Tilastokatsaus 9:2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tilastokatsaus 9:2013"

Transkriptio

1 Tilastokatsaus 9:2013 Vantaa Tietopalvelu B15: Työpaikat ja työssäkäynti Vantaalla vuonna 2011 Työvoima ja työllisyys Vantaalla Vantaalla työllisen työvoiman määrä oli henkilöä vuoden 2011 lopussa. Työllisistä oli vieraskielisiä henkilöä. Työttömänä oli vantaalaista, joista vieraskielistä. Vuoden 2011 aikana työllisen työvoiman määrä lisääntyi henkilöllä, josta vieraskielisten osuus oli henkilöä. Työttömien määrä väheni samassa ajassa 180 henkilöllä. Vieraskielisten työttömien määrä kasvoi vuonna 2011 kuitenkin 115 henkilöllä Vantaalla työllisyysaste eli työllisen työvoiman osuus vuotiaasta väestöstä oli vuoden 2011 lopussa 71,8 prosenttia, mikä on 0,8 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna Miehillä työllisyysaste oli 71,5 prosenttia kun naisilla se oli hieman korkeampi, 72,1 prosenttia. Suomen- ja ruotsinkielisen työvoiman työllisyysaste oli 73,7 ja vieraskielisen työvoiman 57,4 prosenttia. Vieraskielisten naisten työllisyysaste oli vain 51,6 prosenttia, kun se kotimaisia kieliä puhuvilla naisilla oli 74,8 prosenttia. Miehillä ero oli pienempi: 63,1 ja 72,6 prosenttia. Työpaikkojen määrä kasvoi vuodessa 2 040:lla, Vantaan työpaikkaomavaraisuus on 104,6 prosenttia Vantaalla oli vuoden 2011 lopussa kaikkiaan työpaikkaa. Niitä oli eli 2,0 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin, mutta vain 280 enemmän kuin kolme vuotta aiemmin. Työpaikkojen määrä on kasvanut Vantaalla joka vuosi vuodesta 1994 lähtien vuosia 2005 ja 2009 lukuun ottamatta. Näinä vuosina kasvu hetkellisesti katkesi jatkuakseen jälleen heti seuraavana vuonna. Kuvio 1. Työpaikkojen määrä Vantaalla Vuosituhannen vaihteen jälkeen työpaikkamäärä on kasvanut keskimäärin työpaikalla vuosittain. Suurin vuosikasvu oli vuonna 2007, kun työpaikkamäärä kasvoi lähes työpaikalla (6,4 %) ja pienin vuonna 2009, jolloin työpaikkamäärä väheni 4 580:lla (-4,3 %).

2 2 Vantaan työpaikkaomavaraisuus (työpaikat/työllinen työvoima) ylitti vuoden 2003 aikana 100 prosentin rajan ja kohosi vuoden 2008 aikana yli 104 prosenttiin, mutta aleni seuraavana vuonna vajaaseen 103 prosenttiin. Vuoden 2011 lopussa se oli 104,6 prosenttia. Yli viidennes Vantaan työpaikoista tukku- ja vähittäiskaupan toimialalla Vantaalla olevista työpaikoista 22 prosenttia oli vähittäis- ja tukkukaupan sekä moottoriajoneuvojen korjauksen toimialalla (G) ja vajaa 16 prosenttia kuljetuksen ja varastoinnin (H) toimialalla. Teollisuuden toimiala (C) työllisti runsaat 12 prosenttia, terveys- ja sosiaalipalvelut (Q) vajaat 9 prosenttia sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminta (N) 8 prosenttia kaikista Vantaalla työssäkäyvistä. Rakentamisen (F) toimialan osuus Vantaalla työssäkäyvistä oli 7 prosenttia. Vuoden 2011 aikana työpaikkamäärä kasvoi kaikilla suurilla toimialoilla Tukku- ja vähittäiskaupan toimialan työpaikkamäärä oli vuoden 2011 lopussa 755 suurempi kuin vuotta aiemmin. Lukumääräisesti eniten työpaikat lisääntyivät kaupan ohella rakentamisen ja teollisuuden toimialoilla. Työpaikkamäärä väheni lukumääräisesti eniten julkisen hallinnon toimialalla, jossa vähennystä oli 430 työpaikan verran. Verrattuna vuoden 2008 lukuihin, jolloin Vantaalla oli lähes saman verran työpaikkoja kuin vuoden 2011 lopussa, eniten ovat vähentyneet kuljetuksen ja varastoinnin, julkisen hallinnon sekä teollisuuden työpaikat. Suurin lisäys on ollut rakentamisen, tukku- ja vähittäiskaupan sekä terveys- ja sosiaalipalvelujen toimialoilla. Taulukko 1. Työpaikat Vantaalla vuosina toimialan mukaan (TOL 2008) Toimiala työpaikkoja työpaikkoja työpaikkoja työpaikkoja työpaikkamuutos lkm lkm lkm lkm lkm lkm A. Maatalous, metsätalous ja kalatalous B. Kaivostoiminta ja louhinta C. Teollisuus D. Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytys E. Vesi-, viemäri- ja jätevesihuolto ja ympäristön puhtaanapito F. Rakentaminen G. Tukku- ja vähittäiskauppa, moottoriajon. kauppa H. Kuljetus ja varastointi I. Majoitus- ja ravitsemistoiminta J. Informaatio ja viestintä K. Rahoitus- ja vakuutustoiminta L. Kiinteistöalan toiminta M. Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta N. Hallinto- ja tukipalvelutoiminta O. Julkinen hallinto, maanpuolustus, pakollinen sosiaalivakuutus P. Koulutus Q. Terveys- ja sosiaalipalvelut R. Taiteet, tiede ja virkistys S. Muu palvelutoiminta T. Kotitalouksien toiminta työnantajina U. Kv. organisaatioiden ja toimielinten toiminta X. Toimiala tuntematon Työpaikat yhteensä Vuoden 2011 aikana yksityisen sektorin työpaikat lisääntyivät työpaikalla eli 4 prosenttia. Valtion työpaikat vähenivät 240:llä ja kunnan työpaikat 40:llä. Valtioenemmistöisten yhtiöiden työpaikoissa kato oli suurempi, liki 800 työpaikkaa eli 8 prosenttia. Työntekijöiden koulutustason merkitys kasvussa Työpaikkojen väheneminen Vantaalla vuonna 2009 kosketti eniten vähiten koulutusta hankkineita. Vantaalla työssäkäyviä, vain perusasteen koulutuksen saaneita, oli vuonna 2009 lähes 11 prosenttia (2 130) vähemmän kuin vuotta aiemmin, kun keskiasteen koulutuksen hankkineita oli vain 4 (1 674) ja korkea-asteen koulutuksen hankkineita 2 prosenttia (788) vähemmän.

3 3 Kun työpaikkojen määrä jälleen kasvoi vuosien 2010 ja 2011 aikana, kohdistuivat kaikki uudet työpaikat henkilöille, joilla oli vähintään keskiasteen tasoinen koulutus. Pelkästään perusasteen koulutuksen hankkineita oli vuonna 2011 työssä Vantaalla 245 vähemmän kuin kaksi vuotta aiemmin. Keskiasteen koulutuksen hankkineiden Vantaalla työssäkäyvien määrä kasvoi 2 700:llä ja korkea-asteen koulutuksen hankkineiden määrä 2 400:llä. Vain perusasteen koulutuksen saaneita oli Vantaalla vuonna 2011 työssä 860 vähemmän kuin vuonna 2005, kun korkea-asteen koulutuksen hankkineita oli enemmän ja keskiasteen koulutuksen hankkineitakin enemmän kuin vuonna Kuvio 2. Vantaalla työssäkäyvien muutos vuodesta 2005 vuoteen 2011 henkilön koulutuksen mukaan Vantaalla työssäkäyviä Vain perusaste Keskiaste Korkea-aste Työpaikkamäärän muutos vuosina Vuodesta 2000 työpaikkojen määrä on kasvanut Vantaalla vuoden 2011 loppuun mennessä työpaikalla (18,6 %). Vantaalla työssäkäyvien miesten määrä lisääntyi vuodesta 2000 vuoteen 2011 kaikkiaan 8 650:llä ja naisten 8 100:lla. Vantaalla sijaitsevien työpaikkojen miesvaltaisuus on kuitenkin hieman kaventunut. Työnantajasektoreista valtioenemmistöisten osakeyhtiöiden työpaikat Vantaalla ovat vähentyneet vuodesta 2000 vuoteen 2011 noin 2 930:lla (22 %). Samana ajanjaksona yksityisellä sektorilla työpaikat lisääntyivät :llä (29 %) ja kuntasektorilla 1 350:llä (10 %), mutta vähenivät valtiosektorilla 40:llä (1,2 %). Arvio työpaikkojen määrän muutoksesta Vantaalla vuosien 2012 ja 2013 aikana 1 Lopulliset työpaikkatiedot saadaan työssäkäyntitilastosta vajaan kahden vuoden viiveellä. Lyhyemmällä aikajänteellä työpaikkamäärän muutosta voidaan kuitenkin arvioida otospohjaisen työvoimatutkimuksen tulosten perusteella. Viimeisin työvoimatutkimuksesta saatu tieto on vuoden 2013 kolmannelta neljännekseltä. Työvoimatutkimuksen työpaikkatiedot eroavat jonkin verran työssäkäyntitilaston työpaikkatiedoista (alueella työssäkäyvät). Vuoden 2011 lopulla ero oli työssäkäyntitilaston eduksi työpaikkaa, kun taas vuotta aiemmin, vuoden 2010 lopulla, ero oli toisensuuntainen, työpaikkaa (työvoimatutkimuksen luku oli pienempi). Työvoimatutkimuksen mukaan työpaikkojen määrä oli Vantaalla vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä lähestulkoon samansuuruinen kuin vuoden 2011 lopussa. 1 Tämä tarkastelu perustuu Tilastokeskuksen otospohjaiseen työvoimatutkimukseen. Työvoimatutkimus (Labour Force Survey) kerää tilastotietoja vuotiaan väestön työhön osallistumisesta, työllisyydestä ja työttömyydestä sekä työvoiman ulkopuolisten toiminnasta. Työvoimatutkimuksen tiedonkeruu perustuu Tilastokeskuksen väestötietokannasta kahdesti vuodessa satunnaisesti poimittuun otokseen. Kuukausittainen otos koko maasta on noin henkeä ja tiedot kerätään tietokoneavusteisilla puhelinhaastatteluilla. Vastaajien antamien tietojen pohjalta luodaan kuva koko vuotiaan väestön toiminnasta. Tutkimus tehdään neljännesvuosittain.

4 4 Työpaikat Vantaalla ja muissa suurissa kaupungeissa Yhdentoista viime vuoden aikana työpaikkojen kasvu on ollut suhteellisesti suurinta Vantaalla (18,8 % eli työpaikkaa) ja Espoossa (18,0 % eli työpaikkaa). Lukumäärinä laskettuna työpaikkakasvu oli isoista kaupungeista suurinta Espoossa. Koko maan vuosien työpaikkalisäyksestä kuuden suurimman kaupungin osalle tuli 66 prosenttia. Helsingin seudun 14 kunnan osuus maan työpaikkakasvusta oli tuona ajanjaksona 51 prosenttia. Vuoden 2011 aikana työpaikkojen määrän kasvu oli työpaikkoina laskettuna suurinta Helsingissä ja Tampereella. Näissä kahdessa kaupungissa ja Turussa ei kuitenkaan oltu vielä vuonna 2011 samalla tasolla kuin missä oli oltu vuonna Taulukko 1. Työpaikat suurissa kaupungeissa sekä Helsingin seudun kehyskunnissa ja koko maassa (31.12.) vuosina 2000 ja Muutos Alue Muutos lkm % lkm Koko maa , Vantaa , Espoo , Helsinki , Tampere , Turku , Oulu , Kehyskunnat , Kuusi suurinta yhteensä , osuus (%) maan työpaikoista 37,2 38,1 38,2 38,5 38,8 38,6 38,8 65,7 53,8 Koko Hgin seutu yhteensä , osuus (%) maan työpaikoista 29,4 29,7 29,8 30,2 30,5 30,4 30,5 51,3 40,0 Helsingin seudun kehyskunnista Tuusulassa ja Keravalla työpaikkamäärä on kasvanut nopeimmin Kauniaista ja Sipoota lukuun ottamatta kaikissa kehyskunnissa työpaikkamäärä kasvoi vuoden 2011 aikana. Lukumääräisesti työpaikkakasvu oli vuosien aikana suurinta Tuusulassa (2 970) ja Hyvinkäällä (2 650). Kauniaisissa työpaikkamäärä pieneni vuosina yhteensä 80 työpaikalla. Suhteellisesti suurin kasvu vuosina oli Pornaisissa, Tuusulassa ja Keravalla, joissa kaikissa työpaikkamäärä kasvoi viidenneksellä. 2 Oulun vuosien tietoihin on laskettu mukaan Haukiputaan, Kiimingin, Oulunsalon ja Yli-Iin työpaikkamäärät. 3 Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kauniainen, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti

5 5 Työpaikkaomavaraisuus suurista kaupungeista vain Espoossa alle 100 % Työpaikkaomavaraisuus oli vuonna 2011 suurimmissa kaupungeissa vain Espoossa alle sadan prosentin. Helsingissä se oli korkein, 131 prosenttia, Tampereella ja Turussa hieman alempi 123, Oulussa 106, Vantaalla 105 ja Espoossa 97 prosenttia. Kehyskunnissa omavaraisuusaste vaihteli Pornaisten 43 prosentista Hyvinkään 92 prosenttiin, kun useimmissa kunnissa se oli runsaat 60 prosenttia. Kuvio 3. Työpaikkaomavaraisuus 4 suurissa kaupungeissa v Espoossa työssäkäyvillä korkein koulutustaso Useammalla kuin joka toisella Espoossa työssäkäyvällä oli vuonna 2011 korkea-asteen koulutus. Helsingissä, Tampereella ja Oulussa korkea-asteen koulutuksen hankkineiden osuus oli hieman pienempi. Turussa heitä oli useampi kuin kaksi viidestä, Vantaalla useampi kuin joka kolmas ja Helsingin seudun kehyskunnissa joka kolmas. Espoossa oli suhteellisesti vähiten keskiasteen koulutuksen hankkineita ja Oulussa sekä Tampereella perusasteen koulutuksen saaneita. Kehyskunnissa ja Vantaalla työssäkäyvistä joka viidennellä oli vain perusasteen koulutus, koko maassa joka kuudennella, kun Oulussa heitä oli vähemmän kuin yksi kymmenestä. Kuvio 4. Alueella työssäkäyvät koulutuksen mukaan koko maassa, suurimmissa kaupungeissa ja Helsingin seudun kehyskunnissa Kehyskunnissa työssäkäyvistä eniten korkea-asteen koulutuksen hankkineita oli Kirkkonummella (40 %) sekä Hyvinkäällä (38 %). Vähiten heitä oli Pornaisissa (25 %), Mäntsälässä (28 %) ja Nurmijärvellä (29 %). Pelkästään perusasteen koulutuksen saaneita oli eniten Tuusulassa (23 %), Keravalla (22 %) ja Pornaisilla (22 %). Vähiten heitä oli Hyvinkäällä (16 %) ja Järvenpäässä (17 %). 4 Työpaikkaomavaraisuudella tarkoitetaan kunnan työllisen työvoiman suhdetta kunnassa työssäkäyviin (työpaikat).

6 6 Koulutustaso työpaikoilla on kohonnut koko maassa Vuosien aikana työpaikat lisääntyivät koko maassa työpaikalla eli lähes kuudella prosentilla. Työpaikkojen vaatimukset samoin kuin työntekijöiden koulutustaso ovat kohonneet. Perusasteen koulutuksen saaneiden työssäkäyvien määrä väheni koko maassa yli :lla eli 35 prosentilla ja alimman korkea-asteen koulutuksen hankkineiden määrä :lla (21 %). Vuoden 2011 lopussa keskiasteen koulutuksen hankkineita oli (14 %), alemman korkeakouluasteen (100 %) ja ylemmän korkeakouluasteen hankkineita (48 %) enemmän kuin vuoden 2000 lopussa. Suurista kaupungeista suhteellisesti suurin vähennys perusasteen koulutuksen saaneista työntekijöistä oli Tampereella, Turussa ja Oulussa (36 %). Vantaalla ja Espoossa sekä kehyskunnissa vähennys oli selvästi pienempi. Taulukko 3. Alueella työssäkäyvät koulutuksen mukaan (%) koko maassa, suurissa kaupungeissa ja Helsingin seudun kehyskunnissa ja Alue Perusaste Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste ja tutkijakoul Koko maa 23,2 14,4 43,1 46,5 17,5 13,1 6,9 13,2 9,2 13,0 Vantaa 26,3 18,5 40,5 45,0 17,4 12,0 7,7 13,4 8,1 11,1 Espoo 19,0 14,2 34,4 34,1 18,8 12,6 10,2 16,6 17,5 22,4 Helsinki 21,1 14,2 36,1 35,9 18,4 12,2 8,2 15,5 16,3 22,2 Turku 20,9 12,3 42,6 44,2 18,5 13,6 6,7 14,0 11,3 15,9 Tampere 18,7 10,2 43,0 42,4 18,2 13,0 8,4 16,5 11,8 17,9 Oulu 16,3 8,8 43,6 44,3 18,4 12,8 9,4 17,1 12,3 17,0 Kehyskunnat 28,2 19,7 41,7 46,7 15,7 11,9 7,1 11,3 7,3 10,3 Tampereella korkea-asteen koulutuksen hankkineista kasvua tuli peräti 43 prosenttia vuoteen 2000 verrattuna. Myös Oulussa kasvu, 37 prosenttia, oli muita suurempaa. Pääkaupunkiseudun kaupungeista kasvua oli Vantaalla ja Espoossa 31 prosenttia ja Helsingissä 21 prosenttia. Vantaalaisista työskenteli 45 prosenttia asuinkunnassaan Vantaalaisista työssäkäyvistä oli työpaikka Vantaalla 44,8 prosentilla. Enemmistö vantaalaisista siis työskenteli jossain muussa kunnassa. Asuinkunnassaan työskentelevien vantaalaisten määrä kasvoi vuoden 2011 aikana runsaalla 700:llä ja muussa kunnassa työskentelevien vantaalaisten määrä enemmän, 1 060:llä. Vuoteen 2000 verrattuna asuinkaupungissaan työssäkäyvien vantaalaisten määrä on lisääntynyt henkilöllä. Samana ajanjaksona muussa kunnassa työskentelevien vantaalaisten määrä on kasvanut jonkin verran vähemmän, henkilöllä. Asuinkunnassaan työssäkäyvien vantaalaisten osuus työssäkäyvistä on kasvanut vuodesta 2000 vain hieman (0,6 prosenttiyksikköä). Vaikka kaupungin työpaikkaomavaraisuus on reilusti yli 100 prosenttia, on vain vajaassa 43 prosentissa Vantaalla sijaitsevassa työpaikassa vantaalainen työntekijä. Vuonna 2000 prosenttiluku oli suurempi, 46 prosenttia. Toisin sanoen vaikka vantaalaisten työssäkäynti kotikunnassaan on lisääntynyt, on vantaalaisten työntekijöiden osuus kaupungissa sijaitsevissa työpaikoissa pienentynyt: Vantaalla käydään yhä enemmän muualta töissä. Taulukko 4. Työpaikat Vantaalla ja niissä työskentelevät työntekijän asuinkunnan mukaan vuosina (31.12.) 2000, 2005, 2008, 2010 ja 2011 Vantaalla työskentelevien asuinkunta Vuosi Työpaikkoja Vantaa Espoo Helsinki Kehyskunnat Muu Suomi Muutos

7 7 Taulukossa 4 on kuvattu Vantaalla sijaitsevien työpaikkojen muutosta vuodesta 2000 vuoteen 2011 sekä sitä mistä työpaikkalisäys ( uudet työpaikat ) sai työntekijänsä. Kehyskunnista työntekijöitä tuli 27 prosenttia, Vantaalta ja Helsingistä kummastakin 24 prosenttia, Espoosta 11 prosenttia ja muualta Suomesta 14 prosenttia. Vantaan työllisistä liki 40 prosenttia ansaitsi elantonsa Helsingissä sijaitsevassa työpaikassa. Helsingissä työssäkäyvien vantaalaisten määrä kasvoi vuoden 2011 aikana 410:llä, mutta oli vuoden 2011 lopulla noin 200 pienempi kuin vuonna Helsingissä työskentelevien osuus kaikista Vantaan työllisistä on 2000-luvulla pienentynyt 3,5 prosenttiyksiköllä. Vantaan ulkopuolella käydään työssä entistä useammin kehysalueen kunnissa: kehyskunnissa työssäkäyvien vantaalaisten määrä on kasvanut 11 vuodessa 62 prosentilla. Taulukko 5. Vantaalaisten (henkilöitä) työssäkäyntialue vuosina (31.12.) 2000, 2005, 2008, 2010 ja 2011 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vuosi Työllisiä Vantaa Espoo Helsinki Kehyskunnat Muu kunta Muutos Helsingissä asuvista työllisistä kävi Vantaalla työssä (8,4 %) henkilöä vuonna 2011, mikä on 400 enemmän kuin vuotta aiemmin ja enemmän kuin vuonna Helsinkiläisten asuinkuntansa ulkopuolella työskentelevien osuus on kasvanut vuodesta 2000 vuoteen 2011 yli kahdella prosenttiyksiköllä, noin henkilöllä. Espoossa työskenteleviä vantaalaisia oli vuonna Vuonna 2000 heitä oli vähemmän. Espoolaisista kävi vuonna 2011 Vantaalla työssä henkilöä (6,7 %). Asuinkunnassaan espoolaisista työskenteli tuolloin joka toinen (50,2 %). Asuinkunnassa työskentely on hieman (0,1 prosenttiyksikköä eli henkilöllä) lisääntynyt Espoossa vuodesta Vantaalaisista työssäkäyvistä (5 %) työskenteli Helsingin seudun kehyskunnissa vuonna Yksitoista vuotta aiemmin heitä oli (3 %). Kehyskuntien työllisistä kävi Vantaalla työssä, mikä on 12 prosenttia näiden kuntien työllisistä. Tuusulalaisista 18 prosenttia ja keravalaisista työllisistä 17 prosenttia työskenteli Vantaalla. Vuonna 2000 kehyskuntien työllisistä (10 %) kävi Vantaalla työssä. Eniten Vantaalla työssäkävijöiden määrä on kasvanut naapurikunnista Nurmijärveltä ja Tuusulasta. Taulukko 6. Helsingin seudun kehyskunnissa asuvien (henkilöitä) työssäkäyntialue vuosina 2000, 2005, 2008, 2010 ja 2011 Kehyskunnissa asuvien työssäkäyntikunta Vuosi Työllisiä Vantaa Espoo Helsinki Kehyskunnat Muu kunta Muutos Vuodesta 2000 vuoteen 2011 kehyskunnista työssäkäynti Vantaalle on lisääntynyt henkilöllä (34 %), Espooseen henkilöllä (36 %) ja Helsinkiin henkilöllä (10 %). Helsingistä kehyskunnissa työssäkäyvien määrä on ollut viime vuosina laskussa. Taulukossa 6 on kuvattu kehyskunnissa sijaitsevien työpaikkojen muutosta vuodesta 2000 vuoteen 2011 sekä sitä mistä työpaikkalisäys ( uudet työpaikat ) sai työntekijänsä. Vantaalta työntekijöitä tuli 27 prosenttia, Espoosta 22, kehyskunnista 21 prosenttia, Helsingistä 20 prosenttia ja muualta Suomesta 10 prosenttia.

8 8 Hallinto- ja tukipalvelutoiminnan sekä terveys- ja sosiaalipalvelujen toimialojen Vantaalla sijaitsevissa työpaikoissa paras vantaalaisedustus Vain vajaassa 43 prosentissa Vantaalla sijaitsevassa työpaikassa on vantaalainen työntekijä. Toimialoista eniten vantaalaisia oli hallinto- ja tukipalvelujen Vantaalla sijaitsevissa työpaikoissa, joissa kolme neljästä työntekijästä asui Vantaalla. Terveys- ja sosiaalipalveluissa vantaalaisia oli kaksi kolmesta. Kaupungissa oli vuonna 2011 eniten tukku- ja vähittäiskaupan työpaikkoja, mutta vain joka kolmannessa niistä oli vantaalainen työntekijä. Tällä alalla työskentelevistä Vantaalla asuvista useampi kuin joka toinen työskenteli muualla kuin kotikaupungissaan. Heikoin vantaalaisedustus oli kaupungissa olevissa informaatio- ja viestintäalan työpaikoissa, joissa vain vähemmän kuin joka kolmas työntekijä oli vantaalainen. Alalla työskenteleviä vantaalaisia oli kuitenkin yli kaksi kertaa enemmän kuin kaupungissa alan työpaikkoja. Jos verrataan, kuinka moni vantaalainen ylipäätään kullakin toimialalla työskentelee ja paljonko ko. toimialan työpaikkoja on kaupungissa, suurin työvoimavaje vantaalaisista työntekijöistä oli kuljetuksen ja varastoinnin (-7 130), tukku- ja vähittäiskaupan (-6 660) ja teollisuuden (-3 920) toimialoilla. Toisaalta ylitarjontaa oli kaupungissa eniten terveys- ja sosiaalipalvelujen (+3 530), informaation ja viestinnän ( ) ja rahoitus- ja vakuutustoiminnan (+2 070) toimialojen työpaikoista. Taulukko 7. Vantaalla asuva työllinen työvoima henkilön työssäkäyntialueen (Vantaa/muu alue) ja toimialan mukaan sekä Vantaalla sijaitsevat työpaikat toimialan mukaan ja kuinka suuressa osassa niistä on Vantaalla asuva työntekijä ( ) Toimiala Työlliset Vantaa lkm Työlliset muu alue lkm Työlliset Vantaa % Työlliset muu alue % Työpaikat Vantaalla lkm joissa vantaalainen työntekijä Työlliset ja työpaikat yhteensä ,8 55, ,8 G Tukku- ja vähittäiskauppa, moottoriajoneuvojen korjaus ,2 51, ,5 N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta ,3 30, ,6 Q Terveys- ja sosiaalipalvelut, pakollinen sos.vak ,7 53, ,7 H Kuljetus ja varastointi ,0 40, ,5 C Teollisuus ,2 53, ,2 F Rakentaminen ,9 63, ,2 I Majoitus ja ravitsemistoiminta ,4 53, ,6 M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta ,8 67, ,1 P Koulutus ,0 63, ,1 O Julkinen hallinto, maanpuolustus, pakoll.sos.vak ,7 69, ,6 S Muu palvelutoiminta ,0 59, ,6 R Taiteet ja virkistys ,7 60, ,3 J Informaatio ja viestintä ,3 87, ,8 K Rahoitus- ja vakuutustoiminta ,1 86, ,7 L Kiinteistöalan toiminta ,7 64, ,8 E Vesi-, viemäri- ja jätevesihuolto & jätehuolto ,3 46, ,7 D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiket ,6 68, ,6 A Maa- ja metsätalous, kalatalous ,9 39, ,0 U Kans.väl. organisaatioiden ja toimielinten toim ,1 42, ,0 B Kaivostoiminta ja louhinta ,0 50,0 84 8,3 X Toimiala tuntematon ,0 0, ,0 Lähde: Tilastokeskus: Tilastotietokannat: elinkeinorakenne ja työssäkäynti ja Väestölaskenta Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä ISBN Puh ISSN-L X Sähköposti: ISSN X (painettu) ISSN (verkkojulkaisu)

Tilastokatsaus 11:2010

Tilastokatsaus 11:2010 Tilastokatsaus 11:2010 1.11.2010 Tietopalvelu B14:2010 Työpaikat Vantaalla 31.12.2008 1 Työllisen työvoiman määrä oli Vantaalla vuoden 2008 lopussa 101 529 henkilöä. Työttömänä oli tuolloin 6 836 vantaalaista.

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 1:2018

TILASTOKATSAUS 1:2018 TILASTOKATSAUS 1:2018 5.2.2018 PENDELÖINTI VANTAALLA JA HELSINGIN SEUDULLA 2006 2015 Tässä tilastokatsauksessa käsitellään Vantaan työssäkäyntiä (pendelöintiä) kahdesta näkökulmasta. Ensin tarkastelun

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015 Työpaikkoja Irja Henriksson 20.11.2017 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2015

Työpaikat ja työlliset 2015 Työpaikkoja Irja Henriksson 3.10.2017 Työpaikat ja työlliset 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten 0,4 %. Luvut

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Kuopion työpaikat 2016

Kuopion työpaikat 2016 Kuopion työpaikat 2016 Tilastokeskuksen julkistus 09/2018 Tilastotiedote 13/2018, 26.9.2018 Kuopion työpaikat vuonna 2016 - Kuopiossa oli vuoden 2016 lopussa noin 51 000 työpaikkaa. - Vuonna 2016 Kuopion

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen

Lisätiedot

Kuopion työpaikat 2017

Kuopion työpaikat 2017 Kuopion työpaikat 2017 Tilastokeskuksen julkistus 10/2019 Tilastotiedote 18/2019, 18.10.2019 Kuopion kaupunki, talous- ja omistajaohjaus KUOPION TYÖPAIKAT 2017 Kuopiossa oli vuoden 2017 lopussa noin 51

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne

Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Elina Parviainen / Vantaan kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 12.12.2017 Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työvoima ja työttömyys

Lisätiedot

KUOPION TYÖPAIKAT

KUOPION TYÖPAIKAT KUOPION TYÖPAIKAT 2011-2015 Muutokset 5 vuodessa: Työpaikkojen määrä kasvoi viidessä vuodessa noin 200 työpaikalla, 2,5 % - naisilla +600 työpaikkaa / miehillä -400 työpaikkaa Koulutuksen mukaan työpaikkamäärät

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne

Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Elina Parviainen / Vantaan kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 25.10.2018 Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työvoima ja työttömyys

Lisätiedot

Tilastokatsaus 4:2014

Tilastokatsaus 4:2014 Vantaa 10.3.2014 Tietopalvelu B5:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2015

TILASTOKATSAUS 12:2015 TILASTOKATSAUS 12:2015 17.12.2015 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna eniten Hakunilassa ja Aviapoliksessa Vaikka väheni vuoden aikana koko kaupungissa, oli kaupungin

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 10:2015

TILASTOKATSAUS 10:2015 TILASTOKATSAUS 10:2015 23.11.2015 PENDELÖINTI VANTAAN SUURALUEILLE JA SUURALUEILTA 2013 laisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka lla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli jossain

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 2:2017

TILASTOKATSAUS 2:2017 TILASTOKATSAUS 2:2017 11.1.2017 PENDELÖINTI VANTAAN SUURALUEILLE JA SUURALUEILTA 2014 Yhteenveto: Työpaikat ja työvoima n suuralueilla sekä pendelöinti Helsingin seudulla vuosina 2010 2014 Työpaikkoja

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2015 toisella neljänneksellä 73,3 prosenttia, mikä oli 0,8 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta

Lisätiedot

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikat 2010 2014 Muutokset 5 vuodessa: Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikkojen määrä kasvoi 960:llä. Työpaikat lisääntyivät yksityisellä sektorilla 860:llä ja kunnalla 740:llä. Valtion

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2014

Tilastokatsaus 12:2014 Tilastokatsaus 12:2014 Vantaa 5.11.2014 Tietopalvelu B15:2014 1 Työpaikat Vantaan osa-alueilla 31.12.2012 Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna 2012 eniten Tikkurilassa ja Aviapoliksessa Vaikka työpaikkojen

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 73,6 prosenttia, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisten

Lisätiedot

Ruututietokanta 2016: 250m x 250m

Ruututietokanta 2016: 250m x 250m Ruututietokanta 2016: 250m x 250m ja asukkaiden 2015. 250m x 250m. 1 asukas 55 472 55 472 2-10 asukasta 769 806 204 286 11-99 asukasta 1 791 725 55 063 100-499 asukasta 2 119 843 11 227 500-999 asukasta

Lisätiedot

Ruututietokanta 2017: 250m x 250m

Ruututietokanta 2017: 250m x 250m Ruututietokanta 2017: 250m x 250m ja asukkaiden 2016. 250m x 250m. 1 asukas 55 802 55 802 2-10 asukasta 762 404 202 859 11-99 asukasta 1 787 031 54 910 100-499 asukasta 2 124 278 11 232 500-999 asukasta

Lisätiedot

Ruututietokanta 2015: 250m x 250m

Ruututietokanta 2015: 250m x 250m Ruututietokanta 2015: 250m x 250m ja asukkaiden 2014. 250m x 250m. 1 asukas 54 927 54 927 2-10 asukasta 776 859 205 555 11-99 asukasta 1 791 875 55 215 100-499 asukasta 2 110 651 11 202 500-999 asukasta

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 1:2015

TILASTOKATSAUS 1:2015 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 1:2015 1 23.1.2015 VELKAANTUNEISUUS VANTAALLA JA MUISSA SUURISSA KAUPUNGEISSA SEKÄ HELSINGIN SEUDUN KEHYSKUNNISSA Vantaalaisista asuntokunnista 55 prosentilla oli velkaa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 8:2018

TILASTOKATSAUS 8:2018 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 8:2018 1 17.12.2018 TYÖPAIKAT VANTAALLA 2007 2016 Vantaalla oli lähes 110 800 työpaikkaa vuoden 2016 lopussa, mikä oli 4,9 prosenttia kaikista Suomen työpaikoista.

Lisätiedot

Ruututietokanta 2018: 250m x 250m

Ruututietokanta 2018: 250m x 250m Ruututietokanta 2018: 250m x 250m ja asukkaiden 2017. 250m x 250m. 1 asukas 56 368 56 368 2-10 asukasta 754 827 201 533 11-99 asukasta 1 784 762 54 611 100-499 asukasta 2 120 381 11 203 500-999 asukasta

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 14 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Työllisten määrä kääntyi Helsingissä nousuun yli vuoden kestäneen laskukauden jälkeen. Työllisiä oli vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 TILASTOJA 2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste säilyi vuoden 2014 toisella neljänneksellä samalla tasolla kuin vuosi sitten, huhti-kesäkuussa

Lisätiedot

Ruututietokanta 2014: 250m x 250m

Ruututietokanta 2014: 250m x 250m Ruututietokanta 2014: 250m x 250m ja asukkaiden 2013. 250m x 250m. 1 asukas 54 503 54 503 2-10 asukasta 782 991 206 376 11-99 asukasta 1 785 241 55 073 100-499 asukasta 2 112 513 11 224 500-999 asukasta

Lisätiedot

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä 71,3 prosenttia. Vuonna 2014 keskimääräinen työllisyysaste oli

Lisätiedot

2016:6 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2016:6 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2016:6 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Työpaikkojen määrä säilyi Helsingissä vuonna 2015 samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Toimialoittaiset erot olivat suuria; suurin

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 3 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Työllisyysaste laskussa Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 neljännellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Vuoden 2013 vuosikeskiarvon

Lisätiedot

Työmatkasukkulointi pääkaupunkiseudulla

Työmatkasukkulointi pääkaupunkiseudulla Työmatkasukkulointi pääkaupunkiseudulla Sukkulointiaineistot löytyvät osoitteesta: https://www.hsy.fi/fi/asiantuntijalle/seututieto/tyopaikat/sivut/sukkulointi.aspx Työmatkasukkuloinnin karttasarja Tuoreimman

Lisätiedot

Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä maaliskuussa TEM/Työnvälitystilastot

Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä maaliskuussa TEM/Työnvälitystilastot Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä maaliskuussa 2014 Työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskuksen alueella vuosina 2009 2014 30 000 Työttömät työnhakijat (ml.

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla

Työpaikat Vaasan seudulla Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013 Julkaisuvapaa 26.4.2013 Aloittaneiden yritysten ja starttirahalla aloittaneiden määrä laskusuuntainen

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 010 Työllisten määrä jäi Helsingissä vuoden 010 viimeisellä neljänneksellä runsaan prosentin pienemmäksi kuin vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun,

Lisätiedot

Tulevaisuuden megatrendit ja yrittäjyys

Tulevaisuuden megatrendit ja yrittäjyys Tulevaisuuden megatrendit ja yrittäjyys Yrittäjyyden trendit petri.malinen@yrittajat.fi Yritysrakenne Suomessa 2016 0,2% Suuryritykset (250 hlöä) 591 1,0% Keskisuuret yritykset (50 249 hlöä) 2 728 5,5%

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut Tilastokatsaus vuosi 2011 Raahe 21.2.2012 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 20.1.2012 1 Elinkeinorakenne Raahen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 7:2018

TILASTOKATSAUS 7:2018 Tilastokatsaus 6:12 TILASTOKATSAUS 7:18 1 17.12.18 SUOMALAIS- JA ULKOMAALAISTAUSTAISEN VÄESTÖN PÄÄASIAL- LINEN TOIMINTA VANTAALLA 00 16 Tässä tilastokatsauksessa tarkastellaan Vantaan väestön pääasiallista

Lisätiedot

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2006-2016 76000 74000 73745 74117 73225 72000 70000 69655 70168 69752 68000

Lisätiedot

Me-säätiö tavoite Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta.

Me-säätiö tavoite Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta. Me-säätiö Me-säätiö tavoite. 2050 Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta. Strategiamme kärjet. 1. Koulutus kukaan ei syrjäydy peruskoulussa. 2. Uudenlainen työ nuorille 20 000 työkokemusta

Lisätiedot

Tilastokatsaus 3:2013

Tilastokatsaus 3:2013 Tilastokatsaus 3:2013 Vantaa 1 24.1.2013 Tietopalvelu B3:2013 Työpaikat Vantaalla ja sen osa-alueilla 31.12.2010 Työpaikat kasvoivat vuonna 2010 taas vajaalla 3 000 työpaikalla Vantaalla oli vuoden 2010

Lisätiedot

2015:36 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2015:36 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2015:36 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2015 kolmannella neljänneksellä 73 prosenttia, mikä oli 0,1 prosenttiyksikköä pienempi kuin

Lisätiedot

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan

Lisätiedot

Tietoja kuntaomisteisista yrityksistä vuonna Mikko Mehtonen

Tietoja kuntaomisteisista yrityksistä vuonna Mikko Mehtonen Tietoja kuntaomisteisista yrityksistä vuonna 2017 Mikko Mehtonen 19.2.2019 Mitä yrityksiä aineistoon on sisällytetty? Yritykset joissa kuntien tai kuntayhtymien yhteenlaskettu omistusosuus on vähintään

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 2 Osa 2: Kaupungin eri osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samantyyppinen,

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Valokuvat Juha Metso päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2000-2015 76000 74000 73265 73478 73745 74117 73225 72000

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 2:2018

TILASTOKATSAUS 2:2018 TILASTOKATSAUS 2:2018 15.3.2018 TYÖPAIKAT VANTAALLA 2015 Vantaalla oli vuoden 2015 lopussa 109 779 työpaikkaa. Työpaikkamäärä kasvoi edellisestä vuodesta 2450:lla. Helsingissä työpaikkamäärä kasvoi vuodesta

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998

Lisätiedot

Yt-tilastot Tytti Naukkarinen

Yt-tilastot Tytti Naukkarinen Yt-tilastot 2017 Tytti Naukkarinen 8.1.2018 Vuosivertailu 2007 2017 Alkaneiden yt-neuvottelujen alaiset henkilöt 250000 200000 150000 100000 50000 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 Suomen kansantalous kasvoi viime vuonna 0,5 prosenttia kolmen taantumavuoden jälkeen. Vaimean kasvun lähteinä olivat viime vuoden alussa vienti ja kulutus ja loppuvuodesta

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 21 Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuonna 214. Vuotta aiemmin liikevaihdon väheneminen oli,3 prosenttia. Koko Helsingin seudulla liikevaihto

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 6:2015

TILASTOKATSAUS 6:2015 TILASTOKATSAUS 6:2015 6.10.2015 ULKOMAALAISTAUSTAISEN VÄESTÖN PÄÄASIALLINEN TOIMINTA VANTAALLA VUONNA 2012 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan Suomessa asuvat henkilöt, jotka ovat joko

Lisätiedot

Halsua. Halsuan väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Halsua. Halsuan väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1700 1600 1500 1400 1300 1200 1100 1000 900 800 Halsua Halsuan väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 2014; 1222 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Valokuvat Juha Metso 15.11.2017 päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2000-2015 76000 74000 73265 73478 73745 74117

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kannus Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 6200 5800 2014; 5643 5400 5000 200 150 100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet 50 kuolleet 0-50 -100-150 -200 maassamuutto

Lisätiedot

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 HSY seutu- ja ympäristötieto 6.6.2015 Katsauksen sisältö: 1. Työmatkasukkuloinnin karttasarjat 2. Työmatkasukkuloinnin kehitys 3. HSY:n työmatkasukkulointia

Lisätiedot

2014:32 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2014:32 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 2014:32 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä 73,1 prosenttia, mikä oli hitusen alempi kuin vuotta aiemmin.

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde:

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde: TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Alueella työssäkäyvät so. alueen työpaikat vv.2008-2012 (Novago Yrityskehitys Oy:n kunnat)

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 214 TIEDOTE 3/214 KUOPION MUUTTOLIIKE Kuopion tulomuutto kasvussa Tilastokeskuksen keväällä julkistettujen muuttajatietojen mukaan Kuopion

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015 Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY IV Vastausaika 30.9.2015 17:56:03 Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2014

Tilastokatsaus 9:2014 Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien

Lisätiedot

2015:16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2015:16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2015:16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä 71,5 prosenttia, mikä oli 0,4 prosenttiyksikköä pienempi kuin

Lisätiedot

YT-TILASTOT Tytti Naukkarinen

YT-TILASTOT Tytti Naukkarinen YT-TILASTOT 2016 9.1.2017 Tytti Naukkarinen VUOSIVERTAILU 2006 2016 ALKANEIDEN YT-NEUVOTTELUJEN ALAISET HENKILÖT 250000 200000 150000 100000 50000 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Lisätiedot

ƒ) ± ± ± )± ã ƒ) ; ; ã Ò ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ)

ƒ) ± ± ± )± ã ƒ) ; ; ã Ò ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ) ƒ) ± ± ± )± ã ƒ) ; ; ã Ò ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ) ƒ) ± ± ± )± Ò ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ) ƒ) ± ± ± ) ± ƒ) ± ± ± ) ± ± ± ƒ ) ± ± ƒ) ± ± ± ) ± ± ± ± ± Ò ± ± ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ) ƒ)

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 toisella neljänneksellä 75,1 prosenttia, mikä oli puoli prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 22:2016

TILASTOKATSAUS 22:2016 TILASTOKATSAUS 22:216 12.12.216 TIETOJA VANTAALLE JA VANTAALTA MUUTTANEISTA Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista 83 prosenttia oli työllisiä. Lähtömuuttajista heitä oli 82 prosenttia. Vuonna 214 Vantaalle

Lisätiedot

Tilastokatsaus 10:2012

Tilastokatsaus 10:2012 Tilastokatsaus 1:212 Vantaa 1 14.11.212 Tietopalvelu B13:212 Tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 2 21 Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista yhdeksän kymmenestä oli työllisiä Vuoden 21

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2016

TILASTOKATSAUS 12:2016 TILASTOKATSAUS 12:2016 10.6.2016 TULOTIETOJA VANTAALTA, SEN OSA-ALUEILTA, HELSINGIN SEUDULTA JA MAAMME SUURIMMISTA KAUPUNGEISTA VUODELTA 2014 Valtionveronalaiset keskitulot Vantaalla ja muissa isoissa

Lisätiedot

2016:25 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2016

2016:25 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2016 2016:25 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2016 Työpaikkojen määrä säilyi Helsingissä vuoden 2016 toisella neljänneksellä vuoden takaisella tasolla. Pääkaupunkiseudulla työpaikkoja

Lisätiedot