Vantaalaisia kehityssuuntia

Save this PDF as:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vantaalaisia kehityssuuntia"

Transkriptio

1 Vantaalaisia kehityssuuntia 2/2009

2 Julkaisija - Utgivare Vantaan kaupunki Vanda stad Tiedustelut - Förfrågningar Hannu Kyttälä p. - tel. (09) Osoite - Adress Unikkotie 5a C Vantaa Luvut 1-4 ja 6: Tietopalvelupäällikkö Hannu Kyttälä Kapitel 1-4 och 6: Chefen för statistik och forskning Hannu Kyttälä Luku 5: Taloussuunnittelupäällikkö Pauli Outila Kapitel 5: Ekonomiplaneringschef Pauli Outila Kuviot - Figurer: Tietopalvelupäällikkö/Chefen för statistik och forskning Hannu Kyttälä Väestökartat: Yleiskaavasuunnittelija Tomi Henriksson Befolkningskartor: Generalplaneplanerare Tomi Henriksson Rakentamiskartat - Bebyggelsekartor: Tilastosihteeri /Statistiksekreterare Sisko Salo Taitto - Ombrytning: Tilastosihteeri /Statistiksekreterare Sirpa Rönn Kannen kuva - Pärmbild: Vantaan kaupungin viestintä Vantaan kaupungin kuvapankki Paino - Tryckeri: Vantaan kaupungin paino 2009 ISBN:

3 Esipuhe Ensimmäinen Vantaalaisia kehityssuuntia -julkaisu (1/2009) ilmestyi maaliskuussa Tämän jälkeen on laadittu uusi väestöennuste. Maailmanlaajuinen talouden taantuma on syventynyt ja se on luonnollisesti vaikuttanut myös kaupungin talouden ja työllisyyden kehitykseen. Verotuloennusteet näyttävät nyt alkuvuotta synkemmiltä ja työttömyys - erityisesti nuorisotyöttömyys - on lisääntynyt. Vantaalaisia kehityssuuntia 2/2009 sisältää viimeisimmät tiedot kaupungin väestöstä, työllisyyskehityksestä, asumisesta ja rakentamisesta. Jonkin verran on myös suuralueittaista tietoa. Talouden kehitystä käsitellään omassa luvussaan. Viimeiseen lukuun on koottu lyhyet tiivistelmät ajankohtaisista Vantaata koskettavista tutkimuksista. Vantaalaisista kehityssuunnista tuotetaan tietoa suunnittelun ja päätöksenteon pohjaksi myös jatkossa sitä mukaa, kun tietoa kertyy. Vantaalla, elokuussa 2009 Talousjohtaja Kristiina Tikkala

4 Sisällys Esipuhe 1 Tiivistelmä 5 1. Väestö Väestön ikärakenne Muuttoliike Tuleva väestökehitys: Väestöennuste Työpaikat, työssäkäynti ja työllisyys Työpaikat Työssäkäynti Työttömyys Avoimet työpaikat Asuminen Asuntokanta ja asukkaat Asumiskustannukset Asuntokunnat ja asuinolot Rakentaminen 2000-luvulla Asuntorakentaminen Toimitilarakentaminen Talous Talouden kehitys Kuntien verotulot Ansiotulojen kehitys, Helsingin seutu ja suuret kaupungit Vantaan verotulot ja valtionosuudet Tutkittua 30

5 Tiivistelmä Vantaalla asui vuoden 2009 alussa henkilöä. Heistä oli vieraskielisiä eli 8,4 prosenttia. Viime vuosien korkeana pysynyt syntyvyys on kasvattanut kaupungin väestöä luonnollisen kasvun kautta. Neljännes kasvusta on tullut muuttovoitosta ja viime vuosina erityisesti muuttovoitto ulkomailta on ollut vilkasta. Uuden väestöennusteen mukaan Vantaan väestö kasvaa lähivuosina henkilön vuositasoa. Vantaalla on uuden yleiskaavan, tulevan Kehäradan ja Marja-Vantaan myötä hyvät maankäytölliset edellytykset asuntorakentamiselle ja väestönkasvulle. Vantaan väestön ikärakenne vanhenee ja väestöennusteen mukaan 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa nykyisestä vajaasta henkilöstä lähes henkilöön vuoteen 2014 mennessä, osuuden noustessa 4,1 prosentista 5,2 prosenttiin. Myös muiden julkisia palveluita tarvitsevien ikäryhmien koko kasvaa. Päivähoitoikäisten määrä lisääntyy vuoteen 2014 mennessä nykyisestä noin 900 lapsella. Alakouluikäisten lasten määrä pysyy vuoteen 2011 likimain ennallaan, mutta on vuoden 2014 alussa 500 nykyistä isompi. Yläkouluikäisten määrä vähenee vuoteen 2014 mennessä noin 800:lla. Työvoimatutkimuksen perusteella Vantaan työpaikkamäärän arvioidaan ylittäneen työpaikan rajan. Työpaikoista runsas neljännes on kaupan, majoitus- ja ravitsemustoiminnan aloilla ja viidennes yhteiskunnallisissa ja henkilökohtaisissa palveluissa. Teollisuuden työpaikat ovat vähentyneet Vantaalla viime vuosina. Vantaasta on kehittynyt lentotoiminnan ja Aviapoliksen myötä seudullinen työssäkäynnin keskittymä. Yhtä monen vantaalaisen työpaikka on kotikaupungissa kuin mitä heitä käy työssä Helsingissä. Vantaalaisten työllisyysaste on noin 73 prosenttia, korkeimpia koko maassa. Työttömyysaste kohosi 9 prosentin tuntumaan kesällä Vantaalla työikään tulevien määrä on samansuuruinen työelämästä poistuvien ikäryhmien kanssa seuraavat kymmenen vuotta. Vantaalaisista asunnoista 57 prosenttia on omistusasuntoja ja 34 prosenttia vuokra-asuntoja. Vantaalaisista asuntokunnista omistusasunnoissa asuvia on kolme viidestä. Asumisoikeusasunnoissa asuvien määrä ja osuus on vähentynyt Vantaalla. Aravavuokra-asunnoissa vuokrataso on pääkaupunkiseudun kunnissa lähes yhtä suuri. Asunnon hankintahinnat ovat Helsingissä ja Espoossa selvästi Vantaan hintoja korkeammat. Vantaalaisista asuntokunnista ahtaasti asuvia on 10 prosenttia; erityisesti vieraskieliset perheet asuvat ahtaasti. Uusia asuntoja on Vantaalle valmistunut vuosina 2007 ja 2008 ja tänä vuonna valmistuu runsas tuhat uutta asuntoa. Asuntorakentamisen painopiste on 2000-luvulla ollut Aviapoliksen ja Korson suuralueilla; Aviapoliksessa on rakennettu kerrostaloja ja Korsossa pientaloja. Rakentamisennusteen mukaan tulevina vuosina uusia asuntoja rakennetaan eniten Tikkurilan suuralueella ja Kivistössä. Toimitilarakentamisen painopiste Vantaalla tulevinakin vuosina on Aviapoliksessa, Kehä III:n ja lentoaseman tuntumassa. Vientiin suuntautuvan tuotannon syvä pudotus ja rahoitusmarkkinoiden kriisi ovat heijastuneet nopeasti myös muille toimialoille, kuten rakentamiseen ja muihin investointeihin sekä liikenteeseen, Vantaalla erityisesti lentoliikenteeseen. Viiveellä vaikutukset näkyvät kaikessa palvelutoiminnassa ja verorahoituksen pohjan heikentyessä myös julkisissa palveluissa. VM:n ennusteen mukaan koko julkinen talous kääntyy alijäämäiseksi tänä vuonna; valtio velkaantuu lisää 10 miljardia euroa ja kunnat miljardin. Kuntien verotulot ovat tänä vuonna 2,8 prosenttia viimevuotista pienemmät; kunnallisveron tuotto alenee prosentilla ja yhteisöveron neljänneksellä. Yhteisöveron jako-osuuden pienentymisen johdosta yhteisöverot jäävät

6 jopa kolmanneksen viime vuotta alhaisemmiksi. Ansiotulojen kasvu hidastuu tällä seudulla muuta maata loivemmin elinkeino- ja ammattirakenteista johtuen. Kunnallisverojen arvioidaan Vantaalla koko maasta poiketen kasvavan hieman mutta jäävän kuitenkin selvästi alle talousarvion. Kaupungin arvioidaan saavan verotuloja yhteensä 748 miljoonaa euroa, vajaan prosentin vuotta 2008 vähemmän ja 38,5 miljoonaa euroa vuoden 2009 talousarviota vähemmän. Vantaan valtionosuudet kasvavat väestönkasvun mukaisesti, kun 2,7 prosentin indeksitarkistus otetaan huomioon vuonna Verotulotasauksen lähes 5 miljoonan euron kasvu pienentää kaupungin saamia valtionosuuksia, samoin saaristo- ja harvaanasutuille kunnille kerättävä tuki. Valtionosuusuudistus 2010 yhden putken malleineen ei muuta valtion ja kuntien välistä rahoitussuhdetta eikä kuntien keskinäisiä suhteita.

7 1. Väestö Vantaan väestö on 2000-luvulla kasvanut vuosittain keskimäärin runsaan prosentin eli noin asukkaan vuosivauhdilla. Väestönkasvusta yli kolme neljännestä on kertynyt syntyneiden enemmyydestä kuolleisiin nähden ja vain vajaa neljännes muuttoliikkeen seurauksena. Viime vuosien aikana ulkomailta tulevan muuttoliikkeen osuus vuosittaisesta nettomuutosta on kasvanut. Vuonna 2008 sen osuus oli 90 prosenttia koko nettomuutosta. Alkuvuodesta 2009 ulkomaisen nettomuuton osuus on alentunut noin puoleen Vantaan keräämästä muuttovoitosta. Kun koko pääkaupunkiseudun nettomuuttoa tarkastellaan lähemmin nähdään, että seudun muuttovirrat mallintuvat vyöhykkeittäin. Seudun ydinalue saa muuttovoittoa seudun ulkopuolelta (ulkomaat ja muu Suomi) ja menettää väestöään ympäröiville uloimmille alueille: Helsinki Vantaalle, Espooseen, kehyskuntiin ja muualle Uuttamaata, Espoo ja Vantaa kehyskuntiin ja muualle Uuttamaata, kehyskunnat muualle Uuttamatta ja muualle Suomeen. Muuton rakenne on lisäksi sellainen, että Helsinki saa muuttovoittonsa lähinnä pienistä, nuorista asuntokunnista, Espoo, Vantaa ja kehyskunnat lapsiperheistä. Kuvio 1. Vieraskielisten määrän kehitys Vantaalla vuosina K0, lähde: Vantaa on vieläkin väestöltään suhteellisen nuorta: yli 22 prosenttia kaupungin väestöstä on alle 18-vuotiaita, kun koko maassa heidän osuutensa on parisen prosenttiyksikköä alempi. Muissa suurissa kaupungeissa Espoota lukuun ottamatta alaikäisten osuus on pienempi kuin Vantaalla, mutta Vantaata pienemmissä naapurikunnissa se on vähintään yhtä suuri Väestön ikärakenne Vantaalla asui vuoden 2009 alussa henkilöä. Heistä oli vieraskielisiä eli 8,4 prosenttia. Vieraskielisten määrä on kasvanut 2000-luvulla melko nopeasti. Suurinta kasvu oli vuoden 2008 aikana, jolloin vieraskielisten joukko kasvoi lähes kahdella tuhannella. Yleisimmät Vantaalla puhutut vieraat kielet olivat venäjä, viro, somali ja albania. Vierasta kieltä äidinkielenään puhuvia oli kaupungin suuralueista eniten Hakunilassa ja Koivukylässä, vähiten Kivistössä. Kuvio 2. Alle 18-vuotiaiden osuus väestöstä Vantaalla, muissa suurissa kaupungeissa, Helsingin seudun kunnissa ja koko maassa K1, lähde: Tilastokeskus 7

8 Vanhuuseläkeiän saavuttaneiden määrä sen sijaan on Vantaalla selvästi pienempi kuin koko maassa, Espoota lukuun ottamatta muissa suurissa kaupungeissa ja joissakin naapurikunnissa. Viron- ja venäjänkielisten ikärakenne on hyvin samankaltainen kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvien kanssa. Sen sijaan esim. Vantaalla asuvien somalien ikärakenne poikkeaa selvästi edellä mainituista. Kuvio 5. Kotimaisia kieliä, viron, venäjän ja somalin kieltä puhuvien ikärakenne Vantaalla K4, lähde:tilastokeskus Kuvio vuotta täyttäneiden osuus väestöstä Vantaalla, muissa suurissa kaupungeissa, Helsingin seudun kunnissa ja koko maassa K2, lähde:tilastokeskus Vieraskielisten osuus koko kaupungin väestöstä oli vuoden 2009 alussa 8,4 prosenttia. Vieraskielinen väestö on kantaväestöä selvästi nuorempaa Muuttoliike Muuttoliike hidastaa Vantaan ikärakenteen vanhenemista: suurimman muuttovoittonsa kaupunki saa vuotiaista, kun taas muuttoliikkeen seurauksena jonkin verran muuttotappiota kertyy vuosittain alle kouluikäisistä ja toisaalta 45-vuotiaista ja sitä vanhemmista. Ulkomailta Vantaalle muuttavat ovat ikärakenteeltaan maan sisältä muuttavia nuorempia Tuleva väestökehitys: Väestöennuste 2009 Kuvio 4. Kotimaisia kieliä puhuvien ja vieraskielisten ikärakenne Vantaalla K3, lähde: Kesäkuussa 2009 tehdyn väestöennusteen mukaan Vantaan väestön arvioidaan kasvavan henkilöön vuoden 2014 alkuun mennessä. Vuosittainen väestönkasvu on aluksi henkilöä ja tasaantuu sen jälkeen keskimäärin henkilön vuositasolle. Oletus Vantaan väestönkasvusta perustuu sekä kunnan asemaan osana kasvavaa Helsingin seutua että Vantaan yleiskaavan tarjoamiin jatkuviin rakentamismahdollisuuksiin. Vantaan asema seudun ydin- ja reuna-alueiden välissä sijaitsevana taloudellisesti kehittyvänä, monipuolisia 8

9 asuntorakentamismahdollisuuksia tarjoavana, mutta Helsinkiä ja Espoota edullisempien asumiskustannusten kuntana, on tuonut sen väestönkasvuun vakautta, jonka jatkumiseen voidaan tämäkin ennuste perustaa. Vantaan väestön ikärakenne vanhenee vähitellen, ja varsinkin kunnan vanhuuseläkeikäisen väestön osuus ja määrä kasvavat nopeasti, kun suuret ikäluokat tulevat eläkeikään. Esimerkiksi 75 vuotta täyttäneiden määrä kohoaa nykyisestä vajaasta henkilöstä lähes henkilöön vuoteen 2014 mennessä, mikä asettaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmälle suuria määrällisiä ja laadullisia haasteita. Vanhustenhuoltosuhde (eläkeiän saavuttaneiden määrä suhteutettuna työikäisten määrään) on Vantaalla edullisempi kuin koko maassa ja Helsingissä. Ennusteen mukaan huoltosuhde muuttuu hieman kiihtyvällä vauhdilla epäedullisempaan suuntaan, mutta pysyy seuraavan kymmenen vuoden aikana kuitenkin parempana kuin Helsingissä ja oleellisesti parempana kuin koko maassa. Kuvio 6. Vanhustenhuoltosuhde vuosina Vantaalla sekä ennuste vuoteen 2019 K5, lähde: Myös muiden julkisia palveluja tarvitsevien ikäryhmien koko kasvaa. Päivähoitoikäisten määrä lisääntyy vuoteen 2014 mennessä nykyisestä noin 900 lapsella. Alakouluikäisten lasten määrä pysyy vuoteen 2011 likimain ennallaan, mutta on vuoden 2014 alussa 500 nykyistä isompi. Yläkouluikäisten määrä sen sijaan vähenee vuoteen 2014 mennessä noin 800:lla. Taulukko 1. Vantaan väestön ikärakenne Ikäryhmä Muutos lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,1 Yhteensä , , , , ,8 lähde: tilasto ja tutkimus: Vantaan väestöennuste 2009 Yksi merkittävä muutostekijä on Vantaan vieraskielisen väestön määrän ja osuuden nopea kasvu, jota on ennustettu PKS-kuntien vuonna 2007 julkaisemassa seudun vieraskielisen väestön väestöprojektiossa. Siinä on arvioitu Vantaan vieraskielisen väestön osuuden kohoavan nykyisestä noin 8 prosentista runsaaseen 10 prosenttiin vuonna 2015 ja vajaaseen 14 prosenttiin vuonna Vuoden 2009 alussa Vantaalla asui sataa eri äidinkieltä puhuvia asukkaita. Puhutuimmat kielet kotimaisten kielien jälkeen olivat venäjä, viro ja somali. 9

10 Alueellisesti Vantaan väestö kasvaa lähimmän viiden vuoden aikana kaikilla suuralueilla, määrällisesti eniten Aviapoliksen ja Tikkurilan suuralueilla, suhteellisesti eniten Kivistön suuralueella. Kaupungin kummallakin laidalla, Hakunilassa ja Myyrmäessä väestönmuutos on varsin pieni. Vuoteen 2019 alkuun mennessä Myyrmäen ja Hakunilan väestön ennustetaan hieman vähenevän nykyisestä. Eniten kasvavat Kivistön ja Korson väkimäärät, Kivistön väkimäärän ennustetaan yli kaksinkertaistuvan tulevan kymmenen vuoden aikana. Taulukko 2. Vantaan väestömäärän muutos suuralueilla Muutos lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % Myyrmäki , , , , ,3 Kivistö , , , , ,4 Aviapolis , , , , ,1 Tikkurila , , , , ,1 Koivukylä , , , , ,6 Korso , , , , ,4 Hakunila , , , , ,7 Vantaa , , , , ,8 lähde: tilasto ja tutkimus: Vantaan väestöennuste 2009 Kartta 1. Päiväkoti-ikäisten määrä Vantaalla 2009, 2014 ja 2019 Lähde: tilasto ja tutkimus: Vantaan väestöennuste

11 Kartta 2. Alakouluikäisten määrä Vantaalla 2009, 2014 ja 2019 Lähde: tilasto ja tutkimus: Vantaan väestöennuste 2009 Kartta 3. Yläkouluikäisten määrä Vantaalla 2009, 2014 ja 2019 Lähde: tilasto ja tutkimus: Vantaan väestöennuste

12 Kartta 4. Lukioikäisten määrä Vantaalla 2009, 2014 ja 2019 Lähde: tilasto ja tutkimus: Vantaan väestöennuste 2009 Kartta 5. Työikäisten määrä Vantaalla 2009, 2014 ja 2019 Lähde: tilasto ja tutkimus: Vantaan väestöennuste

13 Kartta 6. Ikääntyvien (65- v.) määrä Vantaalla 2009, 2014 ja 2019 Lähde: tilasto ja tutkimus: Vantaan väestöennuste 2009 Kartta 7. Vantaan väestö kaupunginosittain 2009, 2014 ja 2019 Lähde: tilasto ja tutkimus: Vantaan väestöennuste

14 2. Työpaikat, työssäkäynti ja työllisyys 2.1. Työpaikat Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2006 lopussa työpaikkaa. Työssäkäyntitilaston tiedot saadaan käyttöön noin kahden vuoden viiveellä. Tuoreempaa tietoa työpaikkakehityksestä saadaan Tilastokeskuksen neljännesvuosittaisesta otospohjaisesta työvoimatutkimuksesta, jonka luvut kuitenkin eroavat virallisista työssäkäyntitilaston tilastoluvuista. Työvoimatutkimuksen mukaan Vantaalla työssäkäyvien määrä on kasvanut tasaisesti lähes koko 2000-luvun ajan muutamia yksittäisiä vuosineljänneksiä lukuun ottamatta Työpaikkakasvussa oli pieni notkahdus viimeksi ennen vuotta 2009 vuoden 2004 loppupuoliskolla ja vuoden 2007 alkupuoliskolla. Kuluvan vuoden toisen neljänneksen aikana alueella työssäkäyvien määrä oli sama kuin edellisellä neljänneksellä. Työvoimatutkimuksen perusteella Vantaan työpaikkamäärän arvioidaan kasvaneen vuoden 2007 lopun työpaikasta noin työpaikkaan. Vantaalla sijaitsevista työpaikoista enemmän kuin neljännes on kaupan, majoitus- ja ravitsemistoiminnan toimialalla. Runsas viidennes on yhteiskunnallisten ja henkilökohtaisten palvelujen toimialalla ja kuudennes kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen toimialalla. Vuodesta 2001 vuoteen 2006 työpaikkamäärä lisääntyi Vantaalla 5 800:lla. Eniten, yli 2 600: lla, kasvoi liikenteen, varastoinnin ja tietoliikenteen toimialalla työskentelevien määrä. Yhteiskunnallisten ja henkilökohtaisten palvelujen parissa Vantaalla työskenteleviä oli vuoden 2006 lopussa lähes enemmän kuin viisi vuotta aiemmin. Rahoitus-, vakuutusym. toiminnan parissa työskentelevien määrä kasvoi yli 1 600:lla ja kaupan, majoituksen ja tietoliikenteen toimialalla työskentelevien Kuvio 7. Työpaikkojen määrän muutos Vantaalla neljännesvuosittain vuodesta 1996 K6, lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus Kuvio 8. Työpaikkamäärä päätoimialoittain Vantaalla K7, lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto Kuvio 9. Työpaikkamäärän muutos päätoimialoilla Vantaalla vuodesta 2001 vuoteen 2006 K8, lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto 14

15 määrä liki 900:llä. Teollisuuden työpaikat vähenivät eniten, 900:llä. Teollisuus on menettänyt 2000-luvun aikana asemansa Vantaan kolmanneksi eniten työllistävänä toimialana ja on nyt viidennellä sijalla Työssäkäynti Hieman useampi kuin kaksi viidestä Vantaalla sijaitsevassa työpaikassa työssäkäyvä myös asuu Vantaalla. Vantaalla työssä käyvistä noin joka neljäs asuu Helsingissä ja joka kuudes jossain Helsingin seudun kehyskunnassa. Kehyskunnista Vantaalla työssäkäyvien osuus on ollut kasvussa. Vantaalaisista lähes yhtä moni käy työssä Helsingissä kuin omassa kotikunnassaan. Suhde on pysynyt samana jo pitkään. Vantaalaisten kehyskunnissa työssäkäynti sen sijaan on lisääntynyt. Työllisyysaste on Vantaalla 2000-luvulla vaihdellut 73 ja 79 prosentin välillä. Korkeimmillaan se oli vuoden 2007 kolmannella neljänneksellä ja alimmillaan vuoden 2004 lopulla. Vuoden toisella neljänneksellä se oli 73 prosenttia. Vantaan työllisyyskehitys on seuraillut koko Helsingin seudun työllisyyskehitystä, mutta koko maassa työllisyysaste on ollut keskimäärin kuusi prosenttiyksikköä alempi kuin Helsingin seudulla Työttömyys Vuoden 2000 alussa työttömyysaste oli Vantaalla runsas 9 prosenttia. Sen jälkeen työttömyys alkoi aleta ja laski vuosien 2001 ja 2002 kesällä alle 7 prosenttiin. Vuosien 2004 ja 2005 kesällä työttömyysaste ylitti jälleen hetkellisesti 9 prosenttia kääntyen sen jälkeen pitempiaikaiseen laskuun. Alimmillaan työttömyysaste oli vuoden 2008 syksyllä, jolloin se alitti Vantaalla 6 prosentin rajan. Loppuvuodesta 2008 työttömyysaste jälleen kääntyi melko nopeaan nousuun niin, että kesäkuussa 2009 työttömyysaste lähenteli jo 9 prosenttia. Vantaalla työttömyysaste on ja on ollut parin viime vuoden ajan pääkaupunkiseudun ja koko Helsingin seudun kunnista korkeinta. Kuvio 11. Työttömyysaste Vantaalla, Espoossa ja Helsingissä kuukausittain vuodesta 2000 K10, lähde: Uudenmaan TE-keskus Työttömien työnhakijoiden määrä oli Vantaalla kesäkuun lopussa Tämän lisäksi vajaa 700 henkilöä oli tuolloin lomautettuna. Taloudellinen laskusuhdanne näkyy selkeästi lomautettujen määrän muutoksessa: lomautettujen määrä alkoi kasvaa nopeasti viime vuodenvaihteessa. Yhtä suuri määrä lomautettuja oli viimeksi vuoden 1994 kesällä, jolloin maa oli jo toipumassa 1990-luvun alun lamasta. Kuvio 10. Työllisyysaste Vantaalla, Helsingin seudulla ja koko maassa neljännesvuosittain vuodesta 2000 K9, lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus 15

16 Lomautettujen määrän kasvu kuitenkin pysähtyi ainakin tilapäisesti loppukeväästä. (tarkemmin ks. Tilastokatsaus 6/2009, www. vantaa.fi/tilastot -> tilastot ja julkaisut ->tilastokatsaukset). Alkuvuodesta 2009 työttömien määrä on kasvanut melko nopeasti. Työttömyys on kohdannut ensimmäiseksi ja useimmin nuoria alle 30- vuotiaita, harvemmin vanhimpia ikäryhmiä. Kuvio 12. Lomautettujen määrä Vantaalla kuukausittain vuodesta 2000 K11, lähde: Vantaan TE-toimisto Miehillä työttömyys on suurinta kaikkein nuorimmissa ja toisaalta kaikkein vanhimmissa ikäryhmissä. Alimmillaan se on vuotiailla. Naisilla työttömänä olevien osuus ikäryhmän työvoimasta kasvaa vasta 50 ikävuoden jälkeen. Alimmillaan se on vuotiailla. Kuvio 14. Työttömien määrä ikäryhmittäin Vantaalla vuoden 2008 kesä- ja joulukuussa sekä vuoden 2009 kesäkuussa, K13 lähde: Vantaan TE-toimisto Vantaan suuralueista työttömyyttä on eniten kaupungin itäisissä osissa, jossa työttömyysaste on lähes kaksi kertaa suurempaa kuin läntisillä suuralueilla. Vuoden 2008 kesäkuuhun verrattuna työttömyysaste on lisääntynyt selvästi kaikilla suuralueilla, eniten Hakunilan, Tikkurilan ja Aviapoliksen suuralueilla. Kuvio 13. Työttömänä olleiden osuus työvoimasta ikäryhmittäin Vantaalla K12, lähde: Vantaan TE-toimisto Ulkomaalaistaustaisella, vieraita kieliä puhuvalla väestöllä työnsaantimahdollisuudet ovat selvästi heikommat kuin kotimaisella: työttömyysaste vaihtelee prosentin välillä henkilön syntymämaan ja kielen mukaan Kuvio 15. Työttömyysaste Vantaan suuralueilla vuosien 2007, 2008 ja 2009 kesäkuun lopussa K14, lähde: Vantaan TE-toimisto 16

17 Pidempään kuin vuoden työttömänä olleita oli vuoden 2000 alussa yli henkilöä. Pitkäaikaistyöttömien määrä alkoi nopeasti laskea ja heitä oli jo vuoden 2001 syksyllä alle Vuoden 2003 alussa heidän määränsä alkoi jälleen kasvaa ja lähenteli vuoden 2005 kesällä rajaa siihen kuitenkaan pääsemättä. Vuodesta 2006 pitkäaikaistyöttömien joukko on pienentynyt melko nopeasti ja oli pienimmillään alle työttömässä vuoden 2008 syksyllä. Sen jälkeen pitkäaikaistyöttömien määrä on pysytellyt aika lailla paikallaan, runsaassa henkilössä. pidempään kuin vuoden työttömänä olleiden määrä on vähentynyt alle 40-vuotiaissa ja toisaalta vuotiaissa, jossa vähennys on lukumääräisesti suurin. Vanhimmassa ikäluokassa, vähintään 60-vuotiaissa, pitkäaikaistyöttömien joukko onkin nyt lähes kaksinkertainen verrattuna tilanteeseen vuonna Avoimet työpaikat Avointen työpaikkojen määrää seuraamalla voidaan arvioida lähiaikojen työllisyyskehityksen suuntaa. Vuoden 2009 kesäkuussa Vantaalla oli avoinna 980 työpaikkaa, mikä on kuutisen sataa työpaikkaa vähemmän kuin vuotta aiemmin, mutta enemmän kuin kuukautta aiemmin. Kuvio 16. Pidempään kuin vuoden työttömänä olleiden määrä Vantaalla kuukausittain vuodesta 2000 K15, lähde: Vantaan TE-toimisto Pitkäaikaistyöttömien ikärakenne on muuttunut määrän vähetessä. Suhteellisesti eniten Kuvio 18. Työttömät ja avoimet työpaikat Vantaalla kuukausittain vuodesta 2000 K17, lähde: Uudenmaan TE-keskus 2000-luvun alussa avointen työpaikkojen määrä pysytteli pitkään 500 tienoilla. Vuoden 2004 lopulla työpaikkatarjonta alkoi parantua niin, että vuoden 2008 alussa Vantaalla oli avoinna jo lähes työpaikkaa. Sen jälkeen tilanne alkoi heiketä. Kuvio 17. Pitkäaikaistyöttömien määrä Vantaalla ikäryhmittäin vuosien 2000 ja 2008 lopussa K16, lähde: Tilastokeskus Paraneva työpaikkakehitys oli lähes yksinomaan peräisin teollisuuden toimialan tarjoamista työpaikoista. Parhaimmillaan, vuoden 2007 alkukuukausina, Vantaalla teollisuuden toimialalla oli yli tuhat avointa työpaikkaa. 17

18 Sen jälkeen tilanne muuttui huonommaksi. Terveydenhuolto- ja sosiaalialan työn toimiala on ollut vähiten suhdanneherkkää: avoimia työpaikkoja on ollut kuukausittain tarjolla tasaisesti keskimäärin parisen sataa. 3. Asuminen 3.1. Asuntokanta ja asukkaat Vantaan asuntokanta ei hallintamuodoltaan eroa naapureista Espoon eikä koko maankaan asuntokannasta: asunnoista enemmistö (57 %) on omistusasuntoja ja kolmannes (34 %) vuokra-asuntoja. Helsingissä vuokra-asuntojen osuus on muita korkeampi, 45 prosenttia ja koko maassa pienempi, 30 prosenttia. Kuvio 19. Kuukausittain avoimien työpaikkojen määrä Vantaalla ja muutos verrattuna edelliseen vuoteen vuodesta 2000 K18, lähde: Uudenmaan TE-keskus Väestön ikärakenne on viimeisien vuosikymmenien aikana muuttunut Vantaalla siten, että työelämästä pois siirtyvien ikäluokat ovat viitisen viime vuoden ajan olleet suurempia kuin työikään tulevien ikäluokat. Ennusteen mukaan seuraavan kymmenen vuoden aikana em. ikäluokat ovat kuta kuinkin samansuuruiset eli työvoiman määrä pysynee tästä eteenpäin nykyisellä tasollaan. Kuvio 21. Asuntokanta hallintamuodon mukaan Vantaalla, Espoossa, Helsingissä ja koko maassa vuonna 2008 K20, lähde: Suuralueittain vuokra-asuntojen määrä ei juurikaan vaihtele Kivistön suuraluetta lukuun ottamatta. Vuokra-asuntojen osuus alueen asuntokannasta vaihtelee prosenttien välillä. Kivistössä vuokra-asuntoja on selvästi muita vähemmän. Kuvio 20. Nuorimpien ja vanhimpien ikäluokkien määrä Vantaalla sekä ennuste vuoteen 2019 K19, lähde: tilasto ja tutkimus: Vantaan väestöennuste 2009 Kuvio 22. Asuntokanta hallintamuodon mukaan Vantaan suuralueilla 2008 K20a, lähde: www. aluesarjat.fi 18

19 Vantaalaisista asuntokunnista omistusasunnoissa asuvia on kolme viidestä. Omistusasunnoissa asuminen on lisääntynyt vuosi vuodelta. Vain kaikkein suurimmissa asuntokunnissa (vähintään 7 henkilöä) tilanne on säilynyt ennallaan. Yleisintä omistusasunnossa asuminen on neljän henkilön asuntokunnilla, joista lähes kolme neljästä asuu omistusasunnossa. Vuokra-asunnossa asuvia sen sijaan on eniten toisaalta kaikkein suurimmissa, toisaalta kaikkein pienimmissä asuntokunnissa. oli oleellisesti muita korkeampi, Espoossa hieman Vantaan tasoa korkeampi, kehyskunnissa lähes puolitoista euroa Vantaan vuokratasoa alempi ja muualla maassa lähes kolme euroa alempi. Kuvio 24. Keskimääräiset neliövuokrat vuonna 2008 Vantaalla, Espoossa, Helsingissä ja kehyskunnissa, kaikki vuokra-asunnot K22, lähde: Tilastokeskus Kuvio 23. Eri suuruisten asuntokuntien asunnon hallintaperuste vuonna 2008 K21, lähde: Tilastokeskus Kaikista vantaalaisista omistusasunnoissa asuvia on lähes kaksi kolmesta. Vuokra-asunnoissa asuvia on kolme kymmenestä. Asumisoikeusasunnoissa asuvien vantaalaisten määrä on hieman vähentynyt Asumiskustannukset Aravavuokra-asunnoissa vuokrataso oli vuonna 2008 pääkaupunkiseudun kunnissa lähes saman suuruinen, Espoossa kuitenkin naapureitaan hieman korkeampi. Muualla Helsingin seudun kehysalueella maksettiin neliötä kohden noin 40 senttiä pienempää aravavuokraa ja muualla maassa liki puolitoista euroa alempaa neliövuokraa. Vapaarahoitteisissa vuokraasunnoissa erot olivat selvästi suuremmat niin pääkaupunkiseudulla kuin muuhunkin maahan verrattuna. Helsingissä maksettu neliövuokra Viimeksi kuluneen vuoden aikana aravavuokrat kohosivat Helsingissä ja Vantaalla 3,6 prosentilla. Espoossa kasvu oli 6 prosenttia. Vapaarahoitteisissa asunnoissa muutokset olivat 3-5 prosentin suuruisia, Helsingissä ja kehysalueella hieman muita suurempia. Vantaalla maksettiin vuonna 2008 kerrostaloneliöstä keskimäärin euroa ja pientaloneliöstä euroa. Espoossa ja Helsingissä pientaloasunnosta maksettiin 440 euroa neliöltä enemmän, mutta kehyskunnissa noin 40 euroa vähemmän. Kerrostaloasunnoissa ero Helsinkiin oli peräti euroa ja Espooseenkin 380 euroa. Kehyskunnista sen sijaan kerrostaloneliön sai 370 euroa edullisemmin kuin Vantaalta. Vantaalla, kuten myös muualla, asuntojen neliöhinnat ovat alkuvuodesta 2009 hieman alentuneet. Edullisimmat kerrostaloneliöt Vantaalla ovat Koivukylän suuralueella, kalleimmat 19

20 Aviapoliksen suuralueella. Pientaloasunnoistakin joutuu maksamaan Aviapoliksen suuralueella keskimäärin Vantaan korkeimmat neliöhinnat, kun taas Hakunilasta ne saa keskimäärin edullisimmin. Aviapoliksen asuntojen, samoin kuin Kivistön pientaloasuntojen muita korkeampaa tasoa selittää suurelta osin uusi asuntokanta eli iso osa myydyistä asunnoista on vasta valmistuneita Asuntokunnat ja asuinolot Vantaalla joka toinen kerrostaloissa asuvasta asuntokunnasta oli vuoden 2009 alussa vain yhden henkilön asuntokunta, kolme kymmenestä kahden henkilön asuntokunta ja joka kymmenes kolmen henkilön asuntokunta. Vain joka kahdennessatoista kerrostalossa asuvassa asuntokunnassa oli enemmän kuin kolme henkilöä. Kerrostaloissa asuvien asuntokuntien keskikoko on vuosi vuodelta pienentynyt. Useampi kuin neljä viidestä yhden henkilön asuntokunnasta asuukin kerrostalossa ja vain joka yhdestoista yhden henkilön asuntokunta asuu omakoti- tai paritalossa. Kuvio 25. Asuntojen neliöhinnat vuonna 2008 Vantaalla, Espoossa, Helsingissä, kehyskunnissa ja koko maassa K23, lähde: Tilastokeskus Kuvio 27. Eri talotyypeissä asuvien asuntokuntien koko Vantaalla vuonna 2008 K25, lähde: Tilastokeskus Kuvio 26. Asuntojen neliöhinnat Vantaan suuralueilla vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä K24, lähde: Tilastokeskus Asuntokunnat, joissa vanhimman ikä on vähintään 65 vuotta asuvat hyvin samalla tavalla kuin koko Vantaan väestö: neljännes asuu omakoti- tai paritalossa, joka kymmenes rivitaloasunnossa ja kolme viidestä kerrostaloasunnossa. Sen sijaan yksinasuvista 65 vuotta täyttäneistä asuntokunnista vain joka seitsemäs asuu omakoti- tai paritalossa ja useampi kuin kolme neljästä kerrostaloasunnossa. Iän kasvaessa asuntotyyppi ei kuitenkaan juuri muutu: 75 vuotta täyttäneistä yhden henkilön asuntokunnista joka kuudes asuu omakoti- tai paritaloasunnossa, joka kahdeskymmenes rivitaloasunnossa ja kolme neljästä kerrostaloasunnossa. Mitä enemmän asuntokunnissa, 20

21 joissa vanhin on 65 vuotta täyttänyt, on jäseniä sitä useammin asumismuotona on omakoti- tai paritalo. Kuvio 28. Asuntokuntien, joissa vanhin jäsen on 65 vuotta täyttänyt, asumismuoto Vantaalla vuonna 2008 K26, lähde: Tilastokeskus Kaiken kaikkiaan siirtyminen kerrostalosta pientaloasumiseen kasvaa asuntokuntakoon suuretessa. Jo vähintään kolmen henkilön asuntokunnista enemmistö asuu pientalossa. Kaksi kolmesta viiden henkilön asuntokunnasta asuu Vantaalla pientalossa. Kerrostaloissa asuvien asuntokuntien osuus kasvaa hieman tätä suuremmissa asuntokunnissa. Kaikista Vantaalla asuvista asuntokunnista asui ahtaasti (kutakin asuntokunnan jäsentä kohden on vähemmän kuin yksi huone) 10 prosenttia. Asukkaita näissä ahtaasti asuvissa asuntokunnissa oli yli 19 prosenttia kaikista Vantaan asukkaista. Kuten olettaa sopii, ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus kasvaa asuntokunnan koon suuretessa niin, että jo enemmistö viiden henkilön asuntokunnista asuu ahtaasti. Vantaalla jatkuvasti kasvussa oleva vieraskielisten asuntokuntien joukko on keskikooltaan selvästi kotimaisia asuntokuntia suurempaa. Heistä vain yksi neljästä asuu omistusasunnossa. Vieraskieliset asuntokunnat asuvat myös selvästi ahtaammin kuin kotimaisia kieliä puhuvat asuntokunnat: 28 prosenttia vieraskielisistä asuntokunnista asui vuoden 2006 lopulla ahtaasti, kotimaisia kieliä puhuvista ahtaasti asuvia oli 9 prosenttia (ks. tarkemmin Tilastokatsaus 7/2009). Ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus väestöstä on vähentynyt varsin hitaasti, vaikka lukumääräisesti ahtaasti asuvia on vuosi vuodelta hieman enemmän. Erityisesti kahden ja kolmen henkilön asuntokunnissa ahtaasti asuvien osuus on lisääntynyt viimeksi kuluneen kolmen vuoden aikana. Kuvio 29. Eri suuruisten asuntokuntien asumismuoto Vantaalla vuonna 2008 K27, lähde: Tilastokeskus Kuvio 30. Ahtaasti asuvat asuntokunnat asuntokunnan koon mukaan Vantaalla vuonna 2008 K28, lähde: Tilastokeskus 21

22 2000-luvulla valmistuneista asunnoista kaksi kolmannesta on ollut omistusasuntoja, viidennes vuokra-asuntoja ja vajaa kymmenesosa asumisoikeusasuntoja. Lähes kaikki vuokraasunnot on tehty kerrostaloihin, asumisoikeusasunnoista noin puolet ja omistusasunnoista kaksi viidestä. Kuvio 31. Ahtaasti asuvissa asuntokunnissa asuvat henkilöt asuntokunnan koon mukaan vuonna 2008 K29, lähde: Tilastokeskus 4. Rakentaminen 2000-luvulla 4.1. Asuntorakentaminen Vantaalle on viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana rakennettu asuntoa. Vuosittain valmistuneiden asuntojen määrä oli suurimmillaan ajanjakson puolivälissä ja on vähentynyt sen jälkeen selvästi: parin viime vuoden aikana on jääty asunnon vuosituotantoon. Kuluvana vuonna päästään vain reiluun tuhanteen valmistuvaan asuntoon. Valmistuneista asunnoista hieman yli puolet on tehty kerrostaloihin, keskimäärin 880 asuntoa vuosittain. Omakotitaloja on valmistunut vuosittain keskimäärin 350, paritaloasuntoja noin 170 ja rivitaloasuntoja noin 240 asuntoa. Kuvio 33. Vantaan suuralueille vuosina valmistuneet asunnot hallintamuodon mukaan K32, lähde: Aviapolis on tällä vuosituhannella ollut Vantaan suuralueista se, jonne on valmistunut eniten uusia asuntoja, lähes joka kolmas vuosina valmistuneista asunnoista. Kaksi kolmasosaa Aviapolikseen tehdyistä asunnoista on kerrostaloissa ja loput puoliksi rivitaloissa ja erillisissä pientaloissa. Vuokra-asuntojen osuus uusista asunnoista on Aviapoliksessa kolmannes. Kaksi kolmannesta Korson suuralueelle valmistuneista asunnoista on tehty pientaloihin ja vain kolmannes kerrostaloasuntoihin. Runsas neljännes Vantaalle 2000-luvulla tehdyistä pientaloista onkin pystytetty Korson suuralueelle. Aiemmin valmistunut runsas vuokraasuntokanta on vahvistunut 2000-luvulla vain runsaalla 320 uudella asunnolla. Kuvio 32. Vantaalle vuosina valmistuneet asunnot talotyypin mukaan K30, lähde: Myyrmäen suuralueelle valmistuneista asunnoista useampi kuin kaksi kolmesta on ollut kerrostaloissa ja vain runsas kymmenesosa omakotitaloissa. Vuokra-asuntoja Myyrmäkeen on rakennettu saman verran kuin Korson suuralueelle. 22

23 Tikkurilan suuralueelle vuokra-asuntoja on valmistunut 2000-luvulla vajaa 250. Kolme viidestä asunnosta on tehty kerrostaloihin. Koivukylän suuralueelle vuokra-asuntoja on tehty Aviapoliksen jälkeen eniten, yli 500. Pientaloasuntojen osuus uusista asunnoista on ollut lähes kolme viidesosaa. Hakunilan suuralueelle on viime vuosina asuntoja valmistunut suhteellisen vähän. Uusista asunnoista vain runsas neljännes on kerrostaloissa. Alueen suhteellisen suuri vuokra-asuntokanta on täydentynyt 230 uudella asunnolla. Kivistön suuralueen rakentaminen on vielä edessäpäin luvulla uusia asuntoja on valmistunut vain vajaa 600. Ne ovat lähes kaikki olleet omistusasuntoja ja ne on rakennettu pientaloihin. Kuvio 35. Vuosina Vantaan suuralueille rakennettavat asunnot talotyypin mukaan K33, lähde: tilasto ja tutkimus, Vantaan väestöennuste Toimitilarakentaminen Vuosien aikana Vantaalle on valmistunut yli 1,66 miljoonaa kerrosneliömetriä muuta kuin asuinkerrosalaa. Asuinkerrosalaa on valmistunut hieman vähemmän, 1,58 miljoonaa kerrosneliömetriä. Rakennetusta kerrosalasta vajaa neljännes tehtiin varastorakennuksiin, viidennes myymälä-, majoitus- ja ravitsemisalan rakennuksiin ja kuudesosa toimisto- ja hallintorakennuksiin. Kuvio 34. Vantaan suuralueille vuosina valmistuneet asunnot talotyypin mukaan K31, lähde: Rakentamisennusteen mukaan tulevan kymmenen vuoden aikana uusia asuntoja rakennetaan suuralueista eniten Tikkurilaan ja Kivistöön ja vähiten Hakunilaan. Korsossa ja Hakunilassa enemmistö asunnoista rakennetaan pientaloihin. Lähimmän viiden vuoden aikana asuntorakentamisen ennustetaan olevan aluksi varsin vähäistä, mutta lisääntyvän kohti jakson loppua. Kuvio 36. Vantaalle vuosina valmistunut kerrosala käyttötarkoituksen mukaan K34, lähde: 23

24 kerrosalasta on ollut peräti 58 prosenttia. Tikkurilan osuus on 17 prosenttia ja Myyrmäen 10 prosenttia. Kuvio 37. Vuosina Vantaalle valmistunut muu kuin asuinkerrosala käyttötarkoituksen mukaan K35 lähde: Toimitiloja on 2000-luvulla rakennettu Vantaalla pääosin Aviapoliksen suuralueelle, kehä III:n ja lentoaseman tuntumaan: Aviapoliksen suuralueen osuus kaikesta Vantaalle vuosina rakennetusta muusta kuin asuin- Kuvio 38. Vuosina Vantaan suuralueille valmistunut muu kuin asuinkerrosala K36 lähde: Kartta 8. Vantaalle vuosina valmistunut muu kuin asuinkerrosala 24 Lähde:

25 Kartta 9. Vantaalle vuosina valmistuneet asunnot (lkm) Lähde: 5. Talous 5.1 Talouden kehitys Kuvio 39. Bruttokansantuote Suomessa, euroalueella ja Yhdysvalloissa, määrän muutos vuodessa, lähde: VM:n suhdannekatsaus Maailmantalouden taantuman pohja lienee saavutettu, arvioi Valtiovarainministeriö kesäkuisessa suhdannekatsauksessaan. Tiedot eri maiden talousodotuksista ja kehitysnäkymistä ovat vielä ristiriitaisia. Voimakkain tuotannon supistus - 4 prosenttia viime vuodesta - tänä vuonna tapahtuu teollisuusmaissa. Maailmantalouden elpymisen taantumasta arvioidaan olevan tänä ja ensi vuonna hidasta ja euroalueen arvioidaan pääsevän taantumasta viimeisimpänä talousalueista. 25

26 Taulukko 3. Keskeisiä ennustelukuja Työllisyysaste 68,9 69,9 70,6 67,6 66,7 Kuluttajahintaindeksin muutos, % 1,6 2,5 4,1 0,2 1,0 Ansiotasoindeksin muutos, % 3,0 3,4 5,6 4,2 3,0 Pitkät korot (valtion obligaatit 10v), % 3,8 4,3 4,3 4,0 4,0 Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta 48,7 47,3 48,4 54,0 55,2 Julkisyhteisöjen bruttovelka (EMU), % BKT:sta 39,2 35,1 33,4 40,8 47,4 Lähde: VM:n suhdannekatsaus Suomen tuotannon arvioidaan supistuvan tänä vuonna 6 prosenttia viime vuodesta. Vuonna 2010 kasvu arvioidaan hyvin pieneksi. Viennin suuri osuus ja sen romahtaminen yhdessä rahoituskriisin kanssa tekevät Suomen taloudesta haavoittuvan. Työttömyyden arvioidaan kasvavan tänä vuonna yli 9 prosentin ja viimeisimmän VM:n arvion mukaan ensi vuonna 10,5 prosenttiin. Työttömyyden kasvu leikkaa kotitalouksien kysyntää ja yritysten investoinnit vähenevät. Hintojen odotetaan jopa hieman laskevan vuoden 2009 loppupuolella. Kuvio 41. Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä suhteessa BKT:een, prosenttia, lähde: VM:n suhdannekatsaus Kuvio 40. Työttömyysaste Suomessa ja euroalueella , ennuste vuoteen 2010, lähde: VM:n suhdannekatsaus Valtion ja kuntien rahoitusasema heikkenee voimakkaasti verotulojen jäädessä selvästi alle viime vuoden tason. Valtion verotulot heikkenevät taantuman ja verohelpotusten johdosta, menot kasvavat ja alijäämä voi kasvaa jopa 10 miljardiin euroon tänä vuonna. Vuonna 2010 valtion arvioidaan velkaantuvan edelleen 13 miljardia euroa. 26

27 5.2 Kuntien verotulot Kuvio 42. Kuntien verotulot , lähde: Kuntaliiton kuntien verotulojen ennustekehikko Ansiotulojen kehitys, Helsingin seutu ja suuret kaupungit Vantaalaisten ansiotuloista palkkatulot kattavat 80 prosenttia, lähes 15 prosenttia kertyy eläketuloista ja muu osa työttömyysturvasta ja muusta sosiaaliturvasta sekä elinkeinotuloista. Näin palkkatulojen myönteinen kehitys on elintärkeää myös kunnallisverotulojen kertymiselle. Erilaiset vähennykset ovat yli 16 prosenttia veronalaisista ansiotuloista ja efektiivinen veroaste Vantaalla noin 15,30 vuonna Kuvio 43. Ansiotulojen kasvu suurissa kaupungeissa vuonna 2008, lähde: Tilastokeskus Kuntien verotuloarvioita tälle vuodelle heikennettiin edelleen kesäkuussa VM:n ja Kuntaliiton yhteisessä arviossa. Kuntien tämän vuoden verotulot jäävät puoli miljardia edellisvuotisesta; lähes 3 prosentin lasku edellisvuoteen verrattuna. Kunnallisveron tuotto alenee prosentilla ja yhteisöverot neljänneksellä viimevuotisesta. Yhteisöverot laskevat huolimatta kuntien korotetusta (32,03 %) jako-osuudesta vuosille Ensi vuoden verotulot pysyvät tämän vuoden toteutuma-arvion tasolla. Kunnallisveroon liittyy epävarmuutta ensi vuoden vähennysten osalta. Paineet kunnallisveroprosenttien nostamiseen ovat suuret. Kuvio 44. Ansiotulojen kasvu Helsingin seudulla vuonna 2008, lähde: Tilastokeskus Vuonna 2010 kiinteistöverojen koko maassa arvioidaan kasvavan 8,5 prosenttia lähinnä kiinteistöveroprosenttien alarajojen noston ansiosta. Kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajat 2010 alkaen: alaraja yläraja - yleinen kiinteistövero 0,60 1,35 - vakituinen asuinrakennus 0,32 0,75 - muu kuin vak. asuinrak. 0,60 1,35 (enintään 0,60 %-yks. yli vakituisen asuinrakennuksen) - voimalaitokset 1,40 2,85 - rakentamaton rak. paikka 1,00 3,00 Ansiotulot kasvoivat Vantaalla 8,0 prosenttia vuonna 2008, suurista kaupungeista eniten. Koko maassa ja suurissa kaupungeissa keskimäärin ansiotulot kasvoivat 6,6 prosenttia. 27

28 Helsingin seudun (14 kuntaa) kunnista ansiotulojen kasvu Vantaalla oli keskitasoa nopeampaa, PKS-naapurien kasvun jäädessä selvästi pienemmäksi. Ansiotuloissa tulonsaajaa kohden vantaalaiset jäävät PKS-naapurikunnista selvästi jälkeen; ero helsinkiläisiin on vuosi vuodelta supistunut. Helsingin seudun muut kunnat, Vihtiä, Pornaista, Hyvinkäätä ja Mäntsälää lukuun ottamatta ovat kirineet Vantaan ohi. 5.4 Vantaan verotulot ja valtionosuudet Kuvio 47. Verotulot ja valtionosuudet yhteensä asukasta kohden (Helsinki, Espoo, Vantaa ja koko maa=100) , lähde: Tilastokeskus Kuvio 45. Ansiotulot tulonsaajaa kohden suurissa kaupungeissa vuonna 2008, lähde Tilastokeskus Kuvio 48. Nettokäyttökustannukset yhteensä asukasta kohden (Helsinki, Espoo, Vantaa ja koko maa=100) , lähde: Tilastokeskus Kuvio 46. Ansiotulot tulonsaajaa kohden Helsingin seudulla vuonna 2008, lähde: Tilastokeskus Palkkatulot kasvoivat Vantaalla 8,4 prosenttia vuonna 2008, kun 10 suurimman kaupungin keskimääräinen kasvu oli 7,1 prosenttia ja koko maassa palkkatulot kasvoivat 6,8 prosenttia. Helsingin seudun kunnista palkkatulojen kasvu oli Vantaata nopeampaa Pornaisissa, Mäntsälässä, Sipoossa ja Tuusulassa. Viime vuosina verorahoitus asukasta kohden on vakiintunut sellaiseksi, että Espoon rahoitustilanne on selvästi Helsinkiä ja Vantaata parempi. Käyttökustannuksissa asukasta kohden Helsinki on selvästi korkein ja vuonna 2007 Vantaan menotaso oli alhaisin. Vantaan kehityssuuntia 1/2009 -julkaisussa esiteltiin vertailuja suurten kaupunkien palvelukustannuksista asukasta kohden vuonna Tiedot vuoden 2008 palvelukustannuksista valmistuvat loppuvuodesta

29 Kuvio 49. Kunnallisveron ja yhteisöveron tilitykset vähenevän neljänneksellä edellisestä vuodesta eikä kasvua vuonna 2010 ole näköpiirissä. Vantaan yhteisöveron jako-osuus pieneni tälle vuodelle 3,33 prosenttiin (se oli 3,8 prosenttia vuonna 2008) ja näin Vantaan yhteisöveron tiputus on koko maata suurempi. Yhteisöveroja arvioidaan kertyvän tänä vuonna noin 40 miljoonaa euroa. Kiinteistöverojen arvioidaan kertyvän talousarvion mukaisena tänä vuonna ja ensi vuonna vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti kohoaa 0,32:een. Tämä alarajan muutos tuo kaupungille noin 0,7 miljoonan euron lisätulon. Talousarviossa 2009 kaupungin verotuloiksi arvioitiin yhteensä 786,5 miljoonaa euroa; kasvua vuoden 2008 toteutumaan olisi ollut 4,2 prosenttia. Vuoden 2010 kehysvalmisteluissa vuoden 2009 arviota alennettiin 748 miljoonaan euroon, 38,5 miljoonaa euroa alle talousarvion. Verotulot alenisivat tällä arviolla lähes prosentilla vuodesta Koko maan kuntien verotulojen arvioidaan jäävän tänä vuonna 2,8 prosenttia alle vuoden 2008 tason. Kaupunki on saanut kunnallisverotilityksiä tammi-heinäkuussa yhteensä 427,9 miljoonaa euroa, kasvua 2,3 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Vuoden 2009 ennakoita on kertynyt yhteensä 324,3 miljoonaa euroa, kasvua 2,5 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Kuntaryhmän jako-osuutta korotettiin 60,39 prosenttiin, kun se oli 57,11 prosenttia heinäkuussa Koko vuoden kunnallisverojen kertymän ratkaisee Vantaallakin työssä olevien ansioiden kehitys ja työttömyyden kasvu. Vuodelle 2010 on tiedossa perusvähennyksen korotus, joka pienentää kunnallisveron tuottoa. Myös työttömyyden arvioidaan kasvavan vielä vuoden 2010 aikana. Kunnallisveroprosentin tuotto on noin 36 miljoonaa euroa vuonna Valtionosuuden yhden putken malliin - ei lisärahaa kunnille Kuntien valtionosuusjärjestelmä uudistuu vuoden 2010 lähtien ns. yhden putken mallin mukaisena. Esi- ja perusopetus maksetaan jatkossa kotikunnalle ikäluokkapohjaisesti ja tämän johdosta toisessa kunnassa koulua käyvien osalta otetaan käyttöön kotikuntalaskutus. Käytännön toteutuksen valmistelu on tältä osin kesken. Tavoitteena on keskitetysti hoidettu clearing-järjestelmä. Lukion, ammatillisen opetuksen ja ammattikorkeakoulujen osalta valtionosuudet menevät edelleen ylläpitäjille. Uudistus ei tuo lisärahaa kunnille. Harvaanasutuille ja saaristokunnille osoitettu 30 miljoonaa euroa kerättäneen muiden kuntien osuudesta. Vuoden 2010 valtionosuuksiin tulee 2,7 prosentin indeksitarkistus, lakisääteiset muutokset ja kunnan väestön muutoksista tulevat muutokset. Kaupungille maksettavia valtionosuuksia vuonna 2010 vähentää noin 64 miljoonan euron verotulotasaus, kasvua lähes 5 miljoonaa euroa vuodesta Yhteisöveroja kaupunki on saanut tammi-heinäkuussa yhteensä 25,6 miljoonaa euroa, kolmanneksen viimevuotista vähemmän. Koko maassa kuntien yhteisöverojen arvioidaan 29

30 6. Tutkittua Riihelä Juhani: Päiväkodista pulpettiin. Vantaan palvelututkimus 2008: päivähoitoja koulupalvelut (tilasto ja tutkimus, selvityksiä 54, C7:2009, -> tilastot ja julkaisut ->selvitykset) Päivähoitopalvelujen käyttö on muuttunut vuodesta 2001 vain vähän: vajaa kaksi kolmasosaa alle 3-vuotiaista hoidetaan kotona ja kolmasosa kokopäivähoidossa. Noin neljä viidesosaa 3-6-vuotiaista on kokopäivähoidossa, kymmenesosa osapäivähoidossa ja toinen kymmenesosa hoidetaan kotona. Kunnallisen päivähoidon osuus on kasvanut. Päivähoito oli järjestetty vanhempien toivomalla tavalla 87 prosentissa tapauksista. Loput 13 prosenttia olivat halunneet hoitopaikan lähempää kotia tai toisesta päiväkodista vuotiaiden lasten vanhemmat olivat tyytymättömimpiä. Noin joka toinen arvioi lapsensa hoitopaikan erittäin hyväksi ja kaksi viidestä melko hyväksi. Huolestuneita oltiin henkilökunnan riittävyydestä ja päivähoitoryhmien koosta. Vantaa menestyi suurten kaupunkien vertailussa sikäli hyvin, etteivät sen tulokset olleet muita heikompia yhdelläkään päivähoidon laatutekijällä mitattuna, parin tekijän kohdalla jopa muita parempia. Koululaisten iltapäivähoidon tarve ei ollut muuttunut: sitä, toivottiin edelleen noin puolelle 7-vuotiaita ja joka viidennelle 8-vuotiaalle. Hoitopaikan saanti oli parantunut vuodesta 2001: noin 90 prosenttia tarpeesta oli tyydytetty. Peruskoulun tyypillisin arvosana oli melko hyvä yli kahden kolmasosan vastaajan mielestä. Neljäsosa vastaajista piti koulua erittäin hyvänä ja vain muutama vastaaja huonona. Arvio peruskoulusta parani vuoteen 2001 verrattuna. Yleisarvosanaa paremman arvion saivat koulujen opetus, henkilökunta, turvallisuus, koulun asioista tiedottaminen sekä koulumatkat ja kulkuyhteydet. Koulutilojen kuntoa, varusteita ja kouluruokaa arvioitiin kriittisimmin. Moni asia oli muuttunut parempaan suuntaan, vain kouluterveydenhuollon arvioitiin heikentyneen vuoteen 2001 nähden. Suurten kaupunkien vertailussa eroja oli päivähoitoa enemmän, suurimmillaan erot olivat arvioitaessa kouluterveydenhuoltoa ja luokkakokoa. Lahti ja Vantaa sijoittuivat arvioissa yleensä parhaiten. Myös arviot lukioista paranivat vuoteen 2001 verrattuna. Kouluterveydenhuollon kuitenkin arvioitiin lukioissakin heikentyneen. Parviainen Elina: Nämä työntekijät ovat loistavia! Lapsiperheiden kotipalvelun ja neuvolan perhetyön asiakaskyselyn tulokset 2008 (tilasto ja tutkimus, selvityksiä 55, C9:2009, -> tilastot ja julkaisut ->selvitykset) Kotipalvelussa ja perhetyössä pidetään tärkeänä toiminnan arviointia, jotta palveluja voidaan kehittää. Asiakaspalautteen saamiseksi kotipalvelun ja perhetyön palveluja tammisyyskuussa 2008 käyttäneitä lähestyttiin kyselylomakkeella. Kyselyn tuloksia hyödynnetään kotipalvelun ja perhetyön toiminnan arvioinnissa ja palveluiden kehittämisessä. Avun hakemisen syyt olivat moninaiset, mutta usein taustalla oli vanhemman väsymystä, uupumusta tai sairautta sekä asioiden hoitamisen tarvetta kodin ulkopuolella. Asiakkaat olivat pääosin tyytyväisiä saamaansa palveluun. Työntekijöihin luotettiin ja heidän ammattitaitoa arvostettiin. Asiakkaat kokivat, että heille oli varattu tarpeeksi aikaa, heidän mielipiteitään oli kuunneltu ja lasten tarpeet oli otettu hyvin huomioon. Työntekijöille annettiin runsaasti positiivista palautetta. Tyytymättömimpiä asiakkaat olivat palveluista tiedottamiseen. Lisäksi vastaajilta saatiin useita ehdotuksia työntekijöiden ammattitaidon kehittämiseksi. 30

31 Kaikkinensa lapsiperheiden kotipalvelu ja neuvolan perhetyö olivat vastanneet hyvin asiakkaiden tarpeisiin ja useimmilla vastaajilla elämän tilanne oli parantunut asiakkuusaikana. Puolet vastaajista antoikin saamalleen palvelulle arvosanaksi kiitettävän. Henriksson Riikka: Kaunista luontoa, hyviä polkuja. Päiväkummun asukaskysely 2008 (tilasto ja tutkimus, selvityksiä 56, C11:2009, -> tilastot ja julkaisut ->selvitykset) Kaupunginhallitus hyväksyi Vantaan arkkitehtuuristrategian vuoden 2006 alussa. Siinä korostetaan tietoa ympäristöstä ja muutosten vaikutuksista perustana kaupungin hyvän ympäristön suunnittelulle ja rakentamiselle. Yhtenä käytännön palautteena on asukaspalautteen kerääminen ja analysointi. Strategiaa lähdettiin vuonna 2007 toteuttamaan kysymällä Variston asuntomessualueen asukkailta mielipiteitä asuinalueensa onnistumisesta, hyvistä ja huonoista puolista sekä toiveita parannettavista epäkohdista (Ahlgren-Leinvuo Hanna ja Henriksson Riikka: Miltä tuntuu asua Varistossa 30 vuotta asuntomessujen jälkeen? tilasto ja tutkimus, selvityksiä 47, C24:2007, -> tilastot ja julkaisut - >selvitykset). Vuoden 2008 kohdealueeksi kaupunkisuunnittelussa valittiin Päiväkumpu, jossa on selkeästi vanha, vuosien saatossa täydentynyt pohjoinen osa sekä eteläinen lähes kokonaan uudista taloista muodostunut osa. Tavoitteena oli saada asukkaiden mielipide vanhan alueen täydennysrakentamisen onnistumisesta ja toisaalta mielipide siitä miten uudisalueen toteuttaminen on onnistunut. Päiväkummun rauhallisuus, luonnonläheisyys ja hyvät ulkoilumahdollisuudet ovat tärkeitä päiväkumpulaisille. Erityisen tärkeitä paikkoja ovat Kuusijärvi ja jokialue. Ulkoilumahdollisuuksien koettiin pysyneen ennallaan tai parantuneen. Viheralueiden kunnossapitoa pidettiin tärkeänä, lisäksi tulisi kiinnittää huomiota valaistuksen, penkkien ja istutusten riittävään määrään. Roskaaminen koettiin tälläkin alueella ongelmaksi. Vastaajat olivat huolissaan aluetta koskevista suunnitelmista, joita ovat bussivarikko, logistiikkakeskus ja kivimurskaamo. Niiden vaikutus muun muassa ilmanlaatuun ja viheralueen viihtyvyyteen huolettaa Päiväkummun asukkaita. Päiväkummun yleisilme ja rakennusten ulkonäköä enemmistö piti onnistuneena. Tyytymättömyyttä oli eniten ajoteiden ja kevyen liikenteen väylien talvikunnossapitoon. Erityisesti vanhalla alueella asuvat kokivat tiet ja kadut huonokuntoisiksi ja toivoivat asiaan parannusta. Asukkaat olivat lisäksi huolissaan ylinopeuksista, liikenneturvallisuuden koettiinkin heikentyneen Päiväkummun huonoimmiksi puoliksi niin vanhan kuin uudenkin puolen vastaajat nostivat joukkoliikenteen. Bussiyhteyksiä pidettiin huonoina, etenkin Tikkurilaan ja Helsinkiin. Todettiin, ettei alueella pärjää ilman omaa autoa. Kytö Hannu ja Tuorila Helena: Pääkaupunkiseudun muuttoliiketutkimus 2008, osat 1-2 (käsikirjoitus, Kuluttajatutkimuskeskus 2009) Pääkaupunkiseudun kunnat, Uudenmaan liitto ja YTV teettivät vuonna 2008 Kuluttajatutkimuskeskuksella tutkimuksen, joka kohdistui pääkaupunkiseudulle, pääkaupunkiseudun sisällä ja pääkaupunkiseudulta kehyskuntiin muuttaneisiin kotitalouksiin. Tutkimus koostuu toisiaan täydentävistä, erikseen raportoitavista kyselytutkimuksesta ja laadullisesta (haastattelu-)tutkimuksesta. Tutkimuksen mukaan pääkaupunkiseudun sisäistä lähtömuuttoa kuvaavat asuinympäristöön, palveluihin, työmatkoihin ja perhetilanteen muutoksiin liittyvät seikat. Asunnon vaihdon yhteydessä etsitäänkin viihtyisämpää ja palveluiltaan sopivampaa asuinympäristöä. Noin puolet kehyskuntiin muuttaneista mainitsi asunnon pienuuden ja asumisen kalleuden vaikutuksen muuttoon olleen melko tai erittäin suuren. Kolmannes kehyskuntiin 31

Tilastokatsaus 11:2012

Tilastokatsaus 11:2012 Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

Tilastokatsaus 15:2014

Tilastokatsaus 15:2014 19.12.2014 Tietopalvelu B18:2014 n asuntokanta 31.12.2013 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 100 600 asuntoa. Niistä vajaa 62 prosenttia (62 175) oli kerrostaloissa,

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Tilastokatsaus 7:2013

Tilastokatsaus 7:2013 Tilastokatsaus 6:2012 Vantaa 1 21.8.2013 Tietopalvelu B12:2013 Asuntorakentaminen Vantaalla vuodesta 1970 Asuntokanta vuoden 2013 alussa Vantaalla oli vuoden 2013 alussa 99 620 asuntoa. Niistä 60 835 oli

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 2:2016

TILASTOKATSAUS 2:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 2:2016 1 26.1.2016 RAKENTAMINEN VANTAALLA VUONNA 2015 1 Vantaalle rakennettiin vuoden 2015 aikana uutta kerrosalaa kaikkiaan 376 790 k-m 2, mikä on 100 820 k-m 2 (37

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Asuntoja 6:2012. Tilastokatsaus. Taulukko 1. Yht Omakotitalot % 57,3. Rivitaloasunnot. Vuonna ja 28.

Asuntoja 6:2012. Tilastokatsaus. Taulukko 1. Yht Omakotitalot % 57,3. Rivitaloasunnot. Vuonna ja 28. Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 3:2017 1 20.1.2017 RAKENTAMINEN VANTAALLAA VUONNA 2016 1 Vantaalle rakennettiin vuoden 2016 aikana uutta kerrosalaa kaikkiaan 420 150 k m 2, mikä on 45 710 k m 2 (12

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2018

TILASTOKATSAUS 4:2018 TILASTOKATSAUS 4:2018 8.3.2018 RAKENTAMINEN VANTAALLA VUONNA 2017 1 Vantaalle rakennettiin vuonna 2017 uutta kerrosalaa 349 590 kerrosneliömetriä, josta asuinrakennuksiin valmistui 234 712 k-m 2 (67 %).

Lisätiedot

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014 Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 8.9.2014 Rakennuskanta rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan ssa, Helsingissä, lla ja kehyskunnissa 31.12.2013 Muut kuin asuinrakennukset Asuinrakennukset 0

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016 Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto

Lisätiedot

Tilastokatsaus 10:2014

Tilastokatsaus 10:2014 Tilastokatsaus 10:2014 Vantaa 1 2.9.2014 Tietopalvelu B11:2014 Vieraskielisten asuntokuntien asumisesta Vantaalla ja vähän muuallakin Vantaalla asui vuoden 2012 lopulla yhteensä 8 854 vieraskielistä 1

Lisätiedot

RAKENTAMINEN VANTAALLA 2014

RAKENTAMINEN VANTAALLA 2014 RAKENTAMINEN VANTAALLA 2014 RAKENNUS- JA ASUNTOKANTA 1.1.2015 Tiedustelut Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Pertti Raami, Vantaan kaupungin aineistopankki Kansi

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 21:2016

TILASTOKATSAUS 21:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 21:2016 1 10.11.2016 VANTAAN ASUNTOKANTA 31.12.2005 31.12.2015 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2015 lopussa kaikkiaan 104 700 asuntoa. Niistä

Lisätiedot

Asuminen ja rakentaminen

Asuminen ja rakentaminen Asuminen ja rakentaminen Elina Parviainen / n kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 12.12.2017 Asuminen ja rakentaminen Asunto- ja toimitilarakentaminen Asuminen Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt

Lisätiedot

Asuminen ja rakentaminen

Asuminen ja rakentaminen Asuminen ja rakentaminen Elina Parviainen / n kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 1.3.2017 Asuminen ja rakentaminen Asunto- ja toimitilarakentaminen Asuminen Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 5:2016

TILASTOKATSAUS 5:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 5:2016 1 1.4.2016 YKSINHUOLTAJIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Yksinhuoltajien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista yhden

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2015

TILASTOKATSAUS 12:2015 TILASTOKATSAUS 12:2015 17.12.2015 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna eniten Hakunilassa ja Aviapoliksessa Vaikka väheni vuoden aikana koko kaupungissa, oli kaupungin

Lisätiedot

Rakentaminen Vantaalla 2011

Rakentaminen Vantaalla 2011 Rakentaminen Vantaalla 2011 Rakennus- ja asuntokanta 1.1.2012 Tiedustelut Vantaan kaupunki Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Paino: Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola

Lisätiedot

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 23.9.2013 Rakennuskanta Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja kehyskunnissa 2012 Rakennuskanta Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja kehyskunnissa, Uudellamaalla

Lisätiedot

Tilastokatsaus 4:2014

Tilastokatsaus 4:2014 Vantaa 10.3.2014 Tietopalvelu B5:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 7:2016

TILASTOKATSAUS 7:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista

Lisätiedot

Tilastokatsaus 8:2010

Tilastokatsaus 8:2010 Tilastokatsaus 8:2010 Lisämateriaalia 7.9.2010 Tietopalvelu B11:2010 Vieraskielisten asuntokuntien asumisesta Vantaalla ja vähän muuallakin Vantaalla asui vuoden 2006 lopulla yhteensä 4 417 vieraskielistä

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2017

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2017 Irja Henriksson 7..8 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 7 Vuonna 7 Lahteen valmistui 3 rakennusta ja 78 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski kolme prosenttia ja asuntotuotanto puolisen

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Tilastokatsaus 2:2014

Tilastokatsaus 2:2014 Tilastokatsaus 2:2014 Vantaa 1 17.1.2014 Tietopalvelu B2:2014 Vantaalaisten tulot ja verot vuonna 2012 (lähde: Verohallinnon Maksuunpanon Vantaan kuntatilasto vuosilta 2004 2012) Vuonna 2012 Vantaalla

Lisätiedot

Rakentaminen Vantaalla 2012

Rakentaminen Vantaalla 2012 Rakentaminen Vantaalla 2012 Rakennus- ja asuntokanta 1.1.2013 Tiedustelut Vantaan kaupunki Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Paino: Tuukka Mielonen, Vantaan kaupungin

Lisätiedot

Tilastokatsaus 1:2014

Tilastokatsaus 1:2014 Tilastokatsaus 1:2014 Vantaa 3.1.2014 Tietopalvelu B1:2014 1 Vähintään 65 vuotta täyttäneet Vantaalla Vuoden 2013 alussa 65 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia vantaalaisia oli 27 579 henkilöä. Heistä

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta

Lisätiedot

Rakentaminen Vantaalla 2013

Rakentaminen Vantaalla 2013 Rakentaminen Vantaalla 2013 Rakennus- ja asuntokanta 1.1.2014 Tiedustelut Vantaan kaupunki Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Paino: Pertti Raami, Vantaan kaupungin

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 6:2016

TILASTOKATSAUS 6:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 6:2016 1 7.4.2016 SELLAISTEN ASUNTOKUNTIEN, JOISSA ON PARISKUNTA JA LAPSIA, TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 2 Osa 2: Kaupungin eri osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samantyyppinen,

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 1:2018

TILASTOKATSAUS 1:2018 TILASTOKATSAUS 1:2018 5.2.2018 PENDELÖINTI VANTAALLA JA HELSINGIN SEUDULLA 2006 2015 Tässä tilastokatsauksessa käsitellään Vantaan työssäkäyntiä (pendelöintiä) kahdesta näkökulmasta. Ensin tarkastelun

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 8:2016

TILASTOKATSAUS 8:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 8:2016 1 15.4.2016 ASUNTOKUNTIEN ELINVAIHEET JA TULOT ELINVAIHEEN MUKAAN VUOSINA 2005 2013 Asuntokunnat elinvaiheen mukaan lla, kuten muillakin tässä tarkastelluilla

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014 lkm krsm Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson.. Rakennus ja asuntotuotanto vuonna Vuonna Lahden rakennustuotanto oli ja asuntotuotanto 8. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto pysyi lähes

Lisätiedot

Kymppi-Moni -hanke. Väestöennusteen laatiminen Vantaalla. Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere. Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija

Kymppi-Moni -hanke. Väestöennusteen laatiminen Vantaalla. Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere. Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Kymppi-Moni -hanke Väestöennusteen laatiminen Vantaalla Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Väestöennusteen laadinta Vantaalla väestöennuste laaditaan Vantaalla

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Rakentaminen, asuminen ja ympäristö

Rakentaminen, asuminen ja ympäristö Rakentaminen, asuminen ja ympäristö - Asunto- ja toimitilarakentaminen - Asuminen - Ympäristö ja ilmasto, HSL ja Uudenmaan liitto Asunto- ja toimitilarakentaminen Rakennuskanta Espoossa, Helsingissä, Vantaalla

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2016

TILASTOKATSAUS 12:2016 TILASTOKATSAUS 12:2016 10.6.2016 TULOTIETOJA VANTAALTA, SEN OSA-ALUEILTA, HELSINGIN SEUDULTA JA MAAMME SUURIMMISTA KAUPUNGEISTA VUODELTA 2014 Valtionveronalaiset keskitulot Vantaalla ja muissa isoissa

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014 lkm krsm2 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 2..215 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 214 Vuonna 214 Lahden rakennustuotanto oli 9 ja asuntotuotanto 859. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto

Lisätiedot

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö: Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2004

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2004 Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 10 2006 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2004 Helsingin kaupungin kuvapankki /Mika Lappalainen Verkkojulkaisu Leena Hietaniemi ISSN 1458-5707

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 toisella neljänneksellä 75,1 prosenttia, mikä oli puoli prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi

Lisätiedot

Tilastokatsaus 8:2013

Tilastokatsaus 8:2013 Tilastokatsaus 6:2012 Vantaa 1 10.10.2013 Tietopalvelu B14:2013 Vanhojen osakeasuntojen kaupat ja hinnat Vantaalla vuosina 2003 2012 sekä alkuvuodesta 2013 Vuosien 2003 2012 aikana Vantaalla on tehty kaikkiaan

Lisätiedot

Asuntojen hinnat ja vuokrat vuonna 2015

Asuntojen hinnat ja vuokrat vuonna 2015 euroa/m2 Irja Henriksson 22.3.2016 Asuntojen hinnat ja vuokrat vuonna 2015 Asunnon hintaan vaikuttaa moni tekijä, joista mainittakoon rakennuksen talotyyppi, sijainti sekä huoneistotyyppi. Yksiöiden neliöhinta

Lisätiedot

verotus valmistui Kunnallisvero Yhteisövero Uskonnolliset yhteisöt Kiinteistövero

verotus valmistui Kunnallisvero Yhteisövero Uskonnolliset yhteisöt Kiinteistövero VUODEN 2010 VEROTULOT Rahatoimisto KAUNIAISTEN KAUPUNKI GRANKULLA STAD KH 9.2.2011 Vuoden 2009 maksuunpannut verot Kaupungin saamiin vuoden 2010 verojen tilityksiin vaikuttaa merkittävästi vuoden 2009

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 25 000 22 500 20 000 Ennuste 19 016 väestön määrä 17 500 15 000 12 500 10 000 15 042 7 500 5 000 2 500 0 1991 1993 1995 1997

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2014

Tilastokatsaus 9:2014 Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien

Lisätiedot

Asunnot ja asuntokunnat 2017 Hyvinkään kaupunki / Talouspalvelut

Asunnot ja asuntokunnat 2017 Hyvinkään kaupunki / Talouspalvelut Asunnot ja asuntokunnat 2017 Hyvinkään kaupunki / Talouspalvelut 7.5.2019 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 18:2016

TILASTOKATSAUS 18:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 18:2016 1 10.10.2016 OSAKEASUNTOJEN MYYNTIHINTOJA VANTAALLA Vantaalla asunnoista maksettuja neliöhintoja voidaan seurata esimerkiksi Tilastokeskuksen neljännesvuosittaisista

Lisätiedot

Rakentaminen Vantaalla 2010

Rakentaminen Vantaalla 2010 Rakentaminen Vantaalla 2010 Rakennus- ja asuntokanta 1.1.2011 Tiedustelut Vantaan kaupunki Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Paino: Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen

Lisätiedot

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 3/2015 Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Tilastokeskuksen vieraskielisten asumista koskevat tiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja. Tuolloin Espoossa

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2017

TILASTOKATSAUS 4:2017 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui

Lisätiedot

Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat

Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Konserniesikunta, Strategiayksikkö Lähde: Tilastokeskus 24.4.2018 Yhteenveto Väestömäärä ja väestönkasvu osatekijöittäin

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 5:2018

TILASTOKATSAUS 5:2018 Tilastokatsaus 6:12 TILASTOKATSAUS 5:18 1 10.9.18 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 08 17 Työttömyysaste oli Vantaalla tasan 10 prosenttia vuoden 17 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli peräti 1,9 prosenttiyksikköä, mikä

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 Kaupungin osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2010 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samanlainen, mutta

Lisätiedot

Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla

Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 14.2.2013 Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla Asunnon hintaan vaikuttaa moni tekijä, joista mainittakoon rakennuksen talotyyppi,

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 Suomen kansantalous kasvoi viime vuonna 0,5 prosenttia kolmen taantumavuoden jälkeen. Vaimean kasvun lähteinä olivat viime vuoden alussa vienti ja kulutus ja loppuvuodesta

Lisätiedot

Vantaalaisia kehityssuuntia

Vantaalaisia kehityssuuntia Vantaalaisia kehityssuuntia 1/212 Sisältö Tilastotietoja Vantaalta ja vähän muualtakin 1. Väestö ja väestönmuutokset 3 2. Muuttoliike 5 3. Vantaalaisten kielet ja kansallisuudet 6 4. Vantaalaiset perheet

Lisätiedot

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Vantaan kaupunki A 5 : 2008 Tilasto ja tutkimus VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Koko kaupungin ennuste 2008-2040 Suuralueiden ennuste 2008-2018 A5:2008 ISBN 978-952-443-259-7 Sisällysluettelo

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 1:2015

TILASTOKATSAUS 1:2015 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 1:2015 1 23.1.2015 VELKAANTUNEISUUS VANTAALLA JA MUISSA SUURISSA KAUPUNGEISSA SEKÄ HELSINGIN SEUDUN KEHYSKUNNISSA Vantaalaisista asuntokunnista 55 prosentilla oli velkaa

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Sisältö Johdanto... 3 Tiivistelmä... 3 Tiedustelumenetelmä, esitettävät kysymykset ja kattavuus... 3 Teollisuuden ja energia-alan

Lisätiedot

Vantaalaisia kehityssuuntia

Vantaalaisia kehityssuuntia Vantaalaisia kehityssuuntia 1/2011 Sisältö Tilastotietoja Vantaalta ja vähän muualtakin 1. Väestö ja väestönmuutokset... 1 2. Muuttoliike... 3 3. Kielet ja kansalaisuudet... 4 4. Perheet... 5 5. Väestön

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta

Muuttajien taloudellinen tausta VANTAAN KAUPUNKI Tilasto ja tutkimus C5: 24 Muuttajien taloudellinen tausta -tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-21 Hannu Kyttälä Saatteeksi Muuttoliikkeen mukanaan tuomista muutoksista

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 21 Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuonna 214. Vuotta aiemmin liikevaihdon väheneminen oli,3 prosenttia. Koko Helsingin seudulla liikevaihto

Lisätiedot

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008 -tilastot Kesäkuu 2008 Väestö ikäryhmittäin Aviapoliksen suuralueella ja koko Vantaalla 1.1.2008 ja ennuste 1.1.2018 100 90 väestöosuus, % 80 70 60 50 40 30 20 10 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat 25-64 -vuotiaat

Lisätiedot

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Päivitetty 13.2.2015 Väestörakenne Helsingin seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2013, % 1,8 1,6 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot ISSN 1237 1288 Lisätiedot/More information: Kimmo Huovinen Puh./tel +358 40 537 3493 Selvityksiä 5/2008 Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot Rajoitusten alaiset ARA vuokra asunnot: määrä, omistajat ja

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat

Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Konsernihallinto, Tutkimus ja tilastot Lähde: Tilastokeskus 5.4.2019 Yhteenveto Väestömäärä ja väestönkasvu osatekijöittäin

Lisätiedot

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö A L K U S A N A T Perhe- ja asuntokuntatyyppi vaihtelee pääkaupunkiseudun kunnissa. Espoossa ja Vantaalla perheet ja asuntokunnat ovat tyypiltään melko samanlaisia, mutta Helsingissä esimerkiksi lapsettomien

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 1/2016

Asuntotuotantokysely 1/2016 Asuntotuotantokysely 1/2016 Sami Pakarinen Helmikuu 2016 1 (2) Helmikuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmasti

Lisätiedot

ESPOO ALUEITTAIN 2011

ESPOO ALUEITTAIN 2011 ESPOO ALUEITTAIN 2011 Tietoisku 4/2012 Suurin osa espoolaisista asuu kaupungin eteläpuolella. Ikärakenteeltaan väestö on erittäin nuorta. Alueittain ikääntyneiden osuus vaihtelee 19 %:n asti. Vieraskieliset

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA

PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA Tietoisku 1/2008 Sisällys Senioreiden määrä ja ikä Ikäihmisten asuminen Koulutustaso Tulot Kuva: Petri Lintunen Tiivistelmä Vuoden 2007 alussa espoolaisista joka kymmenes,

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98 Tilastokatsaus 21:4 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 29.3.21 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä, puh. 8392 2716 sähköposti: hannu.kyttala@vantaa.fi B6 : 21 ISSN 786-7832, ISSN 786-7476 Muuttajien taloudellinen

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 12/2013

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 12/2013 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 12/213 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/214 [1] Syntyneet Vuonna 213 Kemi-Tornio seudulla on ennakkotietojen mukaan syntynyt vähemmän lapsia

Lisätiedot

Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne

Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Selvitys 5/2012 Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne 2010 2012 27.11.2012 Sisällys 1 VUOKRA- JA OMISTUSASUMISEN VÄLIMUOTO... 3 1.1

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö

Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö - Yhdyskuntarakenne - Liikenne ja liikkumisen kestävyys - Asunto- ja toimitilarakentaminen - Asuminen - Ympäristö ja ilmasto, HSL ja Uudenmaan liitto Yhdyskuntarakenne,

Lisätiedot

Väestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Väestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestörakenne Hli Helsingin i seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2012, % 1,8 1,6 14 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 04 0,4 0,2 0,0 1990

Lisätiedot

Osakeasuntojen hinnat Helsingissä tammi-maaliskuussa 2013

Osakeasuntojen hinnat Helsingissä tammi-maaliskuussa 2013 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 17 2013 Osakeasuntojen hinnat Helsingissä tammi-maaliskuussa 2013 Asuntojen keskihinta 3 885 Keskihinta kerrostaloasunnoissa 4 032 ja rivitaloasunnoissa 3 370

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2016

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2016 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2016 (Palvelua päivitetään jatkuvasti uusimmilla tilastovuoden tiedoilla) Aihealueet vuoden 2013 alueluokituksilla (sama kuin tilastovuoden alueluokitus)

Lisätiedot

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ 17.10.2012 Eeva Kostiainen Kaupunkitutkimus TA Oy Liikkuvuus asunnottomuuden ja asuntokannan välillä Tutkimuksen lähtökohtia Kattava kvantitatiivinen rekisteritutkimus

Lisätiedot

Vakinaisesti asutuista asunnoista 30 prosenttia vuokra-asuntoja

Vakinaisesti asutuista asunnoista 30 prosenttia vuokra-asuntoja Asuminen 2011 Asunnot ja asuinolot 2010, yleiskatsaus Vakinaisesti asutuista asunnoista 30 prosenttia vuokra-asuntoja Tilastokeskuksen tietojen mukaan vakinaisesti asutuista asunnoista 30 prosenttia oli

Lisätiedot