatkokurssi Fys10 Kevät 010 Jukka Maalampi LUENTO 1 Jäykän kappaleen pyöriminen Knight, Ch 1 Jäykkä kappale = kappale, jonka koko ja muoto eivät muutu liikkeen aikana. Jäykkä kappale on malli.
LisätiedotKJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme
KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 23.2.2016 Susanna Hurme Tervetuloa kurssille! Mitä on statiikka? Mitä on dynamiikka? Miksi niitä opiskellaan? Päivän aihe: Voiman käsite ja partikkelin tasapaino
LisätiedotDYNAMIIKKA II, LUENTO 4 (SYKSY 2015) Arttu Polojärvi
DYNAMIIKKA II, LUENTO 4 (SYKSY 2015) Arttu Polojärvi LUENNON SISÄLTÖ Kertausta: jäykkä kappale, kulma-asema, Eulerin kulmat, kulmanopeus. Suhteellinen liike: Vektorin muutosnopeudet eri koordinaatistoissa.
LisätiedotKJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet
KJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet Luento 25.11.2015 Susanna Hurme, Yliopistonlehtori, TkT Tämän päivän luento Aiemmin ollaan johdettu palkin voimatasapainoyhtälöt differentiaaligeometrisella tavalla
LisätiedotDifferentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 5. viikolle /
MS-A8 Differentiaali- ja integraalilaskenta, V/7 Differentiaali- ja integraalilaskenta Ratkaisut 5. viikolle / 9..5. Integroimismenetelmät Tehtävä : Laske osittaisintegroinnin avulla a) π x sin(x) dx,
LisätiedotLuento 5: Käyräviivainen liike
Luento 5: Käyräviivainen liike Käyräviivainen liike Heittoliike Ympyräliike Kulmamuuttujat,! ja Yhdistetty liike Ajankohtaista Konseptitesti 1 http://presemo.aalto.fi/mekaniikka2017 Kysymys Sotalaivasta
LisätiedotDerivoimalla kerran saadaan nopeus ja toisen kerran saadaan kiihtyvyys Ña r
Vuka HT 4 Tehtävä. Lyhyenä alustuksena tehtävään johdetaan keskeiskiihtyvyys tasaisessa pyörimisessä. Meillä on ympyräradalla liikkuva kappale joka pyörii vakiokulmanopeudella ω dϕ säteellä r origosta.
Lisätiedot4. Kontrollitilavuusajattelu ja massan säilyminen. KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet
4. Kontrollitilavuusajattelu ja massan säilyminen KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet Päivän anti Miten partikkelisysteemiin liittyvän suuren säilyminen esitetään tarkastelualueen taseena ja miten massan
LisätiedotLuento 6: Suhteellinen liike ja koordinaatistomuunnoksia
Luento 6: Suhteellinen liike ja koordinaatistomuunnoksia Suhteellinen translaatioliike Suhteellinen pyörimisliike Tyypillisiä koordinaatistomuunnoksia extraa 1 / 31 Luennon sisältö Suhteellinen translaatioliike
LisätiedotKJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme
KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 31.3.2016 Susanna Hurme Dynamiikan välikoe 4.4.2016 Ajankohta ma 4.4.2016 klo 16:30 19:30 Salijako Aalto-Sali: A-P (sukunimen alkukirjaimen mukaan) Ilmoittautuminen
LisätiedotJakso 1: Pyörimisliikkeen kinematiikkaa, hitausmomentti
Jakso 1: Pyörimisliikkeen kinematiikkaa, hitausmomentti Kertausta Ympyrärataa kiertävälle kappaleelle on määritelty käsitteet kulmanopeus ja kulmakiihtyvyys seuraavasti: ω = dθ dt dω ja α = dt Eli esimerkiksi
LisätiedotMekaniikan jatkokurssi Fys102
Mekaniikan jatkokurssi Fys10 Syksy 009 Jukka Maalampi LUENTO 1 Jäykän kappaleen pyöriminen Knight, Ch 1 Jäykkä kappale = kappale, jonka koko ja muoto eivät muutu liikkeen aikana. Jäykkä kappale on malli.
LisätiedotEi-inertiaaliset koordinaatistot
orstai 25.9.2014 1/17 Ei-inertiaaliset koordinaatistot Tarkastellaan seuraavaa koordinaatistomuunnosta: {x} = (x 1, x 2, x 3 ) {y} = (y 1, y 2, y 3 ) joille valitaan kantavektorit: {x} : (î, ĵ, ˆk) {y}
LisätiedotLuvun 5 laskuesimerkit
Luvun 5 laskuesimerkit Esimerkki 5.1 Moottori roikkuu oheisen kuvan mukaisessa ripustuksessa. a) Mitkä ovat kahleiden jännitykset? b) Mikä kahleista uhkaa katketa ensimmäisenä? Piirretäänpä parit vapaakappalekuvat.
LisätiedotErityinen suhteellisuusteoria (Harris luku 2)
Erityinen suhteellisuusteoria (Harris luku 2) Yliopistonlehtori, TkT Sami Kujala Mikro- ja nanotekniikan laitos Kevät 2016 Ajan ja pituuden suhteellisuus Relativistinen työ ja kokonaisenergia SMG-aaltojen
Lisätiedot(a) Potentiaali ja virtafunktiot saadaan suoraan summaamalla lähteen ja pyörteen funktiot. Potentiaalifunktioksi
Tehtävä 1 Tornadon virtauskenttää voidaan approksimoida kaksiulotteisen nielun ja pyörteen summana Oleta, että nielun voimakkuus on m < ja pyörteen voimakkuus on > (a Määritä tornadon potentiaali- ja virtafunktiot
LisätiedotLuento 2: Liikkeen kuvausta
Luento 2: Liikkeen kuvausta Suoraviivainen liike integrointi Kinematiikkaa yhdessä dimensiossa Luennon sisältö Suoraviivainen liike integrointi Kinematiikkaa yhdessä dimensiossa Liikkeen ratkaisu kiihtyvyydestä
Lisätiedotx (t) = 2t ja y (t) = 3t 2 x (t) + + y (t) Lasketaan pari käyrän arvoa ja hahmotellaan kuvaaja: A 2 A 1
BM2A582 Integraalilaskenta ja sovellukset Harjoitus 6, Kevät 26 Kaikissa tehtävissä tärkeintä ja riittävää on saada oikea lauseke aikaiseksi. Useissa tehtävissä integraalit eivät tosin ole niin vaikeita
LisätiedotDYNAMIIKKA II, LUENTO 7 (SYKSY 2015) Arttu Polojärvi
DYNAMIIKKA II, LUENTO 7 (SYKSY 2015) Arttu Polojärvi LUENNON SISÄLTÖ Kertausta edelliseltä luennolta: Liikemäärän ja liikemäärän momentin tase. Hyrräyhtälöt. Liikeyhtälöiden muodostaminen. Lagrangen formalismi:
LisätiedotLuento 10: Työ, energia ja teho. Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho
Luento 10: Työ, energia ja teho Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho 1 / 23 Luennon sisältö Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho 2 / 23 Johdanto Energia suure, joka voidaan muuttaa muodosta toiseen,
LisätiedotLuento 7: Voima ja Liikemäärä. Superpositio Newtonin lait Tasapainotehtävät Kitkatehtävät Ympyräliike Liikemäärä
Luento 7: Voima ja Liikemäärä Superpositio Newtonin lait Tasapainotehtävät Kitkatehtävät Ympyräliike Liikemäärä 1 / 36 Johdanto Dynamiikka tutkii voimia ja niiden aiheuttamaa liikettä Newtonin liikelait
LisätiedotSTATIIKKA. TF00BN89 5op
STATIIKKA TF00BN89 5op Sisältö: Statiikan peruslait Voiman resultantti ja jako komponentteihin Voiman momentti ja voimapari Partikkelin ja jäykän kappaleen tasapainoyhtälöt Tukivoimat Ristikot, palkit
LisätiedotLuento 4: Suhteellinen liike ja koordinaatistomuunnoksia
Luento 4: Suhteellinen liike ja koordinaatistomuunnoksia Suhteellinen translaatioliike Pyörimisliikkeestä Suhteellinen pyörimisliike Tyypillisiä koordinaatistomuunnoksia Luennon sisältö Suhteellinen translaatioliike
LisätiedotKJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme
KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 9.3.2016 Susanna Hurme Päivän aihe: Palkin leikkausvoima- ja taivutusmomenttijakaumat ja kuviot (Kirjan luvut 7.2 ja 7.3) Osaamistavoitteet: Ymmärtää, miten leikkausvoima
Lisätiedot5.9 Voiman momentti (moment of force, torque)
5.9 Voiman momentti (moment of force, torque) Voiman momentti määritellään ristitulona M = r F missä r on voiman F vaikutuspisteen paikkavektori tarkasteltavan pisteen suhteen Usean voiman tapauksessa
LisätiedotPHYS-A3121 Termodynamiikka (ENG1) (5 op)
PHYS-A3121 Termodynamiikka (ENG1) (5 op) Sisältö: Nestevirtaukset Elastiset muodonmuutokset Kineettinen kaasuteoria Termodynamiikan käsitteet Termodynamiikan pääsäännöt Termodynaamiset prosessit Termodynaamiset
Lisätiedoty 2 h 2), (a) Näytä, että virtauksessa olevan fluidialkion tilavuus ei muutu.
Tehtävä 1 Tarkastellaan paineen ajamaa Poisseuille-virtausta kahden yhdensuuntaisen levyn välissä Levyjen välinen etäisyys on 2h Nopeusjakauma raossa on tällöin u(y) = 1 dp ( y 2 h 2), missä y = 0 on raon
LisätiedotLuento 9: Pyörimisliikkeen dynamiikkaa
Luento 9: Pyörimisliikkeen dynamiikkaa Johdanto Vääntömomentti Hitausmomentti ja sen määrittäminen Liikemäärämomentti Gyroskooppi Harjoituksia ja laskettuja esimerkkejä ELEC-A3110 Mekaniikka (5 op) Sami
LisätiedotLuento 7: Pyörimisliikkeen dynamiikkaa
Luento 7: Pyörimisliikkeen dynamiikkaa Johdanto Vääntömomentti Hitausmomentti ja sen määrittäminen Liikemäärämomentti Gyroskooppi Laskettuja esimerkkejä Luennon sisältö Johdanto Vääntömomentti Hitausmomentti
LisätiedotLuento 13: Periodinen liike. Johdanto Harmoninen värähtely Esimerkkejä F t F r
Luento 13: Periodinen liike Johdanto Harmoninen värähtely Esimerkkejä θ F t m g F r 1 / 27 Luennon sisältö Johdanto Harmoninen värähtely Esimerkkejä 2 / 27 Johdanto Tarkastellaan jaksollista liikettä (periodic
LisätiedotKJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet, viikko 44/2017
KJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet, viikko 44/2017 1 Piirrä vapaakappalekuviot kuvien partikkeleille/äykille kappaleille a muodosta vaikuttavien voimien resultantit massakeskipisteiden suhteen Käytä
LisätiedotLuvun 5 laskuesimerkit
Luvun 5 laskuesimerkit Huom: luvun 4 kohdalla luennolla ei ollut laskuesimerkkejä, vaan koko luvun 5 voi nähdä kokoelmana sovellusesimerkkejä edellisen luvun asioihin! Esimerkki 5.1 Moottori roikkuu oheisen
LisätiedotKJR-C1001: Statiikka L2 Luento : voiman momentti ja voimasysteemit
KJR-C1001: Statiikka L2 Luento 21.2.2018: voiman momentti ja voimasysteemit Apulaisprofessori Konetekniikan laitos Luennon osaamistavoitteet Tämän päiväisen luennon jälkeen opiskelija Pystyy muodostamaan,
LisätiedotLuento 8: Liikemäärä ja impulssi
Luento 8: Liikemäärä ja impulssi Liikemäärä ja impulssi Liikemäärän säilyminen Massakeskipiste Muuttuva massa Harjoituksia ja esimerkkejä Ajankohtaista Konseptitesti 1 ÄLÄ KOKEILE TÄTÄ KOTONA! Kysymys
LisätiedotKULJETUSSUUREET Kuljetussuureilla tai -ominaisuuksilla tarkoitetaan kaasumaisen, nestemäisen tai kiinteän väliaineen kykyä siirtää ainetta, energiaa, tai jotain muuta fysikaalista ominaisuutta paikasta
LisätiedotBM30A0240, Fysiikka L osa 4
BM30A0240, Fysiikka L osa 4 Luennot: Heikki Pitkänen 1 Oppikirja: Young & Freedman: University Physics Luku 14 - Periodic motion Luku 15 - Mechanical waves Luku 16 - Sound and hearing Muuta - Diffraktio,
LisätiedotVoima F tekee työtä W vaikuttaessaan kappaleeseen, joka siirtyy paikasta r 1 paikkaan r 2. Työ on skalaarisuure, EI vektori!
6.1 Työ Voima F tekee työtä W vaikuttaessaan kappaleeseen, joka siirtyy paikasta r 1 paikkaan r 2. Työ on skalaarisuure, EI vektori! Siirtymä s = r 2 r 1 Kun voiman kohteena olevaa kappaletta voidaan kuvata
LisätiedotFysiikan perusteet. Voimat ja kiihtyvyys. Antti Haarto
Fysiikan perusteet Voimat ja kiihtyvyys Antti Haarto.05.01 Voima Vuorovaikutusta kahden kappaleen välillä tai kappaleen ja sen ympäristön välillä (Kenttävoimat) Yksikkö: newton, N = kgm/s Vektorisuure
Lisätiedota) Piirrä hahmotelma varjostimelle muodostuvan diffraktiokuvion maksimeista 1, 2 ja 3.
Ohjeita: Tee jokainen tehtävä siististi omalle sivulleen/sivuilleen. Merkitse jos tehtävä jatkuu seuraavalle konseptille. Kirjoita ratkaisuihin näkyviin tarvittavat välivaiheet ja perustele lyhyesti käyttämästi
LisätiedotKerrataan harmoninen värähtelijä Noste, nesteen ja kaasun aiheuttamat voimat Noste ja harmoninen värähtelijä (laskaria varten)
Noste Ympyräliike I Luennon tavoitteet Kerrataan harmoninen värähtelijä Noste, nesteen ja kaasun aiheuttamat voimat Noste ja harmoninen värähtelijä (laskaria varten) Aloitetaan ympyräliikettä Keskeisvoiman
LisätiedotKJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme
KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 25.2.2016 Susanna Hurme Päivän aihe: Voimasysteemien samanarvoisuus ja jakaantuneen voiman käsite (Kirjan luvut 4.7-4.9) Osaamistavoitteet: 1. Ymmärtää, mikä on
Lisätiedot763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 2 Kevät 2017
763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 2 Kevät 207. Nelinopeus ympyräliikkeessä On siis annettu kappaleen paikkaa kuvaava nelivektori X x µ : Nelinopeus U u µ on määritelty kaavalla x µ (ct,
Lisätiedotdx = L2 (x + 1) 2 dx x ln x + 1 = L 2 1 L + 1 L ( = 1 ((L + 1)ln(L + 1) L) L k + 1 xk+1 = 1 k + 2 xk+2 = 1 10k+1 k + 2 = 7.
BM2A582 - Integraalilaskenta ja sovellukset Harjoitus 5, Kevät 26. a Lumikuiorman massa-alkio kohdassa on λd L2 + 2 d, joten kokonaismassa on Momentti suoran suhteen on L L 2 L m d L2 + 2 d + 2 / L L 2
LisätiedotMS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 8: Divergenssi ja roottori. Gaussin divergenssilause.
MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 8: Divergenssi ja roottori. Gaussin divergenssilause. Antti Rasila Aalto-yliopisto Syksy 2015 Antti Rasila (Aalto-yliopisto) MS-A0305 Syksy 2015
LisätiedotELEC-A3110 Mekaniikka (5 op)
ELEC-A3110 Mekaniikka (5 op) Yliopistonlehtori, tkt Sami Kujala Mikro- ja nanotekniikan laitos Syksy 2016 1 / 21 Luento 2: Kertausta ja johdantoa Suoraviivainen liike Jumppaa Harjoituksia ja oivalluksia
LisätiedotKinematiikka -1- K09A,B&C Harjoitustehtäviä Kevät 2010 PARTIKKELI. Suoraviivainen liike
Kinematiikka -1- K09A,B&C Harjoitustehtäviä Kevät 010 PARTIKKELI Suoraviivainen liike 1. Suoraviivaisessa liikkeessä olevan partikkelin asema on (järjestelmä m, s) 3 x ( = t 15t + 36t 10. Laske a) partikkelin
LisätiedotLuvun 8 laskuesimerkit
Luvun 8 laskuesimerkit Esimerkki 8.1 Heität pallon, jonka massa on 0.40 kg seinään. Pallo osuu seinään horisontaalisella nopeudella 30 m/s ja kimpoaa takaisin niin ikään horisontaalisesti nopeudella 20
LisätiedotSuhteellinen nopeus. Matkustaja P kävelee nopeudella 1.0 m/s pitkin 3.0 m/s nopeudella etenevän junan B käytävää
3.5 Suhteellinen nopeus Matkustaja P kävelee nopeudella 1.0 m/s pitkin 3.0 m/s nopeudella etenevän junan B käytävää P:n nopeus junassa istuvan toisen matkustajan suhteen on v P/B-x = 1.0 m/s Intuitio :
LisätiedotMS-A0204 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (ELEC2) Luento 9: Muuttujanvaihto taso- ja avaruusintegraaleissa
MS-A24 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (ELEC2) Luento 9: Muuttujanvaihto taso- ja avaruusintegraaleissa Antti Rasila Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto Kevät 216 Antti Rasila
LisätiedotDiplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2013 Insinöörivalinnan fysiikan koe 29.5.2013, malliratkaisut
A1 Ampumahiihtäjä ampuu luodin vaakasuoraan kohti maalitaulun keskipistettä. Luodin lähtönopeus on v 0 = 445 m/s ja etäisyys maalitauluun s = 50,0 m. a) Kuinka pitkä on luodin lentoaika? b) Kuinka kauaksi
LisätiedotNopeus, kiihtyvyys ja liikemäärä Vektorit
Nopeus, kiihtyvyys ja liikemäärä Vektorit Luento 2 https://geom.mathstat.helsinki.fi/moodle/course/view.php?id=360 Luennon tavoitteet: Vektorit tutuiksi Koordinaatiston valinta Vauhdin ja nopeuden ero
LisätiedotELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2016)
ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2016) Henrik Wallén / versio 15. syyskuuta 2016 Vektorianalyysi (Ulaby, luku 3) Viiva-, pinta- ja tilavuusalkiot Nablaoperaatiot Gaussin ja Stokesin lauseet Nabla on ystävä
LisätiedotLuento 7: Voima ja Liikemäärä
Luento 7: Voima ja Liikemäärä Superpositio Newtonin lait Tasapainotehtävät Kitkatehtävät Ympyräliike Liikemäärä Ajankohtaista Konseptitesti 1 Kysymys Viereisessä kuvaajassa on kuvattu kappaleen nopeutta
LisätiedotLiikemäärä ja voima 1
Liikemäärä ja voima 1 Tällä luennolla tavoitteena Kinematiikan ongelma ja sen ratkaisu: Miten radan ja nopeuden saa selville, jos kappaleen kiihtyvyys tunnetaan? Analyyttinen ratkaisu Liikemäärän, voiman
LisätiedotMassakeskipiste Kosketusvoimat
Massakeskipiste Kosketusvoimat Luennon tavoitteet Kosketusvoimia Kitka Tukivoima Jännitys Jousivoima Massakeskipisteen käsite ja sillä laskeminen (Resonanssi tiedottaa tarjoavansa kahvia luentotauolla)
LisätiedotLuku 13. Kertausta Hydrostaattinen paine Noste
Luku 13 Kertausta Hydrostaattinen paine Noste Uutta Jatkuvuusyhtälö Bernoullin laki Virtauksen mallintaminen Esitiedot Voiman ja energian käsitteet Liike-energia ja potentiaalienergia Itseopiskeluun jää
LisätiedotKertaus. Integraalifunktio ja integrointi. 2( x 1) 1 2x. 3( x 1) 1 (3x 1) KERTAUSTEHTÄVIÄ. K1. a)
Juuri 9 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 5.5.6 Kertaus Integraalifunktio ja integrointi KERTAUSTEHTÄVIÄ K. a) ( )d C C b) c) d e e C cosd cosd sin C K. Funktiot F ja F ovat saman
LisätiedotMEI Kontinuumimekaniikka
MEI-55300 Kontinuumimekaniikka 1 MEI-55300 Kontinuumimekaniikka 3. harjoitus matemaattiset peruskäsitteet, kinematiikkaa Ratkaisut T 1: Olkoon x 1, x 2, x 3 (tai x, y, z) suorakulmainen karteesinen koordinaatisto
LisätiedotELEC-A3110 Mekaniikka (5 op)
Yliopistonlehtori, tkt Sami Kujala Syksy 2016 Luento 2: Kertausta ja johdantoa Suoraviivainen liike Jumppaa Harjoituksia ja oivalluksia Ajankohtaista Presemokyselyn poimintoja Millä odotuksilla aloitat
Lisätiedotf x da, kun A on tason origokeskinen yksikköympyrä, jonka kehällä funktion f arvot saadaan lausekkeesta f (x, y) = 2x 3y 2.
13. Erityyppisten integraalien väliset yhteydet 13.1. Gaussin lause 364. Laske A f x da, kun A on tason origokeskinen yksikköympyrä, jonka kehällä funktion f arvot saadaan lausekkeesta f (x, y) = 2x 3y
LisätiedotDifferentiaali- ja integraalilaskenta 3 Mallit laskuharjoitukseen 3 /
MS-A3x Differentiaali- ja integraalilaskenta 3, IV/6 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Mallit laskuharjoitukseen 3 / 9..-.3. Avaruusintegraalit ja muuttujanvaihdot Tehtävä 3: Laske sopivalla muunnoksella
LisätiedotLuento 4: Suhteellinen liike ja koordinaatistomuunnoksia
Luento 4: Suhteellinen liike ja koordinaatistomuunnoksia Suhteellinen translaatioliike Pyörimisliikkeestä Suhteellinen pyörimisliike Tyypillisiä koordinaatistomuunnoksia extraa Konseptitesti 1 Kysymys
LisätiedotKJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet, K2017 Tentti, pe :00-17:00 Lue tehtävät huolellisesti. Selitä tehtävissä eri vaiheet.
KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet, K2017 Tentti, pe 16.2.2018 13:00-17:00 Lue tehtävät huolellisesti. Selitä tehtävissä eri vaiheet. Pelkät kaavat ja ratkaisu eivät riitä täysiin pisteisiin. Arvioinnin
LisätiedotLuvun 10 laskuesimerkit
Luvun 10 laskuesimerkit Esimerkki 10.1 Tee-se-itse putkimies ei saa vesiputken kiinnitystä auki putkipihdeillään, joten hän päättää lisätä vääntömomenttia jatkamalla pihtien vartta siihen tiukasti sopivalla
LisätiedotKJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet, K2017 Tentti, perjantai klo 12:00-16:00 Lue tehtävät huolellisesti. Selitä tehtävissä eri vaiheet.
KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet, K2017 Tentti, perjantai 1.9.2017 klo 12:00-16:00 Lue tehtävät huolellisesti. Selitä tehtävissä eri vaiheet. Pelkät kaavat ja ratkaisu eivät riitä täysiin pisteisiin.
LisätiedotTekijä Pitkä matematiikka Suoran pisteitä ovat esimerkiksi ( 5, 2), ( 2,1), (1, 0), (4, 1) ja ( 11, 4).
Tekijä Pitkä matematiikka 4 9.12.2016 212 Suoran pisteitä ovat esimerkiksi ( 5, 2), ( 2,1), (1, 0), (4, 1) ja ( 11, 4). Vastaus esimerkiksi ( 5, 2), ( 2,1), (1, 0), (4, 1) ja ( 11, 4) 213 Merkitään pistettä
Lisätiedot