Tilastokatsaus 12:2014

Transkriptio

1 Tilastokatsaus 12:2014 Vantaa Tietopalvelu B15: Työpaikat Vantaan osa-alueilla Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna 2012 eniten Tikkurilassa ja Aviapoliksessa Vaikka työpaikkojen määrä lisääntyi vuoden 2012 aikana koko kaupungissa, oli kaupungin osaalueiden välillä suuriakin eroja. Suurimmat työpaikkakasvut kohdistuivat Tikkurilan ja Aviapoliksen suuralueille. Myyrmäen suuralueella työpaikkamäärä sen sijaan väheni reilulla neljällä sadalla. Korsossa ja Kivistössä, joilla työpaikkoja oli ennestäänkin suuralueista vähiten, vähennys oli runsas puolitoista sataa työpaikkaa kummassakin. Taulukko 1. Työpaikkamäärän muutokset Vantaan suuralueilla Alue muutos muutos muutos työpaikat lkm % lkm % lkm % lkm % Myyrmäki , , , ,0 Kivistö 219 9, , , ,6 Aviapolis , , , ,2 Tikkurila , , , ,1 Koivukylä 79 1, , , ,7 Korso 204 5, , , ,5 Hakunila , , , ,1 Tuntematon ,7 Vantaa , , , Aviapoliksen suuralueen työpaikkamäärä on kasvanut 2000-luvulla vuosina vuotta 2009 lukuun ottamatta ja näin oli myös vuonna 2012, jolloin kasvua oli 750 työpaikkaa. Suurin kasvuvuosi oli 2007, jolloin alueen työpaikkamäärä lisääntyi lähes työpaikalla. Vuoden 2012 lopussa alueella oli kolmannes kaupungin työpaikoista. Myyrmäen ja Tikkurilan suuralueilla työpaikkoja oli vuoden 2012 lopussa kummallakin runsas neljännes kaikista Vantaalla sijaitsevista työpaikoista. Yli kolme neljännestä kaupungin kaikista työpaikoista oli Aviapoliksen, Myyrmäen ja Tikkurilan suuralueilla. Muilla suuralueilla työpaikkoja oli vain muutamia tuhansia. Myyrmäen suuralueen työpaikkamäärä on vuodesta 2002 vuoteen 2012 hieman vähentynyt. Suuralueen kaupunginosista työpaikkamäärä on kasvanut Vapaalassa, Martinlaaksossa, Kaivokselassa, Vantaanlaaksossa ja Petikossa. Suurin vähennys on ollut Myyrmäen kaupunginosassa, jossa työpaikkamäärä on laskenut kuluneen kymmenen vuoden aikana 820 työpaikalla (-14 %). Hämeenkylässä vähennystä on ollut 480 työpaikkaa ja Varistossa 420 työpaikkaa. Askistossa työpaikkamäärä on pudonnut runsaaseen kolmannekseen siitä mitä se oli vuonna Työpaikkakehitys osa-alueittain on esitetty seuraavan sivun taulukossa 2. Myyrmäen työpaikoista enemmän kuin joka neljäs on kaupan, joka kuudes teollisuuden, joka kahdeksas rakentamisen ja joka kymmenes ammatillisen, tieteellisen ja toiminnan toimialalla. Vuoden 2012 merkittävimmät työpaikkojen vähennykset olivat ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan (-265) ja kaupan (-146) toimialoilla (ks. toimialaluokitus esim. sivun 8 taulukossa).

2 2 Taulukko 2. Työpaikat Vantaalla kaupunginosittain Vantaa Myyrmäki Linnainen Hämevaara Hämeenkylä Vapaala Varisto Myyrmäki Kaivoksela Martinlaakso Vantaanlaakso Askisto Petikko Kivistö Piispankylä Keimola Kivistö Lapinkylä Myllymäki Vestra Luhtaanmäki Riipilä Seutula Kiila Aviapolis Ylästö Viinikkala Tammisto Pakkala Veromies Lentokenttä Tikkurila Hiekkaharju Tikkurila Jokiniemi Viertola Kuninkaala Simonkylä Hakkila Ruskeasanta Koivuhaka Hgin pitäjän kk Koivukylä Koivukylä Ilola Asola Rekola Havukoski Päiväkumpu Korso Matari Korso Mikkola Metsola Leppäkorpi Jokivarsi Nikinmäki Vierumäki Vallinoja Hakunila Länsisalmi Länsimäki Ojanko Vaarala Hakunila Rajakylä Itä-Hakkila Kuninkaanmäk Sotunki Tuntematon

3 3 Kuvio 1. Työpaikat toimialoittain (31.12.) 2008 ja 2012 Myyrmäen suuralueella Vuosina työpaikat vähenivät (jona aikana toimialaluokitus on ollut sama) ammatillisen, tieteellisen ja teknisen alan (-680), kaupan (-520), kuljetuksen ja varastoinnin (-210), informaation ja viestinnän (-170) ja hallinnon (-170) toimialoilla. Kasvua oli teollisuuden (+230) ja terveys- ja sosiaalipalvelujen (+135) toimialoilla. Kivistön suuralueella oli vuoden 2012 lopussa työpaikkaa. Vuodesta 2002 alueen työpaikkamäärä on kuitenkin kasvanut 15 prosentilla, vaikka vuonna 2012 tulikin takapakkia puolitoista sataa työpaikkaa. Kivistön työpaikoista enemmän kuin kaksi viidesosaa sijaitsee Piispankylän kaupunginosassa. Alueen kaupunginosista Myllymäessä, Lapinkylässä, Riipilässä ja Kiilassa työpaikkoja oli vuoden 2012 lopussa vähemmän kuin 10 vuotta aiemmin, muissa kaupunginosissa niitä oli enemmän. Eniten työpaikkamäärä on kasvanut Piispankylän ohella Luhtaanmäen ja Kivistön kaupunginosissa. Kuvio 2. Työpaikat toimialoittain (31.12.) 2008 ja 2012 Kivistön suuralueella

4 4 Kivistön suuralueen työpaikoista useampi kuin joka neljäs oli kaupan, lähes joka viides kuljetuksen ja varastoinnin, toinen vajaa viidennes terveys- ja sosiaalipalvelujen sekä joka kahdeksas rakentamisen toimialalla. Vuoden 2012 aikana kaupan työpaikat vähenivät vajaalla sadalla (-11 %). Rakentamisen työpaikat sitä vastoin lisääntyivät yli 60:llä (+18 %). Vuosien aikana teollisuuden työpaikat vähenivät Kivistön suuralueella alle puoleen, 190 työpaikalla, kun taas kuljetuksen ja varastoinnin työpaikkojen määrä kasvoi lähes puolella, 160 työpaikalla. Aviapoliksen suuralueella työpaikkamäärän lisäys vuodesta 2002 on ollut ylivoimaisesti kaikista suurin, yli työpaikkaa, peräti 43 prosenttia, mikä on 71 prosenttia koko Vantaan työpaikkalisäyksestä tuona aikana. Aviapoliksen työpaikoista vajaa kolmannes oli Lentokentän kaupunginosassa, neljännes Veromiehessä ja vajaa viidennes Pakkalassa. Vähiten työpaikkoja oli Tammistossa. Lentokenttä oli kuitenkin ainoa suuralueen kaupunginosista, jossa työpaikkamäärä oli vuoden 2012 lopussa pienempi kuin vuoden 2002 lopussa. Veromiehessä työpaikat olivat lisääntyneet eniten. Aviapoliksen työpaikoista joka kolmas oli kuljetuksen ja varastoinnin, useampi kuin joka neljäs kaupan ja joka yhdeksäs teollisuuden toimialalla. Vuoden 2012 aikana suurimmat työpaikkalisäykset tulivat kaupan, teollisuuden ja rakentamisen toimialoille. Eniten vähenivät majoitus- ja ravitsemistoiminnan sekä hallinnollisten tukipalvelujen työpaikat. Suuralueen kokonaistyöpaikkalisäys jäi työpaikkaa positiiviseksi. Kuvio 3. Työpaikat toimialoittain (31.12.) 2008 ja 2012 Aviapoliksen suuralueella Neljän viime vuoden ( ) aikana suurin kasvu Aviapoliksen suuralueella on ollut kaupan työpaikoissa (1 100). Rakentamisen työpaikkamäärä yli kaksinkertaistui (835) ja ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toimialan työpaikkamääräkin kasvoi yli 50 prosentilla (405). Vähennystä on tullut varastoinnin ja kuljetuksen toimialan (-1 040), teollisuuden (-580) ja hallinto- ja tukipalvelujen toimialan työpaikoissa (-480).

5 5 Tikkurilan suuralueella työpaikkojen määrä kasvoi vuodesta 2002 vuoteen 2013 suuralueista toiseksi eniten, yli työpaikalla, runsaalla 13 prosentilla. Tikkurilan työpaikoista useampi kuin joka neljäs sijaitsi Tikkurilan kaupunginosassa, liki joka viides Hakkilassa ja lähes samansuuruinen osuus Koivuhaassa. Eniten työpaikkamäärä on kasvanut vuodesta 2002 Hakkilassa, työpaikalla, (32 %). Koivuhaassa kasvua oli toiseksi eniten (800) ja Kuninkaalassa (570) sekä Jokiniemessä (460) seuraavaksi eniten. Viertolassa työpaikat vähenivät enemmän kuin neljänneksellä (-495 työpaikkaa). Myös Tikkurilan ja Ruskeasannan kaupunginosissa työpaikkoja oli vuonna 2012 vähemmän kuin kymmenen vuotta aiemmin. Tikkurilan suuralueen työpaikat jakautuivat melko tasaisesti useille toimialoille. Eniten työpaikkoja, runsas viidennes kaikista, oli kaupan toimialalla. Teollisuuden, kuljetuksen ja varastoinnin sekä julkisen hallinnon toimialoilla oli kullakin kymmenesosa Tikkurilan suuralueen työpaikoista ja vain hieman vähemmän oli terveys- ja sosiaalipalvelujen toimialalla. Vuoden 2012 aikana Vantaan toiseksi suurin työpaikkalisäys tuli Tikkurilan suuralueelle, jossa työpaikkamäärä lisääntyi 750 työpaikalla. Eniten syntyi lisää hallinnon ja tukipalvelujen työpaikkoja (500 eli +53 %) ja majoituksen ja ravitsemustoiminnan työpaikkoja (+310). Teollisuuden (-150), kuljetuksen ja varastoinnin (-145), julkisen hallinnon (-65) sekä kiinteistöalan (-45) työpaikat vähenivät eniten. Kuvio 4. Työpaikat toimialoittain (31.12.) 2008 ja 2012 Tikkurilan suuralueella Neljän viime vuoden aikana (vuosina ) Tikkurilan suuralueella eniten lisääntyivät teollisuuden työpaikat (455 eli +23 %), hallinto- ja tukipalvelujen (420 eli +41 %), rakentamisen (275 eli 25 %), ammatillisen, tieteellisen ja teknisen (270 eli +26 %) ja kaupan (260 eli +5 %) toimialan työpaikat. Kuljetuksen ja varastoinnin (-275) ja julkisen hallinnon (-335) työpaikat vähenivät vuosina Koivukylän suuralueella työpaikkoja oli vuoden 2012 lopussa Alueen työpaikkamäärä lisääntyi 822 työpaikalla vuodesta 2002 vuoteen Suuralueen työpaikoista useampi kuin kaksi viidestä sijaitsee Asolan kaupunginosassa. Runsas viidennes työpaikoista on Havukosken kaupunginosassa. Suurin työpaikkakasvu kymmenen vuoden aikana on ollut Asolassa, jossa työpaikkamäärä on kasvanut vuodesta 2002 yli 470 työpaikalla eli runsaalla neljänneksellä. Myös Koivukylän kaupunginosassa

6 6 työpaikkakasvu on ollut alueen muita kaupunginosia suurempaa, kasvua on ollut reilu 210 työpaikkaa, mikä on +86 prosenttia. Vain Päiväkummussa työpaikat vähenivät. Koivukylän suuralueen työpaikoista useampi kuin joka toinen on sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialalla, joka kymmenes rakentamisen ja saman verran kaupan toimialalla. Vuoden 2012 työpaikkalisäyksestä puolet tuli Asolan kaupunginosaan (175). Havukoskella kasvua oli 120 työpaikkaa. Terveys- ja sosiaalipalvelujen työpaikkamäärä kasvoi 180 työpaikalla (+8 %), kun majoitus- ja ravitsemistoiminnan työpaikat vähenivät 40 työpaikalla (-26 %). Kuvio 5. Työpaikat toimialoittain (31.12.) 2008 ja 2012 Koivukylän suuralueella Vuosina Koivukylän suuralueen työpaikkamäärä kasvoi 405 työpaikalla. Työpaikkalisäyksestä puolet syntyi kaupan toimialalle ja toinen puoli sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialalle. Muilla toimialoilla tapahtui pientä liikettä kumpaankin suuntaan. Korson suuralueen työpaikat ovat lisääntyneet kuluneen kymmenen vuoden ( ) aikana 175 työpaikalla eli +5 prosentilla. Vuonna 2012 suuralueella oli kaikkiaan vain työpaikkaa eli 3,5 prosenttia kaikista Vantaan työpaikoista. Korson suuralueen työpaikoista liki kolmannes oli Korson kaupunginosassa, neljännes Metsolassa ja runsas kymmenesosa Mikkolassa. Kymmenen vuoden aikana työpaikat ovat vähentyneet Matarissa, Metsolassa ja Vierumäessä. Suurin lisäys oli Mikkolassa (+28 %). Korson suuralueen työpaikoista viidennes oli terveys- ja sosiaalipalvelujen, vajaa viidennes kaupan, seitsemäsosa rakentamisen ja kymmenesosa kuljetuksen ja varastoinnin sekä koulutuksen toimialoilla. Vuonna 2012 työpaikkamäärä väheni -160 työpaikalla. Nikinmäen ja Mikkolan kaupunginosia lukuun ottamatta työpaikat vähenivät muissa kaupunginosissa. Eniten (-42 %) vähenivät hallinnon ja tukipalvelun työpaikat. Myös ravitsemis- ja majoituspalvelujen, kaupan sekä teollisuuden työpaikat vähenivät muutamalla kymmenellä kukin. Kasvua (+7 %) oli rakentamisen työpaikoissa.

7 7 Kuvio 6. Työpaikat toimialoittain (31.12.) 2008 ja 2012 Korson suuralueella Neljän vuoden ( ) aikana Korson suuralueen työpaikkamäärä on vähentynyt 280 työpaikalla (-7 %). Kaupan työpaikat vähenivät sadalla (-13 %), hallinto- ja tukipalvelujen 80 (-39 %), majoituksen ja ravitsemistoiminnan 65 (-37 %) ja teollisuuden 50 työpaikalla (-29 %). Näillä toimialoilla vähennykset olivat suhteellisesti varsin suuria. Lisäystä oli käytännössä vain rakentamisen (50 eli +10 %) ja ammatillisen, tieteellisen ja teknisen työn (35 eli +36 %) toimialoilla. Hakunilan suuralueella työpaikat ovat vähentyneet vuodesta 2002 lähes 840 työpaikalla eli 11 prosentilla. Suuralueella sijaitsee 6 prosenttia Vantaan kaikista työpaikoista. Yli kolmannes suuralueen työpaikoista on Vaaralan kaupunginosassa, neljännes Hakunilan ja vajaa viidennes Kuninkaanmäen kaupunginosassa. Vuosien aikana työpaikat vähenivät Itä-Hakkilan, Vaaralan ja Länsimäen kaupunginosissa. Rajakylässä, Sotungissa ja Kuninkaanmäessä ne lisääntyivät hieman. Kuvio 7. Työpaikat toimialoittain (31.12.) 2008 ja 2012 Hakunilan suuralueella

8 8 Hakunilan suuralueen työpaikoista vajaa kolmannes oli teollisuuden, runsas kahdeksasosa kaupan ja kahdeksasosa kuljetuksen ja varastoinnin toimialalla. Vuonna 2012 suuralueen työpaikkamäärä kasvoi vajaalla puolellatoista sadalla. Suurin kasvu oli Vaaralassa, jossa työpaikkamäärän kasvoi 175 työpaikalla (+8 %). Hakunilaan syntyi 70 uutta työpaikkaa (+4 %). Kuninkaanmäen työpaikat vähenivät yli 130 työpaikalla, vajaalla kymmenellä prosentilla. Työpaikkamäärän kasvusta iso osa tuli kuljetuksen ja varastoinnin toimialalle (190 eli +32 %) ja teollisuuden (105 eli +5 %) toimialoille. Vähennystä oli usealla eri toimialalla muutamia kymmeniä työpaikkoja. Vuosien aikana Hakunilan suuralueen työpaikkamäärä on vähentynyt 427 työpaikalla eli 6 prosentilla. Toimialoista teollisuuden työpaikkamäärä on vähentynyt yli 200:lla (-9 %) ja julkisen hallinnon työpaikat 230 työpaikalla (-78 %). Kuljetuksen ja varastoinnin työpaikat lisääntyivät 135 työpaikalla (+20 %) ja hallinnon ja tukipalvelujen työpaikat 50 työpaikalla (+19 %). Työpaikat ovat keskittyneet myös toimialoittain Taulukossa 3 on esitetty Vantaalla sijaitsevat työpaikat suuralueittain toimialaluokituksen kirjaintasolla. Kahdeksan toimialan työpaikoista suurin osa sijaitsi Aviapoliksen suuralueella, kuuden toimialan Tikkurilan, neljän Myyrmäen ja vain yhden toimialan työpaikoista suurin osa oli Koivukylän suuralueella. Aviapoliksen ja Tikkurilan järjestys vaihtui vuoden 2011 aikana. Myyrmäen suuralueelle olivat keskittyneet rakentamisen (36 prosenttia kaikista), kiinteistöalan (34 %), ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan (43 %) ja taiteiden, tieteiden ja virkistyksen (38 %) työpaikat. Keskittymisen määrä (prosenttiosuudet) oli vähentynyt edelliseen vuoteen nähden. Taulukko 3. Työpaikat toimialoittain (TOL 2008) Vantaan suuralueilla Vantaa Myyrmäki Kivistö Aviapolis Tikkurila Koivukylä Korso Hakunila lkm % lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm Toimialat yhteensä , Suuralueen osuus (%) työpaikoista 21,0 2,6 33,2 22,1 4,7 3,5 6,1 A Maatalous, metsätalous ja kalatalous 314 0, B Kaivostoiminta ja louhinta 61 0, C Teollisuus , D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta 400 0, E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, muu ymp.puhtaanapito 660 0, F Rakentaminen , G Tukku- ja vähittäiskauppa; ajoneuvojen korjaus , H Kuljetus ja varastointi , I Majoitus- ja ravitsemistoiminta , J Informaatio ja viestintä , K Rahoitus- ja vakuutustoiminta 864 0, L Kiinteistöalan toiminta 682 0, M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta , N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta , O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus , P Koulutus , Q Terveys- ja sosiaalipalvelut , R Taiteet, viihde ja virkistys , S Muu palvelutoiminta , T Kotitalouksien toiminta työnantajina 0 0, U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta 9 0, X Toimiala tuntematon 927 0, Aviapoliksen suuralueella oli 80 prosenttia Vantaalla sijaitsevista kaivostoiminnan ja louhinnan työpaikoista, 35 prosenttia teollisuuden työpaikoista, 55 prosenttia vesi-, viemäri- jätevesi ja jätehuollon työpaikoista, 40 prosenttia kaupan, 69 prosenttia kuljetuksen ja varastoinnin, 47 prosenttia majoitusja ravitsemistoiminnan, 43 prosenttia informaation ja viestinnän ja 17 prosenttia hallinto- ja tukipalvelun työpaikoista 1. Osassa toimialoja keskittyminen Aviapoliksen suuralueelle oli lisääntynyt osassa vähentynyt. 1 Hallinnon tukipalvelujen Vantaalla sijaitsevista työpaikoista oli 51 prosenttia sellaisia, joita ei voitu sijoittaa millekään alueelle.

9 9 Tikkurilaan työpaikoista olivat keskittyneet maa-, metsä- ja kalatalouden työpaikat (65 %), sähkö-, lämpö- ja kaasuhuollon (59 %), rahoitus- ja vakuutustoiminnan (41 %), julkisen hallinnon (57 %), koulutuksen (33 %) ja muun palvelutoiminnan (40 %) työpaikat. Keskittyminen oli hieman lisääntynyt. Koivukylän suuralueella oli kaikista Vantaalla sijaitsevista terveys- ja sosiaalipalvelujen työpaikoista 28 prosenttia. Vuotta aiemmin osuus oli 26 prosenttia. Työpaikat ja työvoima osin eri alueilla Väestön määrä kasvoi vuodesta 2002 vuoteen 2013 Hakunilan suuraluetta lukuun ottamatta kaikilla Vantaan suuralueilla. Koko kaupungin väestön kasvu oli 14,2 prosenttia. Työvoimaan (15 64 v) kuuluvien määrä kasvoi samassa ajanjaksossa vähemmän, 9,6 prosentilla. Suuralueista Hakunilassa ja Myyrmäessä työvoiman määrä pieneni. Työpaikkojen määrä kasvoi ko. kymmenen vuoden aikana koko kaupungissa 16,3 prosentilla. Suuralueista työpaikkojen määrä väheni Myyrmäessä ja Hakunilassa. Vuoden 2002 lopussa Vantaalla oli työpaikka oman kaupungin alueella 90 prosentille työvoimaan (15 64 v) kuuluvista. Kymmenen vuotta myöhemmin työpaikka oli jo 96 prosentille työvoimaan kuuluvista. Suuralueittain suhde vaihteli huomattavasti: vuonna 2002 vaihtelu oli Korson suuralueen 26 prosentista Aviapoliksen 618 prosenttiin. Vuoden 2012 lopussa Korson suuralueen työpaikkatarjonta oli vähentynyt alueella asuva työvoima huomioon ottaen: työpaikka oli tarjolla omalla suuralueella vain alle 24 prosentille alueella asuvista työvoimaan kuuluvista. Aviapoliksessa oli edelleen yli kolme kertaa enemmän työpaikkoja kuin mitä alueella asui työvoimaa. Taulukko 4. Alueella asuva väestö ja työvoima (15 64 v) sekä alueella työssäkäyvät (=työpaikat) vuosien 2002 ja 2012 lopussa Vantaan suuralueilla Alue Väestö Työvoima Työpaikat Työpaikat/työvoima, % Myyrmäki ,6 81,4 Kivistö ,5 63,0 Aviapolis ,4 333,2 Tikkurila ,6 108,1 Koivukylä ,0 36,4 Korso ,9 23,5 Hakunila ,6 41,4 Vantaa ,4 95,9 Tikkurilan suuralueella työpaikkoja oli vuoden 2012 lopussa enemmän kuin alueella asui työvoimaa. Myyrmäessä ja Koivukylässä tilanne oli parantunut vuoteen 2002 verrattuna, mutta Kivistössä, Korsossa ja Hakunilassa huonontunut. Koulutustaso työpaikoilla on kohonnut Vantaalla työssäkäyvistä yli 37 prosentilla oli korkea-asteen tutkinto vuonna Kymmenen vuotta aiemmin osuus oli 35 prosenttia. Muutos vantaalaisilla työpaikoilla näkyy selvemmin pelkästään perusasteen suorittaneiden määrän vähenemisenä 23 prosentista alle 18 prosenttiin. Ikäryhmistä vain perusasteen tutkinto oli sitä useammalla mitä vanhemmasta henkilöstä oli kyse. Vähiten perusasteen suorittaneita oli vuotiaissa, kun korkea-asteen suorittaneiden osuus oli suurimmallaan vuotiaissa.

10 10 Keskiasteen tutkinnon suorittaneita oli yli puolet vuotiaista ja useampi kuin kolme neljästä vuotiaista Vantaalla työssäkäyvästä. Suurin muutos kymmenen vuoden aikana oli vuotiailla, joilla vähintään korkea-asteen suorittaneiden osuus oli kohonnut lähes 10 prosenttiyksiköllä ja vain perusasteen hankkineiden osuus oli alentunut liki 20 prosenttiyksiköllä. Vantaalaisista työskenteli 45 prosenttia asuinkunnassaan Vantaalaisista työssäkäyvistä työskenteli omassa asuinkunnassaan, Vantaalla. Enemmistö Vantaan työssäkäyvistä kävi päivittäin työssä jossain muussa kunnassa, useimmiten Helsingissä. Vantaalaiset työskentelivät kaikkiaan 206:ssa Suomen kunnassa kotikuntansa lisäksi. Vantaalla työskenteli vastavuoroisesti kaikkiaan 284:n muun kunnan asukkaita. Taulukko 5. Työpaikat Vantaalla ja niissä työskentelevät työntekijän asuinkunnan mukaan vuosina (31.12.) 2002, 2005, 2008, 2009, 2010, 2011 ja 2012 Vuosi Työpaikkoja Vantaa Vantaalla työssä käyvien asuinkunta osuus työssäkäyvistä, Espoo Helsinki Kehyskunnat Muu Suomi % , , , , , , , Muutos Muutos, % 16,3 10,2 18,4 15,8 27,2 28,7 Osuus muutoksesta, % 28,4 8,7 22,6 25,9 14,5 Muutos Muutos, % +0,6 +0,8-0,8-0,3 +1,1 +1,8 Kotikunnassaan työskentelevien vantaalaisten määrä kasvoi vuoden 2012 aikana suhteellisesti hieman enemmän kuin mitä työpaikkojen määrä kasvoi Vantaalla. Vuonna 2002 vantaalaisten työntekijöiden osuus vantaalaisissa työpaikoissa oli kuitenkin parisen prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna Vuosien aikana suhteellisesti eniten on lisääntynyt kehyskunnissa ja muualla Suomessa asuvien työssäkäynti Vantaalla. Myös Espoosta ja Helsingistä Vantaalla työssäkäyvien määrä on kasvanut kymmenen vuoden aikana enemmän kuin vantaalaisten kotikunnassaan työssäkäynti. Taulukosta 5 ilmenee, että Vantaalla asuvien osuus kaupungin työpaikkojen määrän kasvusta on ollut runsas neljännes, neljännes on tullut kehyskunnissa asuvien hyödyksi ja lähes kolmas neljännes helsinkiläisten hyödyksi (taulukossa rivi osuus muutoksesta, % ). Vantaalaisista työllisistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla, runsaalla 39 prosentilla se oli Helsingissä, vajaalla 8 prosentilla Espoossa, 5 prosentilla seudun kehyskunnissa ja 2,5 prosentilla muualla Suomessa. Vantaalla työssäkäyvien osuus on tasaisessa kasvussa, samoin vantaalaisten kehyskunnissa työssäkäyvien määrä. Helsingissä vantaalaisia työntekijöitä on aiempaa vähemmän ja Espoossa ja muualla Suomessa työssäkäyvien vantaalaisten määrä on pysytellyt viime vuodet ennallaan. Helsingissä asuvista työllisistä (8,3 %) työskenteli Vantaalla, hieman useampi (25 282, 8,5 %) Espoossa ja selvästi vähemmän (7 011, 2,4 %) seudun kehyskunnissa. Kotikaupungissaan työssä käyviä oli helsinkiläisistä vajaa 78 prosenttia. Helsinkiläisten Vantaalla työssäkävijöiden määrä on vähentynyt viime vuosina, mutta etenkin Espoossa työssäkävijöiden määrät on hieman kasvanut.

11 11 Taulukko 6. Vantaalaisten työssäkäyntialue vuosina (31.12.) 2002, 2005, 2008, 2009, 2010, 2011 ja 2012 Vuosi Työllisiä Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaa osuus työllisistä, % Espoo Helsinki Kehyskunnat Muu Suomi , , , , , , , Muutos Muutos, % 8,0 10,2 19,0-0,7 51,8 26,1 Osuus muutoksesta, % 56,3 16,7-3,8 23,8 7,0 Muutos Muutos, % 0,1 0,8-1,2-0,6 1,8-1,5 Espoossa asuvista työllisistä (6,6 %) työskenteli Vantaalla. Helsingissä työssäkäyviä espoolaisia oli lähes 37 prosenttia kaupungin työllisistä ja kehyskunnissa työssäkäyviä runsas 3 prosenttia. Niukka enemmistö (63 570, 50,4 %) espoolaisista kuitenkin kävi työssä kotikunnassaan. Helsingin seudun kehyskuntien työllisistä eli 12 prosenttia kävi työssä Vantaalla. Tuusulalaisista työllisistä lähes 18 prosenttia, keravalaisista lähes 17 prosenttia ja nurmijärveläisistä runsas 16 prosenttia työskenteli Vantaalla. Viisi vuotta aiemmin kehyskunnista Vantaalla työssä käyviä oli (11,5 %). Kaikista seudun kuntien työllisistä kävi vuonna 2012 useampi työssä Vantaalla kuin vuonna 2007 eli kasvava osuus kehyskuntien työllisistä käy Vantaalla työssä. Sen sijaan Helsingissä ja Espoossa työssäkäynti on vähentynyt. Taulukko 7. Seudun kehyskunnissa asuvien työssäkäyntialue vuosina (31.12.) 2002, 2005, 2008, 2009, 2010, 2011 ja 2012 Vuosi Työllisiä Kehyskunnissa asuvien työssäkäyntikunta Vantaa osuus työllisistä, % Espoo Helsinki Kehyskunnat Muu Suomi , , , , , , , Muutos Muutos, % 9,9 27,2 24,9 3,5 6,2 23,2 Osuus muutoksesta, % 28,2 20,0 9,6 31,0 11,3 Muutos Muutos, % 0,1 1,1-2,2-0,7 0,9-0,9 Vuodesta 2002 vuoteen 2013 kehyskunnista työssäkäynti Vantaalle on lisääntynyt henkilöllä (27 %), Espooseen (25 %), Helsinkiin (3,5 %) ja muualle Suomeen (23 %) henkilöllä.

12 12 Hallinto- ja tukipalvelutoiminnan ja terveys- ja sosiaalipalvelujen toimialojen Vantaalla sijaitsevissa toimipaikoissa paras vantaalaisedustus Vain vajaassa 42 prosentissa Vantaalla sijaitsevassa työpaikassa oli vantaalainen työntekijä. Toimialoista eniten vantaalaisia työntekijöitä oli hallinto- ja tukipalvelujen toimialan työpaikoissa, joissa noin kolme neljästä työntekijästä oli vantaalainen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen työpaikoissa vantaalaisia oli kaksi kolmesta. Pienellä kansainvälisten organisaatioiden toimialalla kaikissa Vantaalla sijaitsevissa työpaikoissa oli vantaalainen työntekijä. Vantaalla oli vuonna 2012 eniten tukku- ja vähittäiskaupan työpaikkoja, mutta niissä vain yksi kolmesta työntekijästä asui Vantaalla. Sama tilanne oli muilla vantaalaisittain suurilla toimialoilla kuljetuksessa ja varastoinnissa ja teollisuudessa, joiden Vantaalla sijaitsevissa työpaikoissa vain yksi kolmesta oli vantaalainen. Taulukko 8. Vantaalla asuva työllinen työvoima työntekijän työssäkäyntialueen (Vantaa vs. muu alue) ja toimialan mukaan sekä Vantaalla sijaitsevat työpaikat toimialan mukaan. Vantaalaisten työntekijöiden osuus toimialan Vantaalla sijaitsevista työpaikoista Toimiala Työpaikka Vantaalla Työpaikka muualla Työpaikat niissä vantaalainen lkm % lkm % yhteensä työntekijä % Työlliset ja työpaikat yhteensä , , ,9 X Toimiala tuntematon ,0 0 0, ,9 N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta , , ,8 A Maa-, metsä- ja kalatalous , , ,6 H Kuljetus ja varastointi , , ,9 E Vesi-, viemäri- ja jätevesihuolto ja jätehuolto , , ,4 G Tukku- ja vähittäiskauppa, ajoneuvojen korj , , ,5 C Teollisuus , , ,1 I Majoitus- ja ravitsemistoiminta , , ,6 Q Terveys- ja sosiaalipalvelut , , ,8 B Kaivostoiminta ja louhinta 5 45,5 6 54,5 61 8,2 R Taiteet, viihde ja virkistys , , ,0 U Kansainväliset organisaatiot ja toimielimet 9 40, , ,0 S Muu palvelutoiminta , , ,8 F Rakentaminen , , ,0 P Koulutus , , ,8 L Kiinteistöalan toiminta , , ,5 O Julkinen hallinto, maanpuolustus , , ,4 M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta , , ,5 D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto , , ,8 K Rahoitus- ja vakuutustoiminta , , ,3 J Informaatio ja viestintä , , ,3 T Kotitalouksien toiminta 0 0, ,0 0 Suurilla toimialoilla työvoimapulaa Kun verrataan kaupungissa olevia eri toimialojen työpaikkoja ja vantaalaisten työllistymistä eri toimialoille, havaitaan, että suurimmat työvoimavajeet ovat työpaikkamääriltään suurimmilla, kuljetuksen ja varastoinnin, tukku- ja vähittäiskaupan sekä teollisuuden, toimialoilla. Toisin sanoen näillä toimialoilla työskenteleviä vantaalaisia on ylipäätään selvästi vähemmän kuin mitä heille on kaupungissa työpaikkoja. Päinvastainen tilanne, työpaikkavaje, on terveys- ja sosiaalipalvelujen, informaation ja viestinnän, rahoitus- ja vakuutustoiminnan ja julkisen hallinnon toimialoilla eli näillä toimialoilla työskenteleviä vantaalaisia on selvästi enemmän kuin näiden alojen työpaikkoja on Vantaalla. Lähde: Tilastokeskus: Tilastotietokannat: elinkeinorakenne ja työssäkäynti Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä ISBN Puh ISSN-L X Sähköposti: etunimi.sukunimi@vantaa.fi ISSN X (painettu) ISSN (verkkojulkaisu)