Turvetuotannon selvitykset ja toimenpiteet kesällä TASO hankkeen kuulumisia , Karstula Jaakko Soikkeli

Transkriptio

1 Turvetuotannon selvitykset ja toimenpiteet kesällä 2011 TASO hankkeen kuulumisia , Karstula Jaakko Soikkeli

2 KESÄN 2011 SELVITYKSET JA TOIMENPITEET Vesistökartoitukset Saarijärven reitillä - Vesiensuojelun tehostamistoimenpiteet Saarijärven reitillä 2

3 Turvetuotannon vesistövaikutuksia mitataan Turvetuotantoalueelta lähtevän veden määrää ja laatua mitataan Näytteenoton ja analysoinnin tekevät ulkopuoliset, puolueettomat akkreditoitut tutkimuslaitokset Näytteitä otetaan intensiivitarkkailussa kevättulvan aikaan kerran viikossa, tuotannon aikana kerran kahdessa viikossa Tiedot ovat julkisia ja löytyvät ympäristöviranomaisen rekisteristä (VAHTI) 3 Akkreditointi on kansainvälisiin kriteereihin perustuva menettelytapa, jonka avulla laboratorion pätevyys ja sen antamien tutkimustodistusten uskottavuus voidaan luotettavasti todeta.

4 Mitä vedestä mitataan? MITÄ ja MITEN MITATAAN: Typpi, fosfori, kiintoaine, humus, ph tarvittaessa ammoniumtyppi, fosfaattifosfori, rauta, nitraatti- ja nitriittityppi Humuspitoisuuden eli veden orgaanisen aineksen määrittämiseksi tutkitaan vesinäytteistä kemiallinen hapenkulutus, CODMn Kiintoaineen osalta käytetään suodattimia, joiden huokoskoko on 1,2 mikrometriä (yksi tuhannesosamillimetristä) suodatinten käyttöä voidaan pitää varsin riittävänä, koska sillä saadaan tutkittavasta vedestä kaikki kiintoainepartikkelit, jotka ovat noin kaksi kertaa suurempia kuin bakteerit 4

5 TURVETUOTANNON KIINTOAINE- JA HUMUSKUORMITUSTA SEURATAAN Lähde: Turveteollisuusliitto ry

6 HUMUSTA VAI JOTAIN MUUTA? MISTÄ PERÄISIN? Vapo lyhyesti

7 MITÄ KIINTOAINE ON? - Partikkelimainen aines, joka pidättyy tietyn huokoskoon suodattimelle - Eloperäistä eli orgaanista tai epäorgaanista - Kulkeutuu valuma-alueen maa-alueilta tai syntyy vesistössä - Liettää vesistöjen pohjia, lisää veden sameutta 7

8 MITÄ VESIHUMUS ON? - Eliöiden (esim. kasvit) epätäydellisen hajoamisen tuote - Koostuu erilaisista suurista ja monimutkaisista hiiliyhdisteistä - Värjää veden kellertävän ruskeaksi - Esiintyy vedessä liuenneena, kolloideina tai saostuneena 8

9 MITÄ VESIHUMUS ON? - Huuhtoutuu valuma-alueen maa-alueilta - Voi myös muodostua vesistössä - Valuma-alueen soisuus lisää humuspitoisuutta - Soiden ojitukset ovat lisänneet vesistöjen humuspitoisuutta - Myös ilmastotekijöillä suuri merkitys humuksen lisääntymiseen vesistössä - Vaikuttaa ekosysteemiin sekä suoraan (ravintoketjut) että välillisesti (esim. valaistusolosuhteet) 9

10 MITEN HUMUSPITOISUUTTA MITATAAN? Epäsuoria menetelmiä ilmentävät veden humuspitoisuutta KMnO 4 -luku (mg l -1 ) tai kemiallinen hapenkulutus COD Mn (mgo 2 l -1 ). Kuormitus- ja vesistötarkkailu Veden väriluku (Pt l -1 ). Vesistötarkkailu TOC tai DOC (mg l -1 ) 10

11 Mittausvene, jossa kiintoaineen, sinilevän COD:n mitta-anturit Sinilevämittari Mittaussyvyys 30 cm

12

13 Virtaus m 3 /vrk COD mg/l 44,2 COD kg/vrk 120 Virtaus m 3 /vrk 600 COD mg/l 51,3 COD kg/vrk 31 Virtaus m 3 /vrk 150 COD mg/l 37,4 COD kg/vrk 6 Virtaus m 3 /vrk COD mg/l 53,0 COD kg/vrk 200 Virtaus m 3 /vrk COD mg/l 43,0 COD kg/vrk Virtaus m 3 /vrk COD mg/l 51,4 COD kg/vrk Virtaus m 3 /vrk Virtaus m 3 /vrk COD mg/l 62,2 COD kg/vrk 400 COD mg/l 41,8 COD kg/vrk 410 Virtaus m 3 /vrk COD mg/l 36,2 COD kg/vrk 310 Virtaus m 3 /vrk COD mg/l 54,0 COD kg/vrk 84 Virtaus m 3 /vrk COD mg/l 43,4 COD kg/vrk 190

14 COD- mittausten tuloksista Mittaukset tehtiin optisella SCAN- spektorofotometrilla. Mittaustulosten oikeellisuus on varmistettu vertailevilla vesinäytteenotoilla, jotka on analysoitu Jyväskylän Yliopiston Ambiotican laboratoriossa Kyyjärven sekä siihen laskevien jokien ja purojen vesien CODarvot ovat korkeammat kuin alempana Saarijärven reitillä olevien järvien. Kyyjärvestä lähtevän veden COD Mn oli 37,4 mg/l, Pääjärven pohjoisosan 33,2 mg/l, Pääjärven eteläkärjen Lomakouheron kohdalla 23,3 mg/l, Tuhmalampi 23,4 mg/l, lähtö Kalmarinselältä 23,1 mg/l, lähtö Saarijärvestä 20,0 mg/l ja lasku Naarajärveen 16,6 mg/l. Pyhäjärvestä lähtevän COD- arvo oli vain 5,6 mg/l. 14

15 COD-mittari vs. vesinäyte 15

16 COD-mittaukset vs. muut tarkkailut 16

17 Kiintoainespitoisuudet Kyyjärvellä Kyyjärven kiintoainepitoisuudet pintavedessä yleisesti alhaisia, max 8 mg/l, korkeimmat pitoisuudet itäranalla ja eteläosassa

18 Tehostamistoimenpiteitä Saarijärven reitillä Vapolla on Saarijärven reitillä mittava vesiensuojelun tehostamisohjelma, jonka avulla: vähennetään turvetuotannon ympäristövaikutuksia kehitetään puhdistusmenetelmiä rakennetaan valumavesien luonnonmukaiseen puhdistamiseen: Pintavalutuskenttiä Pengerryksiä Kosteikkoja Pumpaamoja, 45 kpl

19 Tehostamistoimenpiteitä Saarijärven reitillä Uusia pintavalutuskenttiä tai kosteikkoja valmistunut/otettu käyttöön: Kaijansuo, Karstula Ulpassuo, Karstula, 2 pintavalutuskenttää Juuvinsuo, Karstula Pirttiahonsuo, Karstula, pintavalutus Peuranlinnanneva, Kyyjärvi, (kosteikko/pintavalutus) Savonneva, Kyyjärvi, kosteikko

20 Tehostamistoimenpiteitä Saarijärven reitillä Uusia pintavalutuskenttiä tai kosteikkoja valmisteltu otettavaksi käyttöön ensi tai seuraavana vuonna: Raatteikonsuo, Pylkönmäki Saarekeneva, Pylkönmäki Rajasuo, Pylkönmäki Pajumäensuo, Pylkönmäki Pirtti-Peurasuo, Pylkönmäki Mahasuo, Pylkönmäki

21 Tehostamistoimenpiteitä Saarijärven reitillä Uusia pintavalutuskenttiä tai kosteikkoja suunniteltu toteutettavaksi. Lupa valmis tai haussa lupavirastossa Suljetunneva, Saarijärvi Martinsuo, Karstula Suoniemensuo, Karstula Sammakkoneva, Karstula Heposuot, Karstula Hietamansuo, Äänekoski Haapisuo, Karstula

22 Kairinneva, rahkasammalkosteikko

23 Savonnevan kasvillisuuskylvö Kalkitus ja kylvö kesäkuussa Tilanne elokuun puolivälissä

24 KIITOS!