Vantaalaisia kehityssuuntia

Save this PDF as:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vantaalaisia kehityssuuntia"

Transkriptio

1 Vantaalaisia kehityssuuntia 1/212

2 Sisältö Tilastotietoja Vantaalta ja vähän muualtakin 1. Väestö ja väestönmuutokset 3 2. Muuttoliike 5 3. Vantaalaisten kielet ja kansallisuudet 6 4. Vantaalaiset perheet 7 5. Vantaalaisten koulutustaso 8 6. Vantaalaisten tulot 9 7. Vantaalaisten velat 1 8. Työpaikat Työllisyys ja työttömät Asuntokanta ja asuntokunnat Rakentaminen 2-luvulla Asuntojen hinnat ja vuokrat 2 Ansiotulokehitys vuonna Talouskatsaus 24 Ajankohtaista 1. Uudenmaan ja Helsingin seudun työpaikkaprojektiot (Hannu Kyttälä) Alle 25-vuotiaiden työttömyys Vantaalla (Harri Sinkko) Köyhyysasiainneuvottelukunta ja sen toiminta (Kirsti Huvnen) 29 ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) ISBN

3 3 Tilastotietoja Vantaalta... ja vähän muualtakin 1. Väestö ja väestönmuutokset Vantaan väkiluku ylitti 2 asukkaan määrän vuodenvaihteessa 21/211: kaupungissa asui tuolloin 2 55 henkilöä. Vuoden 211 aikana väkiluku lisääntyi lähes 3 henkilöllä eli vajalla 1,5 prosentilla. Viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana kaupungin väkimäärä on kasvanut vuosittain keskimäärin 2 29 henkilöllä. Kuvio 1.1 Väestönmuutokset Vantaalla (e), ennuste ->22 Kuvio 1.2. Maassa- ja maahanmuuton netto nettosiirtolaisuus henkilöä henkilöä nettomaassamuutto Syntyneiden enemmyys Nettomuutto Pääosa Vantaan väestönkasvusta on ollut peräisin syntyneisyydestä. Syntyneitä on ollut vuosittain keskimäärin 1 56 kuolleita enemmän. Kokonaisväestönkasvun vuosittainen vaihtelu johtuukin muuttoliikkeestä. Kaupungin nettomuutto on vaihdellut liki puolentoista tuhannen henkilön muuttovoitosta (v. 211) parin sadan henkilön muuttotappioon (v. 24). Muuttovoitto on kasvavassa määrin peräisin maahanmuutosta, joka on ollut suhteellisen tasaisessa kasvussa vuosituhannen alusta lähtein. Maan sisältä kertynyt muuttovoitto on ollut milloin voitollista, milloin tappiollista. Kaupungin suuralueista Myyrmäessä ja Hakunilassa väestönmuutos 2-luvulla on ollut varsin pieni, alle prosentin verran suuntaan tai toiseen. Koivukylässä ja Korsossa väki on kasvanut yli 1 prosentilla ja Kivistössä yli 2 prosentilla. Ylivoimaisesti suurin muutos on tapahtunut Aviapoliksen suuralueella, jossa väestönlisäys on ollut yli 2 prosenttia vuodesta 21. Kuvio 1.3. Väestömuutos Vantaan suuralueilla vuosien aikana, muutosennuste vuosille Hakunila Korso Koivukylä Tikkurila Aviapolis Kivistö Myyrmäki muutos, henkilöä

4 4 Ennusteen mukaan kaupungin väkiluku kasvaa vuoteen 217 mennessä 1 8 asukkaalla eli hieman enemmän kuin vuosituhannen ensimmäisellä vuosikymmenellä. Väestönkasvusta runsas kolmannes tulee muuttovoitosta, kaksi kolmannesta syntyneiden ja kuolleiden erotuksesta. Yli kaksi kolmannesta väestönkasvusta kohdistuu eläkeiän saavuttaneiden ikäryhmiin, vajaa viidennes päivähoitoikäisiin ja kouluikäisiin ja loput työikäisiin. Taulukko 1.1. Ikäryhmittäinen väestö vuosien 21 ja 212 alussa sekä ennuste ja muutos, lkm Ikäryhmä v v v v v v Yhteensä Vantaalla, Espoossa ja Oulussa väestö on muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna nuorta: alle 18-vuotiaiden osuus on selvästi suurempi. Vantaan naapurikuntien väestörakenne on vielä näitäkin nuorempaa. Turussa lähes viidennes väestöstä on jo eläkeiän saavuttaneita, Vantaalla heitä on runsas kymmenesosa. Kuviot 1.4 ja 1.5. Alle 18-vuotiaiden osuus väestöstä (vasen kuvio) ja 65 vuotta täyttäneiden ja sitä vanhempien osuus väestöstä (oikeanpuoleinen kuvio) koko maassa, suurimmissa kaupungeissa ja Vantaan naapurikunnissa Koko maa Koko maa Nurmijärvi Sipoo Tuusula Järvenpää Kerava Sipoo Kerava Järvenpää Tuusula Nurmijärvi Espoo Oulu Tampere Helsinki Turku Vantaa alle 18-vuotiaiden osuus väestöstä, % Turku Tampere Helsinki Oulu Espoo Vantaa osuus väestöstä, % Maahanmuutto on merkityksellistä työvoiman riittävyyden kannalta. Väestöennusteen mukaan työikäisen (19-64 v) väestön määrä Vantaalla kasvaa noin 4 3 henkilöllä vuoteen 221 mennessä. Työikäisen väestön kasvu perustuu Vantaalla kokonaan vieraskielisen väestön kasvuun. Vieraskielinen väestö on kasvanut pääkaupunkiseudun kunnissa enemmän kuin vuonna 29 tehdyssä vieraskielisen väestön ennusteessa arvioitiin. Uusi ennuste tehdään vuoden 212 syksyllä.

5 5 2. Muuttoliike Vantaalle muuttaa vuosittain keskimäärin 14 5 henkilöä. Vuonna 21 tulijoita oli enemmän, 14 73, ja vuonna 211 ennakkotiedon mukaan vielä enemmän, lähes Vantaalta muualle muuttajia oli vuonna 21 ja vuonna 211 saman verran. Nettomuutto on 2-luvulla vaihdellut lähes 1 4 henkilön muuttovoitosta parin sadan muuttotappioon. Vuonna 211 muuttovoittoa kertyi ennätykselliset lähes 1 4 henkilöä. Vantaa saa vuosittain muuttovoittoa eniten Helsingistä (1 67 henkilöä v. 21) ja ulkomailta (lähes 1 1 henkilöä v. 211). Muuttotappiota sen sijaan kertyy yleensä muualle Helsingin seudulle (1 111 henkilöä v. 21) ja muualle Uudellemaalle (367 henkilöä v. 21). Kuvio 1.6. Nettomuutto Vantaalle ikäryhmittäin vuosina 2-1 Kuvio 1.7. Nettomuutto Vantaalle asuinalueen mukaan 2-1 ikäryhmä asuinalue Ulkomaat Muu Suomi Muu Uusimaa Muu Hgin seutu Espoo Helsinki nettomuutto, henkilöä nettomuutto Ikärakenteeltaan nettomuutto on ollut positiivista vuotiaiden ja 3-44-vuotiaiden ikäryhmissä, muissa ikäryhmissä se on ollut useimmiten tappiollista, etenkin kaikkein nuorimmissa ja vuotiaissa. Kuviot 1.8 ja 1.9. Nettomuutto Vantaalle muuttajien pääasiallisen toiminnan mukaan vuosina 2-29 (vasen kuvio) sekä työllisten maassamuuttajien netto koulutuksen mukaan (oikeanpuolinen kuvio) vuosina 2-29 pääasiallinen toiminta työlliset lapset opiskelijat muut työttömät eläkeläiset koulutusaste Korkeaasteen tutkinto Keskiasteen tutkinto Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa nettomuutto, henkilöä nettomuutto, henkilöä Tiedot muuttajien taloudellisesta taustasta kertovat, että Vantaa kerää muuttovoittoa työllisistä, vuotiaista korkeasti koulutetusta, yksityisellä sektorilla työskentelevistä, useimmiten Helsingistä Vantaalle muuttavista. Vaikka Vantaalta pois muuttaneiden keskimääräinen tulotaso on hieman korkeampi kuin tänne muuttaneilla, on tulomuuttajien kunnallisverotulojen kertymä ollut viime vuosina suurempi kuin lähtömuuttajien. Vuonna 29 kertymän suuruus oli 4,4 miljoonaa euroa eli vajaa viisi miljoonaa euroa voitollinen.

6 Kuviot 1.1 ja Nettomuutto Vantaalle muuttajien valtionveronalaisten tulojen mukaan vuosina (vasen kuvio) sekä muuttoliikkeen aiheuttama kunnallisverotulokertymä vuosina (oikeanpuolinen kuvio) 6 valtionveronalaiset tulot, euroa vuodessa kunnallisverotulokertymä, milj.euroa nettomuutto, henkilöä Muuttoliikkeen aiheuttama kunnallisverotulokertymä vuonna 29 oli suurista kaupungeista Vantaan (4,4 miljoonaa euroa) ohella positiivinen Espoossa (2,2 miljoonaa euroa) ja Helsingissä (47,8 miljoonaa euroa). Turussa kertymä oli 25,2 miljoonaa, Tampereella 23,3 ja Oulussakin 11,4 miljoonaa euroa negatiivinen. Kaikissa isoissa kaupungeissa kuitenkin tulomuuttajien keskitulot olivat pienemmät kuin lähtömuuttajien. Suurin ero oli Tampereella (-3 91 ). Turussa tuloero oli -3 68, Helsingissä -3 52, Oulussa ja Espoossa Vantaalla ero oli pienin, Vantaalaisten kielet ja kansalaisuudet Vantaalla asui vuoden 212 alussa henkilöitä yli 13 eri maasta. He puhuivat äidinkielenään yli sataa eri kieltä. Vieraskielisten kokonaismäärä oli 22 1 eli 1,8 prosenttia. Espoossa vieraskielisten osuus oli 1,3 prosenttia ja Helsingissä 11,5 prosenttia. Vantaalla yleisimmin puhutut vieraat kielet olivat vuoden 212 alussa venäjä (4 932), viro (3 835) ja somali (1 761). Venäjänkielisten määrä kasvoi vuoden 211 aikana 38:llä, vironkielisten yli 78:lla ja somalin kieltä puhuvien vajaalla sadalla. Kuviot 1.12 ja Vieraskielisen väestön osuus (%) isojen kaupunkien (vasen kuvio) väestöstä (1.1.) ja vieraskielisen väestön osuus (%) kunnan väestöstä (oikeanpuolinen kuvio) Helsingin seudun kehyskunnissa osuus kunnan väestöstä, % Vantaa Espoo Helsinki Tampere Turku Oulu Kerava Kirkkonummi Kauniainen Hyvinkää Järvenpää Vihti Sipoo Tuusula Nurmijärvi Mäntsälä Pornainen osuus kunnan väestöstä, %

7 7 Vieraskielisten määrä vaihtelee kaupungin eri osien välillä: Hakunilan suuralueella vieraskielisten osuus alueen väestöstä oli vuoden 212 alussa 17 prosenttia, kun Kivistön suuralueella se oli alle 4 prosenttia. Neljässä kaupunginosissa vieraskielisen väestön osuus oli yli 2 prosenttia. Vieraskielisen väestön kasvu on 2-luvulla ollut suurissa kaupungeissa, erityisesti pääkaupunkiseudulla, nopeaa. Helsingissä vierasta kieltä äidinkielenään puhuvien osuus kaupungin väestöstä oli vuoden 212 alussa jo 11,5 prosenttia, Vantaalla 1,8 prosenttia, Espoossa 1,3 ja Turussakin 8, prosenttia. Tampereella ja Oulussa osuudet olivat pienemmät, 5,6 ja 3,2 prosenttia. Helsingin seudun kehyskunnissa vieraskielisten osuus alueen väestöstä oli vuoden 212 alussa samaa tasoa kuin Tampereella ja Oulussa. Kaupunkikunnissa osuus oli korkeampi kuin maalaiskunnissa. Ulkomaan kansalaisia Vantaalla asui vuoden 212 alussa eli 7,3 prosenttia kaupungin väestöstä. Ulkomaan kansalaisista suurin ryhmä Vantaalla on virolaiset (4 58) henkilöä), venäläiset (2 37) ja somalialaiset (722). Helsingissä ulkomaan kansalaisia oli vuoden 212 alussa 8, prosenttia, Espoossa 7,5, Turussa, 5,3, Tampereella 4, ja Oulussa vain 2,6 prosenttia. 4. Vantaalaiset perheet Perheiden osuus Vantaalla on pienentynyt vaikka perheiden määrä onkin ollut kasvussa. Perheisiin lasketaan lapsettomat tai lasten kanssa asuvat avo- ja avioparit, rekisteröidyt parit sekä yhden vanhemman perheet. Sekä lapsettomien parien määrä että osuus ovat kasvaneet. Toisaalta isojen ulkomaalaistaustaisten asuntokuntien määrä on kasvanut. Vuoden 211 alussa Vantaalla oli perhettä. Perheisiin kuuluvia oli vajaa 78 prosenttia kaupungin väestöstä. Vielä 2 vuotta aiemmin perheisiin kuuluvien osuus oli 86 prosenttia. Perheväestöön kuuluvien osuus on vähentynyt sitä mukaa kun yksin asuvien osuus on lisääntynyt. Lasten osuus perheväestöstä oli vuonna 21 kolmannes. Kuviot 1.14 ja Perheväestöön kuuluvien määrä ja osuus (%) koko kaupungissa (vasen kuvio) ja Vantaan perherakenne ja (oikeanpuolinen kuvio) , perheväestö, henkilö , 83, 82, 81, 8, 79, 78, perheväestöön kuuluvien osuus, % , 76, lkm aviopari ei lapsia avopari ei lapsia aviopari ja lapsia avopari ja lapsia äiti/isä ja lapsia Lapsettomien perheiden osuus perheistä on kasvanut 2-luvulla 4 prosentista runsaaseen 44 prosenttiin. Lapsettomia pareja on jo parisen tuhatta enemmän kuin pareja, joilla on lapsia. Yksinhuoltajien osuus lapsiperheistä on sama kuin vuonna 2, vaikka heitä lukumääräisesti olikin vuonna 211 yli 8 enemmän kuin vuonna 2. Muissa isoissa kaupungeissa Espoota lukuun ottamatta lapsettomien pariskuntien osuus perheistä on selvästi suurempi kuin Vantaalla. Turussa osuus on korkein, yli 55 prosenttia perheistä. Yksinhuoltajien osuus perheistä on Vantaalla toiseksi suurin isoista kaupungeista Helsingin jälkeen, Oulussa se on yli kaksi prosenttiyksikköä Vantaata pienempi ja isoista kaupungeista pienin.

8 8 5. Vantaalaisten koulutustaso Vantaalaisista 15 vuotta täyttäneistä on 65 prosenttia suorittanut jonkin perusasteen jälkeisen tutkinnon. Tutkinnon suorittaneiden osuus on ollut kasvussa: vuonna 2 osuus oli 59 prosenttia. Osuus myös vaihtelee kaupungin eri osien välillä. Suuralueista eniten tutkinnon suorittaneita oli vuonna 212 Aviapoliksessa (75 %) ja vähiten Hakunilassa (6 %). Kuviot ja vuotta täyttänyt väestö koulutuksen, ikäryhmän sekä sukupuolen mukaan Vantaalla Naiset Miehet ikä ikä henkilöitä Keskiaste Alin korkea-aste Alempi kk.aste Ylempi kk.aste Tutkijak henkilöitä Keskiaste Alin korkea-aste Alempi kk.aste Ylempi kk.aste Tutkijak. Korkeakouluasteen tutkinto vähintään 15 vuotta täyttäneistä vantaalaisista oli 18 prosentilla (v. 2 osuus oli 11 %). Suhteellisesti eniten korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneita oli Aviapoliksen suuralueella, jossa heitä oli 29 prosenttia kaikista 15 vuotta täyttäneistä ja 39 prosenttia kaikista tutkinnon suorittaneista. Vähiten heitä oli Hakunilassa: runsas 14 prosenttia 15 vuotta täyttäneistä ja 24 prosenttia tutkinnon suorittaneista. Kuvio vuotta täyttänyt tutkinnon suorittanut väestö isoissa kaupungeissa , korkeakoulututkinnon suorittaneet erikseen 1 9 osuus 15v täyttäneestä väestöstä, % ,2 7,4 7,8 17,7 19,2 26,3 72,9 73,7 75,2 3,1 21,3 22,9 1 Vantaa Turku Helsinki Tampere Espoo Oulu tutkinnon suorittaneet korkeakoulututkinnon suorittaneet Koulutustaso muissa isoissa kaupungeissa on selvästi korkeampi kuin Vantaalla. Eniten peruskoulun jälkeisen tutkinnon suorittaneita oli Oulussa, kun korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus oli selvästi muita suurempi Espoossa ja myös Helsingissä.

9 6. Vantaalaisten tulot 9 Tilastokeskuksen Veronalaiset tulot -tilaston (StatFin -tilastotietokanta) mukaan vantaalaisen tulonsaajan keskimääräiset valtionveronalaiset tulot vuonna 21 olivat euroa. Edelliseen vuoteen verrattuna lisäystä oli vajaan prosentin verran. Eniten vantaalaisia tulonsaajia (16,3 %) sijoittui vuosituloluokkaan euroa ja seuraavaksi eniten heitä oli 25-3 ansainneissa (11,8 %). Vähintään 5 euron vuosituloihin yltäneitä vantaalaisia oli vuonna 21 kaikkiaan 12,4 prosenttia kaikista tulonsaajista. Alle 1 euron vuosituloihin jääneitä oli 18,6 prosenttia kaikista tulonsaajista. Vantaalaisilla oli vuonna 21 käytettävissään rahatuloa kaikkiaan miljoonaa euroa eli keskimäärin euroa henkilöä kohden. Käytettävissä olevien rahatulojen määrä on kasvanut vuosittain muutamalla prosentilla. Vuonna 21 kasvua oli 3,6 prosenttia. Tilastokeskuksen StatFin -tilastotietokannan mukaan espoolaisten keskimääräiset valtionveronalaiset tulot vuonna 21 olivat euroa ja helsinkiläisten euroa (Vantaalla siis ). Oululaisten valtionveronalaiset keskitulot tulonsaajaa kohden olivat 25 72, tamperelaisten ja turkulaisten euroa vuodessa. 2-luvulla vantaalaisten keskitulot ovat kasvaneet 33 prosentilla. Espoolaisilla kasvua on ollut 19 prosenttia ja helsinkiläisillä alle 13 prosenttia. Vantaalaisten keskitulot eivät ole minään vuonna olleet alemmat kuin edellisinä vuosina. Helsingissä on kaupunkilaisten tulonsaajien keskitulot kolmesti olleet alemmat kuin edellisenä vuotena. Espoossakin näin on käynyt kahdesti vuosien 2-21 aikana. Kuviot 1.19 ja 1.2. Valtionveronalaiset keskitulot tulonsaajaa kohden Vantaalla vuosina 2-21 (vasen kuvio) sekä tulonsaajien lukumäärä eri tuloluokissa vuonna 21 suoritetussa verotuksessa (oikeanpuoleinen kuvio) tulot per tulonsaaja vuodessa ( ) tulonsaajien lukumäärä alle ,5 12,5-17,5 17, yli veronalaiset tulot (tuhatta euroa) per vuosi Kuvio Osinkoverouudistuksen vertailukelpoisesti huomioon ottavien valtionveronalaisten keskitulojen muutos tulonsaajaa kohden Vantaalla, Helsingissä ja Espoossa vuosina 2-21 vuosimuutos, prosenttia 1, 8, 6, 4, 2,, -2, -4, -6, -8, Vantaa Helsinki Espoo Muutos ,8 % Muutos ,1 % Muutos ,2 %

10 1 7. Vantaalaisten velat Vuonna 21 jokaista vantaalaista velallista kohden oli velkaa keskimäärin euroa. Velkaa oli 36 prosentilla kaupungin asukkaista. Vuoden 21 aikana kutakin velallista kohden laskettu velkamäärä kasvoi 6,6 prosenttia. Veloista kukin velallinen maksoi korkoa keskimäärin 1 61 euroa vuonna 21. Edelliseen vuoteen verrattuna maksettujen korkojen määrä pieneni maksajaa kohden 68 eurolla. Veloista suurin osa (8 %) kohdistui asuntoon. Asuntolainaa kullakin asuntovelallisella oli keskimäärin euroa. Asuntoveloista ensiasuntoon kohdistuvien velkojen osuus oli 19 prosenttia. Osuus kasvoi edellisestä vuodesta paarilla prosenttiyksiköllä. Keskimääräisen ensiasunnon velan suuruus oli 97 9 euroa ja siitä maksettiin korkoja keskimäärin vuonna 21. Edelliseen vuoteen verrattuna keskimääräisen asuntovelan määrä kasvoi 9 35 eurolla ja ensiasunnon velan määrä vajaalla 1 62 eurolla. Opintovelkaa oli vajaalla 5 prosentilla vantaalaisista. Vantaalaisten opintovelallisten määrä on viime vuosien kuluessa vähentynyt. Velkaa oli keskimäärin 5 4 euroa opintovelallista kohden. Velan määrä velallista kohden kasvoi vuoden aikana 1 eurolla. Korkoja kukin opintovelallinen maksoi keskimäärin 13 euroa vuodessa. Elinkeinotoimintaan kohdistuvia velkoja oli vantaalaisella. Keskimääräisen velan suuruus oli euroa ja siitä maksettiin korkoa 1 75 euroa vuoden 21 aikana. Keskimääräisen velan määrä oli väheni vuodesta 29 vuoteen 21 noin 1 68 eurolla ja korkorasitus oli pienentynyt lähes tuhannella eurolla maksajaa kohden. Muuta velkaa oli 24 prosentilla vantaalaisista. Tämän velan keskisuuruus oli euroaja se oli kasvanut edellisestä vuodesta 59 eurolla. Korkoa näistä veloista maksettiin vuonna 21 keskimäärin 61 euroa. Vuodesta 26 alkaen vantaalaisella on ollut velkaa enemmän kuin hänellä on ollut käytettävissään rahatuloja. Kuviot 1.22 ja Vantaalaisten velat ja käytettävissä oleva rahatulo vuosina 22, 26 ja 21 (kuvio vasemmalla) ja Vantaalaisten keskimääräisen asuntovelan suuruus ja käytettävissä oleva rahatulo vuosina (kuvio oikealla) 4,5 4 3,5 elinkeinot. velka opintovelka muu velka asuntovelka miljardia euroa 3 2,5 2 1,5 1,5 käytettävissä oleva rahatulo käytettävissä oleva rahatulo käytettävissä oleva rahatulo euroa velat/asuntokunta käytettävissä olevat tulot/as.kunta Espoolaisilla oli velkaa kutakin velallista kohden vuonna 21 keskimäärin euroa, vantaalaisilla 71 21, helsinkiläisillä 63 2, oululaisilla 58 52, tamperelaisilla ja turkulaisilla euroa. Asuntovelkaakin espoolaisilla oli eniten, keskimäärin euroa. Helsinkiläisillä asuntovelkaa oli seuraavaksi eniten, 19 2 euroa. Perässä tulevat vantaalaiset eurolla, oululaiset eurolla, tamperelaiset 85 3 eurolla ja viimeisenä turkulaiset 8 68 euron keskimääräisellä asuntovelallaan.

11 11 Taulukko 1.2. Keskimääräinen velka velallista kohden ( ) kuudessa suurimmassa kaupungissa ja koko maassa vuosina 24 ja 21 vuosi velkatyyppi Suomi Vantaa Espoo Helsinki Tampere Turku Oulu 24 Kaikki velat Asuntovelat Opintovelat Elinkeinotoim. kohd. velat Muut velat Velkaantumisaste 82,1 86,1 9,4 71, 75,9 7,7 83,6 21 Kaikki velat Asuntovelat Opintovelat Elinkeinotoim. kohd. velat Muut velat Velkaantumisaste 19,6 116,7 118,3 98,2 98,7 96,5 17,5 muutos 4-1 Kaikki velat 54,7 57,5 47,3 5,4 46,9 55,5 47,5 % Asuntovelat 56,5 56,3 52,7 54,7 52,1 55,7 44,9 Opintovelat 16,2 14,3 21,7 21, 18, 19,3 18,8 Elinkeinotoim. kohd. velat 35,1 59,5 31,5 49,5 5,8 76,2 35,6 Muut velat 44,2 28,1 24,8 25, 23,3 31,5 26,3 Velkaantumisasteen muutos 33,5 35,5 3,9 38,3 3, 36,5 28,6 8. Työpaikat Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 29 lopussa työpaikkaa. Työpaikkojen määrä väheni vuoden 29 aikana 4 58 työpaikalla. Vantaalla työpaikkojen määrä on 2-luvulla kasvanut yli 2 työpaikan vuosivauhdilla. Työssäkäyntitilaston tiedot saadaan noin kahden vuoden viiveellä. Tuoreempaa työpaikkakehitystä voidaan arvioida Tilastokeskuksen otospohjaisen työvoimatutkimuksen perusteella. Vuoden 211 viimeisen neljänneksen tietojen perusteella Vantaan työpaikkamäärä olisi kasvanut vuosien aikana samalla tasolle kuin ennen määrän vähenemistä vuonna. Yli viidennes Vantaalla olevista työpaikoista on vähittäis- ja tukkukaupan toimialalla, runsas kuudennes kuljetuksen ja varastoinnin toimialalla ja kahdeksasosa teollisuuden toimialalla. Kuvio Työpaikkamäärän kehitys Vantaalla vuosina , arvio vuosille Työvoimatutkimus, vuosikeskiarvo työpaikkojen määrä Työssäkäyntitilasto työpaikkojen määrä vuoden lopussa

12 12 Työpaikat ovat keskittyneet alueellisesti Kehä III:n ja Lentokentän ympäristöön. Näillä alueilla myös kehitys on ollut ripeintä. Koivukylän, Korson ja Hakunilan suuralueilla työpaikkoja on muita alueita selvästi vähemmän. Vantaan työpaikkaomavaraisuus ylitti sadan prosentin 2-luvun alkuvuosina. Aviapoliksen ja Tikkurilan suuralueilla työpaikkoja on enemmän kuin alueella asuu työvoimaa. Kuvio Työpaikat ja työvoima Vantaan suuralueilla vuonna 29 Hakunila Korso Koivukylä Tikkurila työpaikat työvoima Aviapolis Kivistö Myyrmäki työpaikkoja/työvoimaa Kuvio Työpaikkojen määrän vuosimuutos kuudessa suurimmassa kaupungissa vuosina Vantaa Espoo Tampere Oulu Kehyskunnat Helsinki Turku työpaikkamäärän muutos, lkm Vuosina työpaikkojen kasvu on suurista kaupungeista ollut suurinta Vantaalla, Espoossa ja Tampereella. Vuosina työpaikkojen määrä kasvoi Tampereella suurista kaupungeista eniten, Helsingissä työpaikkamäärä väheni. Vuosina kasvu Espoossa, Vantaalla ja Helsingissä on ollut muita isoja kaupunkeja suurempaa. Koko maan työpaikkalisäyksestä kuusi suurinta kaupunkia vei peräti 82 prosenttia. Helsingin seudun kilpailukykystrategian laadinnan yhteydessä tuli esiin tarve koko seudun ja kuntien työpaikkakehityksen ennakoinnista yhdenmukaisella menetelmällä. Helsingin seudun seututietoryhmä käynnistikin projektin tarkoituksena kehittää ja ottaa käyttöön malli kuntatasoisen toimialoittaisen työpaikkaprojektion säännöllistä tuottamista varten. Malli valmistui vuoden 211 lopussa. Tehty työpaikkaprojektio on jaksolle ja siinä tehtiin kolme eri vaihtoehtoista kehityskuvaa: perusvaihtoehdossa Uudenmaan työpaikat kasvavat 4,6 prosentilla vuodesta 21 vuoteen 22, hitaassa vaihtoehdossa kasvua on,9 prosenttia ja nopeassa vaihtoehdossa kasvuksi ennakoidaan 13,9 prosenttia, joka suuruudeltaan vastaa kokonaiskasvua vuodesta 1988 vuoteen.

13 13 Kuntaryhmittäin Kuuma-kuntien työpaikat kasvavat kaikissa vaihtoehdoissa suhteellisesti enemmän kuin pääkaupunkiseudun työpaikat, jotka puolestaan kasvavat enemmän kuin Helsingin seudun ulkopuolisten kuntien kuntaryhmien työpaikat. Yksittäisistä kunnista nopeimmin kasvavat kaikissa vaihtoehdoissa Vantaan, Espoon, Kirkkonummen, Pornaisten, Mäntsälän ja Sipoon työpaikat. Helsingin työpaikkojen ennakoidaan vähenevän perus- ja hitaassa vaihtoehdossa. Vantaan työpaikkamäärän kasvuksi vuosina 21-2 ennakoidaan perusvaihtoehdossa 17 prosenttia, hitaassa 13 ja nopeassa 32 prosenttia. 9. Työllisyys ja työttömät Työttömyysaste väheni Vantaalla vuoden loppupuolelle saakka tasaisesti, niin että se oli lokakuussa alle kuuden prosentin. Joulukuussa työttömyys alkoi nopeasti kasvaa ja saavutti huippunsa, 9,8 prosenttia, vuoden 21 heinäkuussa. Sen jälkeen se kääntyi jälleen laskuun: helmikuussa 212 työttömyysaste oli Vantaalla kuitenkin vielä 8,3 prosenttia. Työttömänä oli lähes 8 97 vantaalaista. Vantaalla työttömyys on edelleen yleisempää kuin naapurikunnissa: helmikuussa 212 työttömyysaste oli Helsingissä 7,4, Espoossa 5,4 ja kehyskunnissa se vaihteli 4-8 prosentin välillä. Muissa suurissa kaupungeissa työttömyys on 4-5 prosenttiyksikköä suurempaa kuin Vantaalla. Kuvio Työttömien määrä Vantaalla vuoden 2 tammikuusta vuoden 212 helmikuuhun työttömät lomautetut 8 henkilöitä Työttömyyden kasvu on kohdistunut muita enemmän nuoriin, alle 4-vuotiaisiin vantaalaisiin, esimerkiksi vuotiaiden työttömien määrä kasvoi vuoden lokakuusta vuoden 21 heinäkuuhun 48:stä 1 59 työttömään eli yli kolminkertaistui. Tämän jälkeen nuortenkin työttömien määrä alkoi vähetä niin, että helmikuun lopussa 212 Vantaalla oli 915 alle 25-vuotiasta työtöntä. Kuvio Alle 25-vuotiaat työttömät tammikuusta vuoden 212 helmikuuhun työttömiä

14 14 Työttömyys kohdistuu työikäisistä voimakkaimmin nuorimpiin ja vanhimpiin. Työttömyys on kaikissa ikäryhmissä miehillä yleisempää kuin naisilla. Erityisesti se näkyy nuorimmissa ikäryhmissä: vuoden 21 lopussa alle 25-vuotiaasta miespuolisesta työvoimasta oli lähes kaksinkertainen osuus työttömänä verrattuna samanikäiseen naispuoliseen työvoimaan. Pisimpään, yli vuoden työttömänä olleiden määrä ylitti Vantaalla ensimmäisen kerran kahden tuhannen rajan vuoden 1993 alussa. Enimmillään pitkäaikaistyöttömiä oli 4 7 heinäkuussa Alle kahden tuhannen päästiin seuraavan kerran syksyllä 21 vajaan vuoden mittaiseksi jaksoksi. Pitkäaikaistyöttömien määrä pysyttelikin sen jälkeen runsaassa kahdessa tuhannessa aina syksyyn 27 saakka, jolloin määrä alitti jälleen kahden tuhannen. Pienimmillään, lähellä 1 5 henkilöä, määrä oli loppuvuodesta. Kesällä 21 ylittyi jälleen 2 pidempään kuin vuoden työttömänä olleen määrä. Vuoden 212 helmikuussa pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla Työttömyys vaihtelee Vantaan eri alueiden välillä: työttömyysaste on vaikeinta kaupungin itäisissä osissa, joissa työpaikkatarjontakin on vähäisintä. Paras tilanne on Keski-Vantaalla, jossa työpaikkoja on eniten. Aviapoliksessa asuvien koulutustaso on myös muita alueita korkeampi, mikä osaltaan vähentää työttömäksi joutumisen riskiä. Kuvio Työttömyysaste (%) sukupuolen mukaan viisivuotisikäryhmittäin vuoden 21 lopussa 16, 14, 12, miehet naiset työttömyysaste, % 1, 8, 6, 4, 2,, ikäryhmä Pitkäaikaistyöttömien osuus työvoimasta kasvaa tasaisesti iän myötä. Pitkäaikaistyöttömyys kohdistuu, kuten työttömyys yleensäkin, miehiin lähes kaksi kertaa yleisemmin kuin naisiin. Kuvio 1.3. Pidempään kuin vuoden työttömänä olleiden määrä Vantaalla vuoden tammikuusta vuoden 212 helmikuuhun pitkäaikaistyöttömiä

15 15 Muita kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien osuus koko kaupungin työvoimasta on kohonnut jo 1 prosenttiin. Työttömyys on kohdistunut muita enemmän juuri vieraskielisiin. Vuoden 21 lopussa vieraskielisestä työvoimasta työttömänä oli 21,3 prosenttia. Kotimaisia kieliä puhuvilla prosenttiluku oli tuolloin 7,6. Vaikka ero on supistunut selvästi, on vieraskielisellä edelleen lähes kolminkertainen todennäköisyys joutua työttömäksi kotimaisia kieltä puhuvaan verrattuna. Työttömyysaste oli vieraskielisillä naisilla hieman miehiä korkeampi. Koko maassa vieraskielisen työvoiman työttömyysaste oli 22,3 prosenttia vuoden 21 lopussa. Suurista kaupungeista vieraskielisten työttömyys oli selvästi pienintä Espoossa (13,9). Helsingissä työttömänä oli 19,6, Oulussa, 28,9, Tampereella 3,6 ja Turussa 31,8 prosenttia kaupungissa asuvasta vieraskielisestä työvoimasta. Kuvio Pitkäaikaistyöttömien osuus työvoimasta (%) sukupuolen mukaan viisivuotisikäryhmittäin vuoden 21 lopussa osuus työvoimasta, % 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1,, ikäryhmä miehet naiset Taulukko 1.3. Työvoima ja työttömät kielen mukaan Vantaalla vuosien lopussa vuosi työvoimasta työvoima vieraskieliset yhteensä lkm % työttömät työttömistä vieraskieliset työttömyysaste (%) yhteensä lkm % vieraskieliset kotimaankieliset , ,1 29,3 6, , ,9 29,7 6, , ,2 27,7 7, , ,5 28,7 7, , ,5 26,3 6, , ,5 23,6 6, , ,2 19,5 5, , ,6 17,5 5, , ,8 22,3 7, , ,6 21,3 7,6 Vieraskielisellä työvoimalla työttömyyden todennäköisyys kasvaa sitä mukaa kuin ikää tulee lisää. Työttömyysasteen muutos iän kasvaessa on hitaampaa kuin kotimaisia kieliä puhuvilla eikä sukupuolten välillä ole paljonkaan eroa. Avoimia työpaikkoja on Vantaalla ollut 2-luvulla tarjolla kuukausittain enimmillään helmikuussa liki 2 8 vähimmillään toukokuussa 23 vain kolmisen sataa. Enimmäkseen avointen työpaikkojen määrä on ollut reilu tuhat. Helmikuussa 211 avoimia työpaikkoja oli Vantaan TE-toimistossa 2 25, parisen sataa enemmän kuin edellisen vuoden helmikuun lopussa.

16 16 Kuvio Vieraskielisen työvoiman työttömyysaste (%) sukupuolen mukaan viisivuotisikäryhmittäin vuoden 21 lopussa työttömyysaste, % 5, 45, 4, 35, 3, 25, 2, 15, 1, 5,, ikäryhmä miehet naiset Huolimatta siitä, että työpaikat ovat Vantaalla lisääntyneet, alle puolet (44 %) vantaalaisista työskentelee asuinkunnassaan. Lähes yhtä moni (41 %) vantaalainen suuntaa päivittäin Helsingissä sijaitsevaan työpaikkaan. Espoossa vantaalaisista työskentelee alle 8 prosenttia. Periaatteessa jokaiselle vantaalaiselle olisi tarjolla työpaikka kotikunnassaan, koska kaupungin työpaikkaomavaraisuus on ollut jo useita vuosia yli sadan prosentin. Käytännössä työt ja työntekijät eivät tiheästi asutulla pääkaupunkiseudulla kohtaa, vaan kuntarajojen yli kuljetaan työssä yhä useammin. Kuvio Avoimet työpaikat Vantaan TE-toimistossa kuukausittain vuosina 21, 211 ja avoimia työpaikkoja tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Asuntokanta ja asuntokunnat Vantaalla oli vuoden 212 alussa asuntoa. Asunnoista oli kerrostaloissa 61 prosenttia, rivitaloissa 13 prosenttia, pari- ja ketjutaloissa 8 prosenttia ja omakotitaloissa 17 prosenttia. Vuoden 211 alussa omistusasuntojen osuus oli 57 prosenttia, vuokra-asuntojen 34 prosenttia ja asumisoikeusasuntojen 4 prosenttia. Vuokra-asuntojen osuus asuntokannasta vaihtelee alueittain jonkin verran.

17 Kuvio Vantaan ja muiden suurten kaupunkien asuntokanta asunnon hallintamuodon mukaan Espoo Oulu Tampere Turku Helsinki Vantaa, % 1, % 2, % 3, % 4, % 5, % 6, % 7, % 8, % 9, % 1, % omistus asumisoikeus vuokra muu Asuinpinta-alaa asukasta kohden Vantaalla oli 34,8 huoneistoneliömetriä vuoden 211 alussa, ja jokaista asuntoa kohden Vantaalla asui keskimäärin 2,1 henkilöä. Kerrostaloasunnot olivat keskikooltaan 59, rivitaloasunnot 82, paritaloasunnot 89 ja omakotitalot 113 huoneistoneliömetriä. Taulukko 1.4. Vantaan asuntokantajakauma (%) asunnon hallintamuodon mukaan Vantaan suuralueilla suuralue omistaa talon omistaa asunnon osakkeet aravavuokraasunto korkotukivuokraasunto muu vuokraasunto asumisoikeusasunto muu tai tuntematon asuntoja yhteensä lkm Myyrmäki 7,3 53,1 1, 4,4 17,4 2,2 5, Kivistö 62,3 19,2 2, 1,5 6,1,8 8, Aviapolis 12,7 34,6 6,5 1,3 18,3 9,9 7, Tikkurila 11,4 41,7 17,9 7,4 13, 3,1 5, Koivukylä 21,8 3,5 22,2 2,7 11,8 6,2 4, Korso 27,1 33,2 22,,9 7,4 5,1 4, Hakunila 12,5 42,7 24,7 1,3 1,9 3,4 4, Suurista kaupungeista Turussa ja Oulussa asuttiin väljimmin, Turussa asuinpinta-alaa oli 38, ja Oulussa 37,6 h-m 2 asukasta kohden. Tampereella sitä oli 36,6 ja Espoossa 36,1 h-m 2, Helsingissä sen sijaan vain 34,2 h-m 2, Vantaalla siis,6 h-m 2 Helsinkiä enemmän. Espoossa pientaloasuntoja oli kaupungin asuntokannasta 43 prosenttia, Vantaalla ja Oulussa 39, Turussa 27, Tampereella 26 ja Helsingissä 13 prosenttia. Espoossa ja Vantaalla myös omistusasuminen oli yleisintä, Vantaalla 57 prosenttia ja Espoossa 56 prosenttia asunnoista oli omistusasuntoja. Oulussa ja Tampereella omistusasuntojen osuus oli 49 prosenttia, Turussa 47 ja Helsingissä runsas 44 prosenttia. Asuntokuntia Vantaalla oli vuoden 211 alussa Niistä oli yhden henkilön asuntokuntia yli 37 prosenttia ja kahden henkilön asuntokuntia 33 prosenttia. Asuntokuntien keskikoko oli 2,15 henkilöä. Keskikoko vaihtelee Vantaan eri alueilla, suurin se on pientalovaltaisilla alueilla ja pienin kerrostalovaltaisilla alueilla. Keskikoon pieneneminen on selvästi hidastunut viime vuosien aikana. Mitä suurempi asuntokunta on henkilömäärältään, sitä varmemmin se asuu ahtaasti: jo viiden henkilön asuntokunnista enemmistö asuu ahtaasti, vieraita kieliä äidinkielenään puhuvista asuntokunnista jo neljän henkilön asuntokunnistakin yli 6 prosenttia on ahtaasti asuvia.

18 Kuviot 1.35 ja Ahtaasti asuvat asuntokunnat asuntokunnan koon mukaan vuosina 25 ja 21 (vasen kuvio) ja asuntokuntien keskikoko Vantaan suuralueilla 1.1.2, 25 ja 21 (oikeanpuoleinen kuvio) Kivistö asuntokunnan koko, henkilöä Aviapolis Korso Koivukylä Hakunila Tikkurila Myyrmäki ahtaastiasuvat asuntokunnat, % 21 25,,5 1, 1,5 2, 2,5 3, asuntokunnan keskikoko, henkilöä Vantaalla oli vuonna 21 ahtaasti asuvia asuntokuntia (normi 4 1 ) kaikkiaan 1, prosenttia kaikista asuntokunnista. Espoossa ahtaasti asuvien osuus oli pienempi, 9,4 prosenttia, mutta Helsingissä suurempi, 1,3 prosenttia. Muissa suurissa kaupungeissa ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus oli pienempi kuin pääkaupunkiseudun kunnissa: Tampereella 8,, Turussa, 7,9 ja Oulussa 7,4 prosenttia. 11. Rakentaminen ja asuntotuotanto 2-luvulla Vantaalle on rakennettu 2-luvulla vuosittain 3-44 kerrosneliömetrin verran uutta kerrosalaa. Vuoteen 27 saakka vuosittain valmistunut kerrosala jakautui melko lailla tasan asuinrakennusten ja muiden rakennusten kesken. Vuonna muuta kerrosalaa valmistui kaksi kertaa ja vuonna 29 yli kolme kertaa enemmän kuin asuinkerrosalaa. Vuonna 21 valmistuneen muun kuin asuinkerrosalan määrä romahti, kun taas vuodesta 25 alkanut rakennetun asuinkerrosalan määrän väheneminen loppui ja kääntyi kasvuun. Kuvio Vantaalle vuosina valmistunut kerrosala käyttötarkoituksen mukaan rakennettu kerrosala Asuinrakennukset Muut rakennukset 1 Ahtaasti asuva Normi 4 : enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun.

19 19 Asuntoja on Vantaalle rakennettu vuosien aikana lähes eli keskimäärin 1 62 asuntoa vuosittain. Valmistuneista asunnoista kerrostaloihin rakennettiin yli puolet. Vuosittain valmistuneiden pientaloasuntojen määrä, etenkin omakotitalojen, pysyi melko samansuuruisena vuoteen 27 saakka, sen jälkeen se väheni alle puoleen aiemmasta. Kerrostaloasuntoja on vuosittain valmistunut kuuden sadan ja tuhannen kolmen sadan välillä eli niiden määrä on vaihdellut huomattavasti. Kuviot 1.38 ja Vantaalle vuosina valmistuneet asunnot talotyypin mukaan (vasen kuvio) ja vuosina valmistuneet asunnot rahoitus- ja hallintamuodon mukaan (oikeanpuolinen kuvio) Muut rakennukset Asuinkerrostalot Rivi- tai ketjutalot Muut erilliset pientalot Yhden asunnon talot Omistusasunnot Asumisoikeusasunnot Kaupungin vuokra-asunnot Muut vuokra-asunnot asuntoja valmistuneet asunnot Valmistuneista asunnoista keskimäärin runsas viidennes on ollut vuokra-asuntoja ja vajaa kymmenesosa asumisoikeusasuntoja. Asumisoikeusasuntoja ei vuoden 25 jälkeen rakennettu Vantaalle ennen vuotta 21 lainkaan. Kaupungin oma vuokra-asuntotuotanto osoitti muutaman välivuoden jälkeen vuonna 21 elpymisen merkkejä. Taulukko 1.5. hallintamuoto/ talotyyppi Vantaalle vuosina valmistuneet asunnot suuralueittain Myyrmäki Kivistö Aviapolis Tikkurila Koivukylä Korso Hakunila Vantaa omistus vuokra asumisoikeus omakotitalot paritaloasunnot rivitaloasunnot kerrostaloasunnot muut asunnot yhteensä Liki kolmannes vuosien aikana valmistuneista asunnoista pystytettiin Aviapoliksen suuralueelle, kuudesosa Myyrmäen suuralueelle, samansuuruinen osuus Korsoon ja Tikkurilaan sekä vajaa kahdeksasosa Koivukylään. Hakunilaan ja Kivistöön asuntoja on valmistunut vähiten. Vuokra-asuntoja on rakennettu kaikille suuralueille, selvästi muita enemmän Aviapolikseen. Asumisoikeusasunnoista on valmistunut useampi kuin joka kolmas Aviapolikseen, joka neljäs Korsoon ja useampi kuin joka viides Koivukylän suuralueelle. Omakotitaloista on useampi kuin joka neljäs tehty Korson suuralueelle ja lähes joka viides Koivukylän suuralueelle. Paritaloasunnoista useampi kuin joka neljäs on löytänyt paikkansa Korson suuralueelta, kun taas rivitaloasunnoista useampi kuin joka kolmas ja kerrostaloasunnoista kaksi viidestä on rakennettu Aviapoliksen suuralueelle.

20 Kuvio 1.4. Kuudessa suurimmassa kaupungissa valmistuneet asunnot vuosina valmistuneista asuntoja Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku Kuuden suurimman kaupungin osuus kaikista vuosina 2-21 valmistuneista asunnoista on ollut yli kolmannes. Valmistuneiden asuntojen määrä noudattaa kaupunkien suuruusjärjestystä, poikkeuksena Turku, jossa asuntoja on rakennettu selvästi muita vähemmän, jopa alle puolet siitä mitä Ouluun rakennettiin. 12. Asuntojen hinnat ja vuokrat Asuntojen neliöhinnat ovat viime vuosien aikana olleet melko tasaisessa nousussa. Asuntojen keskineliöhinta (so. hintojen mediaani) on kohonnut vuotta lukuun ottamatta 5-1 prosentilla vuodessa. Vuoden aikana neliöhinnat laskivat keskimäärin viidellä prosentilla. Vantaalla kerrostaloasuntojen keskimääräiset neliöhinnat olivat vuoden 211 viimeisellä neljänneksellä 2 5 euroa ja rivitalojen 2 82 euroa. Neliöhinnat olivat kohonneet vuonna 211 pientaloissa runsaalla prosentilla ja kerrostaloasunnoissa keskimäärin 2,5 prosenttia. Kuviot 1.41 ja Kerrostaloasuntojen neliöhintojen vuosikeskiarvo Vantaan suuralueilla vuosina 26 ja 211 (kuvio vasemmalla) ja asunto-osakeyhtiömuotoisten pientaloasuntojen neliöhintojen vuosikeskiarvo Vantaan suuralueilla vuosina 26 ja 211 (oikeanpuoleinen kuvio) Aviapolis Aviapolis Tikkurila Tikkurila Myyrmäki Koivukylä Korso Hakunila Myyrmäki Hakunila Koivukylä Korso Kivistö Kivistö neliöhinta keskimäärin, euroa/neliö neliöhinta keskimäärin, euroa/neliö

21 21 Naapurikaupunkeihin verrattuna asuntojen neliöhinnat ovat Vantaalla selvästi edullisempia: kerrostaloasunnoissa ero vuoden 211 viimeisellä neljänneksellä oli Helsinkiin nähden Vantaan eduksi lähes 1 63 euroa ja Espooseen nähden 65 euroa asuinneliötä kohden. Rivitaloasunnoissa ero oli pienempi: Helsingissä rivitaloneliön hinta oli 25 euroa ja Espoossa 43 euroa suurempi kuin Vantaalla. Kehyskunnista kerrostaloasuntoneliön sai 4 euroa ja rivitaloasuntoneliön 54 euroa edullisemmin kuin Vantaalta. Tampereella kerrostaloneliö maksoi 1 euroa vähemmän kuin Vantaalla, kun taas Turussa kerrostaloneliö oli yli 5 euroa ja Oulussa vielä 1 euroa sitäkin edullisempi. Rivitaloissa Vantaan neliöhinnat olivat Tampereeseen verrattuna 6 euroa, Turkuun 7 euroa ja Ouluun lähes 1 2 euroa kalliimmat. Vantaalla maksettiin vuokra-asunnoissa keskimäärin 11,87 euron suuruista vuokraa neliömetriltä vuonna 211. Arava-asunnoissa keskimääräinen neliövuokra oli 11,3 euroa ja vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa 12,76 euroa neliömetriltä. Keskimääräinen vuokra oli kohonnut vuoden aikana vajaalla kolmella prosentilla, aravavuokrat runsaalla kahdella ja vapaarahoitteiset viidellä prosenttia. Taulukko 1.6. Keskimääräiset kuukausivuokrat ( /m 2 ), vuosi 211 Alue Aravavuokra-asunnot Vapaarahoitteiset vuokra-asunnot Kaikki vuokra-asunnot yht 1h 2h 3h+ yht 1h 2h 3h+ yht 1h 2h 3h+ Koko maa 9,45 9,92 9,53 9,19 11,1 13,91 11, 9,86 1,39 12,49 1,31 9,58 Kehyskunnat 1,38 1,46 1,65 1,2 11,38 13,54 11,33 1,61 1,9 12,29 1,97 1,34 Espoo 11,29 12,18 11,76 1,78 13,98 16,3 14,16 13,43 12,83 14,71 13,1 12,34 Helsinki 1,68 11,56 1,91 1,32 15,58 19,37 15,4 13,49 13,52 17,73 13,24 11,9 Oulu 9,23 9,55 9,56 8,71 9,9 13,29 9,7 8,43 9,65 12,17 9,65 8,54 Tampere 9,87 11,41 9,79 9,49 11,82 13,51 11,68 1,7 11,11 13,3 1,96 1,18 Turku 9,65. 9,77 8,82 11,3 13,3 11,16 9,3 1,59 12,9 1,7 9,13 Vantaa 11,3 11,51 11,31 1,69 12,76 16,53 12,91 11,48 11,87 14,58 12,7 11,6 Koko maassa asuntojen neliövuokrat kohosivat vuonna 211 vain vajaalla kolmella prosentilla, aravavuokrat vajaalla kolmella ja vapaarahoitteiset kolmella prosentilla. Helsingissä muutokset olivat niin arava- kuin vapaarahoitteisissakin vuokra-asunnoissa samansuuruiset, Espoossa vapaarahoitteiset vuokrat kallistuivat hieman vähemmän kuin naapureissa. Suurista kaupungeista edullisimmat neliövuokrat ovat asunnon rahoitusmuodosta riippumatta Oulussa ja kalleimmat Helsingissä ja Espoossa. Helsingissä aravavuokrat ovat naapurikaupunkien neliövuokria edullisemmat, mutta vapaarahoitteisissa asunnoissa muita korkeammat. Vantaalla neliövuokra vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa oli keskimäärin lähes kolme euroa alempi kuin Helsingissä ja vajaan euron verran alempi kuin Espoossa. Aravavuokra-asunnoissa erot pääkaupunkiseudun kaupunkien välillä olivat pieniä, Espoossa neliövuokrat olivat hieman muita korkeammat. Helsingin seudun kehyskunnissa neliövuokrat lähestyvät jo Vantaan tasoa. Muissa suurissa kaupungeissa vuokraasuminen on selvästi halvempaa kuin Helsingin seudulla Lähteitä: Lisää lähteitä: Facta kuntarekisteri (rakentamista ja rakennuskantaa koskevat tiedot) Tilastokeskus, tilastotietokannat (StatFin, kaupunki- ja seutuindikaattorit, väestötilastopalvelu) Aluesarjat ( Uudenmaan ELY-keskuksen ja Vantaan TE-toimiston tilastot Vantaan kaupunki, tietopalvelu, tilastokatsaukset Vantaan kaupunki, tietopalvelu: Vantaan väestö -raportit Vantaan kaupunki, tietopalvelu: Rakentaminen Vantaalla -raportit Vantaan kaupunki, tietopalvelu: Väestöennusteet (koko väestö, vieraskielinen väestö) Helsinki Region Infoshere (

22 22 Ansiotulokehitys suurissa kaupungeissa ja Vantaan naapurikunnissa vuonna 211 (Taloussuunnittelupäällikkö Pauli Outila) Verohallinnon julkaiseman tulokehitystilaston mukaan koko maan valtionveronalaiset ansiotulot kasvoivat 4,4 prosenttia vuonna 211 edellisvuodesta. Palkkatulot kasvoivat 4,9 prosenttia, eläketulot 4,8 prosenttia ja työttömyyskorvaukset laskivat koko maassa 5,1 prosenttia. Palkkatuloja kertyi yhteensä noin 77,3 miljardia euroa, eläketuloja 24,4 miljardia ja työttömyyskorvauksia 3,1 miljardia euroa. Ansiotuloja yhteensä kertyi 17,3 miljardia euroa. Vantaalla ansiotuloja yhteensä kertyi noin 4,6 miljardia euroa, josta palkkatuloja 3,6 miljardia, eläketuloja 758 miljoonaa ja työttömyyskorvauksia vajaa 13 miljoonaa euroa. Vantaalaisten palkkatulot lisääntyivät 5,1 prosenttia, eläketulot 6,1 prosenttia ja työttömyyskorvaukset vähentyivät 2 prosenttia vuonna 211 edellisvuodesta. Suurista kaupungeista ansiotulot yhteensä kasvoivat eniten Oulussa 5,4 prosenttia ja sitten Tampereella, Espoossa ja Vantaalla 5, prosenttia. Helsingissä ansiotulot kasvoivat 4,6 prosenttia ja Turussa vain 3,5 prosenttia vuonna 211 edellisvuodesta. Kauniaisissa, Tuusulassa ja Nurmijärvellä ansiotulojen kasvu oli yli 5 prosenttia. Tulonsaajaa kohden ennakonpidätyksenalaiset tulot olivat edelleen korkeimmat Kauniaisissa, yli 38 euroa tulonsaajaa kohden vuonna 211. Selvänä kakkosena suurista kaupungeista ja seudun kunnista oli Espoo. Kehyskunnista Tuusula, Nurmijärvi ja Sipoo ylittävät selvästi tulonsaajaa kohden lasketuissa ansiotuloissa Helsingin ja Vantaan tason. Järvenpää ja Kerava ovat tulotasoltaan lähellä Helsinkiä ja Vantaata. Ennakonpidätyksenalaisissa ansiotuloissa tulonsaajaa kohden jäävät suurista kaupungeista Tampere, Oulu ja Turku koko maan keskiarvon alapuolelle. Palkkatuloissa tulonsaajaa kohden Kauniaisten ylivoima korostuu ja Espoo säilyy edelleen selvänä kakkosena kuvion 3 kuntavertailussa. Tuusula, Sipoo, Nurmijärvi ja Järvenpää ohittavat helsinkiläisten palkkatulotason. Vantaa ja Kerava ovat lähes tasoissa tässä vertailussa. Suurista kaupungeista Tampere, Oulu ja Turku jäävät alle koko maan palkkatason ja Turku jopa selvästi. Palkkatulojen kasvu on ollut Oulussa ja Tampereella yli koko maan kasvun mutta Turussa kasvu on ollut koko maata hitaampaa Kuviot 1 ja 2 Tietoja tulojen vuosimuutoksesta vuonna 211 sekä saman vuoden keskimääräisistä ennakonpidätyksenalaisista tuloista tulonsaajaa kohden suurissa kaupungeissa ja Vantaan naapurikunnissa Oulu Espoo Tampere Vantaa Espoo Helsinki Turku Helsinki Vantaa Tampere Oulu Turku Kauniainen Tuusula Nurmijärvi Sipoo Kerava Järvenpää Kauniainen Tuusula Nurmijärvi Sipoo Järvenpää Kerava Suomi Suomi , 1, 2, 3, 4, 5, 6, tulojen vuosimuutos, % ennakonpidätyksenalaiset tulot tulonsaajaa kohden vuodessa, euroa

23 23 Kuviot 3 ja 4 Tietoja vuoden 211 palkka- ja eläketulojen määrästä tulonsaajaa kohden suurissa kaupungeissa sekä Vantaan naapurikunnissa Espoo Espoo Helsinki Helsinki Vantaa 3 75 Vantaa Tampere 27 9 Turku Oulu Oulu Turku Tampere Kauniainen Kauniainen Tuusula Kerava Sipoo Tuusula Nurmijärvi Järvenpää Järvenpää Nurmijärvi Kerava 3 86 Sipoo Suomi Suomi palkkatulot tulonsaajaa kohden vuodessa, euroa eläketulot tulonsaajaa kohden vuodessa, euroa Eläketuloissa tulonsaajaa kohden toistuu kauniaislaisten ylivoima tulotasossa. Espoon suhteellinen ero Helsinkiin kaventuu ja vantaalaisten eläketulot tulonsaajaa kohden ovat samalla tasolla kehyskuntien eläkeläisten kanssa. Tässä vertailussa Turun, Oulun ja Tampereen eläketulot tulonsaajaa kohden ovat koko maata korkeammalla tasolla vuonna 211. Verohallinnon tulokehitystilasto vuodelta 211 on tietyn verotuksen valmistelutilanteen ennakkotilastoa. Tulo- ja verotilastot täsmentyvät loppusyksystä verotuksen valmistuttua ja tietyllä viiveellä, kun Tilastokeskus julkaisee viralliset tulotilastot. Nämä ennakkotilastot antavat kuitenkin kuvan tulokehityksestä koko maassa ja kunnittain. (Lähde:

24 24 Talouskatsaus (Taloussuunnittelupäällikkö Pauli Outila) Kansantalouden kasvu on alentunut 3,7 prosentista vuonna 21 ja 2,9 prosentista vuonna 211 alle prosenttiin vuonna 212. Valtiovarainministeriö ennustaa, että talouden kasvu * vuonna 213 on 1,5 % * vuonna 214 on 2,1 % * vuonna 215 on 1,9 % ja * vuonna 216 on 1,7 %. Suomen talous on asettumassa pysyvämmin hitaan kasvun vaiheeseen. Ajankohtaisin syy on kansainvälisen talouden ja euroalueen valtioiden velkaongelmista johtuva finanssi- ja talouskriisi, joka heijastuu Suomen vientiteollisuuden kautta koko talouteen. Euron heikentyminen, öljyn kallistuminen ja verotuksen kiristyminen ovat nostaneet inflaation kolmen prosentin tuntumaan. Hintojen nousu ja käytettävissä olevien tulojen hidas kasvu hillitsevät yksityistä kulutusta, joka on ollut laman jälkeisen talouskasvun ylläpitäjä. VM:n ennusteen mukaan vielä vuonna 214 ollaan työllisten määrässä alle vuoden huipputason. Työttömien määrä ylittää myös vielä vuonna 214 lamaa edeltäneen tason. Työllisyysaste lähestyy hitaasti noin 7 prosenttia koko maassa. Tulevien vuosien talouskasvua hidastaa eniten työikäisen väestön määrän väheneminen ja väestön huoltosuhteen heikkeneminen. Koko maassa huoltosuhde kasvaa 51,6 prosentista vuonna 21 aina 73, prosenttiin vuonna 23. Vantaalla vastaavat luvut ovat 43,6 prosenttia vuonna 21 ja 59,8 prosenttia vuonna 23. Työn tarjonnan pienentyessä Suomen talouskasvu perustuu tulevaisuudessa tuottavuuden kasvuun ja asettuu pitemmällä tähtäyksellä noin prosentin tuntumaan vuositasolla. Ansio- ja palkkatulojen hidas kasvu heijastuu erityisesti kuntien verotuloihin kasvua hidastavasti. Palveluja tuottavalla ja työvoimavaltaisella kuntasektorilla tuottavuuden parantaminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta voitaisiin vastata väestön ikääntymisen palveluhaasteisiin ja hidastaa menojen kasvua. Valtio velkaantuu voimakkaasti tulevina vuosina ja VM:n ennusteen mukaan velan määrä ylittää 1 miljardin euron rajan vuonna 215. Kuntatalous pysyy alijäämäisenä koko ennustekauden vuoteen 216 saakka. Julkisyhteisöjen velka ylittää 5 prosentin rajan suhteessa kokonaistuotantoon vuonna 212. Julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden turvaavan ylijäämän valtiovarainministeriö arvioi olevan noin 4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Sellaista tilannetta ei ennustekaudella ole näkyvissä. Valtioneuvoston kehysriihen päätösten vaikutus kuntien talouteen Valtiontalouden kehyspäätöksen linjaukset kohdistuvat myös kuntiin sekä verojen että säästöpäätösten osalta. Uusi valtionosuusleikkaus on vaikutukseltaan 125 milj. euroa vuonna 213, 25 milj. euroa vuonna 214 ja 5 milj. euroa vuonna 215. Leikkaus kohdennetaan asukasmäärän mukaan. OKM:n alaisen valtionosuuden vuoden 213 indeksikorotuksesta luopuminen vähentää 45 milj. euroa kuntien valtionosuuksia. Yhteensä kuntien valtionosuuksia leikataan 17 milj. euroa vuonna 213. Ansiotuloveroperusteiden tarkistuksista luopuminen vuosina myös lisää kuntien verotuloja; vaikutus 14 milj. euroa vuonna 213 ja 224 milj. euroa vuonna 214. Työtulovähennystä ja perusvähennystä korotetaan vuonna 213 ja vaikutuksiltaan yhteensä noin 27 milj. euron veromenetykset kompensoidaan kunnille. Kilometrikorvausten ylikompensaation purkaminen lisää kunnallisveron tuottoa 35 milj. euroa. Tämä hyöty vähennetään kuntien valtionosuuksista. Yhteensä nämä muutokset lisäävät kunnallisverotuloja VM:n arvion mukaan 112 milj. euroa vuonna 213 ja 232 milj. euroa vuonna 214. Veroperustemuutokset tasataan kuntakohtaisesti valtionosuuksien kautta. Kuntien jako-osuus yhteisöverosta säilyy korotettuna prosenttina myös vuosina Korotuksen vuosivaikutus kunnille on noin 27 milj. euroa. Vantaan osuus kuntien yhteisöverosta on noin 4,6 prosenttia vuonna 212 ja tältä pohjalta laskettuna Vantaa saisi noin 12 milj. euron lisän yhteisöveroon vuonna 214. Yrityksille suunnatut verohelpotukset ja yleisradiovero otetaan huomioon myös kuntien jako-osuuslaskelmassa. Kuntien osuus yhteisöverosta on 29,41 prosenttia vuonna 213, 29,22 prosenttia vuonna 214, 29,13 prosenttia vuonna 215 ja 23,26 prosenttia vuonna 216 Kuntaliiton Kuntatalous 1/212 mukaan. Kiinteistöveron osalta selvitetään tarve nostaa kiinteistöveron alarajoja. VM:n ja Kuntaliiton yhteistyönä selvitetään laajemminkin kiinteistöverojärjestelmään ja perusteisiin liittyviä uudistustarpeita. Osa muutoksista voisi tulla voimaan jo vuoden 213 alusta ja osa myöhemmin. Jäteveron tuoton jakamisperusteita kunnille selvitetään; asukaskohtainen peruste lienee todennäköisin. Jäteveron tuotto olisi VM:n arvion mukaan noin 9 milj. euroa vuodessa. Vantaan verorahoituksen näkymiä Vantaalaisten palkkatulot kasvoivat 8 prosenttia vuonna, vuonna 29 kasvua ei ollut lainkaan. Vuonna 21 kasvua oli jälleen 2,3 prosenttia ja vuonna 211 palkat kasvoivat 5,1 prosenttia verohallinnon tulokehitystilaston mukaan. Ansiotulot yhteensä kasvoivat 2,1 prosenttia vuonna 29, 3,3 prosenttia vuonna 21 ja 5, prosenttia vuonna 211. Vantaalaisten ansiotulot yhteensä kasvoivat hieman koko maata nopeammin väestönkasvu yhtenä selittävänä tekijänä.

Vantaalaisia kehityssuuntia

Vantaalaisia kehityssuuntia Vantaalaisia kehityssuuntia 1/2011 Sisältö Tilastotietoja Vantaalta ja vähän muualtakin 1. Väestö ja väestönmuutokset... 1 2. Muuttoliike... 3 3. Kielet ja kansalaisuudet... 4 4. Perheet... 5 5. Väestön

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 1:2015

TILASTOKATSAUS 1:2015 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 1:2015 1 23.1.2015 VELKAANTUNEISUUS VANTAALLA JA MUISSA SUURISSA KAUPUNGEISSA SEKÄ HELSINGIN SEUDUN KEHYSKUNNISSA Vantaalaisista asuntokunnista 55 prosentilla oli velkaa

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2012

Tilastokatsaus 11:2012 Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

Tilastokatsaus 15:2014

Tilastokatsaus 15:2014 19.12.2014 Tietopalvelu B18:2014 n asuntokanta 31.12.2013 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 100 600 asuntoa. Niistä vajaa 62 prosenttia (62 175) oli kerrostaloissa,

Lisätiedot

Tilastokatsaus 4:2014

Tilastokatsaus 4:2014 Vantaa 10.3.2014 Tietopalvelu B5:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Tilastokatsaus 1:2014

Tilastokatsaus 1:2014 Tilastokatsaus 1:2014 Vantaa 3.1.2014 Tietopalvelu B1:2014 1 Vähintään 65 vuotta täyttäneet Vantaalla Vuoden 2013 alussa 65 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia vantaalaisia oli 27 579 henkilöä. Heistä

Lisätiedot

Tilastokatsaus 10:2014

Tilastokatsaus 10:2014 Tilastokatsaus 10:2014 Vantaa 1 2.9.2014 Tietopalvelu B11:2014 Vieraskielisten asuntokuntien asumisesta Vantaalla ja vähän muuallakin Vantaalla asui vuoden 2012 lopulla yhteensä 8 854 vieraskielistä 1

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2014

Tilastokatsaus 9:2014 Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2017

TILASTOKATSAUS 4:2017 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui

Lisätiedot

Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat

Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Konserniesikunta, Strategiayksikkö Lähde: Tilastokeskus 24.4.2018 Yhteenveto Väestömäärä ja väestönkasvu osatekijöittäin

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 1:2018

TILASTOKATSAUS 1:2018 TILASTOKATSAUS 1:2018 5.2.2018 PENDELÖINTI VANTAALLA JA HELSINGIN SEUDULLA 2006 2015 Tässä tilastokatsauksessa käsitellään Vantaan työssäkäyntiä (pendelöintiä) kahdesta näkökulmasta. Ensin tarkastelun

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98 Tilastokatsaus 21:4 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 29.3.21 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä, puh. 8392 2716 sähköposti: hannu.kyttala@vantaa.fi B6 : 21 ISSN 786-7832, ISSN 786-7476 Muuttajien taloudellinen

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat

Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Konsernihallinto, Tutkimus ja tilastot Lähde: Tilastokeskus 5.4.2019 Yhteenveto Väestömäärä ja väestönkasvu osatekijöittäin

Lisätiedot

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014 Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 8.9.2014 Rakennuskanta rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan ssa, Helsingissä, lla ja kehyskunnissa 31.12.2013 Muut kuin asuinrakennukset Asuinrakennukset 0

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 21:2016

TILASTOKATSAUS 21:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 21:2016 1 10.11.2016 VANTAAN ASUNTOKANTA 31.12.2005 31.12.2015 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2015 lopussa kaikkiaan 104 700 asuntoa. Niistä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 5:2018

TILASTOKATSAUS 5:2018 Tilastokatsaus 6:12 TILASTOKATSAUS 5:18 1 10.9.18 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 08 17 Työttömyysaste oli Vantaalla tasan 10 prosenttia vuoden 17 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli peräti 1,9 prosenttiyksikköä, mikä

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998

Lisätiedot

Tilastokatsaus 8:2010

Tilastokatsaus 8:2010 Tilastokatsaus 8:2010 Lisämateriaalia 7.9.2010 Tietopalvelu B11:2010 Vieraskielisten asuntokuntien asumisesta Vantaalla ja vähän muuallakin Vantaalla asui vuoden 2006 lopulla yhteensä 4 417 vieraskielistä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2016

TILASTOKATSAUS 12:2016 TILASTOKATSAUS 12:2016 10.6.2016 TULOTIETOJA VANTAALTA, SEN OSA-ALUEILTA, HELSINGIN SEUDULTA JA MAAMME SUURIMMISTA KAUPUNGEISTA VUODELTA 2014 Valtionveronalaiset keskitulot Vantaalla ja muissa isoissa

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2010

Tilastokatsaus 11:2010 Tilastokatsaus 11:2010 1.11.2010 Tietopalvelu B14:2010 Työpaikat Vantaalla 31.12.2008 1 Työllisen työvoiman määrä oli Vantaalla vuoden 2008 lopussa 101 529 henkilöä. Työttömänä oli tuolloin 6 836 vantaalaista.

Lisätiedot

Tilastokatsaus 2:2014

Tilastokatsaus 2:2014 Tilastokatsaus 2:2014 Vantaa 1 17.1.2014 Tietopalvelu B2:2014 Vantaalaisten tulot ja verot vuonna 2012 (lähde: Verohallinnon Maksuunpanon Vantaan kuntatilasto vuosilta 2004 2012) Vuonna 2012 Vantaalla

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 5:2016

TILASTOKATSAUS 5:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 5:2016 1 1.4.2016 YKSINHUOLTAJIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Yksinhuoltajien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista yhden

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 7:2016

TILASTOKATSAUS 7:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 1:2016

TILASTOKATSAUS 1:2016 TILASTOKATSAUS 1:2016 19.1.2016 VANTAALAISTEN TULOT JA VEROT VUONNA 2014 1 Vuonna 2014 Vantaalla oli kaikkiaan 175 690 tulonsaajaa eli useammalla kuin neljällä viidestä vantaalaisesta oli ansio- ja/tai

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 14 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Työllisten määrä kääntyi Helsingissä nousuun yli vuoden kestäneen laskukauden jälkeen. Työllisiä oli vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2018

TILASTOKATSAUS 4:2018 TILASTOKATSAUS 4:2018 8.3.2018 RAKENTAMINEN VANTAALLA VUONNA 2017 1 Vantaalle rakennettiin vuonna 2017 uutta kerrosalaa 349 590 kerrosneliömetriä, josta asuinrakennuksiin valmistui 234 712 k-m 2 (67 %).

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 2:2016

TILASTOKATSAUS 2:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 2:2016 1 26.1.2016 RAKENTAMINEN VANTAALLA VUONNA 2015 1 Vantaalle rakennettiin vuoden 2015 aikana uutta kerrosalaa kaikkiaan 376 790 k-m 2, mikä on 100 820 k-m 2 (37

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Päivitetty 13.2.2015 Väestörakenne Helsingin seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2013, % 1,8 1,6 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2013

Tilastokatsaus 9:2013 Tilastokatsaus 9:2013 Vantaa 31.10.2013 Tietopalvelu B15:2013 1 Työpaikat ja työssäkäynti Vantaalla vuonna 2011 Työvoima ja työllisyys Vantaalla 31.12.2011 Vantaalla työllisen työvoiman määrä oli 101 348

Lisätiedot

Vantaalaisia kehityssuuntia

Vantaalaisia kehityssuuntia Vantaalaisia kehityssuuntia 1/2010 Sisältö 1. Tilastotietoja Vantaalta... 1 1.1. Väestö ja väestönmuutokset... 1 1.2. Muuttoliike... 3 1.3. Kielet ja kansalaisuudet... 4 1.4. Väestön koulutustaso... 5

Lisätiedot

Asuminen ja rakentaminen

Asuminen ja rakentaminen Asuminen ja rakentaminen Elina Parviainen / n kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 1.3.2017 Asuminen ja rakentaminen Asunto- ja toimitilarakentaminen Asuminen Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 3 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Työllisyysaste laskussa Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 neljännellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Vuoden 2013 vuosikeskiarvon

Lisätiedot

Asuminen ja rakentaminen

Asuminen ja rakentaminen Asuminen ja rakentaminen Elina Parviainen / n kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 12.12.2017 Asuminen ja rakentaminen Asunto- ja toimitilarakentaminen Asuminen Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt

Lisätiedot

Asuntoja 6:2012. Tilastokatsaus. Taulukko 1. Yht Omakotitalot % 57,3. Rivitaloasunnot. Vuonna ja 28.

Asuntoja 6:2012. Tilastokatsaus. Taulukko 1. Yht Omakotitalot % 57,3. Rivitaloasunnot. Vuonna ja 28. Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 3:2017 1 20.1.2017 RAKENTAMINEN VANTAALLAA VUONNA 2016 1 Vantaalle rakennettiin vuoden 2016 aikana uutta kerrosalaa kaikkiaan 420 150 k m 2, mikä on 45 710 k m 2 (12

Lisätiedot

Väestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Väestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestörakenne Hli Helsingin i seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2012, % 1,8 1,6 14 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 04 0,4 0,2 0,0 1990

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset Väestö ja väestönmuutokset Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Lähde: Tilastokeskus 10.4.2017 Väestö ja väestönmuutokset Yli puolet espoolaisista on työikäisiä Kuuden suurimman kaupungin väestö

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 2:2017

TILASTOKATSAUS 2:2017 TILASTOKATSAUS 2:2017 11.1.2017 PENDELÖINTI VANTAAN SUURALUEILLE JA SUURALUEILTA 2014 Yhteenveto: Työpaikat ja työvoima n suuralueilla sekä pendelöinti Helsingin seudulla vuosina 2010 2014 Työpaikkoja

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 10:2015

TILASTOKATSAUS 10:2015 TILASTOKATSAUS 10:2015 23.11.2015 PENDELÖINTI VANTAAN SUURALUEILLE JA SUURALUEILTA 2013 laisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka lla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli jossain

Lisätiedot

Tilastokatsaus 10:2012

Tilastokatsaus 10:2012 Tilastokatsaus 1:212 Vantaa 1 14.11.212 Tietopalvelu B13:212 Tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 2 21 Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista yhdeksän kymmenestä oli työllisiä Vuoden 21

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 22:2016

TILASTOKATSAUS 22:2016 TILASTOKATSAUS 22:216 12.12.216 TIETOJA VANTAALLE JA VANTAALTA MUUTTANEISTA Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista 83 prosenttia oli työllisiä. Lähtömuuttajista heitä oli 82 prosenttia. Vuonna 214 Vantaalle

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

RAKENTAMINEN VANTAALLA 2014

RAKENTAMINEN VANTAALLA 2014 RAKENTAMINEN VANTAALLA 2014 RAKENNUS- JA ASUNTOKANTA 1.1.2015 Tiedustelut Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Pertti Raami, Vantaan kaupungin aineistopankki Kansi

Lisätiedot

Tilastokatsaus 2:2010 B2:2010

Tilastokatsaus 2:2010 B2:2010 Tilastokatsaus 2:2010 B2:2010 11.2.2010 Vantaan kaupunki Tietopalvelu Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1998-2007 Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 2:2015

TILASTOKATSAUS 2:2015 TILASTOKATSAUS 2:215 1.3.215 TIETOJA VANTAALLE JA VANTAALTA MUUTTANEISTA Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista yhdeksän kymmenestä oli työllisiä Vuonna 212 Vantaalle muutti 15 84 henkilöä, joista työvoimaan

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 (Palvelua päivitetään jatkuvasti uusimmilla tilastovuoden tiedoilla) Aihealueet vuoden 2011 alueluokituksilla (sama kuin tilastovuoden alueluokitus)

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 6:2016

TILASTOKATSAUS 6:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 6:2016 1 7.4.2016 SELLAISTEN ASUNTOKUNTIEN, JOISSA ON PARISKUNTA JA LAPSIA, TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 11:2015

TILASTOKATSAUS 11:2015 TILASTOKATSAUS 11:215 1.12.215 TIETOJA VANTAALLE JA VANTAALTA MUUTTANEISTA Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista 86 prosenttia oli työllisiä. Lähtömuuttajista heitä oli 9 prosenttia. Vuonna 213 Vantaalle

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Lokakuu-joulukuu 2013 Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys loka-joulukuussa 2013 1 (2) Satakunnan

Lisätiedot

Väestö. Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki. tea.tikkanen[at]hel.fi. Päivitetty

Väestö. Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki. tea.tikkanen[at]hel.fi. Päivitetty Väestö Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki tea.tikkanen[at]hel.fi Päivitetty 6.2.2018 Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt aluejaot: - Pääkaupunkiseutu:,

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013 Tilastoja 2013:25 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Päivi Selander Puh.09-310 36411 etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Tilastokatsaus 3:2014

Tilastokatsaus 3:2014 Tilastokatsaus 3:2014 Tilastokatsaus 3:2014 Vantaa 1 10.3.2014 Tietopalvelu B4:2014 Tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 2002 2011 Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista yhdeksän kymmenestä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 3:2015

TILASTOKATSAUS 3:2015 TILASTOKATSAUS 3:2015 27.5.2015 TULOTIETOJA VANTAALTA, SEN OSA-ALUEILTA, HELSINGIN SEUDULTA JA MAAMME SUURIMMISTA KAUPUNGEISTA VUODELTA 2013 Valtionveronalaiset keskitulot Vantaalla ja muissa isoissa kaupungeissa

Lisätiedot

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:30 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt aluejaot: Pääkaupunkiseutu:, Espoo, Vantaa, Kauniainen KUUMA kunnat: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi,

Lisätiedot

TILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2015:3 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-joulukuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:22 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi syyskuussa 2017

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi syyskuussa 2017 2017:15 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi syyskuussa 2017 Tilastoja ISSN 2489 4311 Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310 36300 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Tilastokatsaus 7:2013

Tilastokatsaus 7:2013 Tilastokatsaus 6:2012 Vantaa 1 21.8.2013 Tietopalvelu B12:2013 Asuntorakentaminen Vantaalla vuodesta 1970 Asuntokanta vuoden 2013 alussa Vantaalla oli vuoden 2013 alussa 99 620 asuntoa. Niistä 60 835 oli

Lisätiedot

Väestökatsaus. Toukokuu 2015

Väestökatsaus. Toukokuu 2015 Väestökatsaus Toukokuu 2015 Väestönmuutokset tammi-toukokuussa 2015 Elävänä syntyneet 810 Kuolleet 767 Syntyneiden enemmyys 43 Kuntien välinen tulomuutto 3 580 Kuntien välinen lähtömuutto 3 757 Kuntien

Lisätiedot

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Muuttoliike 213 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.215 Hyvinkään muuttoliiketilastot Muuttoliiketilastot kuvaavat henkilöiden muuttoja. Tilastoissa erotellaan Suomen aluerajojen ylittävät muutot eli

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 2014:28 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 Helsingissä mediaanitulo 26 300 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 32 800 euroa Pääomatuloja huomattavasti edellisvuotta vähemmän Veroja

Lisätiedot

kunnista tammi maaliskuussa

kunnista tammi maaliskuussa Tilastoja 2014:13 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja etoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Tiivistelmä Väkiluku on kasvanut määrältään

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2009

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2009 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 27 2011 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2009 Helsingissä keskitulot 30 000 euroa Pääomatulot laskivat viidenneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 200 euroa

Lisätiedot

2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 TILASTOJA 2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste säilyi vuoden 2014 toisella neljänneksellä samalla tasolla kuin vuosi sitten, huhti-kesäkuussa

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestöennusteet Helsingin seudun väestöennuste Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön ennuste Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Päivitetty 13.2.215 Helsingin seudun väestöennuste Väkiluku

Lisätiedot

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi joulukuussa 2011

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi joulukuussa 2011 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi joulukuussa 2011 - Väkiluku on kasvanut määrältään eniten Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. - Helsingin, Espoon, Vantaan, Järvenpään,

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2017

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2017 2017:7 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2017 Tilastoja ISSN 2489 4311 Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310 36300 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2015 2016:4 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2015 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 2017:5 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015 Väestökatsaus Kesäkuu 2015 Mikäli väestö kehittyy loppuvuodesta samoin kuin vuosina 2012-2014 keskimäärin, kaupungin väkiluku on vuoden lopussa noin 185 600. 185 000 184 000 183 790 183 824 183 000 182

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 2016:28 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä 71,3 prosenttia. Vuonna 2014 keskimääräinen työllisyysaste oli

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 29 2012 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Helsingissä keskitulot 31 200 euroa Pääomatulot nousivat kolmanneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 400 euroa

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työllisyys

Toimintaympäristö: Työllisyys Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014 01:13 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 0 Helsingissä mediaanitulo 00 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 34 00 euroa Tulokehitys heikkoa Keskimääräisissä pääomatuloissa laskua Veroja ja

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 36 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013 Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki 2010 Väkiluku on kasvanut

Lisätiedot

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Vantaan kaupunki A 5 : 2008 Tilasto ja tutkimus VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Koko kaupungin ennuste 2008-2040 Suuralueiden ennuste 2008-2018 A5:2008 ISBN 978-952-443-259-7 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015 2015:14 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2018

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2018 2018:15 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2018 Tilastoja ISSN 2489 4311 Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310 36300 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Rakentaminen Vantaalla 2012

Rakentaminen Vantaalla 2012 Rakentaminen Vantaalla 2012 Rakennus- ja asuntokanta 1.1.2013 Tiedustelut Vantaan kaupunki Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Paino: Tuukka Mielonen, Vantaan kaupungin

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 6:2015

TILASTOKATSAUS 6:2015 TILASTOKATSAUS 6:2015 6.10.2015 ULKOMAALAISTAUSTAISEN VÄESTÖN PÄÄASIALLINEN TOIMINTA VANTAALLA VUONNA 2012 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan Suomessa asuvat henkilöt, jotka ovat joko

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 8:2016

TILASTOKATSAUS 8:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 8:2016 1 15.4.2016 ASUNTOKUNTIEN ELINVAIHEET JA TULOT ELINVAIHEEN MUKAAN VUOSINA 2005 2013 Asuntokunnat elinvaiheen mukaan lla, kuten muillakin tässä tarkastelluilla

Lisätiedot