TILASTOKATSAUS 6:2018

Transkriptio

1 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 6: ASUNNOT JA ASUINOLOT VANTAALLA 2017 Vantaalla oli yhteensä asuntoa vuoden 2017 lopussa verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen asuntokanta kasvoi noin asunnolla. Vantaan asuntokanta kasvoi jo toista vuotta peräkkäin suhteellisesti enemmän kuin muissa suurissa kaupungeissa. Kanta kasvoi kaikilla illa, Tikkurilan en asuntomäärän kasvaessa eniten, noin 850 asunnolla. Kivistön asuntomäärän vuosilisäys puolittui viime vuodesta, mutta se on yhä suhteellisesti nopeimmin kasvanut. Pitkällä aikavälillä Vantaan asuntokanta on muuttunut kerrostalo- ja vuokra-asuntovaltaisemmaksi, ja erityisesti vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen määrä on ollut viime vuosina voimakkaassa kasvussa. Tilastokatsaus käsittelee Vantaan asuntokantaa ja asuinoloja osin perustuen vuoden 2017 lopun tilanteeseen, ja osin pidempää aikaväliä tarkastellen. Tiedot pohjautuvat Tilastokeskuksen asuntokantatietoihin 1. Asuntokantatilastoja lukiessa tulee pitää mielessä, että ne kuvaavat eri asiaa kuin uudisrakentamista kuvaavat rakennus- ja asuntotuotantotilastot, ja täten esimerkiksi vuosimuutokset eroavat toisistaan. Lukuja ei voi verrata suoraan uudistuotantolukuihin, sillä asuntokantatilaston muodostaminen perustuu myös mm. asuntokuntiin ja asuntojen käytössäolotilanteeseen. Asuntokantaan epävarmuuksia aiheuttavat mm. palveluasumisen luokittelu, huoneistonumeroinnissa tapahtuneet muutokset ja niistä aiheutuvat virheelliset rekisteritiedot, muuttoilmoituksen myötä kantaan palautuvat asunnot sekä käyttötarkoituksen muutokset. Tässä katsauksessa asuntokantaa tarkastellaan mm. talotyyppien, huoneistokokojen ja hallintamuotojen näkökulmasta, osin koko Vantaan tasolla ja osin ittain. Myös joitain kaupunginosakohtaisia tietoja on esitetty kartoilla. Vantaan :stä asunnosta selvä enemmistö on kerrostaloasuntoja Vuoden 2017 lopussa Vantaalla oli yhteensä asuntoa, joista (23 %) oli erillisissä pientaloissa, (12 %) rivitai ketjutaloissa ja (64 %) asuinkerrostaloissa. Muissa tai tuntemattomissa talotyypeissä asuntoja oli yhteensä 499 kappaletta. Seuraavan sivun kuviossa 1 on tarkasteltu asuntokannan kehitystä pidemmällä aikavälillä, vuodesta 2006 lähtien. Talotyyppien suhteelliset osuudet asuntokannassa muuttuvat melko hitaasti. Kerrostaloasuntojen osuus, ja luonnollisesti myös absoluuttinen määrä, on kasvanut eniten ja kehitys on edelleen vahvistunut viime vuosina. Kerrostaloasuntojen määrän kasvuvauhti on kiihtymään päin ja esimerkiksi viime vuosina kanta on kasvanut yli 4 prosenttia vuodessa. Verrattaessa vuoteen 2006, kerrostaloasuntoja oli vuoden 2017 lopussa noin enemmän (kasvua 27 %), siinä missä samalla aikavälillä pientaloasuntojen määrä on kasvanut vain vajaalla 4 000:lla (kasvua 17 prosenttia). Rivi-ja ketjutaloasuntojen määrä on kasvanut vain noin 1400 asunnolla (kasvua 12 prosenttia) verrattuna vuoden 2006 lopun tilanteeseen. 1 Väestötilastopalvelu, Asunnot, rakennukset ja kesämökit. Lisätietoa tilastosta:

2 2 Kuvio 1. Asunnot talotyypeittäin (31.12.) Tyypillisin vantaalainen asunto on neliöinen kerrostaloasunto Vantaan yleisin asuntokoko on yhä neliömetriä, ja toiseksi yleisin neliömäärä oli edellisvuoden tapaan neliömetriä. Keskustelu pienasunnoista on jatkunut, ja vuoden 2017 lopun tilanteessa alle 30 neliöisiä asuntoja oli 2 529, mikä edustaa vain noin 2 prosenttia koko asuntokannasta. Pienasuntobuumista voidaan kuitenkin puhua siinä mielessä, että juuri alle 30 neliöisten määrän kasvu oli viime vuonna suhteellisesti varsin voimakasta: asuntoja tuli vuodessa 27 prosenttia lisää. Toisaalta, absoluuttisesti tarkastellen enemmän tuotettiin niin 30 39, kuin neliöisiä asuntoja. Lisäksi nykyinen pienten asuntojen osuus kannasta on hyvin pieni, ja niitä on yhtä paljon kuin esimerkiksi neliöisiä asuntoja, vaikka pienten kotitalouksien osuus on huomattavasti suuria kotitalouksia korkeampi (yhden hengen asuntokuntia on noin 43 % vantaalaisista asuntokunnista ja esimerkiksi vähintään nelihenkisiä kotitalouksia vain 15 %). Toisaalta, yhden hengen kotitaloudet eivät ainakaan tällä hetkellä asu pääosin yksiössä (vuonna 2017 suunnilleen vain joka kolmannelle yhden hengen taloudelle olisi asuntokannassa yksiö). Pienet ja keskisuuret asunnot ovat pääosin kerrostaloissa, ja näissä kokoluokissa on vähemmän pientalomaisempaa asumista: esimerkiksi alle 70 neliöisiä rivi- ja erillistaloasuntoja on hieman yli kappaletta, mikä edustaa vain 15 prosenttia näiden asuntojen kannasta (ja viittä prosenttia koko asuntokannasta). Suurten asuntojen osalta taas erilliset pientalot hallitsevat, ja yli 90 m 2 kokoisista asunnoista enemmistö on erillisissä pientaloissa, siinä missä pienemmissä pinta-alaluokissa kerrostalot ovat enemmistössä. Yli 90 neliöisistä asunnoista vain 13 % on kerrostaloasuntoja (alle 3 prosenttia koko asuntokannasta siis isoja kerrostaloasuntoja).

3 3 Kuvio 2. Asunnot pinta-alaluokan ja talotyypin mukaan Asuntokannan vuosikasvu noin asuntoa, pääpaino vuokrakerrostaloasunnoissa Verrattaessa vuoden takaiseen tilanteeseen, on asuntokanta kasvanut noin asunnolla eli kasvuvauhti oli 3,1 prosenttia. Kasvu hidastui hieman vuoden takaisesta. Edellisvuoden tapaan eniten lisäystä tuli m 2 kerrostaloasuntojen määrään (726 asuntoa), mutta myös neliöisiä (587 asuntoa), neliöisiä (529 asuntoa) ja alle 30 neliöisiä (524 asuntoa) kerrostaloasuntoja on huomattavasti enemmän kuin vuodenvaihteessa Kokonaisuudessaan erillisiä pientaloasuntoja on 355 enemmän, rivitaloasuntoja 173 enemmän ja kerrostaloasuntoja enemmän kuin vuosi aiemmin. Hallintamuodoittain tarkasteltaessa kanta kasvoi jälleen eniten muilla vuokra-asunnoilla, joita on vuoden takaiseen verrattaessa yhteensä enemmän (10 % kasvu). Vuoteen 2006 verrattaessa määrä on yli kaksinkertaistunut (vuonna asuntoa), kasvun erityisesti painottuen 2010-luvulla ja viime vuosiin. Pidemmällä aikavälillä, vuoteen 2002 verratessa, omistusasuntojen (sekä asunnon että osakkeet omistavien) että asumisoikeusasuntojen osuus kannasta on pysynyt varsin vakiona ja muutokset ovat alle prosenttiyksikön suuntaan tai toiseen, mutta ara- tai korkotukivuokra asuntojen osuus on pienentynyt 6,4 prosenttiyksiköllä ja vastaavasti muiden, eli vapaarahoitteisten, vuokra-asuntojen osuus on kasvanut 7,4 prosenttiyksiköllä. Liitetaulukossa 1 on esitetty asuntokanta talotyypeittäin ja pinta-alaluokittain vuoden 2017 lopussa ja liitetaulukossa 2 hallintamuodoittain. Viime vuoden asunnot ja asuinolot -tilastokatsauksen (5:2017) liitteistä löytyy vertailutaulukko vuoden 2006 tilanteeseen.

4 4 Kuvio 3. Asuntojen määrän muutos (kpl) pinta-alaluokan ja talotyypin mukaan vuosien 2016 ja 2017 välillä (31.12.) Pienten asuntojen osuus säilynyt melko vakaana 2000-luvulla, kasvunmerkit yhä ilmassa Huoneistoluvun perusteella tarkasteltuna yksiöitä on vuoden 2017 lopun tilanteessa (12 % asuntokannasta) ja kaksioita (34 %) pienet asunnot edustivat siis noin 46 % asuntokannasta. Pienten asuntojen, eli yksiöiden ja kaksioiden, osuus on pysytellyt noin 44 prosentissa aina 2000-luvun alusta saakka (Kuvio 4). Vuonna 2016 osuus ylitti 45 prosentin rajan ensimmäistä kertaa ajanjaksolla, ja sama kasvava trendi jatkui siis myös vuonna Viime vuonna eniten asuntoja tuli yksiöihin, joissa ei ole erillistä keittiötä: kasvua oli asuntoa, eli 11 % verrattuna vuoden 2016 loppuun. Myös kaksioita (2h+kk/kt) oli yli tuhat enemmän kuin vuosi sitten, muiden asuntokokojen määrän kasvaessa hyvin maltillisesti (keskimäärin kasvu oli prosentin luokkaa). Liitteistä löytyy myös kartta (Kartta 1), jossa on kuvattuna yksiöiden osuus kaupunginosittain. Taulukko 1. Asunnot huoneluvuittain Vantaalla Huoneluku asuntoja (kpl) osuus asuntokannasta (%) 1h+k h+kk/kt h+k h+kk/kt h+k/kk/kt h+k/kk/kt h+k/kk/kt h+k/kk/kt h+k/kk/kt Tuntematon

5 5 Kuvio 4. Asunnot huoneistokoon mukaan (vasen y-akseli) ja pienten asuntojen osuus (oikea y-akseli, kuvassa valkoinen katkoviiva) vuodesta 2002 alkaen. Yli puolet vantaalaisista asunnoista on omistusasuntoja Asuntokannasta omistusasuntoja (talo tai osakkeen omistukseen perustuvia) on yhteensä 52 %, ja näistä omistusasunnoista 44 % ( asuntoa) on asuinkerrostaloissa, 40 % ( asuntoa) on erillisissä pientaloissa ja 16 % (9 473 asuntoa) rivi-tai ketjutaloissa. Jakauma vaihtelee talotyypeittäin: erillisistä pientaloasunnoista 88 % on omistusasuntoja, kerrostaloasunnoista taas vain 36 % on omistusasuntoja. Vuokra-asuntojen, eli arava- tai korkotukivuokra- ja muiden vuokra-asuntojen, osuus asuntokannasta on 38 % ( asuntoa. Vuokrahallintamuoto on sitä yleisempi, mitä pienemmästä asunnosta on kyse: yksiöistä 71 % on vuokra-asuntoja (arava- tai korkotukivuokra tai muu vuokra-asunto), kaksioiden vastaavan luvun ollessa 54 %. Kaikista vähintään nelihuoneisista asunnoista vain 10 % on vuokra-asuntoja. Asumisoikeusasuntoja taas on 4 % (4 799 asuntoa) asuntokannasta. Asumisoikeusasuntojen osuus kannasta vaihtelee vähemmän huoneistokoon mukaan: osuus on neljän ja yhdeksän prosentin välillä kaikissa huonetyypeissä.

6 6 Kuvio 5. Asunnot hallintamuodoittain ja huoneistotyypeittäin Lähes joka kymmenennessä asunnossa asutaan ahtaasti Vuoden 2017 lopussa ahtaasti asuttuja 2 asuntoja oli kappaletta, mikä on 294 asuntoa enemmän kuin vuosi sitten. Tilavasti asuttuja asuntoja oli niin ikään enemmän kuin vuonna 2016, kappaletta (kasvua 230 asuntoa). Niin tilavasti kuin ahtaastikin asuttujen asuntojen osuus säilyi edellisvuoteen verratessa suurin piirtein samalla tasolla. Eniten ahtaasti asuttuja asuntoja on kerrostalokolmioissa, -kaksioissa ja -yksiöissä, suhteellisesti taas rivitaloissa asutaan useimmin ahtaasti (11 % rivitaloasunnoista). Kuvio 6. Ahtaasti asutut asunnot talotyypeittäin ja huoneluvuittain Tilastokeskus: Asunto on ahtaasti asuttu, jos siinä asuu enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun. Asunto on tilavasti asuttu, kun siinä asuu 1-5 henkilön asuntokunta, jonka käytössä on vähintään kolme asuinhuonetta enemmän kuin mitä on asuntokunnan henkilömäärä.

7 7 Asunnoista oli seitsemän prosenttia vailla vakinaista asukasta Vuoden lopussa asuntoa oli ilman asukasta lukumäärä edustaa 6,7 prosenttia koko asuntokannasta. Määrä kasvoi 0,5 prosenttiyksiköllä verrattuna vuoteen Eniten tyhjillään oli asuntoja, joiden hallintaperuste on muu tai tuntematon ja niiden määrä kasvoi myös viime vuodesta eniten (494 asunto enemmän). Suhteellisesti viime vuoteen verrattuna suurin muutos tapahtui kuitenkin arava- ja korkotukivuokra-asunnoissa, joissa kasvu oli 20 % (152 asuntoa). Talotyypeittäin taas eniten tyhjillään on kerrostaloasuntoja (5 474 asuntoa). Alueellisesti tarkastellen Koivukylän en hallintamuodoltaan muiden tai tuntemattomien vailla vakinaista asukasta olevien asuntojen määrä jatkoi nopeaa kasvua: vuonna 2015 tyhjillään oli 324 tällaista asuntoa, vuonna asuntoa ja vuonna 2017 jo 668 asuntoa. Suuralueittain tarkasteltuna määrällisesti eniten tyhjiä asuntoja on Myyrmäessä (1 948 asuntoa) ja Tikkurilassa (1 861 asuntoa), suhteessa alueen asuntokannan kokoon taas eniten tyhjiä asuntoja on Kivistössä (537 asuntoa eli 9 % asuntokannasta). Kivistön luku selittynee osin sillä, että alueella on paljon uusia asuntoja. Kuvio 7. Vailla vakinaista asukasta olevat asunnot Yli neljännes Vantaan asunnoista sijaitsee Myyrmäen ella Suuralueittain tarkasteltuna eniten asuntoja on Myyrmäessä ( asuntoa), toiseksi eniten Tikkurilassa ( asuntoa). Kasvava Kivistö on toistaiseksi pienin ista noin asunnollaan. Korso on ista omistusasuntovaltaisin (60 %), ja toista paikkaa pitää Kivistö (55 %). Kivistössä korkea prosentti johtuu pääosin alueen pientaloasumisen korkeasta omistusasumisasteesta, sillä asunnon osakkeen omistajia on vähemmän kuin muilla illa. Taulukko 2. Asunnot hallintamuodoittain Vantaan illa Vantaa Myyrmäki Kivistö Aviapolis Tikkurila Koivukylä Korso Hakunila Hallintaperuste n % n % n % n % n % n % n % n % Omistaa talon , , , , , , , ,5 Omistaa osakkeet , , , , , , , ,1 Asumisoikeus , , , , , , , ,3 Arava- tai korkotukivuokra , , , , , , , ,2 Muu vuokra , , , , , , , ,0 Muu tai tuntematon , , , , , , , ,0 Yhteensä

8 8 Verrattuna viime vuoteen, asuntokanta kasvoi ista eniten Tikkurilassa (874 asuntoa) ja kaupunginosista voimakkaimmin kasvoi Kivistö (457 asuntoa). Tikkurilan en uusia asuntoja on eritoten muissa vuokra-asunnoissa 3 (890 asuntoa). Myös Aviapoliksen ja Myyrmäen kasvu painottui vahvasti muihin vuokra-asuntoihin, kun taas esimerkiksi Kivistössä kasvu jakaantui melko tasaisesti eri hallintamuotojen välille. Asuntokanta kasvoi kaikilla illa, mutta kasvutrendeistä kiinnostavana poikkeuksena mainittakoon, että arava- tai korkotukivuokra-asuntojen kokonaismäärä Vantaalla väheni 17 asunnolla verrattuna edellisvuoteen (myös uusia asuntoja tuli, mutta Myyrmäen ja Tikkurilan arakanta pieneni yhteensä lähes 300 asunnolla). Lisää tietoa asunnoista ittain, kaupunginosittain ja hallintamuodoittain löytyy liitetaulukosta 2. Kuvio 5. Asunnot ittain hallintamuodoittain ja huoneistotyypeittäin Vantaalla 512 asuntoa tuhatta asukasta kohti Suuria kaupunkeja vertailtaessa Vantaalla on asuntojatuhatta asukasta kohden toiseksi vähiten Espoon jälkeen. Vantaalla vuonna 2017 oli 512 asuntoa/1000 asukasta, kun esimerkiksi Helsingissä luku oli 586 asuntoa. Matalampi arvo kuvaa ennen kaikkea Vantaan suhteellisen suurta pientalo-osuutta (kannasta 23 % erillisiä pientaloja). Esimerkiksi Helsingissä vastaava osuus oli 8 % ja Tampereella 14 %. Toisaalta Vantaan voimakas ja kerrostalovaltainen kasvu näkyy viime vuosien luvuissa, joissa kasvu on ollut kaupungeista nopeinta luvulla Vantaan suhdeluku on kasvanut 5 %, siinä missä muiden suurten kaupunkien keskiarvo kasvuprosentti on kaksi. 3 Verrattuna viime vuoteen, muita vuokra-asuntoja oli 890 enemmän, mutta jopa viidennes näistä oli todennäköisesti säätelyn piiristä vapautuneita asuntoja (olivat vielä vuonna 2016 osa ara-kantaa). Todennäköisesti muita vuokra-asuntoja oli siis asuntokannassa enemmän noin 700 täysin uutta muuta vuokra-asuntoa.

9 9 Liitekartta 1. Yksiöiden (1 h+k ja 1 h+kk/kt) osuus asuntokannasta kaupunginosittain Liitetaulukko 1. Asunnot talotyypeittäin ja pinta-alaluokittain Kaikki talotyypit Erillinen pientalo Rivi- tai ketjutalo Asuinkerrostalo Muu rakennus Kaikki pinta-alaluokat Tuntematon

10 10 Liitetaulukko 2. Asunnot hallintamuodoittain ja hallintamuodon osuus alueella suur- ja pienalueittain Omistaa talon Omistaa asunnon osakkeet Asumisoikeusasunto Arava- tai korkotukivuokraasunto lkm osuus Muu vuokraasunto Muu tai tuntematon lkm osuus lkm osuus lkm osuus lkm osuus lkm osuus Vantaa , , , , , ,7 Myyrmäen Linnainen Hämevaara Hämeenkylä Vapaala Varisto Myyrmäki Kaivoksela Martinlaakso Vantaanlaakso Askisto Petikko Kivistön Piispankylä Keimola Kivistö Lapinkylä Myllymäki Vestra Luhtaanmäki Riipilä Seutula Kiila Aviapoliksen Ylästö Viinikkala Tammisto Pakkala Veromies Lentokenttä Tikkurilan Hiekkaharju Tikkurila Jokiniemi Viertola Kuninkaala Simonkylä Hakkila Ruskeasanta Koivuhaka Helsingin pit kk. Koivukylän Koivukylä Ilola Asola Rekola Havukoski

11 11 Päiväkumpu Korson Matari Korso Mikkola Metsola Leppäkorpi Jokivarsi Nikinmäki Vierumäki Vallinoja Hakunilan Länsisalmi Länsimäki Ojanko Vaarala Hakunila Rajakylä Itä-Hakkila Kuninkaanmäki Sotunki Muut Katsauksen laatija: Sanna Ala-Mantila ISBN Taloussuunnittelu/Tietopalvelu ISSN-L X Sähköposti: etunimi.sukunimi@vantaa.fi ISSN (verkkojulkaisu) Puh. vaihde: (09) Vantaan kaupunki. Tietopalvelut B6:2018