Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011

Transkriptio

1 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä neliötä, josta puolet ( k-m²) valmistui asuinrakennuksiin, 27 % liikerakennuksiin, 7 % teollisuusrakennuksiin ja 5 % varastorakennuksiin. (Taulukko 1). Kerrosalaa rakennettiin 68 % ( k-m²) enemmän kuin vuonna Lisäys oli suurin liikerakennusten ( k-m²) ja asuinrakennusten ( k-m²) tuotannossa. Rakennuksen luokittelu käyttötarkoituksen mukaisesti määräytyy pääasiassa sen perusteella, mihin suurinta osaa rakennuksen kerrosalasta käytetään. kerrosala m² muutos Yhteensä Asuinrakennukset Pientalot Rivitalot Kerrostalot Ei asuinrakennukset Vapaa-ajan asuinrakennukset Liikerakennukset Toimistorakennukset Liikenteen rakennukset Hoitoalan rakennukset Kokoontumisrakennukset Opetusrakennukset Teollisuusrakennukset Varastorakennukset Palo- ja pelastustoimen rak Maatalousrakennukset Muut rakennukset Taulukko 1. Lahteen vuosina valmistunut kerrosala (k-m²) käyttötarkoituksen mukaan

2 2 Asuntotuotanto 869 Vuonna 2011 valmistui asuinkäyttöön 205 asuinrakennusta. Niistä 168 oli pientaloja, 18 rivitaloja ja 19 kerrostaloja. Lisäksi valmistui yhdeksän ensisijaiselta käyttötarkoitukseltaan muuta kuin asuinrakennusta, joihin sijoittui liki sata asuntoa. Muilla kuin asuinrakennuksilla tarkoitetaan esimerkiksi hoitoalan rakennuksia ja asuntoloita. Esimerkiksi Tarjantien ja Eteläisen Rengastien palveluasunnot valmistuivat vuonna Vuonna 2011 valmistui 869 asuntoa, joten parin hiljaisen vuoden jälkeen asuntotuotanto asettui vuosien tasolle. Vuoden 2011 asuntotuotanto oli peräti 376 (76 %) enemmän kuin edellisenä vuonna. (Kuva 1). Lahti on kerrostalovaltainen kaupunki, mikä edelleen vahvistui kerrostalopainotteisen asuntotuotannon vuoksi. Vuonna 2011 valmistuneista asunnoista oli kerrostaloasuntoja 64 % (554), rivitaloasuntoja 8 % (73), pientaloasuntoja 17 % (148) ja muihin kuin asuinrakennuksiin rakennettuja asuntoja loput 11 % (94). Edellisvuodesta pientaloasuntojen tuotanto kasvoi runsaat 20 %, rivitaloasuntojen lähes 50 % ja kerrostaloasuntojen peräti yli 70 %. Vuosina asuntoja tuotettiin yhteensä 3 406, joista 57 % rakennettiin kerrostaloihin, 13 % rivitaloihin, 23 % ja 7 % muihin kuin varsinaisiin asuinrakennuksiin. Asuntotuotanto oli keskimäärin noin 680 asuntoa vuodessa. Kaupungin strategian mukaisen kasvun turvaava asuntojen vuotuinen tuotantotavoite on Lahdessa noin 700 asuntoa, joista noin 400 olisi kerrostaloasuntoja. Tuotantotavoite sekä pientalo- että rivitaloasuntojen osalta on noin 150 asuntoa vuodessa. Tuotantotavoite saavutettiin vuonna 2011 kaikkien asuntojen, kerrostaloasuntojen ja omakotiasuntojen osalta. Sen sijaan rivitaloasuntojen tuotantotavoitteesta toteutui puolet. Kuva 1. Valmistuneet asunnot talotyypin mukaan vuosina

3 3 Keskimääräinen pinta-ala 65 m 2 Valmistuneiden asuntojen keskimääräinen koko vaihtelee vuosittain riippuen muun muassa asuntotuotannon jakautumista talotyypeittäin ja rahoitusmuodoittain. Keskipinta-ala näyttää kuitenkin olevan pienessä laskussa. Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan kolmen viimeisen vuoden aikana keskimääräinen huoneistoala on jäänyt alle 80 neliön. Vuonna 2011 valmistuneiden asuntojen keskipinta-ala oli 65 huoneistoneliömetriä, mikä oli 12 neliötä pienempi kuin edellisenä vuonna. Syynä laskuun on hoitolaitoksiin rakennettujen pienten asuntojen suuri määrä. Toisaalta taas kerrostaloasuntoasuntojen keskikoon huomattava kasvu edellisvuodesta hillitsi kaikkien asuntojen keskimääräisen koon laskua. Vuonna 2011 valmistuneet kerrostaloasunnot olivat keskikooltaan 57 h-m 2, rivitaloasunnot 80 h-m 2 ja pientaloasunnot 151 h-m 2. Muihin kuin varsinaisiin asuinrakennuksiin valmistuneiden asuntojen keskipinta-ala oli ainoastaan 29 h-m 2. Asuntojen keskimääräinen pinta-ala kasvoi edellisvuodesta kerrostaloasunnoissa 11 h- m 2 ja rivitaloissa pari neliötä, kun taas pientalojen keskikoko pieneni 4 h-m 2. (Kuva 2). Kuva 2. Valmistuneiden asuntojen keskikoko talotyypin mukaan vuosina

4 4 Tilastokeskuksen tietojen mukaan lähes kolmannes vuonna 2011 valmistuneista asunnoista oli yksiöitä. Osuus oli vielä suurempi kahtena edellisenä vuonna, jolloin asuntotuotanto oli vain vajaat 500. Vuosina 2009 ja 2011 pieniä asuntoja rakennettiin runsaasti hoitolaitoksiin, kun taas vuonna 2010 asuinkerrostalotuotannossa panostettiin yksiöiden rakentamiseen. Yksiöiden jälkeen yleisin huoneistotyyppi oli kolmio, jonka osuus vuoden 2011 asuntotuotannosta oli liki 30 %. (Kuva 3). Valtion tukea 362 asuntoon Vuonna 2011 valmistuneista asunnoista 362 (42 %) oli valtion tuella rakennettuja asuntoja. Valtion tukema asuntotuotantoa oli suurempi kuin minään muuna vuonna 2000-luvulla. Vuoteen 2010 verrattuna lisäys oli 119 asuntoa. (Kuva 4). Asuntotuotanto Lahdessa ja vertailukaupungeissa Tuhatta lahtelaista kohti valmistui 8,5 asuntoa. Muihin Suomen suuriin kaupunkeihin verrattuna Lahden suhteellinen asuntotuotanto oli suurten kaupunkien keskitasoa, mikä johtui osittain kaupungin keskimääräistä alhaisemmasta väestönkasvusta. Asukaslukuun suhteutettuna rakentaminen oli vilkkainta Oulussa, Vantaalla ja Espoossa, joissa valmistui noin 10 asuntoa 1000 asukasta kohti. Suhteellinen asuntotuotanto oli alhaisin Kouvolassa, Turussa ja Helsingissä. Kuva 3. Valmistuneet asunnot huoneistotyypin mukaan vuosina Kuva 4. Asuntotuotanto rahoitusmuodoittain vuosina

5 5 Rakennus ja asuntokanta Lahdessa oli vuoden 2011 lopussa rakennusta, joista 87 % (13 631) oli asuinrakennuksia, 3 % teollisuuden ja liikenteen rakennuksia, 2 % toimistorakennuksia ja vajaat 2 % varastorakennuksia. (Taulukko 2). Oikean kuvan saamiseksi tulee rakennusten lukumäärän lisäksi tarkastella myös niiden neliömäärää. Rakennusten kerrosala oli yhteensä m 2. Kerrosneliöistä 59 % oli asuinrakennuksissa, 16 % teollisuusrakennuksissa, 8 % liikerakennuksissa, 4 % varasto- ja opetusrakennuksissa sekä 3 % toimistorakennuksissa. (Taulukko 3). Asuinrakennuksista oli asuinkerrostaloja 12 % (1 697), rivitaloja 6 % (841) ja pientaloja 81 % (11 093). Taulukko 2. Rakennusten lukumäärä käyttötarkoituksen mukaan vuonna 2011 Rakennusten lukumäärä Kivimaa- Yhtensä Keskusta Mukkula Kiveriö- Joutjärvi Ahtiala Kolava- Kujala Laune Kärpänen Jalkaranta Muu alue Kaikki yhteensä Pientalot Rivitalot Kerrostalot Liikerak Toimistorak Liikenteen rak Hoitoalan rak Kokoontumisrak Opetusrak Teollisuusrak Varastorak Muu krs-m 2 % Kivimaakerrosala Kiveriöyhteensä yht. Keskusta Mukkula Joutjärvi Kolava- Kujala Ahtiala Laune Kaikki rakennukset ,0 23,7 5,4 19,9 7,6 2,1 26,2 10,8 4,3 Pientalot ,0 1,1 7,2 9,7 25,4 3,8 33,1 12,3 7,2 Rivitalot ,0 4,3 12,1 7,6 14,1 2,4 24,3 16,9 18,2 Kerrostalot ,0 37,1 7,3 21,1 2,7 0,1 18,8 8,9 4,1 Liikerak ,0 35,4 3,5 7,2 1,1 5,8 42,1 3,9 1,0 Toimistorak ,0 70,0 1,5 14,0 1,0 0,6 6,6 6,1 0,2 Liikenteen rak ,0 29,8 4,8 21,7 4,5 2,1 21,6 14,4 1,2 Hoitoalan rak ,0 35,5 4,8 8,8 6,1 0,0 19,3 11,4 15,6 Kokoontumisrak ,0 43,8 2,8 5,0 2,2 0,6 21,3 23,7 0,6 Opetusrak ,0 40,3 4,4 19,2 4,8 1,7 12,0 13,2 4,3 Teollisuusrak ,0 10,8 0,2 41,9 2,0 1,8 30,9 12,3 0,1 Varastorak ,0 2,3 2,8 26,5 3,3 8,2 42,7 14,1 0,1 Muu ,0 5,8 1,9 14,0 17,0 22,0 28,9 9,0 1,6 Taulukko 3. Rakennusten kerrosala (k-m 2) käyttötarkoituksen mukaan vuonna Kärpänen Jalkaranta

6 6 Vuonna 2011 asuntoja oli yhteensä , joista kerrostaloasuntoja oli 71 % (41 163), rivitaloasuntoja 7 % (4 104), omakotitaloasuntoja 20 % (11 806) ja loput 1 % (838) muissa rakennuksissa olevia asuntoja. (Kuva 5). Runsas neljännes asunnoista sijaitsi Keskustan suuralueella, yli viidennes Launeella ja liki 20 % Kivimaa-Kiveriö-Joutjärvi suuralueella. Asunnoista kerrostaloasuntoja oli Keskustassa 95 % ja Kiveriö-Kivimaa-Joutjärvi suuralueella 85 %, Mukkulassa 69 %, Kärpäsessä ja Launeella 61 % sekä Jalkarannassa 53 %. Pientaloasuntoja oli suhteellisesti eniten Kolava-Kujalan (77 %) ja Ahtialan (61 %) suuralueilla. Jalkarannan asunnoista runsas viidennes ja Kolava-Kujalan asunnoista liki viidennes oli rivitaloasuntoja. Rakennusten ikä Lahden kaikista rakennuksista 60 % ja asuinrakennuksista 58 % on rakennettu luvun jälkeen. (Kuva 6). Sodan jälkeisen vuosikymmenen lisäksi myös 1980-luku oli voimakkaan rakentamisen aikaa ja 1950-luvuilla valmistui neljännes ja 1980-luvulla 17 % nykyisestä Kuva 5. Asuntojen määrä suuralueittain vuonna 2011 rakennuskannasta. Pientaloista 30 % on rakennettu vuosina Kerrostalorakentaminen painottui vuosiin , jolloin rakennettiin 41 % nykyisistä kerrostaloista. Tällöin rakennettiin useimmat Lahden lähiöistä. Rivitaloja sen sijaan rakennettiin eniten 1980-luvulla. Opetus-, toimisto- ja kokoontumiskäytössä ovat suhteellisesti tarkasteltuna vanhimpia rakennuksia. Esimerkiksi kouluista puolet ja toimisto- ja kokoontumisrakennuksista lähes puolet on rakennettu ennen 70-lukua. Tuoreinta rakennuskantaa edustavat varastorakennukset, joista 30 % on rakennettu luvulla. Kuva 6. Rakennuskanta vuonna 2011 rakentamisvuosikymmenen mukaan

7 7 Yhteenveto Vuonna 2011 valmistui 869 asuntoa, joten parin hiljaisemman vuoden jälkeen asuntotuotanto asettui vuosien tasolle. Kaupungin strategian mukaisen kasvun turvaava asuntojen vuotuinen tuotantotavoite on Lahdessa noin 700 asuntoa, joista noin 400 olisi kerrostaloasuntoja. Tuotantotavoite sekä pientalo- että rivitaloasuntojen osalta on noin 150 asuntoa vuodessa. Tuotantotavoite saavutettiin vuonna 2011 kaikkien asuntojen, kerrostaloasuntojen ja omakotiasuntojen osalta. Sen sijaan rivitaloasuntojen tuotantotavoitteesta toteutui vain puolet. Valmistuneet rakennukset ja asunnot vuonna 2011: lkm kerrosala m 2 Rakennukset yhteensä Asuinrakennukset pientalot rivitalot kerrostalot Muut rakennukset liikerakennukset teollisuusrakennukset varastorakennukset opetusrakennukset toimistorakennukset hoitoalan rakennukset Asunnot yhteensä pientalot rivitalot kerrostalot muut rakennukset Lahdessa oli vuoden 2011 lopussa rakennusta, joista 87 % oli asuinrakennuksia, 3 % teollisuuden ja liikenteen rakennuksia, 2 % toimistorakennuksia ja vajaat 2 % varastorakennuksia. Asuntoja oli yhteensä , joista kerrostaloasuntoja oli 71 %, rivitaloasuntoja 7 %, omakotitaloasuntoja 20 % ja loput 1 % muissa kuin asuinrakennuksissa olevia asuntoja. Kaikista rakennuksista 60 % ja asuinrakennuksista 58 % on rakennettu luvun jälkeen. Sodan jälkeisen vuosikymmenen lisäksi myös 1980-luku oli voimakkaan rakentamisen aikaa ja 1950-luvuilla valmistui neljännes ja 1980-luvulla 17 % nykyisestä rakennuskannasta. Opetus-, toimisto- ja kokoontumiskäytössä ovat suhteellisesti tarkasteltuna vanhimpia rakennuksia. Esimerkiksi kouluista puolet ja toimisto- ja kokoontumisrakennuksista lähes puolet on rakennettu ennen 70-lukua. Tuoreinta rakennuskantaa edustavat varastorakennukset.

8 8