Tilastokatsaus 2:2014

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tilastokatsaus 2:2014"

Transkriptio

1 Tilastokatsaus 2:2014 Vantaa Tietopalvelu B2:2014 Vantaalaisten tulot ja verot vuonna 2012 (lähde: Verohallinnon Maksuunpanon Vantaan kuntatilasto vuosilta ) Vuonna 2012 Vantaalla oli kaikkiaan tulonsaajaa eli useammalla kuin neljällä viidestä vantaalaisesta oli ansio- ja/tai pääomatuloja vuoden 2012 aikana. Tulonsaajien lukumäärä kasvoi 3 817:llä (2,3 %) edellisestä vuodesta. Sekä naisista että miehistä tuloja oli 82 prosentilla. Tulonsaajista oli ansiotuloja saaneita ja pääomatuloja saaneita vantaalaista. Pelkästään pääomatuloja oli vantaalaisella. Edellisestä vuodesta ansiotuloja saaneiden määrä kasvoi 3 548:lla ja pääomatulonsaajien määrä 2 667:llä. Tulonsaajista naisten osuus oli 51 prosenttia. Vuonna 2012 keskimääräiset ansiotulot tulonsaajaa kohden olivat euroa ja pääomatulot euroa vuodessa. Naisilla keskimääräiset ansiotulot olivat euroa vuodessa, miehillä selvästi suuremmat, euroa. Naisten keskimääräiset ansiotulot olivat vuoteen 2011 verrattuna kasvaneet 830 eurolla, miehillä sen sijaan oli vähennystä 85 euroa. Pääomatuloissa ero sukupuolten välillä vuonna 2012 oli suhteellisesti suurempi: naisilla keskimääräiset pääomatulot olivat euroa ja miehillä liki kolme kertaa suuremmat, euroa vuodessa. Keskimääräinen ansiotulon muutos tulonsaajaa kohden vuoteen 2011 verrattuna oli +780 euroa (+2,7 %) ja pääomatulon muutos -140 euroa (-5,3 %). Taulukko 1. Luonnollisten henkilöiden lukumäärä tulolajin ja valtionveronalaisten vuositulojen mukaan vuosina sekä muutos tuloluokissa Tuloluokka, /v A n s i o t u l o n s a a j i a P ä ä o m a t u l o n s a a j i a 1 Muutos (%) lkm lkm Ansio Pääoma ,6-18, ,3 3, ,5-5, ,9 3, ,5-2, ,2 3, ,2 22, ,8 32, ,3 38, ,5 24, ,4 20, ,7 6,2 Tulonsaajia yht ,1 8,4 Useammalla kuin joka toisella oli ansiotuloja vähintään euroa vuodessa ja useammalla kuin joka kymmenennellä vähintään euroa vuodessa Keskimääräisten ansiotulojen määrä on viime vuosina kasvanut pääosin yleisen ansiotason, osin myös tulonsaajajoukon rakenteen muututtua. Suurin määrällinen tulonsaajien lisäys neljän viimeksi kuluneen vuoden aikana on ollut euroa vuodessa ansaitsevien tuloluokassa. Vähintään euroa vuodessa ansiotuloja saaneiden määrä ja heidän osuutensa kaikista ansiotuloja saaneista ovat hieman lisääntyneet. Vähintään euron vuosituloihin päässeiden ansiotulonsaajien määrä väheni selvästi vuoden 2012 aikana, mutta oli suurin piirtein sama kuin neljä vuotta aiemmin. Naispuolisista tulonsaajista kuului suurin joukko euroa vuodessa ansainneisiin, miehistä euroa vuodessa ansainneisiin. Vähintään euron vuosituloihin päässeistä lähes kolme neljästä oli miehiä. 1 Näissä luvuissa ovat mukana kaikki pääomatuloja saaneet. Veronalaisia pääomatuloja saaneita oli vuonna 2012 kuitenkin vain alle puolet pääomatuloja saaneista eli vantaalaista. Heidän verotettava pääomatulonsa oli saajaa kohden euroa. Vuotta aiemmin verotettavia pääomatuloja saaneita oli 209 enemmän ja heidän keskimääräiset pääomatulonsa olivat euroa vuodessa. Tässä katsauksessa keskitytään jatkossa veronalaisiin pääomatuloihin ja niiden saajiin.

2 2 Kuviot 1. ja 2. Vantaalaiset ansiotulonsaajat sukupuolen mukaan tuloluokittain vuonna 2012 (oikeanpuolinen) ja vantaalaiset ansiotulonsaajat tuloluokan mukaan vuosina 2009 ja 2012 (vasemmanpuolinen) Vuonna 2012 veronalaisia pääomatuloja oli 29 prosentilla kaikista tulonsaajista. Heitä oli vajaa kaksi sataa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Veronalaisten pääomatulonsaajien osuus tulonsaajista kasvaa vuositulojen kasvaessa: alle euron vuositulot saaneista 18 prosentilla oli pääomatuloja, mutta vähintään euron vuosituloihin päässeistä pääomatuloja oli 82 prosentilla tulonsaajista. Joka toinen veronalaisia pääomatuloa saanut kuului euroa vuodessa ansainneiden tuloluokkaan. Vuoteen 2011 verrattuna veronalaisten pääomatulonsaajien osuus oli vähentynyt alimmissa tuloluokissa, mutta kasvanut vuodessa ansainneiden tuloluokissa. Vuonna 2012 naisista sai veronalaisia pääomatuloja 28 prosenttia kaikista tulonsaajista, kun miehistä veronalaisia pääomatuloja oli 31 prosentilla tulonsaajista. Tuloluokittain sukupuolten välinen ero pääomatuloa saaneilla oli samanlainen kuin tulonsaajilla ylipäätään: miesten osuus pääomatulonsaajista oli yli 70 prosenttia vähintään euron vuosituloihin päässeillä ja yli 80 prosenttia vähintään euron vuosituloihin päässeillä. Eläkeläisillä paras ansiotulokehitys vuonna 2012 Ansiotulonsaajien määrä on kasvanut yhden, kahden prosentin vuosivauhtia. Muista tulonsaajaryhmistä ansiotuloa saavien palkansaajien määrän kasvu on viime vuosina ollut enimmillään runsas kaksi prosenttia, vähimmillään runsaan prosentin verran tappiollista. Vuonna 2012 palkansaajien lisäys oli 1,8 prosenttia. Ansiotuloja saaneiden eläkeläisten määrän kasvu on ollut kolmen prosentin molemmin puolin, elinkeinonharjoittajien määrän vuosikasvu on vaihdellut eniten: enimmillään se on ollut yli kuusi prosenttia, vähimmillään niukasti negatiivinen. Vuonna 2012 kasvua oli vajaa prosentti. Maatilanharjoittajienkin määrä on kasvanut keskimäärin kolme prosenttia vuodessa, vuonna 2012 kasvu jäi niukasti negatiiviseksi (ks.liitetaulukko). Keskimäärin suurimmat ansiotulot vuonna 2012 oli maatilataloudenharjoittajilla, euroa vuodessa. Ansiotuloja saaneita maatilataloudenharjoittajia oli Vantaalla tuolloin henkilöä. Vuoteen 2011 verrattuna heidän keskimääräiset ansiotulonsa olivat 3,1 prosenttia ja vuoteen 2008 verrattuna 11,6 prosenttia suuremmat. Palkansaajien keskimääräiset ansiotulot olivat edelliseen vuoteen (2011) verrattuna keskimäärin 2,6 prosenttia ja vuoteen 2008 verrattuna 9,8 prosenttia suuremmat. Palkansaajien ansiotulot kasvoivat vuonna 2012 hieman vähemmän kuin edellisen vuoden aikana. Elinkeinonharjoittajien ansiotulot tulonsaajaa kohden kasvoivat vuoteen 2011 nähden 1,2 prosentilla. Vuoteen 2008 verrattuna kasvua on ollut 8,1 prosenttia. Vuonna 2009 elinkeinonharjoittajien tulot poikkeuksellisesti alenivat 2,6 prosentilla. Eläkeläisten ansiotulot kasvoivat vuonna 2012 muita enemmän, kasvua oli 5,1 prosenttia. Vuoteen 2008 verrattuna heidän tulokehityksensä on ollut paras, kasvua on ollut neljän viime vuoden aikana 16,5 prosenttia. Veronalaisten pääomatulonsaajien keskimääräiset tulot kasvoivat vuonna 2012 vain eläkeläisillä ja ryhmällä muut. Vuonna 2011 verotettavat pääomatulot kasvoivat kaikilla muilla tulonsaajaryhmillä paitsi eläkeläisillä. Vuonna 2012 ylivoimaisesti suurimmat pääomatulot olivat maatilataloudenharjoittajilla, keskimäärin euroa vuodessa. Eläkeläisillä keskimääräiset pääomatulot olivat pienimmät euroa vuodessa.

3 3 Taulukko 2. Keskimääräiset veronalaiset ansiotulot ( ) vuodessa vuosina ja veronalaiset pääomatulot ( ) vuodessa eri tulonsaajaryhmissä vuosina Vuosi Yhteensä Palkansaajat Maatilataloudenharjoittajat Elinkeinonharjoittajat Eläkeläiset Muut Kuolinpesät Ansiotulonsaajat muutos (%) ,7 2,6 3,1 1,2 5,1 4,1 28, ,5 9,8 11,6 8,1 16,5 6,2 23,0 palkkatulot sosiaalietuudet Pääomatulonsaajat muutos (%) ,9-20,9-20,5-5,6 2,1 4,8-23, ,4 29,5 26,7 13,7-0,4 33,8 20,8 Veronalaiset tulot kasvoivat neljällä prosentilla vuonna 2012 Veronalaisia tuloja vantaalaisilla oli vuonna 2012 kaikkiaan 5,13 miljardia euroa, mikä on 204 miljoonaa euroa (4,1 %) enemmän kuin vuonna Ansiotuloja näistä tuloista oli 96,6 prosenttia (95,9 % vuonna 2011) ja pääomatuloja 3,4 prosenttia (4,1 %). Pääomatuloja kertyi vuonna 2012 noin 28,6 miljoonaa euroa (-14,1 %) vähemmän kuin vuonna 2011, mutta 10,6 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna Veronalaisten ansiotulojen lisäys vuonna 2012 oli 2,7 prosenttia tulonsaajaa kohden, kun taas pääomatulot vähenivät 3,3 prosenttia Vuonna 2012 kaikkiaan vantaalaista sai veronalaisia pääomatuloja. Veronalaisten pääomatulonsaajien määrä on aika lailla vakiintunut vantaalaiseen viime vuosien aikana. Vuonna 2012 määrä väheni 209 henkilöllä. Veronalaisia ansiotuloja saaneiden määrä on kasvanut tasaisesti vuodesta toiseen. Vuonna 2012 lisäys oli henkilöä. Veronalaisia ansiotuloja saaneita oli tuolloin henkilöä. Työsuhdeoptioita sai 239 vantaalaista, mikä on 54 vähemmän kuin vuonna Vuonna 2007 työsuhdeoptioita saaneiden määrä oli 800 ja vuonna 2008 vielä 450. Saajaa kohden lasketun option määrä oli vuonna 2012 vajaa pari tuhatta euroa pienempi kuin vuonna Sosiaalietuuksien saajien määrä on kasvanut nopeasti viime vuosina. Vuonna 2009 heitä oli , mutta vuonna 2012 jo eli 4 prosenttia enemmän. Vuoden 2012 aikana kasvua oli henkilöä. Saajaa kohden lasketun keskimääräisen sosiaalietuuden määrä oli vuonna 2012 runsas 6 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Vantaalaisista sai eläketuloja henkilöä vuonna 2012, mikä on tuhat henkilöä (2,4 %) enemmän kuin vuotta aiemmin. Keskimääräinen eläketulo saajaa kohden kasvoi vuoden aikana runsaalla 5 prosentilla. 2 Veronalaisia pääomatuloja ei ole tilastoitu tässä tilastossa erikseen kuin vuodesta 2010 lähtien.

4 4 Taulukko 3. Vantaalaisten tulot, tulojen rakenne ja määrä vuosina Tulolaji Tulojen määrä (1 000 ) Tulot keskimäärin/tulonsaaja, Muutos % Ansiotulot yhteensä (valtionveronalaiset) ,7 Palkkatulot ,7 Palkka päätoimesta ,6 Työsuhdeoptiot ,3 Sosiaalietuudet, joista ,3 Eläketulot ,3 Päivä- ja äitiysrahat ,7 Työttömyysturvaetuudet ,5 Lapsen kotihoidon tuki ,2 Opintoraha Pääomatulot yht. (veronalaiset) ,9 Osinkotulot ,6 Vuokratulot ,4 Luovutusvoitot ,6 Veronalaiset tulot yhteensä ,9 Työttömyysturvaetuuksien saajien määrä lisääntyi hieman vuonna 2012, heitä oli tuolloin , mikä oli liki kahdeksan sataa enemmän kuin vuonna 2011, mutta viitisen sataa vähemmän kuin vuosina 2009 ja Keskimääräisen työttömyysturvaetuuden suuruus (6 540 ) oli vuonna 2012 lähes 10 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna. Lapsen kotihoidontukea sai vantaalaista vuonna 2012, mikä on 70 enemmän kuin edellisenä vuonna. Saajien määrä on ollut aika vakiintunut viime vuosina. Tuen keskimääräinen euromäärä saajaa kohden oli 3 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Opintorahaa sai vuonna 2012 kaikkiaan vantaalaista. Opintorahaa saavien määrä on kasvanut nopeasti henkilön vuosivauhtia, mutta määrä on vähentynyt parin viime vuoden aikana. Opintorahan suuruus saajaa kohden oli keskimäärin euroa, mikä on sama kuin vuonna Vuonna 2012 kaikkiaan 239 vantaalaista sai tuloja työsuhdeoptioista, yhteensä noin 2,7 miljoonan euron verran. Optiovoittoja saaneista 80 prosentilla vuositulot olivat vähintään euroa, 48 prosentilla vähintään euroa ja 19 prosentilla tulot olivat yli euroa vuodessa. Keskimääräisen optiovoiton suuruus oli euroa saajaa kohden. Naisia työsuhdeoptioita saaneista oli 23 prosenttia ja heidän osuutensa työsuhdeoptioiden kokonaissummasta oli 19 prosenttia. Työttömyysturvaetuuksien saajista vähintään euron vuosituloihin päässeitä oli vajaa 2 prosenttia, kun 35 prosentilla vuositulot olivat enintään euroa. Työttömyysturvaetuuksien saajista 49 prosenttia oli naisia. Eläketuloja saaneista vajaalla 5 prosentilla oli yli euron vuositulot, runsaalla 11 prosentilla ne olivat enintään euroa ja 36 prosentilla euroa. Naisten vuosieläketulot olivat keskimäärin euroa, miesten euroa. Naisia eläketuloja saaneista oli 56 prosenttia. Osinkotuloja (pääomatulot) saaneiden määrä kasvoi 1 520:llä vuonna Saajia oli , joista 57 prosenttia oli naisia. Keskimääräinen osinkotulo tulonsaajaa kohden oli runsas euroa eli 90 euroa pienempi kuin vuonna Miehillä keskimääräiset osinkotulot olivat euroa ja naisilla 415 euroa vuonna Luovutusvoittoa, so. kiinteistöjen sekä arvopapereiden, esim. asunto-osakkeiden ja pörssiosakkeiden ja muun irtaimen omaisuuden myynnistä ja vaihtamisesta syntyvää voittoa, sai vantaalaista kaikkiaan 89,4 miljoonaa euroa vuonna Heistä 58 prosenttia oli miehiä. Kaikkiaan luovutusvoittoa saaneita oli nyt vähemmän kuin vuonna 2011 ja luovutusvoittojen kokonaismäärä oli 35 miljoonaa euroa pienempi. Miesten saama keskimääräinen luovutusvoiton määrä oli euroa naisten euroa vastaan. Vuoden aikana miesten keskimääräisen luovutusvoiton suuruus oli kutistunut eurolla, kun naisilla se oli pienentynyt 890 eurolla. Vuokratuloa sai vajaa vantaalaista, joista 52 prosenttia oli miehiä. Keskimääräisen vuokratulon suuruus saajaa kohden oli euroa, naisilla euroa ja miehillä euroa. Vuokratuloa sai nyt 150 henkilöä useampi kuin vuonna Tietoja ei saatavilla.

5 5 Vähennykset Vantaalla ansiotuloista tehtävät vähennykset kunnallisverotuksessa olivat vuonna 2012 lähes 9 prosenttia (70,2 miljoonaa euroa) suuremmat kuin vuonna Vähennysten saajien määrä kasvoi runsaalla kahdella prosentilla. Edellisenä vuonna (2011) vähennysten määrä kasvoi vajaalla 5 prosentilla (35 miljoonalla eurolla) ja niiden saajien määrä vajaalla kahdella prosentilla. Vuonna 2012 vantaalaisten verotettava ansiotulo kunnallisverotuksessa oli miljoonaa euroa ja se kasvoi 163 miljoonalla eurolla vuodesta 2011 (4,1 %). Vuonna 2011 kasvu oli ollut 194 miljoonaa euroa. Ansiotuloista tehtävät vähennykset valtionverotuksessa kasvoivat vuonna 2012 yli 8 prosentilla eli 50,9 miljoonalla eurolla. Vähennysten saajien määrä väheni kahdella prosentilla. Edellisenä vuonna vähennysten määrä kasvoi lähes viidellä prosentilla eli 28,5 miljoonalla eurolla ja vähennysten saajien määrä runsaalla prosentilla. Vantaalaisten verotettava ansiotulo valtionverotuksessa kasvoi yli 4 prosentilla (182 miljoonalla eurolla) vuonna Edellisenä vuonna kasvu oli 201 miljoonaa euroa. Taulukko 4. Eräitä vähennyksiä tuloista kunnallis- (kv) ja valtionverotuksessa (vv) vuosina Tulo- ja vähennystyyppi Vähennysten määrä (1 000 ) Vähennykset keskimäärin saajaa kohden, euroa Muutos 11 12, /t.saaja Vähennykset ansiotulosta Vähennykset yhteensä vv Vähennykset yhteensä kv Vähennykset ansiotuloista kv. ja vv Eläkevakuutusten maksuvähennys Vähennykset ansiotulosta vain vv Vähennykset ansiotulosta vain kv Eläketulovähennys kv Perusvähennys kv Ansiotulovähennys kv Vähennykset ja alijäämäpotentiaali Vähennykset pääomatulosta Korot yhteensä Alijäämä yhteensä Vähennykset ansiotuloverosta Alijäämähyvitys Vähennykset verosta Invalidivähennys Elatusvelvollisvähennys Kotitalousvähennys Veronmaksukyvyn alentumisvähennys Vantaalaisten veronmaksajien vähennykset pääomatuloista lisääntyivät yli 6 miljoonalla eurolla (7 %) vuodesta 2011 vuoteen 2012 ja vähennysten saajien määrä 9 085:llä (14 %). Vähennyksiä sai nyt vantaalaista. Keskimääräinen pääomatuloista tehty vähennys oli euroa, 110 euroa pienempi kuin vuonna Kotitalousvähennyksen sai vuonna 2012 kaikkiaan vantaalaista veronmaksajaa, noin vähemmän kuin vuonna Keskimääräisen vähennyksen suuruus oli 855 euroa, mikä on 365 euroa pienempi kuin vuotta aiemmin. Korkovähennysten saajien joukko kasvoi vuoden 2012 aikana lähes 1 400:llä, mutta korkovähennysten kokonaiseuromäärä väheni yleisen korkotason aletessa 1,2 miljoonalla eurolla. Keskimääräinen korkovähennys saajaa kohden oli vuonna 2012 vajaa 50 euroa pienempi kuin edellisenä vuonna. Asuntolainan korkoja ilmoitti vantaalaista, mikä on vähemmän kuin edellisenä vuonna. Asuntolainojen korkojen keskimäärä lainan ilmoittajaa kohden oli euroa, kun se vuotta aiemmin oli euroa. Huolimatta korkotason alenemisesta korkoja maksettiin kuitenkin aiempaa enemmän eli lainan kokonaissuuruus oli kasvanut. Valtionverotuksessa ansiotuloista tehtävä vähennysten euromäärä kokonaisuudessaan lisääntyi kaikilla tulonsaajaryhmillä. Keskimääräinen vähennysten lisäys oli eläkeläisillä, 390 euroa vuoteen 2011 verrattuna. Muilla lisäys vaihteli 130 ja 290 euron välillä.

6 6 Kunnallisverotuksessa vähennysten keskimääräinen koko ja vähennysten saajien määrä kasvoivat kaikissa tulonsaajaryhmissä. Euromääräisesti lisäys saajaa kohden vaihteli eläkeläisten lähes 500 eurosta maatilataloudenharjoittajien 230 euroon. Vähennysten saajien kokonaismäärä kunnallisverotuksessa kasvoi henkilöllä. Verot 1. Valtionverotus Vuonna 2012 kaikkiaan vantaalaista maksoi tuloveroa ansiotuloista valtionverotuksessa, yhteensä yli 253 miljoonan euron verran 4. Maksajien määrä väheni 1 540:llä ja maksetun tuloveron määrä väheni 1,3 miljoonaa euroa. Naisten osuus ansiotulosta maksetusta tuloverosta oli 87 miljoonaa euroa eli 34 prosenttia. Tuloveroa maksaneita naisia oli kuitenkin eli 44 prosenttia maksaneista. Valtion tuloveroa ansiotuloista maksavien osuus kaikista tulonsaajista oli 54 prosenttia (56 % vuonna 2011 ja 55 % vuonna 2010). Naisilla osuus oli 47 prosenttia ja miehillä 61 prosenttia. Maksetun tuloveron määrä oli keskimäärin euroa (naiset euroa ja miehet euroa) maksajaa kohden. Vuotta aiemmin (2011) veron suuruus oli naisilla keskimäärin -30 ja miehillä -60 euroa pienempi. Vuonna 2012 maksetusta tuloverosta koottiin valtiolle 79 prosenttia palkansaajilta, 9 prosenttia eläkeläisiltä, 5 prosenttia elinkeinonharjoittajilta ja 3 prosenttia maatilataloudenharjoittajilta. Palkansaajien vuonna 2012 ansiotuloista maksama tulovero valtiolle oli keskimäärin euroa, maatilataloudenharjoittajien euroa, elinkeinonharjoittajien ja eläkeläisten euroa. Verrattuna vuonna 2011 valtiolle maksettuihin tuloveroihin, verojen määrä keskimäärin maksajaa kohden kasvoi elinkeinonharjoittajilla (110 /maksaja) ja eläkeläisillä (135 /maksaja), mutta väheni maatilataloudenharjoittajilla (-400 /maksaja) ja palkansaajilla (-15 /maksaja). Pääomatuloista valtion tuloveroa maksaneiden määrä lisääntyi Vantaalla 740:llä vuodesta 2011, mutta heidän maksamansa pääomatuloveromäärä väheni 3,2 miljoonalla eurolla (7 prosentilla). Valtiolle kertyi Vantaalta pääomatuloista tuloveroa kaikkiaan 45,4 miljoonaa euroa yhteensä vantaalaiselta. Keskimääräinen pääomatuloista valtiolle maksettu tulovero oli suuruudeltaan euroa, mikä on 125 euroa vähemmän kuin vuonna Pääomatuloista maksoi valtion tuloveroa naista ja miestä, naiset keskimäärin 810 euroa ja miehet euroa. Valtiolle vuonna 2012 maksetusta pääomatuloverosta palkansaajien osuus oli 50 prosenttia, maatilataloudenharjoittajien 7 prosenttia, elinkeinonharjoittajien 6 prosenttia ja eläkeläisten osuus 20 prosenttia. Vuonna 2012 maksettu keskimääräinen tulovero pääomatuloista oli palkansaajilla euroa, maatilataloudenharjoittajilla 3 470, elinkeinonharjoittajilla ja eläkeläisillä 760 euroa. Vuoteen 2011 verrattuna pääomatuloista maksetun veron suuruus kasvoi vain eläkeläisillä. Ansiotuloista Vantaalla maksetuista valtion tuloveroista kerättiin 49 prosenttia henkilöiltä, joiden vuosiansiot olivat euroa ja 24 prosenttia euroa vuodessa ansainneilta. Pääomatuloista kertyneestä tuloverosta 22 prosenttia kertyi vähintään euroa ansainneilta. Heitä oli kaikista pääomatulosta veroa maksaneista kuitenkin vain 0,2 prosenttia. Ikäryhmistä lukumääräisesti eniten valtiolle tuloveroa ansiotuloista maksaneita oli vuotiaissa, jotka maksoivat myös euromääräisesti eniten veroa, keskimäärin euroa. Pääomatuloista tuloveroa valtiolle maksaneita oli eniten vuotiaissa, 23 prosenttia kaikista. Lähes saman verran heitä oli vuotiaissa. Sen sijaan vuotiailta kertyi eniten pääomatuloista tuloveroa maksajaa kohden, keskimäärin euroa. 2. Kunnallisverotus Vantaalaisille pantiin verovuodelta 2012 maksuun kunnallisveroa 747 miljoonaa euroa. Määrä on 27,3 miljoonaa euroa (3,8 %) enemmän kuin vuonna Veroa maksoi nyt kuntalaista eli lähes 72 prosenttia Vantaan asukkaista ja 87 prosenttia kaikista kaupungin tulonsaajista. Kunnallisveron maksajista 51 prosenttia oli naisia. Veronmaksajien kokonaismäärä lisääntyi vuoden 2012 aikana 590 henkilöllä. Keskimääräinen kunnallisveron suuruus oli euroa. Maksettavan kunnallisveron määrä veronmaksajaa kohden suureni 160 eurolla (3,3 prosentilla) vuoteen 2011 verrattuna. Miehet maksoivat 58 prosenttia kunnallisverokertymästä. Miesten maksaman veron suuruus oli keskimäärin euroa ja naisten euroa. Kunnallisveroista palkansaajat maksoivat 77 prosenttia, eläkeläiset 14, elinkeinonharjoittajat 4 ja maatilataloudenharjoittajat puolitoista prosenttia. Palkansaajan maksaman keskimääräisen kunnallisveron suuruus oli euroa vuonna Maatilataloudenharjoittajat maksoivat kunnallisveroja enemmän, euroa, samoin elinkeinonharjoittajat euroa. Eläkeläisillä maksetun keskimääräisen veron määrä oli euroa. Kaikilla tulonsaajaryhmillä maksetun kunnallisveron suuruus kasvoi. 4 Valtion tuloverosta vapautuivat vuonna 2012 henkilöt, joiden verotettava vuositulo jäi alle euron.

7 7 Vantaalle kunnallisveroa maksaneista 38 prosenttia ansaitsi vuodessa vähintään euroa. Heidän osuutensa kaupungin saamasta veropotista oli selvästi suurempi, lähes 66 prosenttia. Vähintään euroa vuodessa ansaitsevia oli 12 prosenttia kunnallisveroa Vantaalle maksavista ja heidän osuutensa kunnallisverokertymästä oli lähes 31 prosenttia. Enintään euron vuosituloihin päässeitä oli kunnallisveroa maksaneista 16 prosenttia, mutta kunnallisverokertymästä heidän osuutensa oli vajaa 3 prosenttia. Kunnallisveroa Vantaalle maksaneista miehistä vähintään euroa vuodessa ansaitsevia oli 48 prosenttia, naisista 28 prosenttia ja vähintään euroa ansainneita miehistä 20 prosenttia ja naisista 6 prosenttia. Alle euron vuosituloihin jäi naisista 19 prosenttia ja miehistä vajaa 12 prosenttia. Lukumääräisesti eniten kunnallisveroa Vantaalle maksaneita henkilöitä oli vuotiaissa, lähes viidennes kaikista veroa maksaneista. Liki yhtä paljon heitä oli sekä että vuotiaissa. Suurin kunnallisveromäärä maksajaa kohden, keskimäärin euroa, kertyi vuotiailta. Vantaalaisten vuosina maksamat valtion tuloverot ja kunnallisverot sekä niiden keskimääräinen suuruus maksajaa kohden on kuvattu katsauksen lopussa kuvioissa 4 ja Kirkollisverotus Kirkollisveroa vantaalaisista maksoi henkilöä. Maksajista 56 prosenttia oli naisia. Kirkollisveron maksajien määrä väheni edellisestä vuodesta lähes henkilöllä. Kirkollisveroa vantaalaiset maksoivat 26,5 miljoonaa euroa vuonna 2012, euroa enemmän vuonna Vuonna 2012 maksetun kirkollisveron suuruus oli maksajaa kohden keskimäärin 276 euroa. Edellisenä vuonna se oli 10 euroa vähemmän. Tulonsaajista kirkollisveroa maksaneita oli 57 prosenttia. Naispuolisista tulonsaajista kirkollisveroa maksoi 62 prosenttia, miehistä 51 prosenttia. Alle 25-vuotiaista vantaalaisista tulonsaajista kirkollisveroa maksoi 34 prosenttia (39 prosenttia vuonna 2011), kun vuotiaista tulonsaajista kirkollisveron maksajia oli 64 prosenttia, vuotiaista 70 prosenttia ja 75 vuotta täyttäneistä ja sitä vanhemmista 71 prosenttia. 4. Sairausvakuutusmaksut Sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksua maksoi vantaalaista kaikkiaan 48,7 miljoonaa euroa vuonna Keskimäärin maksun suuruus oli 332 euroa, mikä on 17 euroa (5 %) enemmän kuin edellisenä vuonna. Sairausvakuutuksen päivärahamaksua maksoi vantaalaista kaikkiaan 31,5 miljoonaa euroa, keskimäärin 264 euroa maksajaa kohden, mikä on 7 euroa (3 %) enemmän kuin vuotta aiemmin. 5. Verot ja maksut yhteensä Kaikkiaan vantaalaiset maksoivat erilaisia veroja ja maksuja vuonna 2012 yhteensä miljoonaa euroa, 25,5 miljoonaa (2,3 %) enemmän kuin vuonna Maksajia oli eli (1,2 %) enemmän kuin edellisenä vuonna. Naiset maksoivat veroja ja muita maksuja keskimäärin euroa ja miehet euroa. Palkansaajille kertyi erilaisia veroja ja maksuja maksajaa kohden keskimäärin euroa, maatilataloudenharjoittajille euroa, elinkeinonharjoittajille euroa ja eläkeläisille euroa. Edelliseen vuoteen verrattuna verojen ja maksujen määrä maksajaa kohden kasvoi maatilataloudenharjoittajilla (5,1 %) ja eläkeläisillä (6,4 %), palkansaajilla ja elinkeinonharjoittajilla hieman väheni. Vuonna 2012 kootuista veroista ja maksuista saatiin palkansaajilta 78 prosenttia, eläkeläisiltä 13 prosenttia, elinkeinonharjoittajilta 4 prosenttia ja maatilataloudenharjoittajilta 2 prosenttia. Vantaalaisista tulonsaajista 33 prosentilla oli valtionveron alaisia tuloja vähintään euroa vuonna Heidän osuutensa kaikista kootuista veroista ja maksuista oli yli kaksinkertainen, 73 prosenttia. Veroja ja maksuja maksaneista 43 prosentilla oli valtionveronalaisia tuloja enintään euroa. Heidän osuutensa kaikista veroista ja maksuista oli runsas 10 prosenttia. Ikäryhmistä eniten veroja ja maksuja maksajaa kohden kertyi vuotiaille, keskimäärin euroa, mikä on 0,4 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Verojen osuus kaikista tuloista vuonna 2007 kohosi enimmillään 35 prosenttiin euroa vuodessa ansainneilla. Vuonna 2010 osuus oli suurimmillaan, yli 38 prosenttia, euron veronalaisiin vuosituloihin päässeillä. Enemmän kuin euron verotettaviin vuosituloihin päässeille "veroprosentti" oli alempi, vajaa 34 prosenttia eli kutakuinkin samansuuruinen osuus kuin vuodessa ansainneilla! Vuonna 2012 verojen ja maksujen keskimääräinen osuus veronalaisista tuloista pieneni kaikissa vähemmän kuin euroa vuodessa ansainneiden tuloluokissa. Suurin osuus oli euroa vuodessa ansainneilla, joilla se oli 39 prosenttia. Enemmän kuin euroa vuodessa ansainneilla osuus oli edelleen pienempi, 35 prosenttia, mikä on vain vähän enemmän kuin vuodessa ansainneilla.

8 8 Kuvio 3. Verojen ja maksujen osuus (%) veronalaisista tuloista tuloluokittain vuosina Kuvio 4. Vantaalaisten maksama valtion tulovero ja kunnallisvero vuosina Kuvio 5. Vantaalaisten maksama valtion tulovero ja kunnallisvero maksajaa kohden vuosina Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä ISBN Puh ISSN-L X Sähköposti: ISSN X (painettu) ISSN (verkkojulkaisu)

Tilastokatsaus 14:2014

Tilastokatsaus 14:2014 Vantaa 3.12.2014 Tietopalvelu B17:2014 Vantaalaisten tulot ja verot vuonna 2013 1 Vuonna 2013 Vantaalla oli kaikkiaan 172 980 tulonsaajaa eli useammalla kuin neljällä viidestä vantaalaisesta oli ansio-

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 1:2016

TILASTOKATSAUS 1:2016 TILASTOKATSAUS 1:2016 19.1.2016 VANTAALAISTEN TULOT JA VEROT VUONNA 2014 1 Vuonna 2014 Vantaalla oli kaikkiaan 175 690 tulonsaajaa eli useammalla kuin neljällä viidestä vantaalaisesta oli ansio- ja/tai

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014 01:13 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 0 Helsingissä mediaanitulo 00 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 34 00 euroa Tulokehitys heikkoa Keskimääräisissä pääomatuloissa laskua Veroja ja

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2004

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2004 Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 10 2006 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2004 Helsingin kaupungin kuvapankki /Mika Lappalainen Verkkojulkaisu Leena Hietaniemi ISSN 1458-5707

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 12 2007 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005 Keskitulot 27 390 euroa Helsingissä Pääkaupunkiseudulla yhä enemmän pääomatulon saajia Veroja ja veronluonteisia

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 2014:28 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 Helsingissä mediaanitulo 26 300 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 32 800 euroa Pääomatuloja huomattavasti edellisvuotta vähemmän Veroja

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 29 2012 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Helsingissä keskitulot 31 200 euroa Pääomatulot nousivat kolmanneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 400 euroa

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2006

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2006 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 32 2008 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2006 Helsingissä keskitulot 28 333 euroa Veroja ja veroluonteisia maksuja helsinkiläisillä 7 520 euroa maksajaa

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2009

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2009 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 27 2011 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2009 Helsingissä keskitulot 30 000 euroa Pääomatulot laskivat viidenneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 200 euroa

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2015

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2015 2017:10 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2015 Tulot eivät juuri kasvaneet edellisvuodesta Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 35 100 euroa Helsingissä mediaanitulo 27 200 euroa Veroja ja veroluonteisia

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2016

TILASTOKATSAUS 12:2016 TILASTOKATSAUS 12:2016 10.6.2016 TULOTIETOJA VANTAALTA, SEN OSA-ALUEILTA, HELSINGIN SEUDULTA JA MAAMME SUURIMMISTA KAUPUNGEISTA VUODELTA 2014 Valtionveronalaiset keskitulot Vantaalla ja muissa isoissa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 1:2015

TILASTOKATSAUS 1:2015 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 1:2015 1 23.1.2015 VELKAANTUNEISUUS VANTAALLA JA MUISSA SUURISSA KAUPUNGEISSA SEKÄ HELSINGIN SEUDUN KEHYSKUNNISSA Vantaalaisista asuntokunnista 55 prosentilla oli velkaa

Lisätiedot

Veronalaiset tulot 2014

Veronalaiset tulot 2014 Tulot ja kulutus 2015 Veronalaiset tulot 2014 Välittömät verot kasvoivat neljä prosenttia Tulonsaajat maksoivat välittömiä veroja ja maksuja kaikkiaan 29,8 miljardia euroa vuonna 2014. Edellisvuodesta

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

Yrittäjien tulot ja verot 2014. vuoden 2012 tulo- ja verotiedoilla

Yrittäjien tulot ja verot 2014. vuoden 2012 tulo- ja verotiedoilla Yrittäjien tulot ja verot 2014 vuoden 2012 tulo- ja verotiedoilla 1 Saman tulotason yrittäjien ja palkansaajien verotuksen vertailu vuonna 2012 Yrittäjät Palkansaajat Tulot 44 974 44 974 - Siitä ansiotuloa

Lisätiedot

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU Taskutilasto 2013 VEROTUS SUOMESSA Suomen verotuksesta päätetään eduskunnassa, Euroopan unionissa ja kunnissa. Verotusta säätelevät verolait, jotka valmistellaan valtiovarainministeriössä ja hyväksytään

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 6:2016

TILASTOKATSAUS 6:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 6:2016 1 7.4.2016 SELLAISTEN ASUNTOKUNTIEN, JOISSA ON PARISKUNTA JA LAPSIA, TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa

Lisätiedot

Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut. Valtio, kunnat, seurakunnat, julkisoikeudelliset yhteisöt

Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut. Valtio, kunnat, seurakunnat, julkisoikeudelliset yhteisöt VEROTUS Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut Valtio, kunnat,

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 5:2016

TILASTOKATSAUS 5:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 5:2016 1 1.4.2016 YKSINHUOLTAJIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Yksinhuoltajien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista yhden

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 8:2016

TILASTOKATSAUS 8:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 8:2016 1 15.4.2016 ASUNTOKUNTIEN ELINVAIHEET JA TULOT ELINVAIHEEN MUKAAN VUOSINA 2005 2013 Asuntokunnat elinvaiheen mukaan lla, kuten muillakin tässä tarkastelluilla

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Kunnan kannattaa hankkia hyviä veronmaksajia. juha kemppinen

Kunnan kannattaa hankkia hyviä veronmaksajia. juha kemppinen 070517 Kunnan kannattaa hankkia hyviä veronmaksajia juha kemppinen 070517 Kunnan kannattaa hankkia hyviä veronmaksajia Lappeenrannan kunnallisveroprosentti on Suomen maakuntakeskusten suurimpia. Useimmat

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 7:2016

TILASTOKATSAUS 7:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2014

Tilastokatsaus 9:2014 Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien

Lisätiedot

YRITTÄJIEN TULOT JA VEROT 2008 VUODEN 2006 VEROTUSTIETOJEN MUKAAN

YRITTÄJIEN TULOT JA VEROT 2008 VUODEN 2006 VEROTUSTIETOJEN MUKAAN YRITTÄJIEN TULOT JA VEROT 2008 VUODEN 2006 VEROTUSTIETOJEN MUKAAN Suomen Yrittäjät ry YRITTÄJIEN TULOT JA VEROT 2008 Sisällyslyettelo Tiivistelmä... 3 1. Yrittäjän tulo- ja verotustiedoista... 4 2. Käytetty

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 2:2017

TILASTOKATSAUS 2:2017 TILASTOKATSAUS 2:2017 11.1.2017 PENDELÖINTI VANTAAN SUURALUEILLE JA SUURALUEILTA 2014 Yhteenveto: Työpaikat ja työvoima n suuralueilla sekä pendelöinti Helsingin seudulla vuosina 2010 2014 Työpaikkoja

Lisätiedot

Veronalaiset tulot 2011

Veronalaiset tulot 2011 Tulot ja kulutus 2012 Veronalaiset tulot 2011 Välittömät verot kasvoivat neljä prosenttia Tulonsaajat maksoivat välittömiä veroja ja maksuja 26,2 miljardia euroa vuonna 2011. Eniten maksettiin kunnallisveroa,

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2017

TILASTOKATSAUS 4:2017 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui

Lisätiedot

VEROTUS. Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen

VEROTUS. Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen VEROTUS Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen 2.9.2014 Pirtin klubi, Pekka Kallioniemi 1 Verottajat, verot

Lisätiedot

Veronalaiset tulot 2013

Veronalaiset tulot 2013 Tulot ja kulutus 2014 Veronalaiset tulot 2013 Yle-veroa maksoi neljä miljoonaa henkeä Tulonsaajat maksoivat välittömiä veroja ja maksuja 28,7 miljardia euroa vuonna 2013. Edellisvuodesta verot kasvoivat

Lisätiedot

Pidätyksen alaisen palkan määrä (sis. luontoisedut) Perusprosentti Lisäprosentti Palkkakauden tuloraja perusprosentille

Pidätyksen alaisen palkan määrä (sis. luontoisedut) Perusprosentti Lisäprosentti Palkkakauden tuloraja perusprosentille TULOVEROTUS 1 Ongelma Ennakonpidätys Kesällä 2012 Satu on kesätöissä. Hän on työnantajansa kanssa sopinut kuukausipalkakseen 1600 euroa. Palkanmaksupäivänä hänen tililleen on maksettu 1159,00 euroa. Satu

Lisätiedot

Eläkkeensaajan verotus ja ostovoima 2000-luvulla

Eläkkeensaajan verotus ja ostovoima 2000-luvulla 55 10.2.2009 Eläkkeensaajan verotus ja ostovoima 2000-luvulla Jaana Kurjenoja TIIVISTELMÄ Julkaisussa tarkastellaan eläkkeensaajan verotusta ja ostovoimaa kuudella eläketasolla. Kahdella alimmalla eläketasolla

Lisätiedot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 7 860 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).

Lisätiedot

Tilastokatsaus 4:2014

Tilastokatsaus 4:2014 Vantaa 10.3.2014 Tietopalvelu B5:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

Veronalaiset tulot 2012

Veronalaiset tulot 2012 Tulot ja kulutus 2013 Veronalaiset tulot 2012 Kunnallisveron osuus 64 prosenttia veroista Vuonna 2012 tulonsaajat maksoivat välittömiä veroja ja maksuja 26,8 miljardia euroa, mikä oli 2,1 prosenttia edellisvuotista

Lisätiedot

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjät Konsultit 2HPO 1 Yrittäjien lukumäärä pl. maatalous 1990-270 250 230 210 190 170 150 130 110 90 tuhatta yrittäjää 261 000 169 000 92 000 70 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010

Lisätiedot

Veronalaiset tulot 2008

Veronalaiset tulot 2008 Tulot ja kulutus 2010 Veronalaiset tulot 2008 Pääomatulot pienenivät neljänneksen vuonna 2008 Tulonsaajat saivat vuonna 2008 veronalaisia tuloja yhteensä 110,5 miljardia euroa, mistä ansiotuloja oli 103,3

Lisätiedot

Veronalaiset tulot 2016

Veronalaiset tulot 2016 Tulot ja kulutus 2017 Veronalaiset tulot 2016 Välittömät verot 30,4 miljardia euroa Tulonsaajat maksoivat vuonna 2016 välittömiä veroja ja maksuja kaikkiaan 30,4 miljardia euroa, mikä oli nimellisesti

Lisätiedot

Veronalaiset tulot 2010

Veronalaiset tulot 2010 Tulot ja kulutus 2012 Veronalaiset tulot 2010 Kunnallisveron osuus välittömistä veroista kasvanut Tulonsaajat maksoivat vuonna 2010 välittömiä veroja ja maksuja yhteensä 25,3 miljardia euroa, mikä oli

Lisätiedot

Veronalaiset tulot 2015

Veronalaiset tulot 2015 Tulot ja kulutus 2016 Veronalaiset tulot 2015 Välittömät verot kasvoivat kaksi prosenttia Tulonsaajat maksoivat vuonna 2015 välittömiä veroja ja maksuja kaikkiaan 30,4 miljardia euroa, mikä oli nimellisesti

Lisätiedot

Tilastokatsaus 1:2014

Tilastokatsaus 1:2014 Tilastokatsaus 1:2014 Vantaa 3.1.2014 Tietopalvelu B1:2014 1 Vähintään 65 vuotta täyttäneet Vantaalla Vuoden 2013 alussa 65 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia vantaalaisia oli 27 579 henkilöä. Heistä

Lisätiedot

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö A L K U S A N A T Perhe- ja asuntokuntatyyppi vaihtelee pääkaupunkiseudun kunnissa. Espoossa ja Vantaalla perheet ja asuntokunnat ovat tyypiltään melko samanlaisia, mutta Helsingissä esimerkiksi lapsettomien

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta

Muuttajien taloudellinen tausta VANTAAN KAUPUNKI Tilasto ja tutkimus C5: 24 Muuttajien taloudellinen tausta -tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-21 Hannu Kyttälä Saatteeksi Muuttoliikkeen mukanaan tuomista muutoksista

Lisätiedot

// VEROHALLINTO TASKUTILASTO 2014

// VEROHALLINTO TASKUTILASTO 2014 // VEROHALLINTO TASKUTILASTO 2014 // VEROTUS SUOMESSA Suomen verotuksesta päätetään eduskunnassa, Euroopan unionissa ja kunnissa. Verotusta säätelevät verolait, jotka valmistellaan valtiovarainministeriössä

Lisätiedot

Tilastokatsaus 7:2014

Tilastokatsaus 7:2014 Vantaa 20.5.2014 Tietopalvelu B8:2014 Vuoden 2012 tulotietoja Vantaalta, sen osa-alueilta, Helsingin seudulta ja maamme suurimmista kaupungeista Valtionveronalaiset keskitulot tulot Vantaalla ja muissa

Lisätiedot

ANSIOTULOJEN VEROTUKSEN KEVENNYSMALLI 2009

ANSIOTULOJEN VEROTUKSEN KEVENNYSMALLI 2009 Verot, tulot ja ostovoima ANSIOTULOJEN VEROTUKSEN KEVENNYSMALLI 2009 1 TAUSTA: HALLITUKSEN LINJAAMAT KEVENNYKSET 1,1 mrd. + PUOLIVÄLIN TARKISTE Hallitusohjelman mukaan ansiotulojen verotusta kevennetään

Lisätiedot

VEROTUS SUOMESSA. Veronmaksajilla on oikeus vähentää tulojen hankkimisesta tai säilyttämisestä aiheutuneet menot.

VEROTUS SUOMESSA. Veronmaksajilla on oikeus vähentää tulojen hankkimisesta tai säilyttämisestä aiheutuneet menot. 2015 Taskutilasto VEROTUS SUOMESSA.Suomen verotuksesta päätetään eduskunnassa, Euroopan unionissa ja kunnissa. Verotusta säätelevät verolait, jotka valmistellaan valtiovarainministeriössä ja hyväksytään

Lisätiedot

Prosenttiarvon laskeminen Esimerkki. Kuinka paljon pitsapala painaa, kun koko pitsa painaa 350 g?

Prosenttiarvon laskeminen Esimerkki. Kuinka paljon pitsapala painaa, kun koko pitsa painaa 350 g? PERUSPROSENTTILASKUT Prosenttiarvon laskeminen Esimerkki. Kuinka paljon pitsapala painaa, kun koko pitsa painaa 350 g? Kuinka paljon 12 % on 350 grammasta? 350 g 12 % % g 12 x 100 350 12 x 100 350 100

Lisätiedot

Veronalaiset tulot 2009

Veronalaiset tulot 2009 Tulot ja kulutus 2011 Veronalaiset tulot 2009 Tuloverot pienenivät kuusi prosenttia vuonna 2009 Tulonsaajat maksoivat välittömiä veroja ja veronluonteisia maksuja yhteensä 24,2 miljardia euroa, mikä oli

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2008

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2008 ilastoja elsingin kaupungin tietokeskus Yksityishenkilöiden tulot ja verot elsingissä keskitulot 3 3 euroa ääomatulot laskivat kolmanneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 66 euroa tulonsaajaa kohti

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 3:2015

TILASTOKATSAUS 3:2015 TILASTOKATSAUS 3:2015 27.5.2015 TULOTIETOJA VANTAALTA, SEN OSA-ALUEILTA, HELSINGIN SEUDULTA JA MAAMME SUURIMMISTA KAUPUNGEISTA VUODELTA 2013 Valtionveronalaiset keskitulot Vantaalla ja muissa isoissa kaupungeissa

Lisätiedot

Veronalaiset tulot 2007

Veronalaiset tulot 2007 Tulot ja kulutus 2009 Veronalaiset tulot 2007 Osingot ja luovutusvoitot kasvattivat pääomatuloja Yksityiset henkilöt saivat vuonna 2007 veronalaisia tuloja 106,6 miljardia euroa, seitsemän prosenttia edellisvuotista

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 10:2015

TILASTOKATSAUS 10:2015 TILASTOKATSAUS 10:2015 23.11.2015 PENDELÖINTI VANTAAN SUURALUEILLE JA SUURALUEILTA 2013 laisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka lla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli jossain

Lisätiedot

Yrittäjien tulot ja verot vuodelta 2004 maksuunpannussa verotuksessa TUTKIMUKSET

Yrittäjien tulot ja verot vuodelta 2004 maksuunpannussa verotuksessa TUTKIMUKSET Yrittäjien tulot ja verot vuodelta 2004 maksuunpannussa verotuksessa TUTKIMUKSET SISÄLLYSLYETTELO 1. Yhteenveto tuloksista...3 2. Yrittäjän tulo- ja verotiedoista...4 3. Käytetty aineisto...4 4. Yrittäjien

Lisätiedot

Tilastokatsaus 7:2013

Tilastokatsaus 7:2013 Tilastokatsaus 6:2012 Vantaa 1 21.8.2013 Tietopalvelu B12:2013 Asuntorakentaminen Vantaalla vuodesta 1970 Asuntokanta vuoden 2013 alussa Vantaalla oli vuoden 2013 alussa 99 620 asuntoa. Niistä 60 835 oli

Lisätiedot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 8 763 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).

Lisätiedot

Veronalaiset tulot 2007

Veronalaiset tulot 2007 Tulot ja kulutus 2008 Veronalaiset tulot 2007 Osingot ja luovutusvoitot kasvattivat pääomatuloja Yksityiset henkilöt saivat vuonna 2007 veronalaisia tuloja 106,6 miljardia euroa, seitsemän prosenttia edellis-vuotista

Lisätiedot

tutkimus yrittäjien tulot ja verot vuoden 2007 verotustietojen mukaan

tutkimus yrittäjien tulot ja verot vuoden 2007 verotustietojen mukaan tutkimus yrittäjien tulot ja verot vuoden 2007 verotustietojen mukaan Suomen Yrittäjät ry YRITTÄJIEN TULOT JA VEROT 2009 Tiivistelmä Yrittäjien keskimääräiset veronalaiset tulot olivat vuonna 2007 40.132

Lisätiedot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 8 642 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2012

Tilastokatsaus 11:2012 Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Suomen verotus selkeästi

Suomen verotus selkeästi Suomen verotus selkeästi Avainsanat Vero: pakollinen maksu, jonka valtio kerää yhteiskunnan palveluita varten Veroprosentti: osuus, jonka työnantaja ottaa palkasta ja välittää Verohallinnolle Verohallinto:

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2015

TILASTOKATSAUS 12:2015 TILASTOKATSAUS 12:2015 17.12.2015 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna eniten Hakunilassa ja Aviapoliksessa Vaikka väheni vuoden aikana koko kaupungissa, oli kaupungin

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

16145 0, 19 = 3067, 55 euroa. Kirkkoon henkilö ei kuulu, joten kirkollisveroa ei makseta. Sairausvaikutusmaksu

16145 0, 19 = 3067, 55 euroa. Kirkkoon henkilö ei kuulu, joten kirkollisveroa ei makseta. Sairausvaikutusmaksu Talousmatematiikka Kotitehtävät 2 - Pakollisten tehtävien ratkaisut 1. Laske valtion tulovero, kunnallisvero, kirkollisvero ja sairausvakuutusmaksu taulukon jokaisen rivin tilanteessa. Laske myös kuinka

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

Yrittäjien tulot ja verot

Yrittäjien tulot ja verot Yrittäjien tulot ja verot vuoden 2008 verotietojen mukaan YRITTÄJYYS KANTAA SUOMEA ESIPUHE Yrittäjien saamista tuloista ja maksamista veroista käytävä keskustelu perustuu lähinnä yksittäistapauksiin. Tällöin

Lisätiedot

Yrittäjien tulot ja verot vuodelta 2003 maksuunpannussa verotuksessa

Yrittäjien tulot ja verot vuodelta 2003 maksuunpannussa verotuksessa Yrittäjien tulot ja verot vuodelta 2003 maksuunpannussa verotuksessa Risto Suominen Suomen Yrittäjät 17.1.2005 2 YRITTÄJIEN TULOT JA VEROT VUODELTA 2003 MAKSUUN- PANNUSSA VEROTUKSESSA Yhteenveto - Yrittäjän

Lisätiedot

VEROTUS SUOMESSA SISÄLLYSLUETTELO

VEROTUS SUOMESSA SISÄLLYSLUETTELO Taskutilasto 2016 VEROTUS SUOMESSA SISÄLLYSLUETTELO Suomen verotuksesta päätetään eduskunnassa, Euroopan unionissa ja kunnissa. Verotusta säätelevät verolait, jotka valmistellaan valtiovarainministeriössä

Lisätiedot

Perustulohankkeen mikrosimulointituloksia

Perustulohankkeen mikrosimulointituloksia LIITE Perustulokokeilun toteuttamisvaihtoehtojen esiselvitykseen Pertti Honkanen & Miska Simanainen Perustulohankkeen mikrosimulointituloksia Maaliskuu 2016 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan

Lisätiedot

Tilastokatsaus 2:2010 B2:2010

Tilastokatsaus 2:2010 B2:2010 Tilastokatsaus 2:2010 B2:2010 11.2.2010 Vantaan kaupunki Tietopalvelu Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1998-2007 Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista

Lisätiedot

Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä

Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä Tilastokatsaus Lisätietoja: 28.05.2010 Esko Ruhanen, puh. 020 634 1364, etunimi.sukunimi@kela.fi Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä Kelan eläke-etuudensaajat ja maksetut eläkeetuudet

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 2 Osa 2: Kaupungin eri osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samantyyppinen,

Lisätiedot

HE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua

HE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua HE 128/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki

Lisätiedot

Opintotuen saajien tulot vuonna 2014 ja vuoteen 2014 kohdistunut tulovalvonta

Opintotuen saajien tulot vuonna 2014 ja vuoteen 2014 kohdistunut tulovalvonta Tilastokatsaus Lisätietoja: 30.03.2016 Anna Koski-Pirilä, puh. 020 634 1373, Ilpo Lahtinen, puh. 020 634 3254, etunimi.sukunimi@kela.fi etunimi.sukunimi@kela.fi Opintotuen saajien tulot vuonna ja vuoteen

Lisätiedot

Verot, palkat ja kehysriihi PALKANSAAJAN OSTOVOIMA 2000-2013

Verot, palkat ja kehysriihi PALKANSAAJAN OSTOVOIMA 2000-2013 Verot, palkat ja kehysriihi PALKANSAAJAN OSTOVOIMA 2000-2013 1 Teemu Lehtinen 9.1.2013 PALKANSAAJAN OSTOVOIMAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 1) Palkka keskituloinen palkansaaja, palkka v. 2013: 39.900 /v (3192

Lisätiedot

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS tilastoja 2010 5 Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäisten pääasiallisena toimeentulon lähteenä ovat ansiotulot. Kuitenkin pieni, mutta kasvava joukko työikäisiä

Lisätiedot

julkiset Turvallisuuspalvelut ja tuloverotus Veronmaksajan näkökulma

julkiset Turvallisuuspalvelut ja tuloverotus Veronmaksajan näkökulma Jaana Määttälä julkiset Turvallisuuspalvelut ja tuloverotus Veronmaksajan näkökulma 6 SPEK tutkii Jaana Määttälä julkiset Turvallisuuspalvelut 6 ja tuloverotus SPEK tutkii Veronmaksajan näkökulma Painotalo

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN TILASTOJA 22 2012 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2011 Työttömyysaste % ja työttömien lukumäärä Helsingissä osa-alueittain 31.12.2011 Työttömien lukumäärä Helsingin

Lisätiedot

Nykyiset trendit lasten kotihoidontuen käytöstä

Nykyiset trendit lasten kotihoidontuen käytöstä Nykyiset trendit lasten kotihoidontuen käytöstä Sosiaaliturvan abc Anita Haataja 31.5.2012 Sisältö Kotihoidon tuki Tukimuodoista, käyttäjämääristä ja kustannuksista Osittainen hoitoraha Kuntalisät 2 Lakisääteistä

Lisätiedot

Tilastokatsaus 10:2012

Tilastokatsaus 10:2012 Tilastokatsaus 1:212 Vantaa 1 14.11.212 Tietopalvelu B13:212 Tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 2 21 Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista yhdeksän kymmenestä oli työllisiä Vuoden 21

Lisätiedot

Yrittäjien tulot ja verot 2015

Yrittäjien tulot ja verot 2015 Yrittäjien tulot ja verot 2015 1 Yrittäjien tulot ja verot 2015 vuoden 2013 tulo- ja verotiedoilla 2 Yrittäjien tulot ja verot 2015 SISÄLLYS YRITTÄJIEN TULOT JA VEROT 2015... 3 ESIPUHE... 3 TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Prosenttiarvon laskeminen Esimerkki. Kuinka paljon pitsapala painaa, kun koko pitsa painaa 350 g?

Prosenttiarvon laskeminen Esimerkki. Kuinka paljon pitsapala painaa, kun koko pitsa painaa 350 g? PERUSPROSENTTILASKUT Prosenttiarvon laskeminen Esimerkki. Kuinka paljon pitsapala painaa, kun koko pitsa painaa 350 g? Kuinka paljon 12 % on 350 grammasta? 350 g 12 % % g 12 x 100 350 12 x 100 350 100

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 22:2016

TILASTOKATSAUS 22:2016 TILASTOKATSAUS 22:216 12.12.216 TIETOJA VANTAALLE JA VANTAALTA MUUTTANEISTA Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista 83 prosenttia oli työllisiä. Lähtömuuttajista heitä oli 82 prosenttia. Vuonna 214 Vantaalle

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2002

Talousarvioesitys 2002 Talousarvioesityksen tuloarviot Taulukko 8. Tulot osastoittain vuosina 2000 2002 1) Tunnus Vuonna 2002 valtion tuloiksi arvioidaan 35 261 milj. euroa, mikä on prosentin vähemmän kuin vuoden 2001 varsinaisessa

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tulot. 12.1.2015 Jenni Kallio

Toimintaympäristö. Tulot. 12.1.2015 Jenni Kallio Toimintaympäristö Tulot 12.1.2015 Jenni Kallio Käytettävissä olevat tulot pienenivät Tulot 2013 Diat 4 7 Vuonna 2013 tamperelaisten tulonsaajien veronalaiset keskitulot olivat 27 587 euroa. Tulonsaajista

Lisätiedot

Yrittäjien tulot ja verot 2013

Yrittäjien tulot ja verot 2013 Yrittäjien tulot ja verot 2013 1 Yrittäjien tulot ja verot 2013 vuoden 2011 tulo- ja verotiedoilla 2 Yrittäjien tulot ja verot 2013 SISÄLLYS ESIPUHE... 3 TIIVISTELMÄ JA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ... 4 1. KÄYTETTY

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98 Tilastokatsaus 21:4 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 29.3.21 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä, puh. 8392 2716 sähköposti: hannu.kyttala@vantaa.fi B6 : 21 ISSN 786-7832, ISSN 786-7476 Muuttajien taloudellinen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2016

TILASTOKATSAUS 4:2016 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:216 1 24.3.216 YKSINASUVIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2 213 Yksinasuvien määrä Vantaalla oli vuoden 213 lopussa kaikkiaan 95 4 asuntokuntaa, joista yksinasuvien asuntokuntia

Lisätiedot

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 165/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

ennakkoveroa/muutosta ennakkoveroon

ennakkoveroa/muutosta ennakkoveroon VEROKORTTIHAKEMUS JA ENNAKKOVEROHAKEMUS 2016 Henkilöasiakas, liikkeen- tai ammatinharjoittaja, maatalouden harjoittaja ja yhtymän osakas hakee verokorttia ja/tai ennakkoveroa tällä lomakkeella. Rajoitetusti

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Verohallinto

Sisällysluettelo. Verohallinto TASKUTILASTO 2009 Verohallinto Verohallinto kuuluu valtiovarainministeriön hallinnonalaan. Se kerää noin kaksi kolmasosaa Suomen veroista ja veronluonteisista maksuista. Verohallinnon lisäksi veroja ja

Lisätiedot

PALKANSAAJAN VEROTUS JA OSTOVOIMA 2000-2015

PALKANSAAJAN VEROTUS JA OSTOVOIMA 2000-2015 PALKANSAAJAN VEROTUS JA OSTOVOIMA 2000-2015 1 27.11.2013 1) Palkka 2) Verotus 3) Hinnat PALKANSAAJAN OSTOVOIMAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT keskituloinen palkansaaja, palkka v. 2013: 39.745 /v (3180 /kk) vuosittainen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 10/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tuloverolain 105 a :n ja vuoden 2003 veroasteikkolain 2 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tuloverolakia ja vuoden 2003 veroasteikkolakia.

Lisätiedot